Asemakaavan selostusluonnos

Transkriptio

1 HÄMEENLINNA Asemakaavan selostusluonnos 2477 Pajanpolku Asemakaavan muutos: 90. kaupunginosa, Kalvola kortteli 245, tontit 2 ja 3 Päivi Saloranta, tilaajajohtaja Vireilletulo Yhdyskuntalautakunta xx.xx.2011 Yhdyskuntalautakunta xx.xx.2011

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Luettelo lausunnoista 3 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet 4 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kanta-Hämeen vaihemaakuntakaavaluonnos Yleiskaava Asemakaava Pohjakartta Käytetyt selvitykset 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Vireillepanon ja laatimisvaiheen kuuleminen Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan vaikutukset 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 11 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 11 Liitteet Tilastolomake liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma liite 2 Asemakaavakartan pienennös liite 3 Valokuvia liite 4 Lausunnot

3 3 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee xx.x.2011 päivättyä asemakaavakarttaa työnumero PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 750 m Iittalan keskustasta itään, Pajanpolun varrella, paikassa joka on esitetty sijaintikartassa selostuksen kansilehdellä. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus kantakartalla. 1.2 Kaavan tarkoitus Yksityisessä omistuksessa olevalle puistoalueelle kaavoitetaan erillispientalotontti ja samalla viereiseen asemakaavatonttiin liitetään pala puistosta. Kevyen liikenteen väylän merkintää muutetaan siten, että osalla väylää sallitaan tontilleajo. 1.3 Luettelo lausunnoista (pyydetään laatimisvaiheen kuulemisen aikana) - Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto - Liikennevirasto - Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n lausunto - Kanta-Hämeen Pelastuslaitos - Vattenfall Verkko Oy:n lausunto - AinaCom Oy

4 4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan lähtökohtana on maanomistajan (kiinteistöt ja ) asemakaavan muutoshakemus, jossa esitetään n m 2 suuruisen omakotitalotontin kaavoittamista Koulupuistoon sekä puistoalueesta palan liittämistä jo kaavoitettuun tonttiin. Asemakaavamuutoshakemus on jätetty entiselle Kalvolan kunnalle. Kalvolan kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan (105 ) asemakaavamuutoksen valmistelusta. Pajanpolku laitetaan vireille Vireillepanon yhteydessä kaavaluonnos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä selostusluonnos asetetaan näytäville väliseksi ajaksi. Asemakaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot mennessä. Asemakaavaehdotus on tarkoitus viedä yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn lokakuussa Yhdyskuntalautakunta asettaa ehdotuksen nähtäville 14 päivän ajaksi. Tavoitteena on, että kaavaehdotus hyväksytään yhdyskuntalautakunnassa joulukuussa Tällöin asemakaava vahvistuisi tammihelmikuun vaihteessa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue sijaitsee Kalvolan kaupunginosassa, Pajanpolun varressa ja Hepolantien kääntöpaikan päässä. Alueelle kulku tapahtuu Lennintien ja Konstan kaarteen kautta. Suunnittelualueen lähiympäristö on omakotialuetta, jonka talot on rakennettu pääsääntöisesti 1950-luvulla ja 1970-luvulla. Suunnittelualueen vieressä, Pajanpolun toisella puolella on entinen yläkoulu, joka on nyt tyhjillään. Koulun uusin osa rakennettu vuonna Suunnittelualue sijaitsee rinteessä, joka viettää lounaaseen. Laajennettavalla erillispientalotontilla on v rakennettu yksikerroksinen puutalo, jossa on kellarikerros. Rakennusoikeutta on käytetty 154 k-m 2. Tontin ympärillä on Koulupuisto, jossa nuorta lehtipuustoa ja joka on pusikoitunut. Puistoon ei ole rakennettu puistokäytäviä, eikä sille ole myöskään tallaantunut polkuja. Tontin suuruus on 1631 m 2 ja hakijan omistuksessa olevan puistoalueen suuruus 6660 m 2.

5 5 Suunnittelualueen eteläpuolella on päärata. Omakotitalotontin rajasta on n. 47 m lähimmälle junaraiteelle. Radan pohjoispuolelle on rakennettu meluvalli, joka ulottuu rautatieasemalta asemakaavoitettavan uuden tontin kohdalle. Valli on noin korkeimmillaan n. 3 m korkea, matalampi päistään. Suunnittelualueen ja radan välissä on jätevesi- ja puhdasvesiputket. Rautatieasemalle ja keskustaan päin on rakennettu kevyen liikenteen alikulku. Asemalle on vajaa 400 m ja Iittalan keskustaan n. 750 m Maanomistus Suunnittelualueen erillispientalotontti ( ) ja osa Koulupuistoa ( ) ovat yksityisessä omistuksessa. Kevyen liikenteen väylä ( ) on kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistamassa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty asuntovaltaiseksi taajamatoimintojen alueeksi (A). Viereinen rautatiealue on merkittävästi parannettava päärata Kanta-Hämeen vaihemaakuntakaavaluonnos ( ) Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa suunnittelualueen eteläpuolelle, pääradan varteen on merkitty pääviemäri / päävesijohtolinjayhteys. Lisäksi alue kuuluu kehitettävän liikennekäytävärajauksen sisään.

6 Yleiskaava Kalvolan kunnanvaltuusto on hyväksynyt oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan, jossa suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) ja lähivirkistysalueeksi(vl).

7 Asemakaava Asemakaavassa suunnittelualueen tontti on kaavoitettu erillispientalotontiksi (AO), rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuuslukuna e=0,2, kerrosluku on I½. Tontin ympäristö on merkitty puistoksi (VP). Näiden alueiden koillispuolella kulkee jalankululle ja pyöräilylle varattu tie (pp) Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista annetun asetuksen vaatimukset Käytetyt selvitykset Hämeen seudun lisäraiteet tilantarvetarkastelu. Esiselvitys Pöyry. Rautateiden meluselvitys Ratahallintokeskus. Ramboll Finland Oy Kalvolan luonto-opas. Ympäristöosaston julkaisuja 29, Heli Jutila, Hannu Harju. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaava laaditaan tarpeeseen rakentaa liikkumisen kannalta esteetön rakennus. Vanha rakennus jää toisen sukupolven käyttöön. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö

8 Osalliset Kaavoitusprosessin osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 2. Pajanpolun kaavamuutostyössä ovat osallisia maanomistajat ja haltijat, naapurikiinteistöjen omistajat, kaikki asiasta kiinnostuneet kaupunkilaiset sekä yhdistykset, yhteisöt ja seurat, joiden toiminta liittyy alueeseen tai hankkeeseen. Alueen maanomistajilla sekä niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavaratkaisu saattaa merkittävästi vaikuttaa, on oikeus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida vaikutuksia ja esittää kirjallisia tai suullisia mielipiteitä kaavaratkaisusta. Muita osallisia ovat kaupungin hallintokunnat, Kanta-Hämeen Pelastuslaitos, Vattenfall Verkko Oy, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy ja AinaCom Oy. Valtion viranomaisista osallinen on Hämeen ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Liikennevirasto. Asemakaavasta päättää yhdyskuntalautakunta Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavamuutoksen vireilletulosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella Hämeen Sanomissa sekä Kaupunkiuutisissa ja kirjeitse naapureille. Kuulutuksessa ja kirjeessä ilmoitetaan laatimisvaiheen kuulemisesta ja asemakaavaluonnoksen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä selostusluonnoksen nähtävilläolosta. Laatimisvaiheen kuuleminen järjestetään ajalla Naapureiden kirjeiden liitteenä on asemakaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitä hankkeesta. Viranomaisten kanssa vuorovaikutus tapahtui neuvotellen ja pyytämällä lausuntoja. Asemakaavaluonnos valmistellaan asemakaavaehdotukseksi ja viedään yhdyskuntalautakunnan käsiteltäväksi xx.xx Yhdyskuntalautakunta asettaa ehdotuksen julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallisilla on silloin mahdollisuus tehdä muistutuksia. Ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen yhdyskuntalautakunta päättää asemakaavasta Vireillepanon ja laatimisvaiheen kuuleminen Mielipiteet ja kaavoittajan vastineet Täydentyy. Lausunnot ja kaavoittajan vastineet Täydentyy. 4.3 Asemakaavan tavoitteet

9 9 Tavoitteena on eheyttää yhdyskuntarakennetta. Muodostetaan uusi rakennuspaikka ja laajennetaan vanhaa tonttia sekä turvataan kulkuyhteydet tonteille. Käyttämätön puistoalue osoitetaan tehokkaampaan käyttöön keskeisellä Iittalan alueella. Lisäksi tavoitteena on riittävä melutorjunta raideliikenteen melua vastaan. Valtakunnallisena tavoitteena on turvata valtakunnallisesti merkittävän pääradan kehittämismahdollisuus. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne hieman tiivistyy kun nykyistä Hepolantien varteen kaavoitettua rakennusrivistöä jatketaan. Pajantien ja Hepolantien varsi yhtenäistyy ja hoidettua pihamaata syntyy lisää. Tonttien rakennusoikeuden, kerrosluvun ja rakennusalan osoittamisella pyritään sovittamaan uusi rakennus mittakaavallisesti samanlaiseksi kuin lähiympäristön rakennuskanta. Alue on väljää omakotialuetta, myös asemakaavan muutoksella muodostetavat tontit jatkavat samaa perinnettä. Sijainniltaan ja maasto-olosuhteiltaan molemmat tontit soveltuvat hyvin rakentamiseen. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavamuutoksen myötä Koulupuisto pienenee n m 2. Alueelta ei kuitenkaan ole tiedossa merkittäviä luontoarvoja. Radan varteen jää edelleen viheraluekaistale, jolta on yhteys Hepolantielle ja Pajanpolulle. Suurin muutos tapahtuu maisemassa kun puustoa kaadetaan ja luonnontilainen puisto muuttuu Pajantien varressa rakennetuksi ympäristöksi. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Asemakaavamuutoksella edesautetaan ikäihmisen asumista kotona kun rakennetaan liikkumisen kannalta esteetön uusi rakennus. Muutoksella mahdollistetaan tässä tapauksessa myös perheen eri sukupolvien asuminen lähellä toisiaan. Vaikutuksiltaan ongelmallisin on pääradan aiheuttama melu. Laajennettavan tontin raja sijaitsee n. 47 metrin päässä lähimmästä junaraiteesta ja uuden tontin raja n. 42 metrin päässä lähimmästä junaraiteesta. Radan pohjoispuolelle on rakennettu meluvalli, joka on n. 3 m korkea, päistään luiskattu. Meluvalli loppuu vanhan ja uuden tontin väliselle rajalle. Radan ja tonttien välissä on tiheää, nuorta lehtipuustoa ja pusikkoa. Myös meluvalli on nuoren puuston peitossa. Paikallisliikenteen junat ovat hiljaisia, ne hiljentävät ja pysähtyvät Iittalan asemalla. Muista henkilöjunista ja tavarajunista aiheutuu enemmän lyhytkestoista melua. Maanomistaja on asunut pitkään muutoksenalaisella rakennetulla tontilla ja tottunut siten junista aiheutuvaan meluun. Uudisrakennus on tulossa omistajan omaan käyttöön.

10 10 Asumiseen käytettävillä alueilla valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot ulkona ovat vanhoilla alueilla 55 db päivällä ja 50 db yöllä. Sisällä ohjearvot ovat 35 db päivällä ja 30 db yöllä. Suunnittelualueelta ei ole tehty meluselvitystä. Suunnittelualueen yöaikaista melutasoa on pyritty arvioimaan rautateiden meluselvityksen avulla vuodelta Selvitys ulottui pääkaupunkiseudulta Riihimäelle. Riihimäen ja Järvenpään välillä yömelutaso metrin päässä radasta on db koko matkalla. Suoraan tuota arvoa ei voida soveltaa suunnittelualueelle; maaston muodot ja kasvipeitteisyys ovat erilaiset, myös liikennemääriltään Riihimäki on vilkkaammin liikennöity. Kuitenkin suuntaa-antavana keskiarvona voidaan lukua pitää vanhan tontin kohdalla. Uuden tontin kohdalla, radan puoleisella pihalla meluvalli vaimentaa melua. Parhaimmillaan meluvallilla saadaan melua laskettua jopa 15 db. Meluvalli päättyy muodostettavien tonttien välisen rajan kohdalla, ja melu pääsee vuotamaan myös uudelle tontille, joten vallin teho ei ole edelle esitetyn 15 db:n suuruinen. Vanhan tontin kohdalle meluvalli ei ulotu, mutta pohjoisesta päin tulevien junien melua se vaimentaa. Todennäköisesti radan puoleisilla pihoilla yöaikaiset ohjearvot eivät täyty. Asemakaavaluonnoksessa on sisätilojen melua torjuttu julkisivun ääneneristävyys vaatimuksella, 35 db, joka pitää sisätilojen melun ohjearvojen mukaisena.

11 11 Rakennusala, ohjeellinen rakennuksen paikka ja harjan suunta ohjaavat rakentamaan rinteen suuntaisesti, jolloin päärakennus toimii meluesteenä ja etupihan puolelle syntyy melulta suojattua aluetta. Vanhan rakennuksen rakenteiden ääneneristävyyden parantaminen toteutuu mahdollisten remonttien yhteydessä. Pääradan välityskyvyn parantamiseksi on valtion taholta mietitty kahden lisäraiteen rakentamista Helsingin ja Tampereen välille. Iittalan kohdalla on alustavasti mietitty laajentamista radan pohjoispuolelle. Tilallisesti asemakaavamuutos ei hankaloita hanketta. Melua raideparin rakentaminen tuo lähemmäksi asutusta. Lisäraiteiden toteutuessa samanlaisilla raiteiden väleillä kuin nykyiset raiteetkin ovat, sijoittuu lähin raide olemassa olevan tontin rajasta 38 metrin päähän ja uuden tontin rajasta 33 metrin päähän. Lähin raide olisi nykyisen meluvallin radan puoleisen reunan kohdalla. Lisäraiteiden rakentaminen on pitkällä tulevaisuudessa, eikä mitään varsinaisia suunnitelmia tiettävästi ole olemassa. Oletettavaa kuitenkin on, että hankkeen toteutuessa meluvalleilla tai muilla meluesteillä huolehditaan vanhojen asuinalueiden melusuojauksesta. Hepolantien ja Pajakadun asutuksen kohdalla nykyistä meluvallia jatkettaneen etelään päin. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavamuutoksella on kaavoitettu yksi tontti puistoalueelle sekä liitetty lisämaata olemassa olevaan tonttiin. Tonttien uudet numerot ovat ja , ja niiden uudet pinta-alat ovat 2250 m m 2. Puistoalue pienenee 2456 m 2. Tonttien käyttötarkoitukseksi on merkitty erillispientalotontti (AO). Laajennetulla tontilla kerrosluku on II½, ja on siten pysynyt samana. Uuden tontin kerrosluku on 2/3rII. Rakennusoikeutta on molemmilla tonteilla osoitettu päärakennukselle 250 k-m 2 ja talousrakennukselle 50 k-m 2. Päärakennusten harjansuunta on merkitty rinteensuuntaiseksi. Rakennusten rakenteiden ääneneristävyydelle on kahdelle rakennusalansivulle merkitty 35 db. Pajanpolun jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu muutettiin tontille ajon sallivaksi (pp/t). 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutus on maanomistajan harkinnassa. Alueella on kunnallistekniikka.