ASIANTUNTIJOIDEN KEHITYS- JA URAPOLUT VALTIONHALLINNOSSA. AKUT-hankkeen kokemuksia ja johtopäätöksiä 2009

Transkriptio

1 ASIANTUNTIJOIDEN KEHITYS- JA URAPOLUT VALTIONHALLINNOSSA AKUT-hankkeen kokemuksia ja johtopäätöksiä 2009

2 AKUT-HANKE Valtiovarainministeriö asetti pilottihankkeen soveltamaan ja edelleen kehittämään valtionhallinnon asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkumallia (ks. jäljempänä kuvio 1). Hankkeeseen kuuluivat pilotteina seuraavat organisaatiot: Helsingin kaupungin rakennusvirasto Oikeusministeriön lainvalmisteluosasto Pirkanmaan ympäristökeskus Puolustusvoimat Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala AKUT-hanke

3 AKUT-HANKE Pilottihankkeiden tukena toimi Asiantuntijoiden kehitys- ja uratyöryhmä (AKUT): Hanna Darboe, sihteeri, valtiovarainministeriö Mari Haapalainen, ylitarkastaja, oikeusministeriö Elisabet Heinonen, kehitysjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö Irma Hiltunen, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö Ari Holopainen, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Päivi Koivuniemi, projektipäällikkö, Tilastokeskus Marjaana Laine, työmarkkina-asiantuntija, valtiovarainministeriö ( saakka) Anna Mari Leinonen, henkilöstön kehittämispäällikkö, opetushallitus ( saakka) Maija-Liisa Louko, kehittämispäällikkö, Tiehallinto Tuula Mäkelä, henkilöstöpäällikkö, Helsingin kaupungin rakennusvirasto Marja-Terttu Paananen, ylitarkastaja, Pääesikunta Päivi Paukku, tarkastaja, Ilmavoimien Esikunta Mari Peltonen, erikoissuunnittelija, Pirkanmaan ympäristökeskus Iiro Piipponen, suunnittelija, Pääesikunta Tuovi Päiviö-Leppänen, kunnossapitoasiantuntija, Tiehallinto ( saakka) Anne Silfverberg, kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö Kirsikka Soikkeli, erikoissuunnittelija, Pirkanmaan ympäristökeskus ( saakka) Eeva Liisa Toivonoja, Tiehallinto Paula Tuura, henkilöstöpäällikkö, Tiehallinto ( saakka) Markku Vainio, suunnittelupäällikkö, Pirkanmaan ympäristökeskus Erkki Westerlund, koulutuspäällikkö, Tiehallinto Yhteistyössä mukana: Pirkko Hakulinen, henkilöstön kehittämispäällikkö, valtiovarainministeriö Ville Handolin, HR-suunnittelija, Geologian tutkimuskeskus Minna Kantola, henkilöstön kehittämispäällikkö, valtiovarainministeriö AKUT-hanke

