ULVILAN KAUPUNKI. Pappilanlammen asemakaava. Korttelin 126 tontit 1-6 sekä katu- ja puistoaluetta. DNo 245/ /2018

Transkriptio

1 ULVILAN KAUPUNKI Pappilanlammen asemakaava Korttelin 126 tontit 1-6 sekä katu- ja puistoaluetta. DNo 245/ /2018

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ULVILAN KAUPUNGIN RAVANIN JA VANHANKYLÄN KYLÄT PAPPILANLAMMEN (17.) KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVA Asemakaava koskee: Ravanin kylän tiloja KETOLA (osa) ja VIERTOLA sekä Vanhankylän kylän tilaa ULVILAN KAPPELI (osa) Ravanintien (2440) maantiealuetta ja Hautausmaantien yksityistietä. Asemakaavalla muodostuu: Kortteli 126 tontit 1-6 sekä katu-, puisto- ja yleisen tien aluetta. Laatijat: Kaupunkisuunnittelun johtaja Juha Virola Ulvilan kaupunki / kaupunkisuunnittelun toimiala Loukkurantie 1, Vanha-Ulvila p juha.virola@ulvila.fi Suunnitteluavustaja Johanna Hirvelä Ulvilan kaupunki/kaupunkisuunnittelun toimiala Loukkurantie Vanha-Ulvila p johanna.hirvela@ulvila.fi Vireilletulo: Hyväksymispäivämäärät: Kaupunginhallitus xx.xx.2019 Kaupunginvaltuusto xx.xx.2019 Lainvoimaisuuspäivä: xx.xx /19

3 1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ulvilan kaupungin Vanhakylässä, Pappilanlammen kaupunginosassa noin 1 km etäisyydellä kaupungintalosta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,4 ha. Alueen rajaus on esitetty selostuksen kannessa olevassa opaskarttaotteessa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Pappilanlammen asemakaava. Suunnittelun tarkoituksena on voimassa olevan oikeusvaikutteisen Keskustaajaman yleiskaavan mukaisesti osoittaa alue pientalovaltaiseksi alueeksi. Samalla varataan riittävät puistoalueet viheryhteyden osoittamiseksi Pappilanlammen virkistysaluetta varten sekä hulevesijärjestelmän tarpeiden turvaamiseksi. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti kaavahanke tukeutuu olemassa olevaan Vanhakylän yhdyskuntarakenteeseen sitä eheyttäen. Asemakaava täydentää tonttitarjontaa Vanhakylän alueella. SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Suunnittelualueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 4 2. TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 5 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset 8 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS /19

4 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Viheralueet Kadut Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Vaikutukset yritystoimintaan Vaikutukset liikenteeseen ja yhdyskuntatekniikkaan Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 2. TIIVISTELMÄ 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote ajantasa-asemakaavasta Ote Keskustaajaman yleiskaavasta KV Ote Satakunnan maakuntakaavasta MV Havainnekuva Pienennös asemakaavakartasta ja määräyksistä 7. Lausunnot 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Pappilanlammen asemakaavoitus käynnistyi marraskuussa 2018 yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla, Ulvilan Seutu -nimisessä lehdessä sekä Ulvilan kaupungin internet-sivuilla ( Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistiin myös kaupungin internet-sivuilla ja suunnitelma on myös saatavissa kaupungintalon kaupunkisuunnittelun toimialalta. Valmisteluvaiheessa alueelle laadittiin asemakaavaluonnos sekä maanomistajan kanssa alustava maankäyttösopimus. Valmisteluvaiheen asiakirjat asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtäville asettamisesta ilmoitettiin osallisille kuulutuksella Ulvilan Seutu lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä. Asemakaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Caruna Oy:ltä, Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Satakunnan museolta ja tekniseltä lautakunnalta. Mielipiteitä ei jätetty. 4/19

5 Saatujen lausuntojen pohjalta kaupunkisuunnittelun toimiala laatii asemakaavaehdotuksen, joka MRL:n 65 :n edellyttämällä tavalla asetetaan nähtäville. Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan kuulutuksella Ulvilan Seutu lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä. Lopullinen asemakaava ja maankäyttösopimus saatetaan kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 2.2 Asemakaava Suunnittelun tarkoituksena on voimassa olevan oikeusvaikutteisen Keskustaajaman yleiskaavan mukaisesti osoittaa alue pientalovaltaiseksi alueeksi. Samalla varataan riittävät puistoalueet viheryhteyden osoittamiseksi Pappilanlammen virkistysaluetta varten sekä hulevesijärjestelmän tarpeiden turvaamiseksi. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti kaavahanke tukeutuu olemassa olevaan Vanhakylän yhdyskuntarakenteeseen sitä eheyttäen. Asemakaava täydentää tonttitarjontaa Vanhakylän alueella. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen kunnallistekniikan tarkempaan suunnitteluun ryhdytään asemakaavan saatua lainvoiman. Kunnallistekniikan rakentaminen on mahdollista aloittaa heti investointimäärärahojen puitteissa. Uusien katujen toteuttamiseen varaudutaan investointiohjelmassa. Uuden asuinpientaloalueen on arvioitu rakentuvan syksystä 2019 alkaen. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ulvilan kaupungin Vanhakylässä, Pappilanlammen kaupunginosassa noin 1km etäisyydellä kaupungintalosta. Suunnittelualue rajoittuu itäpuolella Ravanintiehen ja etelässä Hautausmaantiehen. Länsi- ja pohjoispuolelta se rajoittuu Keskustaajaman yleiskaavan mukaiseen virkistysalueeseen (V), pohjoispuolella on myös yleiskaavan mukainen seututie/pääkatu (st/pk) varaus. Suunnittelualue rajoittuu ainoastaan Ravanintiellä asemakaavoitettuun alueeseen Luonnonympäristö Maisemarakenne Maisema on ihmisen muokkaamaa vanhaa taajama-alueen reunaa, jossa pienet niityt ja osin metsäiset pihapiirit vuorottelevat. Ravanintietä etelästä 5/19

