Malmlund Hans, Aalto Pertti Harjula-Jalonen Leena, Lehtonen Jukka, Lilius Sari, Myllyvirta Marikki, Siukola Jaana, Vestman Heikki

Transkriptio

1 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Yhtymähallitus ESITYSLISTA nro 2/17 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Vesilaitoksen toimisto, Kirkkotie 49, Tuusula KUTSUTUT JÄSENET Malmlund Hans, Aalto Pertti Harjula-Jalonen Leena, Lehtonen Jukka, Lilius Sari, Myllyvirta Marikki, Siukola Jaana, Vestman Heikki puheenjohtaja jäsen MUUT KUTSUTUT LAILLISUUS JA PÄÄ- TÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTAJAT Haarahiltunen Aslak Jutila Janne Lauramaa Leo Kaunisto Ari Helenius Tapio Myllyvirta Ilari Sahlakari Jukka Tanttu Unto Passila Sari Korhonen Kari yv:n puheenjohtaja yv:n 1.varapuheenjohtaja yv:n 2.varapuheenjohtaja Järvenpään vesilait.edustaja Keravan Sipoon Tuusulan esittelijä sihteeri valittu toimitusjohtaja ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN NÄH- TÄVÄNÄOLO Vesilaitoksen toimisto, klo Kuittaus: ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjantarkastajat Esityslista on lähetetty jäsenkuntien kunnallishallituksille samaan aikaan kokouskutsujen kanssa. Tark. X:\UntoT\HALLINTO\KYHALLI\2017\YHesli1702.docx

2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Yhtymähallitus ASIALUETTELO Yh 12 TALOUDELLINEN TILANNE Viite 1 Tuloslaskelmavertailu, (Y.B.a.60) Yh 13 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016 Viite 2 Tilinpäätösasiakirjat 2016 (Y.B.a.60) Viite 3 Vahvistusilmoituskirje tilintarkastajalle (Y.B.a.60) Viite 4 Vuosikertomus 2016 (Y.B.a.60) Yh 14 KÄYTTÖPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN Viite 5 Hakuilmoitus (Y.C.a.5) Yh 15 LAUSUNTO POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA- LUONNOKSESTA Viite 6 Lausunto (P.B.b ) Yh 16 WSP RISKIENHALLINTASUUNNITELMA Viite 7 Suunnitelman yhteenveto (P.A.104) Yh 17 TSV/KUVES YHTEISTYÖHANKE Viite 8 Työryhmän pöytäkirja (Y.C.a.105) Viite 9 Jäsenyhteisöjen kommentit (Y.A.ö.104) Viite 10 Palvelusopimus TSV/KUVES (Y.A.ö.104) Viite 11 Siirtymäaikataulu TSV/KUVES (Y.A.ö.104) Yh 18 TOIMITUSJOHTAJAN PÄÄTÖKSET Yh 19 KUUKAUDEN KUULUMISIA Tark. X:\UntoT\HALLINTO\KYHALLI\2017\YHesli1702.docx

3 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Yhtymähallitus Yh 12 TALOUDELLINEN TILANNE Viitteenä 1 on tuloslaskelmavertailu viime vuodelta. Tulopuolella ei yllättävää, melko tarkkaan talousarvion mukainen. Kulusektoreilla pysyttiin kokonaisuutena talousarvion luvuissa. Vuoden toimintaja vuosikatteet yltivät hieman ennakoitua positiivisempaan tulokseen. Jäniksenlinnan laitossaneerauksen edettyä aikataulunsa mukaisesti, voitiin uusi laitosprosessi ottaa tuotantokäyttöön jo elokuussa, mikä mahdollisti talousarviota suuremman poiston ottamisen tuloslaskelmaan. Toimitusjohtaja: Yhtymähallitus merkitsee tiedokseen. Päätös: Tark. X:\UntoT\HALLINTO\KYHALLI\2017\YHesli1702.docx

4 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Jaksolla: Kausisaldo Kum.saldo Kum. Budjetti Budjetti Kum.saldo Budjetti Ero % Ero Ed.vuosi TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 3001 Veden myynti , , , ,29 100,62% , Liiketoiminnan muut tuotot 1 209, , ,32 4,03% 161,29 Myyntituotot yhteensä , , , ,03 99,76% ,26 Yh / 12/ viite 1 Tuet ja avustukset 3330 Muut tuet ja avustukset 2 217, ,00 17,20 100,78% ,87 Muut toimintatuotot 3530 Muut toimintatuotot 341, , , ,45 Myynnin oikaisuerät TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , , , ,29 100,08% ,58 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat 4000 Maksetut palkat ja palkkiot , , , ,13 95,79% , Jaksotetut palkat , , , ,14 93,17% ,79 Palkat yhteensä , , , ,27 95,51% , Kansaneläke- ja 813, , , ,43 88,85% 9 371,45 sairausvakuutusmaksut 4110 Työttömyysvakuutusmaksut , , , ,96 67,60% 2 385, Työttömyysvakuutusmaksu, työntekijöiden osuus 107, KEVA-maksut 7 244, , , ,05 92,85% , Tapaturmavakuutusmaksut -569, , , ,35 50,32% 7 347, Muut sosiaalivakuutusmaksut -13,37 281,82 281,82 143, Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut 5 754, , ,00-97,87 99,18% ,60 Muut henkilösivukulut , , , ,84 89,98% ,55 Henkilöstökorv. ja muut henk.menojen korjauserät 4200 Sairausvakuutuskorvaukset -659,16-659,16-429, Tapaturmakorvaukset , , ,97 Henkilöstökorv. ja muut henk. menojen korjauserät yhteensä 0, ,61 0, ,61 0,00% ,72 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ , , , ,72 94,06% ,45

5 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Jaksolla: PALVELUJEN OSTOT Muiden palvelujen ostot Kausisaldo Kum.saldo Kum. Budjetti Budjetti Kum.saldo Budjetti Ero % Ero Ed.vuosi 4340 Toimistopalvelut 87, , ,00 412,74 111,79% 3 332, Pankkipalvelut 77, , ,00-149,28 87,56% 950, Asiantuntijapalvelut , , , ,98 119,84% , Automaation ylläpitopalvelut 8 719, , , ,99 130,24% , Painatukset ja ilmoitukset 1 463, , ,00 493,35 103,29% , Posti-ja telepalvelut 961, , , ,77 82,51% , Vakuutukset 77, , , ,21 107,69% , Puhtaanapito- ja pesulapalvelut 368, , , ,72 68,11% 4 443, Laitosten ja alueiden kunn.pitopalvelut 1 912, , , ,26 79,84% , Verkoston kunnossapitopalvelut , , , ,18 273,57% , Liittymän vuosimaksu, PSV , , ,00 100,00% , Käyttömaksut, PSV 4 093, , , ,27 95,58% , Sähkön siirto , , , ,32 109,94% , Koneiden ja laitteiden kunnossapitopalvelut , ,00-798,84 84,02% 9 319, Laboratoriopalvelut 6 196, , , ,96 85,74% , Auton huolto ja 137, , , ,59 140,36% 3 125,17 kunnossapitopalvelut 4410 Majoitus-ja rav.palv.hallinto 1 064, , , ,21 52,13% 930, Majoitus-ja rav.palvelut 282, , , ,75 77,82% 8 955, Matkustus-ja kulj.palvelut,hallinto 870, , , ,54 52,58% 1 385, Matkustus-ja kulj.palvelut 7 872, , , ,75 82,99% , Sosiaali-ja terveyspalvelut 645, , ,00-767,47 94,88% , Koulutus-ja kultt.palvelut 7 539, , ,39 75,40% 4 024, Muut palvelut 127, , , ,39 82,51% 8 188,10 Muiden palvelujen ostot , , , ,76 110,10% ,76 PALVELUJEN OSTOT YHTEENSÄ , , , ,76 110,10% ,76 Yh / 12/ viite 1 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT Ostot tilikauden aikana 4500 Toimistotarvikkeet -600, , ,00-238,03 88,10% 3 020, Kirjat ja lehdet 51, , ,00-119,72 94,01% 1 571, Elintarvikkeet, hallinto 590, ,00-909,17 39,39% 501, Elintarvikkeet 46, , , ,46 39,68% 1 982, Vaatteisto 3 549, , , ,62 148,31% 1 934, Lääkkeet ja hoitotarvikkeet 552,00 500,00 52,00 110,40% 782, Puhdistusaineet-ja tarvikkeet 63,73 363,67 600,00-236,33 60,61% 269, Poltto-ja voiteluaineet 315, , , ,19 77,35% 5 451, Sähkön hankinta , , , ,98 74,48% , Kalusto 3 240, , , ,25 55,32% , Autotarvikkeet 1 661, ,00-338,14 83,09% 1 831, Rakennusmateriaalit ja kunnossapitotarvikkeet, laitokset 4591 Rakennusmateriaalit ja kunnossapitotarvikkeet, verkosto 3 651, , , ,94 85,33% ,17 688, , , ,58 137,09% , Kemikaalit 232, , , ,89 35,40% , Muu materiaali 584, , , ,18 141,97% 1 123, Merkkipäivä ym.lahjat 1 857, , , ,75 132,34% 1 241,25 Ostot tilikauden aikana , , , ,97 86,18% ,88 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT YHTEENSÄ , , , ,97 86,18% ,88

6 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Jaksolla: MUUT TOIMINTAKULUT Vuokrat Kausisaldo Kum.saldo Kum. Budjetti Budjetti Kum.saldo Budjetti Ero % Ero Ed.vuosi 4800 Maa-ja vesialueiden vuokrat 9 265, , ,02 66,19% , Rakennusten ja huon.vuokrat 1 555, , , ,52 93,30% , Yhtiövastike 1 787, , ,00-550,00 97,50% , Koneiden ja laitteiden vuokrat 735, , ,18 18,40% 74, Muut vuokrat 483,87 483,87 454,32 Vuokrat yhteensä 3 342, , , ,85 84,33% ,77 Muut Kulut 4910 Välittömät verot , , ,33 80,63% ,38 Muut kulut yhteensä 0, , , ,33 80,63% ,38 MUUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 3 342, , , ,18 83,09% ,15 Yh / 12/ viite 1 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , , , ,11 98,92% ,24 TOIMINTAKATE , , , ,40 102,36% ,34 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT 6120 Verotilitysten korot -0,06-46,69-46,69-18, Viivästyskorkotuotot -1,38-1,38-0,96 Korkotuotot yhteensä -0,06-48,07 0,00-48,07 0,00% -19, Muut rahoitustuotot , , ,00 Muut rahoitustuotot yhteensä 0, ,00 0, ,00 0,00% , Korkokulut lainoista , , , ,69 65,46% , Viivästyskorot 2,78 Korkokulut yhteensä , , , ,69 65,46% ,16 Muut rahoituskulut yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00% 0,00 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT YHTEENSÄ , , , ,76 62,58% ,48 VUOSIKATE , , , ,16 104,58% ,86 POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot 7110 Poistot muista pitkävaikutteisista 3 673, , , ,56 111,71% ,45 menoista 7130 Poistot rakennuksista , , , ,57 134,77% , Poistot kiinteistä rakenteista ja , , , ,81 100,53% ,57 laitteista 7150 Poistot koneista ja kalustosta 2 920, , , ,18 117,89% ,05 POISTOT YHTEENSÄ , , , ,12 119,16% ,57

7 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Jaksolla: SATUNNAISET ERÄT Kausisaldo Kum.saldo Kum. Budjetti Budjetti Kum.saldo Budjetti Ero % Ero Ed.vuosi Yh / 12/ viite 1 SATUNNAISET ERÄT YHTEENSÄ 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00% 0,00 TILIKAUDEN TULOS , , , ,96 36,11% , Poistoeron lisäys (-) , , Poistoeron vähennys (+) , , , Varausten vähennys (+) , , Ennakkoverot , , , ,12 30,04% ,22 LISÄYKSET JA VÄHENNYKSET YHTEENSÄ , , , ,22-67,18% ,22 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , , ,74 44,39% ,07

8 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Yhtymähallitus Yh 13 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016 Viitteenä nro 2 on Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän tilinpäätösasiakirjat vuodelta 2016 käsittäen seuraavat osat: toimintakertomus talousarvion toteutumisvertailu tuloslaskelma rahoituslaskelma tase liitetiedot allekirjoitukset Vuosittain yhtymähallitus antaa kirjallisesti ns. vahvistusilmoituskirjeen, jossa ilmaistaan kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisperiaatteet. Vahvistuskirje on tarkoituksenmukaista käsitellä tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä ja valtuuttaa yhtymähallituksen puheenjohtaja ja kuntayhtymän johtaja yhdessä allekirjoittamaan vahvistuskirje yhtymähallitusta sitovana. Toimitusjohtaja: 1. Yhtymähallitus hyväksyy vuoden 2016 tilinpäätöksen ( viite 2 ) ja allekirjoittaa sen. 2. Yhtymähallitus esittää tilikauden tulokseksi ennen veroja ja varauksia ,04 euroa ja tilikauden ylijäämäksi poistoeron lisäyksen ja verojen jälkeen ,26 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. 3. Yhtymähallitus jättää tilinpäätösasiakirjat tilintarkastajan tarkastettaviksi. 4. Yhtymähallitus lähettää tilinpäätöksen tarkastuslautakunnalle tiedoksi. 5. Yhtymähallitus esittää tilinpäätöksen yhtymävaltuuston hyväksyttäväksi. 6. Yhtymähallitus valtuuttaa yhtymähallituksen puheenjohtajan ja kuntayhtymän johtajan antamaan kirjallisen vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle ( Viite 3 ). 7. Yhtymähallitus hyväksyy vuosikertomuksen ( viite 4 ), ja esittää sen toimiston viimeistelemänä vähäisin muutosvarauksin yhtymävaltuustolle tiedoksi. Päätös: Tark. X:\UntoT\HALLINTO\KYHALLI\2017\YHesli1702.docx

9 Yh / 13/ viite 2 TILINPÄÄTÖS AJALTA Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Y-tunnus Kotipaikka: Tuusula Kirkkotie Tuusula

10 Yh / 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Y-tunnus Sisällysluettelo Tilikausi Sivu Toimintakertomus 1-10 Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma 13 Rahoituslaskelma 14 Tase Liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitus 21 Tilinpäätösmerkintä 21 Tämä tilinpäätös on säilytettävä asti.

