1 (8) Loppuraportti Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut Kaakkois-Suomen tiepiirissä

Transkriptio

1 Loppuraportti 1 (8) Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut Kaakkois-Suomen tiepiirissä Kuvia VM:n työryhmän muistiosta: Aloittelijasta senioriksi -asiantuntijoiden kehitys ja urapolut valtionhallinnossa 8a/2007 Kaakkois-Suomen tiepiiri Kouvola/2009 Henkilöstön kehittämistiimi

2 Loppuraportti 2 (8) Sisällys 1. Tausta 1.1. Valtionhallinnon asiantuntijoiden kehittäminen 1.2. Tiehallinnon asiantuntijoiden urapolkujen kehittäminen 2. Kaakkois-Suoimen tiepiirin urapolkupilotti 2.1. Tiepiirin urapolkupilotin tavoitteet Tiepiirin urapolkupilotin toteuttaminen 3. Asiantunitjoiden haastattelut 3.1. Haastattelijan huomioita haastattelusta 4. Johtopäätöksiä 5. Jatkotoimenpiteet 6. Aineisto 7. Liitteet

3 Loppuraportti 3 (8) Tausta "hyvällä johtamisella sekä osaavalla ja sitoutuneella henkilöstöllä luodaan edellytykset julkisen hallinnon tuloksellisuudelle ja palvelukyvylle ja siten kansalliselle kilpailukyvylle" (VNP ) Valtionhallinnon asiantuntijoiden kehittäminen Valtiovarainministeriö asetti kesäkuussa 2006 työryhmän, joka laati mallin asiantuntijoiden kehitys- ja urapoluiksi valtionhallinnossa. Työryhmän raportti julkaistiin Valtiovarainministeriön julkaisusarjassa: Työryhmämuistioita 8a/2007 nimellä "Aloittelijasta senioriksi- asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut valtionhallinnossa". Jatkotyöskentelyä varten VM kokosi hankkeen, jossa virastot soveltavat mallia käytännössä Tiehallinnon asiantuntijoiden urapolkujen kehittäminen Koulutuspäällikkö Erkki Westerlund Tiehallinnosta oli yksi VM:n urapolkutyöryhmän kolmesta jäsenestä. Asiantuntijaurien kehittämistä päätettiinkin pilotoida Keskushallinnon Asiantuntijapalvelut -yksikössä, jossa E. Westerlund työskentelee. Kaakkois- Suomen tiepiirille tarjottiin mahdollisuutta olla toisena Tiehallinnon pilottina. 2. Kaakkois-Suoimen tiepiirin urapolkupilotti Tiepiirissä oli vuonna 2007 määritelty Tiepiirin osaamisen kehittämisalueet ja tehtävät, joista tullaan luopumaan. Taustalla oli Tiehallinnon ydinosaamisen määrittelytyö sekä tiepiirin perustehtävien määrittely. Osaamisen tavoitteet määriteltiin erikseen tiepiirin perustehtävissä ja osaamislueilla, joihin tiepiiri on erikoistunut. Samaan aikaan alkoi keskustelu asiantunitijoiden uramahdollisuuksista ja kehittämisestä. Tiehallinto oli mukana TKK:n kanssa kehittämässä alalle liikennejärjestelmäkoulutusta. Henkilöstötilaisuuksissa käsiteltiin asiantuntijatyön tulevaisuutta. Tiehallinnon koulutuspäällikkö Erkki Westerlund esitteli tiepiirin henkilöstölle VM:n työryhmän tuloksia ja toi esiin mahdollisuuden ryhtyä yhdeksi pilottivirastoksi. Tiejohtaja antoi henkilöstön kehittämistiimille (edustajat substanssiyksiköistä, vastuu henkilöstöhallinnolla) tehtäväksi selvittää miten tiepiirissä voitaisiin edetä mallin soveltamisessa. Urapolkumallin käytön edellytysten selvittäminen tuli osaksi Kaakkois-Suomen tiepiirin vuoden 2008 oman toiminnan kehittämisen tulostavoitetta. Päätös projektin toteuttamistavasta tehtiin keväällä Tiepiirin urapolkupilotin tavoitteet VM:n toiveena oli, että pilottiorganisaatiot suunnitelisivat ja toteuttaisivat omat kehittämishankkeensa sekä omien toiminnallisten lähtökohtien että valtionhallinnon yhteisten linjausten ja mallien pohjalta.