6 tultaessa avoin peltomaisema muuttuu selkeästi taajaman omaiseksi lähestyttäessä Hautausmaantietä. Yhdyskuntarakenne muuttuu tiiviimmäksi molemmilla puolilla Ravanintietä, mutta suunnittelualueella rakenne on poikkeavasti hieman harvempi. Niityt ovat jonkin verran metsittyneitä ja maiseman voi arvioida muuttuneen jonkin verran metsäisemmäksi viimeisen vuoden aikana. Suunnittelualueen länsilaidalla maasto viettää painanteeseen, jonka runsas puusto muodostaa näkymäesteen hautausmaan suuntaan. Luonnonympäristö Suunnittelualueella ei ole arvokkaita luonnonvaraisia osia. Pihapiirien kasvillisuus on alueelle tyypillistä: kuusia, mäntyjä, koivuja ja vähäisemmässä määrin muita lehtipuita. Lähes luonnontilaista aluetta on suunnittelualueen länsilaidalla, jossa muutoin tasainen maasto viettää rehevän lehtomaiseen painanteeseen, jossa virtaa oja. Kyseinen ojapainanne toimii sateisena aikana hulevesiä tasaavana kosteikkona, jonka runsas puusto koostuu koivuista, haavoista ja pajuista. Painanteeseen viettävän rinteen yläosassa kasvaa myös melko kookkaita kuusia ja mäntyjä. Maaperä Suunnittelualue on pääsääntöisesti korkeustasossa. Aivan alueen läntisin reuna viettää loivasti +8.0 korkeustasosta +5.0 korkeustasoon. Aluetta rajaavat Ravanintie on korkeusasemassa ja Hautausmaantie vastaavasti +9.5 korkeusasemassa.. Suunnittelualue on maanmittaushallituksen maaperäkartan mukaan hienoa ja karkeaa silttiä. Alueella ei ole tehty tarkempia maaperätutkimuksia. Maa- ja metsätalous Alueella on pienialaisia niittyjä, joilla ei ole varsinaista maataloudellista merkitystä. Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta eikä pohjaveden muodostumisaluetta Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on kolme asuinrakennusta pihapiireineen, joille kaikille ajo tapahtuu Ravanintieltä. Ketola-nimisellä tilalla sijaitsee kaksi asuinrakennusta. Uudempi on 2016 valmistunut 1-kerroksinen, puuverhoiltu asuinrakennus. Tilan vanhempi, 1941 rakennettu pienikokoinen (5,5x7,5m) asuinrakennus on puolitoistakerroksinen, ulkomuodoltaan ns. rintamamiestalotyyppiä. Mittasuhteiltaan ja yksityiskohdiltaan viehättävässä rakennuksessa on maapohjainen kellarikerros ja kylmä ullakko. Alun perin peiterimallisella pystylaudoituksella verhottu rakennus verhoiltiin 1970-luvulla vaaleanharmaalla Minerit-levyllä, joka on poistettu luvulla. Punamullan sävyinen julkisivulaudoitus on alkuperäinen ja pystyrimat 6/19

7 on uusittu alkuperäisen mallin mukaan. Vuorilaudat, julkisivun jakolistat ja ikkunat ovat valkoisia. Rakennukseen on vaihdettu peltikatto vanhan tiilikaton tilalle. Rakennuksessa on kauniisti koteloidut räystäät, joiden muotoilu antaa päätyjulkisivuille koko rakennusta leimaavaa omaleimaisuutta. Vanhemman asuinrakennuksen pihapiirissä on mahdollisesti myös 1940-luvulla rakennettu kookas puurakenteinen, punamultainen L-mallinen talousrakennus, joka on melko heikossa kunnossa. Sokkelittoman rakennuksen seinät ovat pohjoisen ja pihan puoleisilta osiltaan kallistuneet ja alaosistaan lahonneet. Lisäksi pihapiirissä on pienikokoinen pihasauna. Kuva 1. Ketola-nimisellä tilalla sijaitsevat kaksi asuinrakennusta. Viertola-nimisellä tilalla on yksi vuonna 1960 rakennettu yksikerroksinen asuinrakennus ja yksi vaatimaton talousrakennus. Rakentamisajankohdalleen tyypillinen asuinrakennus muodostuu neliöpohjaisesta, korkeammasta päämassasta ja siihen osittain limittyneestä matalammasta, suorakaidepohjaisesta sivumassasta. Korkeammassa osassa on matala ullakkotila ja kellarikerros samalla osalla rakennusta. Kuva 2. Viertola-nimisellä tilalla sijaitseva asuinrakennus. Rankorakenteisen ja sahanpurueristetyn asuinrakennuksen julkisivut ovat pääasiassa kellertävää rappausta. Osassa ikkunoista on punatiiliset ikkunanpielitehosteet. Rakennuksen Hautausmaantien puoleinen pääty on kellertävää 7/19

