Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Transkriptio

1 Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto

2 Sovittelulain mukainen sovittelu - vakiintunut vaihtoehto rikosprosessille - tärkeä työkalu myös syyttäjille - ei vaikeuta eikä hidasta syyttäjien työskentelyä - sopii erityisen hyvin nuorten tekemiin rikoksiin - tavoitteena lisätä tämän käyttöä entisestään

3 Sovittelulain mukainen sovittelu - tutkimustuloksia 1. Sekä uhrit että rikoksentekijät ovat tyytyväisiä rikosten sovitteluprosessiin 2. Uhrit kokevat olevansa vähemmän peloissaan rikoksen johdosta ja tuntevat vähemmän vihamielisyyttä rikoksentekijää kohtaan kuin perinteisen oikeusprosessin läpikäyneet 3. Uhrit kokevat rikoksentekijän anteeksipyynnön merkittäväksi anteeksipyyntöjä kuullaan harvoin oikeussalissa 4. Sovittelun lopputuloksena allekirjoitetuista sopimuksista pidetään hyvin kiinni 5. Rikosasioiden sovittelusta koituu selkeästi säästöjä, jotka kohdistuvat lähinnä oikeusjärjestelmään kohdat osoittavat, että sovittelu tuottaa todellista oikeushyötyä syyttäjän on perusteltua nähdä sovittelu vaihtoehtoisena tai vähintään täydentävänä välineenä omalle tavalleen ratkoa konflikteja

4 Sovittelulaki ja vakavien rikosten sovittelu Eduskunnan lakivaliokunta: törkeiden rikosten soviteltavaksi ottamista on harkittava poikkeuksellisen huolellisesti 1. Mitä törkeämpi rikos, sitä vaikeampaa on epäillyn ja uhrin löytää yhteisymmärrys ristiriitatilanteen sovinnolliseksi ratkaisemiseksi. 2. Törkeiden rikosten laajamittainen sovittelu saattaa pitkällä aikavälillä vaikuttaa haitallisesti rikosoikeudellisen järjestelmä uskottavuuteen. 3. Soviteltavaksi ei saa alaikäiseen kohdistunutta rikosta, jos uhrilla on rikoksen laadun ja ikänsä vuoksi erityinen suojan tarve.

5 Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt ovatko ne hyötyjä myös syyttäjän näkökulmasta? *havainto 1: vähentää rikosten uusimisriskiä *havainto 2: lisää rikosten asianosaisten tyytyväisyyttä *havainto 3: uhrin kohtaaminen vaikuttaa vangin asenteisiin, käyttäytymiseen ja vastuun ottamiseen teoistaan *havainto 4: vähentää uudelleen traumatisoitumisen pelkoa

6 Tuomionjälkeinen sovittelu prosessina - prosessi alkaa tuomion antamisen jälkeen - ei vaikuta tuomioon - on täysin erillään rikoksen oikeuskäsittelystä - ei pyritä sopimukseen tekijän ja uhrin välillä, vaan traumojen purkamiseen ja kärsimyksen vähentämiseen - uhrin tai hänen omaistensa tunteiden käsittelyä - tekijän vastuunottoa tekonsa aiheuttamasta surusta

7 Suomalaisen syyttäjän rooli rikosjutun asianosaisena - Syyttäjä on rikosoikeudenkäynnissä kantaja joko yksin tai yhdessä asianomistajan kanssa ja syytetyn vastapuoli (kaksiasianosaissuhde) - Syyttäjän tehtävänä on huolehtia yhteiskunnan puolesta siitä, että rikoksen tehnyt joutuu vastuuseen teostaan - Syyttäjä ei ole esitutkinnan johtaja, mutta hän tekee kyllä yhteistyötä esitutkintaviranomaisen kanssa - Syyttäjä päättää syytteen nostamisesta ja ajaa syytettä oikeudenkäynnissä - Syyttäjällä (ei siis tuomioistuimella) on päävastuu asian selvittämisestä oikeudenkäynnissä (näyttö, juridiset seikat, seuraamuskannanotto) kaikissa oikeusasteissa - Syyttäjällä ei ole tehtäviä rikoksesta tuomitun rangaistuksen täytäntöönpanossa

8 Voisiko syyttäjällä olla roolia vakavien rikosten jälkisovittelussa kohtaamisongelma! - syyttäjä ei tapaa taikka puhuttele uhria ja rikoksesta epäiltyä esitutkinnan taikka syyteharkinnan aikana - syyttäjä tapaa rikoksen osapuolet ensimmäisen kerran oikeudenkäynnissä ja vain oikeudenkäynnissä - oikeudenkäynnissä syyttäjällä on aktiivinen rooli, mutta aktiivisuus liittyy näytön esittämiseen ja juridisten ongelmien setvimiseen - tuomion saatua lainvoiman syyttäjä ei enää tapaa tuomittua eikä asianomistajatahoa

9 Kuka/Mikä taho voisi parhaiten informoida rikoksen osapuolia jälkisovittelun mahdollisuudesta? - Esitutkintaviranomaiset? - Uhrin tukihenkilö? - Sosiaaliviranomaiset? - Rikoksesta epäillyn/uhrin/uhrin omaisten asianajajat? - Tuomioistuin? - Vankilaviranomaiset? - Sovitteluviranomaiset?