Valtuusto Sivu 1 / 49

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 49 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen 4 eronpyyntö ja täydennysvaali 4 Ympäristölautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 5 täydennysvaali 5 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon 7 Asunnot Oy:n otettavalle lainalle vuokra-asuntokohteiden Bullet-lainojen osittaista jälleenrahoittamista varten 6 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen 10 Pitkäjärven Vapaaehtoisen Palokunta Ry:n lainalle 7 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen 14 Invalidisäätiön kiinteistöleasingsopimukselle Espoo Catering -liikelaitoksen uudelleen organisoinnin 18 vaihtoehtojen tarkastelu ja organisointitavan valinta 9 Ahertajankulma, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 28 alue , 12. kaupunginosa Tapiola 10 Valtuustokysymys Pohjois-Espoon luonnon- ja 39 maisemanhoitosuunnitelmasta 11 Valtuustoaloite Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin käyttöönotosta 47 Espoo Jyrki Kasvi puheenjohtaja

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 2 / 49 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 3 / 49 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan PerusS&Sit / Kok..

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 4 / / /2012 Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen Maria Guzeninan (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Minna Eväsojan (SDP) tilalle Jukka Vilskeen (SDP). Selostus Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen Maria Guzeninan (SDP) henkilökohtainen varajäsen Minna Eväsoja (SDP) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ajankäytölliset syyt. Tasa-arvolain säännösten estämättä kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen Maria Guzeninan (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Minna Eväsojan (SDP) tilalle Jukka Vilskeen (SDP). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Minna Eväsoja

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 5 / / /2012 Kaupunginhallitus Ympäristölautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee ympäristölautakunnan jäsenen Mika Leppisen (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Anne-Maritta Talaslahden (Kok.) tilalle Atte Kalevan (Kok.). Selostus Ympäristölautakunnan jäsenen Mika Leppisen (Kok.) henkilökohtainen varajäsen Anne-Maritta Talaslahti (Kok.) pyytää saapuneella kirjeellään ero em. tehtävästä perusteena pitkät ulkomaan asumisjaksot, jotka estävät toimimisen em. tehtävässä. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännösten estämättä varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee ympäristölautakunnan jäsenen Mika Leppisen (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Anne- Maritta Talaslahden (Kok.) tilalle Atte Kalevan (Kok.).

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 6 / 49 Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Anne-Maritta Talaslahti

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 7 / / /2015 Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Asunnot Oy:n otettavalle lainalle vuokra-asuntokohteiden Bullet-lainojen osittaista jälleenrahoittamista varten Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset enintään 15 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset puolivuosittain Lainan korkoperuste 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen.

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 8 / 49 Selostus Espoon Asunnot Oy on rahoittanut yhdeksän vuosina valmistunutta vuokra-asuntokohteen rakennuttamista ns. vanhoilla korkotukilainoilla. Alkuperäisten lainojen laina-ajat olivat 35 vuotta ja olisivat siten ulottuneet vuoteen 2030 asti. Vuonna 2003 nämä korkotukilainat kuitenkin uudelleen järjesteltiin 12 vuoden Bullet-lainoiksi, eli kertalyhenteisiksi lainoiksi. Bullet-lainat erääntyvät maksettavaksi vuoden 2015 aikana. Espoon Asunnot Oy haluaa kuitenkin pitää kiinni alkuperäisten lainojen lyhennysaikataulusta ja jälleenrahoittaa 50 % Bullet-lainoista uudelleen 15 vuoden tasalyhenteiksi lainoiksi. Tämä vastaa sitä summaa, joka olisi ollut jäljellä alkuperäisistä korkotukilainoista samaan aikaan ja näillä järjestelyillä kohteiden lainat tulisivat poismaksetuiksi alkuperäisen suunnitelma mukaan. Vuokrakohde Lainan lyhennys Maakravunkuja ,49 Hyljelahdentie ,71 Merivirta ,56 Kuuttikuja ,18 Holmankorpi ,80 Sokerilinnantie ,98 Sokerilinnantie ,98 Merivirta ,94 Arvelantie ,10 Yhteensä ,74 Espoon Asunnot anoo Espoon kaupungilta omavelkaista takausta euron kilpailutuksen perusteella otettavalle 15 vuotta pitkälle tasalyhenteiselle lainalle. Tällä lainalla jälleenrahoitetaan puolet vuonna 2015 erääntyvistä Bullet-lainoista. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti:

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 9 / 49 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset enintään 15 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset puolivuosittain Lainan korkoperuste 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 10 / / /2015 Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Pitkäjärven Vapaaehtoisen Palokunta Ry:n lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Pitkäjärven Vapaaehtoinen Palokunta Ry kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Lainan vastavakuudeksi saadaan kiinteistökiinnitys, jonka suuruus on 1,3 kertaa taattavien lainojen määrä Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,1 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen.

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 11 / 49 Selostus Pitkäjärven Vapaaehtoinen Palokunta ry (myöhemmin PjVPK) anoo Espoon kaupungin omavelkaista takausta käynnissä olevaan paloaseman laajennushankkeeseen otettavalle lainalle. PjVPK toimii koko Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksen alueella. Ensisijainen toiminta-alue on Espoon päivystysalueella, mutta toiminta ulottuu myös Raaseporin ja Lohjan alueelle sekä naapurikuntiin (Vantaa, Helsinki). Pitkän ajan vaihteluvälillä ( ) tehtäviä on keskimäärin 50 kpl/vuosi. Pitkäjärven VPK ry on yleisessä kokouksessaan päättänyt ryhtyä rakennushankkeeseen, jonka tarkoituksena on taata toimiva ympäristö tehokkaalle palokuntatoiminnalle. Hanke myös parantaa työturvallisuutta vähentämällä altistumista myrkyllisille palotuotteille palattaessa paloasemalle. PjVPKn kiinteistö sijaitsee Espoossa, osoitteessa Palokunnanpuisto 5. Nykyinen rakennus on pinta-alaltaan 510 neliömetriä, josta VPK:n käytössä on 260 neliömetriä. Loput tilat on annettu vuokralle. Rakennushankkeen päättyessä VPK:lla tulee olemaan ulosvuokrattavaa peruskorjattua tilaa n. 140 neliömetriä ja paloasematilaa omassa käytössä 461 neliömetriä. Samassa yhteydessä koko rakennuksen talotekniikka uudistetaan nykyaikaisilla energiaa säästävillä laitteilla. Myös hallipaikkoja lisätään, mikä on perusteltua, koska tällä hetkellä kaikki ajoneuvot eivät mahdu kalustohalliin. Paloaseman rakennustyöt on tarkoitus aloittaa heinä-elokuussa ja uusi paloasema on tarkoitus vihkiä käyttöön joulukuussa Koko hankkeen kustannusarvio on euroa (sis. alv), näistä kustannuksista paloaseman kustannuksia on euroa. Loput kustannuksista kohdistuvat ulosvuokrattaviin tiloihin, ja nämä kustannukset on saatu katettua PjVPKn omilla varoilla mm. myymällä omistuksessa ollut Asunto Oy Lähderannan osakkeet. PjVPK on hakenut palosuojelurahaston avustusta rakennushankkeeseen, mutta avustusta ei saatu. Keva on alustavien keskustelujen perusteella ollut valmis myöntämään euron lainan, laina-ajalla 20 vuotta, mikäli siihen on Espoon kaupungin omavelkainen takaus. Lainalle on laskelmissa käytetty 4 %:n vuotuista korkoa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on toistaiseksi voimassa oleva palokuntasopimus PjVPKn kanssa se ja on myös puoltanut hanketta palosuojelurahastolle tehdyssä avustushakemuksessa. Kuluvana vuonna on arvioitu maksettavan korvauksia n euroa, josta kiinteistökorvaus euroa. Tämä avustus on laskettu nykyisen neliömäärän mukaan ja korjauksen jälkeen on arvioitu, että korvaus lasketaan PjVPK tulevan käytettävissä olevan neliömäärän mukaan, jolloin avustus olisi n euroa vuodessa.