8 tiiltä. Vesikate on alun perin ollut kattohuopaa, joka on ensin korvattu kattotiilellä ja 2018 remontin yhteydessä konesaumattua peltikattoa muistuttavalla tummanharmaalla peltikatolla. Samassa yhteydessä aiemmin avonaiset räystäät on koteloitu. Matalahko puurankorakenteinen ja vaakalaudoitettu punamultainen kahden auton autotallirakennus on rakennettu vuonna 1970 ja se on melko vaatimaton kunnoltaan. Kaava-alueeseen kuuluvilla tiloilla ei voi katsoa olevan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä tai suojeltavia rakennuksia tai pihapiirejä. Asuinrakennusten kunto ja nykyinen käyttö ovat sellaiset, että kiinteistöt tulevat todennäköisesti säilymään aktiivisessa käytössä. Vaatimattomien ja huonossa kunnossa olevien talousrakennusten säilyminen on epävarmempaa. Suunnittelualueen asuinrakennukset on liitetty alueen kunnallisteknisiin verkostoihin Maanomistus Suunnittelualue on lähes kokonaan yksityisen maanomistajan omistuksessa. Ravanintien osuuden (0,1 ha) omistaa valtio ja Hautausmaantie osuus (0,15ha) on Ulvilan seurakunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT) Maankäyttö- ja rakennuslain 24.2 mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VN ) huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet on ryhmitelty sisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava (MV /20, YM N:o YM1/5222/2010, KHO /904). Suunnittelualue on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A48) ja valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (kh-1, kohde , Kokemäenjoen kulttuurimaisema). Suunnittelualueen pohjoispuolella on varaus uudelle seututielle/pääkadulle. Hieman suunnittelualueen eteläpuolella alkaa maisemallisesti arvokas peltoalue. Ravanintie on suunnittelualueen kohdalla merkitty historialliseksi tieksi, minkä johdosta museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen, samoin kh-1 merkinnän johdosta. 8/19

9 Ote maakuntakaavasta on liitteenä 4. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotus 2 on ollut nähtävillä Ehdotuksessa välittömästi kaava-alueen etelä- ja länsipuolella olevat alueet on osoitettu merkinnällä valtakunnallisesti arvokas maisemaalue, ehdotus (vma-e). Kyseisellä merkinnällä tarkoitetaan erittäin laajaa Kokemäenjoen kulttuurimaisemaa (Kokemäenjokilaakson viljelymaisemat). Suunnittelualueen länsipuolella oleva alue on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (kh-1) ja Ravanintie on suunnittelualueen kohdalla merkitty historialliseksi tieksi (keskiaikaisperäinen Huovintie), minkä johdosta museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen, samoin kuin vma-e ja kh-1 merkintöjen johdosta. Yleiskaava Alueella on voimassa Keskustaajaman yleiskaava (KV ), jonka mukaan suunnittelualue on pientalovaltaista aluetta (AP) sekä virkistysaluetta (V). Suunnittelualueen pohjoisreunalla on varaus uudelle seututielle/pääkadulle ja kiertoliittymälle. Ravanintie (keskiaikaisperäinen Huovintie) on suunnittelualeen kohdalla osoitettu merkinnällä historiallinen tielinja (sh). Ote yleiskaavasta on liitteenä 3. Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Se rajoittuu ainoastaan Ravanintien osuudelta Turun ja Porin lääninhallituksen vahvistamaan rakennuskaavaan. Ote ajantasa-asemakaavasta on liitteenä 2. Rakennusjärjestys Ulvilan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa ja tullut voimaan Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta on tarkistettu ja täyttää voimaan tulleen kaavoitusmittausasetuksen (1284/1999) vaatimukset. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan tarve Suunnittelualue sijaitsee asemakaavoitetun alueen välittömässä läheisyydessä taajama-alueen reunalla. Alueella ei kuitenkaan ole asemakaavaa. Asemakaavoituksen myötä alue on otettavissa kustannustehokkaasti asuinkäyttöön. Asemakaavoitus tiivistää ja tehostaa yhdyskuntarakennetta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Pappilanlammen asemakaavoitus käynnistyi yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavoituksen yhteydessä yksityisen maanomistajan kanssa 9/19

10 laaditaan maankäyttösopimus, joissa sovitaan osallistumisesta yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin sekä maan arvonnousun korvauksista. Alueen kunnallistekniikan toteuttamiseen varaudutaan tulevissa investointiohjelmissa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisten luetteloa voidaan täydentää työn kuluessa. Pappilanlammen asemakaavassa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähialueiden maanomistajat ja asukkaat - Kaupungin hallintokunnat - Varsinais-Suomen ELY-keskus - Satakunnan museo - Caruna Oy - Ulvilan ympäristöseura - Ulvilan omakotiyhdistys Vireilletulo Pappilanlammen asemakaavoitus käynnistyi marraskuussa 2017 yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaavoituksen vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä luonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla, Ulvilan Seutu -nimisessä lehdessä sekä Ulvilan kaupungin internet-sivuilla ( Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistiin myös kaupungin internet-sivuilla ja suunnitelma on ollut myös saatavissa kaupungintalon kaupunkisuunnittelun toimialalta Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt LUONNOSVAIHE Valmisteluvaiheessa alueelle laadittiin asemakaavaluonnos sekä maanomistajan kanssa alustava maankäyttösopimus. Valmisteluvaiheen asiakirjat asetettiin virallisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtäville asettamisesta ilmoitettiin osallisille kirjeitse ja kuulutuksella Ulvilan Seutu lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä. Asemakaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Caruna Oy:ltä, Varsinais-Suomen ELYkeskukselta, Satakunnan museolta ja tekniseltä lautakunnalta. Mielipiteitä ei jätetty. 10/19

