TURVATEKNIIKAN KESKUS TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Transkriptio

1 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

2 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation menestymisen ja tulosten aikaansaamisen edellytyksenä on yhä enemmän henkilöiden välinen yhteistyö sekä kyky vuorovaikutukseen, oppimiseen ja uudistumiseen. Vaatimukset ihmisten yksilöllisyyden huomioon ottamisesta työyhteisössä kasvavat. Aktiivisen, kannustavan ja yksilöllisen palkkauskäytännön avulla tuetaan yhdessä asetettujen tulos- ja kehittymistavoitteiden saavuttamista sekä ohjataan toimintaa yhteisesti sovittujen arvojen perustalta asiakkaiden tarpeisiin. TUKESin palkkapoliittiset periaatteet (päämäärät) ovat seuraavat: samasta ja samanarvoisesta työstä sama palkka palkka maksetaan tuloksellisesta työstä paremmasta työsuorituksesta parempi palkka palkat ovat kilpailukykyiset Tehtävästä maksettavaa kokonaispalkkaa määritettäessä otetaan huomioon työn sisältö ja vaativuus sekä henkilön työsuoritus. TUKES -palkkausjärjestelmän avulla henkilöt voivat omilla suorituksillaan vaikuttaa ansioidensa kehittymiseen. Järjestelmä antaa myös esimiehille mahdollisuuden kannustaa ja ohjata henkilöitä hyviin suorituksiin niin, että henkilöstön on helppo sitoutua TUKESin tavoitteisiin. 2. TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta sekä henkilökohtaisesta palkanosasta. TUKES - palkkausjärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu vaativuuden arvioinnista, jonka avulla määritetään tehtäväkohtainen palkanosa suoriutumisen arvioinnista, joka vaikuttaa henkilökohtaiseen palkanosaan. TUKES - palkkausjärjestelmää kehitetään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Kehittämisessä otetaan huomioon toimintaympäristön muutokset. 2.1 Vaativuuden arviointi Vaativuuden arviointi kohdistuu tehtävän vaativuuteen. Kutakin tehtävää tarkastellaan vaativuustekijöiden avulla. Tekijät pisteytetään ja niiden yhteispistemäärä kuvaa tehtävän vaativuutta suhteessa muihin tehtäviin. Tehtävän vaativuus arvioidaan: perehtymällä kunkin tehtävän sisältöön määrittämällä kunkin tehtävän vaativuustaso. Arvioinnissa käytetään apuna tehtävänkuvauksia. Vaativuutta arvioivan ryhmän (palkkausjärjestelmäryhmä) jäsenillä tulee aina olla riittävä tieto arvioinnin kohteena olevista tehtävistä.

3 3 Tehtävää hoitavalle henkilölle ilmoitetaan tehtävän vaativuuspisteet työn alkaessa ja silloin, kun tehtävä ja pisteytys muuttuvat. 2.2 Tehtävänkuvaukset Esimies vastaa tehtävänkuvauksen laadinnasta. Hänen tehtävänään on huolehtia siitä, että tehtävät kuvataan yhdenmukaisesti. Tehtäväkuvauksen tulee kuvata työn sisältö mahdollisimman selkeästi siten, että siitä käy ilmi tehtävän sijainti organisaatiossa tehtävän tarkoitus päätehtävät ja vastuualueet työhön kohdistuvat erilaiset vaatimukset ratkaisuvalta, itsenäisyys ja vastuu tehtävän vaikutukset vuorovaikutteisuus, yhteistyö ja kanssakäyminen esimiestehtävät Liitteenä on tehtäväkuvauslomake. Palkkausjärjestelmäryhmä perehtyy tehtäväkuvauksiin ja arvioi niiden sekä mahdollisten lisäselvitysten ja tarkennusten perusteella tehtävän vaativuuden. Ennen kuin uusi tehtävä julistetaan auki, siitä tehdään (alustava) tehtäväkuvaus ja arvioidaan tehtävän vaativuus. Tarvittaessa tehtävä voidaan arvioida uudestaan noin 6 kuukauden kuluttua virantäytöstä, jos viran tehtävät ovat muuttuneet oleellisesti siitä, mitä virka täytettäessä on suunniteltu. Tehtäväkuvaukset tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja aina kun työn sisältö on olennaisesti muuttunut ja muutos saattaa aiheuttaa vaativuustason muutoksia. Vaativuustason muutos otetaan huomioon henkilön palkkauksessa. 2.3 Tehtävän vaativuuden arviointitekijät TUKES - palkkausjärjestelmässä on seuraavat vaativuustekijät ja niiden alakohdat: Vaativuustekijä Alakohta 1. Ammatillinen osaaminen Moniosaamisen tarve Erityisasiantuntemus Käytännön osaaminen Teoreettinen osaaminen 2. Ratkaisut - itsenäisyys 3. Vastuu - vaikutukset Vastuu Vaikutus 4. Vuorovaikutus - kanssakäyminen Vuorovaikutus Kansainväliset yhteydet ja kielitaito 5. Johtaminen 6. Kuormitus Vaativuustekijöiden pistearvot ja keskinäiset painotukset on kuvattu lomakkeella vaativuudenarviointi.