11 Yh / 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Toimitusjohtajan katsaus Kuntayhtymän 49. toimintavuosi sujui teknisesti jo totutulla varmalla tavalla. Veden laatu oli moitteeton, yhtä käyttöhäiriötilannetta lukuun ottamatta ongelmia ei vedentoimituksessa esiintynyt ja talouskin oli odotetun mukainen. Merkillepantavinta toiminnassa oli vesiasioiden uudelleen organisoinnin valmistelu ja tulevan toimitusjohtajan valinta. Operatiivisen toiminnan yhdistäminen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän kanssa valmisteltiin vuoden kuluessa niin, että henkilökunta ja operatiiviset toiminnot siirtyvät Tuusulan seudun vesilaitokselle alkaen. Samalla tuli valituksi toimitusjohtaja, joka toimii molempien perusorganisaatioiden toimitusjohtajana keväästä 2017 alkaen nykyisten johtajien jäädessä eläkkeelle. Veden laadun varmistamiseksi on jo lainsäädäntöpuolella korostettu riskien hallintaa. Kuntayhtymässä toteutettiin toimintavuoden aikana perusteellinen riskienhallintaprojekti WSP (Water Safety Plan), jonka tuloksena kirjattiin riskikohteet laitoksilla, johtoverkoissa, vesiasemilla ja erityisesti pohjavesialueilla. Näitä asioita korjataan ja seurataan jatkuvana prosessina tarkoitukseen hankitun IT-sovelluksen avulla. Vuoden myyty kokonaisvesimäärä noudatti lähes tarkalleen edellisvuoden saldoa, 9,12 milj.m3. Karkausvuodesta johtuen keskimääräinen vuorokautinen vedenkäyttö kuitenkin aleni 0,2 %:lla. Kuntayhtymän taloudessa tuloslaskelman osalta pysyttiin talousarvion luvuissa, kaikkiaan toimintakate oli niukasti yli arvion, 2,4 %. Jäniksenlinnan laitoksen käyttöönotto mahdollisti talousarviota huomattavasti suuremman poiston käyttämisen, minkä takia tilikauden tulos jäi talousarvion tavoitteesta. Tilikauden tulos ennen varauksia ja veroja on euroa, mikä on noin 36 % talousarvion tavoitteesta. Toimintatuotot olivat yhteensä 3,391 milj.euroa (muutos +0,6 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,124 milj.euroa (33,1 % tuotoista, muutos -6,0 % edellisvuodesta). Investointeihin kertomusvuonna käytettiin yhteensä 3,303 milj.euroa. Lähes koko summa kului Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen. Tämä investointi sujui kaikkiaan ennakkosuunnitelmien mukaisesti niin aikataulun kuin kustannustenkin osalta. Erityisesti vanhan ja uuden prosessin muutosvaihe onnistuttiin toteuttamaan ilman, että siitä aiheutui toimitushäiriöitä veden käyttäjille. Toinen investointikohde, Firan pohjavesilammikon täyttö, oli merkittävä pohjavesien suojeluhanke, jonka kustannuksiin Ympäristöministeriö osallistui 50 %:n rahoitusosuudella. Tämä henkilökohtaisesti 25. johtajakatsaukseni, ja samalla viimeinen sellainen, kirjoitetaan erilaisessa maailmassa kuin se ensimmäinen. Ei ollut strategioita, WSP:tä, älypuhelimia eikä eurojakaan. Uutta tekniikkaa on tullut, erityisesti IT-ala on mullistanut monta asiaa, mm. vähentämällä vesilaitoksen päivystyksen liikkumistarvetta. Uudet tekniikat vedenkäsit- X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

12 Yh / 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS telyssä ja automaatiossa ovat parantaneet laatu- ja toimitusvarmuutta huimasti. Mutta perusasia, henkilökunnan motivaatio ja sitoutuminen työhönsä, ei ole muuttunut. Vain sillä varmistetaan toimiva vedenjakelu myös tulevaisuudessa. Näin kiitän kaikkia niitä ystäviäni työelämäni varrelta, jotka olette antaneet minulle mahdollisuuden tehdä tätä mielenkiintoista työrupeamaa kanssanne. On ollut mahtava kokemus tehdä tämä. Uskon myös, että urheiluvalmentajan sanoin tästä on hyvä jatkaa toteutuu ja toivotankin tulevalle toimitusjohtajalle yhdessä henkilökunnan ja hallinnon kera hyvin toimivaa, laadukasta ja kustannustehokasta tulevaisuutta! 1.2 Kuntayhtymän hallinto Yhtymävaltuusto Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon kertomusvuonna kuuluivat seuraavat henkilöt: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Markku Jyske Risto Kotti kaupungista Ilkka Kujala Matti Auranen Leo Lauramaa Lasse Puttonen Marjatta Tehi Tiina Aalto Keravan Janne Jutila Kaleva Laitinen kaupungista Eeva Lahtinen Kirsi Kanerva-Poranen Marjatta Partanen Joel Juppi Juhani Tsokkinen Arja Rantanen Sipoon Rolf Björkell Gunilla Holmberg kunnasta Aslak Haarahiltunen Eva Kuntsi Kaj Lindqvist Hannele Backström Mari Viita Jani Nieminen Tuusulan Ismo Lappalainen Antti Piippo kunnasta Pirjo Maula Marjut Kylliäinen Jouko Riola Sampsa Rautio Liisa Sorri Tuija Reinikainen asti Margita Winqvist alkaen X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

13 Yh / 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS Yhtymävaltuuston toimikausi on Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Aslak Haarahiltunen, 1. varapuheenjohtajana Janne Jutila ja 2. varapuheenjohtajana Leo Lauramaa. Valtuusto kokoontui vuoden 2016 aikana 2 kertaa, tavanomaiset tilinpäätös- ja talousarviokokoukset Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: varsinainen jäsen Heikki Muttonen Keravalta Veikko Seuna Tuusulasta Marjatta Tehi Järvenpäästä Mari Viita Sipoosta Varajäsen Anne Kanerva Keravalta saakka Ulla Savenius Keravalta lähtien Juha Laine-Ylijoki Tuusulasta Tiina Aalto Järvenpäästä Jani Nieminen Sipoosta Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Mari Viita, varalla Marjatta Tehi. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi HTM/JHTT Raimo Vainio-Kaila BDO Audiator Oy:stä Yhtymähallitus Valtuuston kaksivuotiskaudelle valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna 2016 oli seuraava: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Marikki Myllyvirta Hermanni Meronen kaupungista Jaana Siukola Seppo Heino Keravan Pertti Aalto Petri Asuinmaa kaupungista Leena Harjula-Jalonen Juhani Tsokkinen Sipoon Sari Lilius Kukka-Maaria Nenonen kunnasta Heikki Vestman Mandi Alaterä Tuusulan Jukka Lehtonen Tanja Pekkola kunnasta Hans Malmlund Merja Laaksonen X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

14 Yh / 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Hans Malmlund, varapuheenjohtajana Jaana Siukola. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Yhtymähallitus kokoontui vuoden 2016 aikana yhteensä 9 kertaa. Kokouksissa sihteerinä toimi talous- ja toimistosihteeri Sari Passila. 1.3 Yleinen taloudellinen kehitys Yleisessä taloudellisessa tilanteessa ei tapahtunut juurikaan muutoksia vuoden 2016 aikana. Alavireinen taloustaantuma jatkui. Kauppa Venäjän kanssa ei kohentunut. Korkotaso pysyi erittäin alhaisena koko vuoden. 1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän tehtäväkenttään ei kertomusvuonna muutoksia tullut. Toiminnassa vahvana tuli esiin kuitenkin Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän uusorganisointi. Hallitus-/johtokuntapäätökset sekä muu asian valmistelu tapahtuivat kertomusvuoden aikana. Jäsenyhteisöjen tahtotilan mukaisesti kuntayhtymien operatiivinen toiminta yhdistetään siten, että perusyksiköt jäävät omiksi taseyksiköikseen. Uuden organisaation on määrä aloittaa Talouspuolella talousarvioluvut toteutuivat suhteellisen tarkasti. Tilikauden kuluessa todettiin mahdollisuudeksi käyttää ennakoitua suurempaa poistoa, kun Jäniksenlinnan suurinvestointi voitiin ottaa tuotantokäyttöön jo elokuussa. Tämän seurauksena tilikauden tulos jäi selvästi talousarviotavoitteesta, mikä kuitenkin on perusteltua tuloverotuksen näkökulmasta katsoen. Tilikauden ylijäämä on selvästi positiivinen. 1.5 Henkilöstö Kertomusvuoden aikana vakituisen henkilökunnan osalta ei tapahtunut muutoksia. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna 2016 on ollut seuraava: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Käyttömestari Talous- ja toimistosihteeri Vesilaitoksen hoitajat Unto Tanttu Timo Ranta-Pere Tuomas Turunen Sari Passila Eero Kittelä, sähkövastaava Erkki Laaksonen Ossi Laaksonen Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

15 Yh / 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Henkilöstön ikärakenne on viime vuosina ollut usein esillä riskimielessä, kun keski-ikä nousi selvästi yli 50 vuoden. Tähän on saatu nuorennusta, kertomusvuoden lopussa kuntayhtymän kymmenestä viran- ja toimenhaltijasta kolme on ylittänyt 60 vuoden ikäpaalun ja keskiikä vuoden päättyessä on 47,7 vuotta. Toimitusjohtaja tulee siirtymään eläkkeelle vuoden 2017 keväällä, ja hänelle on valittu seuraaja marraskuun 2016 yhtymävaltuuston päätöksellä. Rahoitusriskit ovat nousseet kuntayhtymässä uuteen valoon viimeisten vuosien aikana, kun lainakanta on kasvanut merkittävästi. Kertomusvuonna lainamäärää jouduttiin kasvattamaan Jäniksenlinnan vesilaitoksen rakennushanketta varten. Vuoden lopussa lainakanta kokonaisuudessaan oli 5,798 milj.euroa. Kilpailutukseen perustuen kaikki lainaerät on nostettu Kuntarahoitus Oy:ltä. Vuoden 2015 alussa tehtiin osalle lainaa (1,5 milj.euroa) korkosuojaus, josta tehtiin sopimus Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa. Muut jäljellä olevat lainaerät pientä poikkeusta lukuun ottamatta ovat 6 kk Euribor koroilla. Vahinkoriskit ovat kuntayhtymän toiminnan kannalta eniten kysymyksiä herättävät. Talousveden toimitusvarmuus ja laatu tulee taata kaikissa olosuhteissa. Tilanteisiin on varauduttu monin eri tavoin, mm. tiedottamisrutiineja ja yhteistyötä tiedotusammattilaisten ja pelastuslaitosten kanssa on tehostettu. Vuodelta 2009 peräisin olevaa varautumissuunnitelmaa on pidetty ajan tasalla tällaisten tilanteiden varalle. Jatkuvana rutiinina on pidetty yhteistyökokouksia jäsenvesilaitosten, terveysviranomaisten, tiedotusammattilaisten ja pelastuslaitosten kanssa. Vuoden 2016 aikana toteutettiin myös käytännön harjoitus Keravan Kaupunkitekniikan, terveysviranomaisen, tiedotuksen ja pelastuslaitoksen kanssa. 1.7 Ympäristötekijät Tuusulan seudun vesilaitos ei käytä toiminnassaan teollisesti valmistettuja kemikaaleja lainkaan, mistä syystä ympäristötekijöiden osuus toiminnassa on vähäistä. Suurin ympäristötekijä normaalioloissa on pohjaveden pumppaus maaperästä, jolla muutetaan luonnon normaalia tasapainoa. Samaan asiaan liittyy myös tekopohjaveden valmistus, kun Päijännetunnelin vettä johdetaan maaperään. Kaikille näille toiminnoille on olemassa voimassa olevat oikeudelliset luvat, joita viranomaiset valvovat, eikä näiden suhteen ole havaittavissa hälyttäviä merkkejä. Tarkkailuvelvoitteiden suhteen kuntayhtymä päätti yhdessä neljän paikallisen yrityksen kanssa yhteistarkkailun järjestämisestä Hyrylän, Lahelan ja Rusutjärven pohjavesialueilla. Vuoden 2017 alusta lukien tarkkailutoimenpiteistä vastaa konsulttitoimeksiantona Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Toisesta näkökulmasta ympäristötekijät ovat erittäin tärkeitä vesilaitoksen toiminnalle. Riskit pohjavesien puhtaana pitämiseksi ovat tunnetut. Riskejä on torjuttu mm. antamalla lausuntoja kaavoitus- ja rakennushankkeista sekä laatimalla pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat kattavat kaikki kuntayhtymän käytössä olevat pohjavesialueet, joskin vanhimpiin niistä kohdistuu jo päivittämistarve. Kertomusvuoden aikana valmistui yhdessä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen, Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Tuusulan kunnan kanssa suojelusuunnitelman päivitys Lahelan pohjavesialueelle. X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

16 Yh / 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä 2.1 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimintavuoden aikana ei ole esiin tullut sellaisia oikeusseuraamuksia, joiden perusteella olisi syytä epäillä säännösten, määräysten tai päätösten noudattamisrikkomuksia. 2.2 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden toteutumisessa, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuudessa ei toimintavuonna ole esiintynyt sellaista poikkeuksellisuutta, mikä vaatisi korjausehdotuksia. 2.3 Riskienhallinta Tärkeimpänä konkreettisena keinona riskienhallinnassa on vakuutustoiminta. Kuntayhtymän omaisuus on vakuutettu täydestä arvostaan, vakuutuskohteet ja määrät on vuosittain tarkistettu vakuutuksia hoitavan yhtiön kanssa. Toiminnalle on myös vastuuturva-, erityisesti tuotevastuuturvavakuutus, joka kattaa mahdollisesta veden toimitukseen liittyvästä vahingosta yksityisille veden käyttäjille. Tuotevastuuturvan enimmäismäärä vuonna 2016 on ollut 2,0 milj.euroa. Vakuutusyhtiönä kertomusvuonna on ollut IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Vakuutussopimus on tehty yhtymähallituksen päätöksellä ja sen seurantavastuu on toimitusjohtajalla. Riskienhallinta on viime vuosina noussut esiin toiminnan laadun takeena, ja on korostettu myös vuonna 2015 voimaan tulleessa talousvesinormissa. WSP (Water Safety Plan) - muotoinen, valtakunnalliseen runkoon työstetty hanke käytiin läpi kertomusvuonna ulkopuolisen konsultin johdattamana. Muita riskienhallinnan keinoja kuntayhtymässä ovat olleet laaditut suunnitelmat eri tilanteisiin. Lakisääteinen poikkeusolojen valmiussuunnitelma on päivitetty vuonna Häiriötilanteiden varautumissuunnitelma vuodelta 2009 on jalkautettu koko henkilökunnan käyttöön ja sitä päivitetään jatkuvana prosessina. 2.4 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kuntayhtymän omaisuus on pääasiassa maaomaisuudessa, veden tuotantolaitoksissa sekä maahan asennetuissa vesijohdoissa. Omaisuuteen kuuluu myös noin 5,46 %:n osuus Päijänne-tunnelista. Kertomusvuonna omaisuus lisääntyi Jäniksenlinnan uudella laitosinvestoinnilla. Omaisuuden muutokset, lähinnä investointien toteuttamiset ja maakaupat, suoritetaan yhtymähallituksen päätöksiin perustuen. Vähäisemmät hankinnat, niiden kilpailutukset ja hankintapäätökset ovat suoraan toimitusjohtajan päätösvallassa. 2.5 Sopimustoiminta Kuntayhtymää sitovat sopimukset, niiden noudattaminen ja ajanmukaistamisen tarve ovat toimitusjohtajan vastuulla. X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