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 12 / 49 Laskelma PjVPK tuotoista ja kuluista vuonna 2016 euroissa Osastojen tuotot Osastojen kulut Osastojen kulujäämä Kiinteistön tuotot: Vuokrat Sähkökorvaukset Muut tuotot Kiinteistön kulut Kiinteistön ylijäämä Sopimuskorvaus Kiinteistökorvaus lainakorot keskimäärin 4 % mukaan Tilikauden tulos Lainan lyhennys Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Pitkäjärven Vapaaehtoinen Palokunta Ry kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 13 / 49 Lyhennykset tasalyhennykset Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Lainan vastavakuudeksi saadaan kiinteistökiinnitys, jonka suuruus on 1,3 kertaa taattavien lainojen määrä Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,1 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 14 / / /2015 Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Invalidisäätiön kiinteistöleasingsopimukselle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh Reijo Tuori, puh Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: Velallinen Edunsaaja Invalidisäätiö Pohjola pankki Oyj Takausvastuun enimmäismäärä euroa Vuokra-aika takaus kattaa kaikki velallisen leasingrahoitussopimuksiin perustuvat vastuut sekä vuokrakohteen rakennusaikana että sitä seuraavana vuokra-aikana, jonka pituus on 20 vuotta. Lyhennykset kiinteä leasingvuokra, jäännösarvo 20 vuoden jälkeen 50 % Lainan korkoperuste Vakuus 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Takauksen vastavakuudeksi saadaan kiinteistökiinnitys, jonka suuruus on 1,3 kertaa takausvastuun määrä sekä toissijainen osto-oikeus leasingsopimuksen kiinteistöön Takausprovisio Takauksesta peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle.

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 15 / 49 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Selostus Invalidisäätiö on vuonna 1940 perustettu yleishyödyllinen säätiö, jonka pääasiallinen toiminta nykyään on ammatillisen erityisopetuksen järjestäminen. Opetusta toteutetaan säätiön yksikössä nimeltään Keskuspuiston ammattiopisto. Tämän lisäksi Invalidisäätiö harjoittaa liiketoimintaa omistamansa osakeyhtiön Orton Oy:n kautta. Yhtiö tarjoaa erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito- ja kuntoutuspalveluja. Keskuspuiston ammattiopistolla on päätoimipisteet Helsingissä Ruskeasuolla ja Metsälässä sekä Espoossa Leppävaarassa. Keskuspuiston ammattiopisto tarjoaa vuosittain opiskelupaikan yli sellaiselle opiskelijalle, jotka vamman, sairauden tai muun erityisen oppimisvaikeuden takia eivät kykene suoriutumaan opinnoistaan normaaleissa ammattioppilaitoksissa. Toiminta perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään koulutuksen järjestämislupaan ja se rahoitetaan ministeriön valtionosuusrahoituksella. Ammatillisia erityisoppilaitoksia on Suomessa seitsemän, Keskuspuiston ammattioppilaitos on näistä toiseksi suurin ja ainoa, joka toimii Espoon alueella. Keskuspuiston ammattiopisto työllistää yli 490 työntekijää, joista espoolaisia on noin 100. Ammattiopiston nykyiset rakennukset Leppävaarassa ovat vanhentuneet tilaratkaisuiltaan ja niissä on merkittävästi korjausvelkaa, eikä niitä kannata peruskorjata. Näin ollen Invalidisäätiöllä on tarve uusille tiloille ja niihin Leppävaaran alue soveltuu hyvin. Uudet tilat on tarkoitus toteuttaa niin, että ne vastaavat tulevaisuuden toiminnallisia vaateita ja ovat terveelliset, taloudelliset sekä ympäristöystävälliset. Koulurakennuksen myötä tilatehokkuutta parannetaan ja siihen siirretään Ruskeasuon sairaalarakennuksessa olevat opetustoiminnot. Myös oppilasasuttaminen on tarkoitus keskittää koulun kupeeseen rakennettavaan asuinrakennuksen ja näin muodostaa Leppävaaran alueelle Keskuspuiston ammattiopiston päätoimipaikka. Suunnitellun n neliömetrin koulurakennuksen kustannusarvio rakennusaikaisine rahoituskustannuksineen sekä pysäköintiratkaisuineen on n. 45 milj. euroa.

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 16 / 49 Rakentaminen pyritään aloittamaan keväällä 2016 ja koulurakennukset on suunniteltu valmistuvan syksyllä Rakentamista koskevan urakan Invalidisäätiö tulee kilpailuttamaan erikseen. Invalidisäätiö anoo Espoon kaupungilta takausta 20 vuoden kiinteistöleasingsopimukseen koulurakennuksen rahoittamista varten. Invalidisäätiö on neuvotellut alustavan leasingsopimuksen Pohjola Pankin kanssa rakennettavasta koulukiinteistöstä sekä vuokrattavasta maaalueesta, joka sijaitsee Invalidisäätiön tontilla. Leasingsopimuksen mukainen päävelka on enintään 45 milj. euroa. Invalidisäätiö ja Pohjola Pankki ovat myös solmineet alustavan sopimuksen rakennuksen osto-oikeudesta. Espoon kaupungilla on takauksen vastavakuutena toissijainen osto-oikeus rakennukseen. Sekä Invalidisäätiöllä että Pohjola Pankilla on oikeus irtisanoa leasingsopimus päättymään, kun varsinaista vuokra-aikaa on kulunut 15 vuotta. Keskuspuiston ammattiopiston tulos 2014 oli euroa ja koko Invalidisäätiön toiminnan ylijäämä euroa. Keskuspuiston ammattiopiston vanhojen Leppävaarasta ulkoa vuokrattujen tilojen kustannukset euroa vuodessa poistuvat uusien tilojen käyttöönoton myötä. Uuden kiinteistön vuosittaiset leasingmaksut ovat noin euroa vuodessa joten kassavirta paranee tältä osin. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan ostosopimusluonnoksen sekä oikeuttaa kaupunginjohtajan tekemään siihen mahdollisesti tarvittavia vähäisiä muutoksia, 2 ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 2.1 Velallinen Edunsaaja Invalidisäätiö Pohjola pankki Oyj

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 17 / 49 Takausvastuun enimmäismäärä euroa Vuokra-aika takaus kattaa kaikki velallisen leasingrahoitussopimuksiin perustuvat vastuut sekä vuokrakohteen rakennusaikana että sitä seuraavana vuokra-aikana, jonka pituus on 20 vuotta. Lyhennykset kiinteä leasingvuokra, jäännösarvo 20 vuoden jälkeen 50 % Lainan korkoperuste Vakuus 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Takauksen vastavakuudeksi saadaan kiinteistökiinnitys, jonka suuruus on 1,3 kertaa takausvastuun määrä sekä toissijainen osto-oikeus leasingsopimuksen kiinteistöön Takausprovisio Takauksesta peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2.2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Pohjola Pankki Oyj - Invalidisäätiö

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 18 / / /2014 Kaupunginhallitus Espoo Catering -liikelaitoksen uudelleen organisoinnin vaihtoehtojen tarkastelu ja organisointitavan valinta Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Suuperko, puh Kirsi Remes, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee Espoo Catering -liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi kaupungin omistaman in house -yhtiön. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Catering vaihtoehdot 1-3 tulot ja menot avattuina 2 Catering vertailu nykyiseen 3 Catering kooste vaikutuksista 4 Catering materiaali Palmia markkinatarkastelu 5 Catering tilinpäätöksen 2014 lukuerittely - Vastaukset esitettyihin kysymyksiin Taustaa ja lähtökohta Espoo Catering -liikelaitos on toiminut liikelaitoksena vuodesta 2009 ja laskelmien mukaan tuottavuus on tänä aikana kehittynyt + 24 %. Teknologia ja toimintatapojen kehittyminen ovat mahdollistaneet yhä suuremman ateriatuotannon ja keskittymisen asiakastyöhön. Vuonna 2017 valmistuva keskuskeittiö parantaa tuoteturvallisuutta ja tehostaa edelleen toimintaa. Cateringin liikevaihto on 45 milj. euroa. Liikelaitoksessa työskentelee 487 henkilöä. Keittiöitä on 266, joista tuotantokeittiöitä on 80 ja palvelukeittiöitä on 186. Ruokaa toimitetaan lisäksi 104 palvelupisteeseen. Espoo Catering -liikelaitos tuottaa 15,4 milj. ateriaa vuodessa, päivittäin noin asiakkaalle. Cateringin myynti jakautuu seuraavasti (2014): - suomenkielinen opetus 14,62 milj. euroa - suomenkielinen päivähoito 14,83 milj. euroa - vanhustenpalvelut 6,0 milj. euroa - ruotsinkielinen päivähoito 2,05 milj. euroa - ruotsinkielinen opetus 1,8 milj. euroa - terveyspalvelut 0,49 milj. euroa

