2010. Toimitusjohtajan katsaus. Tuusulan seudun vesilaitoksen. Paikallisten, jäsenkuntien hallinnoimien vesihuoltolaitosten

Transkriptio

1 2010 V u o s i k e r t o m u s 1

2 2010 Toimitusjohtajan katsaus Tuusulan seudun vesilaitoksen 43. toimintavuosi sujui ennakkosuunnitelmien mukaisesti ilman merkittäviä häiriöitä tai poikkeamia sen enempää taloudessa kuin tekniikassakaan. Tosin heti vuoden alussa vaikea vuodonkorjausoperaatio Hyrylä-Järvenpää yhdysjohdossa antoi vuoden kululle huonot ennusteet, toisin kuitenkin kävi. Häiriötilanteisiin kertomusvuonna ei ajauduttu. Mainittu vuototapauskin jäi vuoden ainoaksi. Pohjavesien pilaantumiseen viittaavia uusia tapauksia ei ainakaan julki tullut ja valvontatutkimusten mukaan otetut vesinäytteet täyttivät kaikilta osiltaan juomavedelle asetetut, normien mukaiset laatuvaatimukset. Vedenkäyttö alueella jatkoi jo edellisvuoden lopulla alkanutta nousuvauhtiaan, kun vuoden 2008 talouslama selvästikin hellitti otettaan. Kun edellisvuonna 2009 kirjattiin 1,6 %:n vähenemä myydyssä kokonaisvesimäärässä, oli kertomusvuonna lisäystä edellisvuoteen peräti 3,9 %. Toimintavuoden aikana myyty kokonaisvesimäärä oli 8,85 milj.m 3. Kuntayhtymän taloudessa tuloslaskelman osalta kertomusvuonna oli tavoitteena tehdä lievästi voitollinen tulos, jolla tasattaisiin taseeseen edellisvuosista kertynyttä tappiota. Tavoitteessa onnistuttiin erittäin hyvin, jopa reilusti ylikin. Ennakoitua suurempi veden myynti ja myös kulujen osalta saavutettu säästö olivat tulokseen vaikuttaneita syitä. Tilikauden ylijäämä on euroa, kun edellisenä vuonna kirjattiin euron alijäämä. Talousarviossa tavoiteltiin euron ylijäämää. Toimintatuotot olivat yhteensä 2,860 milj.euroa (muutos + 5,4 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,016 milj.euroa (35,5 % tuotoista, muutos + 35,1 % edellisvuodesta). Investointeihin kertomusvuonna käytettiin yhteensä 1,141 milj.euroa, kun varaus oli 1,020 milj.euroa. Investointitaso on kuntayhtymässä vuosittain toteutettavaa keskitasoa, ja sillä pystytään pitämään laitokset ja yhdysjohtoverkko tarkoituksenmukaisessa kunnossa sekä varautumaan tuleviin kapasiteettitarpeisiin. Pääinvestointikohde kertomusvuonna oli Vähänummen vesilaitoksen kokonaissaneeraus. Seuraavalle vuodelle jatkuvia hankkeita, Firan vesilaitosta ja Jäniksenlinna-Järvenpää yhdysjohtoa, aloitettiin suunnittelun ja urakoitsijavalintojen merkeissä. Kuntayhtymä toimittaa jäsenkunnilleen tukkuveden asutuksen, palveluiden ja teollisuudenkin tarpeisiin. Paikallisten, jäsenkuntien hallinnoimien vesihuoltolaitosten tehtävänä on toimittaa tukkuvesi edelleen veden käyttäjille. Asiakkaiden, siis veden käyttäjien näkökulmasta, olemme kuitenkin usein yhtä ja samaa laitosta. Saumaton yhteistyö jäsenvesilaitosten kanssa onkin toimintamme peruslähtökohtia, jonka kertomusvuoden kokemusten perusteella voimme todeta toimineen hyvin. Näin varmasti jatkamme ja kehitämme toimintaamme edelleen. Myös muut yhteistyökumppanit, viranomaiset, yksityiset yritykset ja erityisesti oma henkilökunta ja päätöksentekijät, ansaitsevat varauksettoman kiitoksen hyvin sujuneesta vesivuodesta UNTO TANTTU 2

3 3

4 Laitossaneerauksille jatkoa vuonna 2010 Kertomusvuoden 2010 merkittävin investointihanke oli Vähänummen vesilaitoksen kokonaissaneeraus, joka valmistui ja otettiin käyttöönsä elokuussa. Vanhat, jo teknisesti huonokuntoiset prosessinosat jätettiin pois käytöstä ja tilalle rakennettiin kokonaan uusi laitos. Samaan tyyliin kertomusvuonna aloitettiin seuraavan kohteen, Firan vesilaitoksen suunnittelu ja toteutettiin urakkakilpailutus niin, että uusittu laitos rakennetaan ja voidaan ottaa käyttöön vuoden 2011 aikana. Hankaluuksia ja yllättäviä kustannuslisiä Vähänummen saneeraukseen tuli aiempaa tiukempien turvallisuusmääräysten sekä vanhan hallirakenteen sortuman vuoksi. Laitos valmistui kuitenkin aikataulussaan ja toimi moitteetta syyskuusta alkaen. Veden laadun ja toimitusvarmuuden osalta vuosi sujui ongelmitta. Yhtään normiylitystä veden laadun suhteen ei todettu, eikä järjestelmästä aiheutuvia veden toimituskatkoja esiintynyt. Asiakasreklamaatioita vuoden kuluessa kirjattiin ennätyksellisen vähän, yhteensä 11. Pääkaupunkiseudun neljä vesihuoltolaitosta, Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa, perustivat yhteisen vesihuolto-organisaation, joka aloitti Toiminta liitettiin osaksi HSY Ympäristöpalvelut nimistä kuntayhtymää. Tuusulan seudun vesilaitokselle asiassa on liittymäkohta tunneliyhtiössä, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:ssä, jonka osakkeet siirtyivät em. kuntaorganisaatioilta perustetulle kuntayhtymälle. Käytännön toimintaan osakesiirto sinällään ei tuonut muutosta, vaikkakin tunneliyhtiön henkilökunta ja operatiivinen toiminta myös siirrettiin HSY:lle vuoden 2011 alusta lukien. Johtoverkkopuolella toteutettiin kaksi saneerausta. Ensimmäinen niistä tuli lievän pakon sanelemana, kun Hyrylä-Järvenpää yhdysjohdossa tapahtui yllättävä putkirikko tammikuussa, ja sen paikallinen korjaaminen todettiin erittäin vaikeaksi. Tilanne saatiin hallintaan ja korjatuksi sujuttamalla uusi muoviputki vanhan valurautaisen putken sisään 310 metrin matkalla. Toinen saneeraus tehtiin korvaamalla Firan laitoksen vanha valurautainen painejohto uudelleen rakennetulla PVC-johdolla 640 metrin matkalla. Tulevien vuosien tärkeimmäksi laitoshankkeeksi suunniteltu Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen laajennus ja saneeraus eli kertomusvuoden ajan hiljaiseloa lupakäsittelyssä, eikä lopullista Uudenmaan aluehallintovirastolta haettua lupamuutosta vielä oltu saatu. Poikkeustilanteisiin varautumista pidettiin edelleen yllä jäsenkuntien vesilaitosten, terveysvalvonnasta vastaavien viranomaisten ja tiedottajien kanssa. Kahdesti vuodessa pidettävät yhteispalaverit ovat tulleet jo vakioksi. Niissä käydään läpi asiaan liittyviä kehitystarpeita ja ongelmia. Esimerkiksi varautumiseen liittyviä hankintoja koordinoidaan ja riittävää tiedotusvalmiutta ylläpidetään tilanteissa. Kertomusvuoden aikana uudistettiin myös puolustuslaitokselta saatavat VAP-määräykset koko alueen vesilaitoshenkilöstölle. Tutkimuspuolella jatkui yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen, Porvoon, Pornaisten ja Mäntsälän kanssa selvitykset tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksista Hausjärven Monnissa, mikä paikka oli alkuselvitysten jälkeen valittu 4

