Tuusulan seudun vesilaitos. kohteet olivatkin suurelta osin edellisvuodelta siirtyneitä

Transkriptio

1 V u o s i k e r t o m u s

2 2 3

3 Toimitusjohtajan katsaus 2008 Vuoteen 2008 oli valmistauduttu jo etukäteen erityisjärjestelyin, kun Päijänne-tunnelin eteläisen osan korjaustyö oli ajoitettu toimintavuoteen. Tuusulan seudun vesilaitoksen raakavedestä noin puolet tulee tunnelista, eikä suoranaista, korvaavaa varajärjestelmää ole. Erilaisilla poikkeusjärjestelyillä sekä hyvällä yhteistyöllä niin Helsingin Veden kuin tunneliyhtiön, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n, kanssa tilanne saatiin hoidettua. Veden käyttäjille alueella ei aiheutunut haittaa sen enempää veden laadun kuin määränkään suhteen. Tunnustettava on, että asiaa auttoi suurelta osin myös suosiolliset sääolot. Runsassateinen kesä ja syksy pitivät pohjavesivarannot täysinä, ja vielä merkittävämpää oli se, että runsassateisuus vaikutti myös veden käyttöön alentaen kuivien kausien huippuja huomattavasti. Jos tunnelikorjauksen hoitaminen sujui ilman suurempia ongelmia, niin niitä kuitenkin vuoden aikana koettiin. Helmikuun 22. päivä jäi synkkänä päivänä laitoksen historiaan, kun Keravan uuden vesitornin käyttöönoton yhteydessä aiheutui johtoverkkoon laajalle levinnyt klooripäästö. Vaikka tapahtuman aiheuttaja tulikin vesilaitoksen ulkopuolelta, oli tilanteen hallinta ja jälkiselvittelyt hoidettava vesilaitoksen taholta. Yhteistyössä Keravan ja Sipoon vesihuollon kanssa tilanne hoidettiin. Jos ei aivan sanalla kiitettävä, niin kuitenkin siten, että uhkana olleet sairastumistapaukset saatiin vältettyä. Tapaus osoitti jälleen sen, miten yllättäviä tällaiset tapahtumat aina ovat, ja miten tärkeää on ennalta varautuminen tilanteen hoitamiseksi. Huomionista oli, miten useat ulkopuolisetkin tahot auttoivat hädän hetkellä kaveria ei jätetä - hengessä. Kiitokset heille kaikille. Vedenkäyttö alueella pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Alkuvuodesta ilmennyt nousuvauhti hiipui negatiiviseksi loppuvuotta kohden. Yhtenä syynä varmasti runsasvetinen kesä, jolloin nurmikoitten kasteluun ei vettä tarvittu. Oliko loppuvuoden vähenemä sitten jo merkki yleisestä taloustaantumasta, jää arvailujen varaan. Toimintavuoden aikana myyty kokonaisvesimäärä oli 8,65 milj.m3, mikä on 0,5 % edellisvuotta vähemmän. Kuntayhtymän talous tuloslaskelman osalta oli talousarviossa ennakoitu selvästi miinusmerkkiseksi. Tähän oli syynä Päijännetunnelin korjauksesta tulevat lisäkustannukset. Toisin kuitenkin kävi, ja tilikauden tulos muodostui aavistuksen verran positiiviseksi. Suurin syy tähän oli loppuvuoden ennakoitua vähäisempi veden käyttö, minkä takia vesilaitos ei joutunut turvautumaan suunnitellussa määrin Helsingin Veden korvausveteen tunneliremontin aikana. Tilikauden ylijäämä on 4841 euroa, kun edellisenä vuonna kirjattiin euron alijäämä. Toimintatuotot olivat yhteensä 2,661 milj.euroa (muutos + 2,4 % edellisvuodesta) ja toimintakate 0,895 milj.euroa (33,6 % tuotoista, muutos - 16,3 % edellisvuodesta). Investointien määrän suhteen kertomusvuosi jäi selvästi alle talousarvion. Talousarvio jo oli tehty hieman keskimääräistä tasoa alhaisemmaksi. Tässäkin syynä oli Päijänne-tunnelin korjaus siinä mielessä, että resurssien käytön kannalta piti keskittyä oleelliseen. Investointeihin käytettiin yhteensä vain 0,607 milj. euroa, kun varaus oli 0,875 milj.euroa. Tärkein investointikohde kertomusvuonna oli Jäniksenlinnan/ Kaikulan kapasiteetin lisäyshanke. Muut kirjatut kohteet olivatkin suurelta osin edellisvuodelta siirtyneitä hankkeita, kuten Keravan vesitorni ja Lahelan vesilaitoksen saneeraus. Kun Päijänne-tunneli nyt on saatu korjattua, voimme jälleen keskittyä vesilaitoksella uusiin haasteisiin. Niitä riittää. Organisaatiopuolella valmisteltua vesihuollon yhteistyötä odotellaan ja sen mahdollisesti tuomia muutoksia. Laitostekniikka vaatii koko ajan saneerausta, sama pätee johtoverkkoon. Erityistilanteisiin varautumista ja kriisiviestintää tulee kehittää edelleen, jne. Mutta eihän vierivä kivikään sammaloidu! Kaikille vesilaitoksen kanssa yhteistyötä tehneille vieriville kiville : Kiitos kuluneesta vuodesta 2008! UNTO TANTTU Päijänne-tunnelin korjaus leimasi koko toimintavuotta Tuusulan seudun vesilaitoksen 41. toimintavuosi värittyi kahdella normaalista poikkeavalla toiminnalla. Kielteinen tapahtuma koettiin, kun helmikuun 22. päivä sattui yllätyksellinen ja jopa vedenkäyttäjien terveyttä uhannut klooripäästö Keravan johtoverkkoon. Tilanne saatiin kuitenkin hallintaan niin, että kenenkään ei tiedetty tapauksesta sairastuneen. Julkisuus ja jälkipyykin pesu sen sijaan olivat pitkään vesilaitoksen työpöydillä tapauksen jälkeen. Myönteiselle puolelle toiminnassa voidaan lukea onnistunut Päijännetunnelin korjausoperaatio. Huhtikuusta-joulukuuhun kestänyt raakavesitunnelin korjaustyö aiheutti vesilaitokselle lukuisia poikkeusjärjestelyjä, joihin toki oli etukäteen varauduttu. Riskeistä huolimatta tilanne saatiin hoidettua, eikä vedenkäyttäjille aiheutunut tilanteesta haittaa. Vuoden 2008 alussa saatiin käyttöön kaksi uutta vesitornia, Keravalle Alikeravan torniksi nimetty ja Tuusulan Hyrylään Kievari-nimeä kan- tava torni. Molemmat tornit ovat jäsenkuntien omia hankkeita, joiden käyttö- ja kunnossapitovastuu jää kuntayhtymälle. Alikeravan torni on kokonaan uusi kohde vesijohtojärjestelmässä ja toimii rinnan vanhan, Keravan pohjoisosassa sijaitsevan tornin kanssa. Uuden tornin myötä Keravan vanha ja epäkäytännöllinen alavesisäiliö voitiin jättää pois käytöstä. Kievarin vesitorni korvasi vanhan Hyrylän vesitornin, joka rakenteellisen huonokuntoisuutensa takia oli pakko poistaa käytöstä. Alikeravan tornin vesitilavuus on 4000 m 3, Kievarin 800 m 3. Päijänne-tunnelin tyhjentäminen korjaustyötä varten käynnistyi huhtikuun puolessa välissä. Ensi vaiheessa korjauksen kohteena oli tunnelin eteläisin osa Helsingistä Korpimäen pumppaamolle. Tänä aikana Tuusulan seudun vesilaitos sai raakavettä normaaliin tapaan Jäniksenlinnan vesilaitoksen tarpeisiin. Tosin laitoksen kapasiteettia jouduttiin nostamaan normaalista, kun Rusutjärven tekopohjavesilaitos oli kokonaan ilman raakavettä. Korjauksen toisessa vaiheessa vedensaanti Päijänteen suunnasta loppui kokonaan. Tuona aikana raakavedeksi saatiin Helsingin Pitkäkosken laitoksen puhdistettua juomavettä, joka poikkeusjärjestelyin saatiin johdetuksi molempien tekopohjavesilaitosten tarpeisiin. Koeimeytystoiminta Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksella liittyi osittain tunnelikorjauksen aikaisiin poikkeusjärjestelyihin. 4 5