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 19 / 49 - perhe- ja sosiaalipalvelut 0,42 milj. euroa - yleishallinto 0,19 milj. euroa - liikelaitokset 0,17 milj. euroa - tekninen ja ympäristötoimi 0,11 milj. euroa - sosiaali- ja terveystoimen esikunta 0,03 - muu sivistystoimi 0,07 - palveluliiketoimen toimiala 0,03 - ulkoinen myynti 2,18 milj. euroa Ulkoista myyntiä ovat mm. eläkeläisateriat, yksittäiset vierasateriat, erilaiset tilaukset ja tarjoilut kaupungin tiloissa, asukaspuistoruokailu, myynti erilaisille sopimuskumppaneille ja henkilöstöruokailu. Suurin ulkoisen myynnin liikevaihto tulee henkilöstöruokailusta. Espoo Catering -liikelaitoksen uudelleen organisoinnin vaihtoehtojen selvittämisen taustalla on kuntalain ja kilpailulain muutokset sekä Kilpailuja kuluttajaviraston tiedustelu liittyen kunnallisen liikelaitoksen ulkoiseen myyntiin. Kuntalain ja kilpailulain mukaan tuli se osa liikelaitosta, jossa toimitaan markkinoilla kilpailutilanteessa, lopettaa tai yhtiöittää mennessä. Selvityksen taustalla oli myös kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman mukaisten toimialan tavoitteiden toteuttaminen. Valtuusto hyväksyi Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU - ohjelma) hyötytavoitteet ja linjaukset ja ohjelmasuunnitelman Ohjelmasuunnitelmassa on linjattu ja määritetty toimenpiteeksi omistaja-tilaaja-tuottaja -roolien ja nykyisen toimintamallin arviointi sekä jatkokehittämisen kohteista ja aikataulusta sopiminen. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota vuoden 2013 arviointikertomuksessa kaupungin tilaaja-tuottajamalliin ja toteaa, että mallin kattava arviointi ja yhtenäisesti esitetyt tavoitteet mallin kehittämiseksi puuttuvat. Lisäksi lautakunta kehottaa tarkastelemaan tilaaja-tuottajamallin toimivuutta mallin soveltamisesta saatujen kokemusten pohjalta sekä arvioimaan, onko mallilla saavutettu tavoiteltuja hyötyjä. Markkinat Muissa kuusikkokunnissa on käytössä joko liikelaitosmalli (Oulu, Tampere ja koulu- ja päiväkotiruokailun sekä hoivapalvelujen osalta Helsinki) tai yhtiömalli (markkinoilla toimiva yhtiö Turussa ja henkilöstöruokailun osalta Helsingissä, in house yhtiö Vantaalla). Pääkaupunkiseudun markkinoilla toimii yksityisiä catering-yrityksiä, joista liikevaihdoltaan isoimpia ovat Fazer Food Services, Sodexo, Katri Antell ja ISS. Projektointi

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 20 / 49 Liiketoimintajohtaja perusti Cateringin organisoinnin vaihtoehtojen suunnittelua ja arviointia varten projektin. Projektipäällikkönä toimi liiketoimintajohtaja ja sihteerinä Palveluliiketoimialan hallinto- ja kehittämisjohtaja. Projektiryhmässä oli Sivistystoimialan edustaja, Sosiaali- ja terveystoimialan edustaja, henkilöstön edustaja, Cateringin toimitusjohtaja, neljä Cateringin substanssiasiantuntijaa sekä toimialan viestintäpäällikkö. Projektista informoitiin Kuluttaja- ja kilpailuvirastoa ja samalla ilmoitettiin, että markkinoilla kilpaileva toiminta joko yhtiöitetään tai lopetetaan. Toimintaa on jatkettu toistaiseksi entisellään. Yhteistoiminta Liiketoimintajohtaja piti Espoo Catering -liikelaitoksen henkilöstölle infotilaisuudet ja toiminnan järjestämisen selvittämisestä. Tilaisuuksiin oli kutsuttu liikelaitoksen koko henkilöstö. Tilaisuuksissa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä, joihin liiketoimintajohtaja vastasi. Lisäksi projekti on viestinyt sähköisellä uutiskirjeellä kohderyhmän henkilöstölle ja esimiesviestinnän kautta. Projektiryhmässä on ollut henkilöstön edustaja. Projektiryhmän työ on edennyt hyvässä yhteishengessä. Valmistelutyön etenemisestä on raportoitu kaupungin henkilöstötoimikunnalle 11.2., ja Organisointivaihtoehtoja on käsitelty toimialan henkilöstötoimikunnassa tilaaja-tuottaja mallin käsittelyn yhteydessä kuukausittain alkaen otsikolla tilaajatuottajamallin käsittelyn tilannekatsaus (kokoukset ja sekä 8.1., 21.1, 5.2., 17.2., 5.3., 17.3., 14.4., 21.4., 28.4., ja ). Yhteistoimintaneuvottelu pääluottamusmiesten kanssa on pidetty ja Projektiryhmän selvitystyö esiteltiin Palveluliiketoimen toimialan henkilöstötoimikunnassa ja työpaikkakokouksiin asia viedään päätösvaiheen jälkeen. Vaihtoehtojen selvittämisen prosessi Projektiryhmä on kokoontunut 10 kertaa seuraavasti: 8.1., 15.1., 26.1., 4.2., 12.2., 25.2., 11.3., 13.4., ja Projektin tavoitteena oli: 1) Selvittää malli, jolla kaupungin tarvitsemat catering -palvelut voidaan tuottaa lakia noudattaen, kokonaistaloudellisesti ja sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus huomioiden 2) Toteuttaa kaupungin TATU -tavoitteita

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 21 / 49 3) Toteuttaa kaupunginhallituksen päätöksen linjauksia. Vaihtoehtojen suunnittelun ja arvioinnin taustamateriaali Projektiryhmä keräsi taustamateriaalin, johon sisältyy seuraavat aineistot: - Catering kooste vaikutuksista: taulukko, jossa kuvataan projektissa tarkasteltujen vaihtoehtojen vaikutuksia toiminnan, henkilöstön, kaupungin kokonaistalouden, sisäisten asiakkaiden, johtamisen/organisaation, kuntalaisten ja elinkeinoelämän, sopimustoimittajien/markkinoiden sekä kaupungin sisäisten tukipalvelujen osalta. - Catering vertailu nykyiseen: taulukko, jossa on vertailtu vaihtoehtoja nykyiseen toimintamalliin sovittuja vertailu kriteereitä vasten. - Catering vaihtoehdot 1-3 tulot ja menot avattuina: taulukko, jossa on selvitetty tarkemmin "Catering vertailu nykyiseen" -taulukon lukuja. - Catering tilinpäätöksen 2014 lukuerittely: taulukko, johon on kerätty viimeisimmän tilinpäätöksen mukaiset luvut eriteltyinä. Palveluliikelaitosten johtokunnalle pidettiin asiasta infotilaisuus ja asiaa selostettiin kaupunginhallitukselle Organisointivaihtoehdot Tarkastelussa olivat seuraavat vaihtoehdot: VE1 Liikelaitos jatkaa ilman ulkoista myyntiä. Ulkoinen myynti lopetetaan - Sosiaalihuoltolain ulkopuolisten eläkeläisaterioiden ja muiden yksittäisten vierasaterioiden myynti lopetetaan - Sopimusruokailu Luksialle loppuu. Asukaspuistojen välipalamyynti loppuu. - Koulujen tiloissa tapahtuvalle ulkoiselle toiminnalle, yksityisille päiväkodeille ja iltapäiväkerhoille ei myydä - Ulkopuoliset tilaukset ja tarjoilut lopetetaan (kaupungin henkilökunta, puolueet, järjestöt) - Haukitalon sekä Espoonlahden ja Tapiolan terveysasemien keittiötoiminta loppuu EC:ltä - Kauklahden Elä ja Asu -yksiköstä,tapiolan ja Kalajärven palvelukeskuksesta, Soukan ja Ruusulinnan palvelutalosta vapautuvaa ruokatuotantokapasiteettia hyödynnetään aterioiden lähettämiseen - Ulkoisen myynnin loppuessa on tuotantokapasiteetti jonkin verran vajaalla käytöllä, samoin tilojen käyttö. VE2 Liikelaitos jatkaa ilman ulkoista myyntiä. Ulkoinen myynti yhtiöitetään.

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 22 / 49 - Ulkoinen liiketoiminta myydään ulkopuoliselle yhtiölle. Tällöin Kauklahden Elä ja Asu-yksikön, Haukitalon sekä Espoonlahden ja Tapiolan terveysasemien keittiötoiminta loppuu EC:ltä ja siirtyy yhtiölle. - Käytännössä myös Espoon keskuksen palvelutalon, Tapiolan ja Kalajärven palvelukeskuksen, Soukan ja Ruusulinnan palvelutalojen keittiötoiminta loppuu EC:ltä ja siirtyy yhtiölle - Sopimusruokailu Luksialle sekä asukaspuistojen välipalamyynti loppuvat EC:ltä ja yhtiö tuottaa niitä halutessaan. Samoin koulujen tiloissa tapahtuva ulkoinen myynti yksityisille päiväkodeille ja iltapäiväkerhoille sekä muut ulkopuoliset tilaukset ja tarjoilut loppuvat EC:ltä ja yhtiö tuottaa niitä halutessaan - Ulkoisen myynnin loppuessa on tuotantokapasiteetti jonkin verran vajaalla käytöllä, samoin tilojen käyttö. VE3 Liikelaitoksen ulkoinen myynti kilpailutetaan ja sen tuottaa markkinoilla toimiva sopimustoimittaja. Liikelaitos tuottaa itse muun tuotannon. - Ulkoinen liiketoiminta kilpailutetaan, jolloin käytännössä kilpailutetaan myös Kauklahden Elä ja Asu-yksikön, Haukitalon, Espoonlahden ja Tapiolan terveysasemien koko keittiötoiminta sekä Tapiolan ja Kalajärven palvelukeskuksen, Espoon keskuksen, Soukan ja Ruusulinnan palvelutalojen koko keittiötoiminta - Liikelaitos tuottaa itse muun tuotannon - Em. keittiöissä valmistetut, muihin yksiköihin lähtevät ateriat siirretään muiden keittiöiden valmistettavaksi (tuo painetta keskuskeittiön valmistumiselle) - Sopimusruokailu Luksialle loppuu. VE4 Liikelaitos yhtiöitetään in house -yhtiöksi. Tämä yhtiö olisi kaupungin kokonaan omistama yhtiö, joka tuottaa palveluja vähäisissä määrin ulkopuolisille tahoille. - Cateringin koko liiketoiminta siirtyy liikkeenluovutuksena kaupungin perustamalle yhtiölle. Käytännössä toiminta säilyy ennallaan. Henkilöstö siirtyy nykyisine palvelussuhteen ehtoineen. - Yhtiö tuottaa palveluja maks. 10 % liikevaihdostaan (n. 4 milj. euroa) ulkoisille markkinoille - Markkinoilla toimivaa yhtiövaihtoehtoa ei otettu tarkemmin selvitykseen, koska Cateringin koko palvelukokonaisuuden kattavaa kilpailua ei ole riittävästi markkinoilla. Organisointivaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja vertailu Selvityksessä on tehty vaikutusarvioita seuraavista näkökulmista: - toiminta - henkilöstö - kaupungin kokonaistalous - sisäiset asiakkaat - kaupungin johtaminen ja organisaatio - sopimustoimittajat/markkinat - kaupungin sisäiset tukipalvelut.

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 23 / 49 Vaikutusarvioinnin jälkeen vaihtoehtoja on verrattu nykyiseen toimintamalliin siten, että vertailukriteereinä on käytetty kaupunginhallituksen asettamia seuraavia linjauksia: - johtamisjärjestelmä selkiytyy - organisointi koko kaupungin näkökulmasta - toimivien markkinoiden hyödyntäminen - merkittävä tuottavuuden kasvattaminen ja taloudelliset säästöt - palvelujen laadun parantaminen. Vertailun lisäksi on tehty riskitarkastelu, jossa on arvioitu kunkin vaihtoehtomallin olennaisimmat riskit vs. kaupunginhallituksen asettamat linjaukset. Tarkoituksena on identifioida riskit, jotta mallin käytännön toteutus voidaan suunnitella niin, että riskit eivät realisoidu. Vaikutusarvioinnit, vaihtoehtojen vertailu nykyiseen toimintamalliin nähden ja riskitarkastelu on koottu liitteenä oleviin taulukoihin. Seuraavassa on esitetty vaikutusten ydinkohdat. Henkilöstövaikutukset Kolmessa ensimmäisessä vaihtoehdossa henkilöä siirtyy Cateringin toimipisteestä toiseen luonnollista poistumaa korvaamaan. Henkilöstövaikutuksia tukipalveluihin ei ole. Yhtiömallissa koko henkilöstö siirtyy yhtiölle liikkeenluovutuksessa ja työehtosopimus vaihtuu nykyisen sopimuskauden päättyessä Eläkevakuutusyhtiönä säilyy KEVA. Peruskaupungin henkilöstöedut korvautuvat yhtiön henkilöstöeduilla, joista kaupunki päättää erikseen. Yhtiömallissa liiketoimintaosaamisen merkitys hieman kasvaa ja toimenkuviin tulee mahdollisesti muutoksia. Vaikutus kaupungin kokonaistalouteen Vaihtoehtojen 1 ja 2 nettovaikutus kaupungille on -0,3 milj. euroa. Vaihtoehdossa 3 nettovaikutus kaupungille on +0,15 milj. euroa. Mikäli eläkeläisaterioiden subventio lopetettaisiin, säästövaikutus kaikissa vaihtoehdoissa olisi lisäksi +0,2 milj. euroa. Yhtiömallissa nettovaikutus on alla olevien oletusten perusteella arviolta +1,9 milj. euroa (= 1,6 +0,5-0,18): - TES:n vaihtuminen PAMTES:iin mahdollistaisi säästöjä henkilöstökuluihin. Arvio PALMIA -casen perusteella +1,6 milj. euroa. PAMTES ei ole ainoa vaihtoehto, mutta kaupungin talouden kannalta sen on arvioitu olevan edullisin - ulkoista myyntiä on mahdollista lisätä noin 2,5 milj. euroa ilman, että yhtiön yleiskulut olennaisesti lisääntyvät. Nettovaikutus + 0,5 milj. euroa - Ostotoiminnon muodostaminen kaupungille lisää kustannuksia arviolta 0,18 milj. euroa

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 24 / 49 - Ulkoinen myynti mahdollistaa kaupungin tilojen monipuolisen hyötykäytön ja lisätulot - Subventioiden lopettaminen mahdollistaisi lisäsäästöjä (ei tarkoita henkilöstöruokailua) - Arvonlisäverottoman kouluruokailun vaikutus arvioidaan erikseen. Muut vaikutukset Vaihtoehdoissa 1 ja 2 eläkeläiset (230 hlö / pv) ja muut ulkopuoliset lounasasiakkaat (80 hlö / pv) eivät ruokaile kaupungin järjestämissä toimipisteissä. Vaihtoehdoilla ei ole käytännön vaikutuksia kaupungin organisaatioon ja sisäisiin tukipalveluihin. Vaihtoehdossa 3 kaupunki tuottaa samat palvelut, mutta kilpailutetuilla markkinahinnoilla. Runsaan yhden miljoonan euron liiketoiminta siirtyy markkinoille. Vaihtoehdolla ei ole käytännön vaikutuksia kaupungin organisaatioon ja sisäisiin tukipalveluihin. Vaihtoehdossa 4 kaupungin tilojen monikäyttö mahdollistuu ja pienentää sisäisten asiakkaiden vuokrakustannuksia. Sivistystoimessa pienille päiväkodeille yhtiö toimittaa ruoan, mutta päivähoito järjestää ruokailun itse. Yhtiöllä on selkä tasejatkuvuus ja joustavammat toimintamallit. VE1:ssä, VE2:ssa ja VE3:ssa alv-vaikutusta ei kouluruokailun osalta ole. VE4:ssa eli yhtiövaihtoehdossa olisi tarkoituksenmukaista ostaa kouluruokailun ruokatarvikkeet suoraan kaupungin omana ostona niin, että yhtiö laskuttaisi kaupungilta vain ruoan valmistuksen ja muun ruokailuun liittyvän palvelun. Tällöin myös tässä vaihtoehdossa kouluruokailun alvvaikutus on kutakuinkin olematon. Kilpailutus ja ulkoistaminen liikkeenluovutuksena ja yhtiöittäminen malleissa kontaktipinnat selkiytyvät ja sisäinen asiakkuus on nykyistä hallitumpaa. Sopimuskumppanit voivat tuottaa tiloissa tarvittavat tukipalvelut, jolloin tilojen laajempi hyötykäyttö mahdollistuu. Johtopäätökset Projektiryhmä ei ole katsonut, että edellä kuvattujen vaihtoehtojen lisäksi olisi muita selvitettäviä vaihtoehtoja. Projektiryhmä ehdottaa, että vaihtoehtoa 1 ei toteuteta sosiaalisista tarkoituksenmukaisuussyistä. Henkilöstön edustajat pitävät vaihtoehtoa 3 kaupungin kannalta parhaimpana. Toimialajohdon näkemys on, että vaihtoehto 4 (in house -yhtiö) on kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin.