17 Yh / 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Erillistä sisäistä tarkastustoimintaa ei kuntayhtymässä ole järjestetty. Perusteena tälle on kuntayhtymän koko sekä toimintakentän selkeys ja vakiintuneisuus. 2.7 Strategiset mittarit Yhtymävaltuuston vuonna 2011 tekemällä ja kertomusvuonna uusitulla strategiapäätöksellä on asetettu strategisia mittareita ja niille tavoitearvoja. Tässä yhteydessä raportoidaan näitä mittareita ja niiden kehittymistä vuodesta 2010 alkaen Veden laatu Vedentuotantolaitoksilta lähtevän veden laadulle on asetettu seuraavat strategiset mittarit talousvesinormin suositusarvoihin perustuen: -koliformiset bakteerit, suositus 0 pmy/100 ml -rautapitoisuus, suositus 0,2 mg/l -mangaanipitoisuus, suositus 0,05 mg/l Tavoitteeksi on asetettu nollaraja. Seurantataulukko: Vuosi koliformiset rauta mangaani analyysimäärä analyysimäärä analyysimäärä analyysimäärä yhteensä ylitysten määrä Yhteensä edellä mainittuja analyysejä tehtiin 400 kpl, yhtään ylitystä ei tapahtunut, joten tavoite saavutettiin Käyttöhäiriöt Käyttöhäiriöiksi laitoksella kirjataan kaikki sellaiset laitoksen omaan käyttöön ja hallintaan kuuluvat häiriötilanteet, joilla todetaan olevan vaikutusta tai selkeä vaikutusmahdollisuus vedenkäyttäjien saaman veden laatuun. Vuoden aikana kirjattiin yksi tällainen tapahtuma, Järvenpäässä vesitornin kaukovalvontahäiriön takia osa vedenkäyttäjistä jäi hetkellisesti ilman vettä. Tavoitetasoa 0 kpl/vuosi ei näin ollen saavutettu kertomusvuonna. X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

18 Yh / 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS Seurantataulukko: Vuosi tavoite toteutunut ylitysten määrä Henkilöstön sairauspoissaolot Kertomusvuoden aikana kirjattiin yhteensä 61 työpäivää sairauspoissaoloihin. Näistä 5 liittyi lasten sairauksiin. Työtapaturmista ei poissaoloja aiheutunut. Seurantataulukko: Vuosi Poissaolot Poissaolot yhteensä sairaudesta työtapaturmista Poissaolot Työpäivien lukumäärä* Sairauspoissaolo% (työpäivien mukaan) *työpäivien lukumäärä kalenterivuoden todelliset työpäivät kerrottuna henkilökunnan lukumäärällä. Sairauspoissaolot laskettuna ilman työtapaturmia ja lasten sairauksia vuonna 2016 on 2.22 %. X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

19 Yh / 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma tunnuslukuineen : TUOTOT myynti liiketoiminnan muut tuotot tuet ja avustukset muut tuotot myynnin oikaisuerät TUOTOT YHTEENSÄ KULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE POISTOT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS VEROT TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/liittynyt asukas Liittynyt asukasmäärä HUOM liittyneessä asukasmäärässä on mukana Sipoon Helsinki-alue. Tilikauden toimintakate ja vuosikate pienenivät edellisvuodesta vähän, kuitenkin taso säilyi samassa suuruusluokassa. Poistoja voitiin tehdä ennakoitua enemmän, kun Jäniksenlinnan laitoksen suurinvestointi saatiin käyttöön jo elokuussa. Tämä näkyi tilikauden tuloksessa, joka oli talousarviota pienempi. Aiempina vuosina tehdyt varaukset purettiin, mikä on otettu huomioon poistoeron lisäyksenä. Verojen jälkeen tilikauden ylijäämäksi tulee ,26 euroa. X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

20 Yh / 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma tunnuslukuineen : Tulorahoitus Investoinnit NETTOKASSAVIRTA Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset KASSAVAROJEN MUUTOS Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Pääomamenojen tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen kehittyminen on ollut seuraava: Vastaavaa EUROA EUROA EUROA pysyvät vastaavat vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastattavaa oma pääoma poistoero ja varaukset pitkäaikainen vieras pääoma lyhytaikaikainen vieras pääoma yhteensä TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Lainakanta Lainakanta ,e/liittynyt asukas Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on ,26 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

21 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä 11 TOTEUTUMISVERTAILU 2016 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN VUODELTA Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Jäsenkuntien terveysviranomaisten hyväksymän valvontatutkimussuunnitelman mukaisesti otettujen vesianalyysien perusteella talousveden laatu täytti kaikilta osin näytteenottopisteissä normivaatimukset. Myös hyvälle talousvedelle asetetut laatutavoitteet saavutettiin sataprosenttisesti. Määrällinen veden myyntitavoite, 9,10 milj.m3, toteutui melko tarkkaan, kun veden kokonaismyyntimäärä oli 9,12 milj.m3. Talousarvioon nähden vuoden toiminta- ja vuosikatteet yltivät ennakoitua positiivisempaan tulokseen. Jäniksenlinnan laitossaneerauksen edettyä aikataulunsa mukaisesti, voitiin uusi laitosprosessi ottaa tuotantokäyttöön jo elokuussa, mikä mahdollisti talousarviota suuremman poiston ottamisen tuloslaskelmaan. Tästä seurauksena oli tilikauden ylijäämän asettuminen talousarviota pienemmäksi. Tällä tavoin vältyttiin suuremmilta veroseuraamuksilta. Kun talousarviossa tavoiteltiin ,- euron ylijäämää, saavutettiin kertomusvuonna tilikauden ylijäämäksi ,26 euroa. 2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2016 TA2016 %TA TUOTOT myynti liiketoiminnan muut tuotot tuet ja avustukset muut tuotot myynnin oikaisuerät 0 TUOTOT YHTEENSÄ KULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE POISTOT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS VEROT TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 152 Vuosikate/Poistot, % 106 Vuosikate, euroa/liittynyt asukas 9 Liittynyt asukasmäärä* * Helsingin alueella asuvat mukana luvussa Yh / 13/ viite 2 X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\talousarvion toteutuminen 2016.docx

22 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä 12 TOTEUTUMISVERTAILU Investointiosan toteutumisvertailu Investointirintamalla keskityttiin Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitokseen, jonka rakentaminen oli aloitettu vuoden 2015 toukokuussa. Laitosprosessi voitiin ottaa käyttöönsä aikataulun mukaisesti jo elokuussa, ja valmiina laitos vastaanotettiin marraskuun loppuun mennessä. Tulevien vuosien suurinvestointi, Talma-Söderkulla yhdysvesijohto, hyväksyttiin investointiohjelmaan yhtymävaltuustossa marraskuussa. Hanke käynnistettiin vuoden kuluessa yleissuunnittelulla. Firan sora-alueen saneeraus tuli yllättävänä investointina vastaan jo kertomusvuonna, kun Ympäristöministeriö päätöksellään myönsi hankkeelle 50 %:n rahoitusosuuden edellytyksellä, että työ suoritetaan vuoden 2016 aikana. Alun perin hanke oli ajoitettu kuntayhtymän investointiohjelmaan vuosille Maanhankintapuolella ei sopivia kohteita löytynyt, ei liioin irtaimistohankinnoissa. Investointien toteutuminen kohteittain: Yh / 13/ viite 2 Kohde TA POIKKEAMA EUROA EUROA EUROA Rakennukset ja rakennelmat Jäniksenlinnan laitossaneeraus Yhdysjohto Talma Söderkulla Muut pitkävaikutteiset menot Firan sora-alueen saneeraus Maanhankinnat Irtaimistohankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosan toteutumisvertailu 2016 TA2016 POIKKEAMA EUROA EUROA EUROA Tulorahoitus Investoinnit NETTOKASSAVIRTA Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset KASSAVAROJEN MUUTOS Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate 5.2 Pääomamenojen tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv 18 X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\talousarvion toteutuminen 2016.docx

23 Yh / 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TULOSLASKELMA T U L O S L A S K E L M A Tilikausi Tilikausi Toimintatuotot Veden myynti , ,97 Liiketoiminnan muut tuotot 1 209,68 161,29 Tuet ja avustukset 2 217, ,87 Muut tuotot , ,45 Myynnin oikaisuerät 0,00 0,00 Yhteensä , ,58 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,62 Henkilösivukulut , ,83 Palvelujen ostot , ,76 Aineet,tarvikkkeet ja tavarat , ,88 Muut toimintakulut , ,15 Yhteensä , ,24 Toimintakate , ,34 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 48,07 19,68 Muut rahoitustuotot 1 680, ,00 Korkokulut , ,16 Muut rahoituskulut 0,00 0,00 Yhteensä , ,48 Vuosikate , ,86 Poistot Suunnitelman mukaiset poistot , ,57 Tilikauden tulos , ,29 Poistoeron lisäys(-)tai vähennys(+) ,90 0,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 0,00 Tilikauden verot , ,22 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,07

24 Yh / 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä RAHOITUSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,86 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0, ,48 0, ,86 Investointien rahavirta Investointimenot , ,58 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,67 0,00 Pysyvien vastaavien luovutustulot 1 209, ,43 0, ,58 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,72 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys 0,00 0,00 Antolainsaamisten vähennykset 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,00 Oman pääoman muutokset 0,00-194,08 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos , ,01 Korottomien velkojen muutos , ,87 Maksetut välittömät verot , , , ,64 Rahoitustoiminnan rahavirta , ,56 Rahavarojen muutos , ,16 Rahavarat tilikauden lopussa , ,86 Rahavarat tilikauden alussa , ,02 Muutos , ,16 Lyhytaikaisten saamisten ja velkojen muutos saamiset velat saamiset velat Saldo loppupvm , , , ,81 Saldo 1.1. alkupvm , , , ,94 = Muutos , , , ,87

25 Yh / 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TASE T A S E VASTAAVAA Tilikausi Tilikausi PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Päijännetunnelin käyttöoikeus , ,17 Muut pitkävaikutteiset menot , ,32 Yhteensä , ,49 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet , ,89 Rakennukset ja rakennelmat , ,56 Johtoverkostot ja laitteet , ,21 Koneet ja kalusto , ,13 Ennakkom.ja keskeneräiset hankinnat 8 648, ,07 Yhteensä , ,86 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,50 Yhteensä , ,50 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,85 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset kunnilta , ,33 Myyntisaamiset muilta , ,09 Muut saamiset 2 726, ,59 Siirtosaamiset , ,97 Yhteensä , ,98 Rahat ja pankkisaamiset , ,86 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,84 VASTAAVAA , ,69

26 Yh / 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TASE VASTATTAVAA Tilikausi Tilikausi OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,57 Muu oma pääoma , ,87 Yhteensä , ,44 Rahasto , ,83 Ed. tilikausien tulos , ,54 Tilikauden tulos , ,07 Yhteensä , ,44 OMA PÄÄOMA , ,88 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero ,90 0,00 Investointivaraukset 0, ,00 Yhteensä , ,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat muilta luotonantajilta , ,00 Yhteensä , ,00 Lyhytaikainen Lainat muilta luotonantajilta , ,00 Ostovelat , ,96 Siirtovelat , ,85 Muut lyhytaikaiset velat 0,00 0,00 Yhteensä , ,81 VIERAS PÄÄOMA , ,81 VASTATTAVAA , ,69

27 Yh / 13/ viite 2 17 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2016 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Johdannaissopimusten käsittely Vuonna 2015 tehty kuntayhtymän hallituksen päätöksellä koronvaihtosopimus lainaan, joka erääntyy Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus sekä aikaisempiin tilikausiin kohdistuneet tuottojen ja kulujen sekä virheiden korjaukset Tilinpäätös on vertailukelpoinen edelliseen tilikauteen ja siihen ei sisälly tuottojen, kulujen tai virheiden korjauksia. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Toimintatuotot Veden myynti , ,97 Liiketoiminnan muut tuotot 1209,68 161,29 Muut tuet ja avustukset 2 217, ,87 Muut toimintatuotot , ,45 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Muut pitkävakutteiset menot 5-20 vuotta tasapoisto Vedenkäsittelylaitokset: rakennus-, koneisto-, LVI-, sähkö- sekä automaatiotekniset osat suunnittelu- ja rakennuttamiskuluineen 15 vuotta tasapoisto Johtolinjat laitteineen sekä suunnittelu- ja rakennuttamiskuluineen 30 vuotta tasapoisto ATK- ja valvomolaitteet 8 vuotta tasapoisto Koneet ja kalusto 5 vuotta tasapoisto Rahoitustuotot ja kulut Muihin rahoitustuottoihin on kirjattu Elisan osinkotuotto

28 Yh / 13/ viite 2 18 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Aineettomat hyödykkeet Päijännet. Muut pitkäv. Yhteensä käyttöoik menot Arvo , , ,49 Lisäykset 0, , ,66 Poistot 0, , ,56 Arvo , , ,59 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset Johtoverk. Koneet ja Keskener. Yhteensä ja laitteet kalusto työt Arvo , , , , , ,85 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0, , ,45 Poistot 0, , , ,18 0, ,56 Siirrot erien välillä 0, , ,44 0,00 Arvo , , , , , ,74 Maa-alueet erittely Liittymismaksut ,44 Muut maa-alueet ,45 Poistot on kirjattu vuosikuluksi 2016 Sijoitukset PSV:n osakkeet Vanhan kunnantalon Elisan Liittymismaksu Yhteensä osakkeet osakkeet saamiset Arvo , , , , ,50 Lisäykset 0,00 Vähennykset 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 Arvo , , , , ,50

29 Yh / 13/ viite 2 19 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Lyhytaikaiset saamiset EUR EUR Myyntisaamiset jäsenkunnilta , ,33 Myyntisaamiset muilta, sisältää saamiset Mäntsälän vedeltä, , ,09 Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä, Pornaisten kunnalta ja Jäniksenlinnan alueen pienkuluttajilta Muut saamiset 2 726, ,59 Siirtosaamiset , ,32 Arvonlisäverosaamiset , ,65 Taseen vastattavaa koskevat liitetiedot Oma pääoma Peruspääoma , ,57 Peruspääoma , ,57 Muu oma pääoma , ,87 Muu oma pääoma , ,87 Rahasto , ,83 Rahasto , ,83 Edellisten tilikausien yli/-alijäämä , ,54 Tilikauden yli/-alijäämä , ,07 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Investointivaraus / Jäniksenlinnan saneeraus 0, ,00 Kertynyt poistoero / Jäniksenlinna ,90 0,00 Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat muilta , ,00 Yli 5 vuoden kuluttua erääntyvä pitkäaikainen vieras pääoma , ,43 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat muilta , ,00 Ostovelat , ,96 Siirtyvät korot , ,55 Lomapalkkajaksotus , ,83 Ennakonpidätysvelka , ,27 Sosiaaliturvamaksuvelka 944,31 941,93 Jäsenmaksutilitysvelka 0,00 750,26 Muut siirtovelat , ,01 Vastuusitoumukset Vuokravastuut Seuraavan 12 kk kuluessa maksettava Myöhemmin maksettava Yhteensä Kuntayhtymän hallussa olevat vakuudet

