POMARKKU KIRKONKYLÄ MYLLYVAINION ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus

Transkriptio

1 POMARKKU KIRKONKYLÄ MYLLYVAINION ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ,

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KAAVAN TARKOITUS TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET KAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö KAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Taloudelliset vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 2. Asemakaavan seurantalomake (tilasto) 3. Havainnekuva kaava-alueesta (viistoilmakuvaan upotus) Rakennustapaohjeet (erillinen liite) Tämä kaavaselostus koskee päivättyä kaavakarttaa. 2

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Myllyvainion alueen asemakaavan muutos Kunta: Pomarkku (608) Kylä: Pomarkku (406) Tilat: Myllyranta RN:o 15:75, osa tiloista Teinonen RN:o 15:80 ja Lepistö RN:o 34:9 Asemakaavan muutos koskee korttelia 39, maa- ja metsätalousaluetta sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit 36 ja 39, katualuetta, lähivirkistysaluetta sekä erityisaluetta. Kaavan laadituttaja: Pomarkun kunta Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sibeliuksenkatu 11 B 1, HÄMEENLINNA Yhteyshenkilö, Piia Tuokko: Asemakaavan muutos on tullut vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidettiin nähtävillä Kaavaehdotusaineistot pidettiin nähtävillä Tämä asemakaavan muutos on Pomarkun kunnanvaltuuston hyväksymä xx.xx.2015 xx. Voimaantulo xx.xx Kaava-alueen sijainti ja kaavan tarkoitus Myllyvainion asemakaavan muutosalue sijaitsee Pomarkun kirkonkylällä Harjantien, Kyöpelinkujan ja Saarentien rajaamalla peltoalueella. Alueen pinta-ala on n. 1,6 ha. Kaavamuutoksen tarkoituksena on jatkaa osayleiskaavan muutoksella alkanutta rivitaloalueen kaavoitusta osalle Teinosen (RN:o 15:80) tilaa. Tavoitteena on myös turvata Pomarkun jokivarren virkistysyhteyden sekä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. Samoin jokirannassa, Myllyrannan (RN:o 15:75) tilalla ja osittain Lepistön (RN:o 34:9) tilan alueella sijaitseva vanha myllynpaikka on tarkoitus turvata kaavamerkinnöin. Karttaote Pomarkun kirkonkylän alueelta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on rajattu punaisella ympyrällä. 3

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulo- ja valmisteluvaihe Myllyvainion alueen kaavoitusprosessi on käynnistynyt kunnanhallituksen päätöksellä ( 14). Alueen kaavamuutosten käynnistymisestä kuulutettiin ensimmäisen kerran Kunnanvaltuusto hyväksyi ( 81) Myllyvainion alueen osayleiskaavan muutoksen. Osayleiskaavan valmistumisen jälkeen alueelle aloitettiin laatimaan uutta asemakaavaa. Asemakaavamuutoksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Neuvottelussa käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä alustava kaavaluonnos. Viranomaisilla ei ollut erityistä huomautettavaa alustavaan kaavaluonnokseen. Kaavaan toivottiin lisättävän rakentamista koskevia määräyksiä ja havainnollistavia kuvia. OAS:iin sekä kaavaluonnokseen tehtiin pieniä täsmennyksiä. Pomarkun kunnanhallitus päätti kokouksessaan ( 117) asettaa Myllyvainion alueen asemakaavamuutoksen OAS:n ja kaavaluonnoksen yleisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Kaava-alueen maanomistajille ja naapureille tiedotettiin asiasta kirjeitse. Lisäksi pyydettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (maankäyttö- ja liikennepuoli), Satakunnan museon sekä Pomarkun rakennus- ja ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lausunnot. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta sekä OAS:n ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta kuulutettiin OAS ja kaavaluonnos pidettiin 30 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä kunnan Internet-sivuilla ja Pomarkun kunnanviraston teknisen osaston ilmoitustaululla Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. Ehdotusvaihe OAS:sta tai kaavaluonnoksesta ei jätetty yhtään osallisen mielipidettä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue kommentoi kaavaluonnosta, että mikäli Harjantie ei ole mukana kaava-alueessa, se voidaan esittää voimassa olevan kaavan mukaisesti liikennealueena (LT). LT-alueen merkinnöistä osoitetaan vain ajoneuvoliittymän sijainnin nuoli. ELY-keskus ja Satakunnan museo kommentoivat kaavaa lisää, kun viranomaisneuvottelussa sovittu havainnollistaminen ja muut täydennykset on tehty ja selostus vaikutustenarviointeineen on käytettävissä. Pomarkun kunnan tekninen lautakunta ( 46) sekä rakennus- ja ympäristölautakunta ( 30) totesivat lausunnoissaan, että korttelissa 36 sijaitsevan vesi- ja viemärilinjan päälle ei tule rakentaa rakennuksia eikä sijoittaa tontin tieliittymää. Tästä johtuen autotallien/talousrakennusten ohjeellisia sijainteja siirrettiin hieman ja Saarentien varteen osoitettiin tarpeellisilta osin ajoneuvoliittymän kieltävää merkintää. Kaavakarttaa ja -merkintöjä täsmennettiin rakentamismääräysten osalta sekä laadittiin kaavaselostus, havainnekuvia kaava-alueesta ja rakennustapaohjeet. Pomarkun kunnanhallitus päätti kokouksessaan ( 182) Myllyvainion alueen asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville asettamisesta. Kaavaehdotusaineistot pidettiin 30 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä kunnan Internet-sivuilla ja Pomarkun kunnanviraston teknisen osaston ilmoitustaululla Viranomaisilta pyydettiin lausunnot kaavaehdotuksesta ja osallisilla oli mahdollisuus muistutusten tekemiseen. Kaavaehdotuksesta ei jätetty yhtään osallisen muistutusta. Lausuntonsa antoivat Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Satakunnan museo. Lausuntoihin on laadittu 4

