Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, Päivi Vilkki, varatuomari

Transkriptio

1 Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, Päivi Vilkki, varatuomari

2 Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan lainsäädännön takia (rikosoikeus/ asuminen/ lapset ym.) Ei ole voimia lähteä selvittämään tilannetta.

3 Ei ole tietoa lähisuhdeväkivallan mekaniikasta. Rikosoikeudenkäynnin ja riitaoikeudenkäynnin (lasten huolto, asuminen, ositus) erillisyys. Senja-projekti antaa tietoa ja ohjeita asiassa.

4 Puuttuva yhteistyö eri toimijoiden ja viranomaisten välillä. Ei tarpeeksi tietoa lainsäädännöstä. Lainsäädännön kanssa vaikea toimia, koska se on pirstaleista. Viranomaisten kanssa vaikea toimia, koska eivät ymmärrä lähisuhdeväkivallan mekaniikkaa.

5 Lähisuhdeväkivallan uhrilla on rikosasiassa pääsääntöisesti oikeus maksuttomaan oikeudenkäyntiavustajaan (paitsi lievä pahoinpitely) aina poliisikuulustelussa ja oikeudenkäynnissä, mikäli virallinen syyttäjä ajaa syytettä ja uhrilla on vaatimuksia. Ongelmana tämän pykälän huono tuntemus ja ettei se koske lievää pahoinpitelyä eikä lähestymiskiellon hakemista. (Senja-kansioihin tulee ohjelehtinen :stä)

6 Kyseeseen tulevia rikoksia: pahoinpitelyt RL 21: 5-7, seksuaalirikokset RL 20 luku, laiton uhkaus RL 25:7, vahingonteko RL 35:1, vapaudenriisto RL 25:1, kunnianloukkaus RL 24:9, viestintäsalaisuuden loukkaus RL 38:3. Jokainen tapaus katsotaan erillisenä rikoksena.

7 Pahoinpitely, RL 21:5. Myös henkinen pahoinpitely on rangaistavaa (joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä ). Törkeä pahoinpitely RL 21:6.

8 Tullut virallisen syytteen alaiseksi (RL 21:16 ) silloin, kun: Uhri alle 18-v. Uhri on lähisuhteessa tekijään = tekijän aviopuoliso tai entinen aviopuoliso, sisarus tai sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa tai henkilö, joka asuu tai on asunut tekijän kanssa yhteistaloudessa tai on tai on ollut muuten näihin rinnastettavan suhteen takia hänelle läheinen. Pahoinpitely kohdistuu uhriin hänen työtehtäviensä vuoksi eikä tekijä kuulu työpaikan henkilöstöön.

9 L lähestymiskiellosta perusmuotoinen tai laajennettu; voidaan määrätä henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi. perheen sisäinen lähestymiskielto; edellytetään, että kieltoon määrättävä tulisi todennäköisesti tekemään kiellolla suojattavan henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen.

10 Lähestymiskiellon hakemisen vaikeus. Kulut: ROL 2 luku 1a ja 10 :t eivät koske. Pääsääntöisesti kumpikin osapuoli maksaa itse kulunsa. Oikeusapujärjestelmän kautta oikeus maksuttomaan oikeudenkäyntiin.

11 Lähestymiskiellon rikkomisesta ilmoittaminen jää uhrin vastuulle. Uhrin turvallisuudeksi ei ole saatavissa turvavarusteita Ruotsin malliin. Jatkuvan vainon torjumiseksi ei ole keinoja.

12 L lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta perusteella määrätään ko. kysymykset. ongelmana lähisuhdeväkivaltatilanteessa se, että ennen oikeuden päätöstä (tai yhteistä sopimusta) tilanne on sääntelemätön: vanhemmilla on yhteishuolto, tapaamisoikeudesta ei ole määräyksiä eikä näin ollen ole velvollisuutta palauttaa lasta toiselle tapaamisen jälkeen. Lapsi ei ole oikeussubjekti eikä hänellä ole oikeutta esim. vahingonkorvauksiin, vaikka hän on silminnäkijänä perheessä tapahtuvalle väkivallalle.

13 Tapaamisia määrätään myös lähestymiskiellon voimassa ollessa. Lakia alun perin säädettäessä (1998) asiaan ei kiinnitetty huomiota. Oikeus voi antaa tapaamisoikeuden, vaikka vanhempi olisi määrätty lähestymiskieltoon lasta kohtaan! Perheen sisäistä lähestymiskieltoa (2004) säädettäessä HE:ssä todettiin, että jos rikoksen uhka kohdistuu lapseen, lähestymiskielto menee tapaamisoikeuden edelle.

14 Taustalla on EU:n Lapsiystävällinen oikeus hanke. Aloitettu Espoon, Helsingin, Oulun ja Pohjois- Karjalan käräjäoikeuksissa, kestää vuoden 2012 loppuun. Tuomarin apuna sovittelussa on lapsipsykologi tai kokenut sosiaalityöntekijä. Valtio maksaa avustajien kustannukset. Jos sovintoon ei päästä, sovittelijana toiminut tuomari ei ratkaise asiaa.

15 Omaisuuden jako Avioliiton purkautuessa omaisuus jaetaan avioliittolain säännösten mukaan. Laissa on myös sovittelumahdollisuus. Avoliittojen purkautuessa omaisuuden jakoa tulee koskemaan voimaan tuleva Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Edellytyksinä vähintään 5 v. yhteistaloudessa tai yhteinen lapsi. Oikeus hyvitykseen.

16 L rikosten ja eräiden riita-asioiden sovittelusta Lähisuhdeväkivaltaa sisältävissä rikoksissa aloitteen sovitteluun tulee tulla poliisilta tai syyttäjältä. Lähisuhdeväkivaltatapauksia on soviteltu n. 8 % kaikista sovittelutapauksista viime vuosina (Oikeus 2010).

17 Uhri ei ole tasavertaisessa asemassa pahoinpitelyn tehneeseen nähden. Poliisilla, syyttäjällä ja sovittelijalla ei ole tietoa lähisuhdeväkivallan mekaniikasta. Sovittelu johtaa usein syyttämättäjättämispäätökseen. Sovittelu on myös rangaistuksen lieventämisperuste.

18 Yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kesken. Yhteistyön tiivistäminen viranomaisten kanssa. Hyvien käytäntöjen luominen. Vaikuttaminen viranomaisten toimintaan ja lainsäädännön kehittämiseen.