5 2010 5

6 parhaimmaksi paikaksi tekopohjavesilaitokselle. Vuoden kuluessa pääpaino tutkimuksissa oli maaperäkairauksilla, joiden perusteella pyritään saamaan riittävät lisätiedot hankkeen jatkoa ajatellen. Päätöksiä hankkeen jatkamiseksi ei edelleenkään ole, asiaa pidetään kuitenkin yhteisesti vireillä, niin että pitkän ajan tavoitteena on useita kuntia palveleva, Päijännevettä hyödyntävä tekopohjavesilaitos. Muita laajempia, pitempiaikaisia tutkimushankkeita, joissa kuntayhtymä on tavalla tai toisella mukana, ovat Tampereen teknillisen yliopiston tekopohjavesitutkimus sekä Aalto yliopiston ( entinen TKK ) ja THL:n ( entinen Kansanterveyslaitos ) organisoima johtoverkon reaaliaikaista hallintaa kehittävä tutkimus. Edelleen kertomusvuonna osallistuttiin Helsingin seudun ja Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistyksen organisoimaan Vapomix-tutkimukseen, jossa Jäniksenlinnan pohjaveden ja Palojoen yhteyksien selvittäminen oli yksi pääkohteista. Kuntayhtymän hallinto ja vakituinen henkilöstö pysyivät samana koko kertomusvuoden ajan. Vakituisen henkilöstön lisäksi kuntayhtymässä työskenteli koko kertomusvuoden ajan yksi oppisopimuksella palkattu vesilaitoksen hoitaja. pauksessa olemassa. Tähän haasteeseen kuntayhtymässä tulee panostaa ja varmentaa tällä tavoin koko jakelujärjestelmän toimivuus myös muiden jäsenkuntien osalta. Samaan ongelmakenttään nivoutuu myös yhteistoiminta naapurikuntien Mäntsälän ja Pornaisten kanssa. Toinen kasvuennusteisiin liittyvä mitoitustarve on eteläisessä Tuusulassa mu- LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Päijänne-tunnelin käyttöön ja omistajuuteen liittyviä keskusteluja on virinnyt eri puolilla ja asiaa on käsitelty myös kuntayhtymän hallituksessa. Tuusulan seudun vesilaitos on tunneliyhtiön osakkaista eniten suhteellista osuuttaan käyttävä osakkeen omistaja. Tätä taustaa vasten on harkintaan tullut lisäosakkeiden hankinta, mikäli se ylipäänsä olisi mahdollista. Kysymys on joka tapauksessa huomattavan suuresta investoinnista kuntayhtymän liikevaihtoon nähden ja tulee olemaan näkyvä osa lähitulevaisuuden päätöksen tekoa. Sipoon kasvuennusteet ovat vuonna 2008 hyväksytyn yleiskaavan mukaisesti poikkeukselliset muihin jäsenkuntiin verrattuna. Riittävän talousveden toimittaminen vaatii uusia tarkasteluja sekä tuotantolaitosten että vedenjakeluverkon näkökulmasta. Kertomusvuoden aikana ei edelleenkään asian suhteen edetty, mutta suunnittelutarve on joka ta- 6

7 2010 kaan lukien Hyrylän entinen varuskunnan alue. Alueella sijaitsee HSY Ympäristöpalvelut omistama ja käyttämä Kuninkaanlähteen pohjavesilaitos, joka nykyisin tuottaa vettä Korson tarpeisiin Vantaalla. Harkintaan on tullut ko. laitoksen siirtäminen Tuusulan seudun vesilaitoksen omistukseen, jolloin laitos tulisi palvelemaan eteläistä Tuusulaa. Tekniikkapuolella tärkein hanke on Jäniksenlinnan vesilaitoksen kapasiteetin lisääminen niitten kokeitten perusteella, jotka saatiin valmiiksi jo vuoden 2009 aikana. Tekopohjaveden muodostaminen kokeissa todetulla järjestelyllä on ollut kertomusvuoden jälkipuoliskon ajan Uudenmaan aluehallintoviraston lupakäsittelyssä ja vasta lupakäsittelyn ratkettua voidaan asiassa edetä. Taistelukoulun maastossa jouduttiin tammikuussa sujuttamaan putkirikon vuoksi. 7

8 HENKILÖKUNTA Vuoden aikana ei vakituisessa henkilökunnassa tapahtunut muutoksia. Pysyvän henkilöstön vahvuus on edelleen 9 henkilöä. Henkilövahvuuteen on kuluvan vuoden ajan kuulunut myös yksi oppisopimustyösuhteinen henkilö, jonka koulutuslaitoksena toimii Keuda. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna 2010 on ollut seuraava: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Vesilaitoksen teknikko Toimistosihteeri Unto Tanttu Timo Ranta-Pere Matti Lappalainen Terttu Helenius Vesilaitoksen hoitajat Eero Kittelä Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen Kaino Kaukinen, sähkövastaava Ossi Laaksonen, oppisopimuksella Henkilökuntaa vas. ylhäältä alas Terttu Helenius, Jarmo Nivalainen, Unto Tanttu, Timo Ranta-Pere, Kaino Kaukinen, Eero Kittelä, Ossi Laaksonen Visa Veijanen ja Matti Lappalainen. 8

