2014 Vuosikertomus PB 1

Transkriptio

1 Vuosikertomus 1

2 toimitusjohtajan katsaus Tulevan suunnittelua Kuntayhtymän 47. toimintavuosi on takana. Vuosi ei jäänyt historiaan aivan tavallisena toimintavuotena, kun lokakuussa tapahtunut eteläisen Sipoon vedenlaatuongelma aiheutti ylimääräisen panostuksen toimintarutiineihin niin kuntayhtymässä kuin muissakin asiaa koskettavissa organisaatioissa. Tätä poikkeusta lukuun ottamatta voimme kuitenkin olla tyytyväisiä vuoden saavutuksiin. Talous pysyi hyvin ennakoiduissa luvuissaan, veden laatu oli moitteeton koko jakelualueella, asiakasreklamaatioita kirjattiin erittäin vähän ja koko organisaatio toimi perinteisellä, tehokkaalla tavallaan. Syyskuun alusta voimaan tulivat sekä uudistettu vesihuoltolaki että ympäristönsuojelulaki. Myös talousvesiasetuksen muutos astui voimaan samanaikaisesti. Mitään radikaaleja muutoksia käytännön asioihin, ainakaan oman kuntayhtymämme osalta, eivät säädösmuutokset tuoneet. Säännökset häiriötilanteisiin varautumisesta ja talousvesiasetuksen määräykset desinfioinnin pikaisesta toteuttamisesta ovat kannaltamme tärkeimpiä. Nämä eivät kuitenkaan vaadi välittömiä toimenpiteitä, mutta näiden osalta kehittäminen ja toimintavalmius tulee pitää korkeassa ssa tulevaisuutta ajatellen. Söderkullan taajamaa ja koko eteläistä Sipoota, myös Helsingille siirtyneitä alueita, koetteli veden laatuongelma noin kuukauden ajan alkaen 7. lokakuuta. Söderkullan vesitornista peräisin oleva saastutuslähde aiheutti huomattavat operaatiot tiedotuksessa, teknisissä toimenpiteissä sekä myös terveydenhuoltopuolella. Noin sadan henkilön todennäköinen sairastuminen veden välityksellä luokitti tapauksen vesiepidemiaksi. Ensimmäistä kertaa vesilaitos kuntayhtymän historiassa toteutettiin veden hallittu klooraus noin kuukauden ajan, mikä tietenkään ei voinut olla vaikuttamatta veden nautittavuuteen alueella. Paikallisten terveysviranomaisten, kunnan tiedotusvastaavan ja vesilaitoksen kanssa kriisitilannetta kuitenkin hoidettiin hyvässä yhteistoiminnassa, eikä tässä toiminnassa liene moitteen sijaa löytynyt. Tapaus tietenkin aiheuttaa jatkotoimenpiteitä tarkistamaan ja parantamaan alueemme kaikkien vesitornien hygieniaturvallisuutta. Vuoden myyty kokonaisvesimäärä alueella ylitti toistamiseen 9,0 milj.m 3 :n rajan. Tosin edellisvuoteen verrattuna tapahtui pientä laskua, mikä suurelta osin selittyy vuonna 2013 Vantaalla tapahtuneesta putkirikosta ja sen seurauksena toimitetusta korvausvedestä rajan taakse. Toimitettu kokonaisvesimäärä vuonna oli 9,01 milj. m 3. Kuntayhtymän taloudessa tuloslaskelman osalta edettiin positiivisesti talousarviota paremmissa tuloslukemissa. Tilikauden tulos ennen varauksia ja veroja on euroa, mikä on noin 82 % yli talousarvion. Toimintatuotot olivat yhteensä 3,342 milj.euroa (muutos + 1,5 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,206 milj.euroa ( 36,0 % tuotoista, muutos + 8,0 % edellisvuodesta). Hyvän toiminnallisen tuloksen tavoitteena on varautua lähivuosien suurinvestoinnin, Jäniksenlinnan vesilaitoksen laajennukseen. Tilinpäätöksessä tehtävän investointivarauksen ja verojen jälkeen tilikauden ylijäämäksi jää euroa. Investointeihin kertomusvuonna käytettiin yhteensä euroa. Tämä on huomattavasti alle keskitason ja talousarvionkin. Suurin yksittäinen tekijä alitukseen on Jäniksenlinnan laitossaneeraukseen varattu määräraha, jota käytettiin pelkästään hankkeen suunnitteluun, eikä rakentamisen aloitukseen, kuten talousarviota tehtäessä oli ajateltu. Tärkein investointi Jäniksenlinnan suunnitteluprosessin ohella oli Hyrylän keskustassa olevien huonokuntoisten yhdysvesijohtojen saneeraus. Kulunut vuosi oli edellisvuosien tapaan kuntaelämässä erilaisten tehostamis- ja yhdistymisselvitysten aikaa. Metropolihallinnosta valmistui selvitys, samoin Uudenmaan nk. kasikuntaselvitys. Minkäänlaisia päätöksiä näistä ei syntynyt. Kuntayhtymä sai olla näiden ulkopuolella, ja jää odottamaan, mitä kenties tuleman pitää. Kuitenkin työrauha omiin asioihin vuonna oli positiivinen asia ja antoi mahdollisuuden toimia täysillä niin toimivassa organisaatiossa kuin päätöksenteossakin. Tästä suuret kiitokset kaikille mukana olleille. Unto Tanttu Toimitusjohtaja Veden laatu oli kokonaisuudessaan moitteetonta, vaikka Söderkullassa koettiin vedenlaatuongelmia noin kuukauden verran. Kuva Söderkullan vesitornista. 2 3

