Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS 2018

Transkriptio

1 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä

2 HALLINTO Toimitusjohtajan katsaus Sisällys Toimitusjohtajan katsaus HALLINTO Vuoden tapahtumia Rakentaminen HENKILÖKUNTA YLEISTÄ HANKINTA JA VALMISTUS TALOUS Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Investoinnit Pohjavesialueet Vesilaitokset Verkostoanalyysit Vesitornianalyysit 5 5 Toimitusjohtaja Kari Korhonen KUNTAYHTYMÄN 5. TOIMINTAVUOSI sujui teknisesti jo totutulla varmalla tavalla. Veden laatu vedenottamoilla oli moitteeton, eikä vedentoimituksessa esiintynyt ongelmia ja talouskin oli kunnossa. Merkillepantavinta toiminnassa oli vesiasioiden uudelleen organisointi. Operatiivisen toiminnan yhdistäminen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän kanssa saatiin toteutettua vuoden 7 kuluessa siten, että henkilökunta ja operatiiviset toiminnot siirtyivät Tuusulan seudun vesilaitokselle.. alkaen. Vuoden aikana henkilökunnan työpanosta on jaettu sen mukaan, kun operatiivinen toiminta kummassakin kuntayhtymässä on kulloinkin vaatinut. Veden laadun varmistamiseksi on jo lainsäädäntöpuolella korostettu riskien hallintaa. Kuntayhtymässä toteutettiin vuoden aikana perusteellinen riskienhallintaprojekti WSP (Water Safety Plan), jonka tuloksena kirjattuja riskikohteita laitoksilla, johtoverkoissa, vesiasemilla ja erityisesti pohjavesialueilla on toimintavuoden aikana korjattu ja edelleen korjataan ja seurataan jatkuvana prosessina. Sipoon Söderkullassa oli syyskuussa muutaman päivän ajan vedenkeittokehotus vesitornista löytyneiden koliformisten bakteerien vuoksi. Tämän seurauksena torniin asennettiin ultravioletti-desinfiointilaite. Vuonna myyty kokonaisvesimäärä kasvoi, % edellisvuoteen nähden ja oli,55 milj m. Veden kulutus kasvoi voimakkaasti touko-elokuussa poikkeuksellisen kuuman ja kuivan kesän aikana jopa % keskimääräistä suuremmaksi. Ajoittain kuntayhtymän tuotantokapasiteetti oli täysimittaisesti käytössä. Päijännetunnelin Korpimäen pumppaamolta pumpattiin Tuusulan seudun veden toisella pumpulla raakavettä Nurmijärven koeimetyskohteisiin Teilinummen pohjoispäähän n.,7 milj m viime vuonna. Hanke sijoittuu vuosille ja. Kuntayhtymän talous toteutui kaiken kaikkiaan talousarviota paremmin. Toimintakate oli,5 % talousarviota parempi. Tilikauden tulos ennen varauksia ja veroja on noin euroa, kun talousarviossa varauduttiin noin - euron tulokseen. Toimintatuotot olivat yhteensä, milj.euroa (muutos + % edellisvuodesta) ja vuosikate noin, milj.euroa ( % tuotoista, muutos +, % edellisvuodesta). Investointeihin kertomusvuonna käytettiin yhteensä 7 5 euroa. Suurin investointi oli Talma-Söderkullan yhdysvesijohdon rakentaminen Sipoossa. KARI KORHONEN toimitusjohtaja

3 HALLINTO Vuoden tapahtumia Vierailu Hyvinkään Veden Sveitsin vedenottamolla. Tutkinnan kohteena UV-laitteen pesujärjestelmä. KUNTAYHTYMÄN tehtäväkenttään vaikutti merkittävästi Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän uusorganisointi. Kaikki varsinaiset käytännön toimenpiteet uudelle organisaatiolle tehtiin vuoden 7 aikana. Jäsenyhteisöjen tahtotilan mukaisesti kuntayhtymien operatiivinen toiminta yhdistettiin siten, että perusyksiköt jäivät omiksi taseyksiköikseen. Uusi organisaatio aloitti.. yhteisissä tiloissa Kirkkotie :ssä. Kulunut vuosi oli uuden toimintaorganisaation sisäänajoa uusilla tehtävänkuvilla ja -sisällöillä. Kertomusvuoden alussa kuntayhtymän nimi päätettiin muuttaa, koska se sekoittui valitettavan usein Tuusulan vesihuoltoliikelaitoksen kanssa. Nimen vaihto toteutettiin avoimella nimikilpailulla, jota valmisteli kuntayhtymän hallituksen nimeämä työryhmä. Nimikilpailuun tuli ehdotuksia yhteensä kappaletta ja tekijöinä oli 5 eri henkilöä. Yhtymävaltuusto vahvisti uuden nimen kokouksessaan... Kuntayhtymän uusi nimi.. alkaen on Keski-Uudenmaan Vesi kuntayhtymä/samkommunen Mellersta Nylands Vatten, josta voidaan käyttää epävirallisissa yhteyksissä lyhennettä Keski-Uudenmaan Vesi/Mellersta Nylands Vatten. Käyttöhäiriöiksi laitoksella kirjataan kaikki sellaiset laitoksen omaan käyttöön ja hallintaan kuuluvat häiriötilanteet, joilla todetaan olevan vaikutusta tai selkeä vaikutusmahdollisuus vedenkäyttäjien saaman veden laatuun. Vuoden aikana ei kirjattu yhtään tällaista tapahtumaa. Jäniksenlinnan saneeraus, joka valmistui v. lisäsi laitoksen kapasiteettia oleellisesti. Samalla käytössä olleet Päijännetunnelin raakaveden imeytys muutetiin allasimeytyksistä kaivoimeytyksiin. Raakaveden imeytyksessä on kuitenkin ollut ongelmia saneerauksen valmistumisesta lähtien. Imeytyskaivojen kautta ei ole saatu imeytettyä niin paljon vettä, kuin on suunniteltu. Tämän johdosta käynnistettiin maaperätutkimus uuden imeytyskaivon paikkan löytämiseksi. Uusia kaivon paikkoja saatiinkin kartoitettua kahdessa eri tutkimusvaiheessa yhteensä kolme kappaletta, joista yksi sijaitsee yksityisessä omistuksessa olevalla alueella, jossa on lisäksi voimassa oleva maa-ainesten ottolupa. Kahdelle omalla maalla olevalle sijoituspaikalle on suunnitelmat imeytyskaivoja varten valmiina. Kaivot rakennetaan keväällä samoin niille johtava syöttöjohto. Rusutjärven tekopohjavesilaitos sijaitsee haja-asutusalueella, jossa sähkökatkot ovat valitettavan yleisiä. Laitos tuottaa yli % kuntayhtymän talousvedestä, joten haavoittuvuuteen haluttiin puuttua. Ramboll Finland laati kertomusvuonna yleissuunnitelman kiinteästä varavoimajärjestelmästä Rusutjärven tekopohjavesilaitokselle. Samalla selviteltiin aurinkovoiman hyödyntämismahdollisuuksia ko. laitoksella. Toteutussuunnittelu tehdään v. ja saneeraus tehtäneen v.. Rakentaminen Talma-Söderkulla vesijohtohanke Talma-Söderkulla vesijohtohankkeen rakentaminen alkoi vuoden alussa. Linjan kokonaispituus on n. km, vesijohdon koko on mm ja materiaali PE-muovi. Pääurakoijana on Vesihaka Oy, paineensäätöaseman sähköurakoija Sähköpalvelu Koskela Oy ja automaatiourakoija Syspoint Oy. Vesijohtoputkien toimittaja on Uponor Oy, paineviemärin toimittaja Meltex Oy Plastics sekä vuotokontrolliputkien toimittaja NRG Suomi Oy. Hankkeen valvojana toimii Rakennuttajatoimisto HTJ Oy. Hankkeelle on haettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupa vesistöalitukseen, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupa teiden alitukseen ja tiealueen käyttöön sekä Sipoon rakennusvalvonnan lupa paineensäätöaseman rakentamiseen. Maanomistajien Arviointikeskus on tehnyt korvauslaskelmat ja sopimukset maanomistajien kanssa vesihuoltolinjan rakentamiseksi heidän mailleen. Osalle matkaa ei saatu maanomistajien suostumusta, joten niille osuuksille jouduttiin hakemaan Sipoon rakennusvalvonnan sijoituslupa. Urakkasopimus allekirjoitettiin tammikuussa ja varsinaiset työt aloitettiin säätöaseman rakentamisella helmikuussa rakennuslupapäätöksen myöntämisen jälkeen. Vesijohtolinja on katselmoitu yhdessä maanomistajien kanssa neljässä eri vaiheessa, kullakin kertaa on katselmoitu - km:n osuus. Pääurakoija on pitänyt tämän lisäksi useita katselmuksia maanomistajien kanssa työmaan aikana. Hanketta koskien on pidetty työmaakokouksia noin kerran kuukaudessa ja yhteensä niitä on kertynyt vuoden aikana kappaletta. Hanke on edennyt laaditun aikataulun mukaisesti. Vuoden vaihteessa linjaa oli rakennettu 5 m ( %). Louhintaa oli tehty n. 55 m/m, salaojia korjattu 5 kpl ja lämpöeristystä asennettu 55, m. Pääurakoitsijan laskutus maksuerien mukaan oli 5 5 ja lisätöiden 5 eli yhteensä 5. Sähkö- ja automaatiourakoijien laskutus oli yhteensä 5. Materiaalikustannuksia on laskutettu 7 5. näistä kustannuksia on kertynyt 7. Muita kustannuksia on syntynyt mm. suunnittelusta, lupien maksuista, sähköliittymän hankinnasta, valvonnasta sekä korvauslaskelmista ja korvausten maksamisesta, jonka lisäksi hanke on työllistänyt omaa henkilökuntaa runsaasti. Sipoon Veden kanssa on tehty loppuvuodesta sopimus, jonka mukaan se korvaa kuntayhtymälle, % hankkeen kustannuksista ja laskutus tapahtuu kuukausittain hankkeen etenemisen mukaan. Sopimuksen mukaan Joen alittava ruskea viemäriputki (d mm) suojaputkessa. Vesijohdon väri on sininen (d mm) Sipoon Vedeltä laskutetaan lisäksi laitoskapasiteettikorvauksena + alv %.7. mennessä. Hyväksytyn aikataulun mukaan säätöasema valmistuu helmikuussa, vesihuoltolinja maaliskuussa ja säätöaseman varavoimakone huhtikuussa. Viimeistelyt tehdään kevään ja alkukesän aikana. Urakan vastaanotto ajoittunee kesäkuulle. 5

4 HALLINTO Kukkakujan vesijohdon Saneeraus Järvenpään kaupunki saneerasi ensimmäisen osuuden Kukkakujan kunnallistekniikkaa kesän aikana. Järvenpään kaupungin kanssa sovittiin, että TSV saneeraa oman vesijohtonsa ennen muuta työtä pakkosujuttamalla sekä tekee tarvittavat liitokset Järvenpään Veden putkiin. Urakkakilpailun voitti Maanrakennus B. Dahlbacka Oy. Urakan veroton hinta oli 7 euroa. Urakka aloitettiin toukokuussa ja se valmistui ja otettiin vastaan suunnitelman mukaisesti juhannusviikolla. Urakka sujui kaikin puolin mallikkaasti hyvässä yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa. Kellokosken vesitornin vesikaton saneeraus Kellokosken vesitornin vesikatossa ilmeni vuoto viime vuoden keväällä. Vuotanut vesi ei päässyt vesitilaan vaan nousuportaikkoon sekä vesikaton ja vesisäiliö välitilaan. Torni on aiemmin saneerattu, mutta tuolloin katto on jätetty saneerauksen ulkopuolelle. Katon saneerauksen urakoijana toimi Rakennus-Lindkvist Oy. Urakan kokonaishinta oli 7 euroa (alv %). Kellokosken vesitornin syöttöjohto ja ylivuodon purkuputki Kellokosken vesitornin ylivuoto on perinteisesti purkanut vedet varsin tiheästi asutulle alueelle maastoon. Tuusulan Veden kanssa sovittiin, että uusi purkuputki rakennetaan ja liitetään heidän sadevesiviemäriin. Putken urakoi Hemi- Team Oy ja kustannuksia kertyi euroa (alv %). Kellokosken vesitornin syöttöjohto on kulkenut kerrostalojen pihapiirissä ja jäänyt alueen rakentamisen myötä varsin syvälle. Johdossa on ollut vaikeasti korjattavia vuotoja, joten uusi syöttöjohto päätettiin rakentaa Tuusulan kunnan omistaman puistoalueen kautta. Urakoijana toimi Majatie Oy ja kustannuksia hankkeesta kertyi yhteensä 7 7 euroa (alv %). Takojan vedenottamon purkaminen Takojassa on ollut TSV:n vanha vedenottamo, joka ei ole ollut tuotantokäytössä pitkään aikaan. Vedenottamon statuksena on ollut varavedenottamo. Pitkään käyttämättömänä olleen vedenottamon käyttöönotto on kuitenkin pitkän ja suunnitelmallisen työn takana, eikä vedenottamolla oleva varustus vastaa tämän päivän vaatimuksia. Näin ollen vedenottamo päätettiin purkaa, mutta vedenottokaivo jätettiin paikalleen ja sen kansirakenteita vahvistettiin, jot- Söderkullan paineenkorotusasema ta kaivoon ei pääse vieraita aineita tai eläimiä. Purkamisen toteutti Majatie Oy ja kustannuksia hankkeesta kertyi euroa (alv %). Samalla luovuttiin sähköliittymästä, jotta sähkön perusmaksujen laskutus saatiin katkaistua. Tulevat investoinnit Rusutjärven tekopohjavesilaitos on perinteisesti ollut sähköverkon haavoittuvuuden vuoksi heikoimpana lenkkinä TSV:n laitoksista. Vedenottamo tuottaa kuitenkin noin % koko TSV:n tuotantokapasiteetista, joten sähkökatkojen aiheuttamat tuotantokatkokset on saatava hallintaan. Tämän vuoksi käynnistettiin viime vuonna hanke, jonka tarkoituksena on saada Rusutjärven tekopohjavesilaitokselle varavoimaa molemmille kaivoalueille sekä vedenkäsittelylaitokselle sekä selvittää aurinkosähköjärjestelmän kannattavuutta kohteessa. Yleissuunnitelman laadinta kilpailutettiin keväällä ja sen voitti Ramboll Finland Oy. Yleissuunnitelma valmistui vuoden lopulla ja sen perusteella pyydettiin tarjouksia toteuttamissuunnitelman laadinnasta. Toteuttamissuunnitelma laaditaan vuoden aikana ja investointi sijoittunee vuodelle. TSV:n tuotantokapasiteetti oli viime vuoden kuumuuden ja kuivuuden vuoksi ajoittain täysimääräisesti käytössä. Veden käytön lisääntymisen vuoksi lisäveden tarve on ilmeinen. Jäniksenlinnassa käynnistettiin vuonna 7 tutkimukset uusien imeytyskaivojen rakentamiseksi. Viime vuonna tutkimuksissa löydettiin kolme imeytyskaivon paikkaa, joista kaksi on TSV:n omistamalla maalla ja yksi naapurin maalla. Pöyry Finland Oy on tehnyt tutkimukset ja suunnitellut imeytyskaivojen rakenteet sekä suunnittelee uuden syöttöjohdon laitokselta imeystyskaivoille. Imeytyskaivot ja syöttöjohto on tarkoitus rakentaa vuonna. Jäniksenlinnan hiekkasuodattimien pesuputken asennus 7