5 vastineet. Satakuntaliitto ja ELY-keskus pyysivät lausunnoissaan huomioimaan Satakunnan museon rakennustapaohjeisiin esittämät korjaukset (ks. kohta 4.3.4). Viranomaisilla ei ollut huomautettavaa itse kaavaratkaisuun. Rakennustapaohjetta täsmennettiin Satakunnan museon lausunnon mukaisesti kattojen ja julkisivujen osalta. Kaavakartan yleismääräyksiä täsmennettiin samoin kattojen osalta. Kaavaehdotusaineistot päivitettiin Pomarkun kunnan hyväksymiskäsittelyä varten. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutos koskee korttelia 39 (YM), maa- ja metsätalousaluetta (M) sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueet (AR) 36 ja 39, katualuetta, lähivirkistysaluetta (VL) sekä erityisaluetta (ET). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutoksen mahdollistama rakentaminen voidaan toteuttaa alueen maanomistajien tarpeiden mukaisesti kaavamuutoksen saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Pinta-alaltaan noin 1,6 hehtaarin suuruinen suunnittelualue on pääosin viljelyskäytössä olevaa peltoa. Alueen poikki virtaa kohti Pomarkunjokea laskeva Tervalamminoja, jonka varressa kasvaa nuoria lehtipuita ja lähempänä Harjantietä myös joitakin havupuita. Maasto kohoaa loivasti etelä-pohjoissuunnassa ollen matalimmillaan jokivarressa. (Kuvat 1 3) 15:80 34:9 15:75 Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus on esitetty punaisella. Kuva 2. Ilmakuva suunnittelualueelta. 5

6 Kuva 3. Viistoilmakuvassa suunnittelualueen peltomaisemaa pohjoisesta päin kuvattuna. Maisema Suunnittelualueelle laadittiin maisemaselvitys (Ympäristönsuunnittelu Oy, ) Myllyvainion alueen osayleiskaavan muutostyön yhteydessä. Selvityksessä kerrotaan alueen maisemasta seuraavaa: Harjantieltä suunnittelualueen suuntaan (lounaaseen) katsottaessa avautuu maisema Pomarkun kirkoille (Kuva 4). Kirkot siintävät maiseman taustalla Harjantieltä katsottaessa Tervalamminojan ylittävältä tieosuudelta aina Kyöpelinkujan risteyksen tuntumaan asti. Teinosen vanha tilakeskus talousrakennuksineen sijoittuu Kyöpelinkujan ja Harjantien risteyksen viereen muodostaen kauniin ja säilyttämisenarvoisen maisemakokonaisuuden (Kuva 5). Suunnittelualue ei erotu juurikaan maisemassa kirkoilta päin kuvattuna (Kuva 6). Kuva 4. Näkymä Harjantieltä lounaaseen kohti kirkkoja. Tervalamminoja näkyy kuvan vas. reunassa. Kuva 5. Näkymä Harjantieltä kohti Kyöpelinkujaa ja vanhan Teinosen tilakeskuksen rakennuksia. Kuva 6. Näkymä kirkkojen suunnalta, Pitkäkujalta kohti koillista. Puusto peittää näkymän suunnittelualueelle. 6

7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei sijaitse toteutettuja luonnonsuojelu- tai Natura verkostoon kuuluvia alueita. Alueelta ei tunneta mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita (Maaperän tilan tietojärjestelmä). Alueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä eikä niitä tällä kaavamuutoksella aiheuteta. Vesistö Pomarkunjoen sivuhaara, Myllyjuopa, kulkee kapenevana uomana suunnittelualueen eteläpuolitse. Kylän mylly sijaitsi aikoinaan tässä joen sivuhaarassa ja siksi uomassa on edelleenkin maarakenteinen pohjapato, jonka ylitse vesi virtaa vain runsaampien sade- ja sulamisvesien aikana. Inhottujärvestä alkunsa saava Pomarkunjoki laskee kirkonkylän lävitse kohti Isojärveä ja sieltä kahta lasku-uomaa pitkin mereen. Pomarkunjokea kuormittaa voimakas hajakuormitus. Vesi on sameahkoa, humuspitoista ja runsasravinteista. Ekologisen luokittelun mukaan Pomarkunjoen vedenlaatu on vaihdellut tyydyttävästä välttävään. (Kvvy 2013: Karvianjoen yhteistarkkailu vuosina 2011 ja 2012.) Pohjavedet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Keltonlähde, I-lk.) sijaitsee n. 500 metrin päässä länsi-luoteen suunnalla. (OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalv.) Rakennettu ympäristö Väestö ja rakennuskanta Pomarkku on noin 2500 asukkaan kunta Luoteis-Satakunnassa. Raitin varteen keskittynyt kirkonkylä on muodostunut kaakosta luoteeseen virtaavan Pomarkunjoen ja pohjoiseteläsuuntaisen selänteen leikkauskohdan ympärille. Kirkonkylän alueen vanhempi rakennuskanta on pääosin 1800-luvun jälkipuoliskolta, kuten alueen länsipuolelle sijoittuva, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas Teinosen vanha maatila talousrakennuksineen (Kuvat 5 ja 7). Tilan talousrakennus, hirsirakenteinen aitta-/liiterirakennus, sijaitsee suunnittelualueen peltoalueen reunassa. Lähistön rakennuskanta koostuu lisäksi luvun loppupuolella valmistuneista omakoti- ja rivitaloista (Kuvat 4 ja 6). Lähialueen rakennuskantaa on kuvattu tarkemmin maisemaselvityksessä (Ympäristönsuunnittelu Oy, ). Kuva 7. Suunnittelualueen lähintä rakennuskantaa. Näkymä Harjantieltä Kyöpelinkujalle. (Google Maps) 7