3 Vuoden tapahtumia Katseet kohti vesitorneja Nikkilä Söderkulla Kuntayhtymän alueella viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtuneet laajamittaiset veden laatuhäiriöt ovat kaikki tavalla tai toisella liittyneet vesitorneihin. Tornithan ovat Kellokosken tornia lukuun ottamatta jäsenkuntien omaisuutta. Vuonna 1998 on torneista tehty jäsenkuntien kanssa käyttö- ja kunnossapitosopimukset, jotka velvoittavat Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän huolehtimaan ja tarkkailemaan tornien kuntoa kuitenkin rajauksella, että tarpeelliset korjaus- ja uusimistyöt kuuluvat tornin omistavalle kunnalle. Kertomusvuoden lokakuussa tapahtunut, Söderkullan vesitornin aiheuttama laatuhäiriö oli taas omalla tavallaan yllätys, johon ei ollut riittävästi varauduttu. Tornin jo alun perin virheelliset katon räystäsrakenteet tulivat uusituiksi, ja samalla myös muiden alueemme tornien vastaavat yksityiskohdat tarkistettua. Työn alla on jo muutaman vesitornin korjausoperaatiot. Tulevaisuutta silmällä pitäen harkinnassa, ja osin jo koemielessä toteutettunakin, on tornien valvontamenetelmien tehostaminen ja mahdollisten lisäkäsittelytekniikoiden toteuttaminen laaturiskien eliminoimiseksi. Edellä mainitun Söderkullan poikkeustilanteen johdosta lokakuuta leimasi poikkeuksellinen työtahti koko organisaatiossa. Jatkuva yhteistyö ja neuvonpito terveysviranomaisten sekä kunnan viestinnän ja vesilaitoksen kanssa sujuivat mutkattomasti ja tilanne saatiin olosuhteisiin nähden pidettyä hyvin hallinnassa. Selvitykset ja toimenpiteet itse vesitornissa olevan rakennevian osalta veivät aikansa. Väliaikainen vedenjakelu Söderkullassa vaati resursseja, johon saatiin apua kuntayhtymän muilta jäsenlaitoksilta. Veden kloorausdesinfiointi Etelä-Sipooseen syötettävään veteen onnistui hyvin. Kaiken kaikkiaan vedenkäyttäjien kannalta ikävä tapahtumasarja saatiin loppuun suoritettua ja paluu normaalielämään tapahtui marraskuun alussa. Edellisvuosina paljon esillä ollut ajatus vesikapasiteetin rakentamiseksi naapurikuntien vesilaitosten kanssa yhteistyönä koki hiljaisemman välivaiheen vuonna. Tilanteeseen vaikutti oleellisimmin Porvoon alustava päätös kääntyä lisävesiasiassa Helsingin suuntaan. Kuntayhtymän kannalta tämä tarkoitti ainakin kustannusmielessä entistä pienempää todennäköisyyttä lähteä toteuttamaan tuotantolaitoksia oman alueensa ulkopuolelle. Tosin minkään suuntaisia päätöksiä asiassa ei ole tehty. Vain tulevaisuus näyttää asiassa suunnan. Investointipuolella päähankkeena oli Hyrylän keskustassa sijaitsevien yhdysjohtojen saneeraus. Kunnantalon risteyksessä tapahtuneiden useiden vuototapausten seurauksena osa putkiosuuksista oli jo pitänyt sulkea, kun korjaaminen olisi vaatinut turhan mittavia järjestelyjä ja kustannuksia. Niin ikään Tuusulanjoen alitusputki, joka on rakennettu 70-luvulla, oli todettu huonokuntoiseksi. Työn yhteydessä uusittiin myös kunnantalon taloliittymä. Toimitetun veden laadun osalta vuosi sujui ongelmitta lukuun ottamatta jo mainittua Söderkullan vesitornitapausta. Tosin tässäkin on huomattavaa, että verkostosta otetuista, virallisista julkisen valvonnan mukaisista näytteistä ei poikkeamia löytynyt, vaan tilanne paljastui laitoksen oman käyttötarkkailun myötä. Toimitusvarmuuden suhteen vuosi sujui tavoitteiden mukaisesti. Yhtään vedenkäyttäjiin kohdistuvaa vesikatkoa ei aiheutunut. Asiakasreklamaatioita vuoden kuluessa kirjattiin edellisvuoden tapaan ennätyksellisen vähän, yhteensä 11. Poikkeustilanteisiin varautumista pidettiin edelleen yllä jäsenkuntien vesilaitosten, terveysvalvonnasta vastaavien viranomaisten ja tiedottajien kanssa. Kahdesti vuodessa pidettävät yhteispalaverit ovat tulleet jo vakioksi. Kuluneena vuonna työskentelypiiriä laajennettiin niin, että myös Keski-Uudenmaan pelastuslaitos sekä Hyvinkään ja Nurmijärven vesilaitokset olivat mukana. Kertomusvuoden aikana järjestettiin Tuusulassa yhteisharjoitus, johon osallistui sekä kuntayhtymän että Tuusulan vesihuollon koko henkilöstö. Näitä harjoituksia on tarkoitus jatkaa seuraavina vuosina muiden jäsenkuntien vesihuoltolaitoksilla. Kuntayhtymän palvelusopimuksissa tapahtui useita muutoksia vuonna kilpailutuksiin perustuen. Sekä siivous- että vartiointipalvelujen osalta uudet sopimusosapuolet aloittivat heinäkuun alussa. Siivoukset tästä eteenpäin hoitaa GR-Siivous Oy ja vartioinnin Turvatiimi Oy. Vakuutuspalvelut kilpailutettiin syksyllä ja uutena kuntayhtymän vakuutuslaitoksena toimii IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Henkilöstöhallinnon saralla kuntayhtymässä tarkistettiin tehtävänkuvaukset vakituisesti palkatun henkilöstön osalta, määritettiin tehtävän vaativuuden arvioinnit ja tehtäväkohtaiset palkat sekä myös henkilökohtaisten lisien arviointiperusteet. Vuoden vierailutapahtuma koettiin kesäkuun 3. päivä, kun valtakunnalliset vesihuoltopäivien osallistujat yhdessä Pohjoismaisen juomavesikonferenssin osallistujien kanssa tutustuivat Rusutjärven tekopohjavesilaitokseen ja Päijänne-tunneliin. Järvenpää Lähitulevaisuuden näkymiä Kuntauudistushankkeessa ei kertomusvuoden aikana edelleenkään tapahtunut juuri mitään ja näyttää jo hautautuneen. Sen sijaan pääkaupunkiseudulle suunniteltu metropolihallinto oli enemmän esillä. Tässä mallissa puheena oli myös yhteinen vesihuoltolaitos, ja tämä olisi tuomassa suuren muutoksen kuntayhtymän toimintaan. Itse asiassa nk. suppeamman mallin tapauksessa alueen vedentuotanto ja jakelu hoidettaisiin yhteisen organisaation toimesta, mikä tarkoittaisi niin kuntayhtymän kuin paikallisten vesilaitostenkin sulautumista yhteen suureen pääkaupunkiseutua palvelevaan organisaatioon. Minkäänlaisia päätöksiä, tai edes valmistelutyötä asian suhteen ei toistaiseksi ole. Tekniikkapuolella tärkein hanke on Jäniksenlinnan vesilaitoksen kapasiteetin lisääminen ja uuden laitostekniikan toteutus. Vuonna laadittujen toteutussuunnitelmien perusteella päästään varsinaiseen rakennustyöhön vuoden 2015 alkupuolella niin, että uusittu laitos on valmiina vuoden 2016 loppuun mennessä. Useaan otteeseen tässäkin vuosikertomuksessa mainittu Söderkullan vesitornin tapaus antaa aiheen panostaa lisää kaikkien alueella olevien vesitornien kuntoon ja hygieniavarmuuteen. Jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken tullaan valmistelemaan mm. käyttö- ja kunnossapitosopimuksiin tarkennuksia ja täydennyksiä. Tornien valvontaa ja teknistä varustamista harkitaan lisättäväksi. Huoli tuotantokapasiteetin riittävyydestä pidemmällä aikavälillä tulee pitää esillä jo lähivuosina, vaikkakin Jäniksenlinnan laitoslaajennus turvaa lyhyemmän aikavälin tarpeen. Erityisesti yhteishankkeet naapurilaitosten kanssa ovat tärkeitä. Toisaalta selvityksiä omien tuotantomahdollisuuksien lisäämiseen Päijänne-veteen perustuen tulee pitää yllä Jäniksenlinnan, Kaikulan ja Orikorven suunnalla sekä Rusutjärven tekopohjavesilaitoksella. Jokela Kellokoski 4 5