4 2008 hittävä tutkimushanke olivat vuoden 2008 aikana käynnistyneet tutkimukset, joissa Tuusulan seudun vesilaitos on mukana. Laatujärjestelmän mukaisesti määriteltyjä käyttöhäiriöitä laitoksella oli yksi, edellä jo mainittu Alikeravan vesitornin käyttöönoton yhteydessä tapahtunut klooripäästö. Muutoin veden laatu täytti koko vuoden ajan kaikki normivaatimukset. Vuoden 2008 ajan jatkettiin selvitystä kuntien välisen yhteistoiminnan lisäämisestä vesilaitosasiassa. Päätösten oli määrä syntyä vuoden loppuun mennessä, mutta toisin kävi. Vain Tuusulan kunnan valtuusto oli valmis päättämään yhteisen vesihuoltolaitoksen perustamisesta. Muiden jäsenkuntien kannanotot siirtyvät vuoden 2009 puolelle. LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Neljän jäsenkunnan toimesta tehtävä selvitystyö vesihuoltolaitosten yhdistämisestä on loppusuoralla ja lopullisia päätöksiä odotetaan vuoden 2009 alkupuolella. Näistä päätöksistä paljolti riippuu kuntayhtymän tulevaisuus ja yleensäkin toiminta itsenäisenä yksikkönä. Selvittelyjen perusteella ja lähtökohtana on pidetty, että mahdollinen uusi vesihuoltoyksikkö perustetaan nykyisen kuntayhtymän pohjalle, sen perussopimuksia, sääntöjä ja nimeäkin muuttamalla. Keravalla Sorsakorvessa huuhdeltiin vesijohtoverkostoa yllätyksellisen klooripäästön johdosta helmikuussa. Imeytyskokeita tehtiin eri muodoissaan koko vuoden ajan ja ne tulevat jatkumaan vielä vuoden 2009 puolella. Tässä tarkoituksessa rakennettiin mm. uusia raakavesijohtoja alueella. Kuntayhtymälle hankittiin oma paikkatietojärjestelmä johtoverkon ja muiden laitososien paikantamista ja laatutiedon taltiointia varten. Erityisen tärkeäksi tämä koettiin siksi, että maanalaisten johtojen sijaintitiedot saadaan taltioitua tietopankkiin eläkkeelle siirtyvän henkilöstön muistivarastosta. Pohjavesien suojelun rintamalla laadittiin Sipoon kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, jonka julkaisu jäi seuraavan vuoden puolelle. Suunnitelma laadittiin yhteistyössä Sipoon kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Tutkimuspuolella jatkui yhdessä Porvoon, Pornaisten ja Mäntsälän kanssa selvitykset tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksista Hausjärven Kurussa. GTK:n toteuttaman perustutkimusvaiheen jälkeen annettiin konsulttitoimeksianto selvityksen tekemiseksi siitä, miltä alueilta löytyy parhaat mahdollisuudet tekopohjaveden muodostamiselle. Selvitys tulee valmistumaan vuoden 2009 kesällä. Kuntayhtymä on mukana myös laajemmissa valtakunnallisissa tutkimushankkeissa. Tampereen Teknillisen yliopiston toteuttama YKY-yhteistyöselvitys, saman yliopiston vetämä tekopohjavesitutkimus ja Teknillisen Korkeakoulun ja Kansanterveyslaitoksen organisoima johtoverkon reaaliaikaista hallintaa ke- Yhteistyö naapurikuntien, Pornaisten ja Mäntsälän kanssa on ollut keskustelujen aiheena jo useamman vuoden ajan, mutta konkreettista etenemistä ei toistaiseksi ole tapahtunut. On kuitenkin todennäköistä, että asia tullee etenemään tulevaisuudessa jossain muodossa. Lähitulevaisuuden yhteistyö koskisi lähinnä suoraa veden toimittamista. Hieman pidemmän aikavälin yhteistyöhanke on mahdollisen suuren tekopohjavesilaitoksen rakentaminen Hausjärvelle. Sipoon uuden, vasta hyväksytyn yleiskaavan toteutuminen on uusi haaste myös Tuusulan seudun vesilaitokselle. Poikkeuksellisen suuren väestökasvun edellyttämä vedentarve vaatii ensi vaiheekseen perusteellisen mitoitustarkastelun veden jakeluverkosta. Koko toiminta-aluettakin ajatellen tämä on perusteltua, edellinen mitoitus kun on yli viiden vuoden takaa. Tekniikkapuolella tärkein hanke on Jäniksenlinnan vesilaitoksen kapasiteetin lisääminen niitten kokeitten perusteella, jotka vielä jatkuvat vuoden 2009 aikana

5 Organisaatio YHTYMÄVALTUUSTO YHTYMÄHALLITUS Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon ovat kertomusvuonna kuuluneet seuraavat henkilöt: Varsinainen jäsen Varajäsen Järvenpään kaupungista Vuokko Heinänen Marjukka Hentilä Antti Räty Katja Veirto Antti Saurama Osmo Ojanen Marjatta Tehi Jaakko Veijalainen Keravan kaupungista Juhani Aho Elise Väyrynen Riitta Ahola Säde Evilä Ossi Honkasalo Mikko Korhonen Maila Hölttä Heikki Haatainen Sipoon kunnasta Rainer Karlsson Monica Wickholm Tia Laurmaa-Berntzen Kaj Lindqvist Simo Lehvonen Jukka Jaatinen Tarmo Ojala Juhani Huotari Tuusulan kunnasta Marja-Leena Kulmala Sari Vilen Ari Maskonen Veikko Kernen Liisa Sorri Tia Laine-Ylijoki Teuvo Virtala Seppo Miettinen Yhtymävaltuuston toimikausi on Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Antti Räty, 1. varapuheenjohtajana Simo Lehvonen ja 2. varapuheenjohtajana Ari Maskonen. Yhtymävaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. HENKILÖKUNTA Yhtymähallitus ja valtuuston puheenjohtajisto vuonna Kuvasta puuttuvat hallituksen varsinaiset jäsenet Eila Huhtilainen ja Juhani Koivusaari. Valtuuston kaksivuotiskaudelle valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna 2008 oli seuraava: Varsinainen jäsen Varajäsen Järvenpään Kaisa Putaansuu Marjatta Tehi kaupungista Tuulikki Turunen Osmo Ojanen Keravan Eila Huhtilainen Juhani Tsokkinen kaupungista Juhani Koivusaari Tarja Lehti Sipoon Matti Kalvia Ismo Autio kunnasta Tanja Partanen Ari Oksanen Tuusulan Jukka Lehtonen Marju Karlsson kunnasta Hans Malmlund Eeva-Liisa Nieminen Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Hans Malmlund, varapuheenjohtajana Jukka Lehtonen. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu, kokoussihteerinä toimistosihteeri Terttu Helenius. Yhtymähallitus kokoontui vuoden 2008 aikana 8 kertaa. TARKASTUSLAUTAKUNTA Vesilaitoksen henkilökunta vuonna Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: Vuoden aikana ei henkilökunnassa tapahtunut muutoksia. Pysyvän henkilöstön vahvuus on edelleen 9 henkilöä. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna 2008 on ollut seuraava: Varsinainen jäsen Antti Saurama Järvenpäästä Varajäsen Ossi Honkasalo Keravalta Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Vesilaitoksen teknikko Toimistosihteeri Unto Tanttu Timo Ranta-Pere Matti Lappalainen Terttu Helenius Vesilaitoksen hoitajat Eero Kittelä Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen Kaino Kaukinen, sähkövastaava Juhani Aho Keravalta Raili Franzèn Tuusulasta Tarja Jatala-Pukkio Sipoosta Juhani Willström Järvenpäästä Merja Siltala Sipoosta Johanna Gustafsson Tuusulasta Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Antti Saurama, varalla Juhani Aho. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi HTM/JHTT Raimo Vainio-Kaila Oy Audiator Ab:stä. 8 9