11 Kaavaluonnoksen valmisteluvaiheessa yksityisen maanomistajan kanssa käytiin neuvottelut maankäyttösopimuksesta, jotka kaupunkisuunnittelun toimiala oli kaavaluonnoksen pohjalta laatinut. Maanomistaja hyväksyi esitetyn laskelman, jonka pohjalta laaditaan varsinainen maankäyttösopimus. Caruna Oy:n lausunto luonnoksesta (tiivistelmä): Caruna Oy katsoo, että kaavan myötä alueella tarvitaan pienjännitekaapelointeja. Tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Carunan toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Carunalla ei ole muuta huomautettavaa. Vastine: Pienjännitekaapeloinnit pyritään yleensä sijoittamaan katu- ja viheralueille, jolloin niille ei ole tarvetta osoittaa erillistä tilavarausta. Asemakaavahanke ei edellytä tulevien kaapelointien runkolinjojen tai uusien muuntajien sijoittamista korttelialueille. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto luonnoksesta (tiivistelmä): Liikenne Ulvilan kaupungin keskustaajaman osayleiskaavassa oleva, Kokemäenjoen ylittävä, uusi yhdystieluokkainen tievaraus on esitetty kulkevan suunnittelualueen pohjoispuolitse ja liittyvän Ulvila-Kokemäki -maantiehen 2440 (Ravanintie). Uusi tieyhteys pystyttäisiin edelleen toteuttamaan tämän asemakaavaluonnoksen toteutumisesta huolimatta. Valtio VARELY/xxx/201x 2/4 on kuitenkin tienpitäjänä hiljakkoin kunnostanut Kokemäenjoen ylittävän nykyisen, Friitalaa ja Vanhakylää yhdistävän sillan (Siltatie) kestämään nykyliikenteen tarpeita, eikä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue näe enää tarpeellisena varautua uuden tieyhteyden (sekä valtatien eritasoliittymän) rakentamiseen. Tämä asemakaavaluonnos mahdollistaa voimassa olevan osayleiskaavan mukaisen ratkaisun ja mahdollinen tieyhteydestä luopuminen tulee ratkaista yleiskaavatasolla. Hautausmaantien liittymän maantielle voisi osoittaa asemakaavassa nuolimerkinnällä. Mikäli Hautausmaantien liittymästä joskus muodostuu nykyistä selvästi vilkkaampi, joudutaan harkitsemaan maantien idänpuoleisen linja-autopysäkin siirtotarvetta (todennäköisesti etelän suuntaan). Kulttuuriympäristö ja kaavaselostus Suunnittelualue rajoittuu historialliseen Huovintiehen ja kaavaluonnoksesta onkin asianmukaisesti pyydetty Satakunnan museon lausunto. Kaavahanke sijoittuu Huovintien ja myös valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön (Ulvilan kirkko ja ympäristö) väliin. Tämä on hyvä ottaa huomioon tarvittavien määräysten antamiseksi rakennusten ympäristöön sopeutumiseksi ja mahdollisesti lisäksi erillisissä rakentamistapaohjeissa. Kaavaselostukseen on tarpeen liittää selostuksessa mainittukin havainnekuva sekä tilastolomake. Myös tehdystä rakennusinventoinnista olisi hyvä liittää selostukseen ainakin olennaiset tiedot. Maakuntakaavoituksen osalta selostusta olisi hyvä täsmentää nähtävillä olleen vaihemaakuntakaavaehdotuksen tiedoilla ottaen etenkin 11/19

12 huomioon kulttuuriympäristöjä ja maisemia koskevat päivitetyt inventointitiedot. Hulevedet Hulevesien hallinnasta on tarpeen antaa kaavassa riittävät määräykset ja varata tarvittavat alueet sopivin merkinnöin ja käsitellä asiaa lähemmin myös kaavaselostuksessa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen L-vastuualueen kannanotto sisältyy tähän lausuntoon. ELY-keskuksella ei tässä vaiheessa ole toimialaltaan muuta lausuttavaa. Vastine: Asemakaavaratkaisulla on pyritty varmistamaan, että voimassa olevan yleiskaavan mukainen tieratkaisu on mahdollista toteuttaa ja toisaalta tavoitteena on ollut löytää kaavallinen ratkaisu tilanteeseen, jossa yleiskaavan mukainen tieyhteys ei toteudukaan. Mahdollinen tieyhteydestä luopuminen ratkaistaan keskustaajaman yleiskaavan päivityksellä, jonka on tarkoitus tapahtua Hautausmaantien liittymä maantielle merkitään asemakaavaan nuolimerkinnällä. Mahdollinen linja-autopysäkin siirtäminen etelämmäksi ratkaistaan vastaisen asemakaavoituksen yhteydessä. Kulttuuriympäristö huomioidaan antamalla tarkempia kaavamääräyksiä rakennusten ympäristöön sopeutumiseksi. Satakunnan museolta pyydetyssä lausunnossa kehotetaan asemakaavalla ohjaamaan rakentamista huomioimaan alueen ominaisluonnetta. Museon esittämät tarkennukset kaavamääräykseen koskevat katemateriaaleja ja Rakennusten sijoittelua suhteessa Ravanintiehen. Museon esittämät tarkennukset lisätään kaavamääräyksiin. Havainnekuva ja tilastolomake kuuluvat ehdotusvaiheessa nähtäville laitettavaan kaava-aineistoon. Rakennusinventoinnin olennaiset tiedot lisätään kohtaan Rakennettu ympäristö. Kaavaselostusta täydennetään nähtävillä olleen vaihemaakuntakaava 2 ehdotus 2:n tiedoilla, jotka koskevat tämän alueen osalta erityisesti ehdotettua uutta valtakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta, (vma-e), valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (kh-1) sekä historiallista tietä (keskiaikaisperäinen Huovintie). Vaihemaakuntakaavan edellä mainitut aluemerkinnät perustuvat päivitettyyn inventointitietoon. AO-1 kaavamääräykseen lisätään hulevesien hallintaa koskeva osio, jonka mukaan rakennettavien kiinteistöjen on liityttävä rakennettavaan hulevesijärjestelmään. Tonteilta 4-6 hulevedet voidaan johtaa myös suoraan puistoalueen (VP) kosteikkoon. Puistoalueen kaavamääräys mahdollistaa hulevesien hallintaan liittyvien järjestelyiden toteuttamisen ja hulevesijärjestelmän vaatimille putkille on kaavassa osoitettu aluevaraus. Kaavaselostusta täydennetään hulevesien hallinnan osalta. Hulevesien hallintaa koskevista määräyksistä on neuvoteltu teknisen toimialan kanssa. 12/19

