Asemakaavan seurantalomake

Transkriptio

1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 529 Naantali Täyttämispvm Kaavan nimi Länsitalon ranta-asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 5,8287 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 5,8287 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,12 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 1 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 1 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 5, , ,00 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, , R yhteensä 0, , ,03-1, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 4, ,8 0 4, W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

2 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 5, , ,00 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, , VL 0, , R yhteensä 0, , ,03-1, RA 0, , ,03 0, RA-2 0, , RA-3 0, , L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 4, ,8 0 4, MY-1 4, ,0 0 4, W yhteensä

3 Naantali Ruokorauma LÄNSITALON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tiinanmaan rantaa. Naantali Raisio Nosto Consulting Oy 1/4

4 1. Suunnittelualue Kaavamuutosalueeseen kuuluu Ruokorauman kylässä sijaitsevan kiinteistön Tiinanmaa 1:96 pohjoisosan palsta koillisrannalla: RN:o Nimi Pinta-ala ha Rantaviiva m Kiinteistötunnus 1:96 Tiinanmaa 5, Suunnittelualueen todellinen rantaviiva on 0,12 km. Kaava-alueen sijainti: Kaava-alue Sijaintikartta n. 1: Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohdat Suunnittelualue on maastoltaan kallioista metsämaata ja kivikkoista ranta-aluetta. Avokalliota ei ole. Ranta on matalaa ja osittain ruovikkoista. Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Yleiskaava Alueelle on hyväksytty Rymättylän kunnan pohjoisosan osayleiskaavan muutos, jonka mukaan lomarakennuspaikalle (RA) saa rakentaa yhden korkeintaan kaksi-asuntoisen lomarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 120 m 2, yhden erillisen saunarakennuksen 30 m 2, yhden erillisen talousrakennuksen 20 m 2 ja lämpöeristämättömän vajarakennuksen 30 m 2. Vajatilat saa rakentaa myös talousrakennuksen yhteyteen. Ote yleiskaavasta 2/4

5 Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Varsinais-Suomen maakuntakaavan. Suunnittelualue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osa-alueeseen 1 eli 7-10 lay/km ja vapaan rannan osuus 40 % kokonaisrantaviivasta. Alue on osana laajaa saariston rengastiehen tukeutuvaa kehittämisvyöhykettä. Ranta-asemakaava Alueelle on hyväksytty Länsitalon ranta-asemakaava, jonka mukaan mm. RA-2 loma-asuntojen korttelialueella kartalle merkitty lukusarja osoittaa rakennusalalle rakennettavien loma-asuntojen enimmäismäärän ja kunkin enimmäiskerrosalan neliömetreinä. Korttelialueita ei saa jakaa erillisiksi rakennuspaikoiksi. Korttelissa 9 on loma-asuntojen enimmäismäärä 5 ja kunkin enimmäiskerrosala on 80 m 2 (5/80). Rakennusten kerrosluku on I½. Korttelissa 10 on loma-asuntojen enimmäismäärä 3 ja kunkin enimmäiskerrosala on 80 m 2 (3/80). Rakennusten kerrosluku on I½. RA-3 loma-asuntojen korttelialueelle saa rakentaa loma-asuntoja palvelevia sauna-, kerho- ja kokoontumistiloja. Kortteli 11 on tarkoitettu kortteleiden 9 ja 10 yhteiskäyttöön. Alueelle saa rakentaa 40 k-m 2 :n rantasaunan, jonka kerrosluku on I. Lähivirkistysalue VL tulee säilyttää luonnontilassa. Alueelle saa kuitenkin rakentaa tarpeelliset pääsytiet, kävelypolut, erilaisia leikkiä ja urheilua yms. palvelevia alueita ja laitteita. Alue on tarkoitettu kortteleiden 9 ja 10 yhteiskäyttöön. Alueella on ohjeellinen pallokenttä VU. Alueen ranta-asemakaavatiet ovat ohjeellisia. Suunnittelualueeseen kuuluvat Länsitalon ranta-asemakaavan kaksi RA-2 rakennuspaikkaa ja rantasaunan RA-3 rakennuspaikka sekä lähivirkistysalue VL. Rakennusjärjestys Naantalin rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestyksen mukaan vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden on oltava vähintään 50 m. Lomarakennuspaikalle saa rakentaa yhden kaksiasuntoisen 1½-kerroksisen loma-asunnon. Rantaan rajoittuvalla rakennuspaikalla saa loma-asunnon kerrosala olla enintään 120 k-m 2. Lisäksi saa rakentaa enintään 30 k-m 2 saunarakennuksen, enintään 20 k-m 2 vierasmajan sekä yhden erillisen enintään 30 k-m 2 suuruisen lämpöeristämättömän vajarakennuksen. Rakennuspaikan kokonaiskerrosala on siten yhteensä 200 m 2. Venevajan rakentaminen sallitaan vain, jos se on perusteltua elinkeinon tai ammatin taikka kiinteän asumisen vuoksi. Rakennuksen alimman lattiatason on oltava vähintään 2,00 metriä keskiveden korkeudesta. Rakennusjärjestyksen em. määräykset ovat voimassa asemakaava-alueen ulkopuolella. Tavoitteet Ranta-asemakaavan muutoksen tarkoituksena on poistaa korttelit 9, 10 ja 11 sekä lähivirkistysalue palloilukenttineen ja suunnitella alueelle yksi omarantainen lomarakennuspaikka. Muu alue suunnitellaan maa- ja metsätalousalueeksi, jolle ei saa rakentaa. Kaavamuutoksella luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja lisäksi niin, että suunniteltu uudisrakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan huomioon. 3. Laadittavat vaihtoehdot Maasto-olosuhteet ja maisemalliset seikat rajaavat laadittavia vaihtoehtoja. 0-vaihtoehdon mukaan alue jää nykyiseen tilanteeseen eli voimassa olevaan kaavaan ei tehdä muutosta. Alueelle on mahdollista rakentaa 8 loma-asuntoa ja rantasauna. A-vaihtoehto: Alueelle suunnitellaan yksi omarantainen lomarakennuspaikka ja muu alue maa- ja metsätalousalueeksi, jolle ei saa rakentaa. 3/4

6 4. Arvioitavat vaikutukset Alueen tulevasta rakentamisesta rakennetulle ympäristölle ja luonnonympäristölle aiheutuvat vaikutukset arvioidaan kaavoittajan toimesta. Samoin arvioidaan maiseman muutokset mereltä katsoen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otetaan huomioon kaavoituksessa. Suunnittelualueella tehdään luontoselvitys, jos viranomaisneuvottelussa katsotaan tarpeelliseksi. 5. Osalliset Ranta-asemakaava-alueen osallisia ovat alueen maanomistajat ja rajanaapurit sekä tärkeimmät viranomaiset: Maanomistaja kaava-alueella 1:96 Tiinanmaa Tiina Rautiainen Maanomistajat, naapurit 1:87 Hyttysniemi Pekka Kantola 1:93 Kaunislahti Ari ja Satu Murtonen 1:94 Kaunisranta Pekka Kantola 1:97 Villenmaa Ville-Pekka Harismaa 1:103 Irjanmetsä Suomen valtio, Ympäristöministeriö Muut osallistujat Naantalin kaupunki Elise Lehikoinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Risto Rauhala ja Tapio Aalto (Ympäristö ja luonnonvarat) Varsinais-Suomen liitto Lasse Nurmi 6. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen sekä likimääräinen aikataulu (suluissa) vaikutukseltaan vähäisessä kaavamuutoksessa - Pidetään aloitus/viranomaisneuvottelu, johon kaavoittaja kutsuu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen, Naantalin kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton edustajat sekä maanomistajan. Neuvottelussa käsitellään osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyttä sekä kaavoituksen perusteita ja suuntaviivoja. (Maalis-huhtikuu 2014) - Kaavan laatija toimittaa jäljennöksen kaupunginhallituksen kaavoituksen vireilletulopäätöksestä, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta kaikille osallisille kirjeitse. (Huhti-toukokuu 2014) - Kaavan laatija tiedottaa kaavan valmisteluaineiston nähtävillä pidosta kaikille osallisille kirjeitse ja ilmoituksella Rannikkoseutu-lehdessä sekä tarvittaessa kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Osallisille ja kunnan jäsenille varataan tilaisuus mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa. (Huhtikuu 2014) - Valmis kaava-aineisto toimitetaan kaupungin viranomaisten käsittelyyn. Kaavamuutosehdotus pidetään virallisesti nähtävillä Naantalin kaupungin virastossa vähintään kahden viikon ajan, josta kaupunki ilmoittaa osallisille ja kuuluttaa Turun Sanomissa, Rannikkoseudussa ja Kaupunkiuutisissa sekä kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Osalliset voivat tehdä vielä muistutuksen kaavamuutosehdotuksesta. (Elo-syyskuu 2015) - Kaupunki pyytää kaavasta lausunnot eri viranomaisilta, jonka jälkeen kaavamuutos viedään valtuuston hyväksyttäväksi. (Elo-syyskuu 2015) - Kaavamuutos on lainvoimainen valitusajan jälkeen, kun siitä on vielä ilmoitettu em. lehdissä. (Marras-joulukuu 2015) 7. Yhteystiedot Naantalin kaupunki Birit Keva puh Kaavan laatija Pasi Lappalainen puh Nosto Consulting Oy, Purokatu 2 / 12, Raisio pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi Liitteenä: - muutettava kaava - suunnittelualue 4/4