4 Loppuraportti 4 (8) Yhtenä VM:n työryhmän ehdotuksena oli pilottihankkeiden käynnistäminen mallin soveltamiseksi ja konkreettisten urapolkujen kehittämiseksi. Tiepiiri asetti seuraavat tavoitteet omalle pilottiprojektilleen: - Henkilöstön näkökulmasta projektin tavoitteena on parantaa urasuunnittelulla asiantuntijoiden mahdollisuuksia laajentaa ja syventää asiantuntijuuttaan ja edetä urallaan. - Tiepiirin näkökulmasta Kaakkois-Suomen tiepiiri turvaa toimintansa jatkuvuuden ja tehostaa henkilöstöresurssien tarkoituksenmukaista ja joustavaa käyttöä. - Toiminnan jatkuvuutta ja työtyytyväisyyttä hallitaan sekä perustehtävää ylläpitävillä että vahvistavilla toimilla ja sovituilla kehittämisalueilla. - Asiantuntijan urapolkumallin käyttöä tiepiirin perustehtävien osaamisen vahvistamisessa halutatiin selvittää Tiepiirin urapolkupilotin toteuttaminen Tiepiirin johtotiimissä sovittiin toteuttamisesta seuraavasti: 1. Tehdään tutuksi ja konkreettiseksi tiepiirin henkilöstölle VM:n työryhmän muistion 8a/2007 sisältö "Aloittelijasta senioriksi -asiantuntijan kehitys- ja urapolut valtionhallinnossa". Kaikilla tiepiiriläisillä täytyy olla osallisuuden tunne projektiin ja yhteinen ymmärrys asiantuntijuudesta. 2. Projektin käynnistystilaisuus Projekti esitellään henkilöstölle. 3. Tehdään asiantuntijana kehittymisen kuvaukset: - Halukkaat/valitut tekevät Tiehallinnon Kameleon Ansioluettelopohjalle oman työuransa kuvaukset - Ulkopuolinen valittu konsultti haastatettelee noin kymmenen henkilöä uran "käännekohdista" tausta-aineistona ansioluettelot. Haastattelun voi nähdä myös työnohjauksena, jolloin haastateltavalle voi avautua uusia näkymiä uralla kehittymiseen. 4. Hahmotellaan ansioluettelon ja konsultin haastattelun pohjalta 3-5 vaihtoehtoista tyyppiurapolkua tiepiirissä. Aineisto on tarkoitus olla hyödynnettävissä seuraavassa kehityskeskustelussa, joka on joulukuu helmikuu 2009 välisenä aikana. 5. Syksyllä 2008 pidetään yhteenveto/luento työn tuloksista henkilöstölle Tiehallinnon edustajat ja konsultti esittelevät 6. Syksyllä 2008 päätetään miten jatketaan. Vaihtoehtoina asiantuntijuuden luentosarja, asiantuntijoista kerätty koulutusryhmä, jota ulkopuolinen ohjaa, yksilöllinen työnopastus tms. 7. Toimitaan yhteistyössä Keskushallinnon asiantuntijapalveluiden kanssa, jotta kehityskeskusteluohjeistuksesta saataisiin yhtenäinen. 3. Asiantuntijoiden haastattelut Haastattelijaksi valittiin Kari Rossi, Refirmare Consulting, Anttola/Mikkeli. Haastatteluun osallistui kymmenen eri alan asiantuntijaa tiepiiristä, joiden ikähaarukka oli 40 vuodesta 62 vuoteen. Haastateltavat tekivät sanallisen urakuvauksen Tiehallinnon ansioluettelopohjalle sekä urapolkua kuvaavan piirroksen, johon ei annettu mitään