13 Satakunnan museon lausunto luonnoksesta (tiivistelmä): Satakunnan Museo pitää Pappilanlammen asemakaavahanketta perusteltuna. Se on myös Ulvilan keskustaajaman osayleiskaavan mukainen. Vaikka ennestään rakentamaton alue onkin tällä hetkellä peltoa, täydentää asemakaavan mahdollistama rakentaminen luontevasti Ulvilan keskustaajamaan liittyvää Ravanintien varren vaihtelevan ikäistä pientaloasutusta. Museo ei katso rakentuvan pienen alueen heikentävän laajan Kokemäenjokilaakson maisema-alueen arvoa, mikäli rakentamista ohjataan asemakaavassa huomioimaan alueen ominaisluonnetta. Siksi museo esittääkin AO-1 merkintään liittyvään ohjeistukseen täsmennystä katemateriaalin osalta. Soveliaaksi katemateriaaliksi museo katsoo joko punaisen kattotiilen tai tumman pystysaumapellin. Lisäksi tulisi tonteilla 1-3 määrätä asuinrakennuksen pääjulkisivu sijoitettavaksi Ravanintien puolelle ja piha avautumaan Villenpolun suuntaan Ravanintien historiallisen tien luonteen vaalimiseksi. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Satakunnan Museolla ei ole huomautettavaa Pappilanlammen asemakaavaluonnoksesta. Vastine: Asemakaavan määräystä AO-1 muutetaan Satakunnan museon lausunnon mukaisesti katemateriaalien ja tonttien 1-3 asuinrakennusten sijoittelun sekä pihojen suuntauksen osalta. Teknisen lautakunnan lausunto luonnoksesta (tiivistelmä): Tekninen lautakunta katsoo, että nähtävillä oleva Pappilanlammen kaavaluonnos (liitteenä) on yleisten alueiden osalta rakentamiskelpoinen. Seuraavat asiat on kuitenkin hyvä huomioida. Villenpolun katualue on melko kapea. Se ei mahdollista avo-ojien rakentamista Villenpolun reunoille. Villenpolku on toteutettava reunakivillä ja hulevedet ohjataan pois katualueelta hulevesiviemärillä. Kääntöpaikaksi varattu alue on turhan ahdas. Viisteen nurkkapistettä tulisi tuoda noin 4 metriä Hautausmaantien suuntaan. Rakennusrajat tulee ulottaa 2 metrin päähän tontin rajasta. Tällä vältytään mahdollisten routasuojausten ja räystäiden ulottumiselta katualueelle. Hautausmaantien katualue mahdollistaa tulevaisuudessa korotetulla reunakivellä erotetun kevyen liikenteen väylän rakentamisen kadun varteen. Hautausmaantien ja Ravanintien risteyksen näkemäalue on riittävä. Hautausmaantien luonteen ylläpitämiseksi liittymäkieltoaluetta on harkittava Hautausmaantien Villenpolun puoleiseen reunaan Ravanintieltä puistoalueen reunaan saakka. Putkijohtoja varten varattu alue tonttien 2-5 välissä on tarpeellinen sekä alueen kuivatusjärjestelmiä että mahdollisesti jätevesiviemäriä varten. Johdoille varatun alueen ulottamista Ravanintielle saakka tulee vielä harkita Ravanintien tiealueen kuivatusjärjestelmiä ajatellen. 13/19