9 Organisaatio YHTYMÄHALLITUS Valtuuston kaksivuotiskaudelle valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna 2010 oli seuraava: YHTYMÄVALTUUSTO Varsinainen jäsen Varajäsen Järvenpään kaupungista Leo Lauramaa Mika Gilan Maija-Liisa Pyykkönen Kaisa Putaansuu Keravan kaupungista Leena Harjula-Jalonen Arja Rantanen Satu Salmela-Vierisalo Juhani Koivusaari Sipoon kunnasta Harry Hänninen Johanna Hallikainen Tanja Partanen Henrik Möller Tuusulan kunnasta Jukka Lehtonen Ismo Lappalainen Pasi Rokosa Heli Siltaloppi Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Pasi Rokosa, varapuheenjohtajana Jukka Lehtonen. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu, kokoussihteerinä toimistosihteeri Terttu Helenius. Yhtymähallitus kokoontui vuoden 2010 aikana 8 kertaa. Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon ovat kertomusvuonna kuuluneet seuraavat henkilöt: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Martti Karulinna Jyrki Sitolahti kaupungista Anneli Manninen Pirjo Latva-aho Antti Räty Hannele Olli Marjatta Tehi Juhani Huovinen Keravan Juhani Aho Juhani Tsokkinen kaupungista Riitta Ahola Säde Evilä Heikki Haatainen Riitta Törmänen Satu Salmela-Vierisalo Juhani Koivusaari Sipoon Rolf Björkell Christel Lindblad kunnasta Harry Hänninen Sami Alasara Tarmo Ojala Keijo Koistinen Inger Sjöholm Kaj Lindqvist Tuusulan Kim Kiuru Teuvo Virtala kunnasta Reetta Niemi Marika Mäkelä Jouko Riola Matti Oksanen Liisa Sorri Tia Laine-Ylijoki-Laakso Yhtymävaltuuston toimikausi on Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Antti Räty, 1. varapuheenjohtajana Anneli Manninen ja 2. varapuheenjohtajana Liisa Sorri. TARKASTUSLAUTAKUNTA Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: Varsinainen jäsen Anneli Manninen Järvenpäästä Juhani Aho Keravalta Hannu Nuutinen Keravalta Merja Siltala Sipoosta Varajäsen Marit Laurila Järvenpäästä Tanja Pekkola Tuusulasta Merja Juutilainen Keravalta Antti Räty Järvenpäästä Organisaatio Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Anneli Manninen, varalla Juhani Aho. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi HTM/JHTT Raimo Vainio-Kaila Oy Audiator Ab:stä. 9

10 Yleistä VÄESTÖMÄÄRÄ rän väheneminen. Muissa jäsenkunnissa kasvuprosentit ovat hyvin toistensa kaltaiset. HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ JÄSENKUNNISSA % Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä muutos henkilöä muutos % (Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus) VEDENKÄYTTÖ Väestömäärän kasvu alueella oli viime vuosien keskitasoa, yhteensä 0,87 %. Taulukossa vuoden 2008 miinusmerkki kokonaisväes- Myyty kokonaisvesimäärä neljän jäsenkunnan vesilaitoksille oli yhteensä 8,74 milj.m 3. Kellokosken-Ohkolan sairaaloille myytiin yhteensä m 3, Mäntsälän Vedelle m 3 ja Pornaisten kunnalle 4272 m 3.Myyty kokonaisvesimäärä oli 8,85 tömäärässä selittyy Sipoosta Helsinkiin osa-alueliitoksen myötä muuttaneet. Erikoista kertomusvuoden kehityksessä on Järvenpään väestömäämilj.m 3 eli keskimäärin m 3 /vrk. Edellisvuonna 2009 vastaava luku oli 8,52 milj.m 3, joten lisäystä edellisvuoteen oli noin 3,9 %. Toisaalta viime vuosien laskusuuntauksesta johtuen kokonaismyyntimäärä oli lähes saman suuruinen kuivan vuoden 2006 kanssa. Sipoon kohdalla veden jakelualue säilyi toimintavuoden ajan edellisvuosien kaltaisena, kun Sipoon vesilaitos toimitti edelleen talousveden Helsinkiin siirretylle alueelle. VEDENKÄYTÖN KEHITTYMINEN KESKIM. VUOROKAUSIARVONA Keskimääräinen käyttö, m 3 /vrk Muutos 10/ m 3 /vrk % Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Sairaala Mäntsälä Pornainen yhteensä

11 LIITTYNEET ASUKKAAT JA LIITTYMISPROSENTIT Liittyneitä Liittymisprosentti Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Yhteensä Taulukossa Sipoon liittymisprosentti on laskettu siten, että vuonna 2009 asukaslukuna on käytetty Sipoon ja Sipoosta Helsinkiin siirtyneitten asukkaitten summaa. Vuonna 2010 luvuissa on vain Sipoon alue. KOKONAISVESIMÄÄRÄN KEHITYS KUNNITTAIN Vesimäärä m 3 /vuosi Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Sairaala Mäntsälä Pornainen Yhteensä Kok.käyttö Jäsenkunnan Ominaiskäyttö m 3 /vrk osuus, % l/as,vrk 09/pl teoll 10/pl teoll 10/kok Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä Viimeisessä sarakkeessa luvut ovat kokonaiskäytön perusteella lasketut ja vain jäsenkuntien vesilaitoksia koskevia. Kellokoski-Ohkolan sairaaloiden, Mäntsälän Veden ja Pornaisten ostamat vesimäärät eivät sisälly lukuihin. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa ominaiskäyttö on laskettu siten, että Keravan kulutuksesta on karsittu Oy Sinebrychoff Ab:n käyttämä vesimäärä, m 3 ja Sipoon osalta vastaavasti Arla Ingman Oy Ab:n vesimäärä, m 3. Edellinen on selvästi alueen suurin yksittäinen vedenkäyttäjä, Arla Ingman vastaavasti toiseksi suurin. 11

12 Yleistä Ominaiskäyttö lisääntyi hieman edellisvuoden ennätysalhaisesta lukemasta 165 l/ as,vrk, kun laskennasta karsitaan kaksi edellä mainittua suurta teollisuusvedenkäyttäjää. Ominaiskäyttö vuonna 2010, 170 l/as,vrk on täsmälleen sama kuin vuonna Mittaamattoman veden osuus koko alueella säilyi edellisvuosien tasolla, ollen nyt 10%, kun edellisvuonna laskettu oli 9%. Edellisvuotta parempia tehokkuuslukuja saivat aikaan Sipoo ja Tuusula, joissa molemmissa tosin mittaamattoman veden osuus on aina ollut muita suurempi johtuen verkkopituudesta. Keravalla edellisvuodesta selvästi kohonnut mittaamattoman veden osuus johtunee paljolti runsaista huuhteluvesimääristä saneeraustöiden yhteydessä sekä lukuisista vuototapauksista. Suurin kuukausikäyttö vuorokausitasolle laskettuna osui tänä vuonna heinäkuulle, keskimäärin m 3 / vrk, kun edellisvuoden huippu koettiin lokakuussa. Vuorokausikäyttöjen äärit sen sijaan kirjattiin kesä- ja heinäkuulle. Suurin vuorokausikäyttö oli 14.7., suuruudeltaan m 3 /vrk, mikä oli huomattavasti vuoden 2008 kaikkien aikojen pumppausennätystä, m 3 / vrk, alhaisempi. Pienimmillään vuorokausikäyttö oli jälleen perinteiseen tapaan juhannuspäivänä 26.6., jolloin vettä kului vain m 3 / vrk, hieman edellisvuoden vastaavaa määrää enemmän. Jäsenkunnille myytävän veden hinta oli 0,31 euroa/m 3 + alv 22/23%. Jäsenkuntien asiakkailtaan perimän veden hinta sekä jäteveden hinta vuosien 2009 ja 2010 alussa ovat olleet seuraavat: OMINAISKÄYTÖN JAKAUTUMINEN Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % asutus teollisuus kauppa ja palvelut mittaamaton vesi yhteensä OMINAISKÄYTTÖ l/as/vrk (Mukana ei ole Sinebrychoffin ja Ingmanin käyttämää vettä) vuosi VEDEN JA JÄTEVEDEN HINTA VESIMAKSU JÄTEVESIMAKSU e/m 3 e/m 3 e/m 3 e/m 3 Järvenpää 1,1468 1,2054 1,8788 1,9680 Kerava 1,2200 1,2300 1,8800 1,8942 Sipoo 1,2200 1,2300 1,7700 1,7800 Tuusula 1,6100 1,6200 1,8900 1,9100 Taulukossa olevat hinnat sisältävät nlisäveron 22/23%. 12