8 Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Pomarkun kunnan peruspalveluita ovat muun muassa päiväkoti, terveysasema sekä vanhustenhuollon palvelut. Suunnittelualueen läheisyydessä (Koulutie 3) sijaitseva Kirkonkylän koulu kattaa vuosiluokat 1 6. Kirkonkylällä on myös yläaste sekä lukio. Kaikki kirkonkylän julkiset ja kaupalliset palvelut ovat saavutettavissa ilman kulkuneuvoa 0,5 1 km säteellä suunnittelualueelta. Aiemmin maatalousvaltaisen kunnan pääelinkeino on nykyisin teollisuus. Parhaiten Pomarkku tunnetaan jalkineteollisuudesta, mutta myös metalli- ja puusepänteollisuus ovat merkittäviä työllistäjiä. Suunnittelualueeseen kuuluvalla peltoalueella ei ole nykyisin suurta merkitystä maatalouselinkeinon kannalta. Liikenne Pomarkun kunta sijaitsee valtatie 23:n varrella. Pomarkun rajanaapurit Pori ja Kankaanpää sijaitsevat n. 20 min. ajomatkan päässä. Suunnittelualuetta rajaa pohjoispuolelta Harjantie (yhd.tie 2600 Lavialle). Luoteesta alueen rajaa Kyöpelinkuja ja lounaispuolelta Saarentie. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueisiin (RKY 2009). Pomarkun kirkonkylän 1800-luvun jälkipuoliskolta oleva, suhteellisen yhtenäistä ikärakennetta edustava rakennuskanta on hyvin säilynyt. (Kuva 8) Suunnittelualueelle sijoittuu osittain muinaismuistolain nojalla rauhoitettu historiallisen ajan muinaismuistokohde, vanha myllynpaikka; Myllyranta, työ- ja valmistuspaikat (Kuva 9). Pääosa kohteesta sijoittuu suunnittelualueen kaakkoisreunan ja patorakenteen väliselle alueelle. Museovirasto teki arkeologisen kohteen tarkastuskäynnin alueella osayleiskaavatyön yhteydessä Kuva 8. Pomarkun kirkonkylä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueisiin. (RKY-rajaus merkitty karttaan sinisellä rasterilla. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti merkittynä punaisella.) Kuva 9. Myllyrannan muinaisjäännöskohde (Museovirasto). 8

9 Virkistys Pomarkussa on varsin hyvät virkistysmahdollisuudet etenkin luonnossa liikkumisesta pitävälle. Pomarkku tarjoaa mahdollisuudet muun muassa jääkiekon, jalkapallon ja yleisurheilun harrastamiseen. Lähimmät uimarannat löytyvät Isojärveltä ja Valkjärveltä Maanomistus Suunnittelualue on pääosin Pomarkun kunnan omistuksessa. Lepistön tila on yksityisessä omistuksessa. 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Suunnittelualue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) luokiteltu kuuluvaksi valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueisiin. RKY-inventointi toimii valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja arkeologisen kulttuuriperinnön ohella alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana kaavoitusprosessissa. RKY on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan ja maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallintooikeuden (KHO) päätöksellä. Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A) ja valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (kh1). (Kuva 10) Suunnittelualue Kuva 10. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Yleiskaava Myllyvainion alueelle on laadittu osayleiskaavan muutos, joka on saanut lainvoiman (Kuva 11). Muutoksessa osa MY-2 -alueesta muutettiin pientalovaltaiseksi alueeksi (AP-1) ja virkistysalueeksi (VL). Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Pomarkun kirkonkylä on merkitty rky -merkinnällä ja vanha myllynpaikka muinaismuistokohteeksi. 9

10 Yleismääräykset: Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön; Pomarkun kirkonkylä. Alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Aluetta koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Kuva 11. Ote Myllyvainion alueen osayleiskaavan muutoksesta sekä kaavamääräyksistä ja -merkinnöistä. Suunnittelualueen länsilaidassa on voimassa Pomarkun kunnanvaltuuston hyväksymä Pomarkun osayleiskaavan muutos (Kuva 12). Suunnittelualue on osoitettu osayleiskaavassa kyläalueeksi (AT) ja kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi (sk). Kuva 12. Ote Pomarkun osayleiskaavasta. Suunnittelualue on rajattu punaisella. 10

11 Asemakaava Pomarkun keskustan alueelle on laadittu rakennuskaavoja ja asemakaavoja 1970-luvulta lähtien. Suunnittelualueen asemakaava on vuodelta 1977 ja alue on osoitettu kaavassa pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Joen uoman rannassa on pieni museorakennusten aluevaraus (YM). Asemakaavayhdistelmä esittää vahvistuneen kaavatilanteen suunnittelualueen osalta (Kuva 13). Kuva 13. Ote Pomarkun asemakaavojen yhdistelmästä. Rakennusjärjestys Pomarkun kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ( 41). Pohjakartta Kaava laaditaan numeeriselle 1:2000-mittakaavaiselle asemakaavan pohjakartalle, joka on hyväksytty Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualuetta ympäröi muutoin voimassa olevat asemakaavat paitsi eteläpuolisella Saaren alueella on voimassa ainoastaan vuonna 2002 voimaan tullut osayleiskaava. Suunnittelualueen luoteispuolelle valmistui Santalanmäen asemakaavan muutos vuonna 2012, jossa alueen AR-korttelia laajennettiin ja rakentaminen kohdennettiin rakennettavuuden kannalta paremmalle alueelle. Lähistöltä ei ole tiedossa muita uusia kaavoitushankkeita. Alueelle laaditut selvitykset ja inventoinnit: - Museoviraston valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt; RKY-inventointi M. Linnala Satakunnan rakennuskulttuuri. Pomarkun rakennusinventointi. - Myllyvainioin alueen osayleiskaavan muutostyön yhteydessä alueelle on tehty arkeologinen tarkastelu (L. Koivisto, ) ja maisemaselvitys (Ympäristönsuunnittelu Oy, ). Muu suunnittelussa käytettävä aineisto: - Museoviraston muinaisjäännösrekisteri - Maanmittauslaitoksen maastotietokanta- ja kiinteistöraja-aineisto - OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelu 11

12 Kaavan muutosta varten laadittavat selvitykset - Alueelle ei ole tarvetta laatia uusia erillisselvityksiä. - Alueelle laaditaan rakennustapaohjeet (Ympäristönsuunnittelu Oy). 4 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavamuutoksen suunnittelun tarve Pomarkun kunnassa on tarve uusille rivitalorakentamiseen soveltuville tonteille palveluiden välittömässä läheisyydessä. Alueen osayleiskaavan ja asemakaavan muutoksia aloitettiin viemään eteenpäin vuonna 2012, kun alue oli siirtynyt Pomarkun kunnan omistukseen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Myllyvainion alueen kaavoitusprosessi on käynnistynyt kunnanhallituksen päätöksellä ( 14). Alueen kaavamuutosten käynnistymisestä kuulutettiin ensimmäisen kerran Kunnanvaltuusto hyväksyi ( 81) Myllyvainion alueen osayleiskaavan muutoksen. Osayleiskaavan valmistumisen jälkeen alueelle aloitettiin laatimaan uutta asemakaavaa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavoituksen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. - Yritykset, yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt - Viranomaiset: Satakunnan liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus (ympäristö/liikenne) ja Satakunnan museo - Pomarkun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta, tekninen lautakunta Vireilletulo Myllyvainion alueen kaavamuutoksien vireilletulosta kuulutettiin ensimmäisen kerran Asemakaavamuutoksen vireilletulosta kuulutettiin Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Asemakaavan muutoksen keskeisistä työvaiheista tiedotetaan Luoteisväylä -lehdessä, kunnan ilmoitustaululla sekä Internet-sivuilla. Lisäksi tiedotetaan kirjeitse kaavan muutosalueen ja välittömän vaikutusalueen maanomistajia. Ajankohta Suunnitteluvaihe Kuulutus kaavamuutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta. (Liite 1) OAS ja kaavaluonnos pidettiin 30 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä. Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tai kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä Kaavaehdotus pidettiin 30 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä. Osallisilla oli mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. - Kaavaehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. 12