5 Loppuraportti 5 (8) mallia. Tuloksena oli Powerpoint-kuvia, pallukkakuvia, pylväsdiagrammeja, exceltaulukoita ja syklinen ympyrämalli Haastattelijan huomioita haastattelusta Projektin valmistelussa syksyllä 2007 henkilöstön kehittämitiimissä vallitsi innostunut ja odottava ilmapiiri. Keskustelua käytiin intensiivisesti. Koko henkilöstölle suunnatussa aloituskoulutuksessa toukokuussa 2008 ilmapiiri oli varautunut. Se ei ennustanut hyvää tulevalle haastatteluprosessille. Haastatteluprosessin edetessä suunta kuitenkin kääntyi. Haastatteluun osallistuneet olivat positiivisesti yllättyneitä. Henkilöstön kehittämistiimissä ja päätösseminaarissa henkilöstön puheenvuoroissa oli nähtävissä aitoa innostuneisuutta ja myönteistä suhtautumista oman asiantuntijuuden kehittämiselle. Myös vastuu organisaation asiantuntijuuden turvaamisesta heijastui puheenvuoroista. (Kari Rossi, refirmare) Yhteenveto haastatteluista Haastateltavat kuvasivat urapolkuaan kehitysprosessina, jossa suuri merkitys on ollut työssä oppimisella. Vastuut olivat vähitellen lisääntyneet, ja sen myötä itseluottamus oli kasvanut. Siirtyminen tehtävästä toiseen oli haastanut oppimaan aivan uusia asioita ja joidenkin kohdalla se oli johtanut käytännössä uuteen ammattiin. Tällaisesta hyvä esimerkki on asiantuntijan siirtyminen esimieheksi. Kaikki olivat päivittäneet osaamistaan vähintään lyhytkursseilla. Muutamat olivat suorittaneet työn ohessa uuden tutkinnon. Haastateltavien urakehityksen vaiheet muistuttivat useiden kohdalla keskiaikaista oppipoika-kisälli-mestari -kehityskaarta. Merkittävin haastatteluun osallistuneiden yhteinen tekijä oli manageri-ilmiö. Perinteisen teknisen insinööri-osaamisen rinnalla tarvitaan paljon muitakin taitoja, esim. hallinnollista ja juridista osaamista, hyviä vuorovaikutustaitoja (lobbaus mukaan lukien!), asioiden ja projektien johtamista (management), kielitaitoa ja mediaosaamista. Oman varsinaisen substanssiosaamisen rinnalle oli kehittynyt monia työn kannalta välttämättömiä taitoja. Niitä oli opittu suurimmaksi osaksi vähitellen uusien haasteiden ja työtehtävien kautta. Haastattelu koettiin sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti hyödylliseksi ja antoisaksi. Oman työn kysymysten pohtiminen ja oman persoonan tutkiminen oli monien mielestä hyvin tarpeellista. Monet haastateltavat heräsivät uudella tavalla tarkastelemaan itseään ja työtään sekä työn ja persoonan välistä suhdetta. (Kari Rossi, refirmare) Johtopäätöksiä haastatteluista Itsenäinen työkulttuuri on kaksiteräinen miekka. Toisaalta suurten valtuuksien saaminen on henkisesti palkitsevaa. Toisaalta se voi johtaa eristäytyneisyyteen ja heikentää kollegiaalisuuden kokemusta. Asiantuntijaorganisaatiossa substanssikeskeisyys voi olla liian hallitsevaa, jolloin henkilökohtaisten voimavarojen arviointi jää vähemmälle. Esimiesten kannattaa aiempaa enemmän kiinnittää huomiota alaisten jaksamiseen. Jaksamisen ja henkilökohtaisten voimavarojen arvioinnissa jokainen on tietysti ensisijaisesti itse vastuussa omasta tilastaan. Voimavarojen itsearvioinnin rinnalle kannattaa rakentaa myös järjestelmiä, joiden avulla voidaan käydä jatkuvaa voimavarakeskustelua.