5 HENKILÖKUNTA Yhtymävaltuusto Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon kertomusvuonna kuuluivat seuraavat henkilöt: Yhtymähallitus Valtuuston valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna oli seuraava: JÄRVENPÄÄN KAUPUNGISTA KERAVAN KAUPUNGISTA SIPOON KUNNASTA TUUSULAN KUNNASTA VARSINAINEN JÄSEN Kari Leppiaho Liisa Majanen Markku Pyy Taru Meritie Tuija Husari Juhani Tsokkinen Aleksi Välikangas Veikko Valkonen Monika Hämäläinen Juhani Kopra Karl-Erik Oljemark Teija Virtanen Outi Huusko Antti Piippo Mervi Rouvinen Veikko Seuna VARAJÄSEN Marjo Vehter (/ asti) Tuija Kuusisto (/ alkaen) Jyrki Sitolahti Hannu Laalo Lauri Hongisto Kari Salonen Leena Harjula-Jalonen Ossi Honkasalo Aila Lind-Mäki Jaana Laine Mari Viita Charlotta Engblom Matti Kalvia Leila Sonkkanen Kari Stellberg Cathrine Malingrey (/ asti) Riitta Nybäck (/ alkaen) Juhani Vihanto Yhtymävaltuuston toimikausi on 7. Puheenjohtajana toimi Antti Piippo,. varapuheenjohtajana Mervi Rouvinen ja. varapuheenjohtajana Juhani Tsokkinen. Valtuusto kokoontui aikana kertaa, tavanomaisen tilinpäätöskokoukseen sekä talousarviokokoukseen. JÄRVENPÄÄN KAUPUNGISTA KERAVAN KAUPUNGISTA SIPOON KUNNASTA TUUSULAN KUNNASTA VARSINAINEN JÄSEN Tuija Kuusisto Kari-Pekka Rosenholm Leena Harjula-Jalonen Iiro Silvander Ari Tamminen Lilli Kahri Matti Oksanen Maria Mantela VARAJÄSEN Hermanni Meronen Raija Latva-Karjanmaa Juhani Tsokkinen Marja Tammilehto Mari Viita Matti Hyhkö Cathrine Malingrey (/ asti) Riitta Nybäck (/ alkaen) Marjut Kylliäinen Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Tuija Kuusisto, varapuheenjohtajana Lilli Kahri. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Kari Korhonen. Yhtymähallitus kokoontui aikana kertaa. Kokouksissa sihteerinä toimi taloussihteeri Sari Passila. Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano kertomusvuonna oli seuraava: Henkilöstö Kuntayhtymän henkilökunta vuoden lopussa oli seuraava: JÄRVENPÄÄN KAUPUNGISTA KERAVAN KAUPUNGISTA SIPOON KUNNASTA TUUSULAN KUNNASTA VARSINAINEN JÄSEN Marketta Pohjanheimo Aleksi Välikangas Teija Virtanen Jorma Soini VARAJÄSEN Ilkka Jokinen Merja Juutilainen Matti Kalvia Outi Huusko Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Aleksi Välikangas, varalla Teija Virtanen. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajina toimi JHTT-tilintarkastaja Ilpo Malinen BDO Audiator Oy:stä. Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Käyttöinsinööri Vesistötutkija Käyttömestari Taloussihteeri Toimistosihteeri Vesilaitoksen hoitajat Kari Korhonen Tuomas Turunen Teemu Järvinen Jaana Hietala Ossi Laaksonen Sari Passila Leni Lappalainen Eero Kittelä, sähkövastaava Harri Ilvonen Erkki Laaksonen Jarmo Nivalainen Visa Veijanen Kertomusvuoden aikana vakituisessa henkilökunnassa tapahtuneet muutokset johtuivat Kuvesin henkilökunnan siirtymisestä TSV:n henkilökuntaan.

6 YLEISTÄ Yleinen taloudellinen kehitys Yleisessä taloudellisessa tilanteessa tapahtui selvää nousua vuoden aikana. Korkotaso pysyi erittäin alhaisena koko vuoden. Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän tehtäväkenttään tuli kertomusvuonna muutoksia Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän uusorganisointi. Jäsenyhteisöjen tahtotilan mukaisesti kuntayhtymien operatiivinen toiminta yhdistettiin siten, että perusyksiköt jäivät omiksi taseyksiköikseen. Uusi organisaatio aloitti.. yhteisissä tiloissa Kirkkotie :ssä. Talouspuolella toteuma oli parempi kuin talousarvio. Tilikauden tulos oli talousarviotavoitetta parempi. Tilikauden ylijäämä on vastaavasti talousarviota suurempi. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Henkilöstön ikärakenne on viime vuosina ollut usein esillä riskimielessä, kun keski-ikä nousi selvästi yli 5 vuoden. Tähän on saatu nuorennusta, kertomusvuoden lopussa kuntayhtymän viran- ja toimenhaltijan keski-ikä oli 5, vuotta. Rahoitusriskit ovat nousseet kuntayhtymässä uuteen valoon viimeisten vuosien aikana, kun lainakanta on kasvanut merkittävästi. Kertomusvuonna lainaa otettiin milj.euroa lisää. Vuoden lopussa lainakanta kokonaisuudessaan oli milj.euroa. Kilpailutukseen perustuen kaikki lainaerät on nostettu Kuntarahoitus Oy:ltä. Vuoden 5 alussa tehtiin osalle lainaa (,5 milj.euroa) korkosuojaus, josta tehtiin sopimus Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa. Muut jäljellä olevat lainaerät pientä poikkeusta lukuun ottamatta ovat kk Euribor koroilla. Vahinkoriskit ovat kuntayhtymän toiminnan kannalta eniten kysymyksiä herättävät. Talousveden toimitusvarmuus ja laatu tulee taata kaikissa olosuhteissa. Tilanteisiin on varauduttu monin eri tavoin, mm. tiedottamisrutiineja ja yhteistyötä tiedotusammattilaisten ja pelastuslaitosten kanssa on tehostettu. Vuodelta peräisin olevaa varautumissuunnitelmaa on pidetty ajan tasalla tällaisten tilanteiden varalle. Jatkuvana rutiinina on pidetty yhteistyökokouksia jäsenvesilaitosten, terveysviranomaisten, tiedotusammattilaisten ja pelastuslaitosten kanssa. Vuoden aikana toteutettiin myös käytännön harjoitus Tuusulan Veden, terveysviranomaisen, tiedotuksen ja pelastuslaitoksen kanssa. Veden riittävyyden turvaamiseksi aloitettiin vuonna 7 Jäniksenlinnassa projekti, jolla pyritään saamaan noin m/d lisää vettä tuotantoon. Vuoden aikana hanke eteni siten, että tutkimuksissa saatiin selville kolme uutta imeytyskaivon paikkaa, joista kaksi on kuntayhtymän omalla maalla. Myös syöttölinjan suunnittelu imeytyskaivoille aloitettiin. Ympäristötekijät Tuusulan seudun vesilaitos ei käytä toiminnassaan teollisesti valmistettuja kemikaaleja lainkaan, mistä syystä ympäristötekijöiden osuus toiminnassa on vähäistä. Suurin ympäristötekijä normaalioloissa on pohjaveden pumppaus maaperästä, jolla muutetaan luonnon normaalia tasapainoa. Samaan asiaan liittyy myös tekopohjaveden valmistus, kun Päijänne-tunnelin vettä johdetaan maaperään. Kaikille näille toiminnoille on olemassa voimassa olevat oikeudelliset luvat, joita viranomaiset valvovat, eikä näiden suhteen ole havaittavissa hälyttäviä merkkejä. Tarkkailuvelvoitteiden suhteen kuntayhtymä päätti yhdessä neljän paikallisen yrityksen kanssa yhteistarkkailun järjestämisestä Hyrylän, Lahelan ja Rusutjärven pohjavesialueilla. Vuoden 7 alusta lukien tarkkailutoimenpiteistä vastaa konsulttitoimeksiantona Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Viime vuoden aikana myös muu pohjavesitarkkailuraportointi annettiin em. vesiensuojeluyhdistyksen hoidettavaksi. Toisesta näkökulmasta ympäristötekijät ovat erittäin tärkeitä vesilaitoksen toiminnalle. Riskit pohjavesien puhtaana pitämiseksi ovat tunnetut. Riskejä on torjuttu mm. antamalla lausuntoja kaavoitus- ja rakennushankkeista sekä laatimalla pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat kattavat kaikki kuntayhtymän käytössä olevat pohjavesialueet, joskin vanhimpiin niistä kohdistuu jo päivittämistarve. Kertomusvuoden aikana valmistui yhdessä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen, Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Järvenpään kunnan kanssa suojelusuunnitelman päivitys Myllylän pohjavesialueelle. Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Kuntayhtymälle laadittiin vuonna 7 ohjeet sisäisen valvonnan järjestämisestä ja ne hyväksyttiin kuntayhtymän hallituksessa..7 ja ne otettiin käyttöön.. alkaen. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimintavuoden aikana ei ole esiin tullut sellaisia oikeusseuraamuksia, joiden perusteella olisi syytä epäillä säännösten, määräysten tai päätösten noudattamisrikkomuksia. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden toteutumisessa, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuudessa ei toimintavuonna ole esiintynyt sellaista poikkeuksellisuutta, mikä vaatisi korjausehdotuksia. Riskienhallinta Riskien hallintaa on ohjattu viime vuosina riskienhallintaprojektista (WSP) saadun sovelluksen avulla. Muita riskienhallinnan keinoja kuntayhtymässä ovat olleet laaditut suunnitelmat eri tilanteisiin. Lakisääteinen poikkeusolojen valmiussuunnitelma on päivitetty vuonna. Häiriötilanteiden varautumissuunnitelma vuodelta on jalkautettu koko henkilökunnan käyttöön ja sitä päivitetään jatkuvana prosessina. Riskienhallintaa on toteutettu myös vakuutuksien avulla. Kuntayhtymän omaisuus on vakuutettu täydestä arvostaan, vakuutuskohteet ja määrät on vuosittain tarkistettu vakuutuksia hoitavan yhtiön kanssa. Toiminnalle on myös vastuuturva-, erityisesti tuotevastuuturvavakuutus, joka kattaa mahdollisesta veden toimitukseen liittyvästä vahingosta yksityisille veden käyttäjille. Tuotevastuuturvan enimmäismäärä vuonna on ollut, M. Vakuutusyhtiönä kertomusvuonna on ollut IF Vahinkovakuutus- yhtiö Oy. Vakuutussopimus on tehty yhtymähallituksen päätöksellä ja sen seurantavastuu on toimitusjohtajalla. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kuntayhtymän omaisuus on pääasiassa maaomaisuudessa, veden tuotantolaitoksissa sekä maahan asennetuissa vesijohdoissa. Omaisuuteen kuuluu myös noin 5, %:n osuus Päijänne-tunnelista. Kertomusvuonna ei omaisuuteen tullut muutoksia. Omaisuuden muutokset, lähinnä investointien toteuttamiset ja maakaupat, suoritetaan yhtymähallituksen päätöksiin perustuen. Vähäisemmät hankinnat, niiden kilpailutukset ja hankintapäätökset ovat suoraan toimitusjohtajan päätösvallassa. Sopimustoiminta Kuntayhtymää sitovat sopimukset, niiden noudattaminen ja ajanmukaistamisen tarve ovat toimitusjohtajan vastuulla. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Erillistä sisäistä tarkastustoimintaa ei kuntayhtymässä ole järjestetty. Perusteena tälle on kuntayhtymän koko sekä toimintakentän selkeys ja vakiintuneisuus. Strategiset mittarit Yhtymävaltuuston vuonna tekemällä ja vuonna uusitulla strategiapäätöksellä on asetettu strategisia mittareita ja niille tavoitearvoja. Tässä yhteydessä raportoidaan näitä mittareita ja niiden kehittymistä vuodesta alkaen.