13 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe Asemakaavamuutoksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Neuvottelussa käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä alustava kaavaluonnos. Neuvotteluun osallistuivat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Pomarkun kunnan edustajat sekä kaavoittaja (muistio). Kutsun olivat saaneet viranomaisista myös Satakuntaliitto ja Satakunnan museo (antoivat kommentit). Viranomaisilla ei ollut erityistä huomautettavaa alustavaan kaavaluonnokseen. Kaavaan toivottiin kuitenkin lisättävän rakentamista koskevia määräyksiä ja havainnollistavia kuvia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä kaavaluonnokseen tehtiin pieniä täsmennyksiä viranomaisten kommenttien perusteella OAS ja kaavaluonnos nähtävillä. OAS:sta ja kaavaluonnoksesta pyydettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (maankäyttö- ja liikennepuoli), Satakunnan museon sekä Pomarkun rakennus- ja ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri - vastuualue kommentoi kaavaluonnosta, että mikäli Harjantie ei ole mukana kaava-alueessa, se voidaan esittää voimassa olevan kaavan mukaisesti liikennealueena (LT). LT-alueen merkinnöistä osoitetaan vain ajoneuvoliittymän sijainnin nuoli. ELY-keskus ja Satakunnan museo kommentoivat kaavaa lisää, kun viranomaisneuvottelussa sovittu havainnollistaminen ja muut täydennykset on tehty ja selostus vaikutustenarviointeineen on käytettävissä. Pomarkun kunnan tekninen lautakunta ( 46) sekä rakennus- ja ympäristölautakunta ( 30) totesivat lausunnoissaan, että korttelissa 36 sijaitsevan vesi- ja viemärilinjan päälle ei tule rakentaa rakennuksia eikä sijoittaa tontin tieliittymää. Tästä johtuen autotallien / talousrakennusten ohjeellisia sijainteja siirrettiin hieman ja Saarentien varteen osoitettiin tarpeellisilta osin ajoneuvoliittymän kieltävää merkintää. Kaavakarttaa ja -merkintöjä täsmennettiin rakentamismääräysten osalta sekä laadittiin kaavaselostus, havainnekuvia kaava-alueesta ja rakennustapaohjeet. Kaavaehdotus pidettiin 30 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä. Viranomaisilta pyydettiin aineistosta lausunnot. Lausuntonsa antoivat Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Satakunnan museo. Lausuntoihin on laadittu vastineet. Satakuntaliitto ja ELY-keskus pyysivät lausunnoissaan huomioimaan Satakunnan museon rakennustapaohjeisiin esittämät korjaukset. Viranomaisilla ei ollut huomautettavaa itse kaavaratkaisuun. Rakennustapaohjetta täsmennettiin Satakunnan museon lausunnon perusteella kattojen ja julkisivujen osalta seuraavasti: Rakennuksissa käytettäväksi katemateriaaliksi suositellaan tiiltä, kolmiorimahuopaa tai maalattua saumapeltiä. Pelti- tai huopakaton värityksen tulee olla tummanharmaa tai musta. Tiilikaton värityksen tulee olla savitiilenpunainen. Tiilikaton yhteydessä ei tule käyttää reunatiiliä vaan mieluimmin katteen väristä pelti- tai puulistaa. Vesikatteen pintamateriaalin ja värin tulee olla sama tontin kaikissa rakennuksissa. Rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla puuverhoilu. Julkisivu- 13

14 pinta voidaan varustaa yksinkertaisella jakolistalla korkeintaan räystäiden alla jatkuen päätyihin. Muuten seinäpinnat tulee toteuttaa jaottomina. Laajoja yhtenäisiä ikkunoiden lasipintoja tulee välttää. Suositaan valoaukon jakamista erillisin ikkunapuittein. Kiinteät ristikot eivät ole suositeltavia. Koristeellisien listoituksien ja uusvanhojen ratkaisujen käyttöä tulee välttää. Kaavakartan yleismääräyksiä täsmennettiin kattoja koskevien määräysten osalta vastaavalla tavalla. 4.4 Kaavamuutoksen tavoitteet Kaavoitustyön tavoitteena on jatkaa osayleiskaavan muutoksella alkanutta rivitaloalueen kaavoitusta osalle Teinosen (RN:o 15:80) tilaa. Tavoitteena on myös turvata Pomarkun jokivarren virkistysyhteyden sekä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. Samoin jokirannassa, Myllyrannan (RN:o 15:75) tilalla ja osittain Lepistön (RN:o 34:9) tilan alueella sijaitseva vanha myllynpaikka turvataan kaavamerkinnöin Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä Satakunnan maakuntakaavan alueelle asettamat tavoitteet ja käyttötarkoitukset. Asemakaavan muutos vastaa Pomarkun osayleiskaavan mukaisia aluevarauksia, ja voidaan nähdä taajaman rakennetta tiivistävänä kaavamuutoksena. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu kaksi rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR) 36 ja 39, katualuetta (Saarentie), erityisaluetta (ET) jätevedenpumppaamoa varten sekä neljä lähivirkistysaluetta (VL). Alueen pinta-ala on yhteensä noin 1,6 hehtaaria. Kaavamuutoksella osoitetut asuinalueet sijaitsevat maankäytöllisesti edullisella paikalla tukeutuen kirkonkylän yhdyskuntarakenteeseen. Alue on nykyisellään pääosin viljelyskäytössä. Keskeisellä paikalla taajamassa sijaitessaan ja ollen melko pienialainen, ei peltoalue kuitenkaan sovellu erityisen hyvin nykymaatalouden harjoittamiseen. Alueen rakentaminen tiivistää olemassa olevaa ympäröivää rakennuskantaa Mitoitus Kaavan muutosalue on pinta-alaltaan 1,6174 ha. Kaavan aluetehokkuus on e=0,16. Alueen pinta-alasta n. puolet on osoitettu rakentamiselle (AR), jossa rakennusoikeuden kokonaismäärä on 2634 k-m 2. Voimassa olevassa asemakaavassa ei ollut osoitettu alueelle rakentamista lainkaan. (Liite 2) 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Suunnittelualue on viljelykäytössä olevaa peltoaluetta. Alueen luonnonympäristöt, Tervalamminojan ja jokiuoman varret, sijoittuvat suunnittelualueen itä- ja eteläosiin ojan laskiessa myös alueen lävitse. Uudet rakentamisalueet sijoittuvat peltoalueille säilyttäen luonnonmukaisemmat alueet ympärillään. Aluetta ei asfaltoida, jolloin hulevesien määrä 14

