Luonnonvaraoikeuden luennot Metsäoikeus LUODE Jukka Similä

Transkriptio

1 Luonnonvaraoikeuden luennot Metsäoikeus LUODE Jukka Similä

2 Luennon rakenne Metsäoikeuden perusteet Toimeenpanostrategiat: erityisen tärkeät elinympäristöt Kaavoitus metsätalouden ohjaajana Sääntelyjärjestelmän muutos: Metsäluonnon monimuotoisuus

3 Sääntelyn tavoitteet Metsälaki 1 : lain tavoitteena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Kestävän puutuotannon turvaaminen edelleen tärkeä Kansantaloudellinen näkökulma Metsän istuttaminen huono investointi Tällä hetkellä kasvu on hakkuita suurempi Miten käyttää hakkuu vara talouteen, luonnonsuojeluun, hiilen sidontaan?

4 Metsätalouden sääntelyn rakenne Metsäoikeus Suunnittelu Hoito ja käyttö Rahoitus Kauppa

5 Metsämaa, metsälö, metsikkö Metsämaa = puuston vuotuinen kasvu min. 1 m3/ha Kitumaa: kasvu 0,1 1 m3/ha Joutomaa: alle 0,1 Metsälö: saman omistajan yhden tai useamman metsäpalan kokonaisuus Metsikkö: kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäinen metsän osa Suomi on maailman metsäisimpiä maita: pinta-alasta 71,6 % on metsää Metsälaki on väistyvä: Metsälaki noudatetaan, kunnes jos maankäyttömuodon muutosta koskeva lupa lainvoimainen

6 Metsäohjelmat Kansallinen metsäohjelma, Metsälaki 26 Tavoite: lisätä metsien monipuolista käyttöä ja niistä kertyvää hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen Ei oikeusvaikutuksia Alueellinen metsäohjelma, Metsälaki 26 Sisältää tarpeet ja tavoitteet metsien kasvatukselle, hoidolle ja käytölle, metsiä hyödyntävälle yritystoiminnalle, metsien monikäytölle ja suojelulle Laatii metsäkeskuksen alueellinen yksikkö metsäneuvoston kanssa Vähintään kerran 5 vuodessa Toimenpiteet + rahoitus tavoitteisiin pääsemiseksi Ei oikeusvaikutuksia

7 Metsäsuunnitelma Metsänomistajan yhden tai useamman metsäkiinteistön metsien puuvaroja ja tilaa, luontoarvoja sekä hoitoa ja käyttöä koskeva ajantasainen suunnitelma Toimenpiteet eivät saa olla lain vastaisia Yhteismetsässä pakollinen Tiedoksi viranomaisille

8 Hanketasoinen suunnittelu Metsänkäyttöilmoitus Suunnitelma rahoituksen hakemisessa Viranomaisen hyväksymä, asiantuntijan laatima Puunmyyntisuunnitelma (leimaus) Vapaaehtoinen, mutta yleinen Metsänhoitoyhdistykset laativat

9 Metsän uudistaminen 1/2 Kasvatushakkuu = hakkuun jälkeen käsittelyalueelle jää riittävästi kasvatuskelpoista puustoa tasaisesti jakautuneena puuston kasvattamiseksi edelleen. Jos ei => uudistusvelvoite Otetaan huomioon: käsittelyalueen maantieteellinen sijainti, kasvupaikka, kasvatushakkuiden toteuttamistapa sekä valtapituus, jolla tarkoitetaan hehtaarin sadan paksuimman puun pituuden aritmeettista keskiarvoa. Uudistushakkuu päättyy => uudistamisvelvoite. Uudistushakkuu päättynyt, kun puunkorjuun seurauksena käsittelyalueelle on syntynyt yli 0,3 hehtaarin avoin alue

10 Metsän uudistaminen 2/2 Taimikon perustamiseen aikaa 3 v Uudistamisvelvoitetta ei ole puuntuotannollisesti vähätuottoisella ojitetulla turvemaalla, jolla runkopuun vuotuinen kasvu on alle kuutiometrin hehtaaria kohden jätettävä kuitenkin luonnon monimuotoisuutta edistävää puusto Uudistamisvelvoitetta ei myöskään, jos suunnitelman perusteella ennallistetaan alunperin avoin tai harvapuustoinen suo taikka perinneympäristö