13 Vesi VEDEN HANKINTA JA VALMISTUS YLEISTÄ Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä 13 erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut pois käytöstä ilmenneiden laatuhäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottojensakin takia. Mainittuja laitoksia pidetään toistaiseksi käyttökuntoisina, niiden merkitys on lähinnä paikallisena varalaitoksena poikkeustilanteissa. Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijänne-tunnelin vedestä. Muut kaikki laitokset ovat luonnollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä 3,82 milj.m 3 ( m 3 /vrk) ja Rusutjärvelle vastaavasti 2,78 milj.m 3 (7604 m 3 /vrk), eli yhteensä 6,60 milj.m 3 ( m 3 /vrk). LAITOKSIEN VEDENKÄSITTELYPROSESSIT, TUOTOT JA KÄYTTÖ laitos prosessi tuotto käyttö 09 käyttö 10 m 3 /vrk m 3 /vrk m 3 /vrk Jäniksenlinna hidassuodatus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Koskenmäki ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Rusutjärvi kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Kaikula kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Marjamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Paippinen ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Fira kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Lahela ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Vähänummi ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Korkeamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Santakoski ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Söderkulla (ei käytössä) lipeän syöttö Takoja (ei käytössä) lipeän syöttö yhteensä

14 VESIJOHTOTILASTO KUSTANNUKSET Määrä m de 630 PVC de 500 PEH de 500 PVC de 400 PVC dn 400 V dn 400 A 623 de 315 PVC de 315 PEH dn 300V dn 300 A de 280 PVC de 280 PEH 240 dn 250 V dn 250 A de 250 PEH 214 de 225 PVC de 225 PEH dn 200 V dn 200 A de 160 PVC de 160 PEH 186 dn 150 V 460 de 110 PVC 270 de 90 PVC 739 yhteensä PVC-muovi PEH-muovi valurauta asbestisementti de putken ulkohalkaisija dn putken nimellis- (sisä-)halkaisija PVC PVC-muovi PEH PEH-muovi V valurauta A asbestisementti Tilaston kokonaispituuteen ei kertomusvuonna tullut muutosta. Saneerausten johdosta valurautaista putkiosuutta jäi pois 950 metriä, mikä korvattiin PVC- ja PEH-materiaaleilla. Jäniksenlinna Käyttö ja Kust. Sähkö Tarvikk. Kemik. Palvelut kpito yht. Poistot yht. euroa senttiä/m³ 2,71 0,23 0,00 0,27 3,20 1,67 4,87 Rusutjärvi euroa senttiä/m³ 2,87 0,88 0,00 0,39 4,14 4,63 8,77 muut yht euroa senttiä/m³ 5,10 2,78 0,00 1,71 9,60 11,39 20,99 yhteensä euroa senttiä/m³ 3,36 1,08 0,00 0,67 5,11 5,06 10,17 tekopohjavesi euroa senttiä/m³ 0,82 0,02 0,00 0,00 0,85 0,20 1,05 SÄHKÖN KULUTUS Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 5,20 GWh. Sähköenergian kulutus ja vesimääriä kohden lasketut ominaiskulutukset vuonna 2010 jakautuivat seuraavasti: Sähköenergian kulutus 2010 KUSTANNUKSET Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vastaaviin laitoskustannuksiin. Henkilö- ja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty tässä esitettyihin lukuihin. SÄHKÖ kwh m 3 kwh/m 3 Jäniksenlinna ,37 Rusutjärvi ,37 muut vesilaitokset ,61 vesiasemat ,03 yhteensä ,46 tekopohjavesi ,17 Kustannukset vuonna 2010 muodostuivat yllä olevan taulukon mukaisesti. Tekopohjavesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia maksueriä. Jos tekopohjaveden aiheuttamiin omiin kustannuksiin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksetut erät, liittymän vuosimaksu, yhteensä euroa, ja käyttömaksut, yhteensä euroa (yhteensä euroa), ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee 5,28 senttiä/m 3 ja toimitettua kokonaisvesimäärää kohden 2,54 senttiä/m 3. 14

15 Vesi VEDEN JAKELU Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun 23 kartalla. Kertomusvuonna ei muutoksia johtoverkon kokonaispituuteen tullut. Sen sijaan saneeraustoiminnan seurauksena 950 m vanhaa valurautaista johtoa poistui käytöstä, ja tilalle tuli PEH- ja PVCmuovista putkea. Yhteensä linjapituus vuoden 2010 lopussa oli 159,45 km. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 17 erilaista mittaussäätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna 2010 yhteensä 9,946 milj.m 3. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä kwh eli noin 0,03 kwh/m 3 (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). VEDEN LAATU Osakkuudet muissa yhtiöissä Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden 2006 alusta käyttöön otettu tutkimusohjelma oli vahvistettu vuosille Kertomusvuonna valmisteltiin uusi ohjelma koskemaan vuosia Kertomusvuoden ohjelman ovat jäsenkuntien terveysviranomaiset käsitelleet ja hyväksyneet. Vesinäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä, laboratoriotutkimukset on teetetty FCG Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi viidestätoista valitusta käyttöpisteestä. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä, joka toinen kuukausi otettavat näytteet vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Kertomusvuonna otettiin yhteensä 592 näyte-erää (v kpl ), joista tehtiin yhteensä 6086 analyysiä (v ). Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 461/2000 mukaiset laatuvaatimukset. Laatusuosituksien osalta kahden näyte-erän rautapitoisuuden ylittyi, mikä on laskettavissa paikallisen verkkohäiriön syyksi. PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN VESI OY Kuntayhtymä omistaa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä 1300 osakkeesta 56 kpl eli 4,3%. Yhtiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen erikseen nimeämä kokousedustaja. Yhtiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirkkonummen kuntien, Hyvinkään kaupungin ja Altia Oy:n kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Vuonna 2010 yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän vuosimaksua euroa. Vuosimaksun suuruus säilyi edellisvuoden suuruisena. Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä euroa, edellisvuoden summan oltua euroa. KIINTEISTÖ OY TUUSULAN VANHA KUNNANTALO Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön 1169 osakkeesta 372 kpl eli 31,8%. Yhtiökokouksissa kuntayhtymää edusti yhtymähallituksen puheenjohtaja Pasi Rokosa. Yhtiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä euroa (v euroa ). 15

16 Vähänummen vesilaitos valmistui syksyllä. VÄHÄNUMMEN VESILAITOKSEN SANEERAUS Vuosille investointiohjelmassa ajoitettu Vähänummen vesilaitoksen kokonaissaneeraus käynnistyi suunnittelukilpailutuksella tammikuussa Rakennustyöt käynnistivät saman vuoden mar- raskuussa ja laitos saatiin valmiiksi ja käyttöön otetuksi kertomusvuoden elokuun loppuun mennessä. Kun edellisvuodelle hankkeeseen oli kirjattu yhteensä euron suuruiset kustannukset, oli saneerauksen kokonaiskustannus yhteensä euroa. Kokonaiskustannukseen kuului alun perin myös uuden prosessirakennuksen vieressä olleen vanhan hidassuodatushallin kunnostus varastoksi. Rakenteiden huonokuntoisuus ja lopulta sortuminen johti siihen, että rakennusurakkaan kuuluvien perustusten osalta työt tehtiin, mutta hallin rakentaminen päätettiin jättää tuonnemmaksi. VÄHÄNUMMEN VESILAITOS, TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET 2010 Suunnittelu, valvonta, FCG Oy Pääurakka, YIT Rakennus Oy Koneistourakka, Fast Weld Oy Sähköurakka, Saku-Tek Oy Automaatiourakka, Syspoint Oy Muut kustannukset Yhteensä

