ISO- JA VÄHÄ VILISSALON RANTA-ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 Uudenkaupungin kaupunki Rka Hallinto- ja Kehittämiskeskus Kaupunkisuunnittelu ISO- JA VÄHÄ VILISSALON RANTA-ASEMAKAAVA 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot Ranta-asemakaava tiloille: kylät tilat Uusikaupunki, 464 Uusikaupunki I 1:10 ( Iso Vilissalo ja Vähä Vilissalo) Ranta-asemakaavalla muodostuvat RA- alueet Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä kaavakarttaa. 1.2 Ranta-asemakaava-alueen sijainti Kaavoitettavat saaret sijaitsevat lähellä Uudenkaupungin keskustan aluetta. Saaret sijaitsevat myös lähellä Yara Oy:n tehtaita. Keskustasta saariin on linnuntietä noin 1 km lounaaseen. 1.3 Ranta-asemakaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Iso- ja Vähä Vilissalon ranta-asemakaava. Tarkoituksena on laatia Uudenkaupungin kaupungin omistamille 2 saarelle kaava, joissa sijaitsee tällä hetkellä n. 27 kpl yksityisille vuokrattua loma-asuntopaikkaa. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 ja 2 Kaava-alueen sijainti ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3 Ote Maakuntakaavasta Liite 4 Ote Keskeisen alueen yleiskaavasta Liite 5 Ranta-asemakaavakartta, merkinnät ja määräykset kartta asiakirjojen loppuosassa Liite 6 Ranta-asemakaavan seurantalomake Liite 6 a Mitoituslaskelma Liite 7 Luontoselvitys; S. Hinneri P. Alho Liite 8 Gaia Consulting Oy:n turvallisuusriskikartoitus Liite 9 Yaran ja Agan konsulttivyöhykkeellä sijaitsevat kaupungin omistamat saaret Liite 10 Rakennusinventointilomakkeet (Iso Vilissalo 3 huvilaa, Vähä Vilissalo 5 huvilaa) Muut liitteet: Lausunnot Huomautukset ja muistutukset Kuulutukset Kirjeet 2

2 2 Tiivistelmä 2.1 Ranta-asemakaavaprosessin vaiheet Kaupunki on yhdessä YARA:n ja Aga:n kanssa teettänyt Gaia Consulting Oy:llä YARA:n lannoitetehtaan ja AGA:n nestekaasu täyttölaitoksen konsultointivyöhykkeen turvallisuusriskikartoituksen maankäytön suunnittelua varten. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa ensimmäisen kerran Kaavoitettavat saarialueet kuuluvat kaupungin kaavoitus-ohjelmaan Agan maankäyttö on muuttunut selvityksen jälkeen ja siellä on loppunut nestekaasupullojen täyttö. 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavassa on pyritty siihen, että alueella jo olemassa olevat lomaasuntojen rakennuspaikat voidaan säilyttää. Osa vuokra-alueista on muutettu toiseen paikkaan, mutta vuokralaisilla olisi näihin alueisiin etuosto-oikeus. Kaava-alue ei kuulu Natura 2000 suojelualueeseen. 2.3 Ranta-asemakaavan toteutuminen 3. Lähtökohdat Ranta-asemakaava voidaan toteuttaa heti kaavan vahvistumisen jälkeen. Tarkoitus on myydä tontit vuokralaisille. Ranta-asemakaavan laadinnassa tulee tutkia, että suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. On myös katsottava, että luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesi-huollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon ja että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. (MRL 73 ) Rantakaavan laatii Uudenkaupungin kaupunki, hallinto- ja kehittämiskeskuksen kaupunkisuunnittelu. Alueella on tällä hetkellä voimassa Uudenkaupungin yleiskaavat (keskeinen ja rannat) vuodelta Yleiskaavassa retkeily- ja ulkoilualueiksi merkittyjä alueita esitetään ranta-asemakaavassa muutettavaksi, osa lomaasuntoalueiksi ja muu alue maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Laatiessaan yleiskaavaa 1990-luvun alussa kaupunki osoitti rantaalueensa pääasiassa virkistysalueiksi. Alueilla sijaitsi jo silloin loma-asutusta ja muita rakennuksia. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Saarten pinta-ala on yhteensä 44 ha ja muunnettu rantaviiva on 4100 m. Pinta-alan ja rantaviivan laskemisessa on otettu mukaan Madonmaan saari. Madonmaan saaren osuus käytetään kaavan vapaarantaosuutena. 3 Kaavoitettavalla alueella on 27 vuokrattua rakennuspaikkaa. Vuokralaiset omistavat rakennukset. Käytetty kerrosala rakennuspaikkaa kohden vaihtelee melkoisesti. Luontoselvityksen mukaan aluetta kaavoitettaessa on huomioitava saarten erityispiirteet ja pyrittävä säilyttämään vanha istutettu jalopuusto. Seudun perinteisestä elinkeinosta kertova louhos ja viereinen silokallio (Iso Vilissalon länsiosa) on niin ikään suositeltavaa rajata suojelukohteeksi. Suunnittelualueella ei esiinny lakisääteisiä suojeltaviksi tarkoitettuja luontotyyppejä tai luonnonvaraista kasvillisuutta, lukuun ottamatta Iso Vilissalon kallion laen mahdollisesti metsälain mukaista kohdetta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tietokanta ei tunne uhanalaisten petolintujen tai liito-oravien reviirejä suunnittelualueelta tai sen välittömästä läheisyydestä. liite Rakennettu ympäristö Alueella on 27 loma-asuntoa ja niihin liittyviä talous- ja saunarakennuksia, Käytetty kerrosala rakennuspaikkaa kohden vaihtelee melkoisesti. Sekä Iso- että Vähä Vilissalon saarella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia /huviloita ja saunoja yhteensä seitsemällä rakennuspaikalla. 1. Vanhin kesähuvila Iso Vilissalossa on rakennettu vuonna 1864, rakennuttajina kauppiaat Leonard Kräki ja Olof Blom. Punaiseksi maalattu, pohjakaavaltaan yksinkertainen huvilarakennus, jossa on koristeellinen avokuisti. Rakennusta on koristeltu runsain, valkoiseksi maalatuin koristelistoin ja ikkunapuittein. Osa koristeluista on tuhoutunut. (inventointi, liite 10/ 2) 2. Kesähuvila "Koivisto", Iso Vilissalossa, rakennettu 1880-luvun alussa, rakennuttajina konsuli Erik Savon ja merikapteeni Palen. Koivisto-niminen kesähuvila on keltaiseksi maalattu, vuoraamaton, joka on alusta lahtien ollut kahden perheen kesähuvilana. Rakennuksessa on kaksi aivan symmetristä osaa. Rannassa koristeellinen saunarakennus. (inventointi, liite 10/ 3) 3. Huvila Iso Vilissalossa, rakennettu 1881, rakennuttajina pormestari Karl Asplund ja kauppias Georg Grönholm. Punaiseksi maalattu kesähuvilarakennus, jossa valkoiseksi maalattuja koristelistoja ja kaiteita ym. Huvilassa on koko sivun pituinen veranta, jonka sivuilla on "lasiseinäinen", keskeltä avonainen. Huvilarakennus koostuu kahdesta symmetrisestä osasta, yläkerrassa makuutilat. (inventointi, liite 10/ 1) 4. Huvila Vähä Vilissalo, rakennettu 1906, rakennuttajana kaakelitehtailija K. Nummela. Kaksikerroksinen, keltaiseksi maalattu kesähuvilarakennus, jossa lasiruutuinen erkkeri ja päädyissä parveke. Rannassa samana vuonna rakennettu sauna. (inventointi, liite 10/ 4) 4

3 5. Huvila Vähä Vilissalo, rakennettu 1910-luvulla, rakennuttajana pastori Aaltio. Kaksikerroksinen, mansardikattoinen, keltaiseksi maalattu kesähuvilarakennus, jonka on suunnitellut Juho Salokoski. Huvilan ikkunalistat hieman koristeelliset. (inventointi, liite 10/ 8) liittyviä pieniä yksityisiä rakennuksia ja rakennelmia Ranta-asemakaava liite 4 6. Rakennettu 1918, rakennuttaja kauppias John Engdahl. kaksikerroksinen, mansardikattoinen, valkeaksi maalattu kesähuvilarakennus, jonka on suunnitellut Juho Salokoski. Huvilaan on kuulunut suuri puutarha, joka on hyvin säilynyt. Sisustus on säilynyt alkuperäistyylisenä, huvilahuonekaluja ja kaakeliuunit. (inventointi, liite 10/ 6) 7. Rakennus on tuotu Vähä Vilissaloon 1940-luvulla Lyökistä, jossa se oli postinkantajan asunto. Se on rakennettu 1800-luvun lopulla. Korotus ja kuisti on tehty 1950-luvulla. (inventointi, liite 10/5) 8. Huvila on rakennettu vuonna 1896 ja jugend-tyylinen, mansardikattoinen rantasauna arviolta 1910-luvulla. Rakennus on Uudenkaupungin saariston luvun lopun kesähuvilakulttuurin edustaja. (inventointi, liite 10/7) liite Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Ranta-asemakaavoitettavat saaret omistaa Uudenkaupungin kaupunki Maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntakaava on vahvistettu Iso- ja Vähä Vilissalon saaret on merkitty MRV alueiksi eli maa- ja metsätalous- / retkeily- / virkistysalueiksi. Alue kuuluu 2 vyöhykkeeseen 5-7 lay/km ja vapaa rannan osuus on 40%. Iso Vilissalon saaressa maakuntakaavassa on 3 sr-merkinnällä merkittyä rakennusta ja Vähä Vilissalon saaressa 4 sr-merkinnällä merkittyä rakennusta. Saaret ovat merkitty myös suoja- tai konsulttivyöhykemerkinnällä, joka tarkoittaa puolustusvoimien käytössä olevalle alueelle on määritelty suojaetäisyysalue. Vaarallisia kemikaaleja valmistaville tai varastoiville laitoksille (t/kem) on määritelty Seveso-direktiiviin perustuva konsultointivyöhyke. Suunnittelumääräys: Vyöhykkeelle sijoitettavien uusien toimintojen suunnittelu- ja rakennushankkeista on järjestettävä asiantuntijalausuntomenettely. liite Yleiskaava Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Uudenkaupungin keskeisen alueen yleiskaavan Yleiskaavassa saarialueet on merkitty retkeilyyn ja ulkoiluun varatuksi alueeksi (VR), jolle voidaan sijoittaa ulkoilupolkuja ja -teitä, sekä alueen ulkoilukäyttöön 5 Kaavoitettavalla alueella ei ole vahvistettu ranta-asemakaavoja. Madonmaan saaressa on asemakaava. Asemakaavassa alue on merkitty lähivirkistysalueeksi. Alue lasketaan tämän ranta-asemakaavan vapaaksi alueeksi Rakennusjärjestys Uudenkaupungin rakennusjärjestys on vahvistettu Rakennusjärjestyksessä ei ole erityisiä alueita koskevia määräyksiä. Rakennusjärjestyksen muuttaminen on vireillä Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa Pohjakartta 3.3 Maanomistus Pohjakartta on laadittu Uudenkaupungin kaupunkisuunnittelun toimesta. Kartan mittakaava on 1:1000. Ranta-asemakaavoitettavat saarialueet ovat Uudenkaupungin kaupungin omistuksessa Väestö ja työpaikat Ranta-alueilla ei ole pysyvää asutusta. 4 Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan laadintaan on ryhdytty Uudenkaupungin kaupungin toimesta, jotta vuokra-alueiden tilanne selvitettäisiin. Maankäyttöpalvelut on yhdessä YARA:n sekä Agan kanssa teettänyt Gaia Consulting Oy:llä turvallisuusriskikartoituksen, jonka pohjalta ranta-asemakaavoitus on käynnistetty. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat vaiheet Ranta-asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu samalla kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnos on kuulutettu XXXXXXX ja ne ovat olleet nähtävillä XXXXXXX välisen ajan, ja kaavaluonnoksesta jätettiin X mielipidettä / huomautusta. Kaupunginhallitus käsitteli huomautukset, joista X hyväksyttiin ja 6

