Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous

Transkriptio

1 F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista Kimmo Koski

2

3 Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen eri tavoin sijoittuvien alueiden väliset kuntataloudelliset erot, kuinka suuria nämä erot ovat ja mistä ne aiheutuvat? Tarkastelun perustana 30 Hyvinkäälle, Kuopioon, Nurmijärvelle, Siilinjärvelle ja Vantaalle sijoittuvaa aluetta valmiita tai rakenteilla olevia alueita asukasta Tapaustutkimustarkastelua täydennettiin kokoamalla täydentäviä ja vertailevia tietoja muualla maassa olevilta alueilta tehdyistä selvityksistä

4 A. Taajamaa täydentävä alue - asemakaava, pääasiassa kerrostaloja - maa kunnan omistuksessa - ei uutta päiväkotia eikä koulukuljetuksia - kytketään kunnallistekniseen verkkoon B. Taajamasta irrallaan oleva alue - asemakaava, pääasiassa omakotitaloja - maa kunnan omistuksessa - uusi päiväkoti, ei koulukuljetuksia - kytketään kunnallistekniseen verkkoon - etäisyys olevaan taajamaan noin 3 km Tarkastellut aluetyypit C. Taajamien ulkopuolinen hajarakentaminen - omakotitaloja, maa yksityisomistuksessa - koulukuljetuksia - jos kunta panostaa vain vähän - ei kytketä kunnallistekniseen verkkoon - ei asemakaavaa - jos kunta panostaa - kytketään kunnallistekniseen verkkoon - uusi päiväkoti - asemakaavan tarve syntyy ajan kuluessa Kaikissa aluetyypeissä noin 500 asukasta B A C C C Kuva: Hannu Vallas/Lentokuva Vallas Oy

5 Kuntataloudellinen tarkastelukokonaisuus PÄÄOMATALOUS Menot Tulot Maapohja Maan hankinta Tontit Rakentamiskelpoiseksi saattaminen Esirakentaminen, maaperän kunnostus Rakenteiden muutokset/purkaminen Melusuojaukset Rakennusten ja rakenteiden rakentaminen Tie- ja katuverkko Vesihuoltoverkko (rakentaminen, liittymismaksut) Puistot, yleiset alueet Päiväkodit KÄYTTÖTALOUS Menot Tulot Rakennusten ja rakenteiden kunnossapito Tie- ja katuverkko Vesihuoltoverkko (kunnossapito, käyttömaksut) Puistot, yleiset alueet Päiväkodit Palvelutoiminta Päivähoito Opetus Vanhusten kotipalvelut Terveydenhuolto Verot Kunnallisvero Kiinteistövero Määriteltiin suuruusluokka kullakin aluetyypillä ( /asukas)

6 Kunnan menot ja tulot yhteensä Pitkän ajanjakson nettovaikutus kunnan talouteen (30 v., 5 %) Täydentävä alue /asukas Irrallaan oleva alue /asukas Hajarakentaminen /asukas Eroihin vaikuttavat ratkaisevimmin kunnallisten palvelujen toimintamenot tie- ja vesihuoltoverkon rakentamis- ja kunnossapitomenot tonttien myyntitulot (hajarakentaminen = 0) Nettovaikutuksen suuruusluokka, /asukas/30vuotta Täydentävä alue Irrallaan oleva alue Hajarakentaminen

7 Kunnan valinnat ratkaisevat Eri toimintojen sijoittuminen vaikuttaa ratkaisevasti yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja siitä kunnalle aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin Noin 500 asukkaan alueen pitkän ajanjakson (30 vuotta) Menot milj. Tulot milj. Nettovaikutus -2 1 milj.

8 Yhdyskuntarakentaminen maksaa Noin 500 asukkaan alueen pitkän aikavälin (30 vuotta) keskimääräiset menot kunnalle ovat miljoonaa euroa ( /asukas) Tuhansien asukkaiden alueilla kunnalle aiheutuvien kokonaismenojen suuruusluokka on satoja miljoonia euroja Kunnan menot 500 ja asukkaan alueilla (30 vuotta) Milj.

9 Täydentävä rakentaminen on edullisin valinta Noin 500 asukkaan taajamaa täydentävältä alueelta kertyy kuntataloudellisia menoja keskimäärin noin 25 milj. Taajamasta irrallaan oleva alue maksaa kunnalle keskimäärin noin euroa enemmän (500 /asukas) Hajarakentaminen maksaa keskimäärin noin euroa enemmän (1 400 /asukas), mutta lisäkustannus voi olla jopa 12 miljoonaa euroa ( /asukas) Taajamasta irrallaan olevan alueen ja hajarakentamisen lisäkustannus täydentävään alueeseen verrattuna (500 as., 30 v.) Hajarakentaminen > 37 M Irrallaan oleva alue Täydentävä alue Milj.