30 Yh / 13/ viite 2 20 OSUUDET YHTYMÄN VAROIHIN JA VELKOIHIN Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä maksettu osuuksia , , , , ,78 varat ,44 velat ,40 jaettavaa ,26 vesi m , , , , ,00 % osuus vedestä 26,10 37,01 12,91 23, % vesimääräosuus , , , , ,26 osuus euroina , , , , ,04 %:na 25,46 33,63 16,14 24, % Henkilöstökulut Palkanmaksu on toteutettu niin, että kassa- ja suoriteperusteisuus on sama lukuunottamatta lomapalkkavaraus- ja erilliskorvausjaksotusta. Helnkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Rahapalkka , ,62 Eläkekulut , ,45 Muut henkilösivukulut , ,38 Henkilöstön lukumäärä Luettelot ja selvitykset Kirjanpitokirjat Tositelaji 01- pääkirja Tasekirja Tosite Moduuli Arkistointi Pääkirja myyntireskontra LA elektroninen Päiväkirja ostoreskontra OS elektroninen kassa KA paperinen muistiot KP paperinen palkkatositteet KP paperinen Kirjanpitokirjat ja paperiset tositteet säilytetään Tuusulan seudun vesilaitoksen toimistossa Kirkkotie 49, Tuusula. Elektronisesti arkistoidut tositteet säilytetään Visma.net pilvipalvelussa. Visma Software Oy, Linnoitustie 4 a, Espoo. Tilintarkastajan palkkiot BDO Audiator Oy, JHTT yhteisö Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot 0 0 Tarkastuslautakunnan avustaminen Muut palkkiot 0 0 MUUT TALOUDELLISET VASTUUT Vesioikeuden päätöksen perusteella kuntayhtymä toimittaa neljälle kiinteistölle vettä ilmaiseksi ja kolmelle kiinteistölle omakustannushintaan.

31 Yh / 13/ viite 2 21 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Yhtymähallitus esittää vuoden 2016 ylijäämän ,26 euroa siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. Tuusula Pertti Aalto Leena Harjula-Jalonen Jukka Lehtonen Sari Lilius Hans Malmlund Marikki Myllyvirta Jaana Siukola Heikki Vestman Unto Tanttu TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Tuusulassa 6. päivänä maaliskuuta 2017 BDO Audiator Oy JHTT - yhteisö Raimo Vainio-Kaila JHT, HT-tilintarkastaja

32 Yh / 13/ viite 3 1 Kirkkotie TUUSULA Sähköposti: etunimi.sukunimi@tsvesi.fi Kotisivu: Puh: Häiriötilannetiedote: BDO Audiator Oy JHTT-yhteisö Vattuniemenranta HELSINKI VAHVISTUSILMOITUSKIRJE TILINTARKASTAJALLE Tämä vahvistusilmoituskirje on annettu pyynnöstänne osana tilintarkastusprosessia, jotta tilintarkastajana voitte noudattaa hyvää tilintarkastustapaa. Vahvistusilmoituskirje on annettu liittyen suorittamaanne tilintarkastukseen, jonka kohteena on Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto tilikaudelta ja jonka tarkoituksena on antaa lausunto siitä, 1) onko kuntayhtymän hallintoa hoidettu lain ja yhtymävaltuuston päätösten mukaisesti; 2) onko kuntayhtymän tilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti sekä antaako se oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista; 3) ovatko valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot oikeita; sekä 4) onko kuntayhtymän sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti. Vahvistamme parhaan tietomme ja käsityksemme mukaisesti seuraavaa: Olemme täyttäneet tilintarkastukseen liittyvät velvollisuutemme, jotka koskevat tietojen antamista tilintarkastajalle sekä tilinpäätöksen laatimista kuntalain mukaisesti, erityisesti siten, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot. Liiketapahtumat, jotka edellytetään kirjattavaksi kirjanpitoon ja sisältyvän tilinpäätökseen, on kirjattu kirjanpitoon, ja ne sisältyvät tilinpäätökseen. Merkittävät oletukset, joita on käytetty kirjanpidollisia arvioita tehtäessä, ovat asianmukaisia määrittämistavoitteisiin nähden. Sellaisten tilinpäätöspäivän jälkeisten tapahtumien, jotka edellyttävät tilinpäätöksen oikaisemista tai lisätietojen esittämistä, mukaiset oikaisut on tehty tai vaadittavat tiedot esitetty. Olemme arvioineet riskiä, joka koskee sitä mahdollisuutta, että tilinpäätös saattaa olla väärinkäytöksen seurauksena olennaisesti virheellinen ja olemme antaneet teille tiedoksi käsityksemme tästä riskistä. Tiedossamme ei ole kuntayhtymää koskevia väärinkäytöksiä tai epäiltyjä väärinkäytöksiä tai säädösten tai määräysten noudattamatta jättämisiä tai epäiltyjä noudattamatta jättämisiä, jotka vaikuttavat o hallinnon laillisuuteen tai yhtymäkokouksen päätösten mukaisuuteen; o siihen, onko kuntayhtymän tilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja antaako se oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista; o valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annettujen tietojen oikeellisuuteen; tai o sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuuteen, ja johon on osallisena kuntayhtymän tilivelvollinen, viranhaltija tai työntekijä tai muita.

33 Yh / 13/ viite 3 2 Olemme antaneet teille tiedot tiedossamme olevista vaateista ja vireillä olevista oikeudenkäynneistä, joiden vaikutukset tulisi ottaa huomioon kuntayhtymän tilinpäätöstä laadittaessa. Tiedossamme olevat vaateet ja vireillä olevat oikeudenkäynnit, joiden vaikutus tulisi ottaa huomioon tilinpäätöstä laadittaessa, on käsitelty kirjanpidossa ja esitetty tilinpäätöksessä. Tiedossamme ei ole esteellisyyssäännösten vastaisia päätöksiä tai liiketapahtumia. Valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot ovat oikeita. Olemme antaneet toimintakertomuksessa selonteot sisäisen valvonnan järjestämisestä. Selonteoissa on kuvattu tiedossamme olevat sisäisen valvonnan puutteet sekä annettu muut toimintakertomuksen laadintaa koskevien ohjeiden mukaiset tiedot. Vahvistusilmoituskirjeellä ei muuteta yhtymähallituksen, tilivelvollisten, viranhaltijoiden, työntekijöiden eikä tilintarkastajan lainsäädännön mukaisia velvoitteita eikä vastuita. Tähän kirjeeseen sovelletaan tilintarkastajan salassapitovelvollisuutta. Sitoudumme ilmoittamaan tilintarkastajalle, mikäli ennen tilintarkastuskertomuksen antamista tietoomme tulee muutoksia tässä vahvistusilmoituskirjeessä kuvatuissa seikoissa. Tämä kirje annetaan tiedoksi myös tarkastuslautakunnalle. Tuusulassa 2. päivänä maaliskuuta 2017 Tuusulan Seudun vesilaitos kuntayhtymän hallitus Hans Malmlund Yhtymähallituksen puheenjohtaja Unto Tanttu Toimitusjohtaja

34 Yh / 13/ viite

35 Yh / 13/ viite 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Tulevaan varautumista KUNTAYHTYMÄN 49. toimintavuosi sujui teknisesti jo totutulla varmalla tavalla. Veden laatu oli moitteeton, yhtä käyttöhäiriötilannetta lukuun ottamatta ongelmia ei vedentoimituksessa esiintynyt ja talouskin oli odotetun mukainen. Merkillepantavinta toiminnassa oli vesiasioiden uudelleen organisoinnin valmistelu ja tulevan toimitusjohtajan valinta. Operatiivisen toiminnan yhdistäminen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän kanssa valmisteltiin vuoden kuluessa niin, että henkilökunta ja operatiiviset toiminnot siirtyvät Tuusulan seudun vesilaitokselle alkaen. Samalla tuli valituksi toimitusjohtaja, joka toimii molempien perusorganisaatioiden toimitusjohtajana keväästä 2017 alkaen nykyisten johtajien jäädessä eläkkeelle. VEDEN LAADUN varmistamiseksi on jo lainsäädäntöpuolella korostettu riskien hallintaa. Kuntayhtymässä toteutettiin toimintavuoden aikana perusteellinen riskienhallintaprojekti WSP (Water Safety Plan), jonka tuloksena kirjattiin riskikohteet laitoksilla, johtoverkoissa, vesiasemilla ja erityisesti pohjavesialueilla. Näitä asioita korjataan ja seurataan jatkuvana prosessina tarkoitukseen hankitun IT-sovelluksen avulla. VUODEN MYYTY kokonaisvesimäärä noudatti lähes tarkalleen edellisvuoden saldoa, 9,12 milj.m3. Karkausvuodesta johtuen keskimääräinen vuorokautinen vedenkäyttö kuitenkin aleni 0,2 %:lla. KUNTAYHTYMÄN TALOUDESSA tuloslaskelman osalta pysyttiin talousarvion luvuissa, kaikkiaan toimintakate oli niukasti yli arvion, 2,4 %. Jäniksenlinnan laitoksen käyttöön otto mahdollisti talousarviota huomattavasti suuremman poiston käyttämisen, minkä takia tilikauden tulos jäi talousarvion tavoitteesta. Tilikauden tulos ennen varauksia ja veroja on euroa, mikä on noin 36 % talousarvion tavoitteesta. Toimintatuotot olivat yhteensä 3,391 milj.euroa (muutos + 0,6 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,124 milj.euroa (33,1 % tuotoista, muutos 6,0 % edellisvuodesta). INVESTOINTEIHIN kertomusvuonna käytettiin yhteensä 3,303 milj.euroa. Lähes koko summa kului Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen. Tämä investointi sujui kaikkiaan ennakkosuunnitelmien mukaisesti niin aikataulun kuin kustannustenkin osalta. Erityisesti vanhan ja uuden prosessin muutosvaihe onnistuttiin toteuttamaan ilman, että siitä aiheutui toimitushäiriöitä veden käyttäjille. Toinen investointikohde, Firan pohjavesilammikon täyttö, oli merkittävä pohjavesien suojeluhanke, jonka kustannuksiin Ympäristöministeriö osallistui 50 %:n rahoitusosuudella. TÄMÄ HENKILÖKOHTAISESTI 25. johtajakatsaukseni, ja samalla viimeinen sellainen, kirjoitetaan erilaisessa maailmassa kuin se ensimmäinen. Ei ollut strategioita, WSP:tä, älypuhelimia eikä eurojakaan. Uutta tekniikkaa on tullut, erityisesti IT-ala on mullistanut monta asiaa, mm. vähentämällä vesilaitoksen päivystyksen liikkumistarvetta. Uudet tekniikat vedenkäsittelyssä ja automaatiossa ovat parantaneet laatuja toimitusvarmuutta huimasti. Mutta perusasia, henkilökunnan motivaatio ja sitoutuminen työhönsä, ei ole muuttunut. Vain sillä varmistetaan toimiva vedenjakelu myös tulevaisuudessa. NÄIN KIITÄN KAIKKIA niitä ystäviäni työelämäni varrelta, jotka olette antaneet minulle mahdollisuuden tehdä tätä mielenkiintoista työrupeamaa kanssanne. On ollut mahtava kokemus tehdä tämä. Uskon myös, että urheiluvalmentajan sanoin tästä on hyvä jatkaa toteutuu ja toivotankin tulevalle toimitusjohtajalle yhdessä henkilökunnan ja hallinnon kera hyvin toimivaa, laadukasta ja kustannustehokasta tulevaisuutta! TUNTEENI 27 VUODEN jälkeen voisi kiteyttää Aleksis Kiven kirjoittamaan toteamukseen, joka Seitsemässä Veljeksessä tuli Taula-Matin suusta: Niin oli, ja ne päivät ovat olleet ja menneet. Mutta mieluisasti muistelee ukko retkiä miehuutensa parhaista päivistä ja mieluisasti niitä kertoilee. UNTO TANTTU

36 Yh / 13/ viite 4 VUODEN TAPAHTUMIA 2016 Uusorganisointia Jäniksenlinnan harjannostajaisjuhlaa vietettiin uuden laitosrakennuksen käytävällä. Toimitusjohtajaksi alkaen valittu Kari Korhonen. Jäniksenlinnan suodatinputkisto. Oikealla Firan pohjavesilammikon täyttötyö käynnissä. Toiminnallisesti päähuomio vuoden 2016 asioissa oli jäsenkuntien vireille panema suunnitelma Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän (TSV) ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän (KUVES) uusorganisoinnissa. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti hanke eteni vuoden kuluessa niin, että kuntayhtymien yhteisen työryhmän suositusten mukaisesti molemmissa kuntayhtymissä tehtiin päätökset hallitus-/johtokuntatasoilla lopullisten päätösten synnyttämiseksi vuoden 2017 alussa. Näillä näkymin operatiivinen toiminta keskitetään TSV:n hoidettavaksi, kuitenkin niin, että molemmat organisaatiot jäävät edelleen omiksi taseyksiköikseen. Toimintavuoden aikana kuntayhtymille valittiin jo yhteinen toimitusjohtaja, joka aloittaa virassaan keväällä 2017 nykyisten johtajien jäädessä eläkkeelle. Uuden organisaation on määrä aloittaa Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen laajennuksen ja saneerauksen urakointityö oli käynnistynyt jo edellisvuonna Rakennustyö eteni vuoden aikana hyvin aikataulussaan ja kustannusraameissaan. Vedentoimitusvarmuuden kannalta etukäteen arvioitu suurin riskitekijä, prosessin kääntäminen uudesta vanhaan, sujui ongelmitta elokuun alussa. Laitos voitiin ottaa vastaan urakoitsijoilta alkuperäisen aikataulun mukaisesti marraskuun lopulla. Hanke on lähihistorian ylivoimaisesti suurin investointihanke kuntayhtymässä, kokonaiskustannuksiltaan 6,036 milj.euroa. Jäniksenlinnan ohella toiseksi investointikohteeksi kertomusvuonna hieman yllättäen tuli Firan vesilaitoksen vieressä olevan avoimen pohjavesilammikon täyttö ja saneeraus. Vasta seuraaville vuosille kaavailtu hanke tuli kiireiseksi, kun Ympäristöministeriö myönsi työlle 50 %:n avustuksen edellytyksellä, että työ tehdään jo vuoden 2016 kuluessa. Onnistuneen kilpailutuksen ja urakointityön seurauksena lammikko tuli täytetyksi lokakuun loppuun mennessä. Maapohja oli jo ennestään kuntayhtymän omistuksessa ja täytteeksi sopiva sora saatiin edellisvuonna tehdyllä viereisen tilan määräalan kaupalla. Hankkeella vähennetään Firan pohjavesilaitokseen kohdistuvia ympäristöriskejä huomattavasti. Toimitetun veden laadun osalta vuosi sujui ongelmitta. Tosin yksi kirjattu ennakoimaton vedentoimituksen keskeytys tapahtui lokakuun lopulla, kun Järvenpään vesitornin mittaustekniikan tiedonsiirto petti. Tilanne aiheutti osalle Järvenpäätä lyhytkestoisen jakeluhäiriön. Edellä mainitun lisäksi reklamaatioita vedestä vastaanotettiin edelleenkin vähän, yhteensä 11 kpl. Riskienhallinta on viime vuosina noussut esiin toiminnan laadun takeena, ja on korostettu myös vuonna 2015 voimaan tulleessa talousvesinormissa. WSP (Water Safety Plan) - muotoinen, valtakunnalliseen runkoon työstetty hanke käytiin läpi kertomusvuonna ulkopuolisen konsultin johdattamana. Poikkeustilanteisiin varautumista pidettiin edelleen yllä jäsenkuntien vesilaitosten, terveysvalvonnasta vastaavien viranomaisten ja tiedottajien kanssa. Kahdesti vuodessa pidettävät yhteispalaverit ovat tulleet jo vakioksi. Näihin on mukaan tullut myös pelastuslaitokset (Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan) sekä Hyvinkään ja Nurmijärven vesilaitokset. Kertomusvuoden aikana järjestettiin Keravalla yhteisharjoitus. Pohjavesien tarkkailuvelvoitteiden hoitamisessa haettiin uusi tapa tehdä asia entistä tehokkaammin. Aiemmin kuntayhtymä on omana työnään suorittanut tarkkailun ja siihen liittyvät raportointivelvoitteet. Kertomusvuonna valmisteltiin Hyrylän, Lahelan ja Rusutjärven pohjavesialueita koskeva yhteistarkkailuhanke, jossa tarkkailuvelvoitteet hoidetaan yhdessä neljän alueella toimivan teollisuusyrityksen kanssa. Tarkkailun toteuttajaksi valittiin kilpailutukseen perustuen Helsingin seudun ja Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistys, joka aloittaa työn vuoden 2017 alusta lukien. Vesitornien saneerauskohteena kertomusvuonna oli Keravan vanha torni, jonka toteutus oli Keravan Kaupunkitekniikan vastuulla. Tornin katto, julkisivut ja putkisto uusittiin, ja saneerattu torni saatiin normaalikäyttöön heti vuoden 2017 alkaessa. Henkilöstön osalta vuoden kuluessa ei tapahtunut muutoksia lukuun ottamatta yhden laitoshoitajan jäämistä osa-aikaiselle eläkkeelle. Kun tiedossa oli toimitusjohtajan eläkkeelle siirtyminen keväällä 2017, toteutettiin uuden toimitusjohtajan hakuprosessi syksyn aikana niin, että lopullinen valintapäätös tehtiin yhtymävaltuuston kokouksessa marraskuussa. Valittu johtaja, diplomi-insinööri Kari Korhonen, ottaa viran vastaan Samalla hän tulee toimimaan myös Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtajana. LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kahden kuntayhtymän operatiivisen toiminnan yhteen sovittaminen on ehdottomasti tulevaisuuden suurin haaste ja muutostekijä. Asian valmisteluhan tuli molemmille kuntayhtymille täydellisenä yllätyksenä vasta kertomusvuoden alkupuolella. Suunnittelu ja päätöksen teko sujui kuitenkin ongelmitta ja yllättävänkin nopeassa aikataulussa. Tärkeimmät asiaan kuuluvat päätökset hallitus-/johtokuntatasoilla tulivat jo vuonna 2016 tehtyä. Vuoden 2017 kuluessa asiat viimeistellään ja käytännön muutostyöt toteutetaan niin, että uusittu organisaatio voi aloittaa vuoden 2018 alusta. Sipoon väestön ja teollisuuden jyrkkä kasvuennuste vaatii toimenpiteitä erityisesti Söderkullan taajaman vedentarpeen tyydyttämiseksi. Uuden yhdysvesijohdon rakentamista Kerava-Nikkilä yhdysvesijohdosta Söderkullaan valmisteltiin jo kertomusvuoden kuluessa teettämällä konsulttityönä hankkeen yleissuunnitelma kustannusarvioineen. Myös sopimus Sipoon kunnan ja kuntayhtymän välillä tuli päätetyksi. Yksityiskohtaiseen suunnitteluun on varattu aikaa vuonna 2017 niin, että rakentaminen voisi alkaa viimeistään vuoden 2018 alussa ja johto-osuus olisi valmis vuoden 2019 puoliväliin mennessä. Rakentamisen kokonaiskustannusarvio on 6,6 milj.euroa, josta Sipoon kunnan osuus on 1,8 milj.euroa. Kertomusvuonna toteutetun WSP-hankkeen eteenpäin vieminen ja riskitekijöiden jatkuva seuranta ovat tulevaisuudessa tärkeitä laadun varmistamiseen kuuluvia toimenpiteitä, joihin tulee panostaa. Huoli tuotantokapasiteetin riittävyydestä pidemmällä aikavälillä tulee pitää esillä jo lähivuosina, vaikkakin Jäniksenlinnan laitoslaajennus turvaa lyhyemmän aikavälin tarpeen. Erityisesti yhteishankkeet naapurilaitosten kanssa ovat tärkeitä. Toisaalta selvityksiä omien tuotantomahdollisuuksien lisäämiseen Päijänne-veteen perustuen tulee pitää yllä Jäniksenlinnan, Kaikulan ja Orikorven suunnalla sekä Rusutjärven tekopohjavesilaitoksella. 4 5

37 Yh / 13/ viite 4 Rakentaminen 2016 JÄNIKSENLINNAN LAITOSSANEERAUS Vuoden investointipanostus keskittyi jo toista vuotta peräkkäin lähes yksinomaan Jäniksenlinnan vesilaitoksen saneeraukseen. Rakennustyö käynnistyi jo vuoden 2015 toukokuussa ja aikataulutavoitteeksi oli asetettu marraskuu Koko hankkeen vaikeusaste suunnittelusta alkaen tiedettiin. Olihan kyseessä vedentuotantomme kannalta kriittinen laitos, ja erityisesti vanhan laitososan sovittaminen uuden kanssa vaati erityistä panostusta. RAKENNUSTYÖ ETENI koko hankkeen ajan aikataulussaan. Uusi prosessi voitiin ottaa käyttöön elokuussa, ja laitos oli kokonaisuudessaan valmis vastaanotettavaksi aikataulussaan marraskuun lopussa. Erityinen huomio käännettäessä prosessi vanhasta uuteen asetettiin toimitetun veden laadulle ja toimitusvarmuudelle. Tässäkin asiassa tavoite saavutettiin JÄNIKSENLINNAN SANEERAUS YHTEENSÄ, euroa Urakkahinta Lisätyöt Yhteensä Suunnittelu, FCG Oy Valvonta, Projekti Mgt Oy Pääurakka, Peab Oy Koneisto, Econet Oy LVI, Jacuteam Sähkö, Sähköliike Matti Rantala Oy Automaatio, Syspoint Oy Omat hankinnat Muut kustannukset Yhteensä täydellisesti. Myös rakentamisen kustannusarvio pysyi tarkalleen arvion mukaisena. KOKO HANKKEEN pääsuunnittelijana on toiminut FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy. Pääurakoitsijaksi urakkakilpailutuksessa valikoitui Peab Infra Oy, koneistotyöt teki Econet Oy, LVI-työt Jacuteam LVI, sähköistyksen Sähköliike Matti Rantala Oy sekä automaation Syspoint Oy. Lisäksi rakennuttaja hankki erillistoimituksina UV-laitteet Hyxo Oy:ltä,varavoimakoneen kwset Oy:ltä ja antennimaston Aerial Oy:ltä. Työn paikallisvalvojana toimi Projekti Mgt Oy. SUUNNITELTU laitoskokonaisuus käsittää uudet hiekka- ja kalkkisuodatinyksiköt oheistoimintoineen. Tätä varten rakennettiin uusi, erillinen prosessirakennus, jonka kerrosala on 990 m2. Vanhasta laitosrakennuksesta käyttöön jäivät puhdasvesisäiliöt, pumppaamotilat, varasto, sähkötilat sekä valvomo. Hankkeen myötä laitoksen prosessitekniikan uusiutumisen lisäksi kapasiteetti nousee arvoon m3/vrk. FIRAN POHJAVESILAMMIKON MAISEMOINTI Firan vesilaitoksen läheisyydessä sijannut, soranoton seurauksena syntynyt avoin pohjavesilammikko on todettu suureksi riskitekijäksi veden laadulle. Jo edellisvuonna 2015 hankittiin lammikon täyttöön soveltuva viereinen soraharju vesilaitoksen omistukseen tavoitteena täyttää lammikko. Kertomusvuoden helmikuussa laitokselle tuli tieto, että jätetyn hakemuksen perusteella hankkeelle on mahdollista saada Ympäristöministeriön rahoitusta. 50%:n avustuksen ehtona oli kuitenkin, että työ tulee tehdä vuoden 2016 aikana. Viimeistelytyöt, pääasiassa taimenistutus, jäävät vuoden 2017 puolelle. PÖYRY FINLAND OY:N tekemän saneeraussuunnitelman perusteella työ kilpailutettiin ja saatiin valmiiksi lokakuussa.urakoitsijana toimi Kreate Oy. Urakoinnin kokonaiskustannukset olivat euroa ja hankkeen kokonaiskustannukset suunnittelu mukaan lukien euroa. Tästä summasta puolet saatiin avustuksena ja omiksi kustannuksiksi kirjattiin euroa. MUUT INVESTOINNIT Investointiohjelmassa olevaa Talma-Söderkulla yhdysvesijohtoa varten laadittiin yleissuunnitelma, jonka tekemisestä vastasi Pöyry Finland Oy. Yleissuunnitelmalla haettiin sopivinta linjausvaihtoehtoa johdolle ja tehtiin alustava kustannusarvio hankkeelle. Johtopituus tulee olemaan noin 11,8 km ja kokonaiskustannusarvio 6,6 milj.euroa. Suunnitteluun rahaa käytettiin euroa. 6 7

38 Organisaatio Yh / 13/ viite Vesilaitoksen hoitajat Jarmo Nivalainen ja Visa Veijanen palkittiin 30 vuotta jatkuneesta ansiokkaasta vesilaitostyöstä Suomen Vesilaitosyhdistys VVY:n sekä Suomen Kuntaliiton kultaisilla ansiomerkeillä. Toimitusjohtaja UntoTanttu vastaanotti Suomen Kuntaliiton myöntämän kultaisen ansiomerkin yli 40 vuotta jatkuneesta kunnallisesta työurasta. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna 2016 poseeraamassa Jäniksenlinnan uuden aurinkopaneeliseinän edessä. Kuvassa vasemmalta Erkki Laaksonen, Unto Tanttu, Sari Passila, Tuomas Turunen, Jarmo Nivalainen, Eero Kittelä, Visa Veijanen ja Timo Ranta-Pere. Kuvasta puuttuvat Ossi Laaksonen ja Matti Reponen. YHTYMÄVALTUUSTO Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon kertomusvuonna kuuluivat seuraavat henkilöt: YHTYMÄHALLITUS YHTYMÄHALLITUS Valtuuston kaksivuotiskaudelle valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna 2016 oli seuraava: HENKILÖKUNTA Vesilaitoksen henkilökunta vuonna 2016 on ollut seuraava: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Käyttömestari Talous- ja toimistosihteeri Vesilaitoksen hoitajat Unto Tanttu Timo Ranta-Pere Tuomas Turunen Sari Passila Eero Kittelä, sähkövastaava Erkki Laaksonen Ossi Laaksonen Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen TARKASTUSLAUTAKUNTA Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: Varsinainen jäsen Heikki Muttonen Keravalta Veikko Seuna Tuusulasta Marjatta Tehi Järvenpäästä Mari Viita Sipoosta Varajäsen Anne Kanerva Keravalta saakka, Ulla Savenius Keravalta lähtien Juha Laine-Ylijoki Tuusulasta Tiina Aalto Järvenpäästä Jani Nieminen Sipoosta Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Mari Viita, varalla Marjatta Tehi. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi HTM/JHTT Raimo Vainio-Kaila BDO Audiator Oy:stä. varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Markku Jyske Risto Kotti kaupungista Ilkka Kujala Matti Auranen Leo Lauramaa Lasse Puttonen Marjatta Tehi Tiina Aalto Keravan Janne Jutila Kaleva Laitinen kaupungista Eeva Lahtinen Kirsi Kanerva-Poranen Marjatta Partanen Joel Juppi Juhani Tsokkinen Arja Rantanen Sipoon Rolf Björkell Gunilla Holmberg kunnasta Aslak Haarahiltunen Eva Kuntsi Kaj Lindqvist Hannele Backström Mari Viita Jani Nieminen Tuusulan Ismo Lappalainen Antti Piippo kunnasta Pirjo Maula Marjut Kylliäinen Jouko Riola Sampsa Rautio Liisa Sorri Tuija Reinikainen saakka Margita Winqvist alkaen varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Marikki Myllyvirta Hermanni Meronen kaupungista Jaana Siukola Seppo Heino Keravan Pertti Aalto Petri Asuinmaa kaupungista Leena Harjula-Jalonen Juhani Tsokkinen Sipoon Sari Lilius Kukka-Maaria Nenonen kunnasta Heikki Vestman Mandi Alaterä Tuusulan Jukka Lehtonen Tanja Pekkola kunnasta Hans Malmlund Merja Laaksonen Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Hans Malmlund, varapuheenjohtajana Jaana Siukola. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Yhtymähallitus kokoontui vuoden 2016 aikana yhteensä 9 kertaa. Kokouksissa sihteerinä toimi talous- ja toimistosihteeri Sari Passila. Yhtymävaltuuston toimikausi on Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Aslak Haarahiltunen, 1. varapuheenjohtajana Janne Jutila ja 2. varapuheenjohtajana Leo Lauramaa. Valtuusto kokoontui vuoden 2015 aikana kaksi kertaa, tavanomaiset tilinpäätös- ja talousarviokokoukset. 8 9