6 Yleistä VÄESTÖMÄÄRÄ KOKONAISVESIMÄÄRÄN KEHITYS KUNNITTAIN Väestömäärän kasvu alueella oli viime vuosien keskitasoa, yhteensä 1,12 %. Tällä kertaa Sipoo oli voimakkaimmin kasvanut kunta yli 2%:n kasvuvauhdilla. Järvenpäässä kasvu oli hieman muita alhaisem- paa, kuten edellisenäkin vuonna Vesimäärä m 3 /vuosi HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ JÄSENKUNNISSA % Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä muutos henkilöä muutos % VEDENKÄYTTÖ (Lähde Tilastokeskus) Myyty kokonaisvesimäärä neljän jäsenkunnan vesilaitoksille oli yhteensä 8,54 milj.m 3. Kellokosken-Ohkolan sairaaloille myytiin yh- teensä m 3, Mäntsälän Vedelle m 3 ja Pornaisten kunnalle 5060 m 3. Myyty kokonaisvesimäärä oli 8,65milj.m 3 eli keskimäärin m 3 /vrk. Edellisvuonna 2007 vastaava luku oli 8,69 milj.m 3, joten vähennystä edellisvuoteen oli noin 0,5 % Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Sairaala Mäntsälä Pornainen Yhteensä VEDENKÄYTÖN KEHITTYMINEN KESKIM. VUOROKAUSIARVONA Keskimääräinen käyttö, m 3 / vrk Muutos 08/ m 3 /vrk % Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Sairaala Mäntsälä Pornainen yhteensä LIITTYNEET ASUKKAAT JA LIITTYMISPROSENTIT VEDENKÄYTÖN JAKAUTUMA JA OMINAISKÄYTTÖ 2008 Kok.käyttö Jäsenkunnan Ominaiskäyttö m 3 /vrk osuus, % l/as,vrk 07/pl teoll 08/pl teoll 08/kok Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä Liittyneitä Liittymisprosentti Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Yhteensä Viimeisessä sarakkeessa luvut ovat kokonaiskäytön perusteella lasketut ja vain jäsenkuntien vesilaitoksia koskevia. Kellokoski-Ohkolan sairaaloiden, Mäntsälän Veden ja Pornaisten ostamat vesimäärät eivät sisälly lukuihin. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa ominaiskäyttö on laskettu siten, että Keravan kulutuksesta on karsittu Oy Sinebrychoff Ab:n käyttämä vesimäärä, m 3 ja Sipoon osalta vastaavasti Arla Ingman Oy Ab:n vesimäärä, m 3. Edellinen on selvästi alueen suurin yksittäinen vedenkäyttäjä, Arla Ingman vastaavasti toiseksi suurin

7 Yleistä Vesi Ominaiskäyttö kokonaisuudessaan sekä myös sen kokonaisjakautuma pysyivät melko tarkalleen edellisvuoden suuruisina, joskin lievä laskusuunta oli näkyvissä. Oletettuja syitä alenemaan ovat runsassateinen kesä ja syksy, sekä loppuvuoteen ajoittunut talouslama. Koko alueen mittaamattoman veden prosenttiosuus nousi yhdellä prosenttiyksiköllä 10 %:sta 11 %:iin. Erityisesti Tuusulan korkea hukka-aste ja sen nousu aiheuttavat kysymysmerkkejä. Tosin vertailu Tuusulan ja Sipoon kesken on sikäli ontuvaa, että Sipoossa prosenttilukuun vaikuttaa yhden suuren vedenkäyttäjän, Arla Ingmanin, suuri vesimäärä. Järvenpään ja Keravan muita pienemmät prosentit selittyvät huomattavasti pienemmillä johtopituuksilla veden käyttöön suhteutettuna. Suurin kuukausikäyttö osui tänä vuonna toukokuulle, keskimäärin m3/vrk. Äärit koettiin sen sijaan kesäkuussa. Suurin vuorokausikäyttö oli 5.6., suuruudeltaan m 3 /vrk, mikä oli kaikkien aikojen pumppausennätys ( m 3 /vrk ) Tuusulan seudun vesilaitoksella. Pienimmillään vuorokausikulutus oli jälleen perinteiseen tapaan juhannuspäivänä 21.6., jolloin vettä kului vain m 3 /vrk, hieman edellisvuoden vastaavaa määrää vähemmän. Jäsenkunnille myytävän veden hinta oli 0,30 euroa/ m 3 + alv 22% ( 0,3660 euroa/m 3 sis alv 22% ). OMINAISKÄYTÖN JAKAUTUMINEN Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % asutus teollisuus kauppa ja palvelut mittaamaton vesi yhteensä OMINAISKÄYTTÖ 200 l/as/vrk (Mukana ei ole Sinebrychoffin ja Ingmanin käyttämää vettä) vuosi VEDEN JA JÄTEVEDEN HINTA VESIMAKSU JÄTEVESIMAKSU e/m 3 e/m 3 e/m 3 e/m 3 Järvenpää 1,0492 1,0858 1,7202 1,7690 Kerava 1,1800 1,1800 1,8800 1,8800 Sipoo 0,9900 0,9900 1,6800 1,6800 Tuusula 1,2400 1,2400 1,8900 1,8900 Taulukossa olevat hinnat sisältävät nlisäveron 22%. VEDEN HANKINTA JA VALMISTUS LAITOKSIEN VEDENKÄSITTELYPROSESSIT, TUOTOT JA KÄYTTÖ laitos prosessi tuotto käyttö 07 käyttö 08 m 3 /vrk m 3 /vrk m 3 /vrk Jäniksenlinna hidassuodatus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Koskenmäki ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Rusutjärvi kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Kaikula kalkkikivialkalointi Marjamäki ilmastus, hiekkapika-suodatus, UV-desinfiointi Paippinen ilmastus, hiekkapika-suodatus, UV-desinfiointi Fira kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Lahela ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Vähänummi hidassuodatus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Korkeamäki ilmastus, hiekkapika-suodatus, UV-desinfiointi Santakoski ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Söderkulla lipeän syöttö (ei käytössä) Takoja lipeän syöttö (ei käytössä) yhteensä YLEISTÄ Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä 13 erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut pois käytöstä ilmenneiden laatuhäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottojensakin takia. Mainittuja laitoksia pidetään toistaiseksi käyttökuntoisina, niiden merkitys on lähinnä paikallisena varalaitoksena poikkeustilanteissa. Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijännetunnelin vedestä. Vuoden 2008 aikana toteutettu Päijänne-tunnelin korjaus vaikutti eniten Rusutjärven laitoksella, joka oli kokonaan ilman raakavettä huhti-elokuun välisen ajan, ja jota käytettiin tänä aikana vain luonnollista antoisuutta vastaavalla teholla. Muut kaikki laitokset ovat luonnollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä 4,982 milj. m 3 ( m 3 /d) ja Rusutjärvelle vastaavasti 0,745 milj.m 3 (2035 m 3 /d), eli yhteensä 5,727 milj.m 3 ( m 3 /d). Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:ltä Päijänteestä tulevaa vettä tästä määrästä oli 4,447 milj.m 3 ( m 3 /d). Helsingin Vedeltä Pitkäkosken laitokselta korvausvettä ostettiin yhteensä 1,010 milj.m 3 (2759 m 3 /d). Ero ostetun ja pumpatun veden määrissä selittyy tunneliin suotautuneilla vuotovesillä

8 Vesi VESIJOHTOTILASTO KUSTANNUKSET VEDEN JAKELU VEDEN LAATU Määrä m de 630 PVC de 500 PEH de 500 PVC de 400 PVC dn 400 V dn 400 A 623 de 315 PVC de 315 PEH dn 300V dn 300 A de 280 PVC de 280 PEH 240 dn 250 V dn 250 A de 250 PEH 214 de 225 PVC de 225 PEH dn 200 V dn 200 A de 160 PVC de 160 PEH 186 dn 150 V 460 de 110 PVC 270 de 90 PVC 739 Yhteensä PVC-muovi PEH-muovi valurauta asbestisementti de putken ulkohalkaisija dn putken nimellis (sisä-)halkaisija PVC PVC-muovi PEH PEH-muovi V valurauta A asbestisementti Jäniksenlinna Sähköenergian kulutus Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vastaaviin laitoskustannuksiin. Henkilö- ja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty tässä esitettyihin lukuihin. SÄHKÖ kwh kwh/m3 Jäniksenlinna Rusutjärvi muut yhteensä verkoston asemat yhteensä tekopohjavesi Käyttö ja Kust. Sähkö Tarvikk. Kemik. Palvelut kpito yht. Poistot yht. euroa senttiä/m Rusutjärvi euroa senttiä/m muut yht euroa senttiä/m yhteensä euroa senttiä/m tekopohjavesi euroa senttiä/m SÄHKÖN KULUTUS Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 5,22 GWh. Sähköenergian kulutus ja vesimääriä kohden lasketut ominaiskulutukset vuonna 2008 jakautuivat seuraavasti: KUSTANNUKSET Kustannukset vuonna 2008 muodostuivat yllä olevan taulukon mukaisesti. Tekopohjavesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia liittymän vuosimaksuja. Jos tekopohjaveden aiheuttamiin omiin kustannuksiin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettu liittymän vuosimaksu, yhteensä euroa, ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee 4,86 senttiä/ m 3. Edellisvuoden lukuun, 3,23 senttiä/m 3 verrattuna kustannusnousu on huomattava. Syyt siihen ovat kohonnut liittymän vuosimaksu sekä korjaustoimien aiheuttamat sähkökustannukset. Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun 23 kartalla. Kertomusvuonna rakennettiin uusi yhdysvesijohto Koskenmäen laitokselta Hyrylän verkkoon. Tämä osuus korvaa yli 50 vuotta vanhan valurautajohdon, joskin paine vanhaan johtoon vielä jäi paikallisvedenjakelua varten. Yhteensä linjapituus vuoden 2008 lopussa oli 159,45 km. Lisäystä edellisvuoteen tuli 252 m. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 17 erilaista mittaus- säätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna 2008 yhteensä 9,002 milj. m 3. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä kwh eli noin 0.03 kwh/m 3 (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden 2006 alusta otettiin käyttöön uusittu tutkimusohjelma, jonka jäsenkuntien terveysviranomaiset ovat käsitelleet ja hyväksyneet. Oleellisin muutos aiempaan oli valvontapisteiden lisääminen. Vesinäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä, laboratoriotutkimukset on teetetty FCG Planeko Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen Kuntayhtymä omistaa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä 1300 osakkeesta 56 kpl eli 4,3%. Yhtiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen erikseen nimeämä kokousedustaja. Yhtiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirkkonummen kuntien, Hyvinkään kaupungin ja Altia Oy:n kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Vuonna 2008 yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän vuosimaksua euroa. Vuosimaksuun tuli nousua edellisvuoden maksusta ( euroa ) noin 35 %. Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä euroa, edellisvuoden summan oltua euroa. Maksun vähenemä johtuu tunnelikorjauksesta, joka rajoitti veden saantia Päijänteen suunnasta. KIINTEISTÖ OY TUUSULAN VANHA KUNNANTALO eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi viidestätoista valitusta käyttöpisteestä. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä, joka toinen kuukausi otettavat näytteet vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Kertomusvuonna otettiin yhteensä 622 näyte-erää (v kpl), joista tehtiin yhteensä 6804 analyysiä (v ). Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 461/2000 mukaiset laatu- vaatimukset. Laatusuosituksien osalta yhden näyteerän rautapitoisuuden ylittyi, mikä on laskettavissa paikallisen verkkohäiriön syyksi. Aiempina vuosina esiin tulleita, yllätyksellisiä uusia lika-ainepitoisuuksia ei kertomusvuoden aikana pohjavesissä todettu. Vanhoista tapauksista edelleen puhdistamatta on Söderkullan vesilaitos Etelä-Sipoossa, yli kymmenvuotisen puhdistushistorian aikana vedenottamon veden laatu ei ole muuttunut miksikään ja laitos on edelleen pois käytöstä. Myös Kaikulan vedenottamolla vuosikymmeniä todettu pieni trikloorieteenipitoisuus antoi loppuvuodesta merkkejä itsestään, ja laitos on otettu pois aktiivikäytöstä tutkimuksia varten. Osakkuudet muissa yhtiöissä Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön 1169 osakkeesta 372 kpl eli 31,8%. Yhtiökokouksissa kuntayhtymää edusti yhtymähallituksen erikseen valitsemat edustajat. Yhtiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä euroa (v euroa)

9 Rakentaminen ja tunneli JÄNIKSENLINNA-KAIKULA KAPASITEETIN LISÄYS Ko k o ke r t o m u s v u o d e n ajan jatkui edellisvuonna aloitettu koetoiminta tekopohjaveden kapasiteetin lisäämiseksi Jäniksenlinnan pohjavesialueella. Kaikulan puolelle koetta ei vielä ulotettu. Koetoiminnassa tuotettua vettä hyödynnettiin myös tuotannossa siten, että laitoksella voitiin pumpata normaalia suurempia vesimääriä verkkoon Päijänne-tunnelin korjauksen aikana. Nimenomaan sen ensimmäisessä korjausvaiheessa, jolloin Rusutjärven tekopohjavesilaitos jäi ilman raakavettä. Käytän- nössä koetoiminta ja siihen liittyvät muut laitosjärjestelyt vaativat putkitusten ja pumppausten muuntelua sekä automaation muutoksia. Koetoimintaa suunnitteli, ohjasi ja pohjavesitilannetta alueella seurasi konsulttitoimeksiantona Suomen Pohjavesitekniikka Oy. Kokonaisuudessaan vuoden 2007 alusta alkanut hanke on maksanut euroa. Kertomusvuonna kustannuksia hankkeelle oli kertynyt kaikkiaan euroa, jakautuen: TEKOPOHJAVESIPROJEKTI, e Suunnittelu 6932 Urakointi Putkihankinnat Kaivojen suojakopit Pohjavesikonsultointi Muut kustannukset Yhteensä Ali-Keravan uuden vesitornin laelta näkyy vanha vesitorni. ALI-KERAVAN VESITORNI Kuntayhtymä osallistui Keravan vesitornihankkeeseen, joka käynnistyi edellisvuonna 2007 ja otettiin käyttöönsä helmikuussa Tehtyjen kustannustenjakosopimusten mukaan kuntayhtymän osuus tornin rakentamisesta oli 20 %. Tornin arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Keravan kaupunki/kaupunkitekniikka, rakennuttajakonsulttina toimii Rakennuttajatoimisto-HTJ Oy. Työn urakoitsijana on toiminut YIT Rakennus Oy urakkatarjouskilpailun voittaneena yrityksenä. Vuoden 2008 kustannuskertymä kuntayhtymän osalta on ollut euroa. Kokonaisuudessaan tornin kustannus kuntayhtymälle oli euroa. PAIKKATIETO- JÄRJESTELMÄ Johtolinjojen, laitteiden ja havaintoputkien paikan ja laadun tallentamiseksi hankittiin paikkatietojärjestelmä, jonka toimitti Tekla Oy. Kertomusvuoden aikana tarkemitattiin kaikki näkyvissä olevat osat järjestelmästä. Tiedon tarkentaminen on jatkossa jatkuvaa työtä. Järjestelmän hankintakustannukset olivat yhteensä euroa. KOSKENMÄEN VESIJOHTO Koskenmäen vesilaitokselta Hyrylän keskustaan johtava painejohto on yli 50 vuoden ikäinen valurautaputki, jonka kunto on kyseenalainen. Mm. vuoden 2007 keväällä korjattavana oli syöpymästä aiheutunut vuoto. Johto osuus uusittiin eri reittiä laitokselta suoraan etelän suuntaan. Johtopituus 252 m, putkilaatu de 225 mm PVC. Työ tehtiin omana työnä. Kokonaiskustannukset euroa. MUU RAKENTAMIS- JA KUNNOSSAPITO- TOIMINTA Tuusulan Hyrylässä Kievarin vesitorni valmistui vuoden alussa ja otettiin käyttöön helmikuussa Samaan aikaan poistettiin vanha vesitorni käytöstä. Kuntayhtymässä muutos aiheutti vastaavat muutokset automaatiojärjestelmään. Jäniksenlinnassa tehdään tekopohjavettä Päijänne-tunnelin vedestä

10 Rakentaminen ja tunneli PÄIJÄNNE-TUNNELIN KORJAUKSEN AIHEUTTAMAT TOIMENPITEET Itsenäisyyspäivänä tunnelin vedenpinnan tasoa säätelevä pumppu rikkoutui, vain viisi päivää ennen pumppaustarpeen päättymistä. Partio paikalle päässeitä pelasti tilanteen. Käyttöpäällikkö Timo Ranta-Pere joutui mm. uimaan karanneen pumpun asennusakselin raikkaasta vedestä. Huhtikuun 16. päivänä jouduttiin Rusutjärven tekopohjavesilaitokselle raakavettä pumppaava Koivumäen kalliopumppaamo pysäyttämään, kun tunnelin eteläisen osan korjausurakka käynnistyi täydellä teholla. Korjausoperaation rakennuttajana toimi Pääkaupunkiseudun Vesi Oy, pääurakoitsijana Kalliorakennus-Yhtiöt Oy. Ennakkovalmisteluja ja suunnitelmia tilanteeseen oli tehty jo vuosia, mm. urakkasopimus työn suorittamisesta oli tehty jo syksyllä Tunnelin eteläisin osa Helsingistä Korpimäen pumppaamolle korjattiin huhti-elokuun välisenä aikana. Korpimäki-Kalliomäki välinen tunneliosuus oli työn alla elokuusta joulukuuhun. Tuusulan seudun vesilaitos palasi normaaliin päiväjärjestykseen 11. joulukuuta ja koko tunnelijärjestelmän valmistumista juhlittiin 18. joulukuuta. Tuusulan seudun vesilaitoksella ensimmäisen korjausvaiheen erityisjär- jestelyt liittyivät läheisesti aiemmin mainittuun Jäniksenlinnan/Kaikulan kapasiteetin lisäyshankkeeseen. Koeimeytykset uudella imeytysalueella oli saatu käynnistettyä vuoden 2007 puolella, ja tähän järjestelmään perustuen voitiin Jäniksenlinnan laitoskapasiteettia lisätä. Näin korvattiin Rusutjärven laitoksen menetetty kapasiteetti aikavälillä huhti elokuu. Jäniksenlinnan laitokselle raakavettä pumppaavan Korpimäen pumppauskapasiteettia oli jo edellisvuonna lisätty tarvetta vastaavaksi. Pumput saivat vetensä korjausrajalla olevien sulkuluukkujen yläpuolelta normaaliin tapaan Päijänteestä. Toisen korjausvaiheen aikana raakavedensaanti molemmille tekopohjavesilaitoksille perustui Helsingin Veden Pitkäkosken laitoksella puhdistettuun veteen. Tämä helsinkiläisten juomavesi johdettiin juuri korjatun tunneliosuuden kautta raakavedeksi Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitoksille. Sopimus asiasta Helsingin Veden ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n kanssa solmittiin joulukuussa Molemmilla tekopohjavesilaitoksilla jouduttiin väliaikaisiin pumppausjärjestelyihin veden saamiseksi tunnelista ylös. Ainakin laboratoriotulosten perusteella voitaneen olla tyytyväisiä korjaustilanteen vaikutuksiin jakeluverkossa. Analyysien perusteella on todettavissa, että veden laadussa on tapahtunut lieviä kohoamia alkaliteetin, kloridin ja nitraatin osalta. Näillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä normivaatimusten kanssa, eikä edes merkitystä tavanomaisen vedenkäytön kannalta. Asiakasvalituksia veden laadun suhteen ei liiemmin vesilaitokselle tullut. Suurin yksittäinen kustannuserä kuntayhtymälle koitui Helsingin Veden toimituskustannuksista, yhteensä euroa. Korpimäen pumppaamon pumppuhalliin tutustumassa Martti Myllyvirta ja Juhani Tsokkinen

11 Talous TULOSLASKELMA INVESTOINTIEN TOTEUMA TA2008 %TA TUOTOT myynti muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE POISTOT SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS RAHASTOJEN LISÄYS/VÄHENNYS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/liittynyt asukas 9,41 8,23 6,40 Liittynyt asukasmäärä Kohde TA2008 Muut pitkävaikutteiset menot Sora-alueiden kunnostukset Rakennukset ja rakennelmat Pohjavesipintojen seuranta-asemat Marjamäen vesilaitoksen uusiminen Yhdysjohto Kellokoski-Järvenpää Rusutjärven raakavesikaivot Korkeamäen raakavesikaivo Korpimäen saneeraus Lahelan laitossaneeraus Keravan vesitorni Kalliopohjan johtosaneeraus Jäniksenlinnan/Kaikulan kalkkisuodatusten katot Ruoholan säätöasema 7221 Jäniksenlinnan/Kaikulan kapasiteetin lisäys Paikkatieto-ohjelmisto Koskenmäki-kunnantalo johtosaneeraus Jäniksenlinnan raakavesikaivojen ohjaus Rakennukset ja rakennelmat yhteensä Maanhankinnat Irtaimistohankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on 4840,97 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. RAHOITUSLASKELMA TA2008 Tulorahoitus Investoinnit NETTOKASSAVIRTA Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset KASSAVAROJEN MUUTOS TASEEN KEHITTYMINEN VASTAAVAA pysyvät vastaavat vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTATTAVAA oma pääoma varaukset pitkäaik. vieras pääoma lyhytaik. vieras pääoma yhteensä TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate 15,3 60,7 4,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 8,8 41,1 38,7 Lainakanta , e Lainakanta , e/liittynyt asukas 0,00 6,99 5,

12 Pohjavesialueet Verkosto Nuppulinna Puolukkakallio 22 23

13 Laitosanalyysit Laitosanalyysit Laitosanalyysit T U L O S T E N Y H T E E N V E T O V U O D E L T A T U L O S T E N Y H T E E N V E T O V U O D E L T A Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 7,7 9,2 12 7,2 9,4 ph-luku 12 6,3 6,4 12 6,8 6,9 Alkaliteetti mmol/l 12 0,48 0, ,78 0,87 Happi mg/l 12 4,6 6,5 12 6,1 8,5 Hiilidioksidi mg/l ,9 15 Rauta Fe mg/l 12 <0.045 < <0.05 <0.05 Mangaani Mn mg/l 11 <0.017 < <0.02 <0.02 Kloridi mg/l 12 < Kok. kovuus dh 12 2,4 3,3 12 3,1 3,7 Kalsium Ca mg/l 12 16,6 19 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0.015 <0.015 Nitriittityppi mgn/l 3 <0.003 <0.003 Nitraattityppi mgn/l 3 0,077 0,09 Sulfaatti SO 4 mg/l 3 9,8 10 Alumiini Al mg/l 3 0,0044 0,00755 Arseeni As mg/l 3 0, ,00017 Boori Bo mg/l 3 0,0066 0,00675 Elohopea Hg µg/l 3 <0.2 <0.2 Fluoridi F mg/l 3 <0.2 <0.2 Kadmium Cd mg/l 3 < ,00003 Koboltti Co mg/l 3 0, ,00019 Kromi Cr mg/l 3 0, ,00058 Kupari Cu mg/l 3 0,0028 0,00382 Lyijy Pb mg/l 3 0, ,00023 Nikkeli Ni mg/l 3 0,001 0,0016 Sinkki Zn mg/l 3 0,0035 0,0045 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml 12 0, E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 12 2, ,17 1 Sameus FTU 12 <0.2 0,22 12 <0.2 <0.2 TOC mg/l 6 <1.5 <1.5 Lämpötila C 11 6,4 6,6 12 6,9 8,7 ph-luku 10 6,2 6,3 12 7,9 7,9 Alkaliteetti mmol/l ,2 12 1,3 1,4 Happi mg/l 10 8,2 8, ,2 Hiilidioksidi mg/l 10 63, ,8 2,2 Rauta Fe mg/l 10 <0.046 < <0.05 <0.05 Mangaani Mn mg/l 10 <0.016 < <0.02 <0.02 Kloridi mg/l 10 36,1 59 Kok. kovuus dh 10 4,7 5,1 12 5,4 5,8 Kalsium Ca mg/l 12 27,8 31 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0.015 <0.015 Nitriittityppi mgn/l 2 <0.003 <0.003 Nitraattityppi mgn/l 2 1,1 1,1 Sulfaatti SO 4 mg/l Alumiini Al mg/l 2 0,0013 0,0015 Arseeni As mg/l 2 0, ,00026 Boori Bo mg/l 2 0,013 0,0131 Elohopea Hg µg/l 2 <0.2 <0.2 Fluoridi F mg/l 2 <0.2 <0.2 Kadmium Cd mg/l 2 0, ,00003 Koboltti Co mg/l 2 0, ,00009 Kromi Cr mg/l 2 0,0011 0,00115 Kupari Cu mg/l 2 0,0015 0,00207 Lyijy Pb mg/l 2 0, ,00019 Nikkeli Ni mg/l 2 0,0012 0,00132 Sinkki Zn mg/l 2 0,0028 0,00304 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml 10 0, E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 10 5, ,3 150 Sameus FTU 10 <0.22 0,34 12 <0.2 <0.2 TOC mg/l 5 <1.5 <

14 Laitosanalyysit Laitosanalyysit Laitosanalyysit T U L O S T E N Y H T E E N V E T O V U O D E L T A T U L O S T E N Y H T E E N V E T O V U O D E L T A Jäniksenlinnan vesilaitos Koskenmäen vesilaitos Lämpötila C 33 6,4 8,2 12 6,4 7,2 ph-luku 33 6,4 6,5 12 7,4 7,5 Alkaliteetti mmol/l 33 0,61 1,2 12 1,2 1,3 Happi mg/l 33 <2.9 7,8 12 7,3 10,3 Hiilidioksidi mg/l 33 23, ,7 Rauta Fe mg/l 33 <0.66 2,9 12 <0.05 <0.05 Mangaani Mn mg/l 33 <0.16 0, <0.02 <0.02 Kloridi mg/l 33 9,1 18 Kok. kovuus dh 33 2,6 4, ,2 Kalsium Ca mg/l 12 22,3 29 Ammoniumtyppi mgn/l 8 < ,02 Nitriittityppi mgn/l 8 <0.003 <0.003 Nitraattityppi mgn/l 8 <0.28 0,61 Sulfaatti SO 4 mg/l Alumiini Al mg/l 8 0,0052 0,00867 Arseeni As mg/l 8 0, ,0002 Boori Bo mg/l 8 0,017 0,0202 Elohopea Hg µg/l 8 <0.2 <0.2 Fluoridi F mg/l 8 0,48 0,86 Kadmium Cd mg/l 8 < ,00009 Koboltti Co mg/l 8 < ,00245 Kromi Cr mg/l 8 < ,00136 Kupari Cu mg/l 8 < ,00576 Lyijy Pb mg/l 8 0, ,00178 Nikkeli Ni mg/l 8 0,0019 0,0039 Sinkki Zn mg/l 8 0,0045 0,00821 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml 33 0, E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 33 8, ,29 4 Sameus FTU 33 < <0.2 0,25 TOC mg/l 15 <1.5 <1.5 Lämpötila C 4 7,6 7,8 12 8,1 9 ph-luku 4 6,3 6,3 12 8,1 8,2 Alkaliteetti mmol/l 4 0,86 0, ,1 Happi mg/l 4 7, ,2 12,4 Hiilidioksidi mg/l 4 43, ,83 1,7 Rauta Fe mg/l 4 <0.045 < <0.05 <0.05 Mangaani Mn mg/l 4 <0.015 < <0.02 <0.02 Kloridi mg/l 4 24,8 26 Kok. kovuus dh 4 4,6 4,7 12 5,2 5,7 Kalsium Ca mg/l 12 25,2 27 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0.015 <0.015 Nitriittityppi mgn/l 1 <0.003 <0.003 Nitraattityppi mgn/l 1 3,1 3,1 Sulfaatti SO4 mg/l Alumiini Al mg/l 1 0,0064 0,00642 Arseeni As mg/l 1 0, ,00015 Boori Bo mg/l 1 0,033 0,0333 Elohopea Hg µg/l 1 <0.2 <0.2 Fluoridi F mg/l 1 <0.2 <0.2 Kadmium Cd mg/l 1 0, ,00002 Koboltti Co mg/l 1 0, ,00003 Kromi Cr mg/l 1 0, ,00047 Kupari Cu mg/l 1 0,0012 0,00115 Lyijy Pb mg/l 1 0, ,00032 Nikkeli Ni mg/l 1 0,0013 0,00126 Sinkki Zn mg/l 1 0,0023 0,00229 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml 4 0, E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml Sameus FTU 4 <0.2 < <0.24 0,33 TOC mg/l 2 <1.5 <

15 Laitosanalyysit Laitosanalyysit Laitosanalyysit T U L O S T E N Y H T E E N V E T O V U O D E L T A T U L O S T E N Y H T E E N V E T O V U O D E L T A Marjamäen vesilaitos Paippisten vesilaitos Lämpötila C 8 6, ,8 7,5 ph-luku 8 6,4 6,5 12 7,7 7,8 Alkaliteetti mmol/l 8 1,8 2,5 12 1,7 1,8 Happi mg/l 8 1,7 1, ,6 12,2 Hiilidioksidi mg/l 8 69, ,8 4,7 Rauta Fe mg/l 8 <0.16 0,3 12 <0.05 <0.05 Mangaani Mn mg/l 8 < ,04 12 <0.02 <0.02 Kloridi mg/l 8 14,6 20 Kok. kovuus dh 8 6,6 8,9 12 6,3 6,8 Kalsium Ca mg/l 12 26,8 31 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0.015 <0.015 Nitriittityppi mgn/l 2 <0.003 <0.003 Nitraattityppi mgn/l 2 0,56 0,88 Sulfaatti SO 4 mg/l Alumiini Al mg/l 2 0,0022 0,00258 Arseeni As mg/l 2 0, ,00036 Boori Bo mg/l 2 0,015 0,0155 Elohopea Hg µg/l 2 <0.2 <0.2 Fluoridi F mg/l 2 0,27 0,34 Kadmium Cd mg/l 2 0, ,00004 Koboltti Co mg/l 2 0, ,00033 Kromi Cr mg/l 2 0, ,00042 Kupari Cu mg/l 2 0,004 0,00403 Lyijy Pb mg/l 2 0, ,00059 Nikkeli Ni mg/l 2 0,0034 0,00426 Sinkki Zn mg/l 2 0,011 0,013 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml 8 0, E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 8 0, ,31 2 Sameus FTU 8 <1.3 2,9 12 <0.22 0,43 TOC mg/l 4 <1.5 <1.5 Lämpötila C 8 6,5 6,8 12 6,2 7,2 ph-luku 8 6,7 6,7 12 7,2 7,3 Alkaliteetti mmol/l 8 1,7 1,8 12 1,7 1,8 Happi mg/l 8 2,1 3,6 12 9,9 12,2 Hiilidioksidi mg/l 8 37, ,7 16 Rauta Fe mg/l 8 <0.27 0,53 12 <0.05 <0.05 Mangaani Mn mg/l 8 <0.018 < <0.02 <0.02 Kloridi mg/l 8 15,9 21 Kok. kovuus dh 8 5,8 5,9 12 5,7 5,9 Kalsium Ca mg/l 12 22,3 25 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0.015 <0.015 Nitriittityppi mgn/l 2 <0.003 <0.003 Nitraattityppi mgn/l 2 0,28 0,53 Sulfaatti SO4 mg/l Alumiini Al mg/l 2 < ,0028 Arseeni As mg/l 2 0, ,00116 Boori Bo mg/l 2 0,012 0,014 Elohopea Hg µg/l 2 <0.2 <0.2 Fluoridi F mg/l 2 0,33 0,42 Kadmium Cd mg/l 2 0, ,00002 Koboltti Co mg/l 2 0,0002 0,00038 Kromi Cr mg/l 2 0, ,00061 Kupari Cu mg/l 2 0,0019 0,00266 Lyijy Pb mg/l 2 0, ,00045 Nikkeli Ni mg/l 2 0,0023 0,00271 Sinkki Zn mg/l 2 0,0035 0,0042 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 8 0, ,17 1 Sameus FTU 8 <3.4 9,4 12 <0.2 <0.2 TOC mg/l 4 <1.5 <

16 Laitosanalyysit Laitosanalyysit Laitosanalyysit T U L O S T E N Y H T E E N V E T O V U O D E L T A T U L O S T E N Y H T E E N V E T O V U O D E L T A Rusutjärven vesilaitos Kaikulan vesilaitos Lämpötila C 24 6,4 7,2 12 6,8 7,6 ph-luku 24 6,5 6,8 12 7,5 7,7 Alkaliteetti mmol/l 24 0,45 0, ,99 1,1 Happi mg/l 24 5,5 8,1 12 6,6 8,4 Hiilidioksidi mg/l 24 13, ,9 3,7 Rauta Fe mg/l 24 < ,08 12 <0.05 <0.05 Mangaani Mn mg/l 24 < ,04 12 <0.02 <0.02 Kloridi mg/l 24 11,3 22 Kok. kovuus dh 24 2,1 3,8 12 3,6 4,3 Kalsium Ca mg/l 12 19,9 23 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <0.015 <0.015 Nitriittityppi mgn/l 6 <0.003 <0.003 Nitraattityppi mgn/l 6 0,34 0,48 Sulfaatti SO 4 mg/l 6 12,4 19 Alumiini mg/l 6 < ,0293 Arseeni mg/l 6 0,0001 0,00015 Boori mg/l 6 0,013 0,0153 Elohopea Hg µg/l 6 <0.2 <0.2 Fluoridi mg/l 6 <0.21 0,24 Kadmium Cd mg/l 6 < ,00003 Koboltti Co mg/l 6 < ,0001 Kromi Cr mg/l 6 0, ,00047 Kupari Cu mg/l 6 0,0011 0,0029 Lyijy Pb mg/l 6 < ,00044 Nikkeli Ni mg/l 6 0, ,00084 Sinkki Zn mg/l 6 0,0028 0,00646 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml 24 0, E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 24 14, ,15 1 Sameus FTU 24 <0.29 0,96 12 <0.2 <0.2 TOC mg/l 12 <1.6 2,4 Lämpötila C 4 6,5 6,6 12 6,1 7,5 ph-luku 4 6,4 6, Alkaliteetti mmol/l 4 0,56 0, ,4 1,5 Happi mg/l 4 8,6 8,9 12 8,5 10,5 Hiilidioksidi mg/l 4 20, ,2 1,7 Rauta Fe mg/l 4 <0.045 < <0.05 <0.05 Mangaani Mn mg/l 4 <0.015 < <0.02 <0.02 Kloridi mg/l 4 <5 <5 Kok. kovuus dh 4 2,3 2,5 12 4,7 5,1 Kalsium Ca mg/l 12 27,8 31 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0.015 <0.015 Nitriittityppi mgn/l 1 <0.003 <0.003 Nitraattityppi mgn/l 1 0,8 0,8 Sulfaatti SO 4 mg/l Alumiini mg/l 1 0,0011 0,00114 Arseeni mg/l 1 0, ,00011 Boori mg/l 1 0,0089 0,00888 Elohopea Hg µg/l 1 <0.2 <0.2 Fluoridi mg/l 1 <0.2 <0.2 Kadmium Cd mg/l 1 < < Koboltti Co mg/l 1 < < Kromi Cr mg/l 1 0, ,00027 Kupari Cu mg/l 1 0,0028 0,00279 Lyijy Pb mg/l 1 0, ,00036 Nikkeli Ni mg/l 1 0, ,00022 Sinkki Zn mg/l 1 0,0059 0,00592 Liuottimet µg/l Trikloorieteeni µg/l ,54 11 Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 4 0, ,75 6 Sameus FTU 4 <0.2 < <0.2 <0.2 TOC mg/l 2 <1.5 <

17 Laitosanalyysit Laitosanalyysit Laitosanalyysit T U L O S T E N Y H T E E N V E T O V U O D E L T A T U L O S T E N Y H T E E N V E T O V U O D E L T A Vähänummen vesilaitos Korkeamäen vesilaitos Lämpötila C 12 6,1 6,6 11 6,4 7,6 ph-luku 12 6,4 6,6 11 7,5 7,6 Alkaliteetti mmol/l 12 1,2 1,7 11 1,8 1,9 Happi mg/l 12 4,5 5,2 11 8,1 10,8 Hiilidioksidi mg/l 12 45, ,9 7,8 Rauta Fe mg/l 12 <0.23 0,49 11 <0.05 <0.05 Mangaani Mn mg/l 12 < ,04 11 <0.02 <0.02 Kloridi mg/l 12 21,2 31 Kok. kovuus dh 12 5,6 8,3 11 7,2 7,5 Kalsium Ca mg/l 11 38,1 41 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0.015 <0.015 Nitriittityppi mgn/l 3 <0.003 <0.003 Nitraattityppi mgn/l 3 0,46 0,63 Sulfaatti SO 4 mg/l 3 32,7 43 Alumiini Al mg/l 3 0,0057 0,0112 Arseeni As mg/l 3 0, ,00081 Boori Bo mg/l 3 0,015 0,0172 Elohopea Hg µg/l 3 <0.2 <0.2 Fluoridi F mg/l 3 <0.27 0,4 Kadmium Cd mg/l 3 0, ,00007 Koboltti Co mg/l 3 0, ,00021 Kromi Cr mg/l 3 0, ,00049 Kupari Cu mg/l 3 0,0032 0,00571 Lyijy Pb mg/l 3 0, ,00143 Nikkeli Ni mg/l 3 0,002 0,00253 Sinkki Zn mg/l 3 0,0036 0,00443 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 12 0, ,73 2 Sameus FTU 12 <1.8 4,4 11 <0.26 0,55 TOC mg/l 6 <1.5 <1.5 Lämpötila C 14 6,8 7,5 12 6,9 7,8 ph-luku 14 6,5 6,8 12 7,8 7,9 Alkaliteetti mmol/l 14 2,3 3,8 12 2,1 2,6 Happi mg/l 14 <3 5,3 12 9,8 12,5 Hiilidioksidi mg/l ,5 60 Rauta Fe mg/l 14 <0.12 0,65 12 <0.05 <0.05 Mangaani Mn mg/l 14 <0.13 0, <0.02 <0.02 Kloridi mg/l 14 14,3 17 Kok. kovuus dh 14 7, ,1 8,6 Kalsium Ca mg/l 12 28,2 31 Ammoniumtyppi mgn/l 4 <0.015 <0.015 Nitriittityppi mgn/l 4 <0.003 <0.003 Nitraattityppi mgn/l 4 <0.68 1,6 Sulfaatti SO 4 mg/l 4 32,5 43 Alumiini Al mg/l 4 0,0031 0,00637 Arseeni As mg/l 4 0,0003 0,00041 Boori Bo mg/l 4 0,034 0,0446 Elohopea Hg µg/l 4 <0.2 <0.2 Fluoridi F mg/l 4 <0.59 1,1 Kadmium Cd mg/l 4 0, ,00011 Koboltti Co mg/l 4 0, ,00058 Kromi Cr mg/l 4 0, ,00063 Kupari Cu mg/l 4 0,0056 0,00877 Lyijy Pb mg/l 4 0,0005 0,00065 Nikkeli Ni mg/l 4 0,0042 0,00933 Sinkki Zn mg/l 4 0,013 0,0201 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml 14 0, E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 14 3, ,1 3 Sameus FTU 14 <1.2 7,2 12 <0.2 <0.2 TOC mg/l 7 <1.5 <

18 Laitosanalyysit Laitos T U L O S T E N Y H T E E N V E T O V U O D E L T A Santakosken vesilaitos Lämpötila C 4 5,9 6,2 5 6,5 6,8 ph-luku 4 6,8 6,9 5 7,7 7,7 Alkaliteetti mmol/l 4 1,6 1, ,1 Happi mg/l 4 5,1 6,4 5 9,3 11,8 Hiilidioksidi mg/l ,6 4,9 Rauta Fe mg/l 4 0,13 0,25 5 <0.05 <0.05 Mangaani Mn mg/l 4 <0.017 < < ,03 Kloridi mg/l Kok. kovuus dh 4 5,2 5,6 5 6,8 7 Kalsium Ca mg/l 5 31,4 33 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0.015 <0.015 Nitriittityppi mgn/l 1 <0.003 <0.003 Nitraattityppi mgn/l 1 1,1 1,1 Sulfaatti SO4 mg/l Alumiini Al mg/l 1 0,0016 0,00157 Arseeni As mg/l 1 0, ,00054 Boori Bo mg/l 1 0,019 0,0191 Elohopea Hg µg/l 1 <0.2 <0.2 Fluoridi F mg/l 1 0,71 0,71 Kadmium Cd mg/l 1 < < Koboltti Co mg/l 1 0, ,00002 Kromi Cr mg/l 1 0, ,00032 Kupari Cu mg/l 1 0, ,00077 Lyijy Pb mg/l 1 0, ,00032 Nikkeli Ni mg/l 1 0,0023 0,00229 Sinkki Zn mg/l 1 0,0052 0,00517 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml 4 2, E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 4 8, Sameus FTU 4 0,96 2,1 5 <0.21 0,23 TOC mg/l 2 <1.5 <

19 Verkostoanalyysit Verkostoanalyysit Verkostoanalyysit T U L O S T E N Y H T E E N V E T O V U O D E L T A JÄRVENPÄÄ KERAVA Järvenpään kaupungintalo Järvenpään terveyskeskus Keravan terveyskeskus Kalevan päiväkoti Päiväkoti Aarre Kotimäen palvelutalo Alikerava Lkm keski- maksimi Lämpötila C , ,6 6 7,8 9,1 6 9, ,9 14,8 6 9,7 13,8 6 7,5 9,2 Maku 6 EI EI 6 EI L HK 6 EI L HI 6 EI EI 6 EI L HK 6 EI EI 6 EI EI Sameus FTU 6 <1,0 4,2 6 <0.35 0,75 6 <0.2 <0.2 6 <0.2 <0.2 6 <0.23 0,31 6 <0.2 <0.2 6 <0.25 0,48 Väri mgpt/l 6 <5, <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 ph-luku 6 7,7 7,9 6 7, ,6 7,7 6 7,6 7,7 6 7,7 7,8 6 7,8 7,9 6 7,5 7,7 Kok. kovuus dh 6 4,4 5,3 6 4,3 5,6 6 4,1 4,9 6 4,2 4,9 6 4,4 5,1 6 5, ,1 5,4 Johtokyky ms/m 6 19, , , , , ,3 24 Rauta Fe mg/l 6 <0.15 0,58 6 < ,09 6 <0.047 < <0.047 < <0.06 0,13 6 <0.05 0,07 6 <0.05 <0.05 Mangaani Mn mg/l 6 <0.02 < <0.018 < <0.022 < <0.017 < <0.02 0,03 6 <0.022 < <0.025 <0.05 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <0.015 < <0.015 < <0.015 < <0.015 < <0.015 < <0.015 < <0.015 <0.015 Kolibakt. kpl/100ml Clostrium perfringens kpl/100ml Alumiini mg/l 1 0,016 0, ,0035 0, ,0040 0, ,0029 0, ,0022 0, ,0016 0, ,0077 0,0077 Arseeni mg/l 1 0,0004 0, ,0001 0, ,0001 0, ,0001 0, ,0001 0, ,0001 0, ,0001 0,0001 Elohopea Hg µg/l 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 Fluoridi mg/l 1 0,37 0,37 1 0,36 0,36 1 0,34 0,34 1 0,36 0,36 1 0,35 0,35 1 0,27 0,27 1 0,41 0,41 Kadmium Cd mg/l 1 0, , < < < < < < < < < < < < Kromi Cr mg/l 1 0, , , , , , , , , , , , , ,00023 Kupari Cu mg/l 1 0,01 0,01 1 0,01 0,01 1 0,02 0,02 1 0,02 0,02 1 0,16 0,16 1 0,03 0,03 1 <0.05 <0.05 Lyijy Pb mg/l 1 0, , , , , , < < , , , , , ,00132 Natrium Na mg/l 1 6,8 6,8 1 6,4 6,4 1 6,3 6,3 1 6,5 6,5 1 8,6 8,6 1 10,4 10,4 1 6,4 6,4 Nikkeli Ni mg/l 1 0, , , , , , , , , , , , , ,00158 Nitriittityppi mgn/l 1 <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 <0.003 Nitraattityppi mgn/l 1 0,48 0,48 1 0,42 0,42 1 0,37 0,37 1 0,51 0,51 1 0,51 0,51 1 0,57 0,57 1 0,37 0,37 Pestisidit µg/l Sulfaatti SO 4 mg/l Kloridi mg/l Kok.bakteerit kpl/ml Fek.streptok. kpl/100ml TOC mg/l 1 <1.5 <1.5 1 <1.5 <1.5 1 <1.5 < ,5 1,5 1 <1.5 <1.5 1 <1.5 <1.5 1 <1.5 <

20 Verkostoanalyysit Verkostoanalyysit Verkostoanalyysit T U L O S T E N Y H T E E N V E T O V U O D E L T A SIPOO TUUSULA Nikkilän terveyskeskus Söderkulla palvelutalo Östersundom Siwa Box Shell Hyrylän terveyskeskus Kellokoski Kustaa Adolf-koti Jokela Ester Matilda-koti Lemminkäinen Lämpötila C 6 9, ,4 12,5 6 11,6 15,5 6 7,8 10,2 6 9,6 12, ,6 13,2 Maku 6 EI EI 6 EI L HI 6 EI L KL 6 EI EI 6 EI L HI 6 EI T 6 EI UM 6 EI L HI Sameus FTU 6 <0.24 0,26 6 <0.21 0,28 6 <0.2 <0.2 6 <0.2 <0.2 6 <0.25 0,38 6 <0.2 <0.2 6 <0.2 <0.2 6 <0.2 <0.2 Väri mgpt/l 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 ph-luku 6 7,4 7,5 6 7,7 8,1 6 7,9 8,2 6 7,6 7, ,1 6 7,8 8,1 6 7,6 7, ,2 Kok. kovuus dh 6 5,1 5,8 6 4,3 5, ,5 6 4,3 5, ,6 6 7,1 8, ,1 3,7 Johtokyky ms/m 6 22, , , , , , , Rauta Fe mg/l 6 < ,07 6 <0.05 < < ,07 6 <0.05 < <0.05 0,07 6 <0.05 < <0.05 < <0.047 <0.05 Mangaani Mn mg/l 6 <0.02 < <0.02 < <0.02 < <0.02 < <0.017 < <0.02 < <0.025 < <0.022 <0.05 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <0.015 < <0.015 < < ,02 6 <0.015 < <0.015 < <0.015 < <0.015 < <0.015 <0.015 Kolibakt. kpl/100ml Clostrium perfringens kpl/100ml Alumiini mg/l 1 0,0022 0, ,0037 0, ,0030 0, ,0034 0, ,0063 0, <0.001 < ,0027 0, <0.001 <0.001 Arseeni mg/l 1 0,0001 0, ,0001 0, ,0001 0, ,0001 0, ,0001 0, ,0001 0, ,0001 0, ,0001 0,0001 Elohopea Hg µg/l 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 Fluoridi mg/l 1 0,36 0,36 1 0,40 0,40 1 0,36 0,36 1 0,37 0,37 1 <0.20 < ,45 0,45 1 0,41 0,41 1 <0.20 <0.20 Kadmium Cd mg/l 1 < < < < < < < < < < < < < < < < Kromi Cr mg/l 1 0, , , , , , , , , , , , , , , ,00031 Kupari Cu mg/l 1 0,10 0,10 1 0,12 0,12 1 0,10 0,10 1 0,08 0,08 1 0,002 0,002 1 <0.05 < <0.05 < ,01 0,01 Lyijy Pb mg/l 1 0, , < < , , , , < < , , < < , ,00009 Natrium Na mg/l 1 9,3 9,3 1 7,0 7,0 1 6,9 6,9 1 7,0 7,0 1 6,7 6,7 1 14,0 14,0 1 7,0 7,0 1 8,3 8,3 Nikkeli Ni mg/l 1 0, , , , ,0007 0, ,0007 0, , , , , , , , ,00118 Nitriittityppi mgn/l 1 <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 <0.003 Nitraattityppi mgn/l 1 0,35 0,35 1 0,42 0,42 1 0,40 0,40 1 0,39 0,39 1 0,38 0,38 1 0,86 0,86 1 0,39 0,39 1 0,09 0,09 Pestisidit µg/l Sulfaatti SO 4 mg/l Kloridi mg/l Kok.bakteerit kpl/ml Fek.streptok. kpl/100ml TOC mg/l 1 <1.5 <1.5 1 <1.5 <1.5 1 <1.5 <1.5 1 <1.5 <1.5 1 <1.5 <1.5 1 <1.5 <1.5 1 <1.5 <1.5 1 <1.5 <1.5 T U L O S T E N Y H T E E N V E T O V U O D E L T A V E S I T O R N I T Hyrylä Jokela Järvenpää Kellokoski Ali-Kerava Kerava Nikkilä Söderkulla Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Lämpötila C 4 5,9 8,8 5 7,6 10,8 6 8, ,7 9,8 5 6,5 7,7 3 7,8 8,5 3 7,2 9,2 3 7,2 9,

21 Kirkkotie 49, Tuusula fax (09) Ilmaispalvelunumero