4 Rakentaminen KOSKENMÄEN-HYRYLÄNTIEN JOHTOSANEERAUS Edellisenä toimintavuotena 2013 käynnistetty johtosaneeraus Hyrylän keskustassa jatkui alkuvuonna ja saatiin valmiiksi aikataulustaan hieman jäljessä kesäkuun loppuun mennessä. Hankkeessa rakennettiin uusi johto-osuus, de 225 PVC/PEH, 194 metriä, Koskensillantielle korvaamaan käytöstä poistettu johto kunnantalon edestä. Yhdysjohto Rusutjärveltä korjattiin kaivamatonta saneeraustekniikkaa käyttäen sujuttamalla 570 metrin matkalta. Tämän yhdysjohdon materiaali on PEH-muovi, de 315 mm. Haasteellisen suunnittelutyön hankkeesta teki Pöyry Finland Oy ja syksyllä 2013 pidetyn urakkakilpailutuksen perusteella rakennustyön sai toteutettavakseen Putkistosaneeraus Eerola Oy. JÄNIKSENLINNAN LAITOSSANEERAUS Jo useita vuosia esivalmisteltu Jäniksenlinnan vesilaitoksen saneeraus ja laajennus eteni vuoden aikana yksityiskohtaisen suunnittelun tasolle. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n laatimat suunnitelmat valmistuivat aikataulussaan loppuvuodesta, ja heti vuoden 2015 alussa voidaan järjestää toteutuksen urakointikilpailutus. Aikataulutavoitteena on töiden aloitus keväällä 2015 niin, että uusittu laitos on valmiina käyttöön otettavaksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Suunniteltu laitoskokonaisuus käsittää uudet hiekka- ja kalkkisuodatinyksiköt oheistoimintoineen. Tätä varten rakennetaan uusi, erillinen prosessirakennus, jonka kerrosala on 990 m 2. Vanhasta laitosrakennuksesta käyttöön jäävät puhdasvesisäiliöt, pumppaamotilat, varasto, sähkötilat sekä valvomo. Uusi tekopohjaveden muodostamisalue otetaan käyttöön samassa yhteydessä. Hankkeen myötä laitoksen prosessitekniikan uusiutumisen lisäksi kapasiteetti nousee nykyisestä m 3 /vrk on m 3 /vrk. Hankkeen aloitusvuonna 2013 kaivorakentamisen ja suunnittelun yhteiskustannukset olivat euroa. MUUT INVESTOINNIT Uusia pohjaveden pinnan mittausasemia hankittiin Rusutjärven pohjavesialueelle 10 kpl. Kokonaiskustannus euroa. Energiaomavaraisuutta lisättiin siten, että toimiston keskusvalvomo varustettiin automaattisesti käynnistyvällä varavoimakoneella. Hankintakustannus asennustöineen oli euroa. Monen vuoden tauon jälkeen investoitiin myös pohjaveden suojeluun maanhankinnan muodossa. Firan vanha, kunnostamaton sora-alue ostettiin Stockmann Oyj:ltä euron kauppahinnalla. Tavoitteena on seuraavien vuosien aikana kunnostaa aluetta niin, että esim. auki kaivetun pohjavesilammikon riski pohjaveden laadulle pienenee. Järvenpäässä Poikkitien ja Sibeliuksenväylän saneeeraustyön yhteydessä tuli uusittavaksi myös kuntayhtymän yhdysvesijohtoja laitteineen. Näihin hankkeisiin kuntayhtymä osallistui suunnittelun ja valvonnan muodossa. Ulkopuoliset hankekustannukset menivät projektien laskuun aikoinaan allekirjoitettuihin johtojen sijoitussopimuksiin perustuen. KOSKENMÄEN-HYRYLÄNTIEN JOHTOSANEERAUS, e Vuonna 2013 Vuonna Yhteensä Suunnittelu, Pöyry Finland Oy Urakointi, Putkistosaneeraus Eerola Oy Maastotyöt Rakennuttajan hankinnat Yhteensä, euroa JÄNIKSENLINNAN LAITOSSANEERAUS, e Yleis- ja prosessisuunnittelu, FCG Oy Yksityiskoht. suunnittelu, FCG Oy Muut kulut 2950 Yhteensä

5 Organisaatio YHTYMÄVALTUUSTO Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon kertomusvuonna kuuluivat seuraavat henkilöt: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Markku Jyske Risto Kotti kaupungista Ilkka Kujala Matti Auranen Leo Lauramaa Lasse Puttonen Marjatta Tehi Tiina Aalto Keravan Janne Jutila Kaleva Laitinen kaupungista Eeva Lahtinen Saija Vakkila Marjatta Partanen Joel Juppi Juhani Tsokkinen Arja Rantanen Sipoon Rolf Björkell Gunilla Holmberg kunnasta Aslak Haarahiltunen Eva Kuntsi Kaj Lindqvist Hannele Backström Mari Viita Jani Nieminen Tuusulan Ismo Lappalainen Antti Piippo kunnasta Pirjo Maula Marjut Kylliäinen Jouko Riola Sampsa Rautio Liisa Sorri Tuija Reinikainen Yhtymävaltuuston toimikausi on Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Aslak Haarahiltunen, 1. varapuheenjohtajana Janne Jutila ja 2. varapuheenjohtajana Leo Lauramaa. Valtuusto kokoontui vuoden aikana 2 kertaa, tavanomaiset tilinpäätös- ja talousarviokokoukset. TARKASTUSLAUTAKUNTA Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: Henkilökunnan yhteinen soututapahtuma Tuusulanjärvellä Airoissa mukana myös kesätyöntekijät. Henkilöt vasemmalta Tuomas Turunen, Visa Veijanen, Unto Tanttu, Timo Ranta-Pere, Harri Ilvonen, Kaino Kaukinen, Matti Reponen, Jarmo Nivalainen, Janne Syrjälä, Mika Kuronen, Ossi Laaksonen, Sari Passila ja Eero Kittelä. Varsinainen jäsen Heikki Muttonen Keravalta Veikko Seuna Tuusulasta Marjatta Tehi Järvenpäästä Mari Viita Sipoosta Varajäsen Anne Kanerva Keravalta Juha Laine-Ylijoki Tuusulasta Tiina Aalto Järvenpäästä Jani Nieminen Sipoosta Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Mari Viita, varalla Marjatta Tehi. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi HTM/JHTT Raimo Vainio-Kaila BDO Audiator Oy:stä. YHTYMÄHALLITUS Valtuuston kaksivuotiskaudelle valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna oli seuraava: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Anneli Manninen* Hermanni Meronen kaupungista Jaana Siukola Seppo Heino Keravan Pertti Aalto Petri Asuinmaa kaupungista Leena Harjula-Jalonen Juhani Tsokkinen Sipoon Monika Hämäläinen Kukka-Maaria Nenonen kunnasta Heikki Vestman Mandi Alaterä *10.4. alkaen Marikki Myllyvirta Tuusulan Jukka Lehtonen Tanja Pekkola kunnasta Hans Malmlund Minna Höckert, alkaen Merja Laaksonen Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Hans Malmlund, varapuheenjohtajana Jaana Siukola. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Yhtymähallitus kokoontui vuoden aikana yhteensä 8 kertaa. Kokouksissa sihteerinä toimi talous- ja toimistosihteeri Sari Passila. HENKILÖKUNTA Kertomusvuoden aikana vakituisen henkilökunnan osalta tapahtui yksi muutos, kun vesilaitoksen hoitaja, sähkövastaava Kaino Kaukinen, jäi eläkkeelle alkaen, sähkövastaavan tehtävät siirtyivät Eero Kittelälle. Uutta henkilökuntaa ei tilanteen johdosta palkattu. Määräaikaisella kahden vuoden oppisopimuskoulutuksella jatkaa sähkö- ja automaatioasentaja Erkki Laaksonen. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna on ollut seuraava: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Käyttömestari Talous- ja toimistosihteeri Vesilaitoksen hoitajat Unto Tanttu Timo Ranta-Pere Tuomas Turunen Sari Passila Eero Kittelä, sähkövastaava alkaen Ossi Laaksonen Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen Kaino Kaukinen, sähkövastaava saakka Erkki Laaksonen, oppisopimuskoulutus syyskuu 2013 alkaen 8 9

6 Yleistä Väestömäärä HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ JÄSENKUNNISSA Väestömäärän kasvu alueella oli edelleen viime vuosien keskitasoa, joskin vertailuvuosien alin, 0,76 %. Eniten prosentuaalista kasvua edellisvuoden tapaan oli Keravalla, joskin lukumääräisesti Järvenpää kasvoi eniten. LIITTYNEET ASUKKAAT JA LIITTYMISPROSENTIT JÄSENKUNNITTAIN Liittyneitä Liittymisprosentti Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Yhteensä (Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus) Muutos 14/13 % Järvenpää ,06 Kerava ,14 Sipoo ,69 Tuusula ,14 yhteensä ,76 Taulukossa Sipoon liittymisprosentti on laskettu siten, että asukaslukuna on käytetty Sipoon asukaslukua ja liittyneiden määränä Sipoon kunnan alueella olevia liittyjiä. KÄYTETYT VESIMÄÄRÄT JÄSENKUNNITTAIN Jäsenkuntien ostamat vesimäärät (milj.m 3 / vuosi) vuodesta 1988 lähtien ovat kehittyneet seuraavasti: muutos henkilöä muutos % 0,86 0,98 0,87 0,92 0,76 4 3,5 milj. m 3 Vedenkäyttö Myyty kokonaisvesimäärä neljän jäsenkunnan vesilaitoksille oli yhteensä 8,87 milj.m 3. Kellokosken-Ohkolan sairaaloille myytiin yhteensä m 3, Mäntsälän Vedelle m 3 ja Pornaisten kunnalle m 3. Myyty kokonaisvesimäärä oli 9,01 milj.m 3 eli keskimäärin m 3 /vrk. Edellisvuoteen 2013 verrattuna myyty vesimäärä pieneni 0,7 %. Tämä selittyi suurelta osin vuonna 2013 Vantaalla sattuneesta suuresta putkirikosta, minkä takia Keravalta johdettiin huomattava vesimäärä Vantaalle korjaustöiden ajaksi. Ilman tätä tapausta vuosi olisi ollut myydyn vesimäärän osalta kasvusuuntainen. Sipoon kohdalla veden jakelualue säilyi toimintavuoden ajan edelleen edellisvuosien kaltaisena, kun Sipoon vesilaitos toimitti talousveden Helsinkiin siirretylle alueelle. 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Kerava Järvenpää Tuusula Sipoo VEDENKÄYTÖN KEHITTYMINEN KESKIMÄÄRÄISENÄ VUOROKAUSIARVONA Keskimääräinen käyttö, m 3 /vrk Muutos 14/ m 3 /vrk % Järvenpää ,1 Kerava ,7 Sipoo ,4 Tuusula ,0 Sairaala ,7 Mäntsälä ,7 Pornainen ,7 yhteensä ,7 OMINAISKÄYTTÖ JÄSENKUNNITTAIN Kok.käyttö Jäsenkunnan Ominaiskäyttö m 3 /vrk osuus, % l/as,vrk 13/pl teoll 14/pl teoll 14/kok Järvenpää , Kerava , Sipoo , Tuusula , yhteensä , Viimeisessä sarakkeessa luvut ovat kokonaiskäytön perusteella lasketut ja vain jäsenkuntien vesilaitoksia koskevia. Kellokoski-Ohkolan sairaaloiden, Mäntsälän Veden ja Pornaisten ostamat vesimäärät eivät sisälly lukuihin. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa ominaiskäyttö on laskettu siten, että Keravan kulutuksesta on karsittu Oy Sinebrychoff Ab:n käyttämä vesimäärä, m 3 ja Sipoon osalta vastaavasti Arla Oy:n vesimäärä, m 3. Edellinen on selvästi alueen suurin yksittäinen vedenkäyttäjä, Arla vastaavasti toiseksi suurin

7 Yleistä Vesi OMINAISKÄYTÖN JAKAUTUMINEN l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % asutus teollisuus kauppa ja palvelut mittaamaton vesi yhteensä OMINAISKÄYTTÖHISTORIA l/as/vrk l/as/vrk Ominaiskäyttö pysyi edelleen samalla tasolla, millä se jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan on ollut. Vuoden luku 169 l/as,vrk, on yhden litran verran edellisvuoden lukua pienempi, kun laskuista jätetään kaksi suurinta teollisuuslaitosta pois. Nämä mukaan lukien ominaiskäyttö oli 196 l/as,vrk, edelleen litran edellisvuotta pienempi. Mittaamattoman veden osuus koko alueella pieneni kahdella prosenttiyksiköllä ollen nyt 8 %, mikä on historian parhainta tasoa. Selkeä ero mittaamattoman veden osuuksissa on tiheästi rakennettujen kaupunkikuntien ja harvemmin asuttujen Sipoon ja Tuusulan välillä. Suurelta osin asia selittyy verkostopituudella suhteessa veden myyntimäärään. Sipoon osalta tilanteen arvioinnissa vielä tulee ottaa huomioon, että suuren teollisuusvesimäärän vaikutus laskelmassa parantaa todellista tulosta. Suurin kuukausikäyttö vuorokausitasolle laskettuna osui tänä vuonna syyskuulle, keskimäärin m 3 /vrk. Edellisvuoden 2013 vastaava luku oli toukokuulta m 3 /vrk. Juhannuksen aika oli jälleen vuoden vähävetisin. Juhannuspäivänä vettä käytettiin vain m 3 /vrk edellisvuoden vastaavan luvun oltua m 3 /vrk. Suurin vuorokausikäyttö mitattiin 6. elokuuta, m 3 /vrk. Jäsenkunnille myytävän veden hinta oli 0,36 euroa/m 3 + alv 24%. Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä (Mukana ei ole Sinebrychoffin ja Ingmanin käyttämää vettä) vuosi JÄSENKUNTIEN ASIAKKAILTAAN PERIMÄ VEDEN JA JÄTEVEDEN HINTA Taulukossa olevat hinnat sisältävät nlisäveron 24%. VESIMAKSU JÄTEVESIMAKSU e/m 3 e/m 3 e/m 3 e/m 3 Järvenpää 1,39 1,46 2,26 2,39 Kerava 1,30 1,364 2,08 2,170 Sipoo 1,30 1,44 1,88 2,07 Tuusula 1,64 1,64 2,02 2, Yleistä Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä 13 erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut jo pitkään pois käytöstä ilmenneiden laatuhäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottojensakin takia. Mainittuja laitoksia pidetään toistaiseksi käyttökuntoisina, joskaan ei aivan heti valmiissa tilassa. Niiden merkitys on lähinnä paikallisena varalaitoksena poikkeustilanteissa. Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijänne-tunnelin vedestä. Kaikki muut laitokset ovat luonnollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä 3,60 milj.m 3 (9850 m 3 / vrk) ja Rusutjärvelle vastaavasti 2,64 milj.m 3 (7237 m 3 /vrk ), eli yhteensä 6,24 milj.m 3 ( m 3 /vrk ). KUSTANNUKSET Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vastaaviin laitoskustannuksiin. Tekopohjavesikustannukset on laskettu tunnelista otettua raakavesimäärää kohden. Henkilöja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty tässä esitettyihin lukuihin. Jos tekopohjaveden omiin kustannuksiin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksetut erät, liittymän vuosimaksu, yhteensä euroa, ja käyttömaksut, yhteensä euroa ( yhteensä euroa ), ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee 5,58 senttiä/m 3. LAITOKSIEN VEDENKÄSITTELYPROSESSIT, TUOTOT JA KESKIMÄÄRÄINEN KÄYTTÖ laitos prosessi tuotto käyttö 13 käyttö 14 m 3 /vrk m 3 /vrk m 3 /vrk Jäniksenlinna kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Koskenmäki ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Rusutjärvi kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Kaikula kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Marjamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Paippinen ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Fira ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Lahela ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Vähänummi ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Korkeamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Santakoski ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Söderkulla(ei käytössä) lipeän syöttö Takoja(ei käytössä) lipeän syöttö yhteensä Sähköenergian kulutus SÄHKÖ kwh m 3 kwh/m 3 Jäniksenlinna ,34 Rusutjärvi ,35 muut vesilaitokset ,61 mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemat ,02 yhteensä ,45 tekopohjavesi ,15 kaikki yhteensä ,55 Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 4,95 GWh, kun edellisvuoden luku oli 5,05 GWh. Tämä ei kerro kuitenkaan totuutta kehityssuunnasta, koska vuoden luvussa on otettu vähentävänä tekijänä tunneliyhtiöltä edelleen laskutettu sähkömäärä, toisin kuin edellisvuosina tapahtui

8 Vesi KUSTANNUKSET Käyttö ja Kust. Sähkö Tarvikk. Kemik. Palvelut kpito yht. Poistot yht. Jäniksenlinna euroa senttiä/m³ 2,73 0,14 0,00 0,86 3,73 3,26 7,00 Rusutjärvi euroa senttiä/m³ 2,87 1,89 0,00 0,25 5,00 0,00 5,00 muut yht, euroa senttiä/m³ 4,92 0,91 0,00 1,02 6,85 13,01 19,86 yhteensä euroa senttiä/m³ 3,42 0,89 0,00 0,72 5,03 5,15 10,17 tekopohjavesi euroa senttiä/m³ 1,15 0,05 0,00 0,11 1,31 0,18 1,49 Tekopohjavesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia maksueriä. OSAKKUUDET MUISSA YHTIÖISSÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Kuntayhtymä omisti kertomusvuoden alussa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä 1300 osakkeesta 71 kpl eli 5,46 %. Yhtiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirkkonummen kuntien, Hyvinkään kaupungin ja Altia Oyj:n kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Vuonna yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut käyttöpäällikkö Timo Ranta-Pere. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän vuosimaksua euroa (vuonna euroa). Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä euroa, edellisvuoden summan oltua euroa. KIINTEISTÖ OY TUUSULAN VANHA KUNNANTALO Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön 1169 osakkeesta 372 kpl eli 31,8%. Yhtiökokouksissa kuntayhtymää edusti yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä euroa (v euroa). VEDEN JAKELU Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun 19 kartalla ja luetteloitu oheisessa taulukossa. Vuoden aikana muutoksia tapahtui Hyrylän keskustan johtojen uusimisen yhteydessä sekä vähäisessä määrin myös Järvenpäässä Poikkitien saneerauksessa. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 17 erilaista mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna yhteensä 9,71 milj.m 3. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä kwh eli noin 0,02 kwh/m 3 (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). VEDEN LAATU Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden 2011 alusta uusittu ja käyttöön otettu tutkimusohjelma on vahvistettu vuosille ja sen ovat jäsenkuntien terveysviranomaiset käsitelleet ja hyväksyneet. Vesinäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä, laboratoriotutkimukset on teetetty kertomusvuoden alusta lähtien Metropolilab Oy:llä Helsingissä. Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi seitsemästätoista valitusta käyttöpisteestä. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä, joka toinen kuukausi otettavat näytteet vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Kertomusvuonna otettiin yhteensä 584 näyte-erää (v kpl), joista tehtiin yhteensä analyysiä (v kpl). Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 442/ mukaiset laatuvaatimukset valvontanäytteiden osalta. Söderkullan vesitornista otetut käyttötarkkailunäytteet sen sijaan eivät, mistä paljastui myös lokakuussa todettu vesiepidemia. Tätä poikkeusta lukuun ottamatta veden laatu muutoin säilytti hyvän tasonsa, eikä yhtään ylitystä liioin tapahtunut laatuvaatimuksia tiukempien suositusjen osalta. VESIJOHTOTILASTO Materiaali Halkaisija Talous- Raaka- Johtovesijohdot (m) vesijohdot (m) pituus (m) Asbestisementti Asbestisementti Asbestisementti Asbestisementti PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC Teräs Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Teräs Tuntematon Tuntematon Yhteensä

9 Talous TULOSLASKELMA INVESTOINTIEN TOTEUMA TA %TA TUOTOT myynti liiketoiminnan muut tuotot tuet ja avustukset muut tuotot myynnin oikaisuerät TUOTOT YHTEENSÄ KULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE POISTOT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS TILIKAUDEN VEROT TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Kohde TA Rakennukset ja rakennelmat Vähänummen varasto Saunaniityn vesijohto Linjatien mittausasema Pohjavedenpinnan mittausasemat Koskenmäen-Hyryläntien johtosaneeraus Jäniksenlinnan laitossaneeraus Varavoimakoneet Rakennukset ja rakennelmat yhteensä Maanhankinnat Irtaimistohankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/liittynyt asukas Liittynyt asukasmäärä Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on 8506,65 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. RAHOITUSLASKELMA TA Tulorahoitus Investoinnit NETTOKASSAVIRTA Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset KASSAVAROJEN MUUTOS TASEEN KEHITTYMINEN Vastaavaa pysyvät vastaavat vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastattavaa oma pääoma varaukset pitkäaikainen vieras pääoma lyhytaikaikainen vieras pääoma yhteensä TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Lainakanta Lainakanta ,e/liittynyt asukas Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate 3,7 5,2 5,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv

10 Pohjavesialueet Verkosto 18 19

11 LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5, ,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l <0,6 0,8 Rauta Fe mg/l 12 <0,012 0, <0,015 <0,015 Mangaani Mn mg/l 12 <0,003 <0, <0,003 <0,003 Kloridi mg/l ,0 Kok, kovuus dh 12 3,7 4,6 12 5,3 5,6 Kalsium Ca mg/l Magnesium mg/l 12 5,9 7,4 12 6,1 6,6 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 3 0,18 0,28 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 3 10,3 11 Alumiini Al mg/l 3 <0,003 <0,003 Arseeni As mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Boori Bo mg/l 3 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 3 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 3 <0,1 <0,1 Kadmium Cd mg/l 3 0, ,00004 Koboltti Co mg/l 3 0,0001 0,0001 Kromi Cr mg/l 3 0,0001 0,0001 Kupari Cu mg/l 3 0,003 0,005 Lyijy Pb mg/l 3 <0,0002 0,0005 Nikkeli Ni mg/l 3 0,0012 0,0019 Sinkki Zn mg/l 3 <0,009 0,015 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 12 29, ,75 5 Sameus FTU 12 0,31 0, ,28 0,59 TOC mg/l 12 1,1 1,4 Lämpötila C 12 6,9 7,2 12 7,1 8,5 ph-luku 12 6,6 6,8 12 8,0 8,0 Alkaliteetti mmol/l 12 1,1 1,2 12 1,3 1,3 Happi mg/l 12 8,3 8, ,8 12,2 Hiilidioksidi mg/l ,0 1,5 Rauta Fe mg/l 12 <0,012 <0, <0,015 <0,015 Mangaani Mn mg/l 12 <0,003 <0, <0,003 <0,003 Kloridi mg/l 12 37,0 50 Kok, kovuus dh 12 5,0 5,4 12 5,5 5,6 Kalsium Ca mg/l Magnesium mg/l 12 7,8 8,9 12 8,0 8,3 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 3 1,4 1,6 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 3 17,7 18 Alumiini Al mg/l 3 <0,003 <0,003 Arseeni As mg/l 3 0,0002 0,0003 Boori Bo mg/l 3 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 3 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 3 <0,1 <0,1 Kadmium Cd mg/l 3 0, ,00003 Koboltti Co mg/l 3 <0, ,0001 Kromi Cr mg/l 3 0,0003 0,0003 Kupari Cu mg/l 3 0,002 0,002 Lyijy Pb mg/l 3 <0,0002 0,0003 Nikkeli Ni mg/l 3 0,0011 0,0014 Sinkki Zn mg/l 3 <0,005 <0,005 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 12 5, ,6 4 Sameus FTU 12 0,47 0, ,33 0,55 TOC mg/l 12 1,1 1,

12 LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Jäniksenlinnan vesilaitos Koskenmäen vesilaitos Lämpötila C 40 6,3 8,0 12 6,5 7,5 ph-luku 40 6,8 7,0 12 7,6 7,7 Alkaliteetti mmol/l 40 0,5 1,0 12 1,2 1,3 Happi mg/l 40 <2,5 6,0 12 6,6 7,7 Hiilidioksidi mg/l ,1 5,1 Rauta Fe mg/l 40 <0, <0,015 <0,015 Mangaani Mn mg/l 40 <0,086 0, ,007 0,011 Kloridi mg/l 40 6,5 9,3 Kok, kovuus dh 40 2,1 3,3 12 3,9 4,3 Kalsium Ca mg/l 40 8, Magnesium mg/l 40 3,8 6,2 12 3,9 4,2 Ammoniumtyppi mgn/l 10 <0,009 0,017 Nitriittityppi mgn/l 10 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 10 <0,27 0,64 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 10 13,6 18 Alumiini Al mg/l 10 <0,003 0,019 Arseeni As mg/l 10 <0,0002 0,0002 Boori Bo mg/l 10 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 10 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 10 0,6 1,0 Kadmium Cd mg/l 10 <0, ,00008 Koboltti Co mg/l 10 <0,0003 0,0012 Kromi Cr mg/l 10 0,0001 0,0002 Kupari Cu mg/l 10 0,005 0,011 Lyijy Pb mg/l 10 0,0004 0,0008 Nikkeli Ni mg/l 10 0,0019 0,0046 Sinkki Zn mg/l 10 <0,01 0,028 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 40 1, ,8 14 Sameus FTU 40 1, ,25 0,42 TOC mg/l ,7 Lämpötila C 3 7,7 8,0 11 8,0 8,6 ph-luku 3 6,6 6,6 11 8,2 8,2 Alkaliteetti mmol/l 3 0,9 0,9 11 1,1 1,2 Happi mg/l 3 7,8 7, ,7 12,1 Hiilidioksidi mg/l <0,5 <0,5 Rauta Fe mg/l 3 <0,011 <0, <0,015 <0,015 Mangaani Mn mg/l 3 <0,003 <0, <0,003 <0,003 Kloridi mg/l 3 33,6 34,8 Kok, kovuus dh 3 5,0 5,1 11 5,6 6,1 Kalsium Ca mg/l Magnesium mg/l 3 8,2 8,6 11 8,5 8,9 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 2,4 2,4 Nitriitti mg/l 11 <0,01 <0,01 mg/l Alumiini Al mg/l 1 0,004 0,004 Arseeni As mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Boori Bo mg/l 1 0,03 0,03 Elohopea Hg mg/l 1 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 1 0,1 0,1 Kadmium Cd mg/l 1 <0,00002 <0,00002 Koboltti Co mg/l 1 <0,00003 <0,00003 Kromi Cr mg/l 1 0,0001 0,0001 Kupari Cu mg/l 1 0,002 0,002 Lyijy Pb mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Nikkeli Ni mg/l 1 0,0012 0,0012 Sinkki Zn mg/l 1 <0,005 <0,005 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E,Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 3 2, ,4 3 Sameus FTU 3 0,37 0, ,31 0,53 TOC mg/l 3 1,2 1,

13 LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Marjamäen vesilaitos Paippisten vesilaitos Lämpötila C 8 6,6 7,0 11 6,9 7,3 ph-luku 8 6,7 6,9 11 7,8 8,0 Alkaliteetti mmol/l 8 1,9 2,5 11 1,9 2,1 Happi mg/l 8 1,7 2, ,1 12,9 Hiilidioksidi mg/l ,7 10,0 Rauta Fe mg/l 8 <0,19 0,44 11 <0,015 <0,015 Mangaani Mn mg/l 8 0,033 0, <0,003 <0,003 Kloridi mg/l 8 15,0 21,6 Kok, kovuus dh 8 6,8 9,0 11 7,1 7,8 Kalsium Ca mg/l Magnesium mg/l Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0,009 0,009 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 2 0,8 1,0 Nitriitti mg/l 11 <0,01 <0,01 mg/l Alumiini Al mg/l 2 <0,003 <0,003 Arseeni As mg/l 2 0,0004 0,0004 Boori Bo mg/l 2 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 2 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 2 0,3 0,4 Kadmium Cd mg/l 2 0, ,00004 Koboltti Co mg/l 2 0,0003 0,0005 Kromi Cr mg/l 2 0,0001 0,0001 Kupari Cu mg/l 2 0,011 0,019 Lyijy Pb mg/l 2 0,0009 0,0013 Nikkeli Ni mg/l 2 0,0019 0,0021 Sinkki Zn mg/l 2 0,027 0,043 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 8 1, ,1 11 Sameus FTU 8 2,23 4,5 11 0,38 1,1 TOC mg/l 8 1,6 2,4 Lämpötila C 8 6,7 8,0 12 6,9 7,5 ph-luku 8 7,0 7,2 12 7,5 7,8 Alkaliteetti mmol/l 8 1,8 1,9 12 1,8 1,8 Happi mg/l 8 1,8 3, ,9 12,4 Hiilidioksidi mg/l ,5 10,0 Rauta Fe mg/l 8 <0,3 0,62 12 <0,015 0,028 Mangaani Mn mg/l 8 0,021 0, <0,003 <0,003 Kloridi mg/l 8 17,6 21,0 Kok, kovuus dh 8 6,3 6,7 12 6,1 6,1 Kalsium Ca mg/l Magnesium mg/l Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 2 0,26 0,41 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l Alumiini Al mg/l 2 <0,003 <0,003 Arseeni As mg/l 2 0,0006 0,0009 Boori Bo mg/l 2 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 2 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 2 0,4 0,5 Kadmium Cd mg/l 2 <0,00002 <0,00002 Koboltti Co mg/l 2 <0,0002 0,0004 Kromi Cr mg/l 2 0,0001 0,0001 Kupari Cu mg/l 2 0,003 0,004 Lyijy Pb mg/l 2 0,0002 0,0003 Nikkeli Ni mg/l 2 0,0020 0,0030 Sinkki Zn mg/l 2 0,007 0,007 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 8 0, Sameus FTU 8 3,5 7,1 12 0,38 0,62 TOC mg/l 8 1,0 1,

14 LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Rusutjärven vesilaitos Kaikulan vesilaitos Lämpötila C 24 6,2 8,3 12 6,7 7,0 ph-luku 24 6,9 7,1 12 7,7 7,8 Alkaliteetti mmol/l 24 0,4 0,8 12 0,9 1,0 Happi mg/l 24 5,4 9,5 12 8,7 9,8 Hiilidioksidi mg/l ,6 3,2 Rauta Fe mg/l 24 <0,055 0,19 12 <0,025 0,032 Mangaani Mn mg/l 24 <0,014 0, <0,003 <0,005 Kloridi mg/l 24 8,4 19,0 Kok, kovuus dh 24 1,8 4,0 12 3,4 3,4 Kalsium Ca mg/l 24 7, Magnesium mg/l 24 3,3 7,9 12 4,0 4,2 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <0,009 0,012 Nitriittityppi mgn/l 6 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 6 0,31 0,40 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l Alumiini Al mg/l 6 <0,03 0,130 Arseeni As mg/l 6 <0,0001 0,0002 Boori Bo mg/l 6 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 6 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 6 0,2 0,3 Kadmium Cd mg/l 6 <0, ,00003 Koboltti Co mg/l 6 <0, ,0002 Kromi Cr mg/l 6 0,0001 0,0002 Kupari Cu mg/l 6 0,006 0,029 Lyijy Pb mg/l 6 <0,0004 0,0020 Nikkeli Ni mg/l 6 0,0006 0,0009 Sinkki Zn mg/l 6 <0,009 0,025 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 24 1, ,17 1 Sameus FTU 24 0,65 1,7 12 0,53 0,82 TOC mg/l 24 2,6 4,4 Lämpötila C 4 7,6 9,5 11 6,7 7,2 ph-luku 4 6,8 6,9 11 8,1 8,2 Alkaliteetti mmol/l 4 0,6 0,6 11 1,5 1,5 Happi mg/l 4 8,4 8,6 11 9,7 10,1 Hiilidioksidi mg/l ,6 0,9 Rauta Fe mg/l 4 <0,012 <0, <0,015 <0,015 Mangaani Mn mg/l 4 <0,002 <0, <0,003 <0,003 Kloridi mg/l 4 3,9 4,4 Kok, kovuus dh 4 2,4 2, ,1 Kalsium Ca mg/l Magnesium mg/l 4 4,0 4,1 11 4,4 4,6 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,66 0,66 Nitriitti mg/l 11 <0,01 <0,01 mg/l Alumiini Al mg/l 1 <0,003 <0,003 Arseeni As mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Boori Bo mg/l 1 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 1 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 1 0,2 0,2 Kadmium Cd mg/l 1 <0,00002 <0,00002 Koboltti Co mg/l 1 <0,00003 <0,00003 Kromi Cr mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 1 <0,002 <0,002 Lyijy Pb mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Nikkeli Ni mg/l 1 0,0001 0,0001 Sinkki Zn mg/l 1 <0,005 <0,005 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 4 0, ,09 1 Sameus FTU 4 0,53 0, ,3 0,6 TOC mg/l 4 0,9 1,

15 LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Vähänummen vesilaitos Korkeamäen vesilaitos Lämpötila C 12 6,4 7,0 12 6,9 7,8 ph-luku 12 6,8 7,0 12 7,9 8,0 Alkaliteetti mmol/l 12 1,1 1,4 12 1,2 1,2 Happi mg/l 12 4,8 5, ,2 12,8 Hiilidioksidi mg/l <1,2 2,6 Rauta Fe mg/l 12 <0,26 0,62 12 <0,015 <0,015 Mangaani Mn mg/l 12 0,037 0, <0,003 0,006 Kloridi mg/l 12 22,4 26,1 Kok, kovuus dh 12 5,3 6,2 12 5,5 5,6 Kalsium Ca mg/l Magnesium mg/l 12 8, ,5 9,8 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,008 0,008 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 3 0,5 0,73 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l Alumiini Al mg/l 3 <0,006 0,01 Arseeni As mg/l 3 0,0005 0,0011 Boori Bo mg/l 3 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 3 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 3 0,3 0,5 Kadmium Cd mg/l 3 0, ,00005 Koboltti Co mg/l 3 0,0001 0,0002 Kromi Cr mg/l 3 0,0001 0,0001 Kupari Cu mg/l 3 0,003 0,004 Lyijy Pb mg/l 3 0,0003 0,0005 Nikkeli Ni mg/l 3 0,0009 0,0009 Sinkki Zn mg/l 3 <0,009 0,011 Liuottimet µg/l 3 (*) (*) Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 12 2, ,08 1 Sameus FTU 12 2, ,43 0,8 TOC mg/l 12 1,2 1,4 (*) Trikloorieteeni mg/l 3 0,0007 0,0012 Lämpötila C 16 6,7 7,0 12 6,8 8,2 ph-luku 16 6,9 7,3 12 8,0 8,2 Alkaliteetti mmol/l 16 2,3 3,9 12 2,1 2,2 Happi mg/l 16 2,5 5, ,9 12,6 Hiilidioksidi mg/l ,7 5,7 Rauta Fe mg/l 16 <0,37 0,90 12 <0,015 <0,015 Mangaani Mn mg/l 16 <0,21 0,50 12 <0,003 <0,003 Kloridi mg/l 16 14,2 15,1 Kok, kovuus dh 16 8,3 11,8 12 7,6 8,3 Kalsium Ca mg/l Magnesium mg/l Ammoniumtyppi mgn/l 4 <0,020 0,040 Nitriittityppi mgn/l 4 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 4 <0,1 2,3 Nitriitti mg/l 12 0,019 0,024 mg/l Alumiini Al mg/l 4 <0,004 0,005 Arseeni As mg/l 4 <0,0004 0,001 Boori Bo mg/l 4 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 4 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 4 0,7 1,2 Kadmium Cd mg/l 4 0, ,00006 Koboltti Co mg/l 4 <0,0003 0,0005 Kromi Cr mg/l 4 0,0001 0,0001 Kupari Cu mg/l 4 0,030 0,096 Lyijy Pb mg/l 4 0,0007 0,0014 Nikkeli Ni mg/l 4 0,0019 0,0035 Sinkki Zn mg/l 4 0,017 0,041 Liuottimet µg/l 4 (*) (*) Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 16 0, ,1 31 Sameus FTU 16 4, ,36 0,77 TOC mg/l 16 1,6 4,6 (*) Trikloorieteeni mg/l 4 0,0008 0,

16 LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Santakosken vesilaitos Lämpötila C 4 6,2 6,4 12 6,5 7,0 ph-luku 4 7,1 7,3 12 7,8 8,0 Alkaliteetti mmol/l 4 1,6 1,7 12 2,3 2,5 Happi mg/l 4 5,9 6, ,6 11,1 Hiilidioksidi mg/l ,6 6,5 Rauta Fe mg/l 4 0,15 0,25 12 <0,015 0,018 Mangaani Mn mg/l 4 0,017 0, <0,003 0,003 Kloridi mg/l 4 17,1 17,5 Kok, kovuus dh 4 5,4 5,6 12 7,4 7,8 Kalsium Ca mg/l Magnesium mg/l Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 1,6 1,6 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l Alumiini Al mg/l 1 0,004 0,004 Arseeni As mg/l 1 0,0005 0,0005 Boori Bo mg/l 1 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 1 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 1 0,7 0,7 Kadmium Cd mg/l 1 <0,00002 <0,00002 Koboltti Co mg/l 1 <0,00003 <0,00003 Kromi Cr mg/l 1 0, ,00009 Kupari Cu mg/l 1 0,001 0,001 Lyijy Pb mg/l 1 0,0002 0,0002 Nikkeli Ni mg/l 1 0,0001 0,0001 Sinkki Zn mg/l 1 0,015 0,015 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml Sameus FTU 4 1,8 2,3 12 0,40 0,61 TOC mg/l 3 <0,85 1,0 FOTO JUKKA NISSINEN 30 31

17 verkostoanalyysit TULOSTEN YHTEENVETO JÄRVENPÄÄ KERAVA Järvenpään uimahalli Järvenpään terveyskeskus Satukallion K-Market Haarajoen K-Market Keravan terveyskeskus Kalevan päiväkoti Päiväkoti Aarre Kotimäen palvelutalo Alikerava lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max Lämpötila C 6 8, ,5 6 10, , ,8 9,1 6 10, ,1 15,2 6 8,6 12, ,5 Sameus FTU 6 0,26 0,35 6 0,22 0,41 6 0,18 0,36 6 0,18 0,28 6 0,39 0,56 6 0,37 0,7 6 0,3 0,39 6 0,34 0,5 6 0,35 0,5 Väri mgpt/l 6 <3,8 <5 6 <3,9 <5 6 <3,8 <5 6 <3,8 <5 6 <4,4 8 6 <4,3 <5 6 <4,6 8 6 <3-9 <5 6 <3,9 <5 ph-luku 6 7,7 7,8 6 7,7 7,8 6 7, , ,6 7,7 6 7,7 7,7 6 7,6 7,7 6 7,7 7,7 6 7,7 7,7 Kok. kovuus dh 6 4,6 5,1 6 4,1 4,8 6 4,8 5,4 6 5,5 5,6 6 3,7 4,1 6 3,7 3,9 6 3,7 3,9 6 3,6 3,9 6 3,6 3,8 Johtokyky ms/m 6 19, , , ,1 26,3 6 16, , ,4 16 Rauta Fe mg/l 6 <0,013 <0,015 6 <0,016 0,026 6 <0,013 <0,015 6 <0,013 <0,015 6 <0,022 0, ,03 0,041 6 <0,016 0,017 6 <0,017 0,027 6 <0,020 0,04 Mangaani Mn mg/l 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 Ammonium mg/l 6 <0,015 0,037 6 <0,012 0,022 6 <0,013 0,017 6 <0,011 0,015 6 <0,01 0,014 6 <0,010 <0,010 6 <0,012 0,019 6 <0,010 0,011 6 <0,010 0,012 Kolibakt. kpl/100ml Clostrium perfringens kpl/100ml Alumiini mg/l 1 0,004 0, ,004 0,004 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0, ,013 0, ,011 0, ,011 0, ,011 0, ,014 0,014 Arseeni mg/l 1 <0,0001 <0, ,0002 0, ,0001 0, ,0001 0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, ,0001 0, <0,0001 <0, ,0001 0,0001 Elohopea Hg µg/l 1 <0,00003 <0, <0,00003 <0, <0,00003 <0, <0,00003 <0, <0,00003 <0, <0,00003 <0, <0,00003 <0, <0,00003 <0, <0,00003 <0,00003 Fluoridi mg/l 1 0,4 0,4 1 0,4 0,4 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 Kadmium Cd mg/l 1 <0,00002 <0, <0,00002 <0, <0,00002 <0, <0,00002 <0, <0,00002 <0, <0,00002 <0, <0,00002 <0, <0,00002 <0, <0,00002 <0,00002 Kromi Cr mg/l 1 <0,00005 <0, <0,00005 <0, <0,00005 <0, <0,00005 <0, , , <0,00005 <0, <0,00005 <0, , , <0,00005 <0,00005 Kupari Cu mg/l 1 0,001 0, ,043 0, ,012 0, ,009 0, ,017 0, ,014 0, ,270 0, ,040 0, ,003 0,003 Lyijy Pb mg/l 1 0,0002 0, ,0001 0, ,0002 0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, ,0002 0, ,0002 0, <0,0001 <0, ,0001 0,0001 Natrium Na mg/l 1 8,0 8,0 1 6,2 6,2 1 11,0 11,0 1 12,0 12,0 1 6,6 6,6 1 7,4 7,4 1 7,3 7,3 1 6,5 6,5 1 6,6 6,6 Nikkeli Ni mg/l 1 0,0004 0, ,0002 0, ,0005 0, ,0005 0, ,0004 0, ,0010 0, ,0005 0, ,0004 0, ,0004 0,0004 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,41 0,41 1 0,42 0,42 1 0,43 0,43 1 0,52 0,52 1 0,35 0,35 1 0,30 0,30 1 0,32 0,32 1 0,34 0,34 1 0,34 0,34 Pestisidit µg/l 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 mg/l Kloridi mg/l 1 7,3 7,3 1 5,7 5, ,3 7,3 1 7,7 7,7 1 7,7 7,7 1 7,2 7,2 1 7,4 7,4 Kok.bakteerit kpl/ml Enterokokit kpl/100ml TOC mg/l 1 1,8 1,8 1 2,0 2,0 1 1,3 1,3 1 0,9 0,9 1 2,2 2,2 1 2,2 2,2 1 2,2 2,2 1 2,4 2,4 1 2,2 2,2 Nitraatti mg/l 1 1,8 1,8 1 1,9 1,9 1 1,9 1,9 1 2,3 2,3 1 1,6 1,6 1 1,3 1,3 1 1,4 1,4 1 1,5 1,5 1 1,5 1,5 Nitriitti mg/l 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,

18 verkostoanalyysit TULOSTEN YHTEENVETO SIPOO TUUSULA Nikkilän terveyskeskus Söderkulla palvelutalo Nordkalk Kalkkiranta Box Sale Hyrylän terveyskeskus Kellokoski Kustaa Adolf-koti Jokela Ester Matilda-koti Lemminkäinen Lämpötila C , , , ,7 13,4 6 8,3 10,4 6 8,3 11,3 Sameus FTU 6 0,24 0,36 6 0,28 0,42 6 0,26 0,36 2 0,34 0,34 6 0,49 0,69 6 0,23 0,48 6 0,32 0,81 6 <0,16 0,31 Väri mgpt/l 6 <3,8 <5 6 <3,8 <5 6 <4,3 8 2 <5 <5 6 <4,1 <5 6 <3,8 <5 6 <3,8 <5 6 <3,8 <5 ph-luku 6 7,5 7,6 6 7,8 7,8 6 7,7 7,7 2 7,7 7,7 6 7,9 8,1 6 8,1 8,1 6 7, ,1 8,1 Kok. kovuus dh 6 5,9 6,2 6 4,1 4,4 6 4,0 4,3 2 4,0 4,3 6 4,5 5,6 6 7,7 8,4 6 7,6 8,4 6 5,3 5,4 Johtokyky ms/m 6 26, , , , , , Rauta Fe mg/l 6 <0,015 <0,015 6 <0,015 0,017 6 <0,019 0,037 2 <0,013 <0, ,046 0,048 6 <0,013 <0,015 6 <0,013 <0,015 6 <0,013 <0,015 Mangaani Mn mg/l 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 2 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 Ammonium mgn/l 6 <0,011 0,012 6 <0,011 0,014 6 <0,010 <0,010 2 <0,010 <0,010 6 <0,012 0,020 6 <0,014 0,020 6 <0,010 <0,010 6 <0,010 0,011 Kolibakt. kpl/100ml Clostrium perfringens kpl/100ml Alumiini mg/l 1 <0,003 <0, ,010 0, ,008 0, ,008 0, ,006 0,006 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 Arseeni mg/l 1 0,0002 0, ,0001 0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, ,0001 0, ,0001 0, ,0002 0, ,0001 0,0001 Elohopea Hg µg/l 1 <0,00003 <0, <0,00003 <0, <0,00003 <0, <0,00003 <0, <0,00003 <0, <0,00003 <0, <0,00003 <0, <0,00003 <0,00003 Fluoridi mg/l 1 0,4 0,4 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,30 0,3 1 0,1 0,1 1 0,5 0,5 1 0,6 0,6 1 <0,1 <0,1 Kadmium Cd mg/l 1 <0,00002 <0, <0,00002 <0, <0,00002 <0, <0,00002 <0, <0,00002 <0, <0,00002 <0, <0,00002 <0, , ,00003 Kromi Cr mg/l 1 <0,00005 <0, <0,00005 <0, <0,00005 <0, <0,00005 <0, , , , , <0,00005 <0, , ,00007 Kupari Cu mg/l 1 0,007 0, ,120 0, ,170 0, ,068 0, ,002 0, ,006 0, ,010 0, ,003 0,003 Lyijy Pb mg/l 1 0,0006 0, <0,0001 <0, ,0005 0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0,0001 Natrium Na mg/l 1 14,0 14,0 1 8,0 8,0 1 7,8 7,8 1 7,8 7,8 1 13,0 13,0 1 15,0 15,0 1 14,0 14,0 1 18,0 18,0 Nikkeli Ni mg/l 1 0,0009 0, ,0004 0, ,0005 0, ,0004 0, ,0009 0, ,0002 0, ,0001 0, ,0012 0,0012 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,27 0,27 1 0,39 0,39 1 0,39 0,39 1 0,39 0,39 1 1,7 1,7 1 1,3 1,3 1 1,5 1,5 1 0,18 0,18 Pestisidit µg/l 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 mg/l Kloridi mg/l ,0 9,0 1 8,5 8,5 1 8,4 8, Kok.bakteerit kpl/ml Enterokokit kpl/100ml TOC mg/l 1 0,8 0,8 1 2,1 2,1 1 2,1 2,1 1 2,1 2,1 1 1,4 1,4 1 1,0 1,0 1 0,9 0,9 1 1,0 1,0 Nitraatti mg/l 1 1,2 1,2 1 1,7 1,7 1 1,7 1,7 1 1,7 1,7 1 7,5 7,5 1 5,7 5,7 1 6,8 6,8 1 0,8 0,8 Nitriitti mg/l 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 VESITORNIT Hyrylä Jokela Järvenpää Kellokoski Etelä-Kerava Kerava Nikkilä Söderkulla Kolibakt. kpl/100ml , ,3 36 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml ,6 11 Lämpötila C 4 7,5 8,4 6 7,9 12,2 6 7,7 10,0 6 7,6 10,0 6 6,4 7,5 4 7,8 9,0 6 7,0 9,2 6 7,4 10,

19 Design, foto Jukka Nissinen Savion Kirjapaino 2015 Kirkkotie 49, Tuusula puh Häiriötilannetiedote