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 25 / 49 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy linjaukset palveluliiketoimen ja sisäisten palvelujen tilaajayksiköiden kokonaisuuden kehittämiselle seuraavasti: - Johtamisjärjestelmää selkeytetään. - Palvelujen ja toimintojen järjestämis- ja tuottamistapaa sekä sijoittumista kaupunkiorganisaatioon arvioidaan koko kaupungin näkökulmasta. - Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on taloudellisuus sekä palvelujen ja toiminnan laatu. Mahdollisia organisointitapoja omajohtoisen tuotannon (virastomalli) ohella ja vaihtoehtona ovat liikelaitos, kunnallinen osakeyhtiö, ulkoistaminen ja liikkeen luovutus. - Kaupunki keskittyy valtuuston määrittämiin tehtäviin toimivia markkinoita hyödyntäen - Kilpailutus- ja sopimuskäytäntöjä kehitetään siten, että palveluntuottajille syntyy houkuttimia palvelujen ja tuottavuuden kehittämiseen. - Uudelleenorganisointiehdotusten vaikutuksista tehdään ennakkoarvioinnit. - Muutoksilla tavoitellaan merkittävää tuottavuuden kasvattamista, palvelujen laadun parantamista ja taloudellisia säästöjä. - Kehittämisvisiota kohti kuljetaan vaiheittain vuosien aikana. - Valmistelut tehdään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Käsittely Päätös Asia käsiteltiin 344 pykälän jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoo Catering -liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi kaupungin omistaman in house -yhtiön,

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 26 / 49 2 kehottaa kaupunginjohtajaa käynnistämään kohdan 1 edellyttämän yhtiöittämisen ja tarvittavien johtosääntömuutosten valmistelun siten, että ne ovat toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Elo ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Byman teki hylkäysehdotuksen. Guzenina kannatti Elon pöydällepanoehdotusta. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Elon pöydällepanoehdotuksen. Särkijärvi puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: uusi päätösehdotuksen kohta 3: kehottaa kaupunginjohtajaa liittämään valtuuston esityslistan oheismateriaaliin vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Guzenina Ahlforsin kannattamana ehdotti, että kaupunginhallitus palauttaa asian uudelleen valmisteluun siten, että kaupunginhallitus valitsee syksyllä Espoon Catering -liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi kahden eri vaihtoehdon väliltä, joista toinen on esittelytekstin kolmosvaihtoehto ja toinen nelosvaihtoehto. 2. kehottaa kaupunginjohtajaa käynnistämään valmistelun esittelytekstin vaihtoehtojen 3 ja 4 mukaisesti. siten, että valittu vaihtoehto on toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Guzeninan palautusehdotuksen. Ahlfors Guzeninan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: 1) kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoo Catering - liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi kaupungin omistaman vaihtoehdon VE3. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.

27 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 27 / 49 Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 4 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Ahlforsin muutosehdotuksen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Särkijärven lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus 1 ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoo Catering -liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi kaupungin omistaman in house -yhtiön, 2 kehottaa kaupunginjohtajaa käynnistämään kohdan 1 edellyttämän yhtiöittämisen ja tarvittavien johtosääntömuutosten valmistelun siten, että ne ovat toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta, 3 kehottaa kaupunginjohtajaa liittämään valtuuston esityslistan oheismateriaaliin vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Tiedoksi

28 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 28 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Ahertajankulma, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 12. kaupunginosa Tapiola Valmistelijat / lisätiedot: Minna Järvenpää, puh Olli Koivula, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Ahertajankulman - Flitarhörnets asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 5914, joka käsittää korttelin 12090, osan korttelia 12091, virkistys-, katu- ja yleisen pysäköintialueen 12. kaupunginosassa Tapiola, alue Oheismateriaali Selostus - Ahertajankulma, tapahtumaluettelo - Ahertajankulma, kaavamääräykset - Ahertajankulma, kaavakartta - Ahertajankulma, ajantasa-asemakaava - Ahertajankulma, asemapiirros - Ahertajankulma, ilmakuvasovitus - Ahertajankulma, näkymä kaakosta - Ahertajankulma, näkymä koillisesta - Päätöshistoria Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuntorakentaminen Tapiolan keskustavyöhykkeen pohjoisosaan Ahertajantien ympäristöön. Nykyiset rakentamattomat toimisto-, opetus- ja liikerakennusten korttelialueet muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Rakennusoikeutta alueelle osoitetaan k-m 2 asumista varten nykyisen kaavan osoittaman k-m 2 toimisto-, opetus- ja liiketilan sijaan. Yleisten rakennusten korttelialueella WeeGee-talon ja sen pihaympäristön suojelumääräyksiä tarkennetaan ja rakennusoikeudeksi merkitään toteutuneen mukaisesti k-m 2. Kaupunginhallituksen ja elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksen myötä alueelle laadittiin aikoinaan asuinkorttelin suunnitelmien lisäksi vaihtoehtoisia suunnitelmia tutkimus-, opetus- ja kulttuuritoimintoja varten. Nykyisten tavoitteiden mukaisesti alueelle pyritään kuitenkin toteuttamaan asumista. Suunnitelmat pohjautuvat

29 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 29 / 49 Espoon kaupungin ja Skanska Oy:n järjestämään arkkitehtikilpailuun. Kilpailun voittanut arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Anttinen Oiva Oy on muokannut kilpailuehdotusta edelleen kaavamuutosta ja tulevaa toteutusta varten. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla. Ahertajankulma - Flitarhörnet, asemakaavan muutos, piirustusnumero 5914, käsittää korttelin 12090, osan korttelia sekä virkistys- katu- ja yleisen pysäköintialueen. Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Myös vuosittaisessa Espoon kaavoituskatsauksessa on kerrottu kaavamuutoksen vireilläolosta. Kaavamuutoksen hakijoina ovat olleet alueen kiinteistönomistajat Kiinteistö Oy Espoon Pohjantie 14 c/o Sponda Oyj, Kiinteistö Oy Ahertajantie 3 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Kiinteistö Oy Ahertajankuja 4 c/o Merimieseläkekassa sekä Weegee Oy c/o Espoon kaupunki. Kaavamuutosehdotuksen tarkistusvaiheessa kaava-alueesta on rajattu pois Varman ja Merimieseläkekassan tontit. Sponda Oyj:n kiinteistön omistajuus puolestaan on siirtynyt Suomen Osatontti Ky:lle c/o AsuntoHypoPankki Oy, kehittäjänä Skanska Oy. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutosta koskien on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Se on päivätty ja tarkistettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on palvellut kaavamuutoksen luonnos- ja ehdotusvaihetta. Kaavaehdotuksen tarkistusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei ole enää päivitetty. Kun tarkistettu kaavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville, ilmoitettiin siitä kuulutuksella ja osallisille varattiin mahdollisuus lausuntojen ja muistutusten jättämiseen..