6 Loppuraportti 6 (8) Asiantuntijuuden kehittämisessä yksilöiden substanssiosaamisen kehittämisen rinnalla tärkeää on hyvinvoinnin turvaaminen ja yhteisyyden kokemusta lisäävän kollegiaalisuuden ylläpitäminen. Niiden avulla varmistetaan yhteisöllisen oppimisen toteutuminen ja substanssitiedon vapaa liikkuminen. (Kari Rossi, refirmare) 4. Johtopöäätöksiä - Aloittelijasta senioriksi ei tiepiirissä olla kehitytty pelkästään asiantuntijatyössä vaan työuran aikana tapahtuu kokonaisvaltaista ammatillista kasvua. - Ihminen näkee uransa alussa yksityiskohtia, iän ja työkokemuksen karttumisen myötä aletaan nähdä kokonaisuuksia. - Työuran ja vastuunoton myötä kehittyy johtajuutta vaikka ei uralla olisi ollutkaan johtajan tai esimiehen asemaa. - Senioriasiantuntijalla on omistajuus organisaatioon, koetaan organisaatio ja yhteisö omaksi. - Organization in the mind Organisaatio mielessä -ilmiö: työuran loppupäässä korostuu kokonaisvaltainen ja yhteisöllinen ajattelu, " organisaatio minussa". Työuran alkupäässä korostuu yksilökeskeisyys, "minä organisaatiossa". - Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimalla varmistetaan yhteisöllisen oppimisen toteutuminen ja substanssitiedon vapaa liikkuminen. - Asiantuntijana kehittyminen on sekä organisaation että siinä olevien ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen ja muutoksen alati jatkuva prosessi. Senioriasintuntijaksi kehitytään vaihtelevan urapolun kautta. (Kuva1) Kuva 1 (Kari Rossi, refirmare)

7 Loppuraportti 7 (8) Jatkotoimenpiteet Jatkokehittämisellä on kaksi suuntaa. Voidaan kysyä kumpi muuttuu organisaatio vai ihminen. Perinteinen organisaatiokulttuuri haastaa ihmisiä kehittymään. Toisaalta voidaan kysyä miten organisaatio voi muuttua, jotta se tarjoaa ihmiselle tehtävän ja paikan, joka luo merkitystä ja mielekkyyttä ja jossa on hyvä olla. Hyvinvoiva ihminen kokee, että hänellä on annettavaa työtovereille ja hänen asiantuntemuksellaan on merkitystä työnantajalle. Näin molemminpuolisessa kehittymishalukkuudessa muodostuu yhteinen tavoite, joka edistää kummankin tahon intressejä. Asiantuntijuuden kehittämisessä tärkeää on kirjata ja tunnistaa osaaminen. Vuosittaiset kehityskeskustelut ohjeistuksineen ovat hyvä ja toimiva väylä. Työyhteisöissä on hyvä rakentaa myös omia paikallisia järjestelmiä, joilla osaamista voidaan tunnistaa ja kehittymistä edistää. Työyhteisön oma "akatemia" voi olla innostava foorumi, jolla substanssitietoa vaihdetaan osaajien kesken ja siirretään sukupolvelta toiselle. Organisaation ja siellä toimivien ihmisten välisten yhteisten intressien löytyminen tekee organisaatiossa olevista vastuunottajia. Vuorovaikutus, avoimuus, yhteisöllisyys ja kollegiaalisuus ovat avainsanoja. Verkostojen hyödyntäminen ja verkostojen rakentamisen korostaminen asiantuntijan työssä on tärkeää. Reflektiivinen ammattikäytäntö apukeinoina mentor-ohjaus työnohjaus coaching Organisaatio ja ihmiset siellä kasvattavat yhdessä organisaatiokultuurin, joka alkaa kasvattaa henkilöstössä viisautta. Asiantuntijoista kehittyy vastuunottajia ja organisaatiokulttuurin kantajia. 6. Aineisto 1. Aloittelijasta senioriksi- asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut valtionhallinnossa Valtiovarainministeriön Työryhmämuistio 8a/2007, Ari Holopainen, Erkki Westerlund, Marjaana Laine 2. Työtoveri toista sukupolvea, Työterveyslaitos, Juhani Ilmarinen ja Virve Mertanen, Tampere Muutoksen Suomi, Toimittanut Antti Hautamäki, Sitra, Helsinki Liitteet Liite 1. Urapolkumallin esittely henkilöstölle Liite 2. Ohje henkilökohtaisia haastatteluja varten Liite 3. Tiehallinnon ansioluettelopohja