4 muutettiin kaavaehdotukseen. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä XXXXXXXXXX. Kaavaa muutettiin tältä osin ja kaavaa ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville. Kaavaa käsiteltiin kaupunginhallituksessa XXXXXXXXXXX joka hyväksyi kaavan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan XXXXXXXXX 4.3 Osalliset ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat Uudenkaupungin kaupunki, alueen käyttäjät / vuokralaiset ja kaikki, joiden elämään ja oloihin kaavalla saattaa olla vaikutuksia Vireilletulo Ranta-asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu vuoden 2013 kaavoituskatsauksessa, kuulutettu Kaavoituskatsausta on täydennetty Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Saarten vuokralaisten kanssa on pidetty alkuneuvottelu Heille esiteltiin kaavaluonnosta Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavasta on pidetty Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kanssa työneuvottelu Lausunnot on pyydetty seuraavilta viranomaisilta Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta. 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa loma-asutukseen soveltuvat omarantaiset rakennuspaikat ja osoittaa alueen muu käyttötarkoitus luonto- ja ympäristöarvoja vaalien. 5 Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1 Ranta-asemakaavan rakenne Ranta-asemakaavan ranta-alueet on kaavoitettu omarantaisiksi rakennuspaikoiksi kantatilamitoitus, rantaviiva ja/tai pinta-ala sekä vapaan rannan osuus huomioiden. Madonmaan saari lasketaan alueen vapaana osuutena Mitoitus 5.3 Aluevaraukset Ranta-asemakaavassa on toteutettu yleiskaavan mukaista mitoitusta 4 lomaasuntoa / rantakilometriä tai 1 loma-asunto / 3 ha maa-aluetta, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 60 % tulee jättää vapaaksi. Rantakaavalla voidaan tapauskohtaisesti, erityisistä syistä rakennusoikeutta siirtää. Kaupunki siirtää rakennusoikeutta omistamastaan saaresta Madonmaa. Madonmaa sijaitsee Iso Vilissalon koillisosassa ja saaren kaavallinen tilanne on asemakaava. Madonmaan saari on kaavoitettu virkistyskäyttöön (VL, VV) ja rakennusoikeutta kaava sisältää 120 k-m². (liite 6a) Saarten pinta-ala on yhteensä 44 ha ja muunnettu rantaviiva on 4100 m silloin kun laskemisessa on otettu mukaan Madonmaan saari. Madonmaan saaren osuus käytetään kaavan vapaarantaosuutena. Alueelle on osoitettu 26 loma-asunnon tonttia (RA). Omarantaisia loma-asunnon rakennuspaikkoja on 25 ja 1 ei omarantainen loma-asunnon rakennuspaikka. Iso Vilissalossa sijaitsee kaksi loma-asunnon tonttia, joihin on liitetty erillinen suojeltu saunarakennuksen alue. Rakentamattomat alueet on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueiksi, joilla ei ole rakennusoikeutta, ja joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alueen kaavoituksella ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön Kokonaisrakenne Kaavassa on osoitettu Iso- ja Vähä Vilissaloon loma-asunnon ja olemassa olevien saunarakennusten rakennuspaikat yhteensä 26 loma-asunnolle. Kolmen olemassa olevan loma-asunnon rakennuspaikat on osoitettu uusilla rakennuspaikoilla ja vanhat vuokra-alueet on jätetty rakentamattomiksi alueiksi niiden sijainnista johtuen Maankäyttö Rakennuspaikoille, jotka kaavassa on merkitty RA- alueiksi on osoitettu rakennusoikeutta 150 k-m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa lomarakennuksen, jonka koko saa olla korkeintaan 100 k-m 2, vierasmajan, sauna-rakennuksen sekä niihin liittyviä talousrakennuksia. Vierasmajan ja saunan kerrosalat saavat olla enintään 25 k-m2. RA-1 alueille, joilla sijaitsee suojeltava rakennus, saa lisäksi rakentaa talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 100 k-m². Rakennusalueet on rajattu. Veneliikenne rakennuspaikoille tapahtuu pääasiassa kaupungin venesatamista Palvelut Suunnittelualueella ei ole palveluja. Lähimmät palvelut Uudenkaupungin keskustassa. 8

5 Yhdyskuntatekninen huolto Ranta-asemakaava-alueen vesi- ja jätehuolto hoidetaan rakennuspaikkakohtaisesti. Kaavassa on annettu määräykset pesu- ja jätevesien maahan imeyttämisestä sekä jätteiden käsittelemisestä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonympäristö on huomioitu kaavassa sitä varten erikseen laaditun luontoselvityksen mukaan. (professori Sakari Hinneri ja ympäristöinsinööri Pekka Alho) liite Kaavamerkinnät ja määräykset Merkinnät ja määräykset ovat ohjeistuksen mukaiset. 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Rakennuspaikkojen lisärakentaminen toteutuu vuokralaisen toimesta tarpeen mukaan ranta-asemakaavan mukaisesti. Rakennusvalvonta valvoo kaavan toteutuksen lupamenettelyissä. Tarkoitus on, että kaavan vahvistumisen jälkeen kaupunki myy tontit vuokralaisille. Uusikaupunki kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén 9

6 1.KAAVOITUKSEN KOHDE Uudenkaupungin kaupunki Hallinto- ja kehittämiskeskus Kaupunkisuunnittelu Rka Iso- ja Vähä Vilissalon saaret sijaitsevat meriteitse n. 1 km lounaaseen Uudenkaupungin keskustasta. Kaavoitettavat alueet ovat kaupungin omistuksessa. Kaupunki on vuokrannut saarista loma-asuntotontteja yksityisille. Vuokrasopimukset ovat voimassa pääasiassa vuoteen Osalla vuokra-alueista on suojeltava rakennus ja niiden vuokrasopimukset ovat voimassa vuoteen Kaavan saatua lainvoiman tullaan tonteiksi kaavoitetut alueet myymään. 2. KAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ranta-asemakaavan laatiminen Uudenkaupungin kaupungin omistamille tiloille: Uusikaupunki Uusikaupunki I 1:10 (Iso Vilissalo) Uusikaupunki Uusikaupunki I 1:10 (Vähä Vilissalo) Ranta-asemakaavan laatii Uudenkaupungin kaupunki. Kaupunginhallitus on tehnyt asiasta kaavoituspäätöksen saarten vuokra-aikojen käsittelyn yhteydessä. Alueilla on tällä hetkellä voimassa Uudenkaupungin yleiskaava, joka on vahvistettu Alueet on varattu retkeily- ja ulkoilualueiksi ( VR). Alueet kuuluvat yleiskaavassa I vyöhykkeeseen, jolla on mitoituslukuna 4 loma-asuntoa rantakilometrille tai 1 loma-asunto 3 ha:n maa-aluetta kohti, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 60 % tulee jättää vapaaksi. Rantaasemakaavalla voidaan tapauskohtaisesti erityisistä syistä rakennusoikeutta siirtää tai vähäisessä määrin suurentaa perusmitoitusta. Saarten pinta-ala on yhteensä n ha. Vuokratonteille on rakennettu n. 27 lomaasuntoa, joissa toisissa on erikseen saunarakennus. Saarten yhteenlaskettu kerrosalan on noin 4000 k-m 2. Kaavoitukseen on ryhdytty, jotta vuokralaisten tilanne selkeytyy. Kaavoituksessa tulee tutkia, että suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet tulee kaavoituksessa ottaa huomioon. lisäksi tulee huolehtia kaavoituksessa siitä, että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. (MRL 73 ) Madonmaan saari on myös kaupungin omistuksessa. Saaressa on voimassa oleva asemakaava. Asemakaavassa saari on merkitty lähivirkistysalueeksi jonne on suunniteltu myös uimaranta. Madonmaa lasketaan Vilissalojen vapaaksi rantaosuudeksi, vaikka se ei ole mukana ranta-asemakaavassa. Alueelle on laadittu 1:1000 pohjakartta jolle kaava tehdään. Mitoitusrantaviivan pituuden laskemisessa noudatetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen antamaa kaaviota mitoitusrantaviivan laskemiseksi. Saarille tullaan kaavoittamaan loma-asuntokortteleita (RA) ja muu tilasta jää maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoija (MY). Iso ja Vähä Vilissaloon on tehty luontoselvitys, jossa katsotaan alueen luontotyyppejä sekä linnustoa. Luontoselvityksen on tehnyt professori Sakari Hinneri ja linnuston Pekka Alho.

7 Alueen rakennuskannasta on tehty myös inventointi, jonka pohjalta osa rakennuksista on merkitty kaavaan suojeltaviksi rakennuksiksi. Lisäksi alueella on tutkittu Yaran ja Agan tonttien konsultointivyöhykkeistä johtuvat maankäytölliset rajoitukset. Laaditun turvallisuusriskikartoituksen mukaan alue voidaan kaavoittaa loma-asutuskäyttöön. Selvityksen on laatinut Gaia Consulting Oy (liitteenä). Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo Kaava tulee voimaan, kun kaavan hyväksymispäätös on saanut lainvoiman ja siitä on asianmukaisesti ilmoitettu. 3. VAIKUTUKSET, VAIKUTUSALUE JA OSALLISET Kaavoituksen osallisia ovat alueen vuokralaiset sekä muut joiden oloihin kaavalla saattaa olla vaikutuksia. 4. TIEDOTTAMINEN Kaavoituksen suunnitteluprosessiin liittyvät ilmoitukset tullaan julkaisemaan Uudenkaupungin kaupungin Internet-sivuilla, Uudenkaupungin kaupungin ilmoitustaululla osoitteessa Välskärintie 2 C, sekä yhteispalvelupiste Passarin ilmoitustaululla osoitteessa Rauhankatu 4, sekä lähettämällä kirje vuokralaisille. Mahdollisista kuulemistilaisuuksista tullaan myös ilmoittamaan kyseisillä tavoilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä muut kaava-asiakirjat ovat nähtävissä kaupunkisuunnittelussa sekä yhteispalvelupiste Passarissa. 5. KAAVOITUKSEN KULKU Kaavoituksen valmistelu Kaupunginhallitus päättää kaavan laatimisesta. Kaavan valmisteluvaiheessa osallisilla on mahdollisuus kirjallisesti tai suullisesti arvioida kaavan vaikutuksia sekä esittää mielipiteensä siitä. Osalliset voivat osallistumis-ja arviointisuunnitelman nähtävillepanon yhteydessä esittää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (V-S ELY-keskus) neuvottelua siitä, onko tehty osallistumis- ja arviointisuunnitelma riittävä. Jos keskus pitää suunnitelmaa puutteellisena, on sen järjestettävä asiasta neuvottelu kunnan kanssa. Luonnos esitellään vuokralaisille sekä muille osallisille ennen kaavaluonnoksen asettamista nähtäville. Lisätietoja kaavan valmistelusta antaa: Kaupunginarkkitehti Leena Arvela Välskärintie 2 c, Uusikaupunki mp: fax sähköposti: leena.arvela-hellen@uusikaupunki.fi Kiinteistöinsinööri Leena Viljanen Välskärintie 2 c, Uusikaupunki mp: sähköposti: leena.viljanen@uusikaupunki.fi Suunnitteluavustaja Leena Vilen Välskärintie 2 c, Uusikaupunki mp: sähköposti: leena.vilen@uusikaupunki.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään suunnittelun kuluessa tarpeen mukaan. Palautetta suunnitelmasta voi antaa maankäyttöpalvelun osastolle joko suullisesti, kirjallisesti tai sähköpostitse. Kaavaehdotuksen valmistelu Kunnan kaavoitustoimi valmistelee kaavaehdotuksen, joka on julkisesti nähtävillä 30 vrk:tta. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan erikseen. Kunnan jäsenet tai osalliset voivat tehdä kaupunginhallitukselle ehdotuksesta kirjallisen muistutuksen sen nähtävilläoloaikana. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavapäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen hakea valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. V-S ELY-keskus voi tehdä kunnan kaavapäätöksestä oikaisukehotuksen tai valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja mahdollisesti myöhemmin KHO:een.

8

9

10

11

12 Liite 6

13

14 UUDENKAUPUNGIN ISO VILISSALON JA VÄHÄ VILISSALON LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. SELVITYSALUE 4 3. MENETELMÄT 5 4. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 6 5. LINNUSTO JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET KIRJALLISUUS 13 VARSINAIS-SUOMENLUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT Kansikuva: vanhaa huvilapihapiiriä Iso Vilissalossa Pekka Alho 2014 Liite 7 2

15 1. JOHDANTO Uudenkaupungin perustamista edeltävien, jo 1300-luvulla asuttujen rannikkokylien Pietolan, Mäyhälän, Ruokolahden ja Sorvakon väki oli pitkään käyttänyt Isoa Vilissaloa laidunsaarenaan. Sen vuoksi oli luontevaa, että kaupungin perustamisen jälkeen saari liitettiin lahjoitusmaana kaupunkilaisten nautinta-alueluetteloon. Koska silloisessa kaupungissa vallitsi ns. puolitalonpoikainen kaupunkikulttuuri pihanavettoineen, Ison Vilissalon käyttö jatkui karjan laitumena. Kotitaloudet maksoivat kuitenkin vuosivuokraa, kunnes 1800-luvun toisella neljänneksellä vuokra-aikoja vähä vähältä pidennettiin. Tällöin kaupungin porvarit katsoivat järkeväksi hyödyntää kesäkausina monipuolisesti saarta, kuten oli jo ikään kuin malliksi tapahtunut Hepokarissa luvulla rakennettiin hirsikehikkoisia huviloita, joiden historia tunnetaan museonjohtaja Mari Jalavan tutkimusten ja kirjoitusten pohjalta hyvin. Muutamilla huviloilla oli sen ajan mittapuun mukaan tasokkaita puutarhoja, jonne istutettiin omena-, luumu- ja kirsikkapuita. Pihojen laitamilla ja venerantaan rantaan vievien polkujen varsille, mutta usein pihamaille ja niiden laitamille istutettiin myös ajan kartanokultturia lainaten jaloja lehtipuita ja vierasperäisiä havupuita. Kun puistomaisia kohtia ei nurmetettu, käytettiin (maan)peittokasveja. kallioisten sisäsaaristoluotojen kasvillisuus ja kasvilajisto. Kaikki siitä poikkeava on huvilakulttuurin myötä tuotua ja passiivisesti ihmisen mukana kulkeutunutta tulokaslajistoa. Kun pihamaiden koriste- ja maanpeittokasvit ovat monimuotoisia, sekä puutarhat, eritoten hedelmätarhat aikoinaan tasokkaita, vastakohtaisuuden alkuperäisen luonnon ja kulttuuribiotoopppien välillä on melkoinen. Siksi Vähä Vilissalosta voisi tarvittaessa tehdä tarkkarajaisen kasvillisuuskartan toisin kuin naapuriluodostaaan. Uudenkaupungin kaupungille tehdystä luontoselvityksestä vastasivat professori Sakari Hinneri (historia, kasvillisuus ja luontotyypit), sekä ympäristöinsinööri Pekka Alho (vastuu toimeksiannosta, linnustoselvitys ja raportin koostaminen). 2. SELVITYSALUE Vilissalojen saaret sijaitsevat vierekkäin Uudenkaupungin kaupungin tuntumassa, sataman eteläpuolella (kartta 1.). Varsinkin Iso Vilissalon pohjoispuolen tuntumassa veneilyliikenne kaupunkiin johtavalla väylällä on vilkasta. Ison Vilissalon luontoa on tutkittu jo 1800-luvun lopulta asti. Se kiinnosti botanisteja erityisesti purjelaivojen painolastimaan virallisena purkupaikkana. Tätä maamassaa hyödynnettiin tonttien täytemaana ja hienojakoisilta osiltaan puutarhojen pohjamaana. Näin ns. painolastikasveja levisi pihamaille ja huviloita yhdistävien polkujen varsille rantojen primaareilta purkupaikoilta. Vilissalojen puuston historiaa koskevat tiedot ovat Uudenkaupungin ensimmäiseltä metsäteknikolta Jussi Laineelta (virassa ). Aineisto on saatu käyttöön hänen kasvitieteilijäpojaltaan Unto Laineelta, joka jo 1950-luvulla analysoi saaren kasviston sekä kanssani kesällä Tällöin jo näkyi reheväpohjaisen saaren niittyjen ja peltojen umpeenkasvaminen ja huvilakulttuurin rappeutuminen paria poikkeusta lukuun ottamatta. Pihapiirin ja puistometsien lajisto taantui, monet lajit olivat jo hävinneet tai kasvoivat vaikeasti löydettävinä pienesiintyminä. Pahimmin oli käynyt useimmille painolastikasveille luvulla toteutettiin ylitiheäksi kasvaneen puuston harvennusta ja vanhuuttaan lahovikaisten puiden kuten siperianpihdan ja siperiansembran hakkuita. Yleensä näiden istuttamista meren äärelle on pidetty uhkapelinä. Siksi jo 1970-luvulla metsäteknikko Voitto Paalasen toimesta istutettiin kotimaisia kuusia niiden sijalle, myös siksi, että monien mielestä havupuut kuuluvat jalojen lehtipuiden kera Ison Vilissalon luontoon. Viimeksi harvennushakkuita on tehty 1990-luvulla. Vähä Vilissalo on jäänyt varhaisissa tutkimuksissa ja kirjoituksissa huomattavasti vähemmälle huomiolle kuin kookkaampi naapurinsa. Sitä luontaisesti luonnehtii varsin jokapäiväinen Kartta 1: Suunnittelualueen sijainti 3 4