14 Asemakaavassa merkitty puistoalue on tärkeä hulevesien hallinnan kannalta. Aluetta tulee voida tulevaisuudessa hyödyntää hulevesien viivyttämisessä. Hulevesien hallinnan mahdollistaminen tulee myös ottaa huomioon asemakaavoitetun alueen laajentuessa. Hautausmaantie on tällä hetkellä yksityistie. Ennen Villenpolun rakentamista Hautausmaantien katualue on otettava Ulvilan kaupungin omistukseen vähintään Villenpolun risteykseen asti. Hulevesien hallinnan kannalta koko Hautausmaantien asemakaavoitettu katualue tulisi ottaa kaupungin omistukseen. Vastine: Villenpolun kääntöpaikan mitoitusta ja Villenpolun vastaisten rakennusalan rajojen etäisyyttä katualueesta muutetaan lausunnon mukaisesti. Hulevesien hallintaa koskevia määräyksiä täsmennetään teknisen toimialan suunnittelu- ja maanrakennusinsinöörin kanssa käytyjen neuvotteluiden mukaisesti. Hautausmaantietä sivuaville tontinrajoille lisätään liittymäkieltomerkinnät, jolloin tonteille on mahdollista liittyä vain Villenpolulta. Asemakaavan puistoalueen (VP) kaavamääräys mahdollistaa puistoalueen käyttämisen hulevesien hallintaan. Alue toimii jo nykytilanteessakin hulevesiä viivyttävänä kosteikkona. Luonnoksesta saatujen lausuntojen pohjalta kaupunkisuunnittelun toimiala on laatinut asemakaavaehdotuksen, joka MRL:n 65 :n edellyttämällä tavalla asetetaan nähtäville. Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan kuulutuksella Ulvilan Seutu lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä. Kaavaehdotukseen on tehty luonnokseen nähden seuraavat muutokset: rakennusalojen rajoihin on tehty vähäisiä muutoksia Villenpolun varrella, tonteille 1 ja 6 on lisätty liittymäkieltomerkintä Hautasmaantielle, johtoa varten varattu alueen osan rajausta on muutettu ja Hautausmaantien liittymä Ravanintien tiealueelle on osoitettu nuolimerkinnällä. AO-1 kaavamääräystä on täydennetty saatujen lausuntojen mukaisesti määräyksillä katemateriaalista, julkisivuvärityksen ympäristöön sopeutumisesta, rakennusten sijoittumisesta ja hulevesistä. Lopullinen asemakaava ja maankäyttösopimus saatetaan kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tieto valtuuston kaavapäätöksestä toimitetaan niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet (MRL 67 ). Kaavan voimaantulosta tiedotetaan kuulutuksella (MRL 200, MRA 93 ) Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvotteluja ei ole järjestetty. ELY-keskuksen liikennejärjestelmäasiantuntijan kanssa on neuvoteltu kaavoituksen valmisteluvaiheessa asemakaavan tiealueista ja maakunta- ja yleiskaavassa olevan uuden yhdystien varauksen huomioimisesta. ELY-keskuksen kanta oli, että kaava-alueen rajaus on muuten hyväksyttävä, mutta Ravanintien tiealue tulisi ottaa vähintään puoliksi, mutta mielellään koko leveydeltään mukaan kaava- 14/19

15 alueeseen ja osoittaa LT-alueeksi. Ravanintielle osoitettavan LT-alueen leveyttä tulisi tarkastella nykyisen käytössä olevan tiealueen puitteissa, kuitenkin siten, että tarvittavat tienalueen hoito- ja kunnossapitotoimet voidaan toteuttaa tiealueella. Alustavia suunnitelmia esiteltiin ELY-keskukselle myös alkuvuodesta 2018 vuotuisen kehittämiskeskustelun yhteydessä. Kaavatyön aikana on neuvoteltu teknisen toimialan kanssa kunnallistekniikan ja pintavesien ohjaamisen suunnittelusta ja toteuttamistavoista. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Suunnittelun tarkoituksena on voimassa olevan oikeusvaikutteisen keskustaajaman yleiskaavan mukaisesti osoittaa alue pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Samalla varataan riittävät puistoalueet viheryhteyden osoittamiseksi Pappilanlammen virkistysaluetta varten sekä hulevesijärjestelmän tarpeiden turvaamiseksi. Kaupungin tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta, hyödyntää tehokkaasti yhdyskuntatekniikkaa, järjestää alueiden kuivatus ja luoda viihtyisää asuinympäristöä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti kaavahanke tukeutuu olemassa olevaan Vanhakylän yhdyskuntarakenteeseen sitä eheyttäen. Asemakaava täydentää tonttitarjontaa Vanhakylän alueella. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaupungin ja asemakaavoituksen tavoitteet ovat yhteneväisiä maakuntakaavan ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Maakuntakaavassa ja keskustaajaman yleiskaavassa on varaus uudelle seututielle/pääkadulle, joka johtaisi länteen Kokemäenjoen ylitse valtatie 2:lle vielä rakentamattomaan Rantavainion eritasoliittymään. Kyseinen eritasoliittymä on varauksena edellä mainituissa kaavoissa. Ulvilan kaupunki on tehnyt pitkäjänteistä työtä maakunta- ja yleiskaavassa olevan vt2:n uuden eritasoliittymän ja siihen liittyvän uuden jokisillan kaavavarauksen poistamiseksi. Tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää Friitalan eritasoliittymän kehittämistä, jota on selvitetty yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Uuden eritasoliittymän ja jokisillan karsiminen toisi valtiolle miljoonan euron säästöt. Tätä kautta Pappilanlammen asemakaava liittyy liikennejärjestelyiden osalta myös laajempaan suunnitelmaan. Vaikka uuden yhdystien toteutuminen on varsin epätodennäköistä, on sen varaus kuitenkin edelleen huomioitava oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisesti. Kaavaratkaisun tulee siis olla toimiva riippumatta siitä, toteutuuko yleiskaavan mukainen yhdystie vai ei. Tästä johtuen on ollut tarpeen jo kaavan valmisteluvaiheessa neuvotella ELY-keskuksen liikennesuunnittelijoiden kanssa sen varmistamiseksi, että kaavaratkaisu on yhteensopiva laajemman liikenneverkon suunnitelman kanssa. 15/19