8 Loppuraportti 8 (8) Liite 4. Pohja urapolkupiirrosta varten Liite 5. Yhteenvetodiat Kaakkois-Suomen tiepiirin henkilöstön kehittämistiimi: Louko Maija-Liisa Värtinen Marja-Leena Hukkanen Pasi Portaankorva Petteri Järvinen Timo Pilli-Sihvola Ossi

9 / Olli Rinta-Porkkunen / Maija-Liisa Louko Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut Kaakkois-Suomen tiepiirissä

10 / Olli Rinta-Porkkunen / Maija-Liisa Louko Tausta ja projektin tarkoitus Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut Kaakkois- Suomen tiepiirissä 2 Valtiovarainministeriö asetti kesäkuussa 2006 työryhmän, joka laati mallin asiantuntijan kehitys- ja urapoluksi valtionhallinnossa Tiehallinnossa asiantuntijaurien kehittämistä pilotoidaan Keskushallinnon Asiantuntijapalvelut -yksikössä ja Kaakkois-Suomen tiepiirissä

11 / Olli Rinta-Porkkunen / Maija-Liisa Louko Tavoite ja lopputulos Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut Kaakkois- Suomen tiepiirissä 3 Henkilöstön näkökulmasta projektin tavoitteena on parantaa urasuunnittelulla asiantuntijoiden mahdollisuuksia laajentaa ja syventää asiantuntijuuttaan ja edetä urallaan Organisaation näkökulmasta Kaakkois-Suomen tiepiiri turvaa toimintansa jatkuvuuden ja tehostaa henkilöstöresurssien tarkoituksenmukaista ja joustavaa käyttöä Osa tiepiirin oman toiminnan tulostavoitetta vuonna 2008

12 / Olli Rinta-Porkkunen / Maija-Liisa Louko Sisällön kuvaus Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut Kaakkois- Suomen tiepiirissä 4 1. Projektin käynnistystilaisuus: esittely tiepiirin henkilöstölle Tiehallinnon edustajat esittelevät projektin E. Westerlund ja M-L Louko Johdatus asiantuntijuuden teemaan, kouluttaja Kari Rossi 2.Tehdään asiantuntijana kehittymisen kuvaukset Haastatellaan noin 10 tiepiirin henkilöä "aineistoksi" Kaikki, ainakin haastatteluun valittavat, tekevät Tiehallinnon Kameleon Ansioluettelopohjalle oman työuransa kuvauksen Kouluttaja Kari Rossi haastattelee noin kymmenen henkilöä uran "käännekohdista" tausta-aineistona ansioluettelot. Haastattelun voi nähdä myös työnohjauksena, jolloin haastateltavalle voi avautua uusia näkymiä uralla kehittymiseen.

13 / Olli Rinta-Porkkunen / Maija-Liisa Louko Sisällön kuvaus Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut Kaakkois- Suomen tiepiirissä 5 3. Hahmotellaan ansioluettelon ja haastattelujen pohjalta 3-5 vaihtoehtoista tyyppiurapolkua tiepiirissä 4. Syksyllä 2008 pidetään yhteenveto/luento työn tuloksista henkilöstölle Tiehallinnon edustajat ja konsultti esittelevät 5. Jatkotyö: Syksyllä 2008 päätetään miten jatketaan. Vaihtoehtoina asiantuntijuuden luentosarja Asiantuntijoista kerätty koulutusryhmä, jota ulkopuolinen ohjaa yksilöllinen työnopastus mitä? Toimitaan yhteistyössä Keskushallinnon asiantuntijapalveluiden kanssa, jotta kehityskeskusteluohjeistuksesta saataisiin yhtenäinen