10 Hajarakentaminen aiheuttaa usein yllättäviä menoja Kuntataloudellisten vaikutusten ennakointi on hankalaa, koska toimenpiteitä ei välttämättä tarvita heti eikä lähitulevaisuudessa Ajan myötä voi ylittyä kynnys, jonka jälkeen on tehtävä investointeja (putket, tiet, katuvalaistus, pyörätiet, päiväkoti jne.) ja järjesteltävä palvelutoimintaa Palvelumenoja voivat kasvattaa väestömäärän kasvun lisäksi myös asukkaiden vaatimukset väestömäärän kasvu: nykyinen kotipalveluhenkilöstö on auton ratissa koko ajan, aikaa hoitotyöhön on yhä vähemmän asukkaat: emme enää halua kuljettaa lapsia kaukana olevaan päiväkotiin Aika Infran ja palvelujen kustannukset - väestömäärän kasvu - asukkaiden vaatimukset

11 Tulot kertyvät menoja hitaammin Uudisrakentamisalueiden menot alkavat kertyä jo paljon ennen ensimmäisten asukkaiden muuttoa alueelle Verotulot vastaavat menoihin muutaman vuoden viiveellä ja tasapaino saavutetaan vuoden päästä, mahdollisesti ei lainkaan Noin 500 asukkaan taajamaa täydentävän alueen ja taajamasta irrallaan olevan alueen kuntataloudellinen nettovaikutus 30 vuodelle laskettuna on positiivinen tulot saavuttavat menot Hajarakentamisen nettovaikutus on negatiivinen tulot eivät saavuta menoja

12 Liikkumiskustannukset nostavat haja-asumisen hintaa Ilmastopoliittiset ratkaisut heijastuvat liikkumisen hintaan Yhdyskuntarakenteeseen eri tavoin sijoittuvien alueiden välillä on huomattavia eroja matkamäärissä harvaan asutun alueen asukas voi ajaa henkilöautolla jopa tuhansia kilometrejä enemmän vuodessa kuin taajaman asukas Autoilun kallistuessa ja ikärakenteen muuttuessa haja-asutusalueella asuntojen kysyntä vähenee ja arvo laskee palvelujen läheisyyden merkitys kasvaa Tuotetaanko hajarakentamisella autoriippuvaista yhdyskuntarakennetta, jolle ei ole kysyntää tulevaisuudessa? Ovatko omakotitalot väärässä paikassa vuonna 2030? Liikkumisen kallistuminen vaikuttaa mm. kotipalvelun matkoista ja koulukuljetuksista aiheutuviin menoihin

13 Maapolitiikan tulee olla aktiivista ja ennakoivaa Kunnan strateginen kehittäminen edellyttää määrätietoista maapolitiikkaa Maankäyttötavoitteiden toteuttaminen on pääsääntöisesti joustavampaa, kun kunta operoi omalla maallaan Kunnan maanomistuksella voidaan edistää kuntatalouden positiivista kehittymistä, koska sen avulla voidaan ohjata ja ajoittaa yhdyskuntarakentamista hallitusti Kunnan maalle kaavoittaminen on edullista myös siksi, että toteuttamisesta aiheutuvat menot voidaan sisällyttää tonttien hintaan

14 Täydennysrakentaminen vähentää myös yhdyskuntataloudellisia kustannuksia Noin 500 asukkaan taajamaa täydentävältä alueelta kunnalle, asukkaille ja valtiolle kertyvät menot ovat yhteensä noin 57 miljoonaa euroa Taajamasta irrallaan olevan alueen menot ovat noin 10 miljoonaa euroa suuremmat Hajarakentamisen menot ovat noin 30 miljoonaa euroa suuremmat Valtaosa yhdyskuntataloudellisista kustannuksista kohdentuu asukkaiden Hajarakentaminen Irrallaan oleva alue Täydentävä alue Kunnan, asukkaiden ja valtion kustannusten suuruusluokka (500 asukasta, 30 vuotta) maksettavaksi Milj.

15 Yhdyskuntataloudellisten kustannusten kohdentuminen eri osapuolille Välittömien yhdyskuntataloudellisten kustannusten kohdentuminen eri osapuolille (yleistys) Kunnat Asukkaat Yritykset Valtio Kunta: Asukas: Yritys: Valtio: maan hankinta, kunnallistekniikan ja palvelutoimipaikkojen rakentaminen ja kunnossapito sekä kunnallisten palvelujen toiminta asuntojen rakentaminen ja kunnossapito sekä työmatkat ja muu henkilöliikenne toimitilojen rakentaminen ja kunnossapito liikenneinfrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito

16 Esimerkkejä Harjamäen kuntataloudelliset vaikutukset (450 asukasta, 30 vuotta) Vuorelan kuntataloudelliset vaikutukset (850 asukasta, 30 vuotta) Milj Käyttötalous Pääomatalous Milj Käyttötalous Pääomatalous Menot Tulot Netto 0 Menot Tulot Netto

17 Rovaniemen alueidenkäytön strategia