15 ei ole kovin merkittävä ja alue kuuluu vesihuoltoyhtiön toiminta-alueeseen, jolloin alueelle tulee kunnallinen vesijohto ja viemäröinti. Kaavamuutoksella ei huononneta merkittävästi alueen luonnonarvoja tai ympäristön tilaa. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavan muutoksella muodostuu kaksi rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR) 36 ja 39. Korttelin 36 pinta-ala on 6518 m 2 ja korttelin 39 pinta-ala on 2261 m 2. Kortteleiden tehokkuusluku on 0,30 ja kerrosluku yksi (I). AR-alueille on osoitettu rakennusten sijainnit ja harjasuunnat; korttelin 39 yksi asuinrakennus ja kaksi korttelin 36 kolmesta asuinrakennuksesta sijoittuvat Tervalamminojan suuntaisesti. Korttelien reunoille on osoitettu istutettavaa aluetta. Leikki- ja oleskelualueeksi varatut alueen osat on osoitettu korttelin 39 pohjoisosaan ja korttelin 36 länsiosaan, pysäköintialueen ja yhden asuinrakennuksen väliselle alueelle. Kortteleihin kulku tapahtuu Kyöpelinkujan ja Saarentien kautta. Pysäköinti järjestetään Saarentien varteen osoitetuille pysäköimispaikoille (p), joiden yhteyteen on mahdollista rakentaa myös auton säilytyspaikkoja/-katoksia (a) sekä myös esim. varastotilaa (a/t). AR-kortteleissa tulee varata 2 autopaikkaa jokaista asuntoa kohti. Kortteliin 36 kulkua on rajoitettu osittain Saarentien varteen osoitettavalla ajoneuvoliittymän kieltävällä merkinnällä. Kaavassa on annettu seuraavia yleismääräyksiä: Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Pomarkun kirkonkylän rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009). Uudisrakennusten ja muiden rakennelmien materiaalit, väritys, korkeusasema ja muoto tulee valita siten, että ne sopeutuvat kulttuuriympäristön maisemalliseen arvoon. Rakentamista ohjaavat kaava-alueelle laaditut rakennustapaohjeet. AR-alueille rakennettavien rakennusten julkisivuvärin tulee olla peittomaalattu keltaokran sävy. Ikkunanpuitteiden, räystäslautojen ym. rakennusten koristeellisempien osien värin tulee olla vaalea; valkoisen, keltaisen tai harmaan sävy. Katemateriaaleiksi suositellaan savitiilenpunaista tiiltä, kolmiorimahuopaa tai maalattua saumapeltiä. Pelti- tai huopakaton värityksen tulee olla tummanharmaa tai musta. Asuinrakennusten kattomuodon tulee olla harjakatto. Talousrakennusten kattomuodon tulee olla harja- tai pulpettikatto. Tontit tulee tarvittaessa rajata kasvillisuuden avulla. Olemassa olevien puiden lisäksi käytetään vapaasti kasvavia pensasaidanteita. Myös leikki- ja oleskelualueet tulee rajata pensasaidanteilla turvallisuuden lisäämiseksi. Museorakennusten korttelialue (YM) Voimassa olevan asemakaavan YM-korttelialueen pinta-ala on 723 m 2. Alue on osoitettu kaavamuutoksessa lähivirkistysalueeksi (VL), jonka osalle on rajattu siellä sijaitseva muinaisjäännöskohde (sm) Muut alueet Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) ET-alueen pinta-ala on 140 m 2, ja se on osoitettu Saarentien varteen Tervalamminojan viereen. Alueelle on tarkoitus rakentaa lähialueen rakennuskannan vesihuoltoa palveleva jätevedenpumppaamo. 15