4 4 3. SUORIUTUMISEN ARVIOINTI Esimiehen tekemä suoriutumisen arviointi on perusta henkilökohtaiselle palkanosalle. Suoriutumisen arvioinnin perusteella esimies tekee esityksen palkan tarkistamiseksi. Suoriutumisen arvioinnissa arvioidaan asetettujen tulostavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa keskitytään sellaisten asioiden arviointiin, joihin henkilöllä on mahdollisuus työssään vaikuttaa. Suoriutumisen arviointiin liittyvät keskustelut tapahtuvat pääosin tulos- ja kehityskeskusteluissa. 3.1 Suoriutumisarvioinnin tekeminen Henkilön työsuoritusta arvioidaan seuraavien tekijöiden avulla: 1. Tuloksellisuus 2. Kehittäminen 3. Ammattitaito 4. Vastuuntunto 5. Yhteistyötaidot Suoriutumisen arviointiin tarkoitettu lomake on liitteenä. Arviointi on mahdollista tehdä joko arvioimalla tekijöitä 1-5 kokonaisuutena tai arvioimalla erikseen kunkin tekijän kohdalla mainittuja väittämiä. Suoriutumisen arviointi tehdään antamalla kullekin arvioitavalle päätekijälle (5) pisteet 1-4 käyttäen seuraavaa asteikkoa: 1. Kehittämistarvetta 2. Täyttää tehtävän vaatimukset, kehittämistarvetta jollakin osa-alueella 3. Täyttää hyvin tehtävän vaatimukset. 4. Täyttää erittäin hyvin tehtävän asettamat vaatimukset. Pisteiden summa (max. 20 p.) kuvaa tehtävistä suoriutumista. 3.2 Tulos- ja kehityskeskustelu Ennen tulos- ja kehityskeskustelua jokainen saa käyttöönsä suoriutumisarviointilomakkeen, jonka avulla hän voi itse arvioida oman suoriutumisensa tehtävistään ja jolle voi kirjoittaa mahdolliset perustelut. Suoriutumisarviointi käsitellään tulos- ja kehityskeskustelussa. Tulos- ja kehityskeskustelu kirjataan. Jokainen saa tietoonsa oman suoriutumisarviointinsa tuloksen edellä mainitulla neliportaisella asteikolla. Suoritusarvioinnin tulos ei ole julkinen tieto. SV\PALKKAUSJÄRJ KÄSIKIRJA 2000

5 5 Tämä Internet-teksti ei ole virallinen versio, eikä Valtiokonttori tai sopimuksen antaja vastaa tietojen oikeellisuudesta eikä tietojen käytön aiheuttamista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Hakemistosivulle Valtiokonttori Aineistoa ei saa julkaista ilman sopimuksen antajan tai Valtiokonttorin lupaa. Ylläpitäjä: Hallinnon ohjaus Kumpulantie 9 PL Helsinki puhelin (09) , faksi (09) sähköposti: marjukka.kallio@valtiokonttori.fi