30 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 30 / 49 Alueen nykytila Muutosalue sijaitsee Tapiolan liikekeskustasta luoteeseen. Alueen etäisyys keskustasta ja tulevasta metroasemasta on noin metriä. Kaava-aluetta rajaa idässä Pohjantie, etelässä Ahertajantie ja länsi- ja pohjoispuolella metsäinen puistoalue. Muutosalue on osin rakentamatonta toimisto-, opetus- ja liikerakennusten korttelialuetta ja osin yleisten rakennusten korttelialuetta, jolla WeeGee-talo sijaitsee. Kaava-alueeseen kuuluu myös yleinen pysäköintialue, Ahertajankuja sekä pieni virkistysalue, jolla sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikainen suojeltava tykkitie. Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 3,8 ha. Kaavamuutoksen sisältyvät alueet ovat pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Pohjantien ja Ahertajantien kulmauksessa olevan tontin omistaa Suomen Osatontti Ky c/o AsuntoHypoPankki Oy. Rakentamattomat toimisto-, opetus- ja liikerakennusten korttelialueet ovat pääosin paljasta maa-aineskenttää, joka toimii pysäköintialueena. Pohjoisosassa on metsäistä rinnemaastoa. Pohjantien ja Ahertajantien kulmauksessa sijaitsevalta tontilta on aikanaan purettu kaksikerroksinen liikerakennus ja Shellin huoltoasema. Alueen maapohja on puhdistettu sen jälkeen. WeeGee-talo on alkuperältään Weilin & Göösin kirjapainotalo, joka on toteutettu 1960-luvulla Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaan ja laajennettu 1970-luvulla Bertel Ekegrenin suunnitelmien mukaan. Rakennuksen muutokset nykyistä käyttötarkoitusta varten on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen ja Timo Airas. Rakennus valmistui kulttuuritilaksi vuonna Talossa toimii nykyään näyttelykeskus WeeGee, jossa on viisi museota: Espoon Modernin Taiteen Museo EMMA, Espoon kaupunginmuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen Lelumuseo hevosenkenkä ja Suomen Kellomuseo. Rakennuksessa toimii myös Etelä-Tapiolan lukio. Muutosalue on osa Ahertajantien ympäristön alkuperäistä teollisuusaluetta, joka sisältyi Tapiolan puutarhakaupunkiin. Ympäristössä säilyneitä rakennuksia on WeeGee-talon lisäksi Tapiolan lämpökeskus ja Tapiolan Teollisuustalo 1960-luvulta, kaksi liike- ja toimistorakennusta ja 1970-luvulta sekä Tapiolan terveysasema, joka on toteutettu vuonna 2003 vanhaa 1970-luvun toimistorakennusta uudistamalla. Vaikkakin kaavamuutosalue on tällä hetkellä keskeneräistä miljöötä, se on osa Tapiolan puutarhakaupunkia ja Museoviraston määrittämää valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Tapiolan puutarhakaupunki on myös yksi ympäristöministeriön valitsemista Suomen kansallismaisemista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (kohdan 4.4.) mukaisesti kaavoitustyössä tulee varmistaa, että valtakunnallisesti merkittävät

31 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 31 / 49 kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Museoviraston selvitys "Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY)" on tällainen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittama inventointi. Tapiolan puutarhakaupunki on yksi selvityksessä mainituista kulttuuriympäristöistä. Ahertajankulman kaavamuutosalue sisältyy inventoinnin mukaiseen aluerajaukseen. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Ahertajankulman kaavamuutosaluetta koskevat myös Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Yleisiin tavoitteisiin on kirjattu, että Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheyttävää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asumis-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Erityistavoitteissa on mainittu, että alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Voimassa oleva maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava Maakuntakaava Aluetta koskee Uudenmaan maakuntakaava, joka kattaa koko maakunnan alueen ja sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan vuonna 2006 ja se on lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen mukaan. Ahertajankulman asemakaavan muutosalue on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Lisäksi aluetta koskee merkintä, jolla Tapiolan puutarhakaupunginosa on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Ahertajankulman kaavamuutosalue on yleiskaavassa osoitettu asuntoalueeksi. Alueen pohjoispuolella on kehitettävän virkistysalueen ja -yhteyden merkintä. Itäpuolella aluetta rajaa merkintä, joka osoittaa yksiajorataisen päätien, pääkadun tai alueellisen kokoojakadun sekä merkintä, joka mahdollistaa raideliikenteen. Muutoskohde on osa kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi merkittyä aluetta, kaupunkimaisemaa, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä kohteita, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Asemakaava Kaavamuutosalueen länsiosassa on voimassa hyväksytty Ahertajankulma II asemakaavan muutos. Siinä korttelin tontti 3 on

32 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 32 / 49 merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) ja sen koillispuolella oleva alue on merkitty toimistorakennusten ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (KT-2). Y-korttelialueella oleva WeeGee-talo on kaavassa määrätty suojeltavaksi. Autopaikkoja Y-korttelialueella on rakennettava yksi autopaikka 200 k-m 2 kohden. Alueelle saa rakentaa kolmikerroksisen pysäköintiluolan rakennuksen koillispuolelle. KT-2- korttelialueen rakennusoikeus on k-m 2 ja korkein sallittu kerrosluku on neljä. Pysäköintipaikkoja on KT-2-korttelialueella rakennettava yksi autopaikka toimistokerrosalan 70 k-m 2 kohden ja yksi autopaikka opetustoiminnan 200 k-m 2 kohden. Maan alle, rakennuksen tai pihakannen alle saa rakentaa kolme pysäköintikerrosta ja pysäköinnin yhteyteen on rakennettava 121 autopaikkaa Y-korttelialueen käyttöön. Muutosalueen itäosassa on voimassa valtuuston hyväksymä Ahertajankulman asemakaava. Siinä korttelin tontti 1 on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Kaava-alueeseen kuuluu myös yleinen pysäköintialue (LP) ja Ahertajankujan katualue. K- korttelialueen rakennusoikeus on k-m 2 ja suurin sallittu kerrosluku on kolme. Pysäköintipaikkoja on rakennettava siten, että toteutetaan yksi autopaikka toimistotilan 65 k-m 2 kohden, yksi autopaikka liiketilan 50 k-m 2 kohden ja yksi autopaikka varastotilojen 150 k-m 2 kohden. Asemakaavan määräysten mukaan autopaikat saa sijoittaa pihamaan lisäksi myös kellariin tai pihamaan alle. Viranomaisneuvottelu Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan valmisteltaessa kaavaa, joka koskee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, on oltava yhteydessä alueelliseen ympäristökeskukseen. Alueellisen ympäristökeskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, seudullisten ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi. Ahertajankulman kaavamuutosta koskeva MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvottelussa tuotiin muun muassa esiin Tapiolan tulevaisuustyöryhmän raportin suositus siitä, että Kulttuurikeskuksen ja WeeGeen välistä aluetta kehitetään kulttuuripalvelujen vyöhykkeeksi, jolle sijoitetaan uusia kulttuuritiloja sekä asuntoja. Spondan ja WeeGeen tonteille esiteltiin erilaisia asuinkorttelivaihtoehtoja ja asuntorakentamisen katsottiin soveltuvan alueelle. Varman ja Merimieseläkekassan tonteille asuntorakentamista ei niinkään pidetty sopivana, koska niiden asema on niin keskeinen kulttuurirakennukseen nähden. Keskusteltiin suunnitteilla olleesta Kulttuuriraitista, joka kulkee Kulttuurikeskukselta WeeGeen kautta Urheilupuistoon saakka. Todettiin myös, että alueella sijaitseva ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkitie on suojeltava kohde. MRA 32 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtävillä MRA 32 :n mukaisesti. Ehdotus oli nähtävillä Nähtävilläolon aikana jätettiin seitsemän lausuntoa, neljä kannanottoa ja kolme muistutusta. Lausunnot saatiin