14 / Olli Rinta-Porkkunen / Maija-Liisa Louko Vastuuhenkilöt ja -tahot Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut Kaakkois- Suomen tiepiirissä 6 Projektipäällikkö Refirmare Consulting Maija-Liisa Louko Kouluttaja Kari Rossi Projektiryhmä Tiepiirin henkilöstön kehittämistiimi Taustatuki Tiehallinnossa Keskushallinnon urapolkuprojekti: Tuovi Päiviö Leppänen ja ryhmä Henkilöstöjohtaja Matti Hermunen Koulutuspäällikkö Erkki Westerlund Taustatuki valtionhallinnossa Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkujen tukiryhmä, VM:n vetää ryhmää, pilottivirastot mukana

15 Kari Rossi Refirmare Consulting Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut Kaakkois-Suomen Tiepiirissä Ohjeet henkilökohtaisia haastatteluja varten Haastattelun tarkoituksena on hahmottaa haastateltavan urapolun eri vaiheita ja auttaa pohtimaan omaa asiantuntijuuttaan sekä sen kehittymistä. Työskentelyn runkona ovat ansioluettelo ja urapolkua koskeva piirros. Niiden avulla tarkastellaan uran eri vaiheita. Haastattelu pyritään silti toteuttamaan mahdollisimman vapaamuotoisesti. Oleellista on se, mitä haastateltava itse kokee tärkeäksi kertoa itsestään, työstään, asiantuntijuudestaan ja urapolustaan. Haastattelut ovat luottamuksellisia. Työuran vaiheita tarkastellaan seuraavista näkökulmista 1. eri vaiheiden sisältö ja merkitys 2. siirtymäkohtiin (tehtävän tai työpaikan vaihto) liittyvät taustatekijät ja kokemukset 3. käsitys omasta asiantuntijuudesta ja sen kehittymisestä 4. toiveet ja tavoitteet lähitulevaisuudelle Graafinen ennakkotehtävä: Haastateltava piirtää A3 kokoiselle paperille kuvauksen omasta urapolustaan. Tehtävässä saa vapaasti käyttää mielikuvitusta. Sitä voi täydentää myös haastattelun aikana. Pääasia on, että kuvauksesta ilmenevät eri vaiheet ja aikataulu vuoden tarkkuudella. Piirroksen voi tehdä myös sähköisesti, esim. Powerpoint esityksenä. Tarkoitus ei ole tehdä rembrandtteja! Kirjallinen ennakkotehtävä: Haastateltava täyttää Tiehallinnon ansioluettelopohjalle omat tietonsa. Palaute: Haastattelija kirjoittaa jokaiselle haastateltavalle lyhyen kirjallisen henkilökohtaisen palautteen. Palaute on tarkoitettu vain haastateltavalle, sitä ei luovuteta muun organisaation käyttöön. Yhteenveto: Haastattelija tekee haastatteluprosessista kirjallisen yhteenvedon, jossa kuvataan yleisellä tasolla haastatteluista syntynyttä kokonaisvaikutelmaa sekä prosessin aikana nousseita kehittämisajatuksia. Yksityiskohtia ei julkaista. Yhteenveto käsitellään syksyllä kehittämisryhmässä (KEHRY) ja se myös osa marraskuussa esiteltävää loppuraporttia. Terveisin Kari Rossi

16 ANSIOLUETTELO 1 (2) Opinto ja työhistoria Virasto tai laitos Tiehallinto, 1 Henkilötiedot Nimi (sukunimi ja etunimet) Syntymäaika Kansalaisuus Nykyinen virka-asema/ammatti- tai tehtävänimike Tehtävän alkamispäivä 2 Peruskoulutus ja tutkinnot Tutkinto Oppilaitos, kieli Aika 3 Muu koulutus, lisäopinnot Kurssi Oppilaitos/Muu Aika 4 Kielitaito 0 = Ei osaamista. 1 = Perustiedot/alkeet. 2 = Tyydyttävä, osaa kommunikoida arkipäiväisissä tilanteissa. 3 = Hyvä, osaa kommunikoida työhön liittyvissä tilanteissa. Tuottaa selkeää tekstiä. 4 = Erittäin hyvä, viestii tehokkaasti ja kommunikoi sujuvasti. Kirjallinen tuotos on moitteetonta. Kieli Suomi < VALITSE > Ruotsi < VALITSE > Englanti < VALITSE > Muu 1 < VALITSE > Muu 2 < VALITSE > 5 Osaamisalueet ja erityisasiantuntemus Ammatilliset vahvuudet 6 Työura Työnantaja, uusimmasta vanhimpaan Tehtävä/toimenkuva Työssäoloaika

17 ANSIOLUETTELO 2 (2) Työskentely kansainvälisissä tehtävissä Työnantaja, uusimmasta vanhimpaan Tehtävä/toimenkuva Työssäoloaika 8 Toiminta ammattiin liittyvissä yhteisöissä Yhteisö Aika 9 Muu toiminta ja julkaisutoiminta Toiminta/julkaisu Aika 10 Huomionosoitukset ja palkinnot Ammattiin ja työhön liittyvät huomionosoitukset ja palkinnot Aika 11 Muuta Paikka Allekirjoitus Aika Nimen selvennys

18 Tee tyhjälle paperille piirros/kuva urapolustasi

19 / Maija-Liisa Louko/Kari Rossi, refirmare Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut Kaakkois-Suomen tiepiirissä, pilottiprojekti Konsultin esittelyaineistosta tehty lyhyt kooste.

20 / Maija-Liisa Louko/Kari Rossi, refirmare Urapolkupilotin toteutus Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut Kaakkois- Suomen tiepiirissä, pilottiprojekti Konsultin esittelyaineistosta tehty lyhyt kooste. 2 Esiteltiin henkilöstölle VM:n -Aloittelijasta senioriksi projektia- Tehtiin päätös ryhtyä pilottivirastoksi urapolkujen kehittämisessä Sovittiin tiepiirin projektin toteuttamistapa Valittiin 10 haastateltavaa Haastattelua markkinoitiin henkilöstölle siten, että sen voi kokea myös työnohjauksena Haastateltavat tekevät ansioluettelon ja työuran kuvauksen haastattelijan taustamateriaaliksi Konsultti teki haastattelut kesällä 2008 Esiteltiin henkilöstölle haastattelujen tulokset

21 / Maija-Liisa Louko/Kari Rossi, refirmare Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut Kaakkois- Suomen tiepiirissä, pilottiprojekti Konsultin esittelyaineistosta tehty lyhyt kooste. Muutoksia haastateltujen työurien aikana 3 TVH TVL TIELAITOS TIEHALLINTO URAPOLKU: ALOITTELIJA - KONKARI TEHTÄVÄ: INSINÖÖRITYÖ - VIRANOMAISTYÖ ROOLI: TUOTTAJA - TILAAJA VIRKAMIESORGANISAATIO PALVELUORGANISAATIO ARVOT TOIMINTAKULTTUURI ITSEYMMÄRRYS

22 / Maija-Liisa Louko/Kari Rossi, refirmare Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut Kaakkois- Suomen tiepiirissä, pilottiprojekti Konsultin esittelyaineistosta tehty lyhyt kooste. 4 Havaintoja haastattelusta INNOSTUNEISUUS TUNNESUHDE TYÖHÖN KORKEA SITOUNEISUUS OLEN TYÖHULLU OMAN TYÖN JA ASIANTUNTIJUUDEN ARVOSTUS TUTKIVA OTE OMAAN TYÖHÖN OLEN URANI HUIPULLA PYRKIMYS RENTOUTEEN HALU OPPIA JA KEHITTYÄ USKALLUS KOHDATA VAIKEITA KYSYMYKSIÄ