17 Rakentaminen 17

18 18

19 Rakentaminen FIRAN VESILAITOKSEN SANEERAUS Vuosien investointiohjelmaan kuuluva Firan vesilaitoksen saneeraus käynnistyi alkuvuodesta laitokselta lähtevän painejohdon uusimisella. Vanha valurautajohto oli jo vuosien saatossa todettu huonokuntoiseksi vuototapausten korjausten yhteydessä ja se uusittiin PVC-johdoksi 640 metrin matkalta. Ni- FIRAN VESILAITOKSEN SANEERAUS, TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET 2010 mellishalkaisijaltaan 160 mm johto-osuus tehtiin omana työnä. Kustannuksia johdolle kirjattiin euroa. Laitos-osan suunnittelu käynnistyi myös alkuvuonna ja suunnitelmat saatiin valmiiksi elokuun loppuun mennessä. Urakkakilpailutus tapahtui lokakuussa ja rakentaminen pääsi alkamaan vielä marraskuun aikana. Suunnittelu, FCG Oy Pääurakka, YIT Rakennus Oy Koneistourakka, Viseko Oy 0 Sähköurakka, Sähköliike Matti Rantala Oy 0 Automaatiourakka, Syspoint Oy 0 Muut kustannukset Yhteensä JÄNIKSENLINNA JÄRVENPÄÄ - YHDYSJOHTO Yhdysjohdon uusiminen syöpymisongelmien takia ja samalla kapasiteetin lisääminen olivat perussyyt hankkeelle, joka varattiin toiseksi pääinvestointikohteeksi vuosille Suunnitelma saatiin valmiiksi aivan loppuvuodesta, niin että urakoitsija voitiin valita kilpailutukseen perustuen joulukuussa. Putkihankinta tehtiin rakennuttajan omana hankintana myös kilpailutuksen perusteella. Valituksi tuli KWH Pipe Oy:n toimittama PVC-materiaalia oleva putki, nimelliskooltaan 500 mm. Hankkeen yhteydessä toteutetaan putkiosuudelle kuuluva Hiihtomajan paineenkorotusaseman saneeraus. Järvenpään puoleisessa päässä vanha johto jää vireillä olevan Saunakallion kaa- va-alueelle siten, että uudelle putkelle on suunniteltu uusi sijainti kaavaan sopivaksi. Valitusten myötä hanke kuitenkin viivästyy ja kyseinen putkiosuus, noin 560 m, jää uusittavaksi kaavatyön yhteydessä. Pääasiassa suunnittelusta aiheutuneita kustannuksia hankkeelle kertyi kertomusvuoden aikana euroa. MUU RAKENTAMIS- JA KUNNOSSAPITOTOIMINTA Vesilaitoksella on käytössään yli neljäkymmentä raakavesikaivoa, joiden kaikkien päällä on laitteita ja putkituksia varten suojakoppi. Parin vuosikymmenen ajan koppina on käytetty lasikuituvalmisteista kypärää, joka on lämpöeristetty versio Tiehallinnon käyttämästä hiekkasäiliöstä. Näiden suojakoppien käytössä on ajan mittaan kuitenkin ilmennyt epävarmuutta materiaalin vanhetessa ja saumojen tiiviydessä. Yhdessä metallisia sähkömuuntamokoppeja valmistavan Elkamo Oy:n kanssa kehiteltiin malli, jollaisia laitokselle oli aiem- min hankittu 20 kpl. Kertomusvuoden aikana näitä koppeja hankittiin 10 kpl lisää ja tavoitteena on vähitellen vaihtaa kaikki suojakopit samanlaisiksi. Osa hankituista kopeista on kirjattu tehtyihin investointihankkeisiin, (mm. Firan vesilaitoksen saneeraus). Tammikuussa 2010 sattuneen hankalan putkivuodon seurauksena uusittiin vanhaa valurautajohtoa 310 metrin matkalta Hyrylä-Järvenpää -yhdysjohdossa. Pikatyönä tehdyn sujutustyön, jossa nimelliskooltaan 250 mm valurautaputken sisään sujutettiin 225 mm PE-muovinen putki, urakoi NRG Infra Oy. Saneerauksesta aiheutui yhteensä euron kustannus. 19

20 TULOSLASKELMA TA2010 %TA TUOTOT myynti tuet ja avustukset muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE POISTOT SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS RAHASTOJEN LISÄYS/VÄHENNYS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/liittynyt asukas 6, Liittynyt asukasmäärä Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on ,80 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. RAHOITUSLASKELMA TA 2010 Tulorahoitus Investoinnit NETTOKASSAVIRTA Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset KASSAVAROJEN MUUTOS Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate 4,0 4,4 7 Pääomamenojen tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv

21 Talous INVESTOINTIEN TOTEUMA Kohde TA2010 Muut pitkävaikutteiset menot Sora-alueiden kunnostukset Toimiston ikkunat Rakennukset ja rakennelmat Korpimäen saneeraus Lahelan laitossaneeraus Keravan vesitorni Jäniksenlinnan/Kaikulan kalkkisuodatusten katot Ruoholan säätöasema 7221 Jäniksenlinnan/Kaikulan kapasiteetin lisäys Paikkatieto-ohjelmisto Koskenmäki-kunnantalo johtosaneeraus Jäniksenlinnan raakavesikaivojen ohjaus Jäniksenlinna-Järvenpää johtosaneeraus Vähänummen vesilaitoksen saneeraus Vähänummen varasto Rusutjärven logiikkakeskus Firan laitoksen saneeraus Firan vesijohto Rakennukset ja rakennelmat yhteensä Maanhankinnat Irtaimistohankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Talous TASEEN KEHITTYMINEN VASTAAVAA pysyvät vastaavat vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTATTAVAA oma pääoma varaukset pitkäaik. vieras pääoma lyhytaik. vieras pääoma yhteensä TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 38,7 31,3 26,0 Lainakanta Lainakanta ,e/liittynyt asukas 5,37 4,02 2,68 21