4 KOKEMUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ (1-2) AKUT -tukiryhmä teki seuraavia havaintoja ja johtopäätöksiä pilottihankkeiden kokemusten pohjalta. Johtopäätökset täydentävät aiemman HEKUMA -työryhmän esittämiä johtopäätöksiä (ks. liite) ja mallia asiantuntijoiden ura- ja kehityspoluiksi (kuvio 1). 1. Toimiva ura-ajattelu perustuu ammattimaiseen henkilöstöjohtamiseen. Valtion asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkumalli liittyy henkilöstösuunnitteluun, henkilöstön hankintaan ja valintaan, osaamisen kehittämiseen, suorituksen johtamiseen, kokonaisvaltaiseen palkintaan ja henkilöstövoimavarojen seurantaan. Uraperiaatteet on kirjattava henkilöstöstrategiaan. Lisäksi urapolkuun ja -kehitykseen vaikuttavat toimintaympäristö, työyhteisö, asiantuntijayhteisöt ja asiantuntijan muu elämänkulku. (Ks. kuvio 2). Valtionhallinnon yhteistä kehitys- ja urapolkumallia tulee soveltaa eri puolilla hallintoa omista toiminnallisista tarpeista lähtien. Malleja tärkeämpää on kuitenkin käytännön tekeminen, jossa ura-ajattelu kokoaa eri kehittämisen keinoja yhteen. 2. Asiantuntijoiden johtaminen haastaa perinteiset manageristiset johtamismallit. Asiantuntijaorganisaation johtaja on ennen kaikkea suunnannäyttäjä ja mahdollistaja. Esimiehen tehtävänä on antaa merkitys asiantuntijan työlle organisaatiossa, luoda sille edellytyksiä ja tarjota asiantuntijalle mahdollisuus onnistumisen elämyksiin ja itsensä kehittämiseen. Esimies ei kilpaile asiantuntijan kanssa asiantuntemuksesta. Asiantuntijaa kannustaa mielekäs tehtäväkokonaisuus ja mahdollisuus asiantuntemuksen kehittämiseen. Asiantuntija kehittyy ennen kaikkea vuorovaikutuksessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Asiantuntijoiden johtamisessa korostuvat yhteiseksi tekeminen sekä rajoja ylittävä yhteisöllisyys ja laadukas vuorovaikutus. Luova työ edellyttää moniäänisyyttä ja paradoksaalisuuden hyväksymistä. AKUT-hanke

5 KOKEMUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ (3-4) 3. Urat joustavina ajatusmalleina ja käytäntöinä. Parhaimmillaan ura-ajattelussa sovitetaan yhteen sekä organisaation että yksilön kehittymistarpeet, mitä tukee kehittymismyönteinen toimintakulttuuri. Yksi keino edistää urapolkujen rakentumista ja hyödyntämistä on tehdä näkyviksi jo toteutuneita urapolkuja ja käyttää niitä tietolähteenä kehittämisessä (ks. kuviot 9 ja 10) Ura-ajattelussa on otettava huomioon organisaatioiden tilanne ja -kulttuuri. Suunnitelmallinen, strategialähtöinen uranhallinta toisaalta haastaa ura-ajattelua ja toisaalta mahdollistaa organisaatiomuutokset ja rohkaisee liikkumaan. 4. Asiantuntijuuden kehittämisen keinoja on useita liittyen työssä oppimiseen, opiskeluun ja ohjaukseen ja tukeen (ks. kuvio 5). Työn ja tehtäväkokonaisuuden kehittyminen ja työssä oppiminen ovat keskeisiä keinoja asiantuntijuuden kehittymisessä. Lähtökohtana tulee olla mahdollisuus jatkuva itsensä kehittämiseen. Urakehitystä tulee tukea organisaatiotasolla (potentiaalin tunnistaminen, kehittämishankkeisiin osallistuminen, tukihenkilöt ja kehittäjät, uravalmennus, osaamisen jakaminen ja palkitseminen jne.). Urakehityksestä ja urapolkuvaihtoehdoista tulee keskustella säännöllisesti tulos- ja kehityskeskustelujen yhteydessä. AKUT-hanke

6 KOKEMUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ (5-6) 5. Henkilön uraa ja ammatillista kehitystä tukee niiden ymmärrys osana henkilön muuta elämänkulkua ja henkistä kasvua (ks. kuviot 3 ja11). Ura on osa henkilön elämänkulkua, jossa eri elämänosa-alueiden keskinäiset tärkeydet voivat muuttua. Koettuun hyvinvointiin vaikuttavat elintaso, yhteisyyssuhteet ja merkityksellisyyden kokemukset. Henkilön uraan vaikuttavat hänen itsensä lisäksi työyhteisö, asiantuntijayhteisöt ja muut ihmissuhteet sekä ympäristö, kuten organisaation tilanne, arvostukset ja ilmapiiri ja sattuma. Uran hallinta ja tarkastelu on pitkä oppimisprosessi, jossa käydään jatkuvaa dialogia esimiehen, tukihenkiöiden ja oman sisäisen minän kanssa. Oman uran ja elämänkulun tarkastelu koetaan yleensä palkitsevaksi. 6. Organisaatioiden on tuettava myös asiantuntijoiden ja esimiesten uudelleensuuntautumista. Linjajohtajien siirtyminen projektijohtamis- ja asiantuntijatehtäviin on tehtävä mahdolliseksi ja hyväksyttäväksi. Projektijohtamistehtävät ja erilaiset kehittämistehtävät tarjoavat asiantuntijoille siirtymätien esimiestehtäviin ja prosessivastuisiin. Tehtävän vaativuuden vaihtelut tulee järjestää henkilön elämäntilanteen mukaan (esim. siirtymäkiila eläkkeelle ks. Kuvio 4). AKUT-hanke

