2012 VUOSIKERTOMUS PB 1

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 1

2 elettiin Toimitusjohtajan katsaus Kertomusvuoden syksyllä 45 vuoden ikään ehtinyt Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä koki viime aikojen suurimman henkilöstömuutoksensa kuluneen vuoden aikana. Vuoden alusta pysyvän henkilökunnan määrä lisääntyi yhdellä, kun uusi vesilaitoksen hoitajan toimi tuli perustetuksi. Lisäyksen myötä henkilökunnan vahvuus on 10 henkilöä. Lisäksi vesilaitosta vuosikymmeniä palvelleet sihteeri ja teknikko siirtyivät hyvin ansaitulle eläkkeelle ja heidän tilalleen tuli palkatuksi uusi sukupolvi. Henkilökunnan keski-ikä laski vaihdosten myötä 56 vuodesta 48 vuoteen. Muita henkilöstövaihdoksia ei toteutunut. Edellä mainittua lukuun ottamatta kuntayhtymän toiminta ei suuria muutoksia tai merkille pantavia tapahtumia kokenut. Yhtymän johtosäännöt tarkistettiin ja uudistettiin syksyn kuluessa niin, että marraskuussa istunut yhtymävaltuusto hyväksyi uuden hallintosäännön. Perussopimukseen ei tässä vaiheessa katsottu tarpeelliseksi puuttua, vesilaitos jatkaa edelleen perinteisellä kuntayhtymämallilla. Tulevaisuuteen satsattiin hankkimalla maa-alue Tuusulan seurakunnalta vedentuotannon lisäkapasiteettia silmällä pitäen. Investointipuolella hiljaiseloa, vain pari pienehköä hanketta tuli toteutetuksi, Saunaniityn yhdysjohto Järvenpäässä sekä Vähänummen vesilaitoksen varastohalli. Kirjattuja häiriötilanteita vuonna sattui yksi, kun Sipoossa vesijohtovuodon korjauksen yhteydessä osa liittyjistä jäi yllättäen ilman vettä. Laatuhäiriöitä sen sijaan ei tapahtunut ja viranomaistarkkailunkin mukaan vetemme laatu säilyi hyvänä, alittaen useimmat normin mukaiset laatukriteerit selkeästi. Vuoden myyty kokonaisvesimäärä alueella pysyi melko tarkkaan edellisvuoden tasolla. Tämä ei vastannut talousarvion mukaista kasvuennustetta, mihin löytyy selvä syykin. Kesäkauden vesimäärät jäivät huomattavasti edellisvuotta pienemmiksi sateisen kesän johdosta. Nurmikoiden kasteluun ei juuri vettä käytetty. Toisaalta muina kuukausina oli havaittavissa selkeä nousujohde. Toimintavuoden aikana myyty kokonaisvesimäärä oli kahden desimaalin tarkkuudella tasan edellisvuoden suuruinen, eli 8,94 milj.m 3. Kuntayhtymän taloudessa tuloslaskelman osalta edettiin positiivisesti talousarviota paremmissa tuloslukemissa. Tilikauden ylijäämä on ,41 euroa, kun talousarviossa oli asetettu ylijäämätavoitteeksi euroa. Toimintatuotot olivat yhteensä 3,207 milj.euroa (muutos + 8,4 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,070 milj.euroa ( 33,4 % tuotoista, muutos + 16,5 % edellisvuodesta). Perusteet aiempaa paremmille tulostavoitteille löytyvät vuonna 2011 toteutetun tunneliyhtiön osakekaupan mukanaan tuomasta velkaantuneisuudesta. Investointeihin kertomusvuonna käytettiin yhteensä euroa. Tämä on huomattavasti alle keskitason ja selittyy osittain sillä, että edellisvuoden poikkeuksellisen suurten investointien jälkeen tilannetta tasoitettiin. Vuosi ei taaskaan ollut edellisen kaltainen. Uusia tuulia työskentelyyn toivat uudet henkilöresurssit samalla kun pitkän päivätyön tehneet jäivät hyvin ansaitulle eläkkeelle. Kaiken kaikkiaan toimintaympäristö säilytti luotettavan, positiivisen ilmeensä vuonna, ilmeen, jota ei ole syytä epäillä tulevinakaan vuosina. Tästä suurkiitokset kaikille niille tahoille ja henkilöille, jotka tämän ovat tehneet. UNTO TANTTU 2 3

3 Henkilökunta uudistui Vuoden alusta pysyvän henkilökunnan määrää lisättiin yhdellä vesilaitoksen hoitajan toimella. Vakituisen henkilöstön määrä on ollut 9 vuodesta 1990 alkaen ja nousi nyt 10:een. Perusteena päätökselle oli lisääntyneen laite ja instrumenttikannan vaatimat resurssitarpeet ja osittain myös nuorennusleikkaus jo suhteellisen ikääntyneeseen henkilöstörakenteeseen. Tätä lisäystä suurempi muutos vuoden aikana koettiin, kun sekä toimistosihteeri, että vesilaitoksen teknikko jäivät eläkkeelle, ja heidän tilalleen palkattiin uudet henkilöt. Muita vaihdoksia henkilökunnassa ei tapahtunut. Mainitut muutokset aiheuttivat sen, että kun vuoden 2011 lopussa henkilökunnan keski-ikä oli 56 vuotta, niin kertomusvuoden lopussa sama luku oli 48 vuotta. Ei suurempia investointeja Kertomusvuonna käynnissä ei ollut suuria investointihankkeita. Jäniksenlinnasta Järvenpäähän johtavan yhdysjohdon loppuosa tuli tehdyksi Järvenpään teknisen toimen työnä Saunaniityn kaavatoteutukseen kuuluvana hankkeena. Vähänummen vesilaitoksen yhteyteen rakennettiin varastohalli, jonka perustukset olivat valmiina kahden vuoden takaisesta laitoksen kokonaisuudistuksesta peräisin. Kalustopuolelle investoitiin uusi huoltoauto asianmukaisine varustuksineen. Aiemmin toimittiin pelkästään henkilökunnan omien autojen varassa. Päivystyksen käyttöön ostettu huoltoauto parantaa toimintavalmiutta häiriötilanteissa ja takaa entistä paremmat toimintavalmiudet kaikissa asennustöissä. Tuusulan Orikorvesta määräala Kuntayhtymä osti Tuusulan seurakunnalta 15,65 ha:n suuruisen määräalan Tuusulan Orikorvesta metsätilasta. Alue rajautuu jo ennestään vesilaitoksen omistuksessa oleviin alueisiin. Kaupan tavoitteena on turvata pohjavesialueen koskemattomuus sekä mahdollistaa tulevaisuuden tekopohjavesituotanto Päijänne-tunnelin vedestä. Maakauppa tehtiin myös myyntipuolella, kun Tuusulan kunta lunasti vesilaitokselta kaksi metsätilaa Lahelasta. Veden laadussa ei ongelmia Toimitetun veden laadun osalta vuosi sujui ongelmitta, eikä yhtään normipoikkeamaa virallisissa vesinäytteiden analyyseissä todettu. Käyttövarmuuspuolella tapahtui yksi häiriö, kun Sipoon Martinkylässä toteutetussa vesijohdon korjaustyössä sattui ennakoimaton veden katkos vedenkäyttäjille. Asiakasreklamaatioita vuoden kuluessa kirjattiin aiempia vuosia enemmän, yhteensä 28. Matti Lappalainen ja Terttu Helenius kukitettiin eläkkeelle jäämisen johdosta syyskuun lopussa. Maailman diabetespäivänä Keravan vesitorni valaistiin siniseksi. 4 5

4 Lupapäätös Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen laajennukselle Tulevien vuosien tärkeimmäksi laitoshankkeeksi suunniteltu Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen laajennus ja saneeraus liikahti eteenpäin, kun Uudenmaan aluehallintovirastolta tuli hankkeelle myönteinen lupapäätös, joka sai vuoden loppuun mennessä lain voiman, eli siitä ei kukaan valittanut. Kuntayhtymän johtosääntöjä uudistettiin Hallintopuolella uudistettiin kuntayhtymän johtosääntöjä. Myös yhtymän perussopimuksen uusimisesta käytiin keskustelua, jonka lopputuloksena perussopimus päätettiin jättää tässä vaiheessa entiselleen. Tämä tarkoittaa, että toistaiseksi kuntayhtymä toimii entisellä mallilla ja mm. yhtymävaltuuston työskentely säilyy entisellään. Sen sijaan vanhat hallinto, virka ja tarkastussäännöt kumottiin ja niitä koskevat asiat ajan mukaistettiin yhdeksi hallintosäännöksi, joka astui voimaan Kapasiteettitarkastelua Kertomusvuoden ajan työstettiin johtoverkon ja laitosten kapasiteettitarkastelua tulevaisuuteen. Jäsenkuntien kanssa tehtyjen ennusteiden ja selvitysten perusteella ennakoitiin tulevaisuuden investointitarpeet aina vuoteen 2030 saakka. Poikkeustilanteisiin varautumista pidettiin yllä Poikkeustilanteisiin varautumista pidettiin edelleen yllä jäsenkuntien vesilaitosten, terveysvalvonnasta vastaavien viranomaisten ja tiedottajien kanssa. Kahdesti vuodessa pidettävät yhteispalaverit ovat tulleet jo vakioksi. Niissä käydään läpi asiaan liittyviä kehitystarpeita ja ongelmia. Kertomusvuoden aikana järjestettiin terveysvalvontaviranomaisen kanssa Keravalla yhteisharjoitus, johon osallistui sekä kuntayhtymän että Keravan vesihuollon koko henkilöstö. Näitä harjoituksia on tarkoitus jatkaa seuraavina vuosina muiden jäsenkuntien vesihuoltolaitoksilla. Mukana tutkimushankkeissa Tutkimushankkeita, joissa kuntayhtymä oli osallisena kertomusvuonna oli monivuotinen Aalto yliopiston (entinen TKK) ja THL:n (entinen Kansanterveyslaitos) organisoima johtoverkon reaaliaikaista hallintaa kehittävä tutkimus. Tämä tutkimus tuli päätökseen. Helsingin seudun ja Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistyksen organisoima Vapomix-tutkimus, jossa Jäniksenlinnan pohjaveden ja Palojoen yhteyksien selvittäminen oli yksi pääkohteista, jatkui edelleen. LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kuntauudistushanke Kuntauudistushankkeessa ei kertomusvuoden aikana paljoista puheista huolimatta juuri mitään tapahtunut. Kuntayhtymän kannalta tilanne on edelleen sama kuin vuotta aiemmin. Mikäli kaavailtu kuntaliitoshanke on toteutumassa, muuttaa se myös osaltaan kuntayhtymän olemusta jo pelkän jäsenkuntajaon takia. Poissuljettavaksi ei jää sellainen vaihtoehto, jossa kuntayhtymä sulautuisi yhteen jäsenkuntien vesihuoltolaitosten kanssa, kun nämä muutoinkin yhdistyisivät yhdeksi kokonaisuudeksi. Paljolti tietysti riippuu siitä, millaiseksi kuntajako uudistuksessa sitten muodostu. Vai tapahtuuko mitään. Jäniksenlinnan vesilaitoksen kapasiteetin lisäys Tekniikkapuolella tärkein hanke on Jäniksenlinnan vesilaitoksen kapasiteetin lisääminen niitten kokeitten perusteella, jotka saatiin valmiiksi jo vuoden 2009 aikana. Uudenmaan aluehallintoviraston hankkeelle myöntämä lupa saatiin marraskuussa, ja kun päätöksestä ei tullut valituksia, lupa sai lain voiman joulukuun loppuun mennessä. Hankkeen suunnittelun aloittamiseen on varattu määräraha vuoden 2013 talousarviossa. Yhteisvesilaitos selvityksen alla Jo useita vuosia selvityksen alla on ollut yhteisvesilaitoksen perustaminen Porvoon, Mäntsälän ja Pornaisten kanssa siten, että Päijänne-veteen perustuva tekopohjavesilaitos tuottaisi tulevaisuuden lisätarpeet yhteisesti. Laitos sijoittuisi todennäköisesti Hausjärvelle. Tulevaisuuden asia on saada aikaan päätöksiä puoleen tai toiseen. Joka tapauksessa kuntayhtymä on varautunut myös omaan lisäkapasiteettiin, ellei yhteistyötä synny. Kysymys on paljolti kustannuksista sekä myös Porvoon päätöksistä oman vedentuotantonsa turvaamisessa. Rakentaminen SAUNANIITYN YHDYSJOHTO Saunaniityn yhdysjohto yhdistää Jäniksenlinna- Järvenpää johdon Järvenpään verkkoon Hiihtomajan paineenkorotusasemalta. Osuus, 540 m, halkaisijaltaan 500 mm PVC-putki, jouduttiin rakentamaan erillisenä työvaiheena kaupungissa toteutettuun Saunaniityn asemakaavaan kuuluvana hankkeena. Samaan katurakenteen poikkileik-kaukseen asennettiin jäte- ja sadevesiviemärit, jakeluvesijohto, kaapelit ja kaukolämpö. Järvenpään kaupungin tekninen keskus suoritti asennustyön, kuntayhtymä hankki putket ja tarvikkeet, vaativa liitostyö teetettiin ulkopuolisella urakoitsijalla. Työ aloitettiin jo vuoden 2011 puolella ja valmistui aikatulustaan edellä kesäkuun loppuun mennessä. VÄHÄNUMMEN VARASTOHALLI Hallin perustukset ja suunnittelu olivat jo valmiina vuodelta 2010, kun Vähänummen vesilaitos uudistettiin. Putki- ja laitevarastoksi tarkoitettu halli rakennettiin kertomusvuoden syksyllä ja valmistui joulukuussa. Puurunkoinen, peltipintainen kylmähalli on kooltaan 500 m 2. SAUNANIITYN YHDYSJOHTO, KOKONAIS- KUSTANNUKSET, e (ml kust.) Järvenpään Vesi, asennus Järvenpään Vesi, stabilointi Putkihankinta, KWH Pipe Oy Venttiililiitos, Vesihaka Oy Lisäsuunnitelma, FCG Oy Tarvikkeet Putkiromu ( vähennys ), Suotula Käyttöoikeuden korvaus, vähennys YHTEENSÄ VÄHÄNUMMEN VARASTOHALLI, KOKONAISKUSTANNUKSET, e Perustukset (vuonna 2010) Urakkahinta (Rak.tsto Nousiainen Oy) Muut kustannukset YHTEENSÄ

5 YHTYMÄHALLITUS Organisaatio YHTYMÄVALTUUSTO Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon ovat kertomusvuonna kuuluneet seuraavat henkilöt: Varsinainen jäsen Varajäsen Järvenpään Martti Karulinna Jyrki Sitolahti kaupungista Anneli Manninen Pirjo Latva-aho Antti Räty Hannele Olli Marjatta Tehi Juhani Huovinen Valtuuston kaksivuotiskaudelle valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna oli seuraava: Varsinainen jäsen Varajäsen Järvenpään kaupungista Leo Lauramaa Mika Gilan Maija-Liisa Pyykkönen Erja Lindberg Keravan kaupungista Leena Harjula-Jalonen Arja Rantanen Satu Salmela-Vierisalo Juhani Koivusaari Sipoon kunnasta Harry Hänninen Johanna Hallikainen Tanja Partanen Henrik Möller Tuusulan kunnasta Jukka Lehtonen Ismo Lappalainen Pasi Rokosa Heli Siltaloppi Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Pasi Rokosa, varapuheenjohtajana Jukka Lehtonen. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu, kokoussihteerinä toimistosihteeri Terttu Helenius. Yhtymähallitus kokoontui vuoden aikana 7 kertaa. Kokouksissa 1 3 sihteerinä toimi toimistosihteeri Terttu Helenius ja kokouksissa 4 7 talous- ja toimistosihteeri Sari Passila. Keravan Juhani Aho Juhani Tsokkinen kaupungista Riitta Ahola Säde Evilä Heikki Haatainen Riitta Törmänen Satu Salmela-Vierisalo Juhani Koivusaari Sipoon Rolf Björkell Christel Lindblad kunnasta Harry Hänninen Sami Alasara Tarmo Ojala Inger Sjöholm Kaj Lindqvist Tuusulan Kim Kiuru Teuvo Virtala kunnasta Reetta Niemi Marika Styf Jouko Riola Matti Oksanen Liisa Sorri Tia Laine-Ylijoki-Laakso Yhtymävaltuuston toimikausi on Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Antti Räty, 1. varapuheenjohtajana Anneli Manninen ja 2. varapuheenjohtajana Liisa Sorri. Valtuusto kokoontui vuoden aikana 2 kertaa, tavanomaiset tilinpäätös- ja talousarviokokoukset. TARKASTUSLAUTAKUNTA Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: Varsinainen jäsen Anneli Manninen Järvenpäästä Juhani Aho Keravalta Hannu Nuutinen Keravalta Merja Siltala Sipoosta Varajäsen Marit Laurila Järvenpäästä Tanja Pekkola Tuusulasta Merja Juutilainen Keravalta Antti Räty Järvenpäästä Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Anneli Manninen, varalla Juhani Aho. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi HTM/JHTT Raimo Vainio-Kaila Oy Audiator Ab:stä. HENKILÖKUNTA Vuoden alusta vakituisen henkilökunnan määrä kasvoi yhdellä, kun valtuustopäätöksellä vesilaitoksen hoitajien määrää lisättiin yhdellä. Lisäksi kertomusvuoden aikana toteutettiin sekä toimistosihteerin että vesilaitoksen teknikon eläkkeelle siirtymisten myötä uudet järjestelyt ja valinnat. Molemmat mainitut henkilöt jäivät eläkkeelle alkaen. Tästä lähtien tehtävien nimikkeet muutettiin kuulumaan talous- ja toimistosihteeri sekä käyttömestari. Muita henkilömuutoksia kertomusvuoden aikana ei tapahtunut. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna on ollut seuraava: Vesilaitoksen entistä ja nykyistä henkilökuntaa yhteistilaisuudessa Koskenmäellä. Vasemmalta: Antti Haapanen, eläkeläinen, Matti Lappalainen, vesilaitoksen teknikko, eläkkeelle 30.9., Ossi Laaksonen, vesilaitoksen hoitaja, Kaino Kaukinen, Vesilaitoksen hoitaja, sähkövastaava, Visa Veijanen, vesilaitoksen hoitaja, Tuomas Turunen, käyttömestari, Timo Ranta-Pere, käyttöpäällikkö, Unto Tanttu, toimitusjohtaja, Sari Passila, talous- ja toimistosihteeri, Matti Reponen, vesilaitoksen hoitaja, Jarmo Nivalainen, vesilaitoksen hoitaja, Mika Kuronen, kesäteekkari, Eero Kittelä, vesilaitoksen hoitaja. Kuvasta puuttuu Terttu Helenius, toimistosihteeri, eläkkeelle Toimitusjohtaja Unto Tanttu Käyttöpäällikkö Timo Ranta-Pere Vesilaitoksen teknikko saakka Matti Lappalainen Käyttömestari alkaen Tuomas Turunen Toimistosihteeri saakka Terttu Helenius Talous- ja toimistosihteeri alkaen Sari Passila Vesilaitoksen hoitajat Eero Kittelä Ossi Laaksonen Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen Kaino Kaukinen, sähkövastaava 8 9

6 VÄESTÖMÄÄRÄ Yleistä LIITTYNEET ASUKKAAT JA LIITTYMISPROSENTIT JÄSENKUNNITTAIN Liittyneitä Liittymisprosentti Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Yhteensä Taulukossa Sipoon liittymisprosentti on laskettu siten, että asukaslukuna on käytetty Sipoon asukaslukua ja liittyneiden määränä Sipoon kunnan alueella olevia liittyjiä. Väestömäärän kasvu alueella oli viime vuosien keskitasoa, yhteensä hieman alle 1 %. Taulukossa vuoden 2008 miinusmerkki kokonaisväestömää- rässä selittyy Sipoosta Helsinkiin osa-alueliitoksen myötä muuttaneet. Tällä kertaa negatiivisen kasvuluvun sai osakseen Kerava, kun edel- lisen kerran samoin kävi Järvenpäälle. Sipoo ja Järvenpää olivat kertomusvuonna eniten suhteellisesti kasvaneita jäsenkuntia. KOKONAISVESIMÄÄRÄN KEHITYS KUNNITTAIN Vesimäärä m 3 /vuosi HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ JÄSENKUNNISSA Muutos /11 % Järvenpää ,75 Kerava ,14 Sipoo ,21 Tuusula ,73 yhteensä , muutos henkilöä muutos % -0,43 1,03 0,86 0,98 0,87 (Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus) VEDENKÄYTTÖ Myyty kokonaisvesimäärä neljän jäsenkunnan vesilaitoksille oli yhteensä 8,82 milj. m 3. Kellokosken-Ohkolan sairaaloille myytiin yhteensä m 3, Mäntsälän Vedelle m 3 ja Pornaisten kunnalle m 3. Myy- ty kokonaisvesimäärä oli 8,94 milj.m 3 eli keskimäärin m3/vrk. Myyty kokonaisvesimäärä on kahden desimaalin tarkkuudella tarkalleen sama kuin edellisvuonna, joskin karkausvuoden takia keskimääräinen vuorokausimäärä on hieman pienempi. Sipoon kohdalla veden jakelualue säilyi toimintavuoden ajan edelleen edellisvuosien kaltaisena, kun Sipoon vesilaitos toimitti talousveden Helsinkiin siirretylle alueelle. VEDENKÄYTÖN KEHITTYMINEN KESKIMÄÄRÄISENÄ VUOROKAUSIARVONA Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Sairaala Mäntsälä Pornainen Yhteensä KÄYTETYT VESIMÄÄRÄT JÄSENKUNNITTAIN litraa Keskimääräinen käyttö, m 3 /vrk Muutos 12/ m3/vrk % Järvenpää ,5 Kerava ,3 Sipoo ,7 Tuusula ,3 Sairaala ,8 Mäntsälä ,9 Pornainen ,2 yhteensä , Kerava Järvenpää Tuusula Sipoo 10 11

7 Viereisen ylimmän taulukon viimeisessä sarakkeessa luvut ovat kokonaiskäytön perusteella lasketut ja vain jäsenkuntien vesilaitoksia koskevia. Kellokoski-Ohkolan sairaaloiden, Mäntsälän Veden ja Pornaisten ostamat vesimäärät eivät sisälly lukuihin. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa ominaiskäyttö on laskettu siten, että Keravan kulutuksesta on karsittu Oy Sinebrychoff Ab:n käyttämä vesimäärä, m 3 ja Sipoon osalta vastaavasti Arla Ingman Oy Ab:n vesimäärä, m 3. Edellinen on selvästi alueen suurin yksittäinen vedenkäyttäjä, Arla- Ingman vastaavasti toiseksi suurin. Ominaiskäyttö pysyi tarkalleen edellisvuoden suuruisena, eli 171 l/as, vrk, kun laskuista jätetään kaksi suurinta teollisuuslaitosta pois. Nämä mukaan lukien ominaiskäyttö oli tasan 197 l/as, vrk, kun edellisen vuoden luku oli tasan 200 l/as, vrk. Mittaamattoman veden osuus koko alueella kasvoi prosenttiyksiköllä ollen nyt 12 %. Tässä asiassa ovat viime vuodet näyttäneet huolestuttavaa kehitystä. Vuodesta 2009 alkaen prosenttiosuus on noussut 9 %:sta prosenttiyksiköllä joka vuosi. Merkille pantavaa kehityksessä on ollut se, että aiemmin Tuusulan muita korkeampi mittaamattoman veden osuus on alentunut muiden tasolle, kun taas Järvenpään ja Keravan suhteelliset häviöt ovat lisääntyneet. Muistettakoon myös, että Keravan ja Sipoon lukuja kaunistaa suurten teollisuusvesimäärien vaikutus. Suurin kuukausikäyttö vuorokausitasolle laskettuna osui tänä vuonna toukokuulle, keskimäärin m 3 /vrk. Edellisvuoden 2011 huippu koettiin kesäkuussa, m 3 /vrk. Jo vuosikymmenet säilynyt pe- OMINAISKÄYTTÖ JÄSENKUNNITTAIN Kok,käyttö Jäsenkunnan Ominaiskäyttö m 3 /vrk osuus, % l/as,vrk 11/pl teoll 12/pl teoll 12/kok Järvenpää , Kerava , Sipoo , Tuusula , yhteensä , OMINAISKÄYTÖN JAKAUTUMINEN Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % asutus teollisuus kauppa ja palvelut mittaamaton vesi yhteensä OMINAISKÄYTTÖHISTORIA l/as/vrk (Mukana ei ole Sinebrychoffin ja Ingmanin käyttämää vettä) vuosi JÄSENKUNTIEN ASIAKKAILTAAN PERIMÄ VEDEN JA JÄTEVEDEN HINTA VESIMAKSU JÄTEVESIMAKSU e/m 3 e/m 3 e/m 3 e/m 3 Järvenpää 1,2669 1,3161 2,0664 2,1279 Kerava 1,2300 1,3000 1,9680 2,0800 Sipoo 1,2300 1,3000 1,7800 1,8800 Tuusula 1,6200 1,6200 1,9100 2,0000 Taulukossa olevat hinnat sisältävät nlisäveron 23% (vuonna ). rinne juhannusaaton vedenkäytöstä säilyi yhä, kun vettä kului vain m 3 /vrk, melko tarkkaan sama määrä kuin edellisinäkin vuosina samaan aikaan. Suurin vuorokausikäyttö mitattiin toukokuuta, m 3 /vrk. Jäsenkunnille myytävän veden hinta oli 0,35 euroa/ m 3 + alv 23%. Jäsenkuntien asiakkailtaan perimän veden hinta sekä jäteveden hinta kertomusvuoden alussa ja lopussa on ollut oheisen taulukon mukainen. VEDEN HANKINTA JA VALMISTUS YLEISTÄ Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä 13 erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut pois käytöstä ilmenneiden laatuhäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottojensakin takia. Mainittuja laitoksia pidetään toistaiseksi käyttökuntoisina, niiden merkitys on lähinnä paikallisena varalaitoksena poikkeustilanteissa. Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijänne-tunnelin vedestä. Muut kaikki laitokset ovat luonnollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä 3,37 milj.m 3 (9207 m 3 / vrk) ja Rusutjärvelle vastaavasti 2,52 milj.m 3 (6874 m 3 / vrk), eli yhteensä 5,89 milj. m 3 (16081 m 3 /vrk). Vesi KUSTANNUKSET Käyttö ja Kust, Sähkö Tarvikk, Kemik, Palvelut kpito yht, Poistot yht, Jäniksenlinna euroa senttiä/m³ 3,21 0,53 0,00 0,50 4,24 3,24 7,48 Rusutjärvi euroa senttiä/m³ 3,23 0,20 0,00 0,15 3,57 4,75 8,32 muut yht euroa senttiä/m³ 6,02 1,74 0,00 0,88 8,63 14,31 22,94 yhteensä euroa senttiä/m³ 4,00 0,76 0,00 0,50 5,26 6,80 12,06 tekopohjavesi euroa senttiä/m³ 1,16 0,06 0,00 0,01 1,23 0,19 1,42 KUSTANNUKSET Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vas- Tekopohjavesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia maksueriä. taaviin laitoskustannuksiin. Henkilö- ja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty tässä esitettyihin lukuihin. Jos tekopohjaveden aiheuttamiin omiin kustannuksiin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksetut erät, liittymän vuosimaksu, yhteensä euroa, ja käyttömaksut, yhteensä euroa (yhteensä 262 LAITOKSIEN VEDENKÄSITTELYPROSESSIT, TUOTOT JA KÄYTTÖ euroa), ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee 5,40 senttiä/m 3 ja toimitettua kokonaisvesimäärää kohden 3,56 senttiä/ m 3. laitos prosessi tuotto käyttö 11 käyttö 12 m 3 /vrk m 3 /vrk m 3 /vrk Jäniksenlinna kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi * Koskenmäki ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Rusutjärvi kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Kaikula kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Marjamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Paippinen ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Fira ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Lahela ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Vähänummi ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Korkeamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Santakoski ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Söderkulla (ei käytössä) lipeän syöttö Takoja (ei käytössä) lipeän syöttö yhteensä * kertomusvuoden aikana jätettiin hidassuodatus pois käytöstä 12 13

8 VESIJOHTOTILASTO Materiaali Halkaisija Talousvesijohdot (m) Raakavesijohdot (m) Johtopituus (m) Asbestisementti Asbestisementti Asbestisementti Asbestisementti PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC Teräs Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Teräs Tuntematon Tuntematon Yhteensä Sähköenergian kulutus SÄHKÖ kwh m 3 kwh/m 3 Jäniksenlinna ,35 Rusutjärvi ,35 muut vesilaitokset ,64 mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemat ,03 yhteensä ,45 tekopohjavesi ,16 kaikki yhteensä SÄHKÖN KULUTUS Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 5,07 GWh. mikä on 0,02 GWh enemmän kuin edellisvuonna Sähköenergian kulutus ja vesimääriä kohden lasketut ominaiskulutukset vuonna jakautuivat viereisen taulukon mukaisesti. VEDEN JAKELU Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun 19 kartalla. Kertomusvuonna ei muutoksia johtoverkon kokonaispituuteen tullut. Sen sijaan saneeraustoiminnan seurauksena 540 m vanhaa valurautaista johtoa poistui käytöstä Jäniksenlinna-Järvenpää yhdysjohtoon kuuluvan Saunaniityn kaavaalueen rakentamisen yhteydessä. Valurautainen dn 400 johto korvattiin de 500 PVCmuovijohdolla. Johtoverkon tilastointi koki täydellisen uudistuksen, kun aiemmasta poiketen laadut ja määrät perustuvat nyt ensimmäistä kertaa laitoksella käytössä olevaan paikkatietojärjestelmään. Aiempina vuosina tilastointi on tehty vuodesta toiseen plus-miinus -periaatteella vuosimuutoksien perusteella, mikä vuosikymmenten saatossa on johtanut vääristyneisiin lukuihin. Tästä lähtien tilastossa erotetaan myös korkeapainejohdot ja raakavesijohdot eri tietoina, aiemmin rajanveto näissä oli epämääräinen. Kokonaisjohtopituus uuden tilastoinnin mukaan on 166,8 km, mikä poikkeaa hieman aiemmasta luvusta 159,5 km. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 17 erilaista mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna yhteensä 8,251 milj.m 3. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä kwh eli noin 0,03 kwh/m 3 (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). VEDEN LAATU Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden 2011 alusta uusittu ja käyttöön otettu tutkimusohjelma on vahvistettu vuosille ja sen ovat jäsenkuntien terveysviranomaiset käsitelleet ja hyväksyneet. Osakkuudet muissa yhtiöissä PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN VESI OY Kuntayhtymä omisti kertomusvuoden alussa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä 1300 osakkeesta 71 kpl eli 5,46 %. Yhtiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen puheenjohtaja Pasi Rokosa. Yhtiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirk- Vesinäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä, laboratoriotutkimukset on teetetty Novalab Oy:n laboratoriossa Karkkilassa. Näytteenottoohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi viidestätoista valitusta käyttöpisteestä. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran konummen kuntien, Hyvinkään kaupungin ja Altia Oyj:n kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Vuonna yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän vuosimaksua euroa (vuonna euroa). Vuosimaksun suuruus kasvoi edellisvuodesta lisääntyneen osakemäärän takia, vaikka osakekohtainen maksu pysyi edellisvuoden suuruise- kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä, joka toinen kuukausi otettavat näytteet vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Kertomusvuonna otettiin yhteensä 558 näyte-erää (v kpl), joista tehtiin yhteensä 6853 analyysiä (v ). na. Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä euroa, edellisvuoden summan oltua euroa. Käyttömaksun pienenemiselle löytyy syy sateisesta kesästä. Tunneliyhtiölle ei tullut korvausvelvoitteita Kymijoen voimalaitoksille, jotka juoksuttivat vettä ohi turpiinien. Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksella toteutettiin poikkeuksellisen laaja puhdasvesialtaiden puhdistusoperaatio. Toimenpiteen johdosta alueen suurimman vedentuotantoyksikön tuotanto oli pois käytöstä ja aiheutti erikoistoimenpiteitä veden jakeluun. Kuvassa puhdistusyksikkö valmistautumassa altaassa työskentelyyn. Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 461/2000 mukaiset laatuvaatimukset. Veden laadun hyvää tasoa kuvaa myös se, että yhtään ylitystä ei liioin tapahtunut laatuvaatimuksia tiukempien suositusjen osalta. KIINTEISTÖ OY TUUSULAN VANHA KUNNANTALO Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön 1169 osakkeesta 372 kpl eli 31,8%. Yhtiökokouksissa kuntayhtymää edusti yhtymähallituksen puheenjohtaja Pasi Rokosa. Yhtiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä euroa (v euroa )

9 Talous TULOSLASKELMA INVESTOINTIEN TOTEUMA TA %TA TUOTOT myynti liiketoiminnan muut tuotot tuet ja avustukset muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE POISTOT SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS RAHASTOJEN LISÄYS/VÄHENNYS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/liittynyt asukas Liittynyt asukasmäärä Kohde TA Muut pitkävaikutteiset menot Toimiston ikkunat Rakennukset ja rakennelmat Jäniksenlinna-Järvenpää johtosaneeraus Hiihtomajan paineenkorotusasema Vähänummen vesilaitoksen saneeraus Vähänummen varasto Rusutjärven logiikkakeskus Firan laitoksen saneeraus Firan vesijohto Saunaniityn vesijohto Linjatien mittausasema Pohjavedenpinnan mittausasemat Rakennukset ja rakennelmat yhteensä Osakehankinnat Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeet Maanhankinnat Irtaimistohankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on ,41 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. RAHOITUSLASKELMA TA Tulorahoitus Investoinnit NETTOKASSAVIRTA Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset KASSAVAROJEN MUUTOS TASEEN KEHITTYMINEN Vastaavaa pysyvät vastaavat vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastattavaa oma pääoma varaukset pitkäaik. vieras pääoma lyhytaik. vieras pääoma yhteensä Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate 7 3,3 3,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Lainakanta Lainakanta ,e/liittynyt asukas

10 Pohjavesialueet Verkosto Nuppulinna Puolukkakallio 18 19

11 Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 7,5 9,2 12 8,1 8,8 ph-luku 12 6,5 6,6 12 8,0 8,2 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,6 12 1,0 1,1 Happi mg/l 12 3,5 5, ,8 12,3 Hiilidioksidi mg/l <0,53 1,0 Rauta Fe mg/l 12 <0,016 <0,02 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 12 <0,0086 <0,02 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 12 21,8 33,0 Kok. kovuus dh ,7 12 3,5 3,8 Kalsium Ca mg/l 12 19,4 21 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,023 0,025 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0, <0,0042 <0,015 Nitraattityppi mgn/l 3 0,15 0,26 Nitriitti mg/l 12 <0,014 <0,05 mg/l 3 9,3 10 Alumiini Al mg/l 3 <0,005 <0,005 Arseeni As mg/l 3 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 3 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 3 0,07 0,07 Kadmium Cd mg/l 3 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 3 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 3 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 3 0,007 0,012 Lyijy Pb mg/l 3 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 3 <0,003 <0,003 Sinkki Zn mg/l 3 0,012 0,030 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 12 0, ,6 24 Sameus FTU 12 <0,19 0,53 12 <0,21 0,65 TOC mg/l 12 <1 1,2 Lämpötila C 12 6,7 7,0 12 7,2 8,2 ph-luku 12 6,4 6,6 12 7,9 8,0 Alkaliteetti mmol/l 12 1,0 1,2 12 1,2 1,3 Happi mg/l 12 7,9 8, ,0 12,4 Hiilidioksidi mg/l ,6 1,9 Rauta Fe mg/l 12 <0,02 <0,02 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 12 <0,01 <0,01 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l Kok. kovuus dh 12 4, ,2 Kalsium Ca mg/l 12 24,5 25 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0, <0,0042 <0,015 Nitraattityppi mgn/l 3 1,3 1,4 Nitriitti mg/l 12 <0,014 <0,05 mg/l Alumiini Al mg/l 3 <0,005 <0,005 Arseeni As mg/l 3 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 3 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 3 0,057 0,06 Kadmium Cd mg/l 3 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 3 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 3 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 3 0,004 0,008 Lyijy Pb mg/l 3 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 3 <0,003 <0,003 Sinkki Zn mg/l 3 0,003 0,005 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml ,9 34 Sameus FTU 12 <0,14 0,49 12 <0,21 0,47 TOC mg/l 12 <1 1,

12 Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Jäniksenlinnan vesilaitos Koskenmäen vesilaitos Lämpötila C 35 6,4 8,0 12 6,1 7,6 ph-luku 35 6,6 6,7 12 7,4 7,4 Alkaliteetti mmol/l 35 0,5 0,8 12 1,0 1,1 Happi mg/l 35 <2,4 6,6 12 7,5 8,4 Hiilidioksidi mg/l ,7 6,4 Rauta Fe mg/l 35 <0,32 1,8 12 <0,031 0,06 Mangaani Mn mg/l 35 <0,075 0,3 12 <0,012 0,03 Kloridi mg/l 35 <6,4 9 Kok. kovuus dh 35 1, ,3 3,7 Kalsium Ca mg/l Ammoniumtyppi mgn/l 8 0,027 0,03 Nitriittityppi mgn/l 8 <0,002 <0, <0,0042 <0,015 Nitraattityppi mgn/l 8 <0,26 0,6 Nitriitti mg/l 12 <0,014 <0,05 mg/l 8 14,6 19 Alumiini Al mg/l 8 <0,01 0,03 Arseeni As mg/l 8 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 8 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 8 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 8 0,53 0,96 Kadmium Cd mg/l 8 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 8 <0,0011 0,002 Kromi Cr mg/l 8 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 8 0,003 0,005 Lyijy Pb mg/l 8 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 8 <0,0034 0,006 Sinkki Zn mg/l 8 0,008 0,016 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml 35 0, E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 35 0, Kok.bakteerit kpl/ml 35 0, ,25 1 Sameus FTU 35 <2, ,54 2 TOC mg/l 35 1,9 3,1 Lämpötila C 4 7,7 8,0 12 7,7 9,6 ph-luku 4 6,5 6,5 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 4 0,8 0,9 12 1,0 1,0 Happi mg/l 4 7,7 8, ,0 12,7 Hiilidioksidi mg/l <0,94 1,4 Rauta Fe mg/l 4 <0,016 <0,02 12 <0,02 0,026 Mangaani Mn mg/l 4 <0,0077 <0,01 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 4 27,8 30,0 Kok. kovuus dh 4 4,4 4, ,3 Kalsium Ca mg/l 12 23,8 25,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 0,024 0,024 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0, <0,0075 0,042 Nitraattityppi mgn/l 1 2,7 2,7 Nitriitti mg/l 12 <0,025 0,14 mg/l Alumiini Al mg/l 1 0,0060 0,0060 Arseeni As mg/l 1 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 1 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 1 0,08 0,08 Kadmium Cd mg/l 1 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 1 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 1 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 1 0,014 0,014 Lyijy Pb mg/l 1 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 1 <0,003 <0,003 Sinkki Zn mg/l 1 0,003 0,003 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 4 0, ,33 4 Sameus FTU 4 <0,67 1,9 12 <0,37 0,932 TOC mg/l 4 1,2 1,

13 Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Marjamäen vesilaitos Paippisten vesilaitos Lämpötila C 8 6,9 9,8 11 7,0 8,0 ph-luku 8 6,6 6,7 11 7,8 7,9 Alkaliteetti mmol/l 8 1,8 2,5 11 1,7 1,7 Happi mg/l 8 1,3 1, ,9 12,4 Hiilidioksidi mg/l ,8 3,3 Rauta Fe mg/l 8 <0,15 0,32 11 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 8 0,029 0,04 11 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 8 15,4 21 Kok. kovuus dh 8 6,5 8, ,2 Kalsium Ca mg/l 11 25,2 26,0 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0,023 0,025 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,002 <0, <0,0044 <0,015 Nitraattityppi mgn/l 2 0,62 1 Nitriitti mg/l 11 <0,015 <0,05 mg/l Alumiini Al mg/l 2 <0,005 <0,005 Arseeni As mg/l 2 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 2 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 2 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 2 0,31 0,36 Kadmium Cd mg/l 2 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 2 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 2 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 2 0,003 0,003 Lyijy Pb mg/l 2 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 2 <0,003 <0,003 Sinkki Zn mg/l 2 0,008 0,011 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 8 0, ,18 1 Sameus FTU 8 <1,9 4,3 11 0,24 0,73 TOC mg/l 8 <1,2 1,5 Lämpötila C 8 6,4 7,0 12 6,3 7,4 ph-luku 8 6,8 6,9 12 7,2 7,5 Alkaliteetti mmol/l 8 1,7 1,8 12 1,7 1,7 Happi mg/l 8 2,1 4, ,8 12,2 Hiilidioksidi mg/l ,4 26,0 Rauta Fe mg/l 8 <0,23 0,49 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 8 <0,016 0, <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 8 16,5 20,0 Kok. kovuus dh 8 5, ,8 6,2 Kalsium Ca mg/l 12 21,9 23,0 Ammoniumtyppi mgn/l 2 0,029 0,029 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,002 <0, <0,0042 <0,015 Nitraattityppi mgn/l 2 0,23 0,41 Nitriitti mg/l 12 <0,014 <0,05 mg/l 2 26,5 32 Alumiini Al mg/l 2 <0,005 <0,005 Arseeni As mg/l 2 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 2 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 2 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 2 0,36 0,44 Kadmium Cd mg/l 2 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 2 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 2 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 2 0,004 0,007 Lyijy Pb mg/l 2 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 2 <0,003 <0,003 Sinkki Zn mg/l 2 0,009 0,011 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 8 0, ,17 2 Sameus FTU 8 <2, <0,18 0,44 TOC mg/l 8 <1 1,

14 Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Rusutjärven vesilaitos Kaikulan vesilaitos Lämpötila C 24 6,3 8,4 12 6,6 7,0 ph-luku 24 6,8 6,9 12 7,5 7,5 Alkaliteetti mmol/l 24 0,4 0,8 12 0,9 0,9 Happi mg/l 24 5,5 10,8 12 8,2 8,9 Hiilidioksidi mg/l ,3 3,9 Rauta Fe mg/l 24 <0,037 0,1 12 <0,021 0,03 Mangaani Mn mg/l 24 <0,022 0,07 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l ,0 Kok. kovuus dh 24 2,0 4, ,4 Kalsium Ca mg/l 12 15,8 18,0 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <0,022 0,022 Nitriittityppi mgn/l 6 <0,002 <0, <0,0042 <0,015 Nitraattityppi mgn/l 6 0,33 0,43 Nitriitti mg/l 12 <0,014 <0,05 mg/l 6 12,4 22 Alumiini Al mg/l 6 <0,013 0,0430 Arseeni As mg/l 6 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 6 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 6 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 6 0,16 0,32 Kadmium Cd mg/l 6 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 6 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 6 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 6 <0,0015 0,003 Lyijy Pb mg/l 6 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 6 <0,003 <0,003 Sinkki Zn mg/l 6 <0,0038 0,007 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 24 0, Sameus FTU 24 <0,7 7,7 12 0,28 0,35 TOC mg/l 24 <2,1 3,3 Lämpötila C 4 6,4 6,7 10 6,5 7,0 ph-luku 4 6,6 6,7 10 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 4 0,5 0,6 10 1,4 1,4 Happi mg/l 4 8,6 8, ,1 10,4 Hiilidioksidi mg/l ,9 1,5 Rauta Fe mg/l 4 <0,016 <0,02 10 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 4 <0,0077 <0,01 10 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 4 <3,2 5,9 Kok. kovuus dh 4 2,1 2,1 10 4,5 4,6 Kalsium Ca mg/l 10 26,1 27,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 0,028 0,028 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0, <0,0064 0,018 Nitraattityppi mgn/l 1 0,79 0,79 Nitriitti mg/l 10 <0,021 0,059 mg/l Alumiini Al mg/l 1 <0,005 <0,005 Arseeni As mg/l 1 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 1 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 1 0,15 0,15 Kadmium Cd mg/l 1 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 1 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 1 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 1 0,007 0,007 Lyijy Pb mg/l 1 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 1 <0,003 <0,003 Sinkki Zn mg/l 1 0,003 0,003 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 4 0, Sameus FTU 4 0,1 0,2 10 <0,18 0,32 TOC mg/l 4 <0,92 <

15 Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Vähänummen vesilaitos Korkeamäen vesilaitos Lämpötila C 12 5,2 6,6 12 7,0 10,1 ph-luku 12 6,6 6,9 12 7,7 7,8 Alkaliteetti mmol/l 12 1,1 1,4 12 1,2 1,2 Happi mg/l 12 4,7 5, ,2 12,5 Hiilidioksidi mg/l ,3 4,1 Rauta Fe mg/l 12 <0,27 1,2 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 12 0,034 0,1 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 12 22,5 28,0 Kok. kovuus dh 12 5,2 5,8 12 5,4 5,7 Kalsium Ca mg/l 12 24,3 26,0 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,022 0,023 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0, <0,0042 <0,015 Nitraattityppi mgn/l 3 0,59 0,76 Nitriitti mg/l 12 <0,014 <0,05 mg/l 3 34,3 44 Alumiini Al mg/l 3 <0,012 0,026 Arseeni As mg/l 3 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 3 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 3 0,28 0,48 Kadmium Cd mg/l 3 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 3 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 3 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 3 0,006 0,013 Lyijy Pb mg/l 3 <0,003 0,006 Nikkeli Ni mg/l 3 <0,004 0,006 Sinkki Zn mg/l 3 0,012 0,022 Liuottimet µg/l 3 (*) (*) Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 12 2, ,5 4 Sameus FTU 12 <1,7 7,2 12 <0,21 0,65 TOC mg/l 12 <1,1 1,5 (*) Trikloorieteeni mg/l 3 <0,002 0,003 Lämpötila C 16 6,2 7,0 12 6,7 7,7 ph-luku 16 6,7 7,1 12 7,9 8,0 Alkaliteetti mmol/l 16 2,4 3,8 12 2,2 2,3 Happi mg/l 16 <2,6 5, ,8 12,8 Hiilidioksidi mg/l ,5 3,2 Rauta Fe mg/l 16 <0,24 0,7 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 16 <0,2 0,52 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 16 13,8 17,0 Kok. kovuus dh 16 7,9 11,0 12 7,5 7,9 Kalsium Ca mg/l 12 28,2 30,0 Ammoniumtyppi mgn/l 4 0,032 0,04 Nitriittityppi mgn/l 4 <0,002 <0, <0,0086 <0,015 Nitraattityppi mgn/l 4 0,8 2,1 Nitriitti mg/l 12 <0,028 <0,05 mg/l 4 33,8 47 Alumiini Al mg/l 4 <0,005 <0,005 Arseeni As mg/l 4 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 4 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 4 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 4 0, ,2 Kadmium Cd mg/l 4 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 4 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 4 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 4 0,005 0,006 Lyijy Pb mg/l 4 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 4 <0,0043 0,0060 Sinkki Zn mg/l 4 0,010 0,015 Liuottimet µg/l 4 (*) (*) Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 16 2, ,2 14 Sameus FTU 16 <2,8 8,6 12 <0.3 0,62 TOC mg/l 16 <1,2 1,6 (*) Trikloorieteeni mg/l 4 <0,001 0,

16 Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Santakosken vesilaitos Lämpötila C 4 4,9 7,0 12 6,4 7,0 ph-luku 4 6,9 7,0 12 7,6 7,7 Alkaliteetti mmol/l 4 1,5 1,6 12 2,1 2,2 Happi mg/l 4 5,3 5, ,9 11,5 Hiilidioksidi mg/l ,3 Rauta Fe mg/l 4 0,10 0,12 12 <0,02 0,024 Mangaani Mn mg/l 4 <0,013 0, <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 4 15,5 16,0 Kok. kovuus dh 4 5,1 5,3 12 6,6 7,7 Kalsium Ca mg/l 12 30,5 36,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0, <0,0042 <0,015 Nitraattityppi mgn/l 1 1,4 1,4 Nitriitti mg/l 12 <0,014 <0,05 mg/l Alumiini Al mg/l 1 0,009 0,0090 Arseeni As mg/l 1 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 1 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 1 0,6 0,6 Kadmium Cd mg/l 1 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 1 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 1 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 1 0,001 0,001 Lyijy Pb mg/l 1 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 1 <0,003 <0,003 Sinkki Zn mg/l 1 0,009 0,009 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 4 0, ,083 1 Sameus FTU 4 <0,76 1,1 12 0,27 0,68 TOC mg/l 4 <0,89 <

17 VERKOSTOANALYYSIT Tulosten yhteenveto vuodelta JÄRVENPÄÄ KERAVA Järvenpään uimahalli Järvenpään terveyskeskus Satukallion K-Market Haarajoen K-Market Keravan terveyskeskus Kalevan päiväkoti Päiväkoti Aarre Kotimäen palvelutalo Alikerava lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max Lämpötila C 6 8, ,6 11,7 6 11, ,5 9,8 6 10,3 14,8 6 11,3 14,6 6 8,8 12,5 6 7,2 7,8 Sameus FTU 6 0,27 0,43 6 0,25 0,42 6 <0,25 0,44 6 <0,32 0,60 6 0,43 0,68 6 0,34 0,53 6 0,34 0,67 6 0,34 0,45 6 0,43 1,05 Väri mgpt/l 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 ph-luku 6 7,6 7,7 6 7,6 7,6 6 7,4 7,7 6 7,8 7,9 6 7,4 7,5 6 7,6 7,6 6 7,5 7,6 6 7,6 7,7 6 7,6 7,6 Kok. kovuus dh 6 4,0 4,3 6 3,6 4,0 6 5,8 6,1 6 5,3 5,6 6 3,3 3,4 6 3,2 3,4 6 3,2 3,5 6 3,5 4,0 6 3,3 3,4 Johtokyky ms/m 6 18, , , , , , , , ,7 15 Rauta Fe mg/l 6 <0,023 0,03 6 <0,025 0,04 6 <0,02 <0,02 6 <0,02 <0,02 6 <0,02 <0,02 6 <0,031 0,05 6 <0,022 0,03 6 <0,028 0,05 6 <0,026 0,034 Mangaani Mn mg/l 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 Kolibakt. kpl/100ml Clostrium perfringens kpl/100ml Alumiini mg/l 1 0,007 0, ,007 0,007 1 <0,005 <0, ,006 0, ,006 0, ,008 0, ,009 0, ,008 0,008 1 <0,005 <0,005 Arseeni mg/l 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 Elohopea Hg µg/l 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 Fluoridi mg/l 1 0,38 0,38 1 0,40 0,40 1 0,42 0,42 1 0,32 0,32 1 0,39 0,39 1 0,31 0,31 1 0,28 0,28 1 0,31 0,31 1 0,40 0,40 Kadmium Cd mg/l 1 <0,0005 <0, <0,0005 <0, <0,0005 <0, <0,0005 <0, <0,0005 <0, <0,0005 <0, <0,0005 <0, <0,0005 <0, <0,0005 <0,0005 Kromi Cr mg/l 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 1 <0,001 <0, ,016 0, ,036 0, ,009 0, ,031 0, ,015 0, ,200 0, ,038 0, ,006 0,006 Lyijy Pb mg/l 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 Natrium Na mg/l 1 7,8 7,8 1 4,8 4,8 1 13,0 13,0 1 11,0 11,0 1 5,0 5,0 1 5,3 5,3 1 5,3 5,3 1 5,4 5,4 1 4,8 4,8 Nikkeli Ni mg/l 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,49 0,49 1 0,41 0,41 1 0,24 0,24 1 0,62 0,62 1 0,38 0,38 1 0,37 0,37 1 0,35 0,35 1 0,36 0,36 1 0,38 0,38 Pestisidit µg/l Sulfaatti SO4 mg/l Kloridi mg/l 1 9,9 9,9 1 5,4 5,4 1 16,0 16,0 1 21,0 21,0 1 5,9 5,9 1 7,0 7,0 1 7,1 7,1 1 6,9 6,9 1 5,8 5,8 Kok. bakteerit kpl/ml Fek. streptok. kpl/100ml TOC mg/l 1 1,2 1,2 1 1,3 1,3 1 0,6 0,6 1 0,8 0,8 1 1,6 1,6 1 1,5 1,5 1 1,6 1,6 1 1,7 1,7 1 1,6 1,6 Nitraatti mg/l 1 2,2 2,2 1 1,8 1,8 1 1,1 1,1 1 2,7 2,7 1 1,7 1,7 1 1,6 1,6 1 1,5 1,5 1 1,6 1,6 1 1,7 1,7 Nitriitti mg/l 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,

18 VERKOSTOANALYYSIT Tulosten yhteenveto SIPOO TUUSULA Nikkilän terveyskeskus Söderkulla palvelutalo Nordkalk Kalkkiranta Box Sale Hyrylän terveyskeskus Kellokoski Kustaa Adolf-koti Jokela Ester Matilda-koti Lemminkäinen Lämpötila C 6 10, ,6 12,9 6 13,4 17,2 6 8, ,4 12,6 6 9, ,4 11,3 6 9,8 13,2 Sameus FTU 6 1,6 5,8 6 0,27 0,50 6 0,25 0,31 6 <0,25 0,43 6 0,47 0,63 6 <0,69 2,3 6 0,26 0,36 6 <0,25 0,74 Väri mgpt/l 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 ph-luku 6 7,3 7,5 6 7,6 7,7 6 7,6 7,6 6 7,5 7,7 6 7,8 7,9 6 7,9 8,0 6 7,6 7,7 6 8,1 8,2 Kok, kovuus dh 6 5,4 6,1 6 3,4 3,6 6 3,3 3,6 6 3,4 3,5 6 4,4 5,0 6 7,4 7,9 6 5,1 7,4 6 3,6 3,9 Johtokyky ms/m 6 26, , , , , , , ,7 20 Rauta Fe mg/l 6 0,075 0,12 6 <0,02 0,02 6 <0,02 <0,02 6 <0,02 0,02 6 <0,027 0,05 6 <0,02 <0,02 6 <0,023 0,04 6 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 Kolibakt. kpl/100ml Clostrium perfringens kpl/100ml Alumiini mg/l 1 0,008 0, ,010 0, ,008 0, ,008 0, ,010 0, ,005 0, ,005 0,005 1 <0,005 <0,005 Arseeni mg/l 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 Elohopea Hg µg/l 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 Fluoridi mg/l 1 0,39 0,39 1 0,31 0,31 1 0,30 0,30 1 0,30 0,30 1 0,15 0,15 1 0,49 0,49 1 0,44 0,44 1 0,08 0,08 Kadmium Cd mg/l 1 <0,0005 <0, <0,0005 <0, <0,0005 <0, <0,0005 <0, <0,0005 <0, <0,0005 <0, <0,0005 <0, <0,0005 <0,0005 Kromi Cr mg/l 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 1 0,098 0, ,097 0, ,110 0, ,056 0, ,003 0, ,005 0, ,017 0, ,001 0,001 Lyijy Pb mg/l 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 Natrium Na mg/l 1 11,0 11,0 1 5,1 5,1 1 6,0 6,0 1 5,4 5,4 1 6,6 6,6 1 14,0 14,0 1 5,7 5,7 1 10,0 10,0 Nikkeli Ni mg/l 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,25 0,25 1 0,37 0,37 1 0,37 0,37 1 0,37 0,37 1 0,88 0,88 1 1,2 1,2 1 0,42 0,42 1 0,15 0,15 Pestisidit µg/l mg/l Kloridi mg/l 1 14,0 14,0 1 7,0 7,0 1 7,4 7,4 1 6,9 6,9 1 12,0 12,0 1 13,0 13,0 1 5,8 5,8 1 19,0 19,0 Kok. bakteerit kpl/ml Fek. streptok. kpl/100ml TOC mg/l 1 0,6 0,6 1 1,4 1,4 1 1,7 1,7 1 1,8 1,8 1 1,5 1,5 1 0,6 0,6 1 1,4 1,4 1 0,6 0,6 Nitraatti mg/l 1 1,1 1,1 1 1,6 1,6 1 1,6 1,6 1 1,6 1,6 1 3,9 3,9 1 5,3 5,3 1 1,9 1,9 1 0,66 0,7 Nitriitti mg/l 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 VESITORNIT Tulosten yhteenveto Hyrylä Jokela Järvenpää Kellokoski Etelä-Kerava Kerava Nikkilä Söderkulla Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Lämpötila C 6 6, ,5 11,8 6 7,4 9,6 6 7,3 10,3 6 6,7 7,0 6 7,2 8,5 6 7, ,6 10,

19 Kirkkotie 49, Tuusula fax (09) Häiriötilannetiedote KANSIKUVA (Jukka Nissinen) Hyrylän vanha elementtirakenteinen vesitorni purettiin keväällä. Tornin huono kunto todettiin jo 1990-luvulla. Sen rakenteita tuettiin kahteen kertaan ja tornin täyttöastetta jouduttiin rajoittamaan jo 2000-luvun alussa. Kokonaan torni jäi pois käytöstä vuonna 2008 Hyrylän uuden tornin käyttöönoton myötä. Torni oli Tuusulan kunnan vesihuoltolaitoksen omaisuutta. TAKAKANNEN KUVA (Jukka Nissinen) TSV oli mukana Sipoon Messuilla uudella huoltoautolla ja vesihuoltoperäkärryllä. 36 Design, foto Jukka Nissinen Savion Kirjapaino 2013