16 Lähivirkistysalueet (VL) Kaavamuutoksen kohteena olevalle alueelle on osoitettu neljä lähivirkistysaluetta (VL), joiden yhteispinta-ala on 5101 m 2. Laajimmat VL-alueet sijoittuvat Tervalamminojan varteen sekä alueen luoteisosaan, Harjantien ja Saarentien viereen. Yksi lähivirkistysalue sijaitsee joenuoman rannassa muodostaen jatkumon kaava-alueen länsipuolisten voimassa olevien asemakaavojen puistoalueiden kanssa. Asemakaavan muutoksessa osoitetuilla VL-alueilla turvataan tärkeimpien näkymien säilymistä. Pomarkunjoen sivu-uoman rantaan sijoittuvalle lähivirkistysalueelle ulottuu osittain rannalla sijaitseva muinaismuistokohde; Pomarkun vanhan myllyn rauniot. Muinaisjäännös (sm) on rajattu kaavaan ja sitä koskevat seuraavat määräykset: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain (295/1963) nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Kyöpelinkujan varren VL-alueelle sijoittuvalle Teinosen tilan vanhalle aitta-/liiterirakennukselle on osoitettu kaavassa suojelumerkintä sr-1. Talousrakennusta koskevat seuraavat määräykset: Suojeltava rakennus. Kyläkuvan kannalta arvokas rakennus, jonka julkisivun ominaispiirteet tulee säilyttää korjaus- ja muutostöissä. Saarentie on osoitettu kaavamuutoksessa kulkemaan vanhan aittarakennuksen itäpuolelta. Järjestelyllä pyritään ohjaamaan Saarentien autoliikenne kulkemaan Harjantielle. Kyöpelinkujan halutaan pysyvän kadun kiinteistöjen sisäisessä liikenteessä. Vanha kapea kulkuyhteys Saarentieltä Kyöpelinkujalle säilyy kevyen liikenteen käytössä (pp). Maa- ja metsätalousalue (M) Voimassa olevan asemakaavan M-alueen pinta-ala on 1,2715 ha. Alue on osoitettu kaavamuutoksessa AR-korttelialueiksi ja VL-alueiksi. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Pomarkun kirkonkylän rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009), jonka rajaus on esitetty suunnittelualueen osalta kaavakartalla (rky-viivamerkintä). Vanhan Teinosen rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan maatilan talousrakennus, hirsirakenteinen aitta-/liiterirakennus, sijaitsee suunnittelualueella peltoalueen reunassa Kyöpelinkujan varressa. Talousrakennukselle on osoitettu kaavassa suojelumerkintä sr-1. Suunnittelualue on muutoin rakentumaton. Vanhan Teinosen tilan lisäksi lähiympäristön rakennuskantaan kuuluu 1900-luvun lopun omakoti- ja rivitalorakennuksia. Alueen osayleiskaavaan liittyvän maisemaselvityksen mukaisesti alueella ja sen lähiympäristössä sijaitsevia säilytettäviksi suositeltuja maisemallisia kohteita ovat Pomarkun kylän vanhan myllyn rauniot, Kyöpelinkujan raittimainen maisema, näkymä lähestyttäessä Pomarkun kirkonkylää Harjantietä pitkin (näkymä Teinosen talouskeskukselle), sekä näkymä lähestyttäessä suunnittelualuetta idästä Harjantietä pitkin (näkymä kirkoille Tervalammin ojaa myötäillen). Lähivirkistysalueiden ja rakennuskannan sijoitteluilla sekä AR-alueita koskevilla kaavamääräyksillä pyritään ohjaamaan alueen rakentamista siten, että selvityksen mukaiset säilytettävät kohteet ja kulttuuriympäristön arvot turvataan. Lisäksi alueelle on laadittu rakennustapaohjeet ohjeeksi alueen rakennusten ja pihojen suunnittelijoille ja rakentajille. Alueen rakentamista on myös havainnollistettu viistoilmakuvaan tehdyillä upotuksilla (Liite 3). Rakennustapaohjeen kannen havainnekuva ja viistoilmakuvaupotus 16

17 havainnollistavat lähinnä alueen rakennuskannan sijoittumista sekä piha- ja paikoitusjärjestelyitä eikä niinkään rakennusten yksityiskohtia. Aivan suunnittelualueen eteläisen rajan tuntumassa sijaitseva muinaisjäännöskohde inventoitiin Satakunnan museon arkeologisella tarkastuskäynnillä Paikalla sijaitsee muinaismuistolain nojalla rauhoitettu historiallisen ajan muinaismuistokohde, vanha myllynpaikka. Kohde merkittiin kaavakartan kaakkoisreunaan sm-merkinnällä muinaisjäännöskohteeksi. Suunnittelualueen lähiympäristö on suurelta osin jo rakentunutta kunnan taajamaa. Täydennysrakentaminen sulautuu hyvin lähiympäristön rakennuskantaan, kylän palveluiden välittömään läheisyyteen. Uusi asuinalue eheyttää kyläkuvallisesti jo olemassa olevaa rakennetta. Kaavalla osoitetun uuden rakentamisen arvioidaan sopeutuvan hyvin lähialueen nykyiseen rakennettuun ympäristöön ja maisemakuvaan Vaikutukset luonnonympäristöön Kaavamuutosalueella ei sijaitse arvokasta luonnonympäristöä tai erityisiä luontoarvoja, vaan alue on pääosin viljelyskäytössä olevaa peltoaluetta. Alueen luonnonympäristöt, Tervalamminojan ja jokiuoman varret, sijoittuvat suunnittelualueen itä- ja eteläosiin ojan laskiessa myös alueen lävitse. Ojanvarsi maisemapuineen on suositeltu säilytettäviksi maisemaselvityksessä. Uudet rakentamisalueet sijoittuvat peltoalueille ja luonnontilaisimmat alueet on osoitettu kaavassa VL-alueiksi. Lähivirkistysalueet rauhoittavat myös joen rantaan rajoittuvan alueen sekä lähelle Teinosen tilakeskusta sijoittuvat alueet rakentamiselta. Aluetta ei asfaltoida, jolloin hulevesien määrä ei tule olemaan kovin merkittävä ja alue kuuluu vesihuoltoyhtiön toiminta-alueeseen, jolloin alueelle tulee kunnallinen vesijohto ja viemäröinti. Kaavamuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueen tai lähistön luonnonarvoihin tai ympäristön tilaan Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksella osoitettujen rivitalotonttien toteutuessa alueen asukasmäärä tulee hieman lisääntymään. Kaavamuutoksella saattaa olla vaikutusta lähinnä alueen länsipuolen pien- ja rivitaloalueen asukkaisiin lisääntyvän asukasmäärän ja alueen yleisen käytön kasvamisen kautta. Mahdolliset uudet asukkaat lisäävät alueen sosiaalista elinvoimaisuutta. Alueen virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet säilyvät ennallaan, koska alueella ei ole ollut aiemminkaan varsinaista virkistyskäyttöä. Jokirantaan sijoittuva uusi VL-aluevaraus on hyvä jatkumo Pomarkunjoen rantaa myötäileville puistoalueille. Kaavamuutosalueella on riittävästi lähivirkistysalueita ja lähiympäristössä puistoja sekä jokamiehenoikeudella käytettäviä metsiä asukkaiden virkistyskäyttöön. Arvioidaan, että asemakaavamuutoksesta ei aiheudu merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaava-alueen tieyhteydet ovat jo nykyisellään pääosin olemassa. Saarentie on osoitettu kaavamuutoksessa kulkemaan vanhan aittarakennuksen itäpuolelta. Järjestelyllä pyritään ohjaamaan Saarentien autoliikenne kulkemaan Harjantielle. Kyöpelinkujan halutaan pysyvän kadun kiinteistöjen sisäisessä liikenteessä. Vanha kapea kulkuyhteys Saarentieltä Kyöpelinkujalle säilyy kevyen liikenteen käytössä (pp). Myös vesihuolto- ja sähköverkosto ulottuvat kaava-alueen rajalle, joten alue tukeutuu hyvin valmiiseen infrastruktuuriin. Kaavamuutoksen mahdollistaman rakentamisen myötä taajamarakenne tiivistyy ja täydentyy, mikä on kuntataloudellisesti järkevää. Kaikki kirkonkylän julkiset ja kaupalliset palvelut ovat saavutettavissa ilman kulkuneuvoa 0,5 1 km säteellä. Näin ollen kaavamuutok- 17