7

8

9

10

11

12 Naantali MUISTIO Länsitalon ranta-asemakaavan muutos NAANTALI, Ruokorauma Aloitus/Viranomaisneuvottelu Paikka: Varsinais-Suomen ELY -keskus, ympäristö ja luonnonvarat Läänin virastotalo, neuvotteluhuone Majakka Läsnä: ELY -keskus Risto Rauhala ja Tapio Aalto Naantalin kaupunki Varsinais-Suomen liitto - Maanomistaja: 1:96 Tiinanmaa - Kaavan laatija Juha Erjanti Elise Lehikoinen ja Birit Keva Esillä olleet: - Länsitalon ranta-asemakaava, vahvistettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Länsitalon ranta-asemakaavan muutosluonnos, Ote Rymättylän kunnan pohjoisosan osayleiskaavan muutoksesta Varsinais-Suomen maakuntakaava Valokuvia suunnittelualueelta Neuvottelussa esitettyjä mielipiteitä: Juha Erjanti: - Esitteli kaavamuutoksen tarkoituksen pääpiirteittäin. o Kaavamuutosalueeseen kuuluu Ruokorauman kylässä sijaitsevan kiinteistön Tiinanmaa 1:96 pohjoisosan palsta koillisrannalla, pinta-ala 5,843 ha ja rantaviivaa 0,12 km. o Voimassa olevassa Länsitalon ranta-asemakaavassa korttelissa 9 (RA-2) on loma-asuntojen enimmäismäärä 5 ja kunkin enimmäiskerrosala on 80 m 2. korttelissa 10 (RA-2) on loma-asuntojen enimmäismäärä 3 ja kunkin enimmäiskerrosala on 80 m 2. yhteiskäyttöisen rantasaunakorttelin 11 (RA-3) rakennusoikeus on 40 k-m 2. suunnittelualeen kokonaiskerrosala on yhteensä 680 m 2. Turun yliopiston kasvitieteellisen laitoksen tekemän luontoselvityksen mukaan suunnittelualueella ei ole luontoarvoja. vapaata rantaa on lähes 60 %. RA-2 kortteleiden mitoitus on 4 lay. o Alueella on voimassa yleiskaava, jonka mukaan lomarakennuksen enimmäisala on 120 m 2, saunan 30 m 2, talousrakennuksen 20 m 2 ja lämpöeristämättömän vajarakennuksen 30 m 2. Vajatilat saa rakentaa myös talousrakennuksen yhteyteen. Suunnittelualueella on yleiskaavassa kolme RA -lomarakennuspaikkaa, joissa kerrosalaa 600 m 2. o Kaavamuutoksen tavoitteena on suunnitella alueelle yksi omarantainen lomarakennuspaikka, jonka pinta-ala on noin 1 ha ja kerrosalat: las 150 m 2, vierasmaja 25 m 2, rantasauna 30 m 2 ja talousrakennukset 50 m 2. Kokonaiskerrosalan ollessa kuitenkin enintään 250 m 2. rakentamattomaksi jäävä muu alue maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ympäristöarvoja. o Kaavamuutoksessa loma-asuntoyksiköiden määrä vähenee 4 lay -> 1lay. kokonaiskerrosala vähenee 680 m 2 :stä 250 m 2 :iin, eli 430 m 2. vapaan rannan määrä pysyy suunnilleen muuttumattomana (pienenee 10 metrillä). annetaan määräykset vesihuollon järjestämisestä ja tulva-alueelle rakentamisesta. Elise Lehikoinen ja Birit Keva: Kerrosalat ovat ok. Suunnitelmasta ei ole mitään huomautettavaa.

13 Tapio Aalto Luontoselvitys tarvitaan aina. Tärkeintä on, mikä on sen sisältö. Vanha alueelle tehty selvitys on uudistettava. Yli 15 vuotta sitten tehty selvitys on vanhentunut, koska esim. suojeltavia luontoarvoja on tullut lisää. Luontoselvitys on tarpeen alueelle rakentamisen lisäksi metsänhoitoon liittyvien töiden suorittamiseen, jotta alueella mahdollisesti olevia suojeltavia luontoarvoja ei tuhottaisi. Uhanalaiset kohteet on mahdollista saada ELY-keskukselta. Risto Rauhala: Kaavaluonnos on varsin kohtuullinen, kun kahdeksan loma-asuntopaikan sijaan on suunniteltu yksi rakennuspaikka. Tässä tapauksessa on perusteltua ja mahdollista esittää rakennuspaikan kerrosala yli rakennusjärjestyksen enimmäismäärän. Kaavamuutoksessa ei ole mitään epäselvää. Luontoselvittäjä voi tarkistaa, onko alueella mahdollisesti muinaisjäännöksiä. Jatkotoimenpiteet OAS ja kaavaluonnos nähtäville. Viranomaisneuvottelu pidetään vain tarvittaessa. Kaupunki pyytää kaavamuutoksesta lausunnon ELY -keskukselta ehdotusvaiheessa. Juha Erjanti, DI Jakelu sähköpostilla: - ELY -keskus / Risto Rauhala ja Tapio Aalto - Naantalin kaupunki / Elise Lehikoinen ja Birit Keva - Varsinais-Suomen liitto / Lasse Nurmi - Maanomistaja / Tiina Rautiainen

14 NAANTALIN RYMÄTTYLÄN RUOKORAUMAN LUONTOSELVITYS VARSINAIS-SUOMENLUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2014

15 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. SELVITYSALUE 4 3. MENETELMÄT 4 4. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 5 5. LINNUSTO 8 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET KIRJALLISUUS 10 Kansikuva: Maisema suunnittelualueelta idän suuntaan Pekka Alho 2

16 1. JOHDANTO Tiina Rautiainen / Juha Erjanti tilasi Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalveluilta luontoselvityksen Naantalin Rymättylän Ruokorauman alueelle, kiinteistölle 1:96 Tiinanmaa, liittyen Naantali, Ruokorauma, Länsitalon asemakaavan muutokseen. Tehdystä luontoselvityksestä vastasivat biologi Tarja Marsh (kasvillisuus ja luontotyypit), sekä ympäristöinsinööri Pekka Alho (vastuu toimeksiannosta, linnustoselvitys ja raportin koostaminen). 2. SELVITYSALUE Selvitysalue jonka pinta-ala on 5,843 hehtaaria, sijoittuu Naantalin Rymättylän keskiosiin, Ruokoraumankorpi nimiselle metsäalueelle. Selvitysalue rajautuu koillissuunnassa Petkellahteen, ja rantaviivaa on noin 120 metriä. Itäpuolella kiinteistö rajautuu rakennettuihin rantatontteihin, länsipuolinen ranta on rakentamaton. Kaakkois- lounais- ja luoteissuunnissa selvitysalue rajautuu viereisiin talousmetsäalueisiin. Kaava-alueen luoteisnurkasta on rajattu noin 1 ha, joka on osoitettu yksiasuntoisten loma-asuntojen korttelialueeksi, loppuosa kaavaalueesta on määritelty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on luontoarvoja. Kaava-alueen sijainti: Kaavaalue Sijaintikartta n. 1: Kartta 1: Suunnittelualueen karkea sijainti 3

17 Kuva. Suunnittelualueen tarkempi sijainti ja rajaus 3. MENETELMÄT Alueen linnustoa kartoitettiin kartoituslaskentana kävellen alue käytännössä kokonaan ympäri aamuvarhaisella Alueen kasvillisuus ja luontotyypit kartoitettiin maastokäynnillä kiertämällä jalkaisin kattavasti koko suunnittelualue. 4

18 4. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Yleispiirteet Suunnittelualue sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, ja maisemassa vuorottelevat alavampien laaksojen pellot, metsäiset rinteet ja saaristoalueen korkeat kalliomäet. Yleispiirteiltään selvitysalue on metsäinen, ja vaikka maasto tyypillisesti kohoaakin rannasta poispäin mentäessä, eivät korkeuserot ole merkittäviä, eikä selvitysalueella ole saaristolle muuten niin tyypillisiä puuttomia kalliota, vaan alue on kauttaaltaan puustoinen. Suunnittelualueen keskivaiheilla on muutama maisemallisesti merkittävä siirtolohkare, joiden säilyttäminen on syytä varmistaa mahdollista mökkitielinjausta suunniteltaessa. Kuva: Suunnittelualueen keskivaiheilla olevat maisemallisesti arvokkaat siirtolohkareet Tarja Marsh Luontotyypit Suunnittelualueen metsä on enimmältä osin varsin tavanomaista talouskäyttöhistorian omaavaa puustoltaan varttuvaa kangasmetsää, jossa ei ole erityisiä luontoarvoja. Metsätyyppi vaihtelee alavampien osuuksien tuoreesta kankaasta keskialueen kallioisempien osien kuivaan kankaaseen. Suunnittelualueen ruovikkoinen rantavyöhyke on varsin kapea, ja muutamassa kohdin kallioinen. Rantavyöhykkeen tervalepikkoinen ja lehtipuustoinen osuus vaihettuu varsin pian tuoreeksi kankaaksi. 5

19 Kuva: Suunnittelalueen keskiosien tyypillistä tuoretta mustikkatyypin kangasmetsää. Valtapuuna on varttuvaa kuusikkoa, seassa siellä täällä lehtipuita ja nuorempaa alikasvosta Tarja Marsh Kuva: Suunnittelualueen korkeimpienkin kohtien kalliot ovat puustoisia, metsätyyppi on kuivaa puolukkatyypin kangasmetsää Tarja Marsh 6

20 Kuva: Suunnittelualueen ruovikkoisempi rantavyöhykkeen osa. Kiinteistön edustalla sijaitsee pieni kalliosaareke, jonne tosin pääsi kartoituksen aikaan kävellen ruovikoitunutta kannasta pitkin. Pesivälle saaristolinnustolle saareke ei ole erityisen sovelias pienen koon ja kumpumaisen muodon, sekä erityisesti maayhteyden vuoksi. Siihen liittyvää vaaraa havainnollisti sopivasti rannassa kulkenut kettu Pekka Alho Kuva: Tuulenkaato kiinteistön rantakalliolla Pekka Alho 7

21 5. LINNUSTO Kiinteistön ja sen lähialueen linnusto oli välisaaristoalueelle tyypillistä ja toisaalta mäntykankaille melko tyypillistä, ilman erityisen merkittävää lajistoa tai habitaattia. Mökkien alustat ja ripustetut pöntöt tarjoavat usein pesäpaikkoja mm. isokoskeloille, kuten mahdollisesti tässäkin tapauksessa (vrt. kuva alla). Kuva: Isokoskelopoikue (uimassa) käytti edustan vesikiveä lepäilypaikkanaan Pekka Alho Lajistoon sisältyi muutamia lintudirektiivin suojaamia lajeja (valkoposkihanhi, kalatiira, palokärki ja harmaapäätikka) sekä kansallisen uhanalaisluokituksen (isokoskelo, sirittäjä) mukaisia suojelustatuksen omaavia lintulajeja, mutta näillä ei ole havaituissa määrin merkitystä, sillä ko. lajisto on suhteellisen tavanomaista ja määrät pieniä. Selvitysalueen lajeista varmasti huomionarvoisin oli harmaapäätikka, joka pesii lounaisessa saaristossa harvalukuisena, joskin silti melko tavanomaisena. 8

22 Kartta 3: Suunnittelualueen oleellisin pesimälajisto Oleellisin pesimälajisto on esitetty kartalla 3. Ulompana luoteispuolen vesialueella tavattiin reviiriltä tai mahdolliselta reviiriltä kaksi paria kalalokkeja ja yksi pari kalatiiroja, sekä vielä kauempaa Tirhanperän suunnalla/alueella haapana pari, kanadanhanhipari, kaksi lisäparia silkkiuikkuja, sekä 10 yksilöä, mahdollisesti Koivukarin ympäristössä pesiviä valkoposkihanhia. Muuta tavanomaista peruslajistoa olivat: sepelkyyhky, mustarastas, pajulintu, kirjosieppo, sinitiainen, västäräkki, metsäkirvinen, punarinta, peippo, korppi ja varis. Muutama myöhään 9

23 saapuva hyönteissyöjä olisi periaatteessa saattanut täydentänyt listaa, mutta habitaatti ei ole kaikkiaan erityisen sovelias vaateliaammalle lajistolle. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Suunnittelualueella tai sen välittömässä tuntumassa ei esiinny luonnonsuojelulain 29 :n tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä eikä metsälain 10 perusteella rauhoitettuja erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Linnuston ja mahdollisten muiden luontoarvojen puolesta kiinteistö sopii rakentamiseen, sillä esim. lepakoille tai liito-oraville alue ei vaikuttanut potentiaaliselta. Huomioitavaksi jää kuitenkin siirtolohkareet (vertaa kuvateksti sivulla 5). 7. KIRJALLISUUS Koskimies, P. 1994: Linnuston seuranta ympäristöhallinnon hankkeissa. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja B, No s. Rassi, P, Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Lehikoinen, E., Gustafsson, E. ja muut 2003: Varsinais-Suomen linnut. Turun lintutieteellinen yhdistys ry. Turku. Kuva: noin puolet suunnittelualueen rantaviivasta rajautuu kalliona veteen Pekka Alho 10