7 YLEISTÄ Veden laatu Vedentuotantolaitoksilta lähtevän veden laadulle on asetettu seuraavat strategiset mittarit talousvesinormin suositusarvoihin perustuen: Koliformiset bakteerit, suositus pmy/ ml Rautapitoisuus, suositus, Mangaanipitoisuus, suositus,5 Tavoitteeksi on asetettu nollaraja. SEURANTATAULUKKO: Asukasmäärät Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Muutos-% ,7,7, -,, Muutos, henkilöä 7-5 Vuosi 5 7 Koliformiset analyysimäärä 7 5 Käyttöhäiriöt Rauta analyysimäärä Mangaani analyysimäärä Käyttöhäiriöiksi laitoksella kirjataan kaikki sellaiset laitoksen omaan käyttöön ja hallintaan kuuluvat häiriötilanteet, joilla todetaan olevan vaikutusta tai selkeä vaikutusmahdollisuus vedenkäyttäjien saaman veden laatuun. Vuoden aikana tällaisia tapauksia ei kirjattu. Tavoitetasoa kpl/vuosi saavutettiin kertomusvuonna. Henkilöstön sairauspoissaolot Analyysimäärä yhteensä Ylitysten määrä SEURANTATAULUKKO: VUOSI TAVOITE TOTEUTUNUT YLITYSTEN MÄÄRÄ edellä mainittuja analyysejä tehtiin kpl, yhtään ylitystä ei tapahtunut, joten tavoite saavutettiin. Kertomusvuoden aikana kirjattiin yhteensä 5 työpäivää sairauspoissaoloihin. Lasten sairauksiin liittyviä poissaoloja ei ollut. Myöskään työtapaturmista johtuvia poissaoloja ei ollut. muutos henkilöä muutos % Kokonaisvesimäärät Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Sairaala Mäntsälä Pornainen Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Sairaala Mäntsälä Pornainen, milj.m, milj.m, milj.m, milj.m, milj.m, milj.m, milj.m, Vedenmyynnin jakauma 5 7 m/vrk , , , , , Muutos / % 7,,5, -,5, -, -,, SEURANTATAULUKKO: VUOSI POISSAOLOT SAIRAUDESTA POISSAOLOT TYÖTAPATURMISTA POISSAOLOT YHTEENSÄ TYÖPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄ* SAIRAUS- POISSAOLO% (työpäivien mukaan),55 milj.m *työpäivien lukumäärä kalenterivuoden todelliset työpäivät kerrottuna henkilökunnan lukumäärällä ,, Sairauspoissaolot laskettuna ilman työtapaturmia ja lasten sairauksia vuonna on. %. Liittymisprosentti Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula LIITTYNEITÄ LIITTYMISPROSENTTI as..7 as

8 HANKINTA JA VALMISTUS Ominaiskäyttö jäsenkunnittain Määräkäyrä Kok.käyttö m/vrk Jäsenkunnan osuus, % Ominaiskäyttö 7/pl teol /pl teol /kok Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula 7 7 7,,5,,, ,5,5,5 Ominaiskäytön jakautuminen Järvenpää l/as,vrk % Kerava l/as,vrk % Sipoo l/as,vrk % Tuusula l/as,vrk % l/as,vrk %, Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Asutus Teollisuus Kauppa ja palvelut Mittaamaton vesi Vuototarkastelu kok vuoto% määrä Jpää 5 Kerava 5 5 Sipoo Tuusula Kokonais% Veden hankinta ja valmistus Yleistä Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut jo pitkään pois käytöstä ilmenneiden laatuhäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottoarvojensakin takia. Takojan vedenottamorakennus purettiin kertomusvuonna ja vain vedenottokaivo jätettiin paikalleen. Söderkullan rakennus purettaneen v.. Laitoksien vedenkäsittelyprosessit, tuotot ja keskimääräinen käyttö 7 - : Laitos Prosessi Tuotto m³/vrk Käyttö 7 m³/vrk Käyttö m³/vrk Ominaiskäyttö, l/as,vrk l/as,vrk 7 Jäniksenlinna* Koskenmäki Rusutjärvi Kaikula Marjamäki Paippinen Fira Lahela Vähänummi Korkeamäki Santakoski Söderkulla (ei käytössä) Takoja (ei käytössä) Kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Lipeän syöttö Lipeän syöttö vuosi Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijänne-tunnelin vedestä. Muut kaikki laitokset ovat luonnollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä, milj.m ( 7 m/vrk) ja Rusutjärvelle vastaavasti,7 milj.m (7 m/vrk), eli yhteensä,7 milj.m ( m/vrk). 5

