Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Transkriptio

1 Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

2 Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka Suomeen? (Taustalla entinen metsometsän tihkupinta ja noro - tuleva myyräheinikko)

3 Kannattaako suojelu? Maanomistajalle: kyllä, metsästäjälle: kyllä, yhteiskunnalle: kyllä Kuukkelihanke löysi yhteisymmärryksen; Yhdistetään suojelua, erirakenteista metsänkasvatusta ja perusmetsätalouden toimia Tuloksena toistaiseksi paras menetelmä säilyttää kuukkelin ja metsäkanalintujen poikuealueet. Riistaa reunoilta hanke syntyi kuukkelimallia soveltamaan, inputtia metsälain uudistukseen, metsäkanalinnuille ja muulle metsälajistolle mahdollisuus...

4 Neuvot, ohjeet, mallit sekä omistajalle että metsäammattilaiselle valmiina! Katso tarkemmin:

5 Puita/ha Puita/ha Puita/ha Avohakkuuton metsätalous: Kuukkelialueen mallilaskelma Optimirakenne Max nykyarvo 3% Poista Jätä Läpimitta, cm Nykyarvo + Habitaatti Säilyy ruokailuhabitaattina Läpimitta, cm Poista Jätä Habitaatti Säilyy tn. myös pesimishabitaattina Poista Jätä Nyky Nyky+ Habi Habi Nykyarvo, /ha Kertymä, m 3 /ha/v Läpimitta, cm Jäävä PPA, m 2 /ha Max läpimitta, cm

6

7 METSO-ohjelma teki metsän suojelusta bisnestä: - Korvaus on kilpailukykyinen erityisen hyvä lahovikaisessa tai myrskyn vaurioittamassa metsässä. - Omistaja tarjoaa metsäänsä suojeluun, päättää millä tavalla se suojellaan vai hyväksyykö hän ollenkaan tehtyä tarjousta metsästyksestä päättäminen on täysin omistajan tahdosta riippuva asia! - Suojelukorvaus on verotonta tuloa! - Kuukkelihankkeessa >1000ha uusia suojelualueita kun vain kerrotaan omistajalle vaihtoehdot

8 Hyöty? Taloudellinen etu, työmäärän väheneminen, uudistamiskulujen, taimikonhoidon yms. jääminen pois. Helppo perinnönjako Lajien- (riistan), vesistöjen- ja ilmastonsuojelu Maiseman-, virkistyspaikkojen- (marjastus/metsästyspaikka) tai itselle muuten vaan tärkeiden paikkojen säilyminen myös tuleville sukupolville. Metsäalan yleinen hyväksyttävyys => Miksipä ei?

9 Suojelussa on vaihtoehtoja Yksityismaan suojelualue on ollut halutuin vaihtoehto rahoitus on toistaiseksi riittänyt. Myynti valtiolle Määräaikainen suojelu (Ympäristötukirahoituksen riittävyydessä on ollut ongelmia) Luonnonhoitohanke (ennallistamista ym.) => Maanomistaja on tasaveroinen neuvottelukumppani ja päättää!

10

11 Vesiensuojelu Maatalouden kanssa suurimmat ongelmat -> tukiratkaisut ym. ym. (sivuutan tässä) Myös metsien käsittely on vesistöille erittäin merkittävää! Useita tavoitteita: - Mökkirannat ja kalavedet puhtaina! - Lintuvesien umpeenkasvun hidastaminen - Maa-alueiden pienet kosteikot ovat merkittäviä mm. kanalinnuille! - Maisemanhoito jne.

12 Vesiensuojelu Orgaanista- ja muuta kiintoainetta irtoaa aina kun maanpinta, kasvipeite, rikotaan. Metsätaloudessa(kin) ongelmallisimmat vesistöpäästöt syntyvät toiminnasta turv la. Turv ta irtoaa eniten orgaanista ainesta, joka kulkeutuu veden mukana helposti ja kauas. (Kuvassa ex noro hiesumaalla)

13 Kunnostusojitus aiheuttaa ensimmäisinä vuosina suuremman vesistöpäästön kuin uuden ojan kaivaminen. Samoin turpeenkaivuualueella päästö suurenee kun kaivaudutaan syvemmälle, eli maatuneempiin kerroksiin -> osasyy siihen, että päästövaikutuksiin on herätty myöhässä Oja on monen eläimen surma ja liikkujan harmi

14 Ojitus-/naveromätästys on vähintään yhtä paha vesistöjen kuormittaja kuin kunnostusojitus. Mätästys seuraa käytännössä aina turvemaalla tapahtunutta avohakkuuta.

15 Kantojen nosto aiheuttaa turpeennostoalueeseen verrattavan vesistöpäästön (ko. paikassa ehkä 10m3 maata vesistöön 2012)

16 Metsää kasvavaa suota ei monissa tapauksissa tarvitse kunnostusojittaa! Jos puustoa on noin 100 kuutiometriä hehtaarilla, se haihduttaa kaiken ylimääräisen veden - eli ojituksesta tulisi vain turhia kuluja ja haittaa. Vähempikin puustomäärä riittää, jos sekapuuna on runsaasti haihduttavaa hieskoivua turvemaiden peruspuulajia. Jos ensimmäinen ojitus ei ole tuottanut yli 100 puukuutiota, on se alunperinkin ollut hukkainvestointi, jota ei kannata toistaa. Taimettuminen turvemaalla onnistuu hyvin, jos puustoa on kuutiometriä hehtaarilla Turvemaiden metsätalouden vesiensuojelu on siis periaatteessa yksinkertaista; Jos ei avohakata, ei tarvita kunnostusojitusta tai ojitusmätästystä ja samalla vesistöpäästöt pienenevät erittäin merkittävästi!

17 Ojitusten lopettamisella ja jatkuvapuustoisuudella on positiivinen vaikutus myös ilmastoon, riistaan ja muuhun eliöstöön, virkistyskäyttöön ja maisemaan: Kuvassa 2. hakkuukierron jälkeistä jatkuvankasvatuksen metsää, jossa puuta hieman yli 100m2/ha (METLA, Ruovesi). Mustikan optimitiheys

18 - Vesiensuojelu ja kanalintupoikueet tarvitsevat saman puustoisen, kostean, muokkaamattoman suojavyöhykkeen se toimii myös maisemalle ja virkistyskäyttäjälle. - Lietetasku toimii ehkä hiekalle, mutta ei turpeelle...

19 Nykymenetelmien (turpeenkaivu ja metsätalous) vesistövaikutuksia käytännössä: - Leväkasvua ojassa - Happamuuden tuhoamaa sammakonkutua - Mätilaatikko turvekurassa - Lima- ja sinilevää - Humusvettä ämpärissä

20 Maakunnalliset luontopuistot: Uusi metsästyksen ja luonnonhoidon laajemmin mahdollistava suojelualueluokka Suomeen? Hakomamänty

21 Miksi? Suomesta puuttuu eurooppalaistyylinen suojelualueluokka, jossa toimitaan täyden suojelun ja täyden taloudellisen hyödynnyksen välimaastossa. Lähinnä tällaista on kansallisten kaupunkipuistojen säädöstö. Useat kunnat toivovat mailleen virkistyskäyttöä palvelevia, ja samaan aikaan luontoa suojelevia vetovoimakohteita. Täydet metsästyskiellot, jotka johtavat usein turhaan vastakkainasetteluun, eivät olisi Maakunnallisissa luontopuistoissa tarpeen. Niissä nimenomaan pyrittäisiin sovittamaan yhteen kestävää ekosysteemipalveluiden hyödyntämistä.

22 SLL ehdottaa, että Suomeen luodaan uusi suojelualueluokka; Maakunnalliset luontopuistot Ne toteutettaisiin maankäyttö ja rakennuslain tai luonnonsuojelulain avulla, kuntien ja maakuntien laajapohjaisena suunnittelutyönä ja niillä toimimista säädeltäisiin laajapohjaisesti valmisteltavien hoito- ja käyttösuunnitelmien avulla. Kriteerinä maakunnallisen luontopuiston perustamiseen olisivat maakunnalliset tai valtakunnalliset luontoarvot ja Kuntien sekä alueen mahdollisten muiden maanomistajien halu edistää alueen kehittämistä virkistyskäytön ja luontoarvojen yhteensovittamiseksi ja säilyttämiseksi.

23 Mitä nyt? MRL on juuri nyt tarkastelussa ja LSL tulossa tarkasteluun -> jos uutta suojelualuekäytäntöä halutaan, vaikuttamisaika on nyt. SLL teki aloitteen 2012 maaliskuussa lienee hautautunut => jos aloite uusittaisiin yhdessä metsästäjäorganisaatioiden kanssa, se olisi kertaluokkaa menestyvämpi. Uskoakseni yhteistyö vetäisi myös mattoa alta molempien tahojen kuumakalleilta. Tarjolla olisi siis rakentavaa muutosta

24 Kiitos! Ennallistamalla 1,5-2 ha keskimääräistä suota voit kompensoida henkilökohtaiset hiilipäästösi loppuiäksi (vuosituhansiksi) samalla alapuolisten vesistöjen luonnontila alkaa palautua, riekko ja teeri saavat soidinpaikan, metsopoikue laitakorvesta hyönteisaterian ja moni muu hyötyy samalla