39 Yh / 13/ viite 4 Yleistä 2016 VÄESTÖMÄÄRÄ Väestömäärän kasvu alueella oli viisivuotiskauden suurin, 1,11 %. Sipoo on kasvuvauhdissa selvästi suurin, 2,57 %. Lukumääräisesti Järvenpää kasvoi eniten. HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ JÄSENKUNNISSA (Lähde: Tilastokeskus) Muutos /16 % Järvenpää ,51 Kerava ,68 Sipoo ,57 Tuusula ,35 yhteensä ,11 3,5 LIITTYNEET ASUKKAAT JA LIITTYMISPROSENTIT JÄSENKUNNITTAIN KÄYTETYT VESIMÄÄRÄT JÄSENKUNNITTAIN 4 LIITTYNEITÄ LIITTYMISPROSENTTI Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Yhteensä milj. m 3 Yllä olevassa taulukossa Sipoon liittymisprosentti on laskettu siten, että asukaslukuna on käytetty Sipoon asukaslukua ja liittyneiden määränä Sipoon kunnan alueella olevia liittyjiä ilman Helsinkiin kuuluvia. muutos henkilöä muutos % VEDENKÄYTTÖ Myyty kokonaisvesimäärä neljän jäsenkunnan vesilaitoksille oli yhteensä 8,99 milj.m 3. Kellokosken-Ohkolan sairaaloille myytiin yhteensä m 3, Mäntsälän Vedelle m 3 ja Pornaisten kunnalle m 3. Myyty kokonaisvesimäärä oli 9,12 milj. m 3 eli keskimäärin m 3 / vrk. Edellisvuoteen 2015 verrattuna myyty vesimäärä pysyi lähes tarkalleen samana. Karkausvuodesta johtuen kuitenkin voidaan laskea noin 0,2 %:n keskimääräinen vedenkäytön väheneminen vuonna Sipoon kohdalla veden jakelualue säilyi toimintavuoden ajan edelleen edellisvuosien kaltaisena, kun Sipoon vesilaitos toimitti talousveden Helsinkiin siirretylle alueelle. 3 2,5 2 1,5 1 0, OMINAISKÄYTTÖ JÄSENKUNNITTAIN Kerava Järvenpää Tuusula Sipoo VEDENKÄYTÖN KEHITTYMINEN KESKIMÄÄRÄISENÄ VUOROKAUSIARVONA Keskimääräinen käyttö, m 3 /vrk Muutos 16/ m 3 /vrk % Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Sairaala Mäntsälä Pornainen yhteensä Kok.käyttö Jäsenkunnan Ominaiskäyttö m 3 /vrk osuus, % l/as,vrk 15/pl teoll 16/pl teoll 16/kok Järvenpää , Kerava , Sipoo , Tuusula , yhteensä , Viimeisessä sarakkeessa luvut ovat kokonaiskäytön perusteella lasketut ja vain jäsenkuntien vesilaitoksia koskevia. Kellokoski-Ohkolan sairaaloiden, Mäntsälän Veden ja Pornaisten ostamat vesimäärät eivät sisälly lukuihin. Samoin luvuista on karsittu Sipoon Helsinkiin toimittama vesimäärä. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa ominaiskäyttö on laskettu siten, että Keravan kulutuksesta on karsittu Oy Sinebrychoff Ab:n käyttämä vesimäärä, m 3 ja Sipoon osalta vastaavasti Arla Oy:n vesimäärä, m 3. Edellinen on selvästi alueen suurin yksittäinen vedenkäyttäjä, Arla vastaavasti toiseksi suurin

40 Yh / 13/ viite 4 Yleistä Veden hankinta ja valmistus 2016 Ominaiskäyttö pysyi edelleen samalla tasolla, millä se jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan on ollut. Vuoden 2016 luku 171 l/as,vrk, on yhden litran verran edellisvuoden lukua suurempi, kun laskuista jätetään kaksi suurinta teollisuuslaitosta pois. Nämä mukaan lukien ominaiskäyttö oli 193 l/as,vrk, muutaman litran edellisvuotta pienempi. Mittaamattoman veden osuus koko alueella pysyi edellisvuoden lukemassa 11%. OMINAISKÄYTÖN JAKAUTUMINEN JÄRVENPÄÄ KERAVA SIPOO TUUSULA YHTEENSÄ l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % asutus teollisuus kauppa ja palvelut mittaamaton vesi yhteensä Prosenttitarkastelujen tulkinnassa tulee muistaa Keravan ja Sipoon osalla myös yksittäiset suuret teollisuuskäyttäjät, joiden vesimäärä kaunistaa vuototilastoa. Toisaalta Sipoon ja Tuusulan muita korkeammat luvut johtuvat suurista johtoverkon pituuksista suhteessa veden käyttöön. Suurin kuukausikäyttö vuorokausitasolle laskettuna osui tänä vuonna toukokuulle, keskimäärin m 3 /vrk. Edellisvuoden 2015 vastaava luku oli marraskuulta m3/vrk. Juhannuksen aika oli jälleen vuoden vähävetisin. Juhannuspäivänä vettä käytettiin vain m3/vrk edellisvuoden vastaavan luvun oltua m3/ vrk. Suurin vuorokausikäyttö mitattiin 31. toukokuuta, m 3 /vrk. Jäsenkunnille myytävän veden hinta oli 0,36 euroa/m3 + alv 24%. LAITOKSIEN VEDENKÄSITTELYPROSESSIT, TUOTOT JA KESKIMÄÄRÄINEN KÄYTTÖ LAITOS PROSESSI tuotto käyttö 15 käyttö 16 m 3 /vrk m 3 /vrk m 3 /vrk Jäniksenlinna* kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Koskenmäki ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Rusutjärvi kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Kaikula kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Marjamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Paippinen ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Fira ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Lahela ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Vähänummi ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Korkeamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Santakoski ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Söderkulla(ei käytössä) lipeän syöttö Takoja(ei käytössä) lipeän syöttö yhteensä * Jäniksenlinnan laitoksen saneeraus ja laajennus valmistui vuoden 2016 marraskuussa. Prosessi täydentyi kaksivaiheisella ilmastus-hiekkapikasuodatus osalla raudan ja mangaanin poistamiseksi ja uusitun laitoksen mitoitusarvoksi on määritetty m3/vrk. OMINAISKÄYTTÖHISTORIA l/as/vrk 210 l/as/vrk (Mukana ei ole Sinebrychoffin ja Arlan käyttämää vettä) vuosi YLEISTÄ Vesilaitoksella on omistuksessaan ja Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä 13 erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut jo pitkään pois käytöstä ilmenneiden laatuäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottoarvojensakin takia. Mainittuja laitoksia pidetään toistaiseksi käyttökuntoisina, joskaan ei aivan heti valmiissa tilassa. Niiden merkitys on lähinnä paikallisena varalaitoksena poikkeustilanteissa. Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijänne-tunnelin vedestä. Muut kaikki laitokset ovat luonnollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä 3,75 milj.m3 ( m3/vrk) ja Rusutjärvelle vastaavasti 2,65 milj.m3 (7242 m3/vrk), eli yhteensä 6,40 milj. m3 ( m3/vrk). JÄSENKUNTIEN ASIAKKAILTAAN PERIMÄ VEDEN JA JÄTEVEDEN HINTA Taulukossa olevat hinnat sisältävät arvonlisäveron 24%. VESIMAKSU JÄTEVESIMAKSU e/m 3 e/m 3 e/m 3 e/m 3 Järvenpää 1,46 1,46 2,39 2,39 Kerava 1,39 1,39 2,19 2,19 Sipoo 1,53 1,60 2,17 2,28 Tuusula 1,69 1,69 2,23 2,23 SÄHKÖENERGIAN KULUTUS SÄHKÖ kwh m 3 kwh/m 3 Jäniksenlinna ,36 Rusutjärvi ,35 muut vesilaitokset ,60 mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemat ,02 yhteensä ,45 tekopohjavesi ,15 kaikki yhteensä ,56 SÄHKÖN KÄYTTÖ Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 5,15 GWh, kun edellisvuoden luku oli 5,04 GWh. Myös vesikuutiometriä kohden laskettu sähkön ominaiskäyttö lisääntyi hieman. Todennäköisin syy löytyy Jäniksenlinnan vesilaitoksen erilaisista käyttötilanteista saneeraustyön yhteydessä

41 Yh / 13/ viite 4 Veden hankinta ja valmistus 2016 KUSTANNUKSET Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vastaaviin laitoskustannuksiin. Tekopohjavesikustannukset on laskettu tunnelista otettua raakavesimäärää kohden. Henkilö- ja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty tässä esitettyihin lukuihin. Kustannukset vuonna 2016 muodostuivat seuraavan taulukon mukaisesti. Tekopohjavesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia maksueriä. OSAKKUUDET MUISSA YHTIÖISSÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY KUSTANNUKSET Käyttö ja Kust, Sähkö Tarvikk, Kemik, Palvelut kpito yht, Poistot yht, JÄNIKSENLINNA euroa senttiä/m³ 3,07 1,34 0,01 0,80 5,22 7,39 12,61 RUSUTJÄRVI euroa senttiä/m³ 3,01 0,07 0,00 0,12 3,20 0,00 3,20 MUUT YHT euroa senttiä/m³ 5,52 0,93 0,02 1,05 7,52 12,00 19,52 YHTEENSÄ euroa senttiä/m³ 3,78 0,85 0,01 0,68 5,32 6,62 11,94 TEKOPOHJAVESI euroa senttiä/m³ 1,13 0,00 0,00 0,00 1,13 0,18 1,31 Jos tekopohjaveden omiin kustannuksiin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksetut erät, liittymän vuosimaksu, yhteensä euroa, ja käyttömaksut, yhteensä euroa ( yhteensä euroa ), ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee 4,44 senttiä/m3. Kuntayhtymä omisti kertomusvuoden alussa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä 1300 osakkeesta 71 kpl eli 5,46 %. Yhtiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirkkonummen kuntien sekä Hyvinkään kaupungin kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Kertomusvuoden aikana yksi osakkaista, Altia Oyj, luovutti osakkeensa emoyhtiölle. Vuonna 2016 yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut käyttöpäällikkö Timo Ranta-Pere. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän vuosimaksua euroa (vuonna euroa). Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä euroa, edellisvuoden summan oltua euroa. KIINTEISTÖ OY TUUSULAN VANHA KUNNANTALO Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön 1169 osakkeesta 372 kpl eli 31,8%. Yhtiökokouksissa kuntayhtymää edusti yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä euroa (v. 2015, euroa). VEDEN JAKELU Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun 19 kartalla ja luetteloitu oheisessa taulukossa. Vuoden aikana muutoksia tapahtui Järvenpäässä Poikkitien yritysalueen saneerausten yhteydessä, jossa vanhaa asbestisementtiputkea korvattiin PVC-materiaalilla. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 17 erilaista mittaus- säätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna 2016 yhteensä 10,04 milj.m3. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä kwh eli noin 0,03 kwh/m3 (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). VESIJOHTOTILASTO Materiaali Halkaisija Talous- Raaka- Johtovesijohdot (m) vesijohdot (m) pituus (m) Asbestisementti Asbestisementti Asbestisementti Asbestisementti PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC Teräs Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Teräs Tuntematon Tuntematon Yhteensä VEDEN LAATU Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen ja Porvoon terveydensuojelun toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden 2016 alusta uusittu ja käyttöön otettu tutkimusohjelma on vahvistettu vuosille ja sen ovat jäsenkuntien terveysviranomaiset käsitelleet ja hyväksyneet. Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi kolmestatoista valitusta käyttöpisteestä. Sipoossa näytteenottopisteitä on kaksitoista, näytteenottoajankohdat on hajautettu tasaisesti vuoden ympäri. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä ja vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Verkoston valvontanäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä lukuun ottamatta Sipoota, jossa näytteet on ottanut paikallinen terveydensuojeluviranomainen, Porvoon terveydensuojelu. Käyttötarkkailunäytteet on ottanut vesilaitoksen oma henkilökunta. Tuusulan seudun vesilaitoksen vastuulla olevat laboratoriotutkimukset on teetetty Metropolilab Oy:llä Helsingissä, Porvoon terveydensuojelun laboratoriona on toiminut Vita-Terveyspalvelut Oy Helsingissä. Kertomusvuonna otettiin yhteensä 721 näyte-erää (v kpl), joista tehtiin yhteensä analyysiä (v kpl). Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1352/2015 mukaiset laatuvaatimukset ja suositukset valvontanäytteiden osalta

42 Yh / 13/ viite 4 Talous TULOSLASKELMA INVESTOINTIEN TOTEUMA TA2016 %TA TUOTOT myynti liiketoiminnan muut tuotot tuet ja avustukset muut tuotot myynnin oikaisuerät TUOTOT YHTEENSÄ KULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE POISTOT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS VEROT TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/liittynyt asukas Liittynyt asukasmäärä Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on ,26 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. RAHOITUSLASKELMA TA 2016 Tulorahoitus Investoinnit NETTOKASSAVIRTA Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset KASSAVAROJEN MUUTOS Kohde TA2016 Rakennukset ja rakennelmat Pohjavedenpinnan mittausasemat Koskenmäen-Hyryläntien johtosaneeraus Varavoimakoneet Jäniksenlinnan laitossaneeraus Talma-Söderkulla yhdysvesijohto Rakennukset ja rakennelmat yhteensä Muut pitkävaikutteiset menot Firan sora-alueen saneeraus Maanhankinnat Irtaimistohankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ TASEEN KEHITTYMINEN VASTAAVAA pysyvät vastaavat vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastattavaa oma pääoma poistoero ja varaukset pitkäaikainen vieras pääoma lyhytaikaikainen vieras pääoma yhteensä TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Lainakanta Lainakanta , e/liittynyt asukas Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate 5,7 5,8 5,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv

43 Pohjavesialueet Verkosto Yh / 13/ viite

44 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Yhtymähallitus Yh 14 KÄYTTÖPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN Kuntayhtymään on vuonna 1989 perustettu toimistoinsinöörin virka, joka yhtymävaltuuston päätöksellä ( 13) on muutettu käyttöpäällikön viraksi. Samalla valtuustopäätöksellä on määritelty myös viran kelpoisuusehto seuraavasti: Pätevyysvaatimuksena tulee olla tehtävään soveltuva teknisen alan koulutus ja vähintään kolmen vuoden käytännön kokemuksella hankittu riittävä, viran hoitamiseen tarvittava taito. Yhtymähallitus on tarkentanut käyttöpäällikön toimenkuvan kokouksessaan seuraavasti: 1. toimitusjohtajan tehtävien hoitaminen tämän ollessa estyneenä 2. toimisto- ja prosessi-atk:n vastuuhenkilö (henkilökohtaiset ohjelmat, laboratoriotulostukset, kirjanpito- ja muu taloushallinto, alueellinen kaukokäyttöjärjestelmä, eri vesilaitosten prosessiautomaatiot) 3. laadunvalvonnan (näytteenottojen) käytännön ohjelmien suunnittelu ja toteutus 4. rakennushankkeiden suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta vastaaminen johtajan alaisuudessa (hankintojen valmistelut, työmaakokouspöytäkirjat) 5. osallistuminen käyttötehtäviin, erityisesti ATK-osaamista vaativiin 6. muut toimitusjohtajan erikseen määräämät tehtävät Viran haltijalle, Timo Ranta-Perelle on myönnetty ero virasta lähtien. Virkaa hoitaa toistaiseksi määräaikaisena käyttömestari Tuomas Turunen. Viran hakuilmoitus julkaistaan kuntayhtymän kotisivuilla viitteen 5 mukaisena. Mediaan (paikallislehdet, ammattilehdet, HS ja MOL) laitetaan lyhyt ilmoitus, jossa linkki kotisivuille. Valintapäätöksen asiassa tekee yhtymähallitus, mahdollisesti jo kokouksessaan Toimitusjohtaja: Yhtymähallitus asettaa käyttöpäällikön viran haettavaksi viitteenä 5 olevan ilmoituksen mukaisesti. Päätös: Tark. X:\UntoT\HALLINTO\KYHALLI\2017\YHesli1702.docx

45 Yh / 14/ viite 5 Hakuilmoitus Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä (TSV) on tukkuvesilaitos, joka toimittaa jäsenkunnilleen puhdasta talousvettä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä hakee KÄYTTÖPÄÄLLIKKÖÄ Käyttöpäällikkö vastaa veden tuotannon ja jakelun toimivuudesta. Käyttöpäällikön tehtäviin kuuluu myös vesilaitoksen varallaolo muun henkilökunnan kanssa. Käyttöpäällikkö toimii toimitusjohtajan varahenkilönä. Viran kelpoisuusehtona on tehtävään soveltuva teknisen alan koulutus ja vähintään kolmen vuoden työkokemus vesihuoltoalalla. Tehtävä edellyttää vähintään voimassa olevia B-ajokorttia, vesityökorttia, tieturvakorttia ja työturvallisuuskorttia. Viran palkkaus määräytyy teknisten sopimuksen mukaan. Virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista toimitettava hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Virkaan määräämisen yhteydessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen tulee toimittaa mennessä osoitteeseen: Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Kirkkotie 49, TUUSULA. Lisätietoja virkaa koskien antaa Unto Tanttu p ja Kari Korhonen p , sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@tsvesi.fi.