11 Vastuu uudistamisvelvoitteesta Uudistaminen on maanomistajan velvollisuus Kiinteistön tai muun alueen omistusoikeuden siirtyessä uudistamisvelvoite siirtyy uudelle omistajalle Jos hallintaoikeus, käyttöoikeus tai muu erityinen oikeus, johon sisältyy oikeus tehdä -uudistushakkuu, muulla taholla kuin maanomistajalla => vastuu hakkuu-oikeuden haltijalla ellei toisin ole sovittu tai määrätty tai ellei olosuhteet huomioon ottaen ole erityisestä syystä kohtuullista kohdistaa velvoite oikeuden haltijan sijasta maanomistajaan Jos on luovutettu yksinomaan metsänhakkuuoikeus => uudistamisvelvoite kuuluu maanomistajalle

12 Metsän hakkaajan ja suunnittelijan vastuu Metsän hakkaaja vastaa osaltaan lain noudattamisesta Jos metsänhakkuusopimukseen on liitetty leimikkosuunnitelma, jossa tiedot suunnitelluista hakkuista ja tiedossa olevat erityisen tärkeät elinympäristöt rajauksina kartalla => leimikkosuunnitelman tekijä vastaa siitä, että leimikkosuunnitelma on tämän lain mukainen

13 Valvonta Metsänkäyttöilmoitus metsäkeskukselle (10 vrk) Poikkeukset Kotitarvehakkuu pienikokoisen puuston hakkuusta; sähkölinjojen ja junaratojen reunavyöhykkeiden hakkuut; oja-, vesijohto- tai viemärilinjan hakkuut ja pienialaisista tie-, sähkötai muun vastaavan linjan hakkuusta Poikkeuksen poikkeus: erityisen tärkeä elinympäristö Neuvotteluvelvoite Käsittelykielto Maaseutuvirasto metsäkeskuksen esityksestä

14 Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsänuudistaminen Kulotus Nuoren metsän hoito Energiapuun korjuu Terveyslannoitus Kunnostusojitus Metsätien tekeminen Ympäristötuki

15 Metsien suojelu Talousarvot Metsälaki, Metsätuholaki Luontoarvot MetsäL, LSL, YSL, VL, torjunta-aineet Kulttuuri ja esteettiset arvot Muinaismuistolaki Maisemansuojelu LSL:ssa

16 Luontoarvojen suojelu LSL Suojelualueet & ohjelmat, Natura 2000, luontotyypit, erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikkojen suojelu, eräiden eläinlajeihin lisääntymis- ja levähdyspaikat Vesilaki Luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty Metsälaki Monimuotoisuuden säilyttäminen ja erityisen tärkeät elinympäristöt

17 Erityisen tärkeät elinympäristöt lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot; rehevät lehtolaikut; pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; rotkot ja kurut; jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; sekä karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat.

18 Erityisen tärkeät elinympäristöt Jos elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia => niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla

19 Erityisen tärkeät elinympäristöt Poikkeuslupa Jos velvoitteen täyttämisestä aiheutuu taloudellista menetystä, mikä ei ole vähäistä => lupa tulee myöntää siten, että menetys jää vähäiseksi Vähäisyys: taloudellinen menetys < 4 % ao. metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta tai alle euroa Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos kysymyksessä olevaa toimenpidettä varten on myönnetty tai myönnetään riittävä tuki valtion varoista

20 Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä Ennen metsän käsittelyä, maanomistaja tai hänen valtuuttamansa metsänhakkuuoikeuden haltija voi hakea metsäkeskukselta metsänkäyttöilmoitukseen liittyvän ennakkotiedon siitä, onko esitetty kohde erityisen tärkeä elinympäristö ja onko ilmoitettu metsän käsittely ao. kohdetta koskevien sääntöjen mukainen

21 Liito-oravat LSL 49 : Luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty Jos metsänkäyttöilmoitus kohdistuu liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkaan => metsäkeskuksen on välittömästi ilmoitettava tästä ELY keskukselle maanomistajalle sekä tiedossaan olevalle maanomistajan edustajalle ja metsänhakkuuoikeuden haltijalle Metsäkeskus voi nojautua siihen tietoon, mitä ELY-keskus toimittanut ELY-keskuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsän käsittelyn määrittämiseksi

22 Toimeenpanostrategiat: erityisen tärkeät elinympäristöt

23 Lähtökohtia Sääntöjen noudattaminen keskeinen sääntelyn vaikuttavuudelle Sääntöjen rikkomistilanteita esiintyy käytännössä Käsitykset siitä mikä on hyvä täytäntöönpanon strategia vaihtelee

24 Mikä on tehokas strategia Pelote teoria Kiinnijäämisriski Sanktioiden ankaruus Yhteistyöteoriat Pelote ei ole ainoa tekijä, voi aiheuttaa vastareaktion Arvot selittävät sääntöjen noudattamista Yhteistyö sääntelynkohteiden kanssa

25 Mikä on tehokas strategia Herkkä sääntely - Responsive regulation Ed. teorioiden kritiikkiä Liika pelote ei pysty ottamaan huomioon ihmisten moraalikäsityksiä Jos rikkomukset eivät koskaan johda sanktioihin, ei uskottavuutta Herkkä sääntely vahvistaa moraalista sitoutumista sääntelyyn Ensiksi ymmärretään, sitten asteittain kovenevat rangaistukset kun yhteistyö osoitetusti ei toimi (pyramidi malli)

26 Miksi sääntöjä rikotaan? Tarkoituksellisesti Sääntöä rikotaan vaikka tiedetään että näin tehdään Ei-tarkoituksellinen Sääntelyn rikotaan koska ei ymmärretä sitä rikottavan

27 Tarkoituksellinen sääntöjen rikkominen Pelotteen puuttuminen Sääntelyn kustannukset Markkinaseuraamukset (sertifikaatti) Legitiimisyys Byrokraattinen ja jäykkä sääntely ja täytäntöönpano Arvot

28 Ei tarkoituksellinen rikkominen Ei tunneta tai ymmärretä sääntelyä Ei ole sääntelyn edellyttämiä tietoja Ei ole kykyä/resursseja

29 Minkälaisesta sääntelystä ja säänneltävistä nyt on kyse Sääntelyn luonne Metsän omistajat ja heidän asenteensa Päätöksenteon institutionaalinen asetelma

30 Sääntelyn luonne Laissa yleinen määritelmä, joka edellyttää ao. elinympäristöjen tunnistamisen, luonnontilaisuuden arvioinnin, ominaispiirteiden määrittämisen sekä hoitoja käyttötoimenpiteiden merkityksen arvioinnin Edellyttää oikeudellista ja ekologista ymmärrystä

31 Metsän omistajat Metsänomistajia paljon (20 % kotitalouksista) Monet eläkeläisiä Metsätulon tarkka suuruus tyypillisesti vain eräs tekijä, joka vaikuttaa metsänomistajien päätöksiin

32 Metsänomistajien asenteet Monta tavoitetta (41 %) Virkistys + suojelu + taloudelliset tavoitteet Virkistys ( 24 %) Virkistys + suojelu + maisemalliset arvot Taloudellinen turvallisuus keskeinen tavoite (15 %) Metsät säännöllinen tulon antaja ja suurten investointien rahoittajana (20 %)

33 Kuka tekee päätökset? Periaatteessa: Omistaja Metsä-ammattilaisilla keskeinen merkitys Suunnittelussa Metsänhoitoyhdistykset, isot yhtiöt Metsänhakkuiden toteuttamisessa Sopimusperusteisia valtaosa (2/3) Lisäksi ammattilaiset vaikuttavat Viranomaisvalvonnan kautta Informaation tuottamisen kautta

34 Tuloksia Tammikuusta 1997 toukokuuhun 2006 Metsäkeskukset tutkineet 283 Vertaa > metsänhakkuuilmoitusta vuosittain Metsäkeskukset 179 rikkomistapausta Syyttäjälle 80 Syyte nostettu 22 Tuomio annettu 15 Keskimääräinen sanktio17 päiväsakkoa Vertaa: keskimääräinen päiväsakko kun ajaa autolla ilman ajokorttia on 26 Piilorikollisuus: Ei tietopohjaa arvioimiseen

35 Keskeiset havainnot haastatteluista Selkeä enemmistö haastateltavista : Huolimattomuus, tietämättömyys, epäpätevyys selittää sääntöjen rikkomista Vain harvat esiintymispaikat oli hakattu kokonaan (= tal. hyöty osittainen) NGO edustajista osa oli eri mieltä Lähes kaikki: pienellä vähemmistöllä väärä asenne

36 Päätelmiä - 1 Tarkoituksellinen sääntöjen rikkominen vähäistä Tapauksia vähän Haastattelut Motivaatio: Ammattilaiset eivät hyödy, omistajille korvausmekanismi (tosin omavastuu ) Useimmat metsänomistajat eivät pyri maksimoimaan vain hyötyjä (muut arvot)

37 Päätelmiä - 2 Sääntöjen rikkominen tyypillisesti liittyy Sääntelyn puutteelliseen ymmärtämiseen Tietojen puutteeseen Epäpäteviin toimijoihin Keskeinen johtopäätös: Herkkä (responsiivinen) sääntely perusteltu valinta Tulisi: Lisätä pääsyä tietoihin ja tuottaa uutta tietoa Koulutus Edistää oppimista Sanktioitakin tarvitaan

38 Kaavoitus metsätalouden ohjaajana

39 Kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava (oikeusvaikutus tai ei) Asemakaava

40 Miksi kaavoitusta tarvitaan metsienkäytön sääntelyssä Maaseudulla maakuntakaava usein ainoa kaava Yhteen sovittamisen tarve: metsätalous & asutuksen laajeneminen & muun maankäyttö Muut lait eivät mahdollista yhteensovittamista Kunnallinen harkinta

41 Maisematyöluvan tyypillisiä soveltamisalueita taajamien läheisyydessä ranta-alueilla luonnonsuojelun tai maisema-arvojen kannalta arvokkaissa kohteissa alueilla, joissa suojavyöhykkeille on tarvetta

42 Metla: Suojelumerkinnät ja pinta-alat 32 kuntaa Etelä-Suomessa 2,0 % metsä- ja kitumaan pinta-alasta oli suojeltu ilman kaavaa ja 0,7 % rajoitetussa puuntuotannossa Yleiskaavamerkinnät nostivat suojelupinta-alaa vähän, mutta lisäsivät rajoitetussa puuntuotannossa olevaa metsä- ja kitumaan pinta-alaa selvästi eli 5,5 %:iin. Rajoitukset koskivat lähinnä uudistushakkuita: avohakkuu kiellot tai kohteet säilytettävä puustoisina

43 Yleiskaavan oikeusvaikutukset Ohjausvaikutus Viranomaisvaikutus Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset Maisematyölupa

44 Suhde metsälakiin Kaavat voivat vaikuttaa sektorilakien kautta MetsäL poikkeus Metsänkäyttöilmoitus => arviointi onko hakkuu metsälain säännösten mukainen Metsänkäsittelykielto vain MetsäL järjestelmän perusteella => Oikeusvaikutteisen kaavan suojelumääräystä ei voida tässä ottaa huomioon

45 Metsälaki & maisematyölupa Metsälakia ei sovelleta LSL:n suojelualueilla, kaavojen suojelualueilla, asemakaava-alueilla, paitsi M-alueilla, alueella on toimenpiderajoitus asemakaavan laatimiseksi oik.vaik. yleiskaava-alueella paitsi M- ja V- alueilla Päällekkäinen soveltaminen Ei kumpaakaan

46 Yleiskaavamääräykset, 41 Yleiskaavamääräys: kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan Suojelumääräys: jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa (MRL 39.4 )

47 Suojelumääräykset Ehdoton Ei lunastus- ja korvausvelvollisuutta => kohtuullisuus ajallinen ja spatiaalinen rajaus voidaan rajoittaa metsän käsittelyä, ojitusta ja muuta maisemaa tai luonnonolosuhteita muuttavaa toimintaa

48 Maisematyölupa, 128 Metsien käytön ohjausinstrumentti Maisemaa muuttavaa maanrakennus-työtä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus)

49 Maisematyölupa, 128 Missä voimassa: asemakaava-alueella; yleiskaava-alueella, jos niin määrätään; kaavan laatimisen ajan, jos rakennuskielto määrätty asemakaavan laatimiseksi yleiskaavan varten näin määrätty

50 Maisematyölupa, 128 Milloin ei tarvita Kaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn luvan mukaisten töiden suorittamiseen Vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin Rakennusjärjestys Yleisen tiesuunnitelmaan tai ratalain mukainen toimenpide Jos sovelletaan tarvitaan MAL:n lupa

51 Maisematyöluvan edellytykset Kaava voimassa: On myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa Kaavan laatimisalue: voidaan myöntää, jollei toimenpide tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle taikka turmele kaupunkitai maisemakuvaa

52 Maisematyöluvan ehdot Maisematyöluvassa voi asettaa ehtoja Ehtoja on asetettava, jos kaavoitus muutoin estäisi toimenpiteen Kohtuuttomuutta arvioitava ehtojen kautta

53 Kohtuullisuus arviointi Kaksi eri kohtuullisuus arviointia Onko kaava kohtuullinen Onko toimenpiderajoitukseen pohjautuva lupapäätös kohtuullinen

54 Kaavan kohtuullisuus KHO 2013:157 Rantaosayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolle kohdistuu ulkoilukäyttöä ja/tai ympäristöarvoja (MU), oli määrätty toimenpiderajoitus, jonka mukaan maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saanut suorittaa ilman maisematyölupaa. Kun otettiin huomioon alueen maisemalliset arvot, ulkoilu- ja virkistyskäytön tarpeet sekä se, että maisematyölupa oli myönnettävä, mikäli toimenpide ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa, kaavamerkintä ei ollut MU-merkinnän pääkäyttötarkoituksen vastainen eikä maanomistajan kannalta kohtuuton

55 Maisematyölupa ja korvaus Toimenpiderajoitus Metsän käsittely Maanrakennus Lupaa ei tarvita Jos lupa, ei korvausta; paitsi jos tosiasiallinen rajoitus Jos ei lupaa, korvaus jos kohtuuton MRL 140 Ei kohtuullista käyttöä => lunastus MAL 8 Lupa myönnetään => ei tarvetta lunastukseen

56 Korvaus ja lunastus Jos kaivamista tai louhimista => lunastus MAL 8 :n mukaan Jos lupa muuhun evätään eikä maanomistaja sen vuoksi voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen maataan => korvaus

57 Yhdenvertaisuus Kaavakohtaista harkintaa Yhdenvertaisuus lähtökohtana, mutta, maankäytölliset perusteet menevät edellä Harkinnassa => on otettava huomioon hyväksytty kaavaratkaisu sekä yleiskaavan sisältövaatimukset kokonaisuudessaan

58 Sääntelyjärjestelmän muutos: Metsäluonnon monimuotoisuus

59 Sääntelyjärjestelmä Sääntely = järjestelmällinen pyrkimys vaikuttaa toimijoiden käyttäytymiseen tietyn tavoitteen saavuttamiseksi Sääntelyjärjestelmän osat Tausta-ideat Säännöt Institutionaaliset rakenteet Käytänteet Metsäluonnonsuojelun sääntely muuttunut kaikissa suhteissa, vain ymmärtämällä näiden eri osien muutos, voidaan ymmärtää sääntelyn muutos

60 ERI SÄÄNTELYJÄRJESTELMÄT Yksittäisten suojelualueiden perustamisen aika Jatkui aina 1970 luvun 1. puoliskolle saakka Luonnonsuojeluohjelmien kausi Kaksi vuosikymmentä aina 1990 luvulle saakka Ohjelmalähtöinen sääntely METSO aikakausi Noin 15 viime vuotta Omistajalähtöinen sääntely Ajalliset rajat eivät jyrkkiä; aikakaudet osin päällekkäisiä

61 Ohjelmalähtöinen suojelu Luonnonsuojelun- ja metsätalouden sääntely toisistaan erillään Lainsäädännön tasolla Hallintorakenteiden tasolla Tausta-ideoiden tasolla Ls -sääntelyn keskeisiä piirteitä Luonnonsuojeluohjelmat keskiössä Lunastusuhka taustalla (vaikka käytetty harvoin) Päätösjärjestelmä keskitetty Valmistelu konfliktipitoista

62 Legitimeettikriisit 1990 luvulla sekä metsätalous- että luonnonsuojelu joutuivat legitimeettikriisiin Luonnonsuojelun kriisi Luonnonsuojeluohjelmilta puuttui rahoitus Maanomistajien asema oikeudellisesti epäselvä Rantojensuojelu Natura 2000 Metsätalouden kriisi Metsätalouden asema kokonaistaloudessa Uudet ulkoapäin tulevat vaatimukset

63 Sääntelyjärjestelmän muutos Vapaaehtoiset METSO keinot syrjäyttäneet lunastusuhkaan pohjautuvan järjestelmän Omistajalähtöinen sääntely tullut ohjelmalähtöisen sijaan ( regime shift ) Huom: Vanhat suojeluohjelmat lähes toteutettu, soidensuojeluohjelmasta puhutaan Siirtymä näkynyt monessa: Tausta-idean muutos Instituutioiden muutokset Sääntöjen muutos Käytänteiden muutos

64 TAUSTA-IDEAN muutos Ohjelma perusteinen suojelu: Luonnonsuojeluarvojen sijainti ei riipu omistusrajoista ja siksi valtion on päätettävä mitkä kohteet suojellaan. Omistajaa kunnioitetaan, mutta valtio voi viime kädessä päättää asiasta vastoin omistajan tahtoa Omistajalähtöinen suojelu Metsänomistajat suhtautuvat myönteisesti luonnonsuojeluarvojen säilyttämiseen. Näin luomalla suojeluarvojen markkinat puumarkkinoiden rinnalle, voidaan tehokkaasti suojella metsiä ja samalla välttää konfliktit (luonnonarvokauppa)

65 LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSIA Säännöt Uusi LSL 1996 Uusia keinoja pienkohteiden suojeluun Metsälait Luonnonsuojeluohjelmien oikeudellinen pohja Metsälaki Metsäsääntelyssä omistajan päätösvalta kasvanut KemeraL Erityisen tärkeät elinympäristöt Ympäristötuki

66 Instituutioiden ja käytänteiden muutoksia Instituutiot Luonnonsuojelu- ja metsäviranomaisten yhteistyö Käytänteet Lunastuksesta (pitkälti) luovuttu ELY keskus: Päätöksiä edelleen LSL pohjalta, suojelukohteiden valinta on neuvotteluprosessi Metsäkeskukset: Luonnonsuojelusta tullut osa metsäsääntelyä

67 Sääntelyjärjestelmän muutos kansainvälinen trendi Suojelukeinojen monipuolistuminen on kv. trendi Taustalla vaikuttavuusongelmat Biodiversiteetin jatkuva vähentyminen Usein tarkoittaa taloudellisten ( vapaaehtoisten ) sääntelymekanismien lisääntymistä Vanhat ja uudet ongelmat Vanha: rahoitus Uudet Miten käyttää markkinoita tehokkaasti Miten sopeuttaa uudet tuet kilpailuoikeuteen

68 Vapaaehtoinen suojelu, säännöt ja markkinat Sääntöjä tarvitaan luomaan menettelyjä Päätavoite: markkinapohjainen optimointi metsänomistajat kilpailevat keskenään viranomaiset optimoivat luonnonsuojeluarvon & rahan Sivutavoite: varojen käytön valvonta Tämä edellyttää laajaa markkina-aluetta selkeitä, avoimia prosesseja Oikeussuojakeinoja Luontoarvokauppa kokeilu hyllytetty => kompensaatio puunarvon mukaan => luonto-arvojen merkittävyys ei ole sisällytetty markkinamekanismiin => ei markkinat eivät toimi optimaalisesti

69 Kiitos kuuntelemisesta