22 22 Pohjavesialueet

23 Verkosto Nuppulinna Puolukkakallio 23

24 Laitosanalyysit Firan vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 10 6,7 8,4 12 7,3 8,7 ph-luku 11 6,3 6,4 12 7,5 7,7 Alkaliteetti mmol/l 11 0,48 0, ,2 1,3 Happi mg/l 11 4,8 7,4 12 7,5 7,8 Hiilidioksidi mg/l 11 29, ,7 5 Rauta Fe mg/l 11 <0,051 0, <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 11 <0,029 <0,04 12 <0,041 0,05 Kloridi mg/l 11 <30,6 53, Kok. kovuus dh 11 3,1 4,6 12 4,9 6,4 Kalsium Ca mg/l 11 26,5 32 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 3 0,15 0,15 Sulfaatti SO 4 mg/l Alumiini Al mg/l 3 0,0013 0,0015 Arseeni As mg/l 3 0,0001 0,0001 Boori Bo mg/l 3 <0,012 <0,02 Elohopea Hg µg/l 3 <0,2 <0,2 Fluoridi F mg/l 3 <0,2 <0,2 Kadmium Cd mg/l 3 0, ,00003 Koboltti Co mg/l 3 0,0001 0,0002 Kromi Cr mg/l 3 <0,0002 <0,0002 Kupari Cu mg/l 3 0,0037 0,0045 Lyijy Pb mg/l 3 0,0002 0,0003 Nikkeli Ni mg/l 3 0,0015 0,0024 Sinkki Zn mg/l 3 0,0048 0,0058 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml 12 3, E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 12 12, Sameus FTU 11 <0,26 0,87 12 <0,23 0,51 TOC mg/l 6 <1,5 <1,5 1 <1 <1 24

25 Tulosten yhteenveto vuodelta 2010 Lahelan vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 12 6,1 8,2 12 6,9 7,8 ph-luku 12 6,2 6,4 12 7,9 8 Alkaliteetti mmol/l 12 1,1 1,2 12 1,2 1,3 Happi mg/l 12 8,2 8, ,0 12,3 Hiilidioksidi mg/l 12 66, ,5 2,2 Rauta Fe mg/l 12 <0,045 <0,05 12 <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 12 <0,03 <0,04 12 <0,041 0,05 Kloridi mg/l 12 31, Kok. kovuus dh 12 4,9 5,3 12 5,4 5,7 Kalsium Ca mg/l Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 3 1,2 1,3 Sulfaatti SO 4 mg/l 3 16,3 17 Alumiini Al mg/l 3 <0,0011 0,0012 Arseeni As mg/l 3 0,0002 0,0002 Boori Bo mg/l 3 0,0150 0,0156 Elohopea Hg µg/l 3 <0,2 <0,2 Fluoridi F mg/l 3 <0,2 <0,2 Kadmium Cd mg/l 3 0, ,00004 Koboltti Co mg/l 3 0,0001 0,0001 Kromi Cr mg/l 3 0,0003 0,0004 Kupari Cu mg/l 3 0,0090 0,0175 Lyijy Pb mg/l 3 <0, ,00042 Nikkeli Ni mg/l 3 0,0014 0,0017 Sinkki Zn mg/l 3 0,017 0,043 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 12 22, ,7 180 Sameus FTU 12 <0,2 <0,2 12 <0,21 0,34 TOC mg/l 6 <1,5 <1,5 1 <1 <1 25

26 Laitosanalyysit Jäniksenlinnan vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 39 5,2 8,1 12 5,9 7 ph-luku 39 6,5 6,7 12 7,4 7,5 Alkaliteetti mmol/l 39 0,48 0, ,89 0,98 Happi mg/l 39 <2,9 6,7 12 9,1 9,7 Hiilidioksidi mg/l 39 17, ,6 5,4 Rauta Fe mg/l 39 <0,4 2,3 12 <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 39 <0,081 0,32 12 <0,04 <0,04 Kloridi mg/l 39 7, Kok. kovuus dh 39 2,2 3,4 12 3,1 3,4 Kalsium Ca mg/l 11 15,7 18 Ammoniumtyppi mgn/l 10 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 10 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 10 <0,23 0,56 Sulfaatti SO 4 mg/l Alumiini Al mg/l 10 0,009 0,031 Arseeni As mg/l 10 0, ,00025 Boori Bo mg/l 10 <0,016 <0,02 Elohopea Hg µg/l 10 <0,2 <0,2 Fluoridi F mg/l 10 0,53 0,97 Kadmium Cd mg/l 10 <0, ,00005 Koboltti Co mg/l 10 <0,0004 0,0014 Kromi Cr mg/l 10 <0,0002 <0,0002 Kupari Cu mg/l 10 0,0027 0,0049 Lyijy Pb mg/l 10 0,0005 0,0010 Nikkeli Ni mg/l 10 0,0016 0,0045 Sinkki Zn mg/l 10 0,0062 0,0111 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml 39 0, E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 39 4, ,17 1 Sameus FTU 39 <1, <0,24 0,42 TOC mg/l 39 <1,8 3,1 1 1,8 1,8 26

27 Tulosten yhteenveto vuodelta 2010 Koskenmäen vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 4 7, ,3 9,2 ph-luku 4 6,3 6,4 12 8,1 8,1 Alkaliteetti mmol/l 4 0,88 0, ,1 1,1 Happi mg/l 4 8,0 8, ,0 12,6 Hiilidioksidi mg/l 4 47,8 54,0 12 0,8 1,2 Rauta Fe mg/l 4 <0,045 <0,05 12 <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 4 <0,03 <0,04 12 <0,04 <0,04 Kloridi mg/l 4 26,2 27, Kok. kovuus dh 4 4,7 5,0 12 5,4 5,6 Kalsium Ca mg/l 11 24,5 26,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 1 2,2 2,2 Sulfaatti SO 4 mg/l Alumiini Al mg/l 1 0,0095 0,0095 Arseeni As mg/l 1 0,0001 0,0001 Boori Bo mg/l 1 0,041 0,041 Elohopea Hg µg/l 1 <0,2 <0,2 Fluoridi F mg/l 1 <0,2 <0,2 Kadmium Cd mg/l 1 0, ,00002 Koboltti Co mg/l 1 0, ,00003 Kromi Cr mg/l 1 0,0002 0,0002 Kupari Cu mg/l 1 0,0023 0,0023 Lyijy Pb mg/l 1 0, ,00005 Nikkeli Ni mg/l 1 0,0013 0,0013 Sinkki Zn mg/l 1 0,0039 0,0039 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml 4 0, E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 4 8, ,7 6 Sameus FTU 4 <0,2 <0,2 12 <0,29 0,92 TOC mg/l 2 <1,5 <1,5 1 <1 <1 27

28 Laitosanalyysit Marjamäen vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 8 6,3 6,6 12 6,9 8,3 ph-luku 8 6,4 6,5 12 7,8 7,8 Alkaliteetti mmol/l 8 1,8 2,5 12 1,8 1,8 Happi mg/l 8 1,7 2, ,0 12,4 Hiilidioksidi mg/l 8 78,4 96,0 12 3,3 4,4 Rauta Fe mg/l 8 <0,25 0,88 12 <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 8 <0,037 <0,04 12 <0,04 <0,04 Kloridi mg/l 8 14, Kok. kovuus dh 8 6,9 9,2 12 6,5 7,0 Kalsium Ca mg/l 11 26,5 28,0 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 2 0,82 1,2 Sulfaatti SO 4 mg/l Alumiini Al mg/l 2 0,0021 0,0023 Arseeni As mg/l 2 0,0004 0,0004 Boori Bo mg/l 2 0,016 0,016 Elohopea Hg µg/l 2 <0,2 <0,2 Fluoridi F mg/l 2 0,28 0,36 Kadmium Cd mg/l 2 0, ,00004 Koboltti Co mg/l 2 0,0002 0,0004 Kromi Cr mg/l 2 <0,0002 <0,0002 Kupari Cu mg/l 2 0,0043 0,0045 Lyijy Pb mg/l 2 0,0004 0,0004 Nikkeli Ni mg/l 2 0,0020 0,0024 Sinkki Zn mg/l 2 0,0091 0,0107 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 8 0, ,1 9 Sameus FTU 8 <1 3,5 12 <0,25 0,72 TOC mg/l 4 <1,5 <1,5 1 1,2 1,2 28