46 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Yhtymähallitus Yh 15 LAUSUNTO POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVALUON- NOKSESTA Sipoon kunta on laatimassa Pohjois-Sipoon alueelle Pohjois-Paippisten osayleiskaavaa. Osayleiskaavaluonnoksesta on pyydetty Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän lausuntoa. Osayleiskaava-alueella sijaitsee kokonaisuudessaan kaksi ensimmäisen luokan pohjavesialuetta - Pohjois-Paippinen ja Forsbacka - sekä osa kahdesta ensimmäisen luona pohjavesialueesta - Nygård ja Marjamäki. TSV:llä on vedenottamot kaikilla neljällä pohjavesialueella. Kaavaehdotuksessa pohjavesialueille on sijoitettu asutusta kyläasutuksena. Tämän lisäksi pohjavesialueille sijoittuu maa- ja metsätalousalueita, arvokkaita peltoalueita sekä julkisten palveluiden ja hallinnon alue. Pohjois-Paippisten pohjavesialue rajoittuu luonnonsuojelu-alueeseen ja sille sijoittuu sekä Natura verkostoon kuuluva alue sekä säilytettäviä ympäristöarvoja sisältävä alue. Kaavaehdotuksessa Pohjois-Paippisen pohjavesialueella on kaavassa varattu - vaiheessa kaksi - viisi uutta rakennuspaikkaa Björkbackan vedenottamon välittömään läheisyyteen. Vedenottamo on TSV:n aktiivikäytössä Nygårdin pohjavesialueella sijaitsee TSV:n aktiivikäytössä oleva Nygårdin vedenottamo, mutta sitä ei ole osayleiskaavaehdotuksessa merkitty etmerkinnällä. Viitteenä 6 lausuntoehdotus. Toimitusjohtaja: Yhtymähallitus hyväksyy lausunnon viitteen 6 mukaisesti. Päätös: Tark. X:\UntoT\HALLINTO\KYHALLI\2017\YHesli1702.docx

47 Yh / 15/ viite 6 1(1) Kirkkotie TUUSULA Sähköposti: etunimi.sukunimi@tsvesi.fi Kotisivu: Puh: Häiriötilannetiedote: Sipoon kunta Tuusula Kehitys- ja kaavoituskeskus kirjaamo@sipoo.fi LAUSUNTO POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Viite: Lausuntopyyntönne Pohjois-Paippisten osayleiskaava-alueella sijaitsee Pohjois-Paippisen ja Forsbackan pohjavesialueet sekä osa Nygårdin ja Marjamäen pohjavesialueista. Ne ovat kaikki I- luokan vedenhankintakäytössä olevia pohjavesialueita. Kaavaehdotuksessa Pohjois-Paippisen pohjavesialueella on kaavassa varattu - vaiheessa kaksi - viisi uutta rakennuspaikkaa Björkbackan vedenottamon välittömään läheisyyteen. Vedenottamo on aktiivikäytössä. Uudet rakennuspaikat muodostavat merkittävän riskin Björkbackan vedenottamolle, joten ne tulisi poistaa osayleiskaavaehdotuksesta. Nygårdin pohjavesialueella sijaitsee aktiivikäytössä oleva Nygårdin vedenottamo, mutta sitä ei ole osayleiskaavaehdotuksessa merkitty et-merkinnällä kuten Pohjois-Paippisen ja Forsbackan pohjavesialueella sijaitsevat vedenottamot on merkitty. Nygårdin vedenottamo tulisi merkitä osayleiskaavaan et-merkinnällä. Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Hans Malmlund yhtymähallituksen puheenjohtaja Unto Tanttu toimitusjohtaja X:\Company\Arkisto\Päämäärätehtävät (P)\Tuotantoprosessi (B)\Yhteiset (ö)\lausunnot\sipoo\pohjois Paip OYK luonnos doc

48 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Yhtymähallitus Yh 16 WSP RISKIENHALLINTASUUNNITELMA Vesihuoltolain uusin versio tuli voimaan Lain mukaan vesihuoltolaitos laatii ja pitää ajan tasalla suunnitelman häiriötilanteisiin varautumisesta sekä ryhtyy suunnitelman perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. Lain vaatimusten täyttämiseksi tältä osin päätettiin tehdä riskienhallintasuunnitelma WSP:ä hyödyntäen. Menetelmä perustuu sähköiseen tietojärjestelmään, jossa pyritään kartoittamaan talousveteen liittyvät riskit vedenottamoilla ja vesijohtoverkossa sekä suunnittelemaan niille hallintakeinot. Hankkeen koordinointiin palkattiin Pöyry Finland Oy, jossa projektipäällikkönä toimi Heli Härkki. Projektityöryhmässä mukana olivat konsulttien lisäksi edustajat TSV:stä, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta sekä Porvoon terveydensuojelusta. Työryhmä kokoontui vuoden 2016 aikana WSP-työpajoihin yhteensä 23 kertaa, jonka lisäksi tehtiin kohdekäynnit kaikille vedenottamoille kaivoalueineen ja imeytysaltaineen sekä kaikkiin vesitorneihin. Työn aikana tunnistettiin yhteensä 684 vaaraa, jotka jakautuvat kuuteen eri riskiluokkaan. Tunnistettavat riskit riskiluokittain: kriittiset riskit on jaettu neljään luokkaan H1 H4 keskitason riskit M vähäiset riskit L Tunnistetuista riskeistä kriittisiä oli 29 %, keskitasoa 33 % ja vähäisiä 38 %. Keskitason riskeille ja kriittisille riskeille määritettiin jo olemassa olevat hallintakeinot tai uudet hallintakeinot. Eniten riskejä tunnistettiin pohjavesialueilta, yhteensä 373 kappaletta, joista kriittisiä oli 159 kpl, keskitasoa 131 kpl ja vähäisiä 83 kpl. Useat riskien hallintakeinot ovat vesihuoltolaitoksen toimialueen ulkopuolella. Riskien hallinta vaatii yhteistyötä mm. ympäristöviranomaisten, pelastuslaitoksen sekä kuntien maankäytönsuunnittelun kanssa. Pohjavesialueiden suurin riski on liikenne, alueilla ei pääsääntöisesti ole pohjavesisuojausta. Kaivoihin, pohjaveteen tai tekopohjaveden imeytykseen liittyen tunnistettiin 18 kriittistä, 46 keskitason ja 109 vähäistä riskiä. Laitoksilla tunnistettiin 15 kriittistä, 34 keskitason ja 33 vähäistä riskiä. Vesitorneissa tunnistettiin 5 kriittistä, 8 keskitason ja 17 vähäistä riskiä. Siirtolinjoilla tunnistettiin 2 kriittistä, 4 keskitason ja 11 vähäistä riskiä. Tukitoimintoihin liittyen tunnistettiin 2 keskitason ja 7 vähäistä riskiä. Uusien hallintakeinojen käyttöönottamiseksi laadittiin aikataulutettu toimenpideohjelma. Toimenpiteet jakautuvat vuosille Toimenpideohjelma on suunniteltu tarkistettavaksi 1-2 kertaa vuodessa. Tark. X:\UntoT\HALLINTO\KYHALLI\2017\YHesli1702.docx

49 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Yhtymähallitus Toimitusjohtaja: Yhtymähallitus merkitsee tiedokseen riskienhallintasuunnitelman viitteenä 7 olevan yhteenvetoraportin mukaisesti. Päätös: Tark. X:\UntoT\HALLINTO\KYHALLI\2017\YHesli1702.docx

50 Yh / 16/ viite 7 YHTEENVETO TUUSULAN SEUDUN VESILAITOS KUNTAYHTYMÄ WSP Riskienhallintasuunnitelma

51 Yh / 16/ viite YHTEENVETO TUNNISTETUISTA RISKEISTÄ JA NIIDEN HALLINNASTA 1.1 Yleistä Työn aikana tunnistettiin yhteensä 684 vaaraa, joiden riskin suuruus WSP-työkalun riskimatriisin mukaisesti ja joille määritettiin joko olemassa olevat tai uudet hallintakeinot. Jakautuminen kriittisyysasteen mukaan ensimmäisen vaiheen riskin arvioinnissa on esitetty kuvassa 1.1. Kuva 1.1 Tunnistetut riskit riskiluokittain: kriittiset riskit punainen, keskitason riskit keltainen, vähäiset riskit vihreä Keskitason riskeille ja kriittisille riskeille määritettiin jo olemassa olevat hallintakeinot tai uudet hallintakeinot. Kriittisten ja keskitason riskien jakautuminen eri kohteissa, uusia toimenpiteitä vaativien riskien lukumäärä sekä hallinnassa olevien riskien osuus kohteittain on esitetty kuvissa 1.2 ja 1.3. Copyright Pöyry Finland Oy

52 Yh / 16/ viite Kuva 1.2 Riskien jakautuminen kohteittain; kriittiset ja keskitason riskit ja uusia toimenpiteiä vaativien riskien lukumäärä sekä vähäisten riskien lukumäärä Tukitoimintoihin liittyen ei havaittu lainkaan kriittisiä riskejä, ainoastaan keskitason riskejä ja vähäisiä riskejä. Copyright Pöyry Finland Oy

53 Yh / 16/ viite Kuva 1.3 Riskienhallintatoimenpiteitä vaativien riskien osuudet (%) kohdealueittain Kuvien 1.2 ja 1.3 yhteenvetona voidaan todeta, että suurin osa tunnistetuista riskeistä havaittiin pohjaveden muodostumisalueilla. Pohjavesialueilla on tehty jo aikaisemmin järjestelmällistä riskienhallintatyötä mm. pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien myötä, mikä näkyy jo hallinnassa olevien riskien osuutena, ainoastaan n. 40 % riskeistä vaati uusia riskienhallintatoimenpiteitä. Siirtolinjojen, vesitornien ja tukitoimintojen osalta keskitason ja kriittisten riskien lukumäärä oli vähäinen, mutta vähintään puolet tai enemmän tunnistetuista riskeistä vaati uusia riskienhallintatoimenpiteitä. Laitosten osalta havaittiin pääasiassa keskitason tai vähäisiä riskejä, joista keskitason riskit vaativat eniten uusia riskienhallintatoimenpiteitä. 1.2 Riskien jakautuminen kohteittain Eniten riskejä tunnistettiin pohjavesialueilta, yhteensä 373 kappaletta. Näistä kriittisiä oli 159 kpl, keskitason riskejä 131 kpl ja vähäisiä 83 kpl. Liitteeseen 1 on koottu yhteenvetona merkittävimmät pohjavesialueilla tunnistetut riskit. Useat riskien hallintakeinot ovat vesihuoltolaitoksen toimialueen ulkopuolella. Riskien hallinta vaatii yhteistyötä mm. ympäristöviranomaisten (ELY-keskus ja kunnallinen viranomainen), pelastuslaitoksen, tienpitäjien sekä kuntien maankäytönsuunnittelu kanssa. Kaikilla pohjavesialueilla liikenne todettiin yhdeksi suurimmista pohjavesiriskeistä. Alueilla ei pääsääntöisesti ole pohjavesisuojausta edes pääteillä koko pohjavesialueella. Lisäksi usein jo tehdyt suojaukset ovat ns. kloridisuojauksia, jotka eivät kestä raskaan liikenteen ulosajoissa ehjänä. Kaikilla pohjavesialueille on myös jonkin verran hajaasutusta, joka ei ole kunnallisen jätevesiverkoston piirissä. Lisäksi useilla kiinteistöillä on öljysäiliöitä, myös maanalaisia. Copyright Pöyry Finland Oy

54 Yh / 16/ viite Vakavin pohjavesiriski tunnistettiin Nygårdin pohjavesialueella, jossa rantaimeytyminen on aiheuttanut poikkeaman veden mikrobiologiseen laatuun. Hallintakeinona on kaivon kunnon tutkiminen ja mahdollisesti uuden kaivon rakentaminen. Teollisuus ja yritystoiminta ovat riskinä erityisesti Lahelan ja Hyrylän pohjavesialueille mutta myös mm. Nummenkylässä tämä tunnistettiin riskinä. Teollisuustoimintaan liittyy usein myös erilaisten vaarallisten aineiden varastointi. Tämä tunnistettiin riskinä edellisten alueiden lisäksi Rusutjärvellä ja Marjamäessä. Maatalouden aiheuttamia riskejä tunnistettiin muutamilla alueilla. Nygårdin pohjavesialueella sijaitsee hevostila aivan vedenottamon läheisyydessä ja Pohjois- Paippisissa todettiin maastokäynnillä lantapatteri lähellä vedenottamoa. Muilla alueilla maatalouden suurimana riskinä nähtiin torjunta-aineet. Aineita käytetään maatalouden lisäksi myös golf-kentillä. Kaivoihin, pohjaveteen tai tekopohjaveden imeytykseen liittyen tunnistettiin 18 kriittistä riskiä, 46 keskitason riskiä ja 109 vähäistä riskiä. Kriittisistä riskeistä uusia hallintakeinoja vaativat 8 ja keskitason riskeistä 28. Kriittiset riskit liittyivät Nygårdin kaivoon, joka vaatii kunnostusta sekä Jäniksenlinnan kaivoalueeseen 2, jossa on rantaimeytymisen riskiä. Keskitason riskeistä merkittävimmät koskivat kaivojen vähäisiä puutteita, esim. siiviläputkien suojaamista tai vanhojen kaivojen kunnostamisia. Laitoksilta tunnistettiin 15 kriittistä riskiä, 34 keskitason riskiä ja 33 vähäistä riskiä. Uusia toimenpiteitä kirjattiin seitsemälle kriittiselle riskille ja 24 keskitason riskille. Laitosten osalta toimenpiteitä vaativia riskejä kirjattiin erityisesti Koskenmäen, Lahelan, Firan, Paippisten ja Santakosken laitoksille. Koskenmäessä kalkkikivisuodattimien luukut tuli tarkistaa ja puhdasvesialtaan kansi uusia ja lukita sekä merkitä laitoksen putket tahattomien ohitusten varmistamiseksi. Lahelan alavesisäiliöstä puuttui ilmanvaihto. Firassa huuhteluvesien takaisinvirtaus puhdasvesialtaaseen tulee estää. Paippisissa ilmastustornien kansia on vaikea saada tiiviisti suljettua, alavesisäiliön ilmanvaihtoputkissa on huonokuntoiset suodattimet ja säiliötä ei ole pesty. Santakosken laitoksella tulee tehostaa kulunvalvontaa ja ohjeistaa/muuttaa suodatinten huuhtelua, jotta voidaan varmistaa, etteivät huuhteluvedet pääse jakeluverkostoon (sama putki), lisäksi laitoksen ilmastustornin ilmanpoistoaukon verkko tulee uusia. Kaikkien laitosten desinfioinnin varmistamiseksi päätettiin tarkistaa laitosten veden läpäisevyydet ja määrittää automaatiojärjestelmää varten läpäisevyyttä vastaavat intensiteetit kullekin UV-laitteelle. Taulukko vaadittavista intensiteeteistä on liitteenä 2. Vesitorneissa tunnistettiin 5 kriittistä riskiä ja 8 keskitason riskiä sekä 17 vähäistä riskiä. Kriittisimmät riskit liittyivät Kellokosken torniin, jonka kulunvalvontaa tulee tehostaa ja katon kunto tutkia. Keravan vanhan tornin osalta läpiviennit vesitilaan tulee korjata ja Etelä-Keravan vesitornin jätevesiputkien saattolämmitykset korjata, jotta estetään sadevesien tulviminen katolle ja edelleen katolla sijaitseville puhdasvesialtaan luukulle. Siirtolinjojen osalta tunnistettiin 2 kriittistä riskiä, 4 keskitason riskiä ja 11 vähäistä riskiä. Vanhojen valurauta- ja asbestisementtiputkien mahdolliset tyhjennysyhteet jätevesiviemäreihin tulee tarkistaa. Lisäksi työpajan jälkeen todettiin, että kaikki ilmanpoistokaivot tulee tarkastaa siltä varalta, että samassa kaivossa on sekä puhtaan veden että viemärien ilmanpoistoja. Jäniksenlinnasta Sinebrychoffille menevä DN630 Copyright Pöyry Finland Oy

55 Yh / 16/ viite aiheuttaa ajoittain vedenlaatuhäiriöitä veden virtaussuuntien vaihtuessa. Tähän hallintakeinoksi kirjattiin putkilinjan possutus. Tukitoimintoihin liittyen tunnistettiin 2 keskitason riskiä ja 7 vähäistä riskiä. Keskeisimmäksi riskiksi nousi automaatiojärjestelmän pääkeskuksen sijainti Kirkkotiellä, jolloin automaatiotilan vaurioituminen tai ilkivalta voi aiheuttaa koko vesilaitoksen automaatiojärjestelmän vikaantumisen. Tähän hallintakeinoksi esitettiin siirrettävää varalaitteistoa, joka sijoitetaan johonkin laitoksen muista kohteista. Kaikki riskit suuruusluokittain on koottu liitteessä 3 olevaan raporttiin Riskit suuruusluokittain, riskit joiden hallinta vaatii sidosryhmäyhteistyö liitteen 4 raporttiin ja riskienhallintatoimenpiteet liitteen 5 raporttiin Toimenpideohjelma. Copyright Pöyry Finland Oy

56 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Yhtymähallitus Yh 17 TSV/KUVES YHTEISTYÖHANKE Yhteistyöhanketta valmisteleva työryhmä on pitänyt kokousvälillä kokouksen Pöytäkirja kokouksesta viitteenä 8. Päällimmäisenä asiana hankkeen valmistelussa tässä vaiheessa on palvelusopimuksen ja aikataulun sisältö. Hallitus hyväksyi jo kokouksessaan palvelusopimuksen kuitenkin ehdolla, että siitä kuullaan vielä jäsenyhteisöjen ylimpien teknisten virkamiesten kommentit. Kommentointi on selostettu viitteen 8 muistiossa, ja kirjalliset kommentit HSY:ltä ja Järvenpään kaupungilta on viitteessä 9. Näiden perusteella on tehty vähäisiä muutoksia aiemmin jo hyväksyttyyn sopimukseen ja aikatauluun. Uusittu palvelusopimus ja aikataulu viitteinä 10 ja 11. Nämä esitetään TSV:n yhtymävaltuuston ja KUVESin yhtiökokouksen hyväksyttäviksi samanmuotoisina. KUVESin johtokunta on jo puolestaan asiakirjat hyväksynyt. Muilta osin yhteistyöhanke etenee suunnitellusti. Toimistotilojen suhteen näyttää siltä, että lisätilaa emme ainakaan heti nykyisessä paikassa saa. Tilojen saneerauksella työtilat tulevat kuitenkin riittämään, ja arkistointitila järjestyy. Henkilöstökysymys on seuraava asia tärkeysjärjestyksessä. Toimikunta velvoitti nykyiset johtajat tekemään alustavan ehdotuksen maaliskuun lopussa pidettävään kokoukseen. Asia on tärkeä henkilökunnan työilmapiirin ja motivaation kannalta. Toimitusjohtaja: Päätös: 1. Yhtymähallitus merkitsee työryhmän pöytäkirjan (viite 8) ja jäsenyhteisöjen kommentit (viite 10) tiedokseen 2. Yhtymähallitus hyväksyy viitteiden 10 ja 11 mukaiset palvelusopimukset ja aikataulun, sekä esittää ne yhtymävaltuuston hyväksyttäviksi. Tark. X:\UntoT\HALLINTO\KYHALLI\2017\YHesli1702.docx

57 Yh / 17/ viite 8 Kirkkotie TUUSULA Sähköposti: etunimi.sukunimi@tsvesi.fi Kotisivu: Puh: Häiriötilannetiedote: KUVES/TSV YHTEISHANKE Tuusula Työryhmän kokous ke klo Läsnä TSV Hans Malmlund, yhtymähallituksen puheenjohtaja Jaana Siukola, yhtymähallituksen varapuheenjohtaja Unto Tanttu, toimitusjohtaja Kari Korhonen, toimitusjohtaja KUVES Matti Hilli, johtokunnan puheenjohtaja Heikki Raittila, johtokunnan varapuheenjohtaja Mauri Pekkarinen, toimitusjohtaja Poissa TSV Aslak Haarahiltunen, yhtymävaltuuston puheenjohtaja Leo Lauramaa, yhtymävaltuuston 2. varapuheenjohtaja Työryhmä on kutsuttu koolle valmistelemaan toimitusjohtajan hakuprosessia ja organisaatioiden operatiivista yhdistymistä varten. 1. Järjestäytyminen Puheenjohtajaksi valittiin Matti Hilli, sihteeriksi Unto Tanttu 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja Allekirjoitettiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 3. Tehdyt päätökset, tilannekatsaus TSV:ssä hallituspäätös muutossuunnitelmasta, liitteenä TSV:ssä hallituspäätös johtajasopimuksesta, liitteenä KUVESissa johtokuntapäätökset johtajavalinnasta ja muutossuunnitelmasta, liitteenä Päätökset merkittiin tiedoksi, ei toimenpiteitä. 4. Suunnitelma muutoksesta Tuusulasta Jukka Sahlakari kommentoi palvelusopimuksen kohtaa 8. Työryhmän muodostamisen periaatetta ja kokoontumisen koollekutsumista muutettiin tekstiin. HSY kommentit ( liite ): o kirjanpidon eriyttämisen periaate ei näy tekstissä, täydennettiin o epämääräisyydet ulkoisten toimeksiantojen vastuujaossa selvennettiin asettamalla enemmän vastuuta myös TSV:lle o aikatauluun tehtiin korjaukset pidentämällä henkilöasioiden aikataulutusta alkamaan jo toukokuussa Järvenpään lausunnon ( liite ) perusteella tehtävälistaan tehtiin täydennyksiä lisäämällä suunnitteluvastuuta enemmän TSV:lle Mainituilla korjauksilla tehty palvelusopimus, tehtävälista ja toteutusaikataulu liitteenä. 5. Henkilöstöasioiden sovittaminen periaatteena pidetään, että hallitus-/johtokuntapäätökset voidaan tehdä vasta YTneuvottelujen jälkeen syksyllä 2017 X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Henkilöstöhallinto (C)\Suunnittelu (a)\johtajahaku2016\muistio_ docx

58 Yh / 17/ viite 8 päällimmäiset asiat edelleen virikeseteli, lounasetuus, työaika, palkanmaksupäivä seuraavaan kokoukseen johtajat valmistelevat esityksen edelleen käsiteltäväksi KUVESissa taloussihteerin määräaikaista työsopimusta on tarkoituksenmukaista jatkaa saakka TSV:ssä julistetaan käyttöpäällikön virka haettavaksi maaliskuussa 6. Tilakysymys arkistotila alakerrassa on seurakunnan tiedon mukaan selvä. Kauppahinnasta ei vielä ollut puhetta. Osakkeet syytä hankkia TSV:n nimiin ja kustannuksella. toimistotilojen suhteen ei uutta tietoa. Varasuunnitelmana on nykyisten tilojen sopeuttaminen, jos lisätilaa yläkerran naapurista ei saada. 7. Muut asiat tilintarkastuskäytäntö vuonna 2017 o TSV:ssä tarkastuslautakunta tekee esityksen huhtikuussa istuvalle valtuustolle BDO Oy:n jatkosta samoilla ehdoilla kuin aiemmin o KUVESissa tarkastuslautakunta on tehnyt yhtymäkokoukselle esityksen, että PWC Julkistarkastus Oy jatkaa vuoden 2017 entisin ehdoin vuodesta 2018 eteenpäin tilintarkastusyhteisö kilpailutetaan periaatteella, että molemmat kuntayhtymät tarkistaa sama yhteisö; kilpailutus tehtävä tämän vuoden puolella nykyisten tarkastuslautakuntien toimesta uudelle valtuustolle/yhtymäkokoukselle päätettäväksi, tai mikäli aikataulu sallii, uusien tarkastuslautakuntien valmisteltavaksi 8. Seuraavat kokoukset seuraava kokous tiistaina klo 9.00 TSV:ssä. Allekirjoitukset Matti Hilli puheenjohtaja Unto Tanttu sihteeri Heikki Raittila Hans Malmlund Mauri Pekkarinen Jaana Siukola Kari Korhonen X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Henkilöstöhallinto (C)\Suunnittelu (a)\johtajahaku2016\muistio_ docx

59 Yh / 17/ viite 9

60 Yh / 17/ viite 9 Unto Tanttu Lähettäjä: Laine Kaarina <kaarina.laine@jarvenpaa.fi> Lähetetty: 19. tammikuuta :25 Vastaanottaja: Unto Tanttu; Pekkarinen, Mauri Kopio: Kaunisto Ari; Nikkanen Antti; Kukkonen Erkki Aihe: VS: TSV/KUVES yhteishanke lausuntopyyntö Hei Kiitos lausuntopyynnöstänne kuntayhtymien TSV ja KUVES palvelusopimuksesta ja aikataulusta : Palvelusopimuksen kohta 1 Tehtävät, todetaan, että TSV sitoutuu huolehtimaan KUVESin operatiivisista toiminnoista. Palvelusopimuksen liitteessä 1 kohdissa 1. Viemärilaitos ja 2. Vesistöjen hoito on investointien ja saneerauksen suunnittelu merkitty molempien sopimusosapuolien tehtäviin ja investointien rakentaminen kokonaan KUVESin tehtäviin. Investointien toteuttaminen on monilta osin kokonaisuus, joka käsittää sekä suunnittelun että rakentamisen, joten myös suunnittelu voisi olla KUVESin osuutta. Järvenpään kaupungin osalta yhteistoiminnan palvelusopimusluonnokseen ei ole tässä vaiheessa muuta kommentoitavaa. terveisin Kaarina Laine Kaupunkitekniikan johtaja Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, kaupunkitekniikka PL Järvenpää puh kaarina.laine@jarvenpaa.fi Lähettäjä: Unto Tanttu [mailto:unto.tanttu@tsvesi.fi] Lähetetty: 22. joulukuuta :08 Vastaanottaja: Laine Kaarina <kaarina.laine@jarvenpaa.fi>; Helenius Tapio <tapio.helenius@kerava.fi>; marko.harkonen@tuusula.fi Kopio: Nikkanen Antti <antti.nikkanen@jarvenpaa.fi>; Kaunisto Ari <ari.kaunisto@jarvenpaa.fi>; Sahlakari, Jukka <jukka.sahlakari@tuusula.fi>; Pekkarinen, Mauri <mauri.pekkarinen@kuves.fi> Aihe: TSV/KUVES yhteishanke lausuntopyyntö Tervehdys, Ohessa lausuntopyyntö yhteisorganisaatioasiassamme. Terveisin Unto Tanttu Toimitusjohtaja Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä 1

61 Yh / 17/ viite 10 1(4) PALVELUSOPIMUS TSV:n ja KUVESin YHTEISTOIMINNASSA Tuusula xx.nn.2016 Tämän sopimuksen osapuolet Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä ( jäljempänä TSV ) Kirkkotie 49; TUUSULA Y-tunnus ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä ( jäljempänä KUVES ) Kultasepänkatu 4 B; KERAVA Y-tunnus ovat tällä sopimuksella sopineet KUVESin tehtävien hoitamisesta, aikataulutuksesta ja kustannusten korvaamisesta sopijaosapuolten yhteistoimintahankkeessa. Tätä sopimusta edeltää aiemmin, päivämäärällä , allekirjoitettu Aiesopimus kuntayhtymien toiminnan kehittämisestä. X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Yhteiset (ö)\yhdistäminen2016\palvelusopimustsvkuvesver4_ docx