Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus Katri Olmo

Transkriptio

1 Vaihtoehtoinen riidanratkaisu OKM:n keskustelutilaisuus Katri Olmo

2 Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Taustaa: - Siviilijuttujen määrä käräjäoikeuksisissa ja ylemmissä tuomioistuimissa laskee - Vain harvoissa siviilijutuissa kolmen tuomarin kokoonpano - Rikosjuttuja määrällisesti paljon - Yle Uutiset: vain puolet alioikeuksien tuomareista ehtii perehtyä juttuihin ennakolta. Osaaminen tuomioistuimissa uhkaa vä

3 Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Vaihtoehtoiset konfliktinratkaisutavat muokkaava oikeudenkäyttöä: - vähäiset riita-asiat - vähäiset rikosasiat - perheoikeus - kunnianloukkausasiat Oikeuden privatisoituminen: - asioita siirretään muille foorumeille - tuomioistuin ottaa vaikutteita ulkopuolelta Kulttuuri muuttuu

4 piirteitä Kaksi ääripäätä: tuomioistuinmenettely ja sovittelu Tuomioistuimen mahdollisuudet ratkaista asiaa rajalliset: ratkaisu rajoittuu vaatimuksiin. Tuomioistuimen menettely ja ratkaisu on voimassa olevan oikeuden mukainen. Sovintomenettelyt ovat vapaamuotoisia ja ratkaisu voi poiketa ennakkovaatimuksista. Tuomioistuinmenettely alkaa kun riidan kohde on kirkastettu Sovittelu voi alkaa milloin vain, esim kun uhka konfliktista olemassa

5 piirteitä Oikeudenmukaisuuden tuntuun vaikuttaa moni asia: Onko lakia sovellettu oikein Miten tapahtumia tulkitaan Osapuolten motiivit Miten tulevaisuus vaikuttaa sovittavan ratkaisun kohtuullisuuteen Lopputuloksen tulisi olla oikeudenmukainen, mutta onko tiukasti säännellyllä menettelyllä mahdollisuus päätyä ratkaisuun, jossa otetaan useampia tekijöitä huomioon. Tuomioistuinratkaisu takaa vain subjektiivisen oikeuden toteutumsen..

6 Direktiivin lähtökohtia A: järjestöjen ja niiden jäsenten, oikeudenhaltijoiden tai käyttäjien väliset riidat jotka koskevat direktiivin pohjalta annettujen kansallisten säännösten noudattamista voidaan saattaa ratkaistavaksi nopeassa, riippumattomassa ja puolueettomassa vaihtoehtoisessa riitojenratkaisumenettelyssä. B: on varmistettava, että käyttäjien ja yhteishallinnointiorganisaatioiden väliset lisenssiointiehtoihin ja sopimusrikkomuksiin liittyvät riidat, jotka liittyvät voimassa oleviin ja ehdotettuihin ehtoihin voidaan ratkaista tuomioistuimessa tai tekijänoikeuksiin erikoistuneessa riidanratkaisuelimessä

7 käyttöala erityisesti yksittäistapauksiin liittyvien riitojen ratkaisuun tulisi säätää mahdollisuus vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun. kun kysymys liike-, yritys- tai vastaavassa toiminnassa noudatettavista sopimusehdoista (voimassa olevista ehdoista tai ehdotetuista ehdoista), joita on tarkoitus noudattaa ehkä useammassa kuin yhdessä sopimuksessa, asia voidaan ratkaista tuomioistuimessa tai tekijänoikeuksiin erikoistuneessa riidanratkaisuelimessä. Riitojen ratkaisun joutuisuus, kustannukset ja ylipäätään konfliktien hallinta puoltaisi sitä, että lainvalmistelija uhraisi ajatuksia siihen, miten yhteisvalvontajärjestön jäsen voisi nopeasti, kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti saada ratkaisun koettuun oikeudenloukkaukseen.

8 käyttöala KKV:n selvitys: kotimainen tekijänoikeusjärjestöihin liittyvä tapauskäytäntö on varsin painottunut lisensseistä perittävien maksujen kohtuuttomuuden tai syrjivyyden arviointiin. Tämä osaltaan johtuu siitä, että tekijänoikeusjärjestön ja teosten käyttäjän välisissä lisenssineuvotteluissa vallitsee neuvotteluvoiman epätasapaino tekijänoikeusjärjestöjen monopoliaseman vuoksi. Lisäksi nykytilanteelle on tunnusomaista, että teosten käyttäjä ei pysty arvioimaan, mitä teosten käytöstä on maksettava aivan uudessa palvelussa. Tämä ei luonnollisesti ole omiaan edistämään uusien palveluiden syntymistä. Jos siis käyttäjä ei pysty vertaamaan itseensä soveltuvia hinnoitteluperusteita kilpailijoihinsa, sen on vaikea saada selkeää käsitystä kohtuullisesta hintatasosta. Lähettäjäyritysten näkökulma: informaatiota hinnoittelun perusteeksi ei ole saatavissa lainkaan tai ainakin hyvin vähän, sillä hinnoittelu ei miltään osin perustu lisenssioitavan tuotteen valmistus- tai tuotantokustannuksiin vaan johtuu usein esimerkiksi käyttäjän yritystoiminnan laajuudesta KKV:n selvityksessä todetaan lisäksi, että Tekijänoikeusjärjestöjen vahvaa asemaa vahvistaa entisestään tekijänoikeuslain tulkinnanvaraisuus. Esimerkiksi teoksen tekijän määritelmä on Suomessa muotoutunut laajaksi. Lähettäjäyrityksen näkökulma vahvistaa asiaa: Av-teosten osalta voidaan hyvin todeta, vastaavia teoskynnyksen ylittäviä teoksi syntyy varmuudella muillakin toimialoilla ilman että kukaan koskaan on hetkeäkään pohtinut työn tuloksen tekijänoikeudellista luonnetta. Näin voidaan todeta, että myös toimialat ovat keskenään lain edessä eri arvoisessa asemassa.

9 käyttöala KKV:n selvitys kuvastaa sitä monimutkaisuutta, joka tekijänoikeuksiin ja niiden lisenssiointiin liittyy: toimijoiden asema ja intressi yhdenvertaiseen ja liiketaloudellisesti tarkoituksenmukaiseen hinnoitteluun, järjestön jäsenten intressi ja asema, teoksen käsite, arvon määräytyminen nyt ja uusissa tilanteissa sekä lainsäädännön haasteet puhumattakaan digitaalisten markkinoiden kehitysvaiheesta ovat kaikki seikkoja, jotka pitäisi ottaa arvioinneissa huomioon. Myös käyttäjäyritysten lisenssi- ja sopimusehtoihin liittyvät riitakysymykset tulisi voida saattaa erikoistuneen riitojenratkaisuelimen ratkaistavaksi. Tuomioistuimelle tulisi rakentaa vaihtoehtoinen tie. Vaihtoehtoisen mallin pohtiminen olisi arvokasta niistä samoista sysistä, minkä vuoksi vaihtoehtoiset riidanratkaisun tiet sopivat muuttuvaan maailmaan paremmin.