29 Tulosten yhteenveto vuodelta 2010 Paippisten vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 8 6,3 6,7 12 5,9 8,5 ph-luku 8 6,7 6,7 12 7,2 7,3 Alkaliteetti mmol/l 8 1,8 1,9 12 1,7 1,8 Happi mg/l 8 1,8 3, ,1 12,4 Hiilidioksidi mg/l 8 41,8 51, ,9 14,0 Rauta Fe mg/l 8 <0,27 0,56 12 <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 8 <0,033 <0,04 12 <0,04 <0,04 Kloridi mg/l 8 15,9 20, Kok. kovuus dh 8 6,1 6,2 12 6,0 6,2 Kalsium Ca mg/l 11 22,5 24,0 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 2 0,26 0,45 Sulfaatti SO 4 mg/l 2 24,5 30,0 Alumiini Al mg/l 2 <0,0013 0,0016 Arseeni As mg/l 2 0,0005 0,0009 Boori Bo mg/l 2 0,016 0,018 Elohopea Hg µg/l 2 <0,2 <0,2 Fluoridi F mg/l 2 0,38 0,48 Kadmium Cd mg/l 2 0, ,00002 Koboltti Co mg/l 2 0,0002 0,0005 Kromi Cr mg/l 2 <0,0002 <0,0002 Kupari Cu mg/l 2 0,0028 0,0033 Lyijy Pb mg/l 2 0,0003 0,0004 Nikkeli Ni mg/l 2 0,0021 0,0032 Sinkki Zn mg/l 2 0,0077 0,0087 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml Sameus FTU 8 <1,9 5,1 12 <0,21 0,34 TOC mg/l 4 <1,5 <1,5 1 <1 <1 29

30 Laitosanalyysit Rusutjärven vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 25 5, ,8 8,0 ph-luku 25 6,6 6,7 12 7,5 7,5 Alkaliteetti mmol/l 25 0,5 1,2 12 0,9 1,0 Happi mg/l 25 <5,4 8,5 12 8,4 9,5 Hiilidioksidi mg/l 25 13,6 34,0 12 3,3 4,6 Rauta Fe mg/l 25 <0,28 2,8 12 <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 25 <0,04 0,28 12 <0,04 <0,04 Kloridi mg/l 25 10,1 19, Kok. kovuus dh 25 2,4 4,9 12 3,6 3,9 Kalsium Ca mg/l 11 18,2 19,0 Ammoniumtyppi mgn/l 8 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 8 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 8 <0,28 0,39 Sulfaatti SO 4 mg/l 8 13,3 22,0 Alumiini mg/l 8 <0,01 0,05 Arseeni mg/l 8 0,0001 0,0003 Boori mg/l 8 0,014 0,018 Elohopea Hg µg/l 8 <0,2 <0,2 Fluoridi mg/l 8 <0,25 0,47 Kadmium Cd mg/l 8 <0, ,00003 Koboltti Co mg/l 8 <0,0003 0,0018 Kromi Cr mg/l 8 <0,0002 <0,0002 Kupari Cu mg/l 8 0,0017 0,0043 Lyijy Pb mg/l 8 <0,0001 0,0004 Nikkeli Ni mg/l 8 0,0013 0,0048 Sinkki Zn mg/l 8 0,0033 0,0052 Liuottimet µg/l Kolibakt, kpl/100ml 25 0, E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok. bakteerit kpl/ml 25 13, ,25 1 Sameus FTU 25 <0,54 2,9 12 <0,31 0,96 TOC mg/l 25 <2 3,3 1 1,9 1,9 30

31 Tulosten yhteenveto vuodelta 2010 Kaikulan vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 4 6,5 6,8 9 6,1 7,5 ph-luku 4 6,5 6,5 9 8,1 8,1 Alkaliteetti mmol/l 4 0,58 0,61 9 1,4 1,4 Happi mg/l 4 8,4 8,8 9 9,8 10,0 Hiilidioksidi mg/l 4 20,5 22,0 9 0,9 1,1 Rauta Fe mg/l 4 <0,045 <0,05 9 <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 4 <0,03 <0,04 9 <0,04 <0,04 Kloridi mg/l 4 <5 <5 1 <5 <5 Kok, kovuus dh 4 2,5 2,7 9 4,8 5,3 Kalsium Ca mg/l 8 26,5 27,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 1 0,86 0,86 Sulfaatti SO 4 mg/l Alumiini mg/l 1 <0,001 <0,001 Arseeni mg/l 1 0,0001 0,0001 Boori mg/l 1 0,0077 0,0077 Elohopea Hg µg/l 1 <0,2 <0,2 Fluoridi mg/l 1 <0,2 <0,2 Kadmium Cd mg/l 1 <0,00002 <0,00002 Koboltti Co mg/l 1 <0,00002 <0,00002 Kromi Cr mg/l 1 <0,0002 <0,0002 Kupari Cu mg/l 1 0,0011 0,0011 Lyijy Pb mg/l 1 0,0002 0,0002 Nikkeli Ni mg/l 1 0,0002 0,0002 Sinkki Zn mg/l 1 0,0096 0,0096 Liuottimet µg/l Kolibakt, kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml ,2 15 Sameus FTU 4 <0,2 <0,2 9 <0,2 0,22 TOC mg/l 2 <1,5 <1,5 1 <1 <1 31

32 Laitosanalyysit Vähänummen vesilaitos Laitosta saneerattiin lähes koko vuosi ja se oli pois käytöstä. RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 3 4,1 6,4 7 7,6 9,0 ph-luku 3 6,5 6,6 6 7,6 7,9 Alkaliteetti mmol/l 3 1,1 1,5 6 1,3 1,4 Happi mg/l 3 6,1 6,7 6 11,7 12,4 Hiilidioksidi mg/l 3 42,7 48,0 6 4,0 14,0 Rauta Fe mg/l 3 <0,11 0,24 6 <0,06 0,07 Mangaani Mn mg/l 3 <0,04 <0,04 6 <0,04 <0,04 Kloridi mg/l 3 16,7 22,0 1 17,0 17,0 Kok. kovuus dh 3 5,2 5,9 6 5,4 5,5 Kalsium Ca mg/l 5 23,6 26,0 Ammoniumtyppi mgn/l 0 Nitriittityppi mgn/l 0 Nitraattityppi mgn/l 0 Sulfaatti SO 4 mg/l 0 Alumiini Al mg/l 0 Arseeni As mg/l 0 Boori Bo mg/l 0 Elohopea Hg µg/l 0 Fluoridi F mg/l 0 Kadmium Cd mg/l 0 Koboltti Co mg/l 0 Kromi Cr mg/l 0 Kupari Cu mg/l 0 Lyijy Pb mg/l 0 Nikkeli Ni mg/l 0 Sinkki Zn mg/l 0 Liuottimet µg/l 0 0 Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 3 4, Sameus FTU 3 <0,6 1,4 6 <0,26 0,53 TOC mg/l 0 1 1,1 1,1 32

33 Tulosten yhteenveto vuodelta 2010 Korkeamäen vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 15 6,4 7,0 12 6,3 8,4 ph-luku 15 6,5 6,8 12 7,9 8,0 Alkaliteetti mmol/l 15 2,5 3,8 12 2,2 2,4 Happi mg/l 15 <3,0 5, ,2 12,7 Hiilidioksidi mg/l 15 84, ,7 3,2 Rauta Fe mg/l 15 <0,27 1,1 12 <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 15 <0,18 0,64 12 <0,04 <0,04 Kloridi mg/l 15 14,9 21, Kok. kovuus dh 15 8,5 11,0 12 7,7 8,3 Kalsium Ca mg/l 11 28,2 31,0 Ammoniumtyppi mgn/l 4 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 4 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 4 0,8 2,1 Sulfaatti SO 4 mg/l 4 34,5 48,0 Alumiini Al mg/l 4 0,007 0,017 Arseeni As mg/l 4 0,0003 0,0004 Boori Bo mg/l 4 0,028 0,036 Elohopea Hg µg/l 4 <0,2 <0,2 Fluoridi F mg/l 4 0,63 1,1 Kadmium Cd mg/l 4 0, ,00007 Koboltti Co mg/l 4 0,0003 0,0005 Kromi Cr mg/l 4 <0,0002 0,0002 Kupari Cu mg/l 4 0,0063 0,0071 Lyijy Pb mg/l 4 0,0007 0,0017 Nikkeli Ni mg/l 4 0,0026 0,0049 Sinkki Zn mg/l 4 0,0130 0,0222 Liuottimet µg/l Kolibakt, kpl/100ml 18 0, E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 18 9, ,4 12 Sameus FTU 15 < <0,26 0,8 TOC mg/l 8 <1,5 <1,5 1 1,1 1,1 33

34 Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto vuodelta 2010 Santakosken vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 4 6,2 6,8 12 5,9 7,0 ph-luku 4 6,8 6,8 12 7,7 7,8 Alkaliteetti mmol/l 4 1,6 1,6 12 2,1 2,1 Happi mg/l 4 5,8 6, ,4 12,3 Hiilidioksidi mg/l 4 27,5 30,0 12 4,6 5,6 Rauta Fe mg/l 4 0,20 0,51 12 <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 4 <0,034 <0,04 12 <0,04 <0,04 Kloridi mg/l 4 16,8 17, Kok. kovuus dh 4 5,6 5,8 12 7,1 7,3 Kalsium Ca mg/l 11 31,1 32,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 1 1,5 1,5 Sulfaatti SO 4 mg/l Alumiini Al mg/l 1 0,0043 0,0043 Arseeni As mg/l 1 0,0016 0,0016 Boori Bo mg/l 1 0,018 0,018 Elohopea Hg µg/l 1 <0,2 <0,2 Fluoridi F mg/l 1 0,63 0,63 Kadmium Cd mg/l 1 <0,00002 <0,00002 Koboltti Co mg/l 1 0, ,00002 Kromi Cr mg/l 1 <0,0002 <0,0002 Kupari Cu mg/l 1 0,0030 0,0030 Lyijy Pb mg/l 1 0,0010 0,0011 Nikkeli Ni mg/l 1 0,0010 0,0010 Sinkki Zn mg/l 1 0,0039 0,0039 Liuottimet µg/l Kolibakt, kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml ,08 1 Sameus FTU 4 0,68 1,1 12 <0,26 0,74 TOC mg/l 2 <1,5 <1,5 1 <1 <1 34

35 35

36 Verkostoanalyysit JÄRVENPÄÄ KERAVA Järvenpään uimahalli Järvenpään terveyskeskus Keravan terveyskeskus Kalevan päiväkoti Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 6 6,3 11,3 6 7,2 11,8 6 8, ,1 14,6 Haju 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI Maku 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI Sameus FTU 6 <0.19 <0.2 6 <0.2 <0.2 6 <0.22 0,3 6 <0.23 0,28 Väri mgpt/l 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 ph-luku 6 7,7 7,8 6 7,8 7,9 6 7,7 7,7 6 7,6 7,7 Kok. kovuus dh 6 4,4 7,8 6 3,6 3,8 6 3,5 3,7 6 3,4 3,7 Johtokyky ms/m 6 16, , ,7 16 Rauta Fe mg/l 6 <0.043 < <0.043 < < ,06 6 < ,06 Mangaani Mn mg/l 6 <0.034 < <0.034 < <0.034 < <0.034 <0.04 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <0.022 < <0.022 < <0.022 < <0.022 <0.022 Kolibakt. kpl/100ml Clostrium perfringens kpl/100ml Alumiini mg/l 1 <0.005 < <0.005 < ,006 0,006 1 <0.005 <0.005 Arseeni mg/l 1 <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 <0.001 Elohopea Hg µg/l 1 <0.2 < ,2 0,2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 Fluoridi mg/l 1 0,48 0,48 1 0,46 0,46 1 0,33 0,33 1 0,37 0,37 Kadmium Cd mg/l 1 < < < < < < < < Kromi Cr mg/l 1 <0.002 < <0.002 < <0.002 < <0.002 <0.002 Kupari Cu mg/l 1 <0.001 < ,016 0, ,013 0, ,021 0,021 Lyijy Pb mg/l 1 <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 <0.001 Natrium Na mg/l 1 6,6 6,6 1 6,8 6,8 1 8,2 8,2 1 7,3 7,3 Nikkeli Ni mg/l 1 <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 <0.003 Nitriittityppi mgn/l 1 <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 <0.003 Nitraattityppi mgn/l 1 0,34 0,34 1 0,33 0,33 1 0,69 0,69 1 0,46 0,46 Pestisidit µg/l Sulfaatti SO 4 mg/l Kloridi mg/l Kok.bakteerit kpl/ml Fek.streptok. kpl/100ml TOC mg/l 1 2,1 2,1 1 2,1 2,1 1 1,8 1,

37 Tulosten yhteenveto vuodelta 2010 Päiväkoti Aarre Kotimäen palvelutalo Alikerava Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi 6 12,1 14, ,7 7,5 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI 6 <0.29 0,62 6 <0.72 3,2 6 <0.29 0,45 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 7,6 7,8 6 7,6 7,7 6 7,6 7,7 6 3,4 3,5 6 3,5 4,2 6 3,4 3,8 6 15, , < ,17 6 <0.11 0,43 6 <0.045 < <0.034 < <0.034 < <0.034 < <0.022 < <0.022 < <0.022 < ,006 0, ,019 0, ,009 0,009 1 <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 < ,26 0,26 1 0,27 0,27 1 0,35 0,35 1 < < < < < < <0.002 < <0.002 < <0.002 < ,280 0, ,032 0, ,002 0,002 1 <0.001 < <0.001 < <0.001 < ,9 6,9 1 7,1 7,1 1 6,9 6,9 1 <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 < ,32 0,32 1 0,33 0,33 1 0,32 0, ,1 2, ,1 2,1 Verkosto 37