7 KOKEMUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ (7-8) 7. Valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta voidaan edistää mm. seuraavin keinoin: Tuetaan esimiesten ja asiantuntijoiden verkostoitumista yhteisillä kehittämis- ja perehdyttämisohjelmilla ja foorumeilla. Yhteiset kehittämislinjaukset ja henkilöstöhallinnon järjestelmät ja prosessit edistävät liikkuvuutta (yhteiset palkkausjärjestelmät, yhtenäinen virka- ja tehtävänimikkeistö, sisäiset työmarkkinat). Organisaatioiden rajat ylittävä tietämys ja kokemus lisäävät hallinnon innovatiivisuutta. Kannustetaan verkottumista hallinnon ulkopuolelle ja asiantuntijaverkostoihin ja arvostetaan organisaation ulkopuolelta hankittua kokemusta. 8. Ura-ajattelu lisää asiantuntijatehtävien houkuttelevuutta ja vahvistaa valtion työnantajakuvaa. Valtionhallinnon yhteistä asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkumallia tulee hyödyntää suunnitelmallisesti valtion työnantajaviestinnässä. Työnantajaviestinnässä tulee korostaa ura-ajatteluun liittyen mm. seuraavia valtion vahvuuksia työnantajana: henkilöstön korkea ammattitaito, työtehtävien mielenkiintoisuus ja haasteellisuus sekä mahdollisuus työelämän ja yksityiselämän yhteensovittamiseen. Sekä ulkoista että sisäistä työnantajakuvaa tulee vahvistaa suunnitelmallisella perehdyttämisellä koko valtionhallinnon, hallinnonalojen ja ministeriöiden tasolla. AKUT-hanke

8 KUVIO 1. MALLI ASIANTUNTIJAN KEHITYS- JA URAPOLUKSI VALTIONHALLINNOSSA Aloitteleva asiantuntija Asiantuntija Senioriasiantuntija Tulos- ja kehityskeskustelut (säännöllisesti uran kaikissa vaiheissa) Perehdyttämisohjelmat ja henkilöstökoulutus: tehtäväkokonaisuuteen, organisaatioon ja valtionhallintoon yhteistyötahoihin asiantuntijayhteisöön Valikoituminen asiantuntija- ja esimiesurille Uraohjaus Ura- ja kehittymissuunnitelma Jatkokoulutusmahdollisuudet Tehtäväkierto (mm. kv.tehtävät) Tuki uudelleen suuntautumiselle (tehtäväkokonaisuus, organisaatio, johtamistehtävät) Osallistuminen strategisiin hankkeisiin Valtiokonsernin asiantuntijoiden kehittymisohjelmat/foorumit Asiantuntijuuden laaja-alainen hyödyntäminen valtiokonsernissa Vaativat projektijohtamistehtävät ja konsernin sisäiset konsultointitehtävät Valtiokonsernin asiantuntijoiden kehittymisohjelmat/foorumit ja osallistuminen johdon ohjelmiin Mahdollisuus hoitaa luottamustehtäviä laajalti eri asiantuntijaverkostoissa (myös kv.verkostot) INTEGROITUMINEN JA VAIKUTTAMINEN ASIANTUNTIJAYHTEISÖÖN JA -KULTTUURIIN Mahdollisuus osallistua asiantuntijaverkostoihin Sisäiset työmarkkinat ASIANTUNTIJAJOHTAJUUS KEHITTYMISTEHTÄVÄT KEHITTYMISTEHTÄVÄT TYÖNHALLINTA TYÖNHALLINTA TYÖNHALLINTA AKUT-hanke Lähde: Ari Holopainen