23 / Maija-Liisa Louko/Kari Rossi, refirmare Asiantuntijuuden kehitys Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut Kaakkois- Suomen tiepiirissä, pilottiprojekti Konsultin esittelyaineistosta tehty lyhyt kooste. 5 ALOITTELIJA TIETO DETALJIT TÄRKEITÄ EPÄVARMUUS UUTUUDEN VIEHÄTYS ULKOAOHJAUTUVUUS IDENTITEETIN ETSIMINEN VASTAANOTTAMINEN MINÄ ORGANISAATIOSSA KONKARI VIISAUS KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ KOKEMUS JA NÄKEMYS MUUTOKSEN TARVE ITSEOHJAUTUVUUS IDENTITEETIN KEHITTÄMINEN JAKAMINEN ORGANIZATION IN THE MIND

24 / Maija-Liisa Louko/Kari Rossi, refirmare Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut Kaakkois- Suomen tiepiirissä, pilottiprojekti Konsultin esittelyaineistosta tehty lyhyt kooste. Tulevaisuuden asiantuntijuus: Fuusioituva osaaminen 6 ASIANTUNTIJA MANAGERI PROJEKTI- OSAAJA ESIMIES

25 / Maija-Liisa Louko/Kari Rossi, refirmare Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut Kaakkois- Suomen tiepiirissä, pilottiprojekti Konsultin esittelyaineistosta tehty lyhyt kooste. 7 ALOITTELIJASTA KONKARIKSI: TULEVAISUUDEN URAPOLKUMALLI ASIAN- TUNTIJA ERITYIS- ASIANTUNTIJA MANAGERI PROJEKTI- OSAAJA ESIMIES me ollaan konkareita kaikki, kun oikein silmiin katsotaan

26 / Maija-Liisa Louko/Kari Rossi, refirmare Johtopäätöksiä henkilöstön haastatteluista Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut Kaakkois- Suomen tiepiirissä, pilottiprojekti Konsultin esittelyaineistosta tehty lyhyt kooste. 8 Aloittelijasta senioriksi ei tiepiirissä olla kehitytty pelkästään asiantuntijatyössä vaan työuran aikana tapahtuu kokonaisvaltaista ammatillista kasvua. Ihminen näkee uransa alussa yksityiskohtia, iän ja työkokemuksen karttumisen myötä aletaan nähdä kokonaisuuksia. Työuran ja vastuunoton myötä kehittyy johtajuutta vaikka ei uralla olisi ollutkaan johtajan tai esimiehen asemaa. Senioriasiantuntijalla on omistajuus organisaatioon, koetaan organisaatio ja yhteisö omaksi. Organization in the mind Organisaatio mielessä -ilmiö: työuran loppupäässä asiantuntija kantaa mielessään organisaatiota ja sen kulttuuria, työuran alkupäässä organisaatio kantaa asiantuntijaa. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimalla varmistetaan yhteisöllisen oppimisen toteutuminen ja substanssitiedon vapaa liikkuminen. Asiantuntijana kehittyminen on sekä organisaation, että siinä olevien ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen ja muutoksen alati jatkuva prosessi. Haastattelu koettiin sekä ammatillisesti, että henkilökohtaisesti hyödylliseksi ja antoisaksi.

27 / Maija-Liisa Louko/Kari Rossi, refirmare Asiantuntijuuden kehittämisen suunta Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut Kaakkois- Suomen tiepiirissä, pilottiprojekti Konsultin esittelyaineistosta tehty lyhyt kooste. 9 Osaamisen tunnistaminen ja kirjaaminen Vuorovaikutus, yhteisöllisyys, kollegiaalisuus N Verkostojen hyödyntäminen Reflektiivinen ammattikäytäntö mentor-ohjaus työnohjaus coaching S Työyhteisö voi olla innostava foorumi osaamisen kehittymiselle "Kouvolan akatemia" W E