L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

Transkriptio

1 L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto

2 Esityksen sisältö: Toimintaryhmä ja toimintaryhmätyö Toimintaprosessit L-metodi L-metodin erityispiirteet Kohti 2.0 versiota.

3 Toimintaryhmä ja toimintaryhmätyö Toimintaryhmä on toimintaryhmätyön subjekti. Se on rekisteröity (yksityisoikeudellinen) paikallinen kehittämisyhdistys, jonka jäseniä voivat olla yksityiset henkilöt tai yhteisöt. Yhdistyksellä on säännöt ja yleiskokouksessa valittu vastuullinen hallitus, joka toimii toimintaryhmän toimeenpanevana päätöksentekoelimenä. Hallituspaikat jakautuvat kolmikannan mukaan: kunnat, yritykset ja yhteisöt sekä yksittäiset ihmiset. Yhdistyksellä on toimihenkilöitä ja toimisto. Yhdistys valitsee toimintaa johtamaan päteväksi arvioimansa toiminnanjohtajan.

4 Toimintaryhmä ja toimintaryhmätyö Toimintaryhmätyö tarkoittaa tiettyjen erityispiirteiden kokonaisvaltaista toteuttamista, Leader-metodia. Erityispiirteet tulee huomioida paikallisen kehittämissuunnitelman ja strategian toimeenpanossa eli toteutuksessa. Toimintaryhmätyö on ohjelmallista kehittämistä, eli perustuu paikalliseen kehittämissuunnitelmaan (tai -ohjelmaan).

5 Toimintaryhmä ja toimintaryhmätyö Toimintaryhmä voidaan tulkita ja käsitteellistää TOIMIJAVERKOKSI ja toimintaryhmätyö puolestaan TOIMINTAJÄRJESTELMÄKSI.

6 Toimintaprosessit Toimintajärjestelmästä voidaan erottaa: 1) Rutiineina hallittavat prosessit 2) Komplekseina hallittavat prosessit 3) Luovat prosessit.

7 L-metodi L-metodi on toimintatapa, jota noudattaen luodaan ja konstruoidaan tietoa. Tätä toimintatapaa noudattaen voidaan luoda tietoa ja vaikuttavaa toimintaa maaseudun kehittymiseksi.

8 L-metodi Leader-metodi (toimintaryhmätyö) on maaseudun paikallisen kehittämisen henkisen ja sosiaalisen pääoman hallinnan ja käyttämisen tapa, jossa käytetään ja luodaan tietoa siitä, miten maaseudun niukoista voimavaroista luodaan kestävää kehitystä.

9 L-metodin erityispiirteet Alueperusteisuus Alhaalta ylös periaate Paikallinen kumppanuus (toimintaryhmä) Monialaisuus (integroiva ja sektorien välinen strategia) Innovatiivisuus (aikaisemmin myös pilottiluonteisuus ) Alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö Verkostoituminen

10 Alueperusteisuus Kehittämissuunnitelma tehdään ja strategia määritellään tietyn rajatun alueen nykytilanteen, vahvuuksien, heikkouksien ja mahdollisuuksien mukaan. Suomessa alueperusteisuus on vakiintunut seutukuntaa vastaavaksi toimintatasoksi, joka ei kuitenkaan vastaa välttämättä virallista tilastollista seutukuntajakoa. Kullakin seudulla toimii yksi toimintaryhmä.

11 Alhaalta ylös -periaate Kehittämisstrategian laatimista ja täytäntöönpanoa koskeva päätöksentekovalta kuuluu paikalliselle toimintaryhmälle. Toimintaryhmän tehtäviin kuuluu paikallisen väestön neuvonta, innostaminen ja koulutus kehittämistyöhön. Suomessa tämä on vakiintunut tarkoittamaan toimintaryhmän autonomian lisäksi paikallisten toimijoiden suoraa ja välitöntä osallistumista hankkeisiin sekä paikallisten ideoiden jalostamista ja generointia.

12 Paikallinen kumppanuus (toimintaryhmä) Laajasti tulkiten kumppanuudella viitataan toimintatapaan yleisesti, laajaan yhteistoimintaan ja rajoja ylittävien verkostojen rakentamiseen. Paikallisella kumppanuudella tarkoitetaan rajatummin julkisista ja yksityisistä yhteistyöosapuolista muodostuvaa toimintaryhmää. Se on toimintaryhmätyön subjekti. Suomessa toimintaryhmän edellytetään toimivan kolmikantaperiaatteella: toimintaryhmän (juridisesti yhdistys) hallituksessa on oltava kolmasosa yhteisöjen ja yritysten, kolmasosa alueen asukkaiden ja kolmasosa paikallisen julkisen hallinnon (kuntien) edustajia.

13 Monialaisuus (integroiva ja sektorien välinen strategia) Kehittämisstrategiassa on kokonaisvaltainen, kumppanuuteen perustuva lähestymistapa, joka perustuu eri sektoreiden, toimijoiden ja hankkeiden väliseen vuorovaikutukseen.

14 Innovatiivisuus (aikaisemmin myös pilottiluonteisuus ) Kehittämisstrategiassa tulee korostaa keinoja, joiden avulla pyritään uudenlaiseen kestävään kehitykseen verrattuna alueella aikaisemmin sovellettuun käytäntöön. Toimintaryhmien strategialla ja hankkeilla tulisi olla jokin uutuusarvo ja pyrkimys uuden luomiseen ja kokeiluihin.

15 Alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö Kehittämisstrategian mukaisesti toteutetaan kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöhankkeita.

16 Verkostoituminen Paikallisten toimintaryhmien kansallinen ja kansainvälinen kokemusten ja tietotaidon vaihto kaikkien asianomaisten toimijoiden välillä. Suomessa kaikki toimintaryhmät kuuluvat kansalliseen verkostoon. Euroopan tasolla toimii puolestaan kansainvälinen verkostoyksikkö.

17 kohti 2.0 versiota L-metodi on sosiaalinen innovaatio, joka kiinnittyi Suomessa otolliseen maaperään. Se laajentui ja muotoutui täällä omanlaiseksi toimintaryhmätyöksi. Voiko toimintaryhmätyö toimia vielä tehokkaammin ja vaikuttavammin paikallisen kekseliäisyyden kannustajana, uusien innovaatioiden kehittelijänä ja kokeilijana?

18 kohti 2.0 versiota! toimintaryhmätyö voi muodostua kestäväksi paikalliseksi toimintatavaksi, jos 1) metodiin sitoudutaan ja 2) metodia kehitetään jatkuvasti.

19 kohti 2.0 versiota! Mikä on median suhde metodiin? (ml. lehdistökuva) Miten medioita käytetään? Mitä medioita käytetään? Mikä on metodin suhde mediaan?