9 KUVIO 2. URAPOLKUMALLIN PERUSTA JA LIITTYMÄT ELÄMÄN KULKU kyvykkyys ja motivaatio elämän eri osa-alueet ja vaiheet omakuva ja esikuvat Henkilöstöstrategia ja -suunnittelu (arvot, ura-ajattelun periaatteet, osaamistarpeet) Seuranta ja arviointi: henkilötietojärjestelmät työilmapiirikyselyt johtamispalaute ASIANTUNTIJA- YHTEISÖT perehdytys integroituminen asiantuntijajohtajuus Henkilöstövalinnat: valintaperusteet seuraajasuunnittelu sijaisuudet URAPOLKU seniori asiantuntija aloittelija Kokonaisvaltainen palkitseminen YMPÄRISTÖ uramallit ja rakenteet arvostukset ja ilmapiiri tilannetekijät ja sattuma Osaamisen kehittyminen: opiskelu ohjaus ja tuki työssä oppiminen Suorituksen johtaminen: työnhallinta aikaansaavuus jatkuva kehittyminen TYÖYHTEISÖ, ESIMIES hyväksyntä avoin tiedotus kannustus AKUT-hanke

10 KUVIO 3. ASIANTUNTIJANA KEHITTYMISEN TEKIJÄT LAAJENEVA ASIANTUNTEMUS ELÄMÄN MUUT OSA-ALUEET TODELLISET JA KUVIT- TEELLISET ESIKUVAT MAAILMANKUVA MINÄKUVA MOTIVAATIO JA KYVYKKYYS YMPÄRISTÖ YHTEISKUNTA AMMATILLISET VERKOSTOT TYÖYHTEISÖ VUOROVAIKUTUKSEN LAATU PALAUTE YHTEISÖLLISYYS TYÖNHALLINTA JATKUVA KEHITTYMINEN YKSILÖLLISESTI YHTEISÖSSÄ AIKAANSAAVUUS OPISKELU TYÖSSÄ OPPIMINEN TYÖNOHJAUS JA -TUKI MERKITYS ORGANISAATIOLLE HENKINEN KASVU LUOVUUS ITSETUNTEMUS JA -HALLINTA HAASTEELLISUUS JA PALKITSEVUUS ORGANISAATION TILANNE SYVENEVÄ ASIANTUNTEMUS AKUT-hanke Lähde: Ari Holopainen

11 KUVIO 4. ASIANTUNTIJAN KEHITYSPOLKU Aloitteleva asiantuntija Asiantuntija Senioriasiantuntija Tietojen ja taitojen hankkiminen ja soveltaminen erilaisissa tilanteissa Opiskelujen tai aikaisemman kokemuksen kautta hankitun uuden tietämyksen välittäminen asiantuntijayhteisöön Asiantuntijakulttuuriin kasvaminen Tuettu ja ohjattu työ Organisaatio kantaa asiantuntiijaa Asteittain syvenevä ja joustava ongelmanratkaisu myös uusissa tilanteissa Asiantuntijuuden syveneminen ja laajeneminen Asiantuntijakulttuuriin integroituminen ja siihen vaikuttaminen Lisääntyvä autonomia työnhallinnassa Luova vuorovaikutus eri asiantuntemusalueiden välillä ja asiantuntijakulttuurin uudistaminen Syvällinen ongelmanratkaisu ja hyvät käsitteelliset valmiudet Ammattietiikan ja asiantuntijakulttuurin edustaminen ja välittäminen Mentorointi Asiantuntija kantaa mielessään muuttuvaa organisaatiota Siirtymäkiila eläkkeelle Uran vaihto tai eläköityminen Asiantuntijuuden syvyys ja laajuus Tehtävän vaativuus AKUT-hanke Lähde: Erkki Westerlund & Ari Holopainen

