KOKOELMAPOLITIIKKA. Savonlinnan kaupunginkirjasto. Päivitetty Sisällysluettelo

Transkriptio

1 Savnlinnan kaupunginkirjast KOKOELMAPOLITIIKKA Päivitetty Sisällysluettel JOHDANTO... 2 Kkelmaplitiikan perusteet ja tavitteet... 2 Vastuuhenkilöt ja ylläpit... 3 Kirjastn palvelupisteet ja sastt... 3 AINEISTON HANKINTA... 4 Hankintapaikat ja määrärahat... 4 Hankintaehdtukset, lahjitukset ja tilaamatn aineist... 4 KOKOELMATYÖ... 5 AINEISTON VALINTA, VARASTOINTI JA POISTAMINEN... 5 Aineistn valinta... 5 Aineistn varastinti... 6 Aineistn pistaminen... 6 AIKUISTEN AINEISTO... 7 Aineistn valinta... 7 Aineistn varastinti ja pistaminen LASTEN JA NUORTEN AINEISTO Aineistn valinta Aineistn varastinti ja pistaminen MUSIIKKIAINEISTO Aineistn valinta Aineistn varastinti ja pistaminen KOTISEUTUKOKOELMA Kkelman sisältö ja keräysperiaatteet Aineistkhtaiset periaatteet

2 JOHDANTO Kkelmaplitiikan perusteet ja tavitteet Kirjastn kkelman kehittämisen lähtökhta n kirjastlaki. Kirjast tarjaa asiakkaille tieta, pastusta, elämyksiä ja virkistystä. Tavitteen saavuttamiseksi kirjastn kkelman tulee lla uusiutuva, riittävän kattava ja vastata kysyntää. Kkelmaplitiikka n dkumentti, jka timii suunnitteluvälineenä kirjastn henkilökunnalle. Lisäksi se antaa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille tieta kirjastn kkelmista ja niiden ylläpidsta. Kkelmaplitiikassa määritellään yleisellä taslla kk kirjastlaitksen yhteiset kkelmanhidlliset periaatteet. Lisäksi kkelmaplitiikassa määritellään eri sastjen ja palvelupisteiden mat hankinta-, pist- ja säilytysperiaatteet. Kkelmaplitiikka määrittelee, millaista aineista kirjastn hankitaan, millä perusteilla ja miten aineist jakautuu palvelupisteittäin ja aineistlajeittain. Kirjallisesti määritelty kkelmaplitiikka timii kkelmien pitkäjänteisen hallinnan apuvälineenä. Sen avulla vidaan turvata kkelmatyön jatkuvuus riippumatta henkilökunnan vaihtuvuudesta tai hankintamäärärahjen muutksista. Kkelmaplitiikka hjaa kkelman ylläpidssa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Sen ansista kk henkilökunnalla ja erityisesti kkelmista vastaavilla henkilöillä n yhtenäinen näkemys aineistn valinnasta sekä pist- ja varastintiperiaatteista. Kkelmaplitiikka antaa yleislinjan kkelmatyölle. Sen avulla vidaan tarvittaessa perustella hankinta-, pist- ja varastintipäätöksiä. Kkelmaplitiikka kattaa seuraavat sa-alueet: - uuden aineistn hankinta - valintaperiaatteet aineistryhmittäin ja palvelupisteittäin - aineistn varastinti - aineistn pistaminen kkelmista - lahjitukset ja tilaamatn aineist - aineistn esillepan - kkelmien arviinti Kkelmatyössä tetaan humin eri asiakasryhmien tarpeet. Siihen vaikuttaa alueen väestörakenne ja väestön ikäjakauma. Kirjastn asiakkaiden jukssa n useita erityisryhmiä (piskelijat, senirit, työttömät, maahanmuuttajat, kesäasukkaat, eri aljen harrastajat jne.), jiden tarpeet tetaan humin kkelmatyössä. Samaten humiidaan, kuinka paljn kunkin timipisteiden asiakkaista n lapsia ja nuria. Kirjastalan piskelija Katri Lepmäki n pinnäytetyönään laatinut selvityksen Savnlinnan seudun kirjastjen kkelmista. Selvitys valmistui tammikuussa 2012 ja siihen n kttu perustiedt kirjastjen nykyisistä kkelmista, hankinnista, pistista ja lainauksesta. Näitä tietja ei käydä tässä uudelleen läpi. 2

3 Vastuuhenkilöt ja ylläpit Vastuu kkelmaplitiikasta n kirjasttimenjhtajalla sekä sastjen ja palvelupisteiden vastaavilla kirjastnhitajilla. Nämä tekevät hankinta-, pist- ja varastintipäätökset mien yksikköjensä salta. Kkelmaplitiikka tarkistetaan ja päivitetään tarvittaessa. Kirjastn eri palvelupisteiden rlit vivat muuttua tai asiakaskunnassa vi tapahtua muutksia. Myös aineisttyypit uusiutuvat ja lainauksen painpisteet muuttuvat ajan mittaan. Vusittain kttavat tilastt kkelmien määrästä, jakautumisesta sastittain ja tiednalittain sekä lainauksesta antavat tieta, jka vi pitkällä aikavälillä vaikuttaa kkelmaplitiikkaan. Tilasttietja käytetään hyödyksi myös jatkuvassa kkelmatyössä. Tavitteena n, että kirjastn palvelupisteiden kkelmat mudstavat kknaisuuden. Tällä hetkellä (1/ 2013), kun kuntaliits ja kirjastn yhdistäminen n vasta tteutumassa, kkelmissa n paljn tarpeetnta päällekkäisyyttä, varsinkin varastaineistn salta. Kirjastn aineist kuuluu jk avkkelmaan tai varastn. Mlempia arviidaan jatkuvasti ja ne pidetään määrältään ja sisällöltään kkelmaplitiikan mukaisina. Lähivusina kkelmia käydään aktiivisesti läpi kkelmaplitiikan linjjen mukaisesti ja varastissa säilytettävän aineistn määrää vähennetään. Kirjastn palvelupisteet ja sastt Pääkirjast Aikuisten sast Lasten ja nurten sast Musiikkisast Ktiseutukkelma Kerimäen kirjast Punkaharjun kirjast Savnrannan kirjast Kirjastaut Käkriäinen Kirjastaut Kulkuri Kirjastlaitksen aineista kuljetetaan säännöllisesti palvelupisteiden välillä. Kuljetukset vat asiakkaille maksuttmia. Asiakkaat vivat tehdä varauksia lainassa levasta aineiststa ja paikalla levasta aineiststa. Lainassa levan aineistn varaaminen n maksullista (pikkeus: alle 16-vutiaiden kirjavaraukset), hyllyssä levan aineistn varaaminen maksutnta. Kirjast tilaa asiakkaiden pyynnöstä kauklainaksi muista kirjastista aineista, jta ei le Savnlinnan kaupunginkirjastn kkelmissa. Kauklainapalvelusta peritään kirjastn 3

4 hinnastn mukainen maksu. Kaukpalvelua hjaavat valtakunnalliset kaukpalveluhjeet. Kirjastn kkelmista suurin sa n lainattavissa. Pikkeuksellisesti kirjastn hankitaan myös aineista, jta ei anneta ktilainaksi, esim. teksen harvinaisuuden tai kalliin hinnan perusteella tai siksi, että tes ei kestä lainausta. AINEISTON HANKINTA Hankintapaikat ja määrärahat Aineistn hankintapaikat kilpailutetaan ja hankinnat tehdään kknaistaludellisesti edullisimmalta timittajalta. Kilpailutuksen tekee seudullinen hankintatimi yhteistyössä kirjastn kanssa. Aineisthankintaan käytettävän määrärahan päättää kaupunginvaltuust vusittaisen talusarvin käsittelyn yhteydessä. Määräraha n 1980-luvulta alkaen llut selvästi valtakunnallisen keskitasn alapulella. Vunna 2011 kirjastjen keskiarv li 7,62 / asukas ja Savnlinnan vastaava luku 5,54 / asukas. Määrärahan niukkuuden takia aineisthankintja n harkittava tarkin, ttaen humin teksen sisältö, kysyntä ja aineistlaji. Määräraha jaetaan timipisteittäin ja sastittain. Jakperusteena käytetään lainamääriä, yksikön kka ja hankintaprfiilia. Pääkirjastn hankitaan erikisaljen kirjallisuutta ja muuta vähän kysyttyä aineista sekä sanakirjja, hakemistja, matrikkeleita yms. aineista. Määrärahaa ei jaeta aineistryhmittäin, lukuun ttamatta lehtihankintja. Määrärahan käyttöä seurataan kuitenkin myös aineistryhmittäin vusittaista tilastintia varten. Hankintaehdtukset, lahjitukset ja tilaamatn aineist Asiakkaiden hankintaehdtukset tteutetaan, mikäli mahdllista. Aineistlahjituksia tetaan vastaan, mikäli kirjast vi man harkintansa mukaan ttaa lahjitettuja teksia kkelmiinsa tai asettaa niitä ilmaisjakeluun. Kkelmiin liitettävän aineistn n ltava kirjastn kkelmaplitiikan mukaista. Lahjituksista ei mudsteta erityiskkelmia. Tilaamatnta, maksutnta aineista käsitellään samin. Kuvatallennelahjituksia kirjast ei vi ttaa vastaan tekijänikeudellisista syistä. Lehtivusikertjen lahjituksista n svittava kirjastn kanssa etukäteen. Kirjast harkitsee tetaank lahjitettuja vusikertja kkelmiin. Jitakin lehtiä vidaan sijittaa luettelimatta lahjituslehtien hyllyyn, jllin julkaisusta säilytetään vain viimeinen numer. Kun uusi numer saapuu, edellinen pistetaan. 4

5 Puluepliittisia ja usknnllisia lahjituslehtiä sijitetaan kirjastn kkelmiin tai lahjituslehtihyllyyn vain pikkeustapauksissa, js niillä n kysyntää tai js ne vat ktiseutuaineista, jllin ne liitetään ktiseutukkelmaan. Tilaamatnta, maksullista aineista ei teta kkelmiin, vaan se laitetaan ilmaisjakeluun. KOKOELMATYÖ Kirjastn tehtävänä n tarjta kattavasti ajantasaista ja asiakaskuntansa kysyntää vastaavaa materiaalia. Tähän pyritään seuraamalla kkelman tilaa säännöllisesti. Kkelmatyöllä taataan, että kkelmat vat helpsti käytettävissä, ajantasaisia ja vastaavat asiakkaiden tarpeita. Hyllyjärjestys pidetään selkeänä, jtta materiaali lisi helpsti löydettävissä ja käytettävissä. Hunkuntinen ja vauriitunut aineist krjataan tai pistetaan. Inventinti suritetaan nin klmen vuden välein. Kadnnut aineist pistetaan tietkannasta, kun viimeisestä havainnsta n kulunut kaksi vutta. Kkelmien hit n jatkuvaa työtä. Kkelmien arviinnin perusteina timivat niiden käytöstä saadut tilastt (lainaukset, varaukset), asiakkaiden antama palaute, kkelman ikä sekä fyysiset minaisuudet (kunt, likaisuus/puhtaus). Kirjastn kkelmaa uusitaan jatkuvasti, mutta kirjast säilyttää myös vanhempaa aineista ja tarjaa siten histriallisen perspektiivin sekä vaihtehdn kirjjen ja muiden testen kaupalliselle tarjnnalle. Aineistn kattavalla ja vaihtelevalla esittelyllä tarjtaan asiakkaille mahdllisuus löytöihin ja elämyksiin kirjastn kkelmista. Turein aineist n helpp pimia uutuushyllystä. Ajankhtaisten asiiden tai aihepiireittäin kstettujen näyttelyjen mnipulinen tarjnta auttaa kiinnstumaan eri tiednlähteistä. Kkelmien esittelyä edistää vastuuhenkilöiden laatima vusisuunnitelma näyttelyjen aiheista. AINEISTON VALINTA, VARASTOINTI JA POISTAMINEN Aineistn valinta Aineistn valinnan perusta n asiakaslähtöisyys. Valinnassa pyritään tasapulisuuteen, mniarvisuuteen ja laaja-alaisuuteen. Kkelmia tarkastellaan kknaisuutena, jhn yksittäiset hankintapäätökset suhteutetaan. Yksittäisten testen valintaperusteena vat kysyntä, laatu sekä tietkirjallisuudessa myös sisällön lutettavuus ja ajantasaisuus. Tavitteena n tarjta laaja-alaisesti aineista eri käyttäjäryhmille. Kirjast tukee yksilöiden inhimillistä kasvua ja yhteisöllisyyttä välittämällä yhteistä kulttuuriperintöä ja sen tietja, taitja ja arvja. 5

6 Aineistn varastinti Kirjastn kkelmiin ei teta aineista, jka lukkaa ihmisarva tai yllyttää rikkseen, rasismiin tai väkivaltaan. Valinnassa vältetään aineista, jka ilmentää pliittista tai usknnllista suvaitsemattmuutta. Kirjastn hankitaan pääasiassa sumenkielistä aineista. Muunkielistä aineista hankitaan kysynnän ja harkinnan mukaan. Varastihin sijitetaan sellaista aineista, jnka käyttö n vähäistä, mutta tes n merkityksellinen paikallisesti tai sivistyksellisesti. Varastn sijitetaan myös ns. man alansa perustekset, jtka eivät vanhene. Kaunkirjallisuuden pulella varastidaan mm. kaunkirjallisuuden klassikt sekä valikiden uudempaa, varsinkin ktimaista kirjallisuutta. Lisäksi varastidaan sesnkiaineista, kuten julu- ja pääsiäiskirjja. Kirjastn kaikissa timipisteissä n varast. Aineistn varastinti ratinalisidaan siten, että samja teksia ei säilytetä jkaisessa timipisteessä. Tes vi lla varastituna esim. Kerimäen kirjastn ja muissa kirjastissa se n pistettu. Näin vidaan luda parempia kkelmia kun resursseja, kuten hyllytilaa, vapautuu uuteen käyttöön. Samalla vidaan teemittaa, mikä kirjast säilyttää esim. käsityökirjja enemmän kuin muut. Lehtien varastinnin salta ludaan vuden 2013 aikana suunnitelma, mitä säilytetään missäkin kirjastssa ja kuinka kauan. Aineistn pistaminen Aineista pistaessa humiidaan seuraavat asiat: Fyysinen kunt: missä kunnssa kirja n, nk siinä repeytymiä, nk sitä krjattu j aiemmin kerran tai useammin, kuinka likainen kirja n. Ikä ja ajankhtaisuus: kuinka vanha kirja n, nk sen sisältämä tiet edelleen ikeaa vai nk se ajan mukana muuttunut. Tämä kskee erityisesti tietkirjja. Lainaus: kuinka paljn kirjaa n lainattu. Saatavuus: nk pistettavaa aineista saatavissa tisessa kirjastssa, esim. maakuntaalueen muista kirjastista tai muualta Sumesta. Tallennemudn vanheneminen: esim. VHS- ja C-kasetit. POISTOJEN PERUSTEET AINEISTORYHMITTÄIN Tietkirjat Pistissa painttuu teksen ikä, sen sisältämän tiedn ajantasaisuus ja teksen asema malla alallaan. Klassikkteksilla n muuttumatn asema. Pistjen tarkitus n karsia pis 6

7 epälennainen ja vanhentunut materiaali. Pistamisen perusteina vat myös kirjan fyysinen kunt ja saatavuus muista kirjastista. Kaunkirjallisuus Pistissa painttuu kirjan lainauskiert, esim. viimeisen 5-10 vuden ajalta, js tiet n saatavissa. Lisäksi tetaan humin teksen fyysinen kunt, ikä ja saatavuus muista kirjastista. Klassikita tulee lla saatavilla, mutta js kirjailija n tuttanut elämänsä aikana yhden kirjan, jka ei le merkkites/klassikk eikä liiku lainauksessa, se vidaan pistaa. Muu materiaali Sanmalehtiä säilytetään 1-2 kuukautta lehtisaleissa asiakkaiden käytössä, jnka jälkeen ne pistetaan paperinkeräykseen. Sitä ennen lehdistä leikataan talteen ktiseutukkelmaan liitettäviä paikallisia asiita käsitteleviä artikkeleita. Ääni- ja kuvatallenteet pistetaan, js ne vat käyttökelvttmia: naarmuisia, kuluneita tai muuten rikkutuneita. Pistettavan aineistn käsittely Pistettu aineist siirretään pistmyyntiin. Pistmyyntiä n kirjastissa ympäri vuden. Pistettavaa aineista ei vi varata etukäteen. Hyväkuntista ja sisällöllisesti sveltuvia teksia vidaan tarjta lahjituksena esim. päiväkteihin tai musiikkipistn. Lisäksi kirjastissa n ta-tästä-ilmaiseksi -laatikt, jhn ktaan aineista, jka ei mene kaupaksi pistmyynnissä. Myyntikelvtn aineist timitetaan paperinkeräykseen tai kierrätykseen jätteenlajitteluhjeita nudattaen. AIKUISTEN AINEISTO Aineistn valinta Kaunkirjallisuus Sumenkielistä kaunkirjallisuutta hankitaan laaja-alaisesti määrärahjen puitteissa. Paljn kysyttyä aineista vidaan hankkia useampi kappale. Omakustanteita hankitaan pääasiassa Savnlinnan seudulta. Suppeammin kaunkirjallisuutta hankitaan rutsin, englannin, virn, saksan, venäjän, ranskan, espanjan ja italian kielellä. Vierailla kielillä ja rutsin kielellä hankitaan esimerkiksi klassikkja, palkittuja teksia, sumalaisen kirjallisuuden käännöksiä ja paljn luettua aineista kuten jännitys-, fantasia- ja viihdekirjallisuutta. 7

8 Kirjast tilaa asiakkaiden pyynnöstä kauklainaksi Mnikielisestä kirjaststa aineistja, jtka n julkaistu kielillä, jtka vat Sumessa harvinaisia. Nämä kauklainatilaukset vat maksuttmia. Kysynnän perusteella kirjast tilaa Mnikielisestä kirjaststa harvinaisilla kielillä julkaistua aineista siirtkkelmina. Harvinaisiin kieliin eivät kuulu phjismaiset kielet eivätkä englanti, saksa, ranska, italia, espanja, vir ja venäjä. 8

9 Tietkirjallisuus Tietkirjallisuutta hankitaan pääasiassa sumenkielisenä. Englanninkielistä tietkirjallisuutta vidaan hankkia täydentämään kkelmaa alilta, jilta ei sumenkielistä aineista le riittävästi. Muilla kielillä vidaan hankkia esimerkiksi Sumea maana käsitteleviä julkaisuja. Hankinnassa tetaan humin paikkakunnan ppilaitksissa annettava petus, mutta kaikille piskelijille tarpeellista määrää kirjja kirjast ei pysty hankkimaan. Lukin ppikirjja hankitaan, js niillä n yleistä kiinnstavuutta. Lehdet Lehtivalikimassa pyritään mnipulisuuteen, jten kkelmaan hankitaan vähälevikkisiäkin julkaisuja. Js samasta aihealueesta julkaistaan useita lehtiä, kirjastn tilataan yleensä vain jkin niistä. Lehtihankinnissa tetaan humin, että lehtiä käytetään tiednlähteinä esimerkiksi piskellessa. Kirjastssa n käytettävissä sähköisiä lehtipalveluja, jiden kautta vi lukea sumalaisia ja muiden maiden sanmalehtiä näköispainksina. Elkuvat Aikuisten sastlle hankitaan näytelmäelkuvia ja tietpulisia kuvatallenteita tällä hetkellä DVD- ja Blu-ray -tallenteina. Kuvatallenteita hankitaan mnipulisesti, rajitetusta, kirjastille lainausikeuksin tarjlla levasta aineiststa. Hankittavien elkuvien krkeimpana ikärajamerkintänä pidetään yleensä merkintää 16, sallittu yli 16-vutiaille. Ikärajamerkinnällä 18, vain aikuisille, varustettuja elkuvia vidaan hankkia, js ne vat elkuvahistriallisesti merkittäviä. Js 18 merkintä jhtuu siitä, että elkuvaa ei le tarkastettu, vi aineistn tilaaja käyttää maa harkintaa hankinnassa. Lahjituksina elkuvatallenteita ei vida ttaa vastaan tekijänikeudellisista syistä. Äänikirjat Kaikki suurten ja keskisuurten kustantajien cd-levyinä tai MP3-levyinä ilmestyvät sumenkieliset äänikirjat hankitaan. Muilla kuin sumen kielellä äänikirjja hankitaan kysynnän ja määrärahjen puitteissa. Kielikurssit Kielikursseja hankitaan mnipulisesti eri kielillä kysynnän ja määrärahjen puitteissa. Sarjakuvat Sumenkielisiä sarjakuvia hankitaan mnipulisesti. Kkelmassa n sarjakuvia myös rutsin, englannin, saksan, venäjän, ranskan ja espanjan kielillä. 9

10 E-aineist Kirjast hankkii käyttöikeuksia asiakaskunnan tarpeisiin ja kkelmaplitiikkaansa sveltuviin e-kirjihin sekä sähköisiin lehtipalveluihin ja muihin tietkantihin. Osan e- aineistista kirjastlle kustantaa Mikkelin maakuntakirjast tai kansallinen elektrninen kirjast, FinElib-knsrti. Aineistn varastinti ja pistaminen Varastitavaa aineista säilytetään pääsääntöisesti yksi kappale. Paljn kysyttyä aineista ja paikallista aineista vidaan varastida vaikka avkkelmassakin lisi niteitä. Kaunkirjallisuuden varastinti keskeisiä sumalaisia kaunkirjallisia teksia ja aikansa luetuimpia kirjja klassikiksi mudstuneita sekä kysyttyjä käännöskirjja saman teksen eri sumennkset ja eri kuvittajien laitkset rutsin- ja vieraskielisiä klassikita suppeasti sarjakuvia valikiden Tietkirjallisuuden varastinti eri aljen perusteksia eri aikakausien ajankuvaa valttavia teksia aikaansa kuvaavia tietsanakirjasarjja keskeisiä kartastja eri aikakausilta Savnlinnan seutuun liittyvä kirjallisuus histriakirjja, matrikkeleita, sukututkimuksia, kansatieteellistä kirjallisuutta, kysyttyjä elämäkertja, maantieteellisiä hakuteksia, matkakertmuksia, kysyttyjä harrastekirjja uuden painksen ilmestyessä kurssikirjista vidaan varastida edellinen pains rutsin- ja vieraskielistä aineista varastidaan pikkeustapauksissa, js sumenkielistä aineista ei le Pistperusteita sisällön vanheneminen hun kunt vähäinen käyttö saatavuus muualta tallennemutjen vanheneminen Pistetusta aineiststa sa tulee myyntiin asiakkaille, sa vidaan laittaa ilmaisjakeluun. Käyttökelvtn aineist (esim. rikkutuneet DVD-levyt) hävitetään. Käsikirjast Käsikirjastaineistksi vidaan hankkia esimerkiksi matrikkeleita, hakemistja, lakitieta ja karttja. 10

11 LASTEN JA NUORTEN AINEISTO Aineistn valinta Kirjastn hankitaan lasten ja nurten kaun- ja tietkirjallisuutta, lehtiä, nutteja, äänitteitä, kuvatallenteita sekä lautapelejä. Kaun- ja tietkirjallisuuden kkelmilla pyritään tukemaan ja edistämään lasten ja nurten lukuharrastusta sekä sivistystä. Ktimaista ja sumeksi käännettyä lasten ja nurten kirjallisuutta hankitaan määrärahjen sallimissa puitteissa mahdllisimman laaja-alaisesti. Kirjastn hankitaan jnkin verran myös rutsinkielistä ja vieraskielistä lasten ja nurten kirjallisuutta. Eri asiakasryhmien tarpeita pyritään humiimaan, ja asiakkaiden tiveita tteutetaan mahdllisuuksien mukaan. Aineistn valinnassa kiinnitetään humita tekstin, ja kuvakirjjen salta myös kuvituksen laadukkuuteen. Susituimpia kuvakirjja, helpplukuisia kirjja, sarjakirjja sekä nurtenkirjja hankitaan useita kappaleita. Kirjastn ei hankita asiakkaiden mia merkintöjä varten tarkitettuja kirjja, kuten värityskirjja, täytettäviä tehtäväkirjja tai muistikirjja. Peruskulun ppikirjja ei yleensä hankita kirjastn. Lasten ja nurten lehtivalikimassa pyritään mnipulisuuteen sekä vastaamaan eri-ikäisten asiakkaiden tarpeisiin. Äänitteistä lasten ja nurten sumenkielisiä äänikirjja hankitaan kkelmiin varsin kattavasti cd-mudssa. Myös lasten musiikki-cd-levyjä pyritään hankkimaan melk kattavasti varsinkin ktimaisen aineistn salta. Nuteista kkelmiin hankitaan etenkin laulukirjja. Lasten ja nurten kuvatallenteita, lähinnä elkuvia ja tv-sarjja hankitaan pääsin DVD- ja jnkin verran myös Blu-ray -levyinä. Hankintaa rajittavat humattavasti tarjnnan suppeus, krkeat kustannukset sekä tekijänikeudet. Pyrkimyksenä n valita kkelmiin krkeatasisia ja susittuja nimekkeitä. Hankinnassa humiidaan kuvatallenteiden ikärajamerkinnät. Muita kirjastn kkelmiin kuuluvia aineistja vat CD-ROM-levyt ja lautapelit. CD-ROMlevyjä hankitaan hyvin rajitetusti vähäisen kysynnän ja kustannusten vuksi. Lautapelejä hankitaan jnkin verran kkelmiin. Hankinnassa kiinnitetään humita mm. pelien fyysiseen rakenteeseen kirjast- ja lainauskäyttöön sveltuvuuden kannalta. Aineistn varastinti ja pistaminen Lasten ja nurten aineista varastidaan kirjastn kaikissa timipisteissä. Varastinti harkitaan kirjastissa tapauskhtaisesti. Usein varastn siirretään nimekkeen viimeinen kirjastn kkelmissa leva kappale. Varastimaan pyritään mm. ktimaista kaunkirjallisuutta laajasti, mutta ei täysin kattavasti ktimaisia aapisia, runja ja näytelmiä käännöskirjallisuudesta klassikita sekä kysyttyjä, mutta hunkuntisia kirjja, mikäli täydennyshankinta ei le enää mahdllista: esim. kirjasarjjen sia 11

12 rutsin- ja vieraskielistä aineista varastidaan hyvin suppeasti, lähinnä kaunkirjallisuuden klassikita tietkirjallisuutta suppeahksti: esim. kestaiheet aineista, jlla n paikallista merkittävyyttä lastenmusiikista keskeistä ktimaista tutanta nutit sekä musiikkiliikuntaa ja laululeikkejä käsittelevää kirjallisuutta Varastinti- tai pistpäätöstä tehdessä tetaan humin aineistn saatavuus muissa Savnlinnan kirjastn timipaikissa. Varastinnissa pyritään välttämään päällekkäisyyttä etenkin tietkirjallisuuden ja vähemmän kysytyn aineistn salta, mutta esim. klassikita sekä kysyttyä kaunkirjallisuutta vi lla useamman kirjastn varastssa. Varastssa säilytetään myös sesnkiaineista, kuten julu- ja pääsiäiskirjja. Lasten ja nurten aineistlla n samja pistperusteita kuin aikuisten aineistlla. Etenkin aineistn kunt n merkittävä pistperuste, sillä aineistt kuluvat npeasti. MUSIIKKIAINEISTO Aineistn valinta Kirjat Ktimaista ja sumeksi käännettyä musiikkialaa käsittelevää kirjallisuutta hankitaan khtuullisen kattavasti, tsin sisällöllistä päällekkäisyyttä välttäen. Tutkimuskirjallisuutta liitetään kkelmaan vain harkinnan varaisesti. Vieraskielistä kirjallisuutta hankitaan lähinnä vain, js aiheesta ei le sumenkielistä julkaisua. Lehdet Musiikkisastlle tilataan yleisimmät ktimaiset musiikkialan lehdet sekä muutama englanninkielinen julkaisu. Lehtien valinnassa pyritään humiimaan asiakaskunnan kiinnstuneisuus ja eri musiikkityylien edustavuus. Nuttijulkaisut Nuttikkelmassa pyritään pitämään edustettuna kaikki musiikin sa-alueet ja eri sitinryhmät. Suurin käyttäjäkunta n laulukirjilla ja ppulaarimusiikin nuttikkelmilla, jita hankitaan tarvittaessa useampia kappaleita samaa nimikettä. Klassisen musiikin nuttihankinnissa painpiste n harjitusaineistlla ja keskeisimmillä teksilla. Hankinnan lähtökhtana vat myös asiakaskunnan tarpeet ja kysyntä. Huminarvisina asiina tähän vaikuttavat mm. alueen asukkaiden aktiivinen ja mnipulinen musiikin harrastaminen, paikkakunnalla timiva taidelukin musiikkilinja, musiikkipist, musiikkiakatemia, tait- ja taidepaintteinen pettajankulutus, kansalaispistn musiikkikurssit sekä kesällä järjestettävät pperajuhlat. Nuttien ja muun musiikkiaineistn saatavuutta täydennetään tarvittaessa kauklainapalvelulla. 12

13 Äänitteet ja kuvatallenteet Musiikkiäänitteitä hankitaan CD-levyinä, kuvatallenteet DVD- tai Blu-ray -levyinä. Lukumäärällisesti eniten lainataan ppulaarimusiikkia ja täten sitä myös hankitaan eniten. Kaikki musiikkityylit pyritään kuitenkin pitämään edustettuna keskeisimpien tekijöiden ja testen salta. Kkelmaan hankitaan myös paikkakunnan asukkaiden ja seudulta ktisin levien taiteilijiden äänitteitä. Klassisen musiikin salta kkelma täydentyy Naxs Music Library -musiikin kuuntelupalvelulla. Musiikkisastlle hankitaan kuvatallenteita musikaaleista, balettiesityksistä, pperista, eri artistien ja yhtyeiden knserteista sekä karakelevyjä ja sitnpetus DVD -levyjä sen mukaan, miten lainausikeuden piiriin kuuluvia tallenteita n tarjlla kirjastille. Aineistn varastinti ja pistaminen Aineist siirretään varastn, js sen käyttö n vähäistä, mutta se n sisällöllisesti arvkasta ja keskeistä pitää asiakkaiden saatavilla. Lisäksi sesnkiaineist, kuten julumusiikki, säilytetään kauden ulkpulella varastssa. Varastssa säilytetään myös kirjastn LPlevykkelma. Kkelma pyritään pitämään ajantasaisena, asiakkaiden tarpeita vastaavana ja hyväkuntisena. Kirjjen salta nudatetaan samja pistperiaatteita kuin aikuisten sastlla. Käyttökelvttmaksi kuluneet tai vauriituneet äänitteet pistetaan ja hävitetään. Sisällöltään vanhentunut tai asiakaskunnalle tarpeetn aineist pistetaan ja tarjtaan tilanteesta riippuen Varastkirjastn, Savnlinnan musiikkipistn kirjastn tai pistmyyntiin. KOTISEUTUKOKOELMA Kkelman sisältö ja keräysperiaatteet Ktiseutukkelmaan kerätään ensisijaisesti Savnlinnaa, entistä Sääminkiä ja entistä Savnrantaa käsittelevää painettua aineista. Entistä Kerimäen kuntaa käsittelevän aineistn kerää Kerimäen kirjast ja entiseen Punkaharjun kuntaan liittyvän aineistn Punkaharjun kirjast. Kaupungin mia julkaisuja tetaan kkelmaan vain valikiden, kska kaupungin keskusarkistssa ne säilytetään pysyvästi. Uutta aineista saadaan stamalla ja lahjituksina. Kirjapaint Ttt-Print ja Painlinna vat lähettäneet kirjastlle näytteitä paintutteistaan. Kirjapainjen timittamasta aineiststa n valittu julkaisut, jtka n liitetty ktiseutukkelmaan. Valinnan kriteerinä n llut, että aineist käsittelee Savnlinnan tai Säämingin histriaa, kulttuuria, maantiedettä, lunta, taluselämää, henkilöitä jne. Ktiseutuhenkilö n asunut alueella vähintään nin kymmenen vutta tai n aktiivinen timija alueella. Ktiseutuyhteisö n perustettu alueella ja n timinut siellä tai se n perustettu muualla ktiseutuaatteen phjalta. Ktiseutuaineista vi jäädä hankkimatta, sillä aina tiet sen ilmestymisestä ei kantaudu kirjastn. Jitakin julkaisuja n vitu painaa vain pieni määrä, jllin pains saattaa lppua ennen kirjastn tilausta. Jtkut julkaisut vivat lla tarkitettuja pelkästään suvun tai muun 13

14 yhteisön käyttöön. Kirjastn nykyiset vimavarat eivät riitä aineistn kattavaan hankintaan, mutta lahjituksia tetaan mielellään vastaan sekä yksityishenkilöiltä että yhteisöiltä. Aineistkhtaiset periaatteet Kaunkirjallisuus Kaunkirjallisuus, jka liittyy Savnlinnaan jk tekijänsä tai sisältönsä kautta. Tekijä vi lla kirjittaja, kuvittaja tai valkuvaaja. Alueella lyhyen aikaa asuvalta tetaan kkelmaan vain asumisaikana julkaistu tutant. Ktiseutuhenkilön kirjittaman kaunkirjallisuuden eri painkset ja käännökset hankitaan. Ktiseutuhenkilön kääntämiä teksia ei hankita ellei kyseessä le alueen murteelle tehty käännös. Pikkeus: Jel Lehtsen kääntämät tekset säilytetään ktiseutukkelmassa. Omakustanteet hankitaan. Kirjallisuusäänitteitä ei hankita. Tilan sallimissa rajissa ktiseutukkelmaan vidaan siirtää muilta sastilta tinen nide ktiseutukkelmassa j levaa kaunkirjallisuutta julkaisujen säilymisen turvaamiseksi. Tietkirjallisuus Tietkirjallisuus, jka liittyy Savnlinnaan sisältönsä kautta. Js julkaisu liittyy alueeseen vain tekijänsä kautta, sitä ei hankita kkelmaan. Kuitenkin sellaisilta henkilöiltä, jilla n laajahk tutant ja jtka vat aktiivisia timijita alueella, liitetään kkelmaan myös ne tekset, jtka eivät käsittele aluetta. Afrismi- ja pilapiirrskkelmat hankitaan kuten kaunkirjallisuus. Alueen ktiseutuhenkilöitä käsittelevä kirjallisuus hankitaan, myös käännöskirjallisuus. Js vain sa teksesta käsittelee aluetta, valitaan kkelmaan ensisijaisesti sellaiset tekset, jissa selkeä kknaisuus, esimerkiksi luku, liittyy alueeseen, aluetta käsitellään teksessa useissa khdissa tai aiheesta n vain vähän tieta painetuissa julkaisuissa. Tilan sallimissa rajissa ktiseutukkelmaan vidaan siirtää muilta sastilta tinen nide ktiseutukkelmassa j levaa tietkirjallisuutta julkaisujen säilymisen turvaamiseksi. Lehdet Alueella ilmestyvät sanma- ja aikakauslehdet, myös järjestöjen ja yritysten sisäisiä tiedtuslehtiä. Muualla ilmestyvien aikakauslehtien numerita, jtka käsittelevät aluetta, vidaan liittää kkelmaan. Lehtileikkeet Lehtileikkeitä n 1960-luvulta alkaen kerätty aihepiireittäin. Leikkeet vat peräisin suurimmaksi saksi Itä-Savsta ja Savnmaasta. Vanhempaa aineista n myös Karjalaisesta ja Savn Sanmista, uudempaa aluelehti Saimaasta. 14

15 Tällä hetkellä leikkeitä pyritään keräämään ainakin alueen henkilöistä ja kaupunginkirjaststa. Lehtileikkeistä n aihepiirinmukainen luettel. Henkilöistä kerätyistä leikkeistä n ma luettel. Kartat Aluetta kuvaavat maantieteelliset, histrialliset, vesistö- ja maaperäkartat. Osa kartista sijitetaan ensin käsikirjastn, mistä ne siirretään jk kartan vanhentumisen tai uuden painksen ilmestymisen jhdsta ktiseutukkelmaan. Pienpainatteet Kirjastn timitettuja paikallisten laitsten, yritysten ja yhdistysten timintaan liittyviä julkaisuja, kuten vusikertmuksia, puhelinluettelita, ppaita, jäsenluettelita, hjelmia, näyttelyluettelita, hinnastja, esitteitä, aikatauluja, kalentereita, kulutusmateriaalia jne. Julisteet Valitaan kirjastn timitetuista julisteista esimerkiksi kirjastn mia näyttelyitä varten. Pstikrtit Tallennetaan näytteenmaisesti. Punkaharjun kirjastssa n lahjituskkelma, jka sisältää maisemapstikrtteja Punkaharjulta 1900-luvun vaihteesta. Musiikki Esittäjä, säveltäjä, sanittaja tai svittaja n ktiseutuhenkilö. Musiikkia hankitaan äänitteinä ja nutteina. Alueella lyhyen aikaa asuvalta tetaan kkelmaan vain asumisaikana julkaistu tutant. Js yhtyeen jäsenistä vain sa n ktiseutuhenkilöitä, tulee jnkun heistä lla slisti, säveltäjä tai sanittaja. Js yhtyeen ktiseutuhenkilöksi katsttavalla jäsenellä n yksikin sävellys tai sanitus äänitteellä, vidaan äänite hankkia ktiseutukkelmaan, mikäli henkilöä vi pitää yhtenä päävastuullisena tekijänä yhtyeessä tai häneltä n tallennettu ktiseutukkelmaan myös muuta tutanta. Js ktiseutuhenkilö ei asu eikä le asunut keräysalueella, valitaan häneltä kkelmaan vain sellaisia teksia, jtka liittyvät alueeseen sisältönsä perusteella tai jtka n tehty yhteistyössä alueella asuvien henkilöiden tai alueen yhteisöjen kanssa. Mikäli Kansalliskirjast ttaa vastaan, vidaan käytöstä pistuville tai ajan myötä vauriituville tallennemudille taltiitu musiikki lahjittaa sinne säilytystä ja mahdllista kpiintia varten. Ktiseutukkelman C-kasetit n j lahjitettu Kansalliskirjastn. Videt ja DVD levyt Ktiseutuhenkilö n hjaaja, käsikirjittaja tai pääesiintyjä tai sisältö liittyy alueeseen. Elkuvat valitaan kirjastille myynnissä levasta aineiststa. CD ROM levyt Sisältö liittyy keruualueeseen. 15

16 Myös elkuvatallenteet ja CD ROM levyt vidaan lahjittaa muualle arkistitavaksi tallennemutjen pistuessa käytöstä tai tallenteiden vauriitumisen uhatessa. Mikrfilmit ja mikrkrtit Ktiseutukkelmassa n mikrfilmeinä lehtien vusikertja. Sukututkimusmateriaalia n sukututkimusnurkassa sekä mikrfilmeinä että -krtteina. Ei hankita aktiivisesti. Ktiseutukkelmassa levaa muuta aineista Käsikirjituksia, pinnäytetöitä yms. Järjestys ja luettelinti Aineist n järjestetty yleisen kymmenlukituksen mukaan. Osa erikisaljen lehdistä n kirjjen ja muun aineistn kanssa samissa hyllyissä. Osa aineiststa n luettelimatta. Kkelmasta n vanha krtist, jta ei enää ylläpidetä. Tavitteena n, että ktiseutukkelman kaikki aineist luettelidaan. Kirjat ja ktiseutuhenkilöiden lehtileikkeet n suurimmaksi saksi luettelitu kirjastn tietkantaan. Asiakaspalvelu ja kkelman hit Ktiseutukkelman aineista ei anneta ktilainaksi. Aineist tudaan lukusaliin asiakkaan pyynnöstä. Js lainattavaa kappaletta ei le, lähetetään kkelmasta aineista, myös lehtimikrfilmejä, kauklainaksi lukusalikäyttöön. Laina-aika n kaksi viikka. Sukututkimusmikrfilmejä ei anneta kauklainaksi. Kkelman esittelyä ja käytön pastusta varten n etukäteen varattava aika kirjastn neuvnnasta. 16