16 3. MENETELMÄT Alueen linnustoa kartoitettiin kartoituslaskentana veneellä ja kävellen hyvässä säässä, aamulla Saaret kierrettiin hitaasti veneellä rantalinnustoa seuraten, välillä pysähtyen kuuntelemaan, välillä rantautuen ja kävellen lähiympäristöön. Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus tehtiin heinäkuussa Kartoituskäyntien perusteella katsottiin että tarvetta lisäkäynteihin ei ole, vaikka varsinkin monimuotoisemman Iso Vilissalon linnusto on todennäköisesti hivenen runsaampi ja monimuotoisempi kuin mitä sinänsä hyvin ajoittunut kertakäyntiin perustuva selvitys toi esille. Osin mökitettyjen saarten habitatti on kuitenkin sen tyyppistä, että lajistoon tuskin kuuluu erityistä suojelua vaativaa lajistoa. Vilissalojen ilmatilan ja siten itse saarten mahdollista suurempikokoista pesimälinnustoa, kuten merikotkia yms. on voitu seurata esim. Hangon saarelta ja satamasta käsin, joissa linnustoseurantaa on tehty pidempään säännöllisesti. Merkkejä huomionarvoisista pesimälajeista ei vuosien varrella ole tehty. 4. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Iso Vilissalo Sisäsaaristoluoto käsittää ekologisesti ja historialtaan kaksi hyvin erilaista osaa: A. karun kallioisen länsipuoliskon, missä ihmistoiminnan vaikutus näkyy vain (1) entisellä kivilouhosalueella parin hehtaarin alueella ja (2) etelärannan neljällä pienellä kesämökkitontilla B. laajalti reheväpohjaisen, vain kohdittain moreeni- ja kalliopohjaisen itäosan, jossa usean vuosisadan jatkuneen ihmistoiminnan jäljet näkyvät, mutta ovat paljolti peittymässä paljolti viidakkomaisen sekametsän alle. 1.A. Luonnonmukainen länsiosa Länsiosaa, joka havainnollisesti alkaa Kräkin huvilan takaisesta kiviaidasta hallitsee luodon keskipisteenä oleva, harvakseltaan männikköä kasvava kalliomäki, 17 m mpy. Varsinainen lakiosa korkeuskäyrästä 15 m mpy alkaen täyttää metsä- ja luonnonsuojelulain suojelukriteerit: paljaita sekä poron- ja hirvenjäkälien peittämiä kalliopintoja, kallio- ja kivitierasammalen kasvustomattoja sekä kanerva-, joskus variksenmarjavarvikkoa. Männyistä osa on tuulen muotoilemia väärärunkoisia käkkyrämäntyjä. Lännempänä on laakeassa kalliopainanteessa juolukkavaltaisen rämereunuksen keskellä soistuma, suotyypiltään lyhytkortinen neva (tupasvilla, harmaasara, pullosara, jouhivihvilä, kulju-, hapra- ja sararahkasammal). Korkeustasolla m mpy vallitsee puolukkatyypin (VT) männikkö, mutta paikoin seassa on nuoria kuusia ja koivuja, jolloin myös kenttäkerros rehevöityy mustikkatyyppiä (MT) vastaavaksi jopa 30 cm korkeine mustikan varpuineen. Sama metsäkasvillisuus vallitsee myös rantarinteillä, mutta tällöin koivu ja kuusi usein yltävät mäntyä korkeammiksi. Juuri kun kallioharjanne on länsipäästään loppumassa, tulee etelärannan tuntumassa vastaan entinen, veden täyttämä kivilouhos, jonka laiteella kallion pinta on 12 m mpy. Louhosta ympäröi pari rääpekivikasaa. Vedessä kelluu rantareunukseen juurtuneena kurjenjalan juurakkoversoja sekä irtokellujina isovesiherne ja pikkulimaska. Louhintasorapinnoilla kasvaa kalliovillakon kera harvinainen litteänurmikka. Heti louhoksesta länteen on merelle viettävä silokallio kalliotierasammalen mattoineen. Kuva: Maisema Iso Vilissalon lehtomaiselta itäreunalta Madonmaan väliseen salmeen. Molemmin puolin laituria/polkua on rannan alueella rehevä lehtomainen reunus Pekka Alho Saaren länsipää on vanhaa (lampaiden) laidunaluetta, mitä luonnehtii asiaankuuluvasti harva, koivuvaltainen metsä. Aluskasvillisuuden lajistoa ovat mm. oravanmarja, metsäorvokki, ahomansikka, kevätpiippo, hoikkanurmikka ja paikoin runsas sananjalka. Saaren kallioinen länsikärki on luonnoltaan kovin ulkosaaren kaltainen, ikään kuin jostain Putsaarenaukon laitamalta. Siellä kasvaa myös eteläinen iharuusu. 5 6