12 KUVIO 5. ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMISEN KEINOJA OPISKELU Perehdyttäminen Uraohjaus OHJAUS JA TUKI Ammattikirjallisuuden lukeminen Kurssit, seminaarit ja konferenssit Mentorointi Esimiehen tuki Jatko-opinnot Työnohjaus ja henkilökohtainen valmennus Tulos- ja kehityskeskustelut Arviointi ja palaute Opinto- ja kokemusten vaihtopiirit Julkaisujen kirjoittaminen ASIANTUNTIJAYHTEISÖ Yksilön asteittainen kasvu ja kehittyminen Tiimi- ja projektityö Sidosryhmäyhteistyö Vierailut ja opintomatkat Asiantuntijaverkostot Kehittämistehtävät Työskentely ulkomailla TYÖSSÄ OPPIMINEN Sisäinen liikkuvuus Tehtäväkierto Tehtäväalueen laajeneminen ja/tai syveneminen AKUT-hanke Lähde: Soveltaen SYKE/Koulutus

13 KUVIO 6. KOLMIURAMALLI: ASIANTUNTIJUUS ERI TEHTÄVISSÄ VALTIONHALLINNOSSA ASIANTUNTIJUUDEN LUONNE SYVÄ LAAJA VASTUUN LUONNE KOKONAISUUS toiminta/tulokset ihmiset muutos Tutkimusyksikön johtaja Asiantuntijaorganisaation johtaja Henkilöstöjohtaja Ohjelmajohtaja Yleisjohtaja Hallintojohtaja OSAVASTUU projektit/tiimit kehittämistehtävät prosessivastuut Tutkimusprofessori Tietohallintopäällikkö Talouspäällikkö Projektipäällikkö Lainsäädäntöjohtaja Tiedotuspäällikkö Kehittämispäällikkö Strateginen asiantuntija/kehittäjä ASIANTUNTIJUUS (sen kehittäminen ja välitön hyödyntäminen) Tutkija Erikoisasiantuntija Järjestelmäasiantuntija Sisäinen kehittäjä Lakimies Tiedottaja Yleisasiatuntija Erityisavustaja Asiantuntijatehtäviksi voidaan luokitella taulukossa oranssilla alueella olevat tyyppitehtävät. Lähde: Ari Holopainen AKUT-hanke

14 KUVIO 7. ASIANTUNTIJATYÖN ULOTTUVUUDET JOUSTAVUUS Sitoutuminen, arvot ja ristiriitojen hallinta Asiantuntijakulttuurin sisäistäminen ja asiantuntemuksen syveneminen ja laajeneminen YHTEISÖLLISYYS TEHTÄVÄN KEHITTYMINEN Työhyvinvointi, osallistuminen ja työyhteisön tuki SISÄINEN KEHITTYMIS- TEHTÄVÄT PERUSTEHTÄVÄ Mielekäs ja soveltuva tehtäväkokonaisuus Sidosryhmäyhteistyö, arvostuksen ja vaikutusvallan hankkiminen ja hyödyntäminen ULKOINEN Tiedon hallinta ja palautejärjestelmät PALAUTUMIS- TEHTÄVÄT Aikaansaavuus ja tuottavuus TYÖN HALLINTA TULOKSELLISUUS Autonomia ja sisäinen kontrolli: itsenäisyys työmenetelmien valinnassa Työn merkitys: organisaation tavoitteiden ja henkilökohtaisten tavoitteiden yhdenmukaisuus KONTROLLI AKUT-hanke Lähde: Ari Holopainen

15 KUVIO 8. HYVÄN ASIANTUNTIJAN TUNNUSMERKIT YHTEISÖLLISYYS Kyky ymmärtää omaa ja muiden käyttäytymistä Kyky tukea muiden kehittymistä Käsitteellinen ajattelu ja luovuus Kyky oppia, henkilökohtainen kasvu ja elämänhallinta JATKUVA KEHITTYMINEN Toimivat vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot Muutosten ennakointi ja niihin sopeutuminen Ristiriitojen hallinta ja sitoutuminen yhteisiin arvoihin ja pelisääntöihin Kyky tehokkaasti hankkia tietoa Syvällinen ongelmanratkaisu ja tiedon jalostaminen SYVENEVÄ JA LAAJENEVA ASIANTUNTIJUUS YKSILÖLLISESTI YHTEISÖSSÄ VALTIONHALLINNON TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA PROSESSIEN TUNTEMUS Tehokas viestintä ja kyky vaikuttaa asiantuntijayhteisössä ja eri verkostoissa Aloitteellisuus ja ideoiden esittäminen Tuloshakuisuus ja tulosten osoittaminen Kyky hyödyntää tietoa eri hankkeissa ja toiminnoissa Haasteellisten tavoitteiden asettaminen TYÖN HALLINTA Kyky itsenäisiin ratkaisuihin Epävarmuuden ja paineen sieto AIKAANSAAVUUS AKUT-hanke Lähde: Ari Holopainen Lähde: Ari Holopainen

16 KUVIO 9. URAPOLUN KUVAUS (A) * Työuran tärkeät vaiheet, kesto ja päätehtävät * Tausta: valintoihin vaikuttaneet tekijät Tehtävä 10. Tehtävä 11 Tehtävä 101 Tehtävä 8 Tehtävä 9 Tehtävä 7 Tehtävä 6 Tehtävä 1 Tehtävä 5 Tehtävä 5 Tehtävä 4 Tehtävä 1 kesto Tehtävä 2 sisältö Tehtävä 2 Tehtävä 3 AKUT-hanke Lähde: Erkki Westerlund

17 KUVIO 10. URAPOLUN KUVAUS (B) Aloitteleva asiantuntija Asiantuntija Senioriasiantuntija Tehtävä 1 Tehtävä 8 Tehtävä 2 Tehtävä 6 Tehtävä 3 Tehtävä 4 Tehtävä 5 Tehtävä 7 Nimike 1/Työnantaja Vuosi Nimike 2 Nimike 3 Nimike 4 Vuosi Koulutus Kurssit Avainosaamisen kehittyminen: 1. osaaminen 2. osaaminen 3. osaaminen 1. osaaminen 2. osaaminen 3. osaaminen Muut toiminta ja harrastukset Muut kehittämistoimenpiteet 1. osaaminen 2. osaaminen 3. osaaminen 1. osaaminen 2. osaaminen 3. osaaminen 1. osaaminen 2. osaaminen 3. osaaminen Kehittymissuunnitelma: 1. kehittymistarpeet - osaaminen - osaaminen - osaaminen 2. toimenpiteet 3. uratoiveet Elämänkulku: eri elämän osa-alueet ja käännekohdat Tapahtuma 1 Tapahtuma 2 AKUT-hanke

18 KUVIO 11. TYÖURA JA ELÄMÄNKULKU Tietojen ja taitojen oppiminen Minäkuva ja arvot Itsensä toteuttaminen Luovuus MERKITYKSEL- LISYYDEN KOKEMUS YHTEISYYS- SUHTEET Harrastukset Eri elämänosa-alueiden tärkeyden muutokset Henkinen kasvu Työn palkitsevuus Ammatillisen identiteetin kehittyminen Parisuhde Lapset Suhde vanhempiin Esikuvat (todelliset, kuvitteelliset) Ystävyys- ja muut ihmissuhteet Työyhteisö Mentorit, tukihenkilöt Ammatilliset verkostot Arvostukset ja kulutustottumukset Koettu hyvinvointi ELINTASO Palkkaus Katkokset työurassa Urakehitys Taloudelliset riskit/rasitteet Omaisuuden kertyminen Muu (esim. perintö) Työura 1. Työtehtävä/työnantaja Vuosi x 2. Työtehtävä 3. Työtehtävä Eläköityminen Odottamattomat elämän tapahtumat Yleiset tapahtumat Muutokset ihmissuhteissa Organisaation tilanne Taloudelliset suhdanteet Muutokset työmarkkinoilla Muutokset terveydentilassa Yhteiskunnalliset ja poliittiset tapahtumat AKUT-hanke Lähde: Ari Holopainen

19 KUVIO 12. URASUUNNITTELUN VAIHEET Henkilöstöstrategia ja -suunnittelu (arvot, ura-ajattelun periaatteet, osaamistarpeet) Henkilöstövalinnat: valintaperusteet seuraajasuunnittelu sijaisuudet 1. OSAAMISEN KARTOITTAMINEN 2. KEHITTYMISMAH- DOLLISUUDET JA -KEINOT Seuranta ja arviointi: henkilötietojärjestelmät työilmapiirikyselyt johtamispalaute ASIANTUNTIJAN JA ESIMIEHEN KESKUSTELUT Osaamisen kehittyminen: opiskelu ohjaus ja tuki työssä oppiminen 4, SUUNNITELMAN TOTEUTUS JA ARVIOINTI 3. URASUUNNITELMAN TYÖSTÄMINEN Kokonaisvaltainen palkitseminen Suorituksen johtaminen: työnhallinta aikaansaavuus jatkuva kehittyminen AKUT-hanke

20 LISÄTIETOJA Pilottihankkeiden raportit löytyvät VM:n nettisivuilta osoitteesta -> Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut valtionhallinnossa Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut Kaakkois-Suomen tiepiirissä Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston urapolut-hankkeen loppuraportti Rajattomien uramahdollisuuksien etsiminen puolustusvoimissa Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan ympäristökeskuksessa Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti Tilastokeskuksen urapolkujen kehittäminen Työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkujen pilotti Uraohjauksen ja sisäisen liikkuvuuden edistäminen työ- ja elinkeinohallinnossa Muuta: Outi Niemelä: Virkaurien muutos ja muuttumattomuus, Tutkielma valtiovarainministeriön virkamiesten virkaurista vuosina AKUT-hanke

21 YHTEENVETO HEKUMA-JOHTOPÄÄTÖKSISTÄ 1. Valtionhallinnossa tulee omaksua ns. kolmiuramalli, jonka mukaan asiantuntijatehtävien ja johtamistehtävien välimaastossa on erilaisia projektijohtamistehtäviä. Näitä on hyödynnettävä suunnitelmallisesti asiantuntijoiden kehittymisessä. 2. Asiantuntijuuden kehittäminen on sekä asiantuntijatyön että asiantuntijoiden kehittämistä. Asiantuntijatehtävät ovat parhaimmillaan mielekkäitä ja soveltuvia kokonaisuuksia. 3. Hyvältä asiantuntijalta edellytetään asiantuntijuuden lisäksi aikaansaavuutta, työnhallintaa, yhteisöllisyyttä ja jatkuvaa kehittymistä. 4. Asiantuntijana kehittymiseen liittyy olennaisesti asteittain syvenevä ongelmanratkaisu ja asiantuntijuuden jatkuva laajeneminen ja syveneminen. Keskeistä kehityksessä aloittelevasta asiantuntijasta senioriasiantuntijaksi on kasvaminen ja vaikuttaminen Asiantuntijayhteisöön ja -kulttuuriin. 5. Asiantuntijan kehityspolku on osa henkilön elämänkaarta. Kehittymisessä tulee ottaa huomioon henkilön elämänvaiheet ja -tilanteet ja eri elämän osa-alueiden yhteensovittaminen. 6. Toimintayksiköiden tulee tarjota asiantuntijoille kehittymismahdollisuuksia ja tukea heitä heidän urillaan. Ensisijainen vastuu kehittymisestään on kullakin yksilöllä itsellään. 7. Valtion tulee työnantajana lisätä vaativien asiantuntijatehtävien arvostusta ja palkitsevuutta myös palkkauksellisesti. 8. Asiantuntijoiden kehittämisen periaatteiden sekä kehitys- ja urapolkujen tulee olla avoimesti esillä ja työyhteisöjen hyväksymiä. LIITE Lähde: Aloittelijasta senioriksi asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut valtionhallinnossa, VM työryhmämuistioita 8a/2007. AKUT-hanke