33 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 33 / 49 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Museovirastolta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymältä (HSY), Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes), Caruna Espoo Oy:ltä ja Fortum Power and Heat Oy:ltä. Kannanotot tulivat tonttiyksiköltä, tekniseltä keskukselta, ympäristökeskukselta ja sivistystoimelta. Muistutukset tulivat Kiinteistö Oy Ahertajantie 3:lta ja Kiinteistö Oy Espoon Ahertajankuja 4:ltä sekä yhdeltä ympäristön asukkaalta. Saatuja lausuntoja, kannanottoja ja muistutuksia on pyritty ottamaan huomioon. Lausunnot olivat pitkälti myönteisiä. ELY-keskus katsoi mm. että uusien kerrostalojen sijoittuminen alueelle on perusteltua ja, että rakennusten arkkitehtuurilla pyritään korkeatasoiseen toteutukseen. ELYkeskuksen ja ympäristökeskuksen näkemyksen johdosta kaavaan merkittiin Pohjantien puoleiset pihanosat ev-merkinnällä istutettavaksi suojaviheralueeksi, jolle ei saa liikenteen melun ja päästöjen vuoksi sijoittaa leikki- ja oleskelualueita. Museoviraston lausunnon vuoksi tarkistettiin WeeGee-talon suojelumääräystä sekä lisättiin pihaympäristöä ja mäntyjä koskevia säilyttämismääräyksiä. Samoin tykkitien suojelumääräystä tarkennettiin. HSY:n lausunnon johdosta kaavaan osoitettiin omalla kaavamerkinnällään maanalainen vesihuoltotunneli ja omallaan maanalaiset johdot. Teknisen keskuksen lausunnon myötä katualuetta hieman levennettiin ja AK-korttelin puolelle aiemmin esitetyt kadunvarren pysäköintipaikat jätettiin pois. Sivistystoimen kannanoton johdosta lisättiin kaavamääräyksiin maininta, että Ahertajantien varrella sijaitsevan asuinrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen voidaan sijoittaa liike-, toimisto- tai palvelutiloja. Ympäristön asukkaan muistutuksen johdosta tarkennettiin asuinrakennusten julkisivuja ym. koskevia kaavamääräyksiä. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuntorakentaminen Tapiolan keskustavyöhykkeen pohjoisosaan noin metrin etäisyydelle liikekeskustasta ja tulevasta metroasemasta. Kaavamuutoksella pyritään vastaamaan niin Espoon kaupungin kuin laajemminkin seudullisiin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin tiivistää kaupunkikeskustoja ja sijoittaa niihin asumista mahdollisuuksien mukaan erityisesti raideliikenteen varrella. Muutoksella pyritään myös täyttämään Tapiolan kulttuuriympäristön säilymisen tavoitteita, joita on määritelty niin yleiskaavassa, maakuntakaavassa kuin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Kaavamuutoksella alueelle pyritään osoittamaan Tapiolan puutarhakaupungin luonnetta modernilla tavalla korostavaa asuntorakentamista. Tavoitteena on tarjota kaupunkiasumisen vaihtoehtoja pääkaupunkiseudun parhaimpiin kuuluvien palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien äärellä arvostetussa miljöössä. Kaavamuutosalueen nykyiset rakentamattomat toimisto-, opetus- ja liikerakennusten korttelialueet muutetaan asuinkerrostalojen

34 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 34 / 49 korttelialueeksi. Rakennusoikeutta alueelle osoitetaan asumista varten k-m 2 nykyisen kaavan osoittaman k-m 2 toimisto-, opetus- ja liiketilan sijaan. Yleisten rakennusten korttelialueella WeeGee-talon ja sen pihaympäristön suojelumääräyksiä tarkennetaan ja rakennusoikeutta merkitään toteutuneen tilanteen mukaisesti k-m 2. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Uudelle asuinkerrostalojen korttelialueelle osoitetaan rakennusoikeutta k-m 2. Korttelialueen pinta-ala on 1,3 ha ja tehokkuus e = Alueelle osoitetaan seitsemän pistetaloa, joiden kerrosluvut vaihtelevat neljästä seitsemään kerrokseen. Asuinrakennusten arkkitehtuurissa tulee pyrkiä omaleimaiseen ilmeeseen korostaen alueen imagoa suojellun kulttuurirakennuksen ympäristössä. Kaavamuutoksessa osoitetaan asuinrakennusten omintakeinen tähtimäinen muoto rakennusalan rajauksin ja nuolimerkinnöin sekä ohjataan laadukkaaseen ja ympäristöön sopeutuvaan toteutukseen. Ahertajantien varrella sijaitsevan asuinrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen kaavamuutos ei salli asuntojen sijoittamista Ahertajantien puolelle, mutta sinne voidaan sijoittaa liike-, toimisto- tai palvelutiloja. Korttelialueelle saa rakentaa myös asuntoihin liittyviä työtiloja. Pohjantien ja Ahertajantien aiheuttama liikennemelu tulee ottaa huomioon alueen toteutuksessa. Kadun varteen sijoittuvien asuinrakennusten kadunpuoleisten julkisivurakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan tulee olla vähintään db sijainnista riippuen. Kyseisten julkisivujen puolelle sijoittuvat asunnon ulko-oleskelutilaksi tarkoitetut parvekkeet tai terassit on lasitettava. Pohjantien varrelle merkitään lisäksi istutettava piha-alueen osa, joka toimii kadunvarren suojaviheralueena ja jolle ei saa sijoittaa leikki- ja oleskelualueita. Ulkoalueiden osalta pyritään laadukkaaseen toteutukseen. Kadunvarren puu- ja viheristutusten vyöhyke samoin kuin muut piha-alueet tulee toteuttaa tapiolamaiseen tapaan siten, että ne muodostavat vehreän ja sujuvan kokonaisuuden ympäristönsä kanssa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää hienovaraisiin maastonmuotoiluihin sekä kasvillisuuden ja kulkureittien jatkuvuuteen. Alueella tulee suosia luonnonmukaisia hulevesien käsittelymenetelmiä. Kaavamuutoksessa määritellään velvoite hulevesien käsittelyn osalta. Autopaikkoja alueelle on rakennettava vähintään yksi autopaikka 110 k-m 2 kohden, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa asuntoa kohden. Pysäköintipaikat tulee sijoittaa maanalaiseen tilaan rakennuksen tai pihakannen alle. Lisäksi pihalle saa sijoittaa muutaman autopaikan vieraille ja liikkumisesteisille. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi pyöräpaikka 30 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään kaksi pyöräpaikkaa asuntoa kohden.

35 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 35 / 49 Yleisten rakennusten korttelialue (Y) Kaavamuutoksessa yleisten rakennusten korttelialueen pinta-alaksi muodostuu 2,3 ha. Korttelialueen pinta-alaa pienennetään hieman koillisreunalla, jotta saadaan enemmän tilaa uudelle asuinrakennusten korttelialueelle. Rakennusoikeudeksi merkitään toteutuneen tilanteen mukaisesti k-m 2. Lisäksi saa rakentaa maanalaisia tiloja ja kellarikerroksia, joihin saa sijoittaa pääkäyttötarkoituksenmukaista tilaa. Näin helpotetaan rakennuksen sisäisiä muutostöitä ja tilankäyttöä. Korttelialueella sijaitseva WeeGee-talo osoitetaan suojeltavaksi sr-1- merkinnällä: Rakennus, joka on suojeltava sen kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen vuoksi (MRL 57.2). Rakennusta ei saa purkaa. Suojelumääräys koskee julkisivuja, vesikattoa ja kantavia rakenteita sekä sisätilojen osalta toisen kerroksen entistä painohallia, ensimmäisen kerroksen koillispäädyn toimistohuoneiden ryhmää alkuperäisine väliseinineen ja kiintokalusteineen sekä pyöreitä hätäpoistumisportaita. Piha-alueelle merkitään sk-1-merkinnällä kaupunkikuvallisesti arvokas etupiha-alue, jota tulee hoitaa ja kunnostaa siten, että sen alkuperäiset rakenteet ja pinnat säilyvät. Pihalle merkitään myös puilla istutettava alueen osa, jolla olevat männyt tulee säilyttää. Rakennuksen taakse luoteispuolelle puolestaan osoitetaan ma-1-merkinällä arvokas puustoinen alue. Autopaikkojen rakentamisvelvoitetta lievennetään siten, että alueelle on rakennettava yhteensä vähintään 100 autopaikkaa. Autopaikat voidaan sijoittaa pihalle maantasopysäköintinä. Myös maanalaisen pysäköintitilan rakentaminen on sallittu. Tarvittaessa autopaikat saa kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös toisen kiinteistön alueelle, esimerkiksi Tapiolan keskuspysäköintilaitokseen. Puisto (VP) Nykyisen asemakaavan mukainen lähivirkistysalue VL muutetaan puistoksi VP. Puistossa sijaitseva ensimmäisen maailmansodan aikaisiin linnoituksiin kuuluva tykkitie merkitään suojeltavaksi. Se on rauhoitettu muinaismuistolailla (1963/295). Puistoalueen rajausta muutetaan hieman ympäristön asuinrakennusten sijoittelun johdosta ja tykkitien säilymisen turvaamiseksi. Kaavoituksen yhteydessä nimistöryhmä on määritellyt puistolle nimen Ahertajanrinne - Flitarbranten. Katualue ja kunnallistekniikka Ahertajankujan katualuetta jatketaan pohjoiseen ja länteen päin siten, että se ulottuu WeeGeen tontille saakka. WeeGeen alueen kautta osoitetaan lisäksi yleinen ajoyhteys. Sen tulee muodostaa Ahertajankujan kanssa läpiajettava reitti, joka palvelee niin asuinkerrostalojen kuin yleisten rakennusten korttelialueen liikennettä. WeeGeelle saapuvat ja lähtevät