17 Kartta 2: Iso Vilissalo Kartta 3: Osasuurennos kartasta 2. ja selitteet kartoille 2. ja 4. I.B. Ihmistoiminnan muovaama itäpää Ison Vilissalon itäosassa on luonnonmukaisuutta oikeastaan vain Madonmaan kalliokärjen kohdalla loivapiirteisen lahden ruoikkomaatuma ja sen takana nuori tervalepikko, jota jatkuu Kräkin huvilalta rantaan johtavan puukujan, bulevardin toiselle puolelle asti. Lehtomaisen tervalepikon lajistoa ovat punaherukka, pystykiurunkannus, punakoiso, koiranvehnä, kyläkellukka, puna-ailakki, metsäkurjenpolvi muiden muassa. Kuva: Iso Vilissalon pohjoinen ranta veneväylän vieressä on jyrkkäpiirteinen saaristokallio. Taustalla Hangon saaren teollisuusalueen tuulivoimalat Pekka Alho Suuren ympäristömuutoksen symbolina voidaan pitää saaren molempia peltoraivioita, joita sotavuosiin asti pidettiin paljolti heinänurmiviljelyssä, sittemmin vielä 1950-luvulla lähinnä laitumina. Kuten Vähässä Vilissalossa myös täällä peltojen pohjamaana on hietaa ylävillä paikoilla (5 9 m mpy), alanteissa jopa kuohkean hietasaven muodossa. Nyttemmin aniharva saarella liikkuja huomaa ylittävänsä entisen peltoalueen, kun kulkee mistä tahansa kohdasta suojellusta huvilasta toiseen. Paradoksaalisesti tiheimmät lehtimetsät, joissa kasvaa saarnia, vaahteroita, koivuja, raitoja ja haapoja, ovat nykyisin näillä pelloilla. Paikoin on seassa kuusiakin. Kenttäkerros on monilajista: puna-ailakki, ukonputki, syyläjuuri, kylä- ja ojakellukka, jänönsalaatti, kurjenkello, käenkaali, oravanmarja, valkovuokko ja tesma. 7 8

18 Mielenkiintoisesti peltonurmien metsissä pohjasammaleena on pihanurmikkojen riesana tunnettu niittyliekosammal, kun taas metsäliekosammal kasvaa primaarisilla metsämailla. Alkuperäisellä metsämaalla, joka on usein kivistä ja jolla on ohuempi multakerros, ruoholajistoa ovat myös kivikkoalvejuuri, lillukka, aitovirna, nuokkuhelmikkä, lehtonurmikka sekä harvinaisena syylälinnunherne. Näillä kohdin vaahteroita on usein, tammia joskus, mutta saarnia vain pihojen tuntumassa. Vilissaloissa eteläiset jalot lehtipuut saarni, vaahtera ja tammi eivät ole alkuperäisiä, ei myöskään metsälehmus, joka tammen tapaan välttää saaristoa. Metsälehmus, jota on erityisesti Vidbergin huvilapuistossa, ei ole huonosti siemenistä lisääntyvänä ympäristöön alun perin kuuluva. Pihoilla järeimmät puut ovat tammia: Vidbergin huvilapuistossa rungon läpimitta on 78 cm ja Kräkin huvilan vierellä 62 cm, mikä on myös suurimman vastaan tulleen haavan lukema pienemmän pellon tuntumassa. Koristepensaista kalliotuhkapensas on istutusperäinen; luonnonkasvina sitä on vain eteläisellä Saaristomerellä. Varsinkin jaloja lehtipuita kasvaviin metsiin on levinnyt suosittuja (maan)peittokasveja, joita kasvatettiin nurmikon sijasta pihojen puustoisissa osissa nurmikon sijalla. Kaikkialla yleinen on ukkomansikka, jota 1800-luvulla viljeltiin marjakasvinakin. Muita ovat ainavihreä pikkutalvio, kaihonkukka, puistolemmikki, maahumala, suikeroalpi sekä harvinaiset tuoksuorvokki, karvaorvokki ja suikerohanhikki. Painolastikasveista ovat vielä jäljellä, joskin niukkalukuisina sinivatukka, keltamaite, nurmimailanen ja mahdollisesti myös karvasara. Vähä Vilissalo Luontainen kasvillisuus käsittää havupuuvaltaista metsää, joka on pääsääntöisesti mäntyvaltaista, yleensä mantereen puolukkatyyppiä (VT) vastaavaa. Suurimpia, hyvinkin järeärunkoisia mäntyjä (läpim cm) on kaakkoiskulmassa runsashiekkaisella moreenilla, mutta pisimmät puut (18 20 m) luoteeseen avautuvan leveän lahden taustarinteellä (2 5 m mpy). Hieman erikoista on mustikkatyyppiä (MT) vastaavan sekametsän (mänty, kuusi, rauduskoivu, haapa, pihlaja) kasvaminen luodon keskellä eräänlaisella ylälaakiolla, paikoin kovertuneella korkeuskäyrän 5 m mpy. Parin tuulenkaatokohdan kivennäismaanpaljastumat viestittävät ravinteikkaasta runsashietaisesta kasvualustasta. Luodon molemmat viljelysmaaraiviot hedelmätarhoineen ovat näillä kerrostumilla. Mutta mistä näiden puutarhojen multakerros on peräisin? Luodon keskiosan kivisillä, huhtoutuneilla harjanteilla kasvaa kituliasta koivuvaltaista sekapuustoa, mutta loivahkolla etelärinteellä sekametsässä (MT) lienevät saaren suurimmat koivut mökkipalstoilla. Tervalepikkoa, tosin pääosin nuorta, on lähinnä vain edellä mainitun luoteislahden rantamilla. Puna-ailakkityypin tervaleppälehdolle ominaisia kasveja nimilajin ohella ovat punaherukka, kylä- ja ojakellukka, käenkaali, koiranvehnä ja isoalvejuuri, jota kasvaa metsäkortteen kera eritoten vaihettumassa yläpuoliseen havumetsään. 9 Kartta 4: Vähä Vilissalo Kulttuuriperäinen lajisto pysyttelee pihapiireissä, tosin tonttien taustalle on hieman istutettu siperianlehtikuusia. Pensasmainen suurruoho japaninjättitatar, joka paikoin eteläisessä Suomessa on ongelmakasvi, on joskus levinnyt hieman tontin puistometsämäiselle laiteelle, mutta ei kykene kasvamaan ulompana varsinaisella metsämaalla. Pohjoiskärjen mökin tuntumassa metrinkorkuinen, risteymäperäinen tarhakalliokielo on kotiutunut tervalepikkoon, mikä tiettävästi on harvinaista maassamme. Kuva: hedelmäpuutarha Vähä Vilissalossa Sakari Hinneri 10

19 5. LINNUSTO Alueen linnusto koostuu sekä saaristolinnustosta, että mantereen metsien lajistosta. Lajisto melko monimuotoista, mutta parimäärät vaikuttivat yllättävänkin pieniltä. Mökkiasutuksen ympäristö tarjoaa paikoin lehtomaista habitaattia, jossa tavattiin useita laululintuja. Saaristolinnustoa pesi harvakseltaan rantaviivassa, sillä metsäiset suuret saaret eivät ole saaristolinnustolle erityisen mieluisia, eikä pääsaarten ympärillä ole juurikaan pieniä tai puuttomia pesimäluotoja. Mökkien alustat tarjoavat usein pesäpaikkoja mm. isokoskeloille, rakennukset ja laiturit västäräkeille ja harmaasiepoille jne. Varhaisten pesijöiden kuten merihanhien ja haahkojen osalta pesinnät olivat jo ohi, mutta muutaman vanhan haahkanaaraan paikalla oleskelu Vähä Vilissalon etelärannalla, viittasi mahdollisesti tuhoutuneisiin pesintöihin tai poikueisiin jossain lähellä. Kartalle sijoittamatonta kaikkein tavanomaisinta peruslajistoa olivat musta- ja räkättirastas, käpytikka, pajulintu, kirjosieppo, tali- ja sinitiainen, västäräkki, metsäkirvinen, punarinta, peippo, vihervarpunen ja varis. Edustan vesialueella lenteli satunnaisia tiiroja ja muitakin lokkilajeja, kuin Vilissaloilla pesivät kalalokit. Rannoilla uinut kyhmyjoutsen vaikutti pesimättömältä yksilöltä. Yhtään erityisen huomionarvoista lintulajia ei yhden aamun kartoituksessa tavattu, vaikka lajistossa oli muutamia lintudirektiivin ja kansallisen uhanalaisluokituksen mukainen lintulaji. Lajisto näidenkin osalta (valkoposkihanhi, isokoskelo, punajalkaviklo) oli silti melko tavanomaista saaristolinnustoa, jonka vähänkään huomionarvoiset reviirit löytyvät kartalta 5. Kuva: kaksi meriharakan poikasta maastoutuneena Vähä Vilissalon länsirannalla Pekka Alho 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Linnuston näkökulmasta suunnittelualue on suhteellisen vaatimaton, mutta erityisesti Iso- Vilissalo kokonaisuutena suojeltuine huviloineen ja puutarhoineen, sekä muutamine muine ominaispiirteineen (ks. kartat 2. ja 3.) on monin tavoin omaleimainen. Vaikka monimuotoinen kasvilajisto on pitkälti istutettua, on se kuitenkin iäkästä ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta hieno lisä alueen tavanomaiseen luontoon. Aluetta kaavoitettaessa, on vahvasti suositeltavaa huomioida nämä erityispiirteet ja mm. säilyttää vanha, vaikkakin istutettu jalopuusto. Seudun perinteisestä elinkeinosta kertova louhos ja viereinen silokallio on niin ikään suositeltavaa rajata suojelukohteeksi. Kartta 5: Vilissalojen oleellisin pesimälinnusto tehdyn kartoituksen perusteella 11 12

20 Suunnittelualueella ei esiinny lakisääteisesti suojeltaviksi tarkoitettuja luontotyyppejä tai luonnonvaraista kasvillisuutta, lukuun ottamatta Iso Vilissalon kallion laen metsälain mukaista kohdetta, mutta muut edellä mainitut seikat ja alueet huomioiden, ei Iso Vilissaloon voi suositella kaavoitettavaksi montaakaan lisätonttia, sillä muutoin vaikkapa rakennuskäyttöön sovelias pohjoisreuna, lienee käytännössä melko hankala runsaan veneliikenteen vuoksi. Vähä Vilissalo sopii sen sijaan luontoarvojen puolesta huomattavasti paremmin esim. vapaaajan asumiseen kaavoitettavaksi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tietokanta ei tunne uhanalaisten petolintujen tai liito-oravien reviirejä suunnittelualueelta tai sen välittömästä läheisyydestä. Lähimmät sääksen ja merikotkan pesät sijaitsevat noin 4,0 km:n etäisyydellä Vähä Vilissalon länsipuolella. Kuva: vanha louhos on täyttynyt vedellä Iso Vilissalon länsiosassa Sakari Hinneri 7. KIRJALLISUUS Rassi, P, Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Lehikoinen, E., Gustafsson, E. ja muut 2003: Varsinais-Suomen linnut. Turun lintutieteellinen yhdistys ry. Turku. 13

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38