Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

Transkriptio

1 Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkijaseminaari Teija Suonpää ja Juuli Kivelä

2 Tausta ADR:n kehitys; ADR syntyi kritiikkinä perinteiselle tuomioistuimessa tapahtuvalle riidanratkaisulle Tuomioistuinsovittelulaki, rikossovittelulaki, tuomarin aktiivinen sovinnon edistäminen ja institutionaalinen sovittelu muissa maissa myös muita sovittelun tyyppejä Onko sovittelu tullut jäädäkseen Suomeen? Integroituvat järjestelmät?

3 Paradigma -määritelmä Tieteessä tutkimuksen aluetta hallitseva perusnäkemys, malli, esikuva tai viitekehys, jota sen puitteisiin sopeutuva tutkimus ei aseta kyseenalaiseksi Sovitteluparadigma <-> < tuomitsemisparadigma Vastakkainasettelu vaiko toisiaan täydentävät?

4 Tuomitsemisparadigma Valtuutus laista; menettely ja jutun lopputulos säännelty tiukasti etukäteen eikä tuomarin henkilöllä merkitystä Tuomioistuin oikeusturvan toteuttajana, tuomioistuimen ratkaisut täytäntöönpanokelpoisia Oikeuden saatavuus ja aineellinen oikeus -> > jutun lopputuloksen ennustettavuus Kontrollin siirtyminen pois osapuolilta

5 Sovitteluparadigma Alun perin vaihtoehtoisuuden kriteereitä kolme: : yksityisyys, vapaamuotoisuus ja tuomioistuimen ulkopuolisuus Suppea määritelmä laajeni myöhemmin virallistumiskehityksen johdosta Sovittelussa konfliktin osapuolilla kontrolli Sovittelijana toimivan henkilön rooli on toimia riidassa välittäjänä Menettely vapaamuotoista ja joustavaa

6 Sovitteluparadigman vaikutuksia Perinteinen riidanratkaisu ottaa aineksia ADR:sta? Aineellisen lainsäädännön merkitys vähenee? Tuomioistuimien merkitys riidanratkaisussa vähenee? Juristeille tarjolla olevat työt vähenevät? Lainopillisen tutkimuksen merkitys vähenee? Muita vaikutuksia?

7 Rikossovittelu Alkoi Suomessa 1980-luvulla Rikossovittelulaki voimaan Sovittelijat vapaaehtoistyöntekijöitä Rikossovittelu voi olla Suomessa joko vaihtoehto rikosjutun viralliselle käsittelylle tai virallista käsittelyä täydentävä menettely Aluksi järjestelmän piirissä soviteltiin lähinnä nuorten tekemiä rikoksia, ja käsiteltävät rikokset olivat melko lieviä. Myöhemmin painotus muuttui vakavampien rikoksien sovittelun suuntaan

8 Rikossovittelun paradigma Rikossovittelulain säätäminen sovittelu omaksunut piirteitä perinteisestä prosessioikeudesta Aineellisen lainsäädännön merkitys näyttäisi olevan lain säätämisen vuoksi suuri ei tue sovitteluparadigmaa Laki kuitenkin vain sovittelutoiminnan yhtenäistämisen tarkoituksessa sekä kehittyneiden sovittelukäytäntöjä kirjaamiseksi, ei tiukkojen menettelysääntöjen luomiseksi tukee sovitteluparadigmaa

9 Rikossovittelun paradigma Tuomioistuimilla ei rikossovittelussa lainkaan roolia vaan sovittelijoina toimivat vapaaehtoistyöntekijät ovat juristeja vain sattumalta tukee sovitteluparadigmaa Toisaalta viime aikoina sovittelijoita on alettu kouluttamaan enenevässä määrin ammattilaisiksi ei tue sovitteluparadigmaa Lain myötä myös sovittelusta voidaan tehdä lainopillista tutkimusta ei tue sovitteluparadigmaa

10 Johtopäätöksiä Rikossovittelu: ei puhdas sovitteluparadigma Rikossovittelu kuitenkin vahvistaa olemassaolollaan sovitteluparadigmaa

11 Institutionaalinen sovittelu Suomessa Asianajajaliiton sovintomenettelysäännöt vuodelta > > eivät ole integroituneet Suomeen, välityslauseke edelleen suosituin riidanratkaisulausekkeista tapauksia tiedossa ainoastaan 15, vaikka saatetaan käyttää laajemmin Asianajajat ottaneet paremmin vastaan, asianajaja-sovittelijoita sovittelijoita 255 -suosittelun/markkinoinnin puute?

12 Sovitteluparadigma institutionaalisessa sovittelussa Aineellinen oikeus ja sovittelun oikeudellistuminen Sovittelussa ei tulisi olla merkitystä aineellisesti oikealla ratkaisulla Kuitenkin ratkaisut enemmän ja enemmän aineellisen oikeuden mukaisia, varsinkin kun osapuolia edustaa juristit ja sovittelija a on usein asianajaja -> > Sovittelun omaksuu piirteitä perinteisestä lainkäytöstä Lakimiesten rooli muutenkin suuri, sovittelu menettänyt maallikkomaisuutensa Lakimiehet tuovat menettelyyn myös oikeudenkäyntimäisiä piirteitä, esim. todistajankuulustelun, asiantuntijat, alkupuheenvuorot jne.

13 Sovitteluparadigma luottamuksellisuuden näkökulmasta Institutionaalista sovittelua tai sen luottamuksellisuutta ei säännelty lain tasoisesti Direktiiviehdotus eräistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla Direktiiviehdotuksessa ei säännellä menettelyä, MUTTA esim. Suomessa edellyttää laajoja muutostöitä mm. sovittelijoita koskevan todistamiskiellon myötä -> > sovittelun saattaminen prosessioikeuden piiriin (OK:n( muuttaminen) Tällä hetkellä sovittelijaa voidaan kuulla todistajana jatko- oikeudenkäynnissä, osapuolten sopimuksilla ei prosessioikeudellista merkitystä Menettely edelleen lailla sääntelemätön, tukee sovitteluparadigmaa Pehmeä oikeus Sääntelemättömyydestä saattaa aiheutua ongelmia, mikäli osapuoli osallistuu menettelyyn strategisista syistä, sovittelijan menettelykeinojen puute -> > paradigman mukaisuus ei välttämättä hyvä asia

14 Johtopäätökset Osapuolten keskinäisillä sopimuksilla luottamuksellisuudesta edelleen suuri merkitys sekä sovittelijan ohjeistuksella Luottamuksen sääntelemättömyys ongelmallista sovittelun saattaminen osaksi prosessilakeja Perinteisen lainkäytön ja sovittelun integroituminen sekä menettelymallien että sääntelyn myötä