9 HANKINTA JA VALMISTUS Kustannukset Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vastaaviin laitoskustannuksiin. Tekopohjavesikustannukset on laskettu tunnelista otettua raakavesimäärää kohden. Henkilö- ja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty tässä esitettyihin lukuihin. Kustannukset vuonna muodostuivat seuraavan taulukon mukaisesti. Tekopohja-vesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia maksueriä. Jäniksenlinna euroa senttiä/m³ Rusutjärvi euroa senttiä/m³ Muut yht euroa senttiä/m³ euroa senttiä/m³ Tekopohjavesi euroa senttiä/m³ Jos tekopohjaveden omiin kustannuksiin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksetut erät, liittymän vuosimaksu, yhteensä 7 5 euroa, ja käyttömaksut yhteensä 5 euroa (yhteensä 7 euroa), ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee, senttiä/m. Sähkön kulutus 5,5, 5 5, 7, 75, 5, 7,,5 5, 7, Sähköenergian kulutus ja vesimääriä kohden lasketut ominaiskulutukset vuonna jakautuivat seuraavasti: Jäniksenlinna Rusutjärvi Muut vesilaitokset Mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemat Tekopohjavesi Kaikki yhteensä Sähkö Tarvikkeet Kemikaalit Palvelut Käyttö ja Poistot kirjanpito, yht,,,,,,5 7, 7 5,5,, Sähkö, kwh m kwh/m , 7,, 5 7 5, 5,5 5, , 5, 7,7 Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 5, GWh, kun edellisvuoden luku oli 5, GWh. Vesikuutiometriä kohden laskettu sähkön ominaiskäyttö pieneni hieman ,, 75 57,,7 Kustannukset yhteensä Veden jakelu Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun kartalla ja luetteloitu oheisessa taulukossa. Vuoden aikana muutoksia tapahtui seuraavasti: Sipoon Talmasta Söderkullaan johtavan runkolinjan mm:n PVC rinnalle rakennettiin uuttaa mm Peh linjaa. Linjan kokonaispituus on n. km, josta valmistui viime vuonna n.,5 km. Järvenpäässä Kukkakujalla uusittiin vanhaa mm:n asbestisementtiputkea pakkosujuttamalla 5 mm:n Peh:lla. Jäniksenlinnan vedenottamolla korvattiin vedenottamon huuhteluputki 5 mm Weholiteputki mm Peh:lla. Tuusulan Kellokosken vesitornin ylivuotovedet menivät aiemmin maastoon. Yli-vuotovesille rakennettiin purkuputki Tuusulan Veden sadevesiviemäriin mm Peh:lla. Tornin syöttöjohto mm valurautaputki uusittiin mm Peh:lla. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 7 erilaista mittaussäätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna yhteensä, milj.m. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä 5 kwh eli noin. kwh/m (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). Osakkuudet PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Kuntayhtymä omisti kertomusvuoden alussa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä osakkeesta 7 kpl eli 5, %. Yhtiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen puheenjohtaja Tuija Kuusisto. Yhtiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirkkonummen kuntien sekä Hyvinkään kaupungin kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Vuonna yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut TSV:n edustaja. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän vuosimaksua 7.5 euroa (v. 7, 7 euroa). Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä 5, euroa, edellisvuoden summan oltua 5 55, euroa. Veden laatu Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen ja Porvoon terveydensuojelun toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden alusta uusittu ja käyttöön otettu tutkimusohjelma on vahvistettu vuosille ja sen ovat jäsenkuntien terveysviranomaiset käsitelleet ja hyväksyneet. Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötark-kailuun. Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi kolmestatoista valitusta käyttöpisteestä. Sipoossa näytteenottopisteitä on kaksitoista, KIINTEISTÖ OY TUUSULAN VANHA KUNNANTALO Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön osakkeesta 7 kpl eli, %. Yhtiökokouksissa kuntayhtymää edusti Hans Malmlund. Yhtiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli toimitusjohtaja Kari Korhonen. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä 5 euroa (7, 5 euroa). Kertomusvuonna otettiin yhteensä 7 näyte-erää (v. 7 yhteensä kpl), joista tehtiin yhteensä 7 analyysiä (v. 7 yhteensä kpl). Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti lähes kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 5/5 mukaiset laatuvaatimukset ja suositukset valvontanäytteiden osalta. Sipoon Veden Söderkullan tornissa havaittiin syyskuun puolivälissä koliformisia bakteereita. Alueelle annettiin keittokehotus ja jakeluverkostoa huuhdeltiin. Vesitorni puhdistettiin ja desinfioitiin. Tilanne kesti vajaan viikon verran, jonka jälkeen näytteet olivat puhtaat ja keittokehotus purettiin. näytteenottoajankohdat on hajautettu tasaisesti vuoden ympäri. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä ja vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Verkoston valvontanäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä lukuun ottamatta Sipoota, jossa näytteet on ottanut paikallinen terveydensuojeluviranomainen, Porvoon terveydensuojelu. Käyttötarkkailunäytteet on ottanut vesilaitoksen oma henkilökunta. Tuusulan seudun vesilaitoksen vastuulla olevat laboratoriotutkimukset on teetetty Metropolilab Oy:llä Helsingissä, Porvoon terveydensuojelun laboratoriona on toiminut Vita-Terveyspalvelut Oy Helsingissä. 7

10 TALOUS Vesijohtotilasto Tuloslaskelma - Materiaali Halkaisija Talousvesijohdot (m) johdot (m) Asbestisementti Asbestisementti Asbestisementti Asbestisementti PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC Teräs Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Teräs Tuntematon Tuntematon Johtopituus (m) Tuotot Myynti Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys/vähennys Varausten lisäys/vähennys Verot Tilikauden tulos Tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto % Jäsenyhteisöjen sijoittaman pääoman tuotto % Voitto % Rahoituslaskelma - Tulorahoitus Investoinnit NETTOKASSAVIRTA Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset KASSAVAROJEN MUUTOS 7 TA % TA ,,, 7 TA , -,5 -, ,, 5, Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Quick ratio 5,, 5,,, 5,

11 POHJAVESIALUEET Taseen kehittyminen - Vastaavaa Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Vastattavaa Oma pääoma Poistoero ja varaukset Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikaikainen vieras pääoma TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Lainakanta Pohjavesialueet SANTAKOSKI TAKOJA Antoisuus m/d Pohjavesikaivot Nahkelantie Hämeentie Jokelantie RUSUTJÄRVI Antoisuus m/d IMEYTYSALTAAT JÄNIKSENLINNA Antoisuus m/d KAIKULA Antoisuus m/d TUUSULA LAHELA Antoisuus m/d Tuusulanväylä SANTAKOSKI Antoisuus m/d Kellokoskentie Kaunisnummi Pohjavesikaivo Vähänummentie KOSKENMÄKI Antoisuus 7 m/d FIRA Antoisuus m/d KORKEAMÄKI Antoisuus m/d Sairaala Pohjavesikaivo JÄRVENPÄÄ VÄHÄNUMMI Antoisuus 7 m/d Myllylä Pohjavesikaivo Lahdentie MARJAMÄKI Antoisuus m/d KERAVA Nygårdin Pohjavesikaivo Kulloontie Björkbacka Pohjavesikaivo PAIPPINEN Antoisuus m/d Lindin Pohjavesikaivo SIPOO Investointien toteuma - 7 TA JOKELA VT Korpimäki Jokelantie Linjamäki Purola ma Teilinummi KORKEAMÄKI Kellokoskentie Sairaala Mäntsälän ma KELLOKOSKI VT Kellokoski ma Kaunisnummi VÄHÄNUMMI SÖDERKULLA Antoisuus m/d Rakennukset ja rakennelmat Jäniksenlinnan laitossaneeraus Talma-Söderkulla yhdysvesijohto Toimiston remontti Diggarinkadun vesijohto ja Poikkitien alitus Muut pitkävaikutteiset menot Firan sora-alueen saneeraus Toimiston ilmanvaihtokoneen vaihto Kellokosken vesitornin uusi katto Irtaimistohankinnat Nahkelantie Hämeentie Koivumäki Päijä nnetunneli JÄNIKSENLINNA RUSUTJÄRVI LAHELA Hiihtomaja spka KAIKULA Hyrylä Tuomala pka KOSKENMÄKI Kulloontie sva KERAVA VT Mattila sva Ristinummi pka Lahden ti e Koff ma Myllylä Rajakulma ma MARJAMÄKI Sipoo ma Keinukallio ma Kulloontie PAIPPINEN Martinkylä sva Nikkilä sva Investoinnit yhteensä Tuusulanväylä FIRA NIKKILÄ VT SIPOO Broböle spka SÖDERKULLA VESITORNI POHJAVESILAITOS SÄÄTÖVENTTIILIASEMA PAINEENKOROTUSASEMA MITTAUSASEMA MUU KOHDE Ingman ma YHDYSVESIJOHTO KUNNANRAJA TAAJAMAN VESIJOHTOVERKOSTO

12 Firan vesilaitos Sulfaatti SO 7,,,7 5, 7,,,,5,,, <,,, <,, <, <,,,,,,,, 7,,5 <,,,,,,,,,,,, <,,,, <, <, <,,,,,,7,7,,5,7 5,,5,,,,, <,,, <,, <, <,,,,,,,,5,, <,,,,,,,7,,5,, 7, <,,7,,7 <, <, <,,, 7,, Jäniksenlinna Sulfaatti SO, 7,,,7,, 7,,,7, 7,, <,,, 7,, <, <,,,,5,,,7,,, <,,,, 7,,, 7,,,, <5, <,,,, <, <, <,,,,,,,,, 5,5, 5,5,,,,, <,,,,, <, <,,5,,,,,,,, <,,,,,, 7,5,,,, <5, <,,7,, <, <, <,,,,, VESILAITOKSET

13 5 Kaikula Sulfaatti SO, 7,,7,, <5, <,,,5,, <, <,,, <,, <, <,, <, <,,, <,, <5,, <,,,,,, 7,,,5,, <5, <,,,,,, <7,,,,, 5,7,,,,5 <5, <,,,5,7, <, <,,, <,, <, <,, <, <,,, <,, <5,, <,,,,,5,,,,,7, <5, <,, 5,,,, <7,,,,,7 Korkeamäki Sulfaatti SO 7,5 7,, 5,5,,, 5,,,,, <,, 5,,, <, <,,,, <,,,,7,, <5,,,,,,,,,,, <5, <,,,, <, <, <,,,,,5,,,,,,,,5,5, 7,, <,,,,, <, <,,,, <,,,, 7,,7 <,,, 5,,,5,,,5,, <5, <,,,, <, <, <,,,,, VESILAITOKSET

14 7 Koskenmäki Sulfaatti SO 7,,7, 7,, <5, 7,,,,,7 <, <,,, 5, <, <, <,, <, <,,, <,, <5,,5 <,,,,,,,,,, <,5 <5, <,,,, <, <, <,,,,,5,,, 7,, <5,,5,5,,, <, <,,, 5, <, <, <,, <, <,,, <,, <5,,5 <,,,,,7,,,,, <,5 <5, <,,,,7 <, <, <,,,,, Lahela Sulfaatti SO 7,,,, 5, <5,,,,,,7, <,,5, <,, <, <, <,,,,,,, <5,, <,,,,,, 7,,,,7, <5, <,, 5, 7,5 <, <, <,,,,, 7,,, 7,, <5,,,,,, <,,, <,, <, <, <,,,,,,, <5,, <,,,,,,,5,,5,, <5, <,, 7,, <, <, <,,,,, VESILAITOKSET

15 Marjamäki Sulfaatti SO,,,,7 5, 5, 5,,, 7,,, <,,, <,, <, <,,,,5 <,,,,,, <,,,,,,,,,,, <5, <,,,, <, <, <,,,,,,7,7,, 5, 5,, 5,,,,, <,,7,5 <,, <, <,,,, <,,,,7,, <,,,,,,5 7,,,,,5 <5, <,,, 5, <, <, <,,,,, Paippinen Sulfaatti SO 7, 7,,,,,,,, 7,, <, <,,, <,, <, <,,,, <,,,,5, 7, <,,,, 7,, 7,,,,7 <5, <,,,7, <, <, <,,,,,5, 7,,, 5, 5,,,,,,5 <, <,,, <,,5 <, <,,5,, <,,,,7 7,, <,,,,,7,, 7,,, 5, <5, <,, 5,, <, <, <,,, 5,, VESILAITOKSET

16 Rusutjärvi Sulfaatti SO, 7,, 7,,, 7, 5,,, 7, <, <,,,,, <, <,,,,,,,, <5,, <,,,,,,,5 7,, 7,,,,5,,, <, <, <,,,,,,,,5,,7,,,, 7,5, <, <,,,,, <, <,,,,,,,, <5,,7 <,,,,,, 7, 7,,,, 5, 7,,7,, <, <, <,,,,, Santakoski Sulfaatti SO, 7,,7 7,,,, 7,,,, <, <,,, 5,,5 <, <,,, <, <,,,5,5 5,, <,,,,,,,5 7,,, 5,7,,,,, <, <, <,,,,,5,5 7,,7,, 7,,,5,,, <, <,,, 5,,5 <, <,,, <, <,,,5,5 5,, <,,,,,,,,,5,7 7,,,,,, <, <, <,,,,, VESILAITOKSET

17 Vähänummi Sulfaatti SO 7, 7,,7 5,,, 55,,,,,, <,,7,,, <, <,,5,,,,,, 7,, <,,,, 7,,,5 7,,,, <5, 5,,,, <, <, <,,,,,5,,,,,,,,, 5,,5, <,,,7, <, <,,,,,,,,,, <,,,,,, 7,,,,, <5,,,,, <, <, <,,,,, Väri Johtokyky Ammonium Clostrium perfringens Alumiini Arseeni Fluoridi Natrium Na Pestisidit Sulfaatti SO Enterokokit Nitraatti mgpt/l µg/cm Verkostoanalyysit JÄRVENPÄÄ 5,,,,, 5, <5, <, <,,,,, <,, <,,,,,, <,,5 <,,,,,,, <,,,,,,,, <, <,,,,, <,, <, <,,,,5, <,,5 <,,,,,,, <,,5, <,5 7,, 7, <5, <, <,,, <, <, <,, <,,, <,,,5 <,, <,,,,,,, <,,7,,,,, <5, <, <,,,,, <,, <,,,,,, <,,5 <,,,,,,, <,,,5, 7,,7 7,5, <, <,,,,, <,, <, <,,,,5, <,,5 <,,,,,,, <,,, <, 7,,, <5, <, <,,, <, <, <,, <,,, <,,,5 <,, <,,,,,,, <, Maksimi Maksimi Maksimi Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki VERKOSTOANALYYSIT Uimahalli

