V U O S I K E R T O M U S 2015 PB 1

Transkriptio

1 V U O S I K E R T O M U S 1

2 T O I M I T U S J O H T A J A N K A T S A U S Kuntayhtymän taloudessa tuloslaskelman osalta edettiin positiivisesti talousarviota paremmissa tuloslukemissa. Tilikauden tulos ennen varauksia ja veroja on euroa, mikä on noin 142 % yli talousarvion. Toimintatuotot olivat yhteensä 3,370 milj.euroa (muutos + 0,8 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,195 milj.euroa ( 35,0 % tuotoista, muutasaista kasvua ilman häiriöitä Useista valtakuntaa ja koko maailmaakin heiluttaneista epävakaustekijöistä huolimatta Tuusulan seudun vesilaitoksen toiminta sujui kertomusvuoden ajan rauhallisesti. Merkittäviä laatu- tai toimitushäiriöitä ei sattunut, organisaatio toimi entisellä, vakaalla pohjalla, päätöksenteko sujui ongelmitta ja talouskin pysyi vakaana. Päähuomio vuoden toiminnassa keskittyi suurimman tuotantolaitoksemme, Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen, laajennus- ja saneeraushankkeeseen, jonka lopullinen valmistuminen jää vuoden 2016 lopulle. Toinen toiminnassa selkeästi esiin tullut tekijä oli useiden vuototapausten esiintulo. Näiden korjauksista kuitenkin selvittiin kohtuullisesti, vaikka kulupuolelle syntyikin ennakoitua suurempia menoeriä. tos - 2,0 % edellisvuodesta). Hyvän toiminnallisen tuloksen tavoitteena on varautua käynnissä olevan suurinvestoinnin, Jäniksenlinnan vesilaitoksen laajennukseen. Tilikauden ylijäämäksi muodostui euroa. Investointeihin kertomusvuonna käytettiin yhteensä 2,603 milj.euroa. Tämä on huomattavasti yli tavanomaisen keskin ja selittyy Jäniksenlinnan laitossaneerauksella. Muita laitosinvestointeja ei tehty. Kuntayhtymässä laadittuun ja hyväksyttyyn strategiaan kuuluvan vision mukaisesti Tuusulan seudun vesilaitos on luotettava, hyvämaineinen, korkealaatuisen talousveden toimittaja. Tämän mukaan elimme ja toteutimme myös toimintavuotta. Tämän mukaan myös tähtäämme tulevaisuuteen. Kaikki tässä toiminnassa mukana olleet ansaitsevat onnistumisestamme varauksettoman kiitoksen. Unto Tanttu Toimitusjohtaja Merkittävin muutos lainsäädäntöpuolella oli sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, joka tuli voimaan marraskuussa. Käytännössä vaikutukset omaan toimintaamme ovat lähes olemattomat, uudella asetuksella pääasiassa yhtenäistettiin voimassa oleva asetus ja sen muutospäätös edellisvuodelta yhtenäiseksi. Valvontapuolella vuoden aikana työstettiin yhdessä terveysvalvontaviranomaisten kanssa uusi talousveden valvontatutkimusohjelma vuosille Vuoden myyty kokonaisvesimäärä alueella ylti jälleen uuteen ennätykseen. Myyty kokonaisvesimäärä, 9,12 milj.m 3, oli jo kolmatta kertaa yhdeksällä alkava luku. Kasvuprosentti edellisvuoteen verrattuna oli 1,2 %. 2 3

3 V U O D E N T A P A H T U M I A jäniksenlinnan rakentamista Kesäkuussa Jäniksenlinnan työmaalla raudoitettiin valettavia kohteita. Työmaakokous Jäniksenlinnassa. Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen laajennuksen ja saneerauksen suunnittelu oli saatu jo edellisvuonna valmiiksi ja urakkatarjouspyynnöt oli lähetetty urakoitsijoille jo ennen joulua Tarjoukset saatiin helmikuussa, ja kilpailutusten kautta valikoituneet urakoitsijat aloittivat työt toukokuussa. Pääurakoitsijan, Peab Oy:n, kanssa työhön osallistuu neljä eri sivu-urakoitsijaa. Kertomusvuoden ajan työ sujui hyvin ennalta laaditun aikataulun mukaisesti, ja laitoksen arvioidaan olevan valmis käyttöön otettavaksi marraskuun 2016 loppuun mennessä. Varsinaisen laitosprosessilaajennuksen lisäksi kertomusvuonna rakennettiin uusi vedenottokaivo sekä kaksi raakaveden imeytyskaivoa. Tämä yli kolmen toimintavuoden yli ajoittuva rakennushanke on ltaan noin 6 milj.euroa, ja on lähihistorian ylivoimaisesti suurin ja merkittävin rakennushanke Tuusulan seudun vesilaitoksella. Merkille pantavaa kertomusvuoden toiminnassa oli useiden, hankalienkin vuototapausten esiintulo. Kesällä havaitut venttiilirikot aiheuttivat Järvenpäässä Pohjoisväylän alituksessa olleen putkiosuuden uusimisen kiireisenä työnä. Ensi vaiheen korjausten jälkeen työ kilpailutettiin ja saatiin tehtyä urakoitsijan toimesta valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Tuusulassa vuodon korjausoperaatio tehtiin Tuusulantiellä hätätyönä omalla henkilökunnalla marraskuussa. Firanlähteentiellä olevan vanhan valurautaputken vastaava korjausyritