YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 Liite 6. ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Ryhmä III. Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö ja tekniset palvelut Sisällysluettelo 1 Työryhmän työn organisointi ja eteneminen Kokoonpano Toimeenpano Työn eteneminen Tehtävän rajaus Nykytila-analyysi Yleistä tarkastelun kohteena olevasta teemasta Kuntakohtainen analyysi tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Yhteenveto palvelukokonaisuuksittain Kaavoitus Kiinteistöasiat Asuminen Liikenne Ympäristö Rakennusvalvonta Elinkeino Kadut ja viheralueet Toimitilat Vesihuolto Jätehuolto ja energia Tulevaisuustarkastelu tilanteessa, jossa 7 erillistä kuntaa säilyy tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta Askola... 20

2 3.1.1 Edut Haitat Mahdollisuudet Uhat Yhteenveto Lapinjärvi Edut Haitat Mahdollisuudet Uhat Yhteenveto Loviisa Edut Haitat Mahdollisuudet Uhat Yhteenveto Myrskylä Edut Haitat Mahdollisuudet Uhat Yhteenveto Pornainen Edut Haitat Mahdollisuudet Uhat Yhteenveto Porvoo Edut Haitat Mahdollisuudet Uhat Yhteenveto Sipoo Edut Haitat Mahdollisuudet Uhat Yhteenveto Arvio edellytyksistä muodostaa uusi Itä-Uudenmaan kunta tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta Edut Haitat Mahdollisuudet Uhat Yhteenveto

3 5 Kuntarakennelain mukaiset vaatimukset tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan Selvitys taloudellisesta tilanteesta (nyt ja tuleva) Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä lähidemokratian toteutumisesta Yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta Arvio kuntien yhdistymisen suhteesta metropolihallinnon tarpeeseen, erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta Yhteenveto ja evästys jatkotyölle Liitteet Työryhmän työn organisointi ja eteneminen 1.1 Kokoonpano Puheenjohtaja: Mikael Grannas, Sipoo Varapuheenjohtaja: Fredrick von Schoultz, Porvoo Sihteeri: Aura Kostiainen, Sipoo Jäsenet: Sune Forss, JHL, Henkilöstön edustaja Jouni Martikainen, Askola Hannu Niemi, Lapinjärvi Ulf Blomberg, Loviisa Ulla-Maija Upola, Myrskylä ja Pornainen Pekka Söyrilä, Sipoo Ilari Myllyvirta, Sipoo Varajäsenet: Maarit Ståhlberg (Porvoo) Antti Ikonen (Askola) Tapio Bergholm (Myrskylä) 1.2 Toimeenpano MALYET-työryhmän vastuulle kuuluvat seuraavat palvelukokonaisuudet: Kaavoitus Yleissuunnittelu/yleiskaavoitus Asemakaavoitus Poikkeamisluvat, suunnittelutarveratkaisut 3

4 Kaavavaranto Yhdyskuntarakenne ja kaavatehokkuus Kiinteistöasiat, paikkatieto- ja mittausasiat Maanhankinta ja -luovutus, maapolitiikka Maaomaisuuden hallinta Sopimukset (mm. maankäyttösopimukset, luovutuskirjat) Tonttijaot Toimitukset Kiinteistörekisteritehtävät Karttojen valmistus ja ylläpito Maastomittaus (kaikki mittaukset) Paikkatieto- ja tietohuoltotehtävät Asuminen Erilaiset avustukset Asumisoikeusasunnot Vuokra-asunnot sekä niiden omistussuhteet ARA- lausunnot Asunto-ohjelma ja asuntopolitiikka Liikenne Liikenneverkkosuunnittelu, sisältäen pysäköinnin Liikenneturvallisuus Joukkoliikenneasiat Vesiliikenne Ympäristö Ympäristöluvat ja valvonta Maa-ainesluvat ja valvonta Ympäristönsuojelutehtävät Neuvonta-, tiedotus- ja koulutustehtävät Rakennusvalvonta Lupatehtävät Katselmus- ja tarkastustehtävät Rakennetun ympäristön valvontatehtävät Ohjaus- ja neuvontatehtävät Elinkeino Elinkeinopolitiikka Työpaikka-alueet Kehittäminen ja markkinointi Infra 4

5 Kadut, muu liikenteeseen liittyvä omaisuus, käsittää mm. katu-, liikenne- ja satamatoiminnot. Erikoiskohteita ovat mm. yksityistiet, Uudenmaan ELY-keskuksen hankkeet ja tonttien esirakentaminen. Puistot ja viheralueet, maa- ja metsätalousalueet, sekä liikunta- ja virkistysalueet Toimitilat Käsittää kaikki kunnan kiinteistöt Vesihuolto Erityiskysymyksenä haja-asutuksen vesihuolto Jätehuolto ja energia (sis. sähkön ja kaukolämmön) MALYET-ryhmä toimii myös Palveluverkkoselvityksen projektiryhmänä (eräänlainen ohjausryhmä) 1.3 Työn eteneminen MALYET-työryhmä kokoontui väliraporttia varten yhteensä 12 kertaa, noin kaksi kolme kertaa kuussa. Kokouksista kolme järjestettiin virtuaalisesti. Näin säästettiin aikaa ja resursseja. Työryhmän työskentely lähti käyntiin Kick Off -tilaisuudella ja työsuunnitelman laadinnalla. Ryhmä päätti kerätä tietoa analysoitavaksi resursseista (resurssitaulukko, väliraportin liite 1) ja palvelukokonaisuuksien prosesseista ja tunnusluvuista (palvelukokonaisuustaulukko, väliraportin liite 2). Työkenttä määriteltiin 11 osa-alueeseen luvun 1.2 mukaisesti. Palvelukokonaisuuksista kerättiin taulukkoon avaintietoja ja tunnuslukuja, jonka perusteella nykytilaa analysoitiin. Useissa kohdissa, esimerkiksi oman työn ja ostopalveluiden osuuksia arvioitaessa, käytettiin valistuneita arvioita, mikäli tilastotietoa ei ollut saatavilla. Taulukoita tarkennettiin ja hiottiin matkan varrella. Seuraavassa vaiheessa kunnille annettiin tehtäväksi tehdä SWOT-analyysit ryhmän vastuualueista palvelukokonaisuuksittain siinä tapauksessa, että kunnat säilyisivät itsenäisinä. Samaan aikaan ryhmä teki SWOT-analyysia tilanteesta, jossa syntyisi uusi Itä-Uudenmaan kunta. Analyysin edut ja haitat -osiot tehtiin nykytilanteesta ja uhat ja mahdollisuudet Itä-Uudenmaan kunnasta. Loppuraportin kirjoittaminen aloitettiin SWOT-analyysien ollessa käynnissä. Ensin luotiin kuntakohtaiset nykytila-analyysit ja tämän jälkeen analysoitiin nykytilaa palvelukokonaisuuksittain. Näin päästiin katsomaan tilannetta paitsi kuntakohtaisesti, myös palveluiden kautta. 1.4 Tehtävän rajaus Työryhmä totesi, että seuraavat palvelut eivät kuulu MALYET-ryhmän vastuualueeseen. Siivouspalvelut Ruokahuolto Maataloushallinto Pelastustoimi / kriisihallinta Tietojärjestelmiin liittyvä yksityiskohtainen rajaveto 5

6 2 Nykytila-analyysi 2.1 Yleistä tarkastelun kohteena olevasta teemasta Nykytila-analyysissa käydään läpi ryhmän vastuulle kuuluvat osa-alueet ensin kunnittain ja sitten palvelukokonaisuuksittain. Analyysin pohjaksi kerättiin taulukoita ja tunnuslukuja eri palvelutoimintojen prosesseista. Prosessi käsitti osat omistaminen, suunnittelu, rakentaminen sekä yllä- ja kunnossapito. Nämä kaikki prosessin vaiheet käsiteltiin teknisten palveluiden osalta. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja viranomaistoimintojen osalta prosessi jaoteltiin omistamiseen, suunnitteluun ja toimintaan. Omaisuuden tai alueiden kuntoa pyydettiin arvioimaan kolmiportaisella asteikolla hyvä/kohtuullinen/huono ja perusparantamiseen panostamista asteikolla riittävästi/kohtuullisesti/huonosti. Sekä omaisuuden kunnon ilmoittamisessa että esimerkiksi ostopalvelujen käytössä käytettiin valistunutta arviota. Laskettaessa keskiarvoja erilaisista kunnittain vaihtelevista suhdeluvuista (esimerkiksi asumisen ja työpaikkojen pinta-alojen osuudet kokonaiskaavoituksesta), käytettiin painotettuja keskiarvoja eli laskettiin suhdeluku koko yhteenlasketusta massasta alueella. Tällöin saatiin parempi kokonaiskuva tilanteesta kuin laskemalla keskiarvo kuntakohtaisista luvuista. 2.2 Kuntakohtainen analyysi tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta Askola Askola on melko pieni kunta, joka käyttää niin suunnitteluun, rakentamiseen kuin yllä- ja kunnossapitoon valtaosin ostopalveluita. Ainoastaan rakennuttamisesta hoidetaan suurin osa itse. Infrastruktuurin ja toimitilojen volyymit ovat pieniä. Omaisuus on pääosin kohtuullisessa kunnossa, mutta perusparantamiseen panostetaan katujen osalta huonosti. Askola käyttää kaavoitukseen pääosin ostopalveluita. Viimeisten viiden vuoden aikana hyväksyttyjen asemakaavojen ala on hiukan alle kerrosneliömetriä vuodessa. Tontinmyyntitulot ovat kunnan kokoon nähden kohtuulliset, keskimäärin euroa vuodessa. 1 Tonttivarantoa on vähän yritys- ja rivitalotonttien osalta, kerrostalotontteja ei ole varannossa. Kokoonsa nähden Askola omistaa kohtuullisen määrän vuokra-asuntoja, joiden kunto on pääosin hyvä tai kohtuullinen. Lisäksi Askola on toinen niistä kahdesta kunnasta Itä-Uudenmaan alueella, jotka ovat viimeisten viiden vuoden aikana toteuttaneet ARA-hankkeita. Kunnalla ei kuitenkaan ole asunto-ohjelmaa. Askolan liikenne nojaa pääosin yksityisautoiluun, eikä sillä ole itse järjestettyä joukkoliikennettä. Ympäristön tila on hyvä, mutta vesistöjen tila on kohtuullisen ja huonon väliltä. Askolalla ei ole ympäristöohjelmaa. Kunnan kokoon nähden rakennuslupia myönnetään kohtuullisen paljon, 83 kpl vuodessa. 2 1 Viiden vuoden keskiarvo. 2 Viiden vuoden keskiarvo. 6

7 Työpaikkaomavaraisuus on noin 60 %, mutta kunnan strategisena tavoitteena on nostaa sitä merkittävästi kuluvan vuosikymmenen aikana. Suurimmat haasteet Askolassa: Kunnan toiminta toimialalla tapahtuu pienin ja haavoittuvin resurssein sekä niin, ettei ainakaan omin resurssein ole yleensä käytettävissä kovin kapeiden segmenttien erityisosaamista Lapinjärvi Lapinjärvi on Itä-Uudenmaan selvityksen toisiksi pienin kunta. Kunnalla on kuitenkin jossakin määrin omaa suunnittelua, yllä- ja kunnossapitoa ja jopa rakentamista, vaikka pääosin nämä hoidetaankin ostopalveluina. Rakennuttaminen tehdään lähes kokonaan omana työnä. Omaisuus on pääosin kohtuullisessa kunnossa, tosin toimitilojen kunto on arvioitu kohtuullisen ja huonon välimaastoon. Katujen perusparantamiseen panostetaan huonosti, toimitilojen kohtuullisesti. Kaavoitus hoidetaan täysin ostopalveluna, eikä kaavoja edes tehdä vuosittain. Kaavoituksesta ei myöskään ole olemassa tilastotietoja, ja kaavojen dokumentointi on puutteellista. Tontinmyyntituloja kertyy vähän, euroa vuodessa. 2 Tonttivarantoa on vähän, mutta tyydyttävästi kunnan tarpeisiin. Kunta omistaa kolmisenkymmentä vuokra-asuntoa, lisäksi sillä on osuus yhdessä vuokraasuntoyhtiössä. Lisäksi kunta omistaa 100-prosenttisesti Kiinteistöosakeyhtiö Labyrintin, jolla on noin 200 vuokra-asuntoa. Asuntojen kunto on kohtuullinen. Kunnassa ei ole asunto-ohjelmaa, eikä ARA-rakentamista ole tällä hetkellä käynnissä eikä suunnitteilla. 3 Lapinjärvellä ei ole itse järjestettyä joukkoliikennettä. Lapinjärvi ostaa ympäristönsuojelupalvelut Loviisan kaupungilta. Ympäristön ja vesistöjen tila on arvion mukaan kohtuullinen/hyvä. Kunnalla ei ole ympäristöohjelmaa. Lapinjärvi ostaa myös rakennusvalvonnan Loviisalta. Lupia käsitellään kuutisenkymmentä vuosittain, mikä on kunnan kokoon nähden melko suuri määrä. Suurimmat haasteet Lapinjärvellä ovat kaavoituksen ajan tasalle saattaminen ja kaavoituksen kehittäminen sekä laaja palveluverkko kunnassa on paljon kunnossapidettäviä kiinteistöjä, laitoksia ja alueita. Lisäksi haasteita tuovat kiinteistöjen korjausvelan kasvu sekä vesihuollon palvelutason ja huoltovarmuuden ylläpitäminen Loviisa Loviisa on yksi kolmesta Itä-Uudenmaan alueen suuremmasta kunnasta. Loviisa on muodostunut vuonna 2010 neljän kunnan liitoksesta. Toimintatapojen sopeuttaminen on vielä kesken. Loviisalla on jonkin verran omaa rakentamista katu- ja viheralueiden sekä vesihuollon osalta. Sen sijaan rakennuttamista Loviisa ostaa jonkin verran ulkopuolelta erityisesti vesihuollon ja toimitilojen osalta, mikä poikkeaa muiden kuntien toimintatavoista. Suunnittelu hoidetaan niin ikään lähes kokonaan ostopalveluina. Yllä- ja kunnossapidosta sen sijaan % hoidetaan omana työnä. Omaisuus on kohtuullisessa kunnossa ja perusparantamiseen panostetaan kohtuullisesti, tosin katujen osalta panostus on kohtuullisen ja huonon väliltä. Kaavoituksen Loviisa hoitaa suureksi osaksi itse. Viime aikoina kaavoitukseen on palkattu uusi henkilö. Ostopalveluja käytetään hieman alle 40 %:ssa suunnittelutyöstä. Loviisalle kertyy kunnan 3 Tarkasteluajanjaksona viimeiset viisi vuotta. 7

8 kokoon nähden melko vähän tontinmyyntituloja, euroa vuodessa 2, vaikka tontteja on runsaasti varastossa. Tämä kertoo siitä, että tontit eivät ole menneet kaupaksi. Kunta omistaa itse tai 100-prosenttisesti omistamiensa yhtiöiden kautta n. 500 vuokra-asuntoa ja välillisesti hieman alle 40 asuntoa. Asuntojen kunto on kohtuullinen. Loviisalla on asunto-ohjelma, mutta viimeisten viiden vuoden aikana ei ole toteutettu ARA-kohteita. Vuoden 2014 budjetissa on varauduttu uusien vuokra-asuntojen rakentamiseen. Loviisa on muiden kuntien tapaan autoiluun nojaava kunta, mutta joukkoliikenteen osuus liikennesuoritteesta on Itä-Uudenmaan toisiksi suurin, 15 %. 4 Ympäristön tila on hyvä, mutta vesistöjen vain kohtuullinen. Ympäristöohjelmaa ei ole. Kunta on hoitanut myös Lapinjärven ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan tehtäviä vuoden 2013 alusta. Rakennuslupia käsitellään 220 vuodessa. 5 Suurimmat haasteet Loviisassa: Loviisan ikärakenne on haasteellinen. Kaupunkiin pitäisi saada uusia asukkaita sekä lisää työpaikkoja. Uusien yritysten saaminen kaupunkiin on vaikeaa, vaikka kaupungilla on tarjota hyvät tonttivaihtoehdot Myrskylä Myrskylä on Itä-Uudenmaan pienin kunta. Se hoitaakin suunnittelun, rakentamisen ja yllä- ja kunnossapidon suureksi osaksi ostopalveluina. Silti omaa yllä- ja kunnossapitoa on erityisesti viher- ja liikunta-alueiden osalta, ja toimitilojen yllä- ja kunnossapidosta pääosa hoidetaan omana työnä. Katu- ja viheralueiden, liikunta-alueiden kunto on kohtuullinen ja toimitilojen ja vesihuoltoverkoston kunto hyvä. Perusparantamiseen panostetaan kohtuullisesti. Kaavoituksesta pieni osa hoidetaan itse ja loput ostopalveluna. Tontinmyyntituloja kertyy vähän, ja tonttivarantoa on omakotitontteja lukuun ottamatta vähän. Kunta omistaa itse vuokra-asuntoja n. 50 kpl 6 ja välillisesti hieman yli 30 kpl. Asuntojen kunto on kohtuullinen. Myrskylällä ei ole asunto-ohjelmaa, eikä se ole toteuttanut ARA-kohteita viimeisten viiden vuoden aikana. Myrskylä on muiden pienempien kuntien tavoin riippuvainen yksityisautoilusta. Kunta järjestää itse jonkin verran joukkoliikennettä, joka koostuu koulukuljetuksista ja palvelutaksilinjoista. Ympäristön tila on hyvä, vesistöjen kohtuullinen. Rakennuslupia käsitellään noin 38 kpl vuodessa, mikä on kunnan kokoon nähden huomattavan paljon. 5 Suurimmat haasteet Myrskylässä ovat taloudellisten resurssien vähyys tarpeeseen nähden, käytettävissä olevan avainasemassa olevan henkilöstön haavoittuvuus, ns. hiljaisen tiedon häviäminen ja riittävän ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointi Pornainen Pornainen on melko pieni kunta, kuitenkin Itä-Uudenmaan mittapuulla keskisuuri. Suunnittelu, rakennuttaminen, rakentaminen sekä yllä- ja kunnossapito hoidetaan pääosin ostopalveluina. Eniten omaa työtä on viher- ja liikunta-alueiden sekä toimitilojen yllä- ja kunnossapidossa. 4 Tieto vuodelta Viiden vuoden keskiarvo. 6 Sisältää 34 vanhusten vuokra-asuntoa. 8

9 Omaisuus on kohtuullisessa kunnossa, vesihuoltoverkoston kunto on hyvän ja kohtuullisen väliltä. Perusparantamiseen panostetaan katujen osalta huonosti, muuten kohtuullisesti. Kaavoituksesta pieni osa hoidetaan itse ja loput ostopalveluna. Tontinmyyntituloja kertyy melko paljon, euroa vuodessa. 5 Myös tonttivarantoa on melko hyvin. Kunta omistaa 26 asuntoa itse ja välillisesti 33 asuntoa. Asuntojen kunto on kohtuullinen. Pornaisilla ei ole asunto-ohjelmaa, eikä se ole toteuttanut ARA-kohteita viimeisten viiden vuoden aikana. Pornainen on muiden kuntien tapaan autoiluun nojaava kunta, mutta joukkoliikenteen osuus on kuitenkin suurempi kuin Myrskylässä tai Askolassa. Ympäristön tila on hyvä, mutta vesistöjen tila on kohtuullisen ja huonon väliltä. Rakennuslupia käsitellään 83 vuosittain. 5 Suurimmat haasteet Pornaisissa ovat omaisuuden ja alueiden kunnon säilyttäminen riittävin taloudellisin resurssein, ns. korjausvelka. Kasvavien asunto-, palvelu- ja yritysalueiden sekä toimitilojen tarpeiden oikeat mitoitukset, sijaintien optimoinnit sekä niiden toteuttamiseen liittyvien edellytysten valmistelu. Julkisen liikenteen palvelutason nostaminen Porvoo Porvoo on Itä-Uudenmaan suurin kunta. Toimitilojen ja vesihuoltoverkoston suunnittelusta suuri osa ostetaan, katu- ja viheraluesuunnittelua taas tehdään pitkälti omana työnä. Ostopalvelujen käyttö rakentamisen ja rakennuttamisen osalta vaihtelee, esimerkiksi katurakentaminen tehdään pääosin itse, mutta toimitilat rakennutetaan kokonaan ostopalveluin. Omaisuus on kohtuullisessa kunnossa. Perusparantamiseen panostetaan puistojen ja liikunta-alueiden osalta huonosti, muutoin kohtuullisesti. Kaavoitus hoidetaan omana työnä tiettyjä asiantuntijapalveluita lukuun ottamatta. Tontinmyyntituloja kertyy noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Porvoossa on runsaasti ja monipuolisesti tonttivarantoa. Vuosittain luovutettavien omakotitonttien määrä on tarkoitus lähes kaksinkertaistaa, nykyisin luovutettavista 70 tontista 135 omakotitonttiin. Kaupunkimaisella Porvoolla on yli omaa vuokra-asuntoa. Lisäksi se omistaa välillisesti nelisenkymmentä asuntoa. Asunnot ovat kohtuullisessa kunnossa. Porvoolla on oma asuntoohjelma, ja ARA-kohteita on toteutettu noin 1 kpl vuodessa. 7 Kaupunkirakenteestaan huolimatta Porvoon joukkoliikenteen osuus liikennesuoritteesta on vain hiukan yli 13 %. Kävelyn ja pyöräilyn osuus liikennesuoritteesta on Porvoossa kuitenkin suuri ja autoilun osuus joukkoliikenteestä Itä-Uudenmaan pienin, 72 %. Kunta järjestää pienen osan joukkoliikenteestä itse. Ympäristön tila on keskimäärin hyvä. Vesistöjen kunto on kohtuullinen. Vesihuoltoverkoston ikääntyminen edellyttää saneerausinvestointien kasvattamista. Lisäksi vedenhankinnan turvaaminen poikkeustilanteiden varalta edellyttää suuria investointeja. Rakennuslupia käsitellään runsaasti, 566 vuosittain. Suurimmat haasteet Porvoossa: Kiinteistöjen kunto aiheuttaa merkittävän peruskorjaus- ja uudisrakennustarpeen tulevina vuosina. 7 Viiden vuoden keskiarvo. 9

10 Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja hajautumisen ehkäiseminen edellyttää onnistumista maankäytön suunnittelussa ja jatkuvaa maan hankintaa, joiden avulla voidaan turvata hallitun kasvun ohjautuminen järkevästi lähelle palveluja. Kaupungin strategian tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä asumisen osalta 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä edellyttää mm. rakentamisen energiatehokkuutta, energian tuottamista uusiutuvilla energialähteillä, kaukolämmön suosimista ja yhtenäisten metsäalueiden turvaamista. Porvoon kaupungin tavoitteena on myös jo nykyäänkin hyvän työpaikkaomavaraisuusasteen pitäminen yli 90 prosentissa Sipoo Sipoo on Itä-Uudenmaan toiseksi suurin kunta. Muiden Itä-Uudenmaan kuntien tapaan se ostaa suunnittelun suurimmaksi osaksi ja rakentamisen kokonaan (toimitiloja lukuun ottamatta) ulkopuolelta. Rakennuttaminen hoidetaan omin voimin, ainoastaan toimitiloissa käytetään rakennuttamiseen jonkin verran ostopalveluita. Omaisuus on pääosin kohtuullisessa kunnossa. Toimitilojen kunto on hyvän ja kohtuullisen väliltä, mutta kunnassa on jonkin verran erittäin huonokuntoisia kohteita. Perusparantamiseen panostetaan kohtuullisesti. Kaavoitus on järjestetty pääosin omana työnä, jonkin verran käytetään myös ostopalveluita. Tontinmyyntitulot ovat Itä-Uudenmaan korkeimmat, 10,87 miljoonaa euroa vuodessa, mutta tähän vaikuttaa vuonna 2012 tapahtunut kertaluontoinen maiden myynti Helsingille, joka oli arvoltaan 33 miljoonaa euroa. Muutoin tontinmyyntitulot ovat Sipoossa 2 ja 5 miljoonan väliltä vuosittain. Sipoolla on valikoimassa runsaasti erityyppisiä tontteja, mutta kaikilla ei ole kunnallistekniikkaa. Sipoo omistaa itse 103 kpl vuokra-asuntoja, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu henkilökuntakäyttöön. Lisäksi se omistaa Kunta-asunnot Oy:n kautta osuudet 331 vuokra-asunnosta, joiden välitys hoidetaan itse. Kunnan omistamien asuntojen kunto on keskimäärin hyvä. Kunta-asunnot Oy:n asunnot ovat kohtuullisessa kunnossa, mutta muutama asunnoista on erittäin huonokuntoinen. Kunnalla on asunto-ohjelma, mutta asuntoasiat ovat hajallaan useilla osastoilla, eikä millään niistä ole kokonaisvastuuta asuntopolitiikasta. Myöskään ARA-kohteita ei ole viime aikoina rakennettu. Sipoossa on Itä-Uudenmaan suurin joukkoliikenteen osuus liikennesuoritteesta, 17 %. Tieto on vuodelta 2008, eikä ole tiedossa, miten joukkoliikenteen osuus on kehittynyt HSL:n liittymisen jälkeen. Järjestelyvastuu kunnan bussiliikenteestä siirtyy liikennöitsijöiltä HSL:lle syksyllä Ympäristön tila on keskimäärin hyvä, vesistöjen osalta kohtuullinen. Rakennuslupia käsitellään vuosittain runsaasti, 329 kappaletta. 8 Suurimmat haasteet Sipoossa ovat: 1. Sipoon kunta on voimakkaan kasvun vaiheessa. Tämä edellyttää toiminnan dynaamisuutta sekä hyvää uusien alueiden toteutusprosessia, palveluiden hallintaa ja taloudenpitoa. Tavoitteena on työpaikkaomavaraisuuden nosto 80 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä, mikä tarkoittaa käytännössä työpaikkojen määrän tuplaamista. Kaikki edellä mainitut toiminnot vaativat eri osaalueiden jatkuvaa parantamista. 2. Sipoo sijaitsee kehittyvällä alueella ja mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää hyvää yhteistyötä ja synergisten toimintojen etsimistä sekä toteuttamista naapurikuntien kanssa. Tämä mahdollisuuden käyttäminen on haaste/tavoite ja edellyttää toiminnan suuntaamista ko. tavoitteen toteuttamiseen. 8 Viiden vuoden keskiarvo. 10

11 3. Palveluiden ja toiminnan tehostaminen, voimavarojen käyttö ydintoimintaan sekä palveluiden oston hyödyntäminen on kasvun myötä Sipoossa keskeinen haaste ja tavoite. 2.3 Yhteenveto palvelukokonaisuuksittain Kaavoitus Kaavoituksen resursointi Itä-Uudellamaalla on hyvin riippuvaista kunnan koosta. Pienemmissä kunnissa hyödynnetään yhteistyötä ja ostopalveluita, kun taas suuremmissa kunnissa kaavoitus tehdään pääosin itse. Kaavoituksen menot ovat kokonaisuudessaan arviolta 3 4 % koko Itä- Uudenmaan MALYET-menoista. Kaavoitus työllistää Itä-Uudellamaalla kunnan työntekijöitä yhteensä arviolta 30 kokopäiväisen henkilön verran. Itä-Uudenmaan alueella asemakaavoitetun pinta-alan osuus kunnan maa-alasta on varsin pieni, vaihteluvälillä 1,5 7 %. Suurin asemakaavoitetun maa-alan osuus on Loviisassa, pienin Myrskylässä. Tämä kertoo siitä, että kunnissa on paljon haja-asutusalueita. Koko kunnan kattava yleiskaava on olemassa ainoastaan Sipoossa, lähimmäksi tätä pääsee Porvoo, jossa 96 % kunnan pinta-alasta on yleiskaavoitettu. Myrskylässä on yleiskaavoitettu vain 3 % kunnan pinta-alasta, joskin sitä laajentava osayleiskaava on vireillä. Kaavan ulottuvuus ei kuitenkaan riipu yksinomaan kunnan koosta: asukkaan Pornaisissa yleiskaava kattaa 70 % kunnan pinta-alasta. Lapinjärvellä kaavoituksesta ei ole saatavissa tilastotietoja. Itä-Uudenmaan kunnista eniten on viime vuosina asemakaavoittanut Sipoo, noin k-m2 vuodessa. Sipoon asemakaavoituksesta 80 % on kohdistunut työpaikkoihin. Seuraavaksi eniten on kaavoittanut Porvoo, k-m2 vuodessa. Yhteensä Itä-Uudellamaalla on kaavoitettu noin k-m2 vuodessa. Kaavoituksesta noin kaksi kolmasosaa on kohdistunut työpaikkoihin ja yksi kolmasosa asumiseen (ks. taulukko). 9 Kunnat kaavoittavat pääosin itse omistamalleen maalle. Sopimuskaavoja on tällä hetkellä nollasta 60 prosenttiin meneillään olevien kaavahankkeiden yhteenlasketusta pinta-alasta. Eniten sopimuskaavoja on tällä hetkellä Loviisalla (60 %). 9 Viiden vuoden keskiarvo. 11

12 Taulukko. Kaavoitus Itä-Uudellamaalla Kaupunki/Kunta Asemakaavat / vuosi, k-m2 Asuminen k-m2 Asuminen % Työpaikat k-m2 Työpaikat % Askola % % Lapinjärvi Loviisa % % Myrskylä % % Pornainen % % Porvoo % % Sipoo % % Yhteensä % % Taulukon tiedot viiden vuoden keskiarvoja Kiinteistöasiat Kiinteistöasiat (mukaan lukien paikkatieto- ja mittausasiat) työllistävät Itä-Uudenmaan alueella yhteensä arviolta 40 kunnan palveluksessa olevan kokopäiväisen henkilön verran. Tästä työvoimasta kuitenkin arviolta 28 henkilön työpanos sijoittuu Porvooseen. Kiinteistöasioihin käytettävät menot muodostavat arviolta 3 % Itä-Uudenmaan alueen MALYET-menoista. Niistä saatavat tulot puolestaan muodostavat jopa 10 % näistä palvelukokonaisuuksista saatavista tuotoista. Itä-Uudellamaalla on tällä hetkellä yli 400 vapaata omakotitonttia. Eniten omakotitontteja on vapaana Loviisassa, vähiten Askolassa. Tontinmyyntituloja on viimeisten viiden vuoden aikana kertynyt koko alueelta noin 17 miljoonaa euroa vuodessa, tosin tätä lukua sekoittaa Sipoon yksittäinen 30 miljoonan euron tonttikauppa Helsingin kanssa. Tonttivaranto ja tontinmyyntitulot vaihtelevat kunnittain paljon: omakotitontteja on kunnittain tällä hetkellä kpl ja tontinmyyntituloja on ollut euroa vuodessa. Suurin pinta-ala vapaita yritystontteja on Sipoossa, yli kerrosneliömetriä. Myös Loviisassa on vapaana melko laajasti yritystonttialaa, kerrosneliömetriä. Rivitalotontteja on laajimmin vapaana Porvoossa, kerrosneliötä. Tontinmyynnissä haasteina ovat huono valtakunnallinen taloustilanne ja kiinteistöalalla orastava lama. Erityisesti yritystontit muodostuvat haasteeksi, mutta myös pääkaupunkiseudun kehyskuntien omakotitalotonttien myynti on vähäistä, sillä yksityisen lainarahoituksen ehdot ovat kiristyneet. Kuntaomaisuuden tasearvot vaihtelevat kunnittain välillä 1 28 miljoonaa euroa. Tasearvo ei anna kovin hyvää kuvaa omaisuuden arvosta kunnissa, jossa maaomaisuus on peräisin esimerkiksi 1700-luvulta. Porvoo ylläpitääkin maaomaisuuden hankinta-arvoa myyntivoiton määrittämiseksi. Itä-Uudenmaan kunnissa tehdään lohkomisia asemakaava-alueella noin viidestä kymmeneen vuodessa lukuun ottamatta Sipoota (n. 20 kpl/vuosi) ja Porvoota (n. 108 kpl/vuosi). Pohjakarttamäärä vaihtelee samoin välillä 2 7 % kunnan pinta-alasta lukuun ottamatta Sipoota (25 %) ja Porvoota (52 %). 12

13 Taulukko. Tonttivaranto ja tontinmyyntitulot Itä-Uudellamaalla Kaupunki/Kunta Omakotitonttivaranto, kpl (tällä hetkellä) Tontinmyyntitulot, e (5 v KA) Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Yhteensä Sipoo: Kaikilla omakotitonteilla ei kunnallistekniikkaa. Tontinmyyntituloissa yksi poikkeuksellinen 30 Me kauppa, muuten tontinmyyntitulot 4,3 Me / vuosi Asuminen Asumisasiat työllistävät Itä-Uudellamaalla kuntien työntekijöitä yhteensä noin kuuden kokopäiväisen työntekijän verran. Asumisasioiden menot muodostavat noin 2 % Itä-Uudenmaan MALYET-menoista. Itä-Uudenmaan alueella on yhteensä noin vuokra-asuntoa. Porvoolla on näistä asunnoista yli 60 % ja kun mukaan otetaan seuraavaksi suurimmat kunnat Sipoo ja Loviisa, kasvaa näiden kuntien yhteenlaskettu osuus alueen vuokra-asunnoista yhteensä noin 90 prosenttiin. Asukaslukuun suhteutettuna vuokra-asuntoja on eniten Lapinjärvellä, toiseksi eniten Myrskylässä ja kolmanneksi eniten Porvoossa. Asunnot ovat keskimäärin kohtuullisessa kunnossa, kahdessa kunnassa kunto on hyvän ja kohtuullisen väliltä. On myös joitakin erittäin huonokuntoisia asuntoja. Noin puolet kunnista omistavat suurimman osan asunnoista itse tai 100 % omistamansa yhtiön kautta. Loput eli Sipoo, Myrskylä ja Pornainen ovat myyneet yli puolet asunnoistaan Kunta-asunnot Oy:lle. Sipoo omistaa itse lähinnä henkilökunta-asuntoja, jotka ovat tällä hetkellä Kunta-asunnot Oy:n asuntoja paremmassa kunnossa. Uutta vuokra-asuntorakentamista Itä-Uudellamaalla on vähän, vain noin 48 kohdetta vuodessa. Ainoastaan Porvoo ja Askola ovat viimeisten viiden vuoden aikana toteuttaneet ARA-kohteita. Sipoo ja Pornainen ovat sitoutuneet rakentamaan vuokra-asuntoja 20 % rakennettavista asunnoista. Loviisa on tosin varautunut budjetissaan rakentamaan uusia vuokra-asuntoja. Myöskään asunto-ohjelmaa ei ole neljässä kunnassa seitsemästä. 13

14 Taulukko. Vuokra-asunnot Itä-Uudellamaalla Kaupunki/Kunta Vuokra-asunnot, kpl Vuokra-asunnot / 100 asukasta ARA-kohteet /vuosi, kpl Askola 128 2,56 3 Lapinjärvi 229 8,09 0 Loviisa 537 3,46 0 Myrskylä 112 5,62 0 Pornainen 59 1,15 0 Porvoo ,59 45 Sipoo 424 2,26 0 Yhteensä ,81 48 *Viiden vuoden keskiarvo Liikenne Liikenneasioihin panostetaan Itä-Uudellamaalla kunnan omalla henkilöstöllä mitattuna vastaavalla panoksella kuin asumiseen: liikenne työllistää kuntien työntekijöinä yhteensä noin kuuden kokopäiväisen työntekijän verran. Liikennemenot muodostavat noin 3 4 % Itä-Uudenmaan alueen yhteenlasketuista MALYET-menoista. Itä-Uudenmaan liikenne nojautuu pitkälti yksityisautoilun varaan. Joukkoliikenteen osuus liikennesuoritteesta on välillä 8 17 %, ja suurin joukkoliikenteen osuus on Sipoossa. Matkojen määrällä mitattuna tilanne voi olla toisennäköinen, sillä kävellen ja pyöräillen tehdään lyhyempiä matkoja kuin henkilöautolla. Suurin osa kunnista on järjestänyt joukkoliikenteen täysin ulkopuolisten toimijoiden kautta. Ainoastaan Myrskylä, Porvoo ja Loviisa järjestävät itse joukkoliikennettä esimerkiksi koulukuljetusten yhteydessä ja palvelutaksilinjojen muodossa. Omaa liikennekalustoa näilläkään kunnilla ei ole. Sipoo poikkeaa muista kunnista siten, että se on järjestänyt joukkoliikenteensä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kautta. Ongelmana Itä-Uudellamaalla on, että joukkoliikenne on alueella muutamaa valtareittiä lukuun ottamatta heikosti kehittynyttä. Tämä puolestaan johtuu kuntarakenteen hajanaisuudesta, mikä ei mahdollista kannattavien linjojen perustamista. Haastetta joukkoliikenteen kehittämiselle tuo myös työpaikkojen sijainti suurelta osin pääkaupunkiseudulla, jolloin työmatkaliikenne suuntautuu Helsinkiin päin, ei kuntien sisälle. Myös raideliikenteen puuttuminen vaikeuttaa kuntien kehittämistä. Sipoolla on tavoitteena raideliikenteen käynnistäminen Nikkilään nykyistä tavaraliikenneraidetta hyödyntäen vuoteen 2020 mennessä. 14

15 Taulukko. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun osuus liikennesuoritteista %. Kaupunki/Kunta Joukkoliikenne % Yksityisautoilu % Askola 8 % 90 % Lapinjärvi Loviisa 15 % 80 % Myrskylä 8 % 90 % Pornainen 11 % 89 % Porvoo 13 % 72 % Sipoo 17 % 74 % KA 12 % 82 % Tiedot vuodelta Ympäristö Ympäristönsuojelu työllistää Itä-Uudellamaalla kuntien työntekijöinä yhteensä noin 17 kokopäiväisen työntekijän verran. Ympäristönsuojelun menot muodostavat noin 1 2 % kuntien yhteenlasketuista MALYET-menoista. Ympäristönsuojelu on pienemmissä kunnissa järjestetty kuntien yhteistyönä. Lapinjärvi ostaa ympäristöpalvelut Loviisalta. Askola, Myrskylä ja Pornainen ovat järjestäneet ympäristönsuojelutehtävät neljän kunnan yhteistyönä yhdessä Pukkilan kanssa. Yhteinen ympäristönsuojeluyksikkö sijaitsee Askolassa. Porvoossa, Sipossa ja Loviisassa on omat ympäristönsuojeluyksiköt. Ympäristön tila on kunnissa pääosin hyvä, tosin paikoin huono. Vesistöjen tila on sen sijaan kolmiportaisella asteikolla keskitasoista ja paikoin vielä tätä heikompaa. Rantakunnista Porvoo on tällä hetkellä mukana Itämerihaasteessa, mutta se ei ole tehnyt toimenpideohjelmaa. Ympäristönsuojelun lupaprosessit ovat laajoja ja aikaa vieviä. Tämän vuoksi ympäristölupia käsitellään (ja haetaan) vuosittain huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi rakennuslupia. Itä- Uudenmaan kunnissa käsitellään ympäristölupia keskimäärin 0,4 4 kpl vuodessa. Maa-aineslupia käsitellään 0 4 kpl vuosittain. Lisäksi on muuta luvanvaraista ja ilmoitusvelvollista toimintaa. Myös ympäristönvalvonta vie runsaasti aikaa Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta työllistää Itä-Uudellamaalla kuntien työntekijöitä kohtuullisesti, yhteensä noin 28 kokopäiväisen työntekijän verran. Rakennusvalvonnan menot muodostavat arviolta 2 % Itä- Uudenmaan kuntien yhteenlasketuista MALYET-menoista. Rakennusvalvonta on ympäristönsuojelutehtävien tapaan järjestetty pienemmissä kunnissa kuntien yhteistyönä. Lapinjärvi ostaa rakennusvalvontapalvelut Loviisalta. Askola, Myrskylä ja Pornainen ovat järjestäneet rakennusvalvontatehtävät neljän kunnan yhteistyönä yhdessä Pukkilan kanssa. Yhteinen rakennusvalvontayksikkö sijaitsee Askolassa. Porvoossa, Sipossa ja Loviisassa on omat rakennusvalvontayksiköt. Kaikissa kunnissa on voimassa oleva rakennusjärjestys, Askolalla, Myrskylällä, Pornaisilla ja Pukkilalla yhteinen. 15

16 Rakennuslupien vuosittainen volyymi vaihtelee kunnan koon mukaan. Sen sijaan Sipoossa on kunnista eniten poikkeuslupia ja suunnittelutarveratkaisuja. Tästä näkökulmasta Sipoolla on suurin haaste yhtenäisen kuntarakenteen muodostamisessa tulevaisuudessa. Taulukko. Rakennusvalvonnan luvat Itä-Uudellamaalla. Kaupunki/Kunta Rakennusluvat Toimenpideluvat Poikkeusl. ja suunn. tarv. ratk. Maisematyöl. Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Yhteensä Taulukon tiedot ovat viiden vuoden keskiarvoja Elinkeino Elinkeinopalvelut työllistävät Itä-Uudellamaalla kuntien työntekijöitä yhteensä noin 5 kokopäiväisen työntekijän verran. Elinkeinotoimintaan kunnissa käytetyt menot muodostavat arviolta 1 % Itä- Uudenmaan kuntien yhteenlasketuista MALYET-menoista. Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä ja Porvoo ovat ulkoistaneet elinkeinopalvelut kokonaan tai osittain Posintra Oy:lle. Sipoon ja Pornaisten elinkeinopalvelut hoidetaan osin Keski-Uudenmaan kehittämiskeskuksen ja Keski-Uudenmaan uusyrityskeskuksen kautta. Itä-Uudenmaan alueella on yhteensä noin työpaikkaa. Eniten työpaikkoja on Porvoossa, yli kpl, mikä on lähes 60 % koko Itä-Uudenmaan työpaikoista. Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Tämä osuus on suurin Porvoossa ja Loviisassa ja pienin Pornaisissa, jossa työpaikkaomavaraisuusaste on Suomen matalin. Taulukko. Työpaikat Itä-Uudellamaalla. Kaupunki/Kunta Työpaikat 2012 Työpaikkaomavaraisuus Askola % Lapinjärvi % Loviisa % Myrskylä % Pornainen % Porvoo % Sipoo % Yhteensä Tiedot vuodelta

17 2.3.8 Kadut ja viheralueet Katuverkoston pituus vaihtelee kunnan koon mukaan Pornaisten 13 kilometristä Porvoon 250 kilometriin. Loviisalla on kuitenkin kaksin verroin katuverkkoa Sipooseen nähden, vaikka asukasluku on hiukan pienempi. Katuverkostoa on Itä-Uudellamaalla yhteensä noin 470 kilometriä, mikä on alle puolet Keski-Uudenmaan kuntien yhteenlasketun katuverkon pituudesta. Jalkakäytävien ja pyöräteiden pituus vaihtelee Pornaisten 1,5 ja Porvoon 120 kilometrin välillä. Katujen ylläpitokulut ja investoinnit vaihtelevat katuverkoston pituuden ja kunnan koon mukaan välillä euroa, mutta Sipoossa ja Askolassa ylläpitokulut ovat katuverkoston pituuteen nähden melko korkeat. Katualueet työllistävät Itä-Uudellamaalla kuntien työntekijöitä yhteensä noin 25 kokopäiväisen työntekijän verran. Katuihin ja liikunta- sekä viheralueisiin käytetyt menot muodostavat arviolta 20 % Itä-Uudenmaan kuntien yhteenlasketuista MALYET-menoista. Katuomaisuuden kunto on keskimäärin kohtuullinen ja perusparantamiseen panostetaan puolessa kunnista kohtuullisesti, puolessa huonosti. Perusparannus- ja uudisrakennusinvestoinnit ovat olleet keskimäärin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa, vaihteluväli on 0,1 5,5 miljoonaa euroa. Porvoota lukuun ottamatta kunnat ostavat joko suurimman osan tai kaiken katusuunnittelun ulkopuolelta. Porvoossa suunnittelusta 80 % hoidetaan omana työnä. Rakennuttaminen tehdään Pornaista lukuun ottamatta kokonaan tai pääosin omana työnä, mutta rakentaminen ostetaan Porvoota (70 % omana työnä) ja Loviisaa (20 % omana työnä) lukuun ottamatta kokonaan ulkopuolelta. Yllä- ja kunnossapidossa on rakentamista ja suunnittelua enemmän vaihtelua toimintatavoissa. Ostopalvelut vaihtelevat välillä % tehtävistä. Ostopalveluja käytetään esimerkiksi katujen talvikunnossapidossa. Taulukko. Katujen tunnuslukuja. Kadut Kaupunki/Kunta km Jk + pp-tiet km Ylläpitokulut Investoinnit / vuosi Askola 18, Lapinjärvi 24,0 2, Loviisa 100,0 50, Myrskylä 13,2 0, Pornainen 13,0 1, Porvoo 250,0 120, Sipoo 51,0 24, Yhteensä 469,2 198, Ylläpitokulut vuodelta Investoinnit 5 vuoden keskiarvoja. Puistoalueiden laajuus vaihtelee Itä-Uudenmaan kunnissa yhden ja 80 hehtaarin välillä. Samoin ylläpitokulut vaihtelevat puistojen osalta lähes nollan ja 1,7 miljoonan euron välillä. Liikunta- ja virkistysalueiden ylläpitoon menee keskimäärin vähemmän varoja, euron ja 1,35 miljoonan euron väliltä. Liikuntapaikkojen määrä vaihtelee kunnittain muutamasta yli sataan. Viher- ja liikunta-alueet työllistävät Itä-Uudellamaalla kuntien työntekijöitä yhteensä noin 25 kokopäiväisen työntekijän verran. 17

18 Liikunta- ja virkistysalueiden kunto on pääosin kohtuullinen. Perusparantamiseen panostetaan kohtuullisesti tai huonosti. Lähes kaikki kunnat käyttävät viheraluesuunnitteluun pääosin ostopalveluita. Poikkeuksena tästä ovat Pornainen, joka ostaa puolet suunnittelusta, ja Porvoo, joka suunnittelee 90-prosenttisesti itse. Rakennuttaminen hoidetaan itse lukuun ottamatta Askolaa (50 % ostetaan) ja Pornaista (90 % ostetaan). Kuten katujenkin osalta, toimintatavat vaihtelevat eniten rakentamisessa. Ostopalvelujen käyttö vaihtelee välillä % töistä. Ostopalvelujen käyttö ei suoraviivaisesti heijastele kunnan kokoa: suurempi Sipoo ostaa 100 % viherrakentamisesta, kun taas asukkaan Askola rakentaa 50-prosenttisesti itse. Myös yllä- ja kunnossapidon toimintatavoissa on vaihtelua: Ostopalveluiden käyttö vaihtelee 10 ja 100 prosentin välillä. Lapinjärvi, Myrskylä ja Porvoo hoitavat yllä- ja kunnossapidon pääosin itse, Pornainen ja Askola ostavat pääosin tai kokonaan ulkoa ja Sipoo ostaa hieman yli puolet yllä- ja kunnossapidosta. Taulukko. Viheralueiden sekä liikunta- ja virkistysalueiden tunnuslukuja. Kaupunki/Kunta Puistot ha Ylläpito viher e Ylläpito liikunta e Investoinnit viher e Investoinnit liikunta e Askola 14, Lapinjärvi 7, Loviisa 28, Myrskylä 2, Pornainen 1, Porvoo 80, Sipoo 42, Yhteensä 174, Ylläpitotiedot vuodelta Investoinnit 5 vuoden keskiarvoja Toimitilat Toimitilojen määrä vaihtelee Myrskylän 17 kappaleesta Porvoon 190:een. Bruttoalat vaihtelevat välillä brm2. Keskimääräinen toimitilan koko on 890 brm2. Toimitilojen koon ja kappalemäärän suhteella mitattuna pienimmät toimitilat löytyvät Askolasta ja suurimmat Porvoosta. Myös Pornaisissa toimitiloilla on suuri keskimääräinen bruttoala. Toimitilojen ylläpitokulut ovat välillä 0,4 6 miljoonaa euroa. Neliöihin suhteutettuna suurimmat yllä- ja kunnossapitokulut ovat Pornaisissa, pienimmät Loviisassa. Toimitilat työllistävät Itä-Uudellamaalla kuntien työntekijöitä yhteensä noin 125 kokopäiväisen työntekijän verran. Niistä muodostuvat kulut muodostavat arviolta 40 % Itä-Uudenmaan kuntien yhteenlasketuista MALYET-menoista. Toimitilat ovat kuntien mukaan pääosin kohtuullisessa kunnossa, tosin nykykäyttöarvon ja jälleenhankintahinnan suhteen perusteella ainakin Loviisassa, Myrskylässä ja Pornaisissa toimitilojen kokonaismassassa on selvästi korjausvelkaa. Korjausvelkatiedot ovat kuitenkin vuodelta 2012, ja tämän jälkeen Myrskylässä on panostettu perusparantamiseen. Askolan ja Lapinjärven osalta nykykäyttöarvoa ei ole arvioitu kattavasti, joten lukua ei ole voitu laskea. Perusparantamiseen panostetaan kuntien mukaan kohtuullisesti, Sipoossa riittävästi. Perusparannus- ja uudisrakennusinvestoinnit vaihtelevat Myrskylän eurosta Sipoon 14 miljoonaan euroon. Sipoo on investoinut viime vuosina uuteen terveyskeskukseen, ja uudisinvestoinnit jatkuvat uuden koulukeskuksen rakentamisen myötä. 18

19 Kaikki kunnat Lapinjärveä lukuun ottamatta ostavat suunnittelun lähes täysin ulkopuolelta. Rakennuttaminen hoidetaan täysin tai pääosin omana työnä Pornaista lukuun ottamatta. Rakentaminen hoidetaan pääosin tai kokonaan ostopalveluna. Eniten omaa työtä rakentamisessa käytetään Lapinjärvellä (30 %) ja Porvoossa (20 %). Toimitilojen yllä- ja kunnossapidossa toimintatavat vaihtelevat. Ostopalveluiden käyttö vaihtelee välillä %. Askola ostaa yllä- ja kunnossapidon ulkopuolelta. Pornainen ja Porvoo ostavat suurimman osan, mutta niillä on kuitenkin omaa yllä- ja kunnossapitoa 30 %. Loviisa, Myrskylä ja Sipoo ylläpitävät suurimmaksi osaksi itse, mutta ostavat kuitenkin % yllä- ja kunnossapidosta. Lapinjärvi hoitaa lähes kaiken yllä- ja kunnossapidon omana työnä. Ulkoa ostetaan esimerkiksi LVI- ja sähkötöitä. Taulukko. Toimitilojen tunnuslukuja. Kaupunki/Kunta Toimitilat kpl Toimitilat brm2 Brm2/kpl Ylläpito e Ylläpito/m2 Investoinnit / vuosi NKA/JHH Askola Lapinjärvi Loviisa % Myrskylä % Pornainen % Porvoo % Sipoo % Yhteensä Ylläpidon kulut vuodelta Investoinnit 5 vuoden keskiarvoja. NKA = Nykykäyttöarvo. JHH = Jälleenhankintahinta Vesihuolto Vesihuoltoverkoston pituus vaihtelee kunnan koon mukaan välillä km (mukana puhdasvesi-, jätevesi- ja hulevesiverkosto). Käyttövettä tuottaa ja jätevettä puhdistaa eniten Porvoo ja vähiten Myrskylä. Asukasta kohden Lapinjärvi tuottaa suhteessa eniten käyttövettä, jätevettä asukasta kohden puhdistaa eniten Porvoo. Molemmat suhdeluvut ovat pienimpiä Myrskylässä. Nämä tiedot kertovat siitä, että haja-asutusalueilla asuvilla on omat vesihuoltoratkaisut. Käyttövettä tuotetaan yhteensä vähemmän kuin jätevettä puhdistetaan, erotus johtuu hulevedestä. Vesihuolto työllistää Itä-Uudellamaalla kuntien työntekijöitä yhteensä noin 70 kokopäiväisen työntekijän verran. Liikelaitostoimintojen (vesihuolto, jätehuolto ja energia) yhteenlasketut menot ovat arviolta 20 % Itä-Uudenmaan kuntien yhteenlasketuista MALYET-menoista. Itä-Uudellamaalla huomattavan suuri osa kunnista tuottaa käyttövettä ja puhdistaa jätevettä itse, Porvoo kokonaan. Tämä näkyy myös henkilöstön määrässä. Ainoastaan Sipoo ostaa kaiken käyttövetensä ulkopuolelta. Veden toimittajissa on paljon vaihtelua: Sipoo ja Pornainen käyttävät toimittajana Tuusulan Seudun Vesi -kuntayhtymää, Loviisa ja Myrskylä Loviisan Seudun Vesi - kuntayhtymää ja Askola ostaa vetensä Porvoon Vedeltä. Vesihuoltoverkoston suunnittelu ostetaan pääosin ulkopuolelta. Eniten omaa työtä on Porvoolla, 30 % suunnittelusta. Ulkoa se ostaa laitos- ja prosessisuunnittelua ja yleissuunnittelua. Rakennuttamisessa on toimintatavoissa suurempia vaihteluita. Askola, Lapinjärvi, Myrskylä ja 19

20 Sipoo rakennuttavat pääosin tai kokonaan itse. Loviisa ostaa puolet rakennuttamisesta ulkopuolelta. Pornainen ja Porvoo ostavat lähes kaiken rakennuttamisen ulkoa. Rakentaminen hoidetaan pääosin ostopalveluna lukuun ottamatta Porvoota, jolla on hiukan alle puolet omaa rakentamista. Ostopalveluina hankitaan koneet, kuljetukset ja louhinnat. Yllä- ja kunnossapidon osalta kunnat jakautuvat kahteen ryhmään. Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Sipoo hoitavat omin voimin % yllä- ja kunnossapidosta. Ulkoa ostetaan esimerkiksi lietteen käsittelyä ja vesianalyyseja. Askola ja Pornainen ostavat kaiken yllä- ja kunnossapidon ulkopuolelta. Taulukko. Vesihuolto Itä-Uudellamaalla Kaupunki/Kunta Vesihuoltoverkosto km Tuotettu käyttövesi m3 Käsitelty jätevesi m3 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Yhteensä Tiedot vuodelta Jätehuolto ja energia Viisi kuntaa seitsemästä ovat osakkaina Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:ssä, ja niillä on yhteinen jätelautakunta. Lapinjärvi on osakkaana Kymenlaakson Jäte Oy:ssä ja Myrskylä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:ssä. Jätehuolto alueellisten yhtiöiden kautta on järjestetty toimivasti. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto on järjestetty pääosin alueellisten energiayhtiöiden kautta. Ainoastaan Pornainen tuottaa itse kaukolämpöä. Energiantuotannossa on jätehuoltoa enemmän vaihtelua varsinkin kaukolämmön osalta. Kymenlaakson Sähkö Oy ja Porvoon Energia ovat yleisimpiä sähkön tuottajia. 3 Tulevaisuustarkastelu tilanteessa, jossa 7 erillistä kuntaa säilyy tarkastelun kohteena olevien teemojen ja alateemojen osalta 3.1 Askola Edut Palvelurajapinnat ovat lähellä kuntalaisia ja toiminnot on räätälöity paikallisiin tarpeisiin Haitat Haittoja ovat erityisosaamisen puutteet ja organisaation haavoittuvuus. 20

21 3.1.3 Mahdollisuudet Mahdollisuuksia on palvelujen kehittämisessä paikallisiin tarpeisiin Uhat Resurssien riittäminen saattaa muodostua haasteeksi. Kehitys alueella uhkaa pirstaloitua (esim. hajanaiset järjestelmät) Yhteenveto Lähipalveluista päättäminen ja paikallisyhteisön kehittäminen omista lähtökohdista on mahdollista. Resurssien kehittämisen ja edes turvaamisen mahdollisuudet epäilyttävät. 3.2 Lapinjärvi Edut Lapinjärven kunnassa paikallistuntemus on hyvällä tasolla. Kaavoituksella on helppo tukea kunnan strategiaa. Nopea reagointi on mahdollista kaavoittamisessa. Kunnan tontit ovat edullisia, ja vuokra-asuntoja on riittävästi. Vuokrausaste on lähes 100 %. Joukkoliikenne toimii 6-tien suuntaisesti (Kouvola/Porvoo) sekä Loviisan suuntaan kouluaikoina. Ympäristön tila on hyvä tai kohtuullinen. Ympäristönsuojelupalvelut ja rakennusvalvonta ostetaan Loviisan kaupungilta, mikä takaa osaavan henkilöstön. Liikunta- ja virkistysalueita on joka kylässä. Toimitiloja on riittävästi. Lähes 100 % kunnan kiinteistöistä on liitetty kaukolämpöön Haitat Haittoja ovat henkilöstön erikoisosaamisen puute ja pieni, haavoittuva organisaatio. Tonttien myyntimäärien ja tontinmyyntitulojen vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Asunto-ohjelman puuttuu, ja vuokra-asuntojen korjausvelka-aste on korkea. Kirkonkylän ulkopuolella on vaikeaa asua ilman omaa autoa. Ympäristöpalveluissa ja rakennusvalvonnassa nopea valvonta vaikeutuu pitkien etäisyyksien johdosta. Liikenneväylien kunto ei ole hyvä. Kiinteistöjen muuntojoustavuudessa nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeisiin on puutteita Mahdollisuudet Alueellinen kehittäminen on mahdollista koko kunnan alueella, eikä vain yhdessä kylässä. Olemassa olevaa maaomaisuutta voi hyödyntää kunnan strategiaa tukevasti. Alueellisia mahdollisuuksia tuovat järvialueen hyödyntäminen virkistyskäytössä ja 6-tien ympäristön kehittäminen. Palveluverkon kehittämisessä on mahdollisuuksia. 21

22 3.2.4 Uhat Kunnan resurssit eivät riitä kaikkeen, joten kunnan kiinteistöjen ja alueiden kunto laskee entisestään ja kunnan kehittäminen pysähtyy. Kunnan asukasluvun kehitys muuttuu negatiiviseksi, huoltosuhde kasvaa ja palveluliiketoiminta vähenee. Vuokra-asuntojen, toimitilojen, vesihuoltoverkoston ja katuverkoston korjausvelka-aste kasvaa ja palvelutaso heikkenee Yhteenveto 3.3 Loviisa Edut Loviisalla on hyvä raakamaa-, tontti- sekä kaavavaranto. Liikenneyhteydet ovat hyvät. Ympäristö on varsin hyvässä kunnossa. Kaupungin oma organisaatio on niin suuri että siinä riittää erikoisosaamista useimmille aloille Haitat Loviisa ei ole onnistunut viime aikoina houkuttelemaan kovin paljon uusia investointeja. Kaupungin asukasmäärä polkee paikalla ja väestö ikääntyy. Etäisyys pääkaupunkiseudulle on niin iso, ettei pääkaupunkiseutu anna vetoapua. Kaupungin organisaatio on niin pieni että erikoisosaaminen on usein yhdestä henkilöstä kiinni, jolloin organisaatio on haavoittuva Mahdollisuudet Melko hyvä sijainti isojen liikennevirtojen läheisyydessä antaa mahdollisuuden kehittämiseen. Kaupungin isot maavarat antavat mahdollisuuden vastata moneen tarpeeseen. Osaava henkilökunta tukee kehitystä ja lisää tehokkuutta Uhat Kehitys tapahtuu muualla, eikä kaupunki houkuttele investointeihin. Kaupalliset palvelut vähenevät Loviisasta ja kaupungin vetovoimaisuus kärsii. Verotulojen pienentyessä infran kunto rappeutuu Yhteenveto Loviisan kaupungin sijainti antaa paljon mahdollisuuksia, mutta sijainti ei ole niin hyvä että kehitystä saadaan aikaan ilman isoja ponnistuksia. Hyvällä osaamisella ja aktiivisuudella Loviisalla on hyvä mahdollisuus kehittyä, vaikka suora vetoapu pääkaupunkiseudulta on lähes olematon. 3.4 Myrskylä Edut Pienen kunnan toiminta on joustavaa ja päätöksenteko nopeaa. Paikallistuntemus on laajaa ja virkamiehet ovat monialaisia. Yhteistyötä tehdään yli kuntarajojen: mm. neljän kunnan alueella on toimiva yhteistyö rakennusvalvonnan ja ympäristösuojelun osalta; lisäksi aluearkkitehtitoiminta tuo pienelle kunnalle edullisesti asiantuntemusta maankäytön ja rakentamisen alueilta. Kunnalla on 22