36 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 36 / 49 bussit tarvitsevat kiertävän ajoreitin, jottei bussien tarvitse peruuttaa pihaalueella. Ahertajankujan katualueella on varattu tilaa tuleville maanalaisille putkille. Korttelialueelle sijoittuvia putkia varten on kaavassa merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa sekä maanalaiselle vesihuoltotunnelille varattu alueen osa. Rakennussuunnittelun yhteydessä tulee huolehtia vanhan vesihuoltotunnelin mahdollisesta lujitustarpeesta ja tarvittaessa tutkittava tunnelin tarkka sijainti. Perittävät maksut Kaavamuutoksen hakijat ovat maksaneet , , ja asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaava muutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 % euroa ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3 700 euroa yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Ahertajankulman - Flitarhörnets asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Ahertajankulman - Flitarhörnets asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 5914, joka käsittää korttelin 12090, osan korttelia sekä virkistys-, katu- ja yleisen pysäköintialueen, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: "Kaavamääräyksiä muotoillaan tai lisätään ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista siten, että tulee otetuksi huomioon riittävä määrä polkupyöräpaikkoja, hulevesien hallinta tontilla, tähtitalojen muodon varmistaminen ja julkisivujen laatu, Pohjantien katutilan vyöhykkeen

37 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 37 / 49 säilyminen yhtenäisenä ja suurten puiden istutusvelvoite sekä pienpuut kansipihalle sekä muut kaavamääräykset siten, että säädöksiä ei tarpeettomasti toisteta. Kaavamääräyksillä mahdollistetaan asuntojen käyttö myös työtiloina." Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän tekemä korjattu päätösehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Ahertajankulman - Flitarhörnets asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Ahertajankulman - Flitarhörnets asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 5914, joka käsittää korttelin 12090, osan korttelia sekä virkistys-, katu- ja yleisen pysäköintialueen, 3 Kaavamääräyksiä muotoillaan tai lisätään ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista siten, että tulee otetuksi huomioon riittävä määrä polkupyöräpaikkoja, hulevesien hallinta tontilla, tähtitalojen muodon varmistaminen ja julkisivujen laatu, Pohjantien katutilan vyöhykkeen säilyminen yhtenäisenä ja suurten puiden istutusvelvoite sekä pienpuut kansipihalle sekä muut kaavamääräykset siten, että säädöksiä ei tarpeettomasti toisteta. Kaavamääräyksillä mahdollistetaan asuntojen käyttö myös työtiloina. 4 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Ahertajankulman - Flitarhörnets asemakaavan muutosehdotuksesta, alue ,

38 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 38 / 49 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Ahertajankulman - Flitarhörnets asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 5914, joka käsittää korttelin 12090, osan korttelia sekä virkistys-, katu- ja yleisen pysäköintialueen kaupunginosassa Tapiola, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskulujen loppuosan euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista 700 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Suomen Osatontti Ky:n ja Skanska Talonrakennus Oy:n sekä Espoon kaupungin välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden vaihdosta, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Ahertajankulman - Flitarhörnets asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 5914, joka käsittää korttelin 12090, osan korttelia 12091, virkistys-, katu- ja yleisen pysäköintialueen 12. kaupunginosassa Tapiola, alue Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Hakijat, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote ja kaavakartta - Muistuttajat, jotka ovat jättäneet osoitteensa

39 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 39 / / /2015 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Valtuustokysymys Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Peippo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Henna Partasen ym jättämään valtuustokysymykseen Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys Valtuustokysymys Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta Henna Partanen ja 37 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustokysymyksen, joka koskee Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaa. Valtuustokysymyksessä kysytään seuraavaa: 1. Kuinka paljon suunnitellut Pohjois-Espoon metsänhoitotoimenpiteet kustantavat kaupungille? Mikä olisi taloudellinen säästöpotentiaali, jos toimenpiteistä toteutettaisiin vain virkistysreitteihin rajautuvat reunaalueet ja muuten metsiä hoidettaisiin hallitun luonnontilan periaattein? 2. Miten Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa on huomioitu/tarkoitus huomioida uudistunut metsälaki sekä Espoon luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma? 3. Miten kaupunki on varmistanut, että hoitosuunnitelmat laatinut konsultti on tunnistanut kartoituksissaan kaikki METSO -kriteerit täyttävät kohteet? Miten METSO -kartoitukset on huomioitu/tarkoitus huomioida Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa?

40 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 40 / Millä aikataululla luonnonhoidon toimintamalli tuodaan valtuuston päätettäväksi ja miten varmistetaan, että Pohjois-Espoon suunnitelmat eivät ole ristiriidassa valtuuston tulevien linjausten kanssa? Vastaus valtuustokysymykseen Suunnitelmaluonnos on espoo.fi-sivuilla ( FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Puistot_ja_viheralueet/Pui stohankkeet/ajankohtaiset_hankkeet/pohjoisespoon_luonnon_ja_maisem anhoitosuunnitelma). Seuraavassa on esitetty valtuustokysymyksessä olevat neljä kysymystä ja vastaukset niihin. 1) Kuinka paljon suunnitellut Pohjois-Espoon metsänhoitotoimenpiteet kustantavat kaupungille? Mikä olisi taloudellinen säästöpotentiaali, jos toimenpiteistä toteutettaisiin vain virkistysreitteihin rajautuvat reuna-alueet ja muuten metsiä hoidettaisiin hallitun luonnontilan periaattein? Pohjois-Espoon metsänhoito on edullisempaa kuin Etelä-Espoon pienien lähimetsien hoito. Siellä on laajemmat metsäalueet ja siksi toteutus on kustannustehokkaampaa. Pohjois-Espoon metsissä on kattava tieverkosto, joten toteutus ei ole ongelma. Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma työ on vielä kesken ja suunnitelmaa tarkistetaan edelleen mm. saadun palautteen pohjalta. Suunnitteluprosessissa kustannukset lasketaan loppuvaiheessa, kun hoitotoimenpiteet on päätetty. Konsultti selvitti kustannukset nyt tätä vastausta varten. Hakkuukustannukset laskettiin päivätyn suunnitelman mukaan, mikä ei ole lopullinen suunnitelma. Taulukosta näkyy, mitkä ovat suunnitelman hakkuiden kustannukset ja tulot. Kaikkiin alla oleviin laskelmiin sisältyy monia oletuksia yksikköhintojen suhteen. Onkin huomioitava, että suunnitelma kohdistuu kymmenen vuoden ajanjaksolle. Hakkuut

41 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 41 / 49 Koko suunnittelualue on pinta-alaltaan ha, josta metsää on ha. Hakkuuhoitotoimenpiteitä metsiin on ehdotettu 700 ha:lle. Hoitotoimenpiteet Taulukossa oleva hoitotöiden yhteispinta-ala on 474,6 ha, mikä ei ole yhteenlaskettavissa hakkuupinta-alan kanssa, sillä näitä toimia tehdään myös hakkuukohteilla (luontainen uudistaminen, istutus, täydennysistutus, pienpuustonhoito, raivaus, maanmuokkaus). Kaupungilla ei ole taloudellisia puunmyyntitavoitteita metsien hoidossa tai puunkaadossa yleensä. Ilman, että Pohjois-Espoon suunnitelman tavoitteista tingitään suunnitelman toimenpidekustannukset tulevat tehdyn laskelman mukaan jäämään pienemmiksi kuin hakkuutulot (~ euroa). Tämä riippuu sen hetkisestä puun ja hakkeen markkinahinnasta. Alla alustava laskelma Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman kustannuksista ja tuloista. Laskelma on tehty suunnitelmakustannusten mukaan. Tulojen (e/m3) arvioinnissa on käytetty MetInfon (LUKE) keskimääräisiä vuosien Etelä-Suomen hankintahintoja ja Rambollin arviota puutavaralajiosuuksista Jos toimenpiteet koskisivat alueella vain reittien reuna-alueita, toimenpiteet olisivat pääasiassa akuutteja yksittäisten puiden poistoa. Akuuttien yksittäisten/huonokuntoisten puiden poisto on kalleinta hoidon toteutusta. Alueellisesti ja kokonaisvaltaisesti tehty hoito on kustannustehokasta, kun alueet hoidetaan kerralla ja seuraavan kerran paikalle tarvitsee mennä vasta vuosien päästä. Metsänhoito on pitkäjänteistä ja vaatii suunnitelmallisuutta. Hakkuu- ja hoitotoimenpiteet painottuvat lähi- ja