16 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueella sijaitsee kaksi vanhaa omakotitalokiinteistöä, jotka on tarpeen inventoida niiden kulttuurihistoriallisen arvon arvioimiseksi. Yksityisen maanomistajan tavoitteena on saada asemakaavatontteja pientaloasumista varten. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,4 hehtaaria. Alueelle on muodostettu ohjeellisen tonttijaon mukaan kuusi omakotitonttia (AO), joista kolme on rakentamattomia. Kaikki omakotitontit ovat yksityisessä omistuksessa. Pinta-alojen mitoitustiedot ilmenevät tilastolomakkeesta selostuksen lopusta. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet AO-1 Erillispientalojen korttelialue Korttelialueen tonteille saa sijoittaa enintään yhden kaksiasuntoisen pientalon. Rakennusten julkisivujen tulee olla peittomaalattua puuta, jonka värityksen tulee sopeutua lähiympäristön rakennuksiin. Vesikattojen materiaalin tulee olla punaista kattotiiltä tai tummaa pystysaumapeltiä ja kaltevuuden 1:2½ - 1:1½ (noin astetta). Tonteilla 1-3 asuinrakennusten pääjulkisivu on rakennettava kiinni rakennusalan Ravanintien puoleisen rajaan siten, että pihat avautuvat Villenpolun suuntaan. Tontilla tulee olla 2 autopaikkaa asuntoa kohden. Olemassa olevia rakennuksia voidaan korjata ja laajentaa edellä annettujen asemakaavamääräysten estämättä. Rakennettavien kiinteistöjen on liityttävä rakennettavaan hulevesijärjestelmään. Tonteilta 4-6 hulevedet voidaan johtaa myös suoraan puistoalueen kosteikkoon Viheralueet VP Puisto Alueella saa toteuttaa MRL:n 13 A luvun mukaisia hulevesien hallintaan liittyviä järjestelyitä ja toimenpiteitä Kadut Alueelle muodostuu uudet kadut Hautausmaantie ja Villenpolku sekä osa Ravanintien yleistä tiealuetta (LT). 16/19

17 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Asemakaavan toteutumisen myötä alueelle rakentunee kolme korkeintaan kaksiasuntoista asuinrakennusta ja väestömäärä kasvaa hengellä. Kaava-alueen edullinen sijainti yhdyskuntarakenteessa ja erityisesti Vanhakylän koulun ja päiväkotien sijainti voivat houkutella lapsiperheitä muuttamaan alueelle. Uusien asuntojen pienestä määrästä johtuen vaikutus kunnalliseen koulu- ja päiväkotiverkkoon on kuitenkin vähäinen. Alueen oletetaan olevan rakennettu vuoteen 2022 mennessä. Asemakaava täydentää ja tiivistää rakennettua ympäristöä, liikennejärjestelyistä tulee turvallisempia ja asukasmäärän kasvun myötä lähipalvelujen toimintaedellytykset paranevat. Uusien Ravanintien varteen rakennettavien asuinrakennusten sijoittamista ohjataan kaavalla siten, että rakennukset antavat suojaa liikenteen meluhaittaa (40 km/h nopeusrajoitus) vastaan ja pihat on määrätty aukeamaan Villenpolun suuntaan Vaikutukset yritystoimintaan Asemakaavan vaikutukset yritystoimintaan toteutuvat pääasiassa yhdyskuntatekniikan ja rakennusten toteuttamisen yhteydessä. Alueen asuinpientalotontit parantavat yritysmuotoisen asuntorakentamisen mahdollisuuksia. Asukasmäärän kasvu parantaa osaltaan lähialueen palvelujen toimintaedellytyksiä Vaikutukset liikenteeseen ja yhdyskuntatekniikkaan Asemakaavalla ei ole vähäistä merkittävämpiä vaikutuksia liikenteeseen. Kaavalla varmistetaan riittävä yleisen tien alue ja siihen liittyvät näkemäalueet liittyville kaduille. Ravanintien nykyisen liikennemäärän 1789 ajoneuvoa vuorokaudessa arvioidaan pysyvän samana. Kaava-alueen kohdalla tiellä on 40 km/h nopeusrajoitus. Ravanintien liikennöitävyys ja liikenneturvallisuus paranevat kun sillä olevat kolme tonttiliittymää poistuvat. Tulevaisuudessa kaava-alueen kuudelle tontille tullaan ajamaan Hautausmaantielle liittyvän uuden kadun, Villenpolun kautta. Hautausmaantieltä liittyminen on kielletty. Hautausmaantie on yksityistie, jonka alkuosa kaava-alueen kohdalla kaavan myötä muuttuu katualueeksi. Asemakaavaratkaisu mahdollistaa keskustaajaman yleiskaavan mukaisen uuden yhdystieluokkaisen tievarauksen toteuttamisen. Asemakaava on mahdollista toteuttaa myös siinä tapauksessa, että yhdystietä ei rakenneta. Ulvilan kaupungin pyrkimyksenä on saada kyseinen yhdystien varaus poistettua yleiskaavasta sen päivitystyön yhteydessä. Asemakaavoituksen yhteydessä varataan yhdyskuntatekniikan rakenteiden edellyttämät alueet. Rakentamissuunnitelmat laaditaan asemakaavan saatua lainvoiman ja suunnitelmat toteutetaan investointiohjelman mukaisen aikataulun puitteissa. 17/19