18 5 Väri Johtokyky Ammonium Clostrium perfringens Alumiini Arseeni Fluoridi Natrium Na Pestisidit Sulfaatti SO Enterokokit Nitraatti 5,,7, 7,,, 5,,,,,,, <,, <, <,,,,, <,, <,,,,,, <,,,,,,7 7,, <, <,,,, <, <,, <, <,, <, 7,, <,, <,,,5,,,, <, 7,,, 7,,,,, <,,,,, <,, <, <,,,,, <,, <,, 7,,,,, <,,, 5,7 7,,, <5, <,,,,,, <,, <, <,, <,,, <,, <,,,,,, <,,5,5,5 7,,7 7,, <,,,,,, <,, <, <,, <, 7,, <,,5 <,,,,,,, <,,,,7 7,,,,7,,,,,, <,, <, <,,,,, <,, <,,,,,, <,,,5,7 7,,,5, <, <,,,, <, <,, <, <,, <, 7,, <,, <,,,5,,,, <, 7,,, 7,, 5,,,7 <,,,,, <,, <, <,,,,, <,, <,, 7,,,,, <,,5,, 7,,, <5, <,,,,,, <,, <, <,, <,,, <,, <,,,,,, <, 7,,, 7,,,5, <,,,,,, <,, <, <,, <, 7,, <,,5 <,,,,,,, <, Maksimi Maksimi Maksimi Maksimi Maksimi Päiväkoti Aarre Kerava Alikerava Kalevan päiväkoti Kotimäen palvelutalo Verkostoanalyysit KERAVA Kerava terveyskeskus Väri Johtokyky Ammonium Clostrium perfringens Alumiini Arseeni Fluoridi Natrium Na Pestisidit Sulfaatti SO Enterokokit Nitraatti Verkostoanalyysit TUUSULA,5,5,,,, <5, <, <,,, <,, <,, <,,, <,,,7 <,, <,,,,,,, <,,,,,, 7, <5, <, <,,, 7,, <,, <, <,,,,, <,, <,,,,,, 7, <,,,,,,,, <, <,,,,, <,, <,,,,,7,7 <,,7 <,,,,,,, <,,, <,5,,,, <, <,,, <,, <,, <, <,, <,,, <,, <,,,,,,, <,,,,,, <5, <, <,,, <,, <,, <,,, <,,,7 <,, <,,,,,,, <,,,, 7,,,5 <5, <, <,,, 7,, <,, <, <,,,,, <,, <,,,,,, 7, <,,,,7 7,,7,5,5 <, <,,,,, <,, <,,,,,7,7 <,,7 <,,,,,,, <,,, <,,,,7 5, <, <,,, <,, <,, <, <,, <,,, <,, <,,,,,,, <, Maksimi Maksimi Maksimi Maksimi Hyrylä Lemminkäinen Hyrylä terveyskeskus Jokela Ester Matilda-koti Kellokoski Kustaa Adolf-koti VERKOSTOANALYYSIT mgpt/l µg/cm mgpt/l µg/cm

19 7 Väri Johtokyky Ammonium E.coli Koliformiset bakteerit Clostrium perfringens Alumiini Arseeni Fluoridi Natrium Na Pestisidit Sulfaatti SO Heterotrofinen pesäkeluku C Heterotrofinen pesäkeluku C Enterokokit Nitraatti mgpt/l µs/cm 7,,,, < < <,5 < < <,, <,5 <,5 <, < < <,5 7 <, <,,,, 7,, < < <,5 < < <,, <,5 <,5 <, < < <,5 7 <, <, Maksimi,,,, < < <,5 < <,, <,5, < 7 < <,5,,, <,,,,,7 75 < < <,5 < <,, <,5, < 7 < <,5,,, <, Maksimi, 7 < <,5 < <,, <,5 <,5, <,, <,5,,, <,,,75, 7,5, < <,5 < <,, <,5 <,5, <,, <,5,,, <, Maksimi,,,7 7,, < < <,5,,,, 5 < < <,5 Maksimi Verkostoanalyysit SIPOO Pohjois-Paippisten päiväkoti Palvelutalo Linda, Söderkulla Nikkilän terveyskeskus Palvelutalo Kotivalli Väri Johtokyky Ammonium E.coli Koliformiset bakteerit Clostrium perfringens mgpt/l µs/cm,, 5, 7,, < < <,5,,7 7,, 7 < < <,5 Maksimi,,, 7,, < < <,5,, 7,, 7 < < <,5 Maksimi,, 5 7,, < <,5, 5 7,, 7 < <,5 Maksimi,,,, < < <,,,,5 7,, 5 < < <,5 Maksimi Box Barn-trädgård Sakarinmäen koulu, Helsinki Nordkalk, Kalkkiranta Fazer Foodservice, Karhusaari Café N avetta Pizzeria Pit Stop, Rödje-Fantsintie Pajuniemi Gesterby skola mgpt/l µs/cm 7,,7 7,,5 5 <5 < Arvo,,, 7,,7 <, Arvo,, <,5 7 7, 7 <5 < <, Arvo,7,,5 7,, 7 < < <,5 Arvo Väri Johtokyky Ammonium E.coli Koliformiset bakteerit Clostrium perfringens VERKOSTOANALYYSIT

20 KUVASATOA Vesitornianalyysit Kievarin vesitorni Vuosiyhteenveto vuodelta, Max. arvo,,, 7,5,5 Jokelan vesitorni Järvenpään vesitorni Etelä-Keravan vesitorni Max. arvo Max. arvo Max. arvo Järvinen ja Jäntti alla Vantaan joen Pihlajamäki P tukos Pihlajamäki imualtaan hiekanpoisto,,,,,,,,,,,,, 7,,5, 7, Keravan vesitorni Nikkilän vesitorni Söderkullan vesitorni Max. arvo Max. arvo Max. arvo,,,,,,,,,,,, 7,,7 7,5, 7,, Tyky päivä.. Pihlajamäki P5 tukos Pihljamäki P venttiilin vaihto Korkinmäen liitoskuilu Pihlajamäki imuallas luolavertaus Henkilökunnan virkistyspäivää vietettiin Hyvinkään Sveitsin seikkailupuistossa Pihlajamäki imuallas Pihljamäki P venttiili vaihto Kulomäen ajotunneli kunnostus Korkinmäen liitoskuilu laskeutuminen Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän henkilökunta tekee myös Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän korjaus, kunnostus- ja ylläpitotehtäviä.

21 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Kirkkotie Tuusula Vaihde 5 toimisto@kuvesi.fi