18 sella mahdollistettava rivitalorakentaminen tukeutuu edullisesti Pomarkun kirkonkylän olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Arvioidaan, että asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen Taloudelliset vaikutukset Pienessäkin mittakaavassa tapahtuva asuinalueiden lisäys voidaan nähdä kuntataloudellisesti edullisena. Olemassa olevalle yhdyskuntatekniikalle ja palveluille saadaan uusien asukkaiden myötä enemmän käyttäjiä. Mahdolliset uudet asukkaat tuovat kunnalle myös verotuloja lisäten samalla kunnan elinvoimaisuutta. Uuden asuinalueen toteutumisella arvioidaan olevan positiivisia vaikutuksia kuntatalouteen. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen jonkinasteisena häiriötekijöinä voidaan pitää Harjantien liikenteestä syntyvää melua. Tällaiset häiriötekijät voidaan kuitenkin katsoa kuuluvaksi normaaleihin taajamatoimintoihin, eikä sillä ole merkittävää vaikutusta kaavamuutoksella osoitetun maankäytön toteuttamiseen. Kaavalla ei myöskään muodosteta sellaista lähialueiden toiminnoista merkittävästi poikkeavaa toimintaa, josta voisi olla erityistä häiriötä lähiympäristölleen. Alueella ei ole erityisiä kaavan toteutumiseen vaikuttavia häiriötekijöitä, eikä kaavamuutoksella myöskään synny merkittäviä häiriötekijöitä. Lisääntyvää liikennettä ei voitane pitää merkittävänä haittana. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 18

19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan mahdollistama rakentaminen voidaan toteuttaa kaavan voimaan tulon jälkeen. Kaava toteutuu maanomistajien rakentaessa tai myydessä kaavan mukaisia rakentamisalueita. Kaavan rakentamisalueiden toteuttamista valvoo kunnan rakennusvalvonta rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Hämeenlinnassa , Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Piia Tuokko ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) Arto Remes maanmittausinsinööri (AMK) 19

20 Liite 1 POMARKKU KIRKONKYLÄ MYLLYVAINION ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , , ,

21 1. TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Myllyvainion alueen asemakaavan muutos Kunta: Pomarkku (608) Kylä: Pomarkku (406) Tilat: Myllyranta RN:o 15:75 sekä osa tiloista Teinonen RN:o 15:80 ja Lepistö RN:o 34:9 Kaavan laadituttaja ja alueen maanomistaja: Pomarkun kunta Vanhatie 14, Pomarkku p. (02) , Lepistön tila on yksityisessä omistuksessa. Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilö: Piia Tuokko Sibeliuksenkatu 11 B 1, Hämeenlinna piia.tuokko@ymparistonsuunnittelu.fi, puh SUUNNITTELUALUE Myllyvainion asemakaavan muutosalue sijaitsee Pomarkun kirkonkylällä Harjantien, Kyöpelinkujan ja Saarentien rajaamalla peltoalueella. Suunnittelualue (n. 1,6 ha) on viljelyskäytössä olevaa peltoaluetta, jonka lävitse kulkee Tervalamminoja kohti Pomarkunjokea. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee 1800-luvun lopulla rakentunut Teinosen maatila talousrakennuksineen. Lisäksi alueen lähiympäristössä sijaitsee omakotitalo- ja rivitaloasutusta sekä koulu. Harjantie Saarentie Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on rajattu karttaan punaisella ympyrällä. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus on esitetty punaisella. 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Kaavoitustyön tavoitteena on jatkaa osayleiskaavan muutoksella alkanutta rivitaloalueen kaavoitusta osalle Teinosen (RN:o 15:80) tilaa. Tavoitteena on myös turvata Pomarkun jokivarren virkistysyhteyden sekä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. Samoin jokirannassa, Myllyrannan (RN:o 15:75) tilalla ja osittain Lepistön (RN:o 34:9) tilan alueella sijaitseva vanha myllynpaikka turvataan kaavamerkinnöin. 2

22 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Aiemmat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. VAT:n erityistavoitteista on huomioitava Pomarkun kirkonkylän alueen kuuluminen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen (RKY). Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan ja maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä. Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A) ja valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (kh1). Kuva 3. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Yleiskaava Myllyvainion alueelle on laadittu osayleiskaavan muutos, joka on saanut lainvoiman Muutoksessa osa MY-2 -alueesta muutettiin pientalovaltaiseksi alueeksi (AP-1) ja virkistysalueeksi (VL). Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Pomarkun kirkonkylä on merkitty rky -merkinnällä ja vanha myllynpaikka muinaismuistokohteeksi. 3

23 Kuva 4. Ote Myllyvainion alueen osayleiskaavan muutoksesta sekä kaavamääräyksistä ja -merkinnöistä. Suunnittelualueen länsilaidassa on voimassa Pomarkun kunnanvaltuuston hyväksymä Pomarkun osayleiskaavan muutos Suunnittelualue on osoitettu osayleiskaavassa kyläalueeksi (AT) ja kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi (sk). Kuva 5. Ote Pomarkun osayleiskaavasta. Suunnittelualue on rajattu punaisella. Asemakaava Pomarkun keskustaan on laadittu rakennuskaavoja ja asemakaavoja 1970-luvulta lähtien. Suunnittelualueen asemakaava on vuodelta 1977 ja alue on osoitettu kaavassa pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Joen uoman rannassa on pieni museorakennusten aluevaraus (YM). Asemakaavayhdistelmä esittää vahvistuneen kaavatilanteen suunnittelualueen osalta. 4

24 Kuva 5. Ote Pomarkun asemakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualue on rajattu punaisella. 4.2 Selvitykset ja suunnitteluaineisto Olemassa oleva selvitysaineisto: RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Suunnittelualue sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön; Pomarkun kirkonkylään (kuva vieressä). Suunnittelualue Työssä hyödynnetään myös M. Linnalan kirjoittamaa Satakunnan rakennuskulttuuri, Pomarkun rakennusinventointi -julkaisua vuodelta Myllyvainioin alueen osayleiskaavan muutostyön yhteydessä alueelle on tehty arkeologinen tarkastelu (L. Koivisto, ) ja maisemaselvitys (Ympäristönsuunnittelu Oy, ), joita käytetään asemakaavamuutoksen lähtötietoselvityksinä. Suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelu- tai Natura alueita eikä alue sijoitu pohjavesialueelle. Alueelta ei myöskään tunneta mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita (Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA). Alueelle ei ole tarvetta laatia erillisselvityksiä. Kaava laaditaan numeeriselle 1:2000-mittakaavaiselle asemakaavan pohjakartalle, joka on hyväksytty VAIKUTUSALUE Asemakaavan välitön vaikutusalue rajoittuu lähialueelle. Kyseessä olevan asemakaavan mukainen rakentaminen on yhdyskuntarakennetta tiivistävää täydennysrakentamista; uusi asuintuotanto on luonteva jatke Pomarkun keskustan jo rakentuneille alueille. 5

25 6. OSALLISET 1. Vaikutusalueen maanomistajat sekä ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa 2. Yritykset, yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt 3. Viranomaiset Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus (liikenne / ympäristö) ja Satakunnan museo Pomarkun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta, tekninen lautakunta Osallisilla on mahdollisuus osallistua asemakaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. 7. OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUSMENETTELY Osallistumisen ja mielipiteen ilmaisun kannalta oleelliset kaavoituksen vaiheet on merkitty taulukoihin tummennetulla. 7.1 Vireilletulo- ja valmisteluvaihe TOIMENPIDE ( Aloite asemakaavamuutoksesta ( Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ( Kaavaluonnos ( Tiedottaminen asemakaavamuutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointi suunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta ( Kaavaluonnos nähtäville (30 vrk) ( Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa kirjallisesti tai suullisesti ( Viranomaiskommentit KUKA ( Kunta ( Kaavan laatija ( Kaavan laatija ( Kunta ( Kunta ( Osalliset ( Kaavoittaja käsittelee yhdessä kunnan kanssa 7.2 Kaavaehdotusvaihe TOIMENPIDE ( Rakennustapaohjeet, kaavaselostus ( Kaavaehdotus nähtäville (30 vrk) ( Muistutus KUKA ( Kaavan laatija ( Pomarkun kunnanhallituksen päätös ( Osalliset ja muut kunnan jäsenet ( Lausunnot ( Muistutusten ja lausuntojen käsittely ( Viranomaisneuvottelu (tarvittaessa) ( Kunnanhallitus pyytää kunnan hallintokunnilta ja valtion viranomaisilta ( Kunnanhallitus käsittelee kaavoittajan vastineiden pohjalta kaavaehdotuksen hyväksymisen yhteydessä ( Kunta, kaavoittaja ja viranomaiset sopivat tarvittaessa neuvottelun järjestämisestä Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä on mahdollisuus tehdä kaavaehdotuksesta nähtävillä oloaikana kirjallinen muistutus osoitettuna Pomarkun kunnanhallitukselle. 7.3 Hyväksyminen TOIMENPIDE ( Esitys valtuustolle ( Kaavan hyväksyminen KUKA ( Kunnanhallitus ( Kunnanvaltuusto 6

26 Asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden ratkaisusta on mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen (KHO). 7.4 Tiedottaminen Asemakaavamuutoksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta tiedotetaan Luoteisväylä-lehdessä ja alueen maanomistajille lähetetään tiedotuskirje asiasta. 8. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Asemakaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan seuraavasti: Arvioitavat tekijät Ympäristövaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Sisältö Rakennettu ympäristö - rakennettu kulttuuriympäristö, muinaismuistot - taajamakuva - liikenne - häiriöt (melu ym) Luonnonympäristö - kasvillisuus ja eliöstö - maisema-arvot Vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Asumisviihtyvyys Virkistyskäyttö Liikenne ja tekninen huolto Maanomistajat Kuntatalous 9. ALUSTAVA AIKATAULU VAIHE ( Vireille tulo ( Kaavaluonnos nähtävillä ( Kaavaehdotus nähtävillä ( Kaavan hyväksyminen AIKATAULU / YHTEYSTIEDOT JA PALAUTE Asemakaavan suunnittelutyöstä vastaa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Hämeenlinnasta. Pomarkun kunnan yhteyshenkilönä kaavatyössä toimii kunnanjohtaja Eero Mattsson. Palautteet kaavan valmisteluvaiheessa (OAS, kaavaluonnos) ja kirjalliset muistutukset kaavaehdotuksessa tulee osoittaa Pomarkun kunnanhallitukselle. Kaavoittaja: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Piia Tuokko ja Arto Remes Sibeliuksenkatu 11 B 1, Hämeenlinna p , etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi Pomarkun kunta: Pomarkun kunta kunnanhallitus Vanhatie Pomarkku kj. Eero Mattsson puh. (02) , eero.mattsson@pomarkku.fi 7

27 Asemakaavan seurantalomake Liite 2 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 608 Pomarkku Täyttämispvm Kaavan nimi Myllyvainion alueen asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,6174 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,6174 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,16 0, A yhteensä 0, , ,30 0, P yhteensä Y yhteensä 0,0000-0,0723 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,5 0,5101 R yhteensä L yhteensä 0, ,3-0,0582 E yhteensä 0,0140 0,9 0,0140 S yhteensä M yhteensä 0,0000-1,2715 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

28 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,16 0, A yhteensä 0, , ,30 0, AR 0, , ,30 0, P yhteensä Y yhteensä 0,0000-0,0723 YM 0,0000-0,0723 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,5 0,5101 VL 0, ,0 0,5101 R yhteensä L yhteensä 0, ,3-0,0582 Kadut 0, ,0-0,0582 E yhteensä 0,0140 0,9 0,0140 ET 0, ,0 0,0140 S yhteensä M yhteensä 0,0000-1,2715 M 0,0000-1,2715 W yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaava

29 LIITE 3 Havainnekuva kaava-alueesta