18 Kaavassa on huomioitu kunnallistekniikan alustavat suunnitelmat ja tarpeet alueen tulevan maankäytön mukaisten hulevesien käsittelemiseksi. Hulevesiverkostoa varten on osoitettu tarvittavat johtamisväylät ja tilavaraukset. Alueen osittain toteutunut ja myös vielä toteutumaton maankäyttö on luonteeltaan sellaista, että se ei muodosta kooltaan merkittäviä vettä läpäisemättömiä pintoja suhteessa pihojen sellaisiin pintoihin, joilla on luontainen kyky joko imeyttää tai viivyttää hulevesiä. Kaavassa osoitetun uuden tai muuttuvan maankäytön osalta on annettu hulevesien hallintaan liittyviä määräyksiä. Lähialueelle asemakaavojen mukaisesti toteutuneella rakentamisella ei ole muodostunut olosuhteita, joista olisi aiheutunut hulevesien hallinnan kannalta ongelmallisia tilanteita. Alueen hulevesiä voidaan johtaa myös kaava-alueeseen kuuluvalle puistoalueelle, joka on toiminut jo nykytilanteessakin hulevesiä pidättävänä luontaisena kosteikkona, josta hulevesiä johdetaan edelleen avouomia ja putkiverkostoa pitkin Kokemäenjokeen. Kaava-alueen tehokkuudeltaan maltillinen yhdyskuntarakenne ja kattava, oikein mitoitettu kunnallistekninen verkosto ovat merkittävimmät syyt siihen, että hulevesien suuria kertymähuippuja ei pääse syntymään eikä hulevesiverkostoon tule ongelmallisia ylikuormitustilanteita. Kiinteistöjen pihamaat ja puistoalueet viivyttävät hulevesiä, ennen kuin ne johdetaan hulevesiverkostoon Vaikutukset luonnonympäristöön Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Kaava-alueen länsilaidalla sijaitsevaa painannetta tullaan hyödyntämään luontaisena kosteikkona hulevesien hallinnassa. Kyseisen käytön voi katsoa edesauttavan myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä alueella Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Asemakaavalla ei ole vähäistä merkittävämpiä vaikutuksia maisemaan. Kaava-alue on vanhaa taajama-alueen reunaa, jossa pienet niityt ja osin metsäiset pihapiirit vuorottelevat. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen kaava-alueen kuuden omakotitalotontin kohdalla ei merkittävästi muuta maisemaa. Ravanintietä etelästä tultaessa avoin peltomaisema muuttuu selkeästi taajaman omaiseksi lähestyttäessä Hautausmaantietä, jonka jälkeen yhdyskuntarakenne muuttuu tiiviimmäksi molemmilla puolilla Ravanintietä. Suunnittelualueen länsilaidalla oleva runsas puusto tulee säilymään. Kaava-alueen vanhoista asuinrakennuksista ja pihapiireistä on laadittu rakennusinventointi, jonka perusteella alueella ei voi katsoa olevan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä tai suojeltavia rakennuksia tai pihapiirejä. Rakennusinventoinnin oleelliset tiedot on esitetty tiivistelmänä tämän kaavaselostuksen kohdassa Rakennettu ympäristö. Alueella olevat kaksi vanhempaa asuinrakennusta (rakennettu vuosina 1941 ja 1960) omalta osaltaan muodostavat alueen identiteettiä ja niiden voidaan arvioida säilyvän myös kun asemakaavan mukainen rakentaminen toteutuu. Lisäksi kyseisten rakennusten säilymistä pyritään edistämään kaavamääräyksen lauseella Olemassa 18/19

19 olevia rakennuksia voidaan korjata ja laajentaa edellä annettujen asemakaavamääräysten estämättä. Asuinpientalojen rakentamistapaan on kiinnitetty huomiota kaavamääräyksissä ja rakennuslupaprosessien yhteydessä huomioidaan yksittäisten rakennusten soveltuminen kokonaisuuteen. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat asetuksen mukaisia ja noudattavat Ulvilan kaupungissa omaksuttua käytäntöä. 5.5 Nimistö Nimistö on paikallista alkuperää ja noudattelee Pappilanlammen alueen nimeämistapaa. Alueelle muodostuu uudet kadut Hautausmaantie ja Villenpolku. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutuksia havainnollistamaan on laadittu asemakaavan havainnekuva (liite 5.), josta ilmenee tarkemmin rakennusten sijoittuminen, pihapiirien suuntaus, istutukset, liikennejärjestelyt yms. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kunnallistekniikan tarkempi suunnittelu alkaa asemakaavan saatua lainvoiman. Alueen toteutuksen aloittaminen riippuu tonttien toteuttamistarpeesta ja investointiohjelman aikataulusta. Ensimmäiset asuinpientalojen tontit voivat todennäköisesti olla rakennettavissa jo vuoden 2019 syksyllä. Ulvilassa Kaupunkisuunnittelun johtaja Juha Virola Suunnitteluavustaja Johanna Hirvelä 19/19

20 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 886 Ulvila Täyttämispvm Kaavan nimi Pappilanlammen asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,4291 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,4291 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,16 1, A yhteensä 0, , ,25 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,4 0,2061 R yhteensä L yhteensä 0, ,7 0,3241 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

21 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,16 1, A yhteensä 0, , ,25 0, AO-1 0, , ,25 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,4 0,2061 VP 0, ,0 0,2061 R yhteensä L yhteensä 0, ,7 0,3241 Kadut 0, ,5 0,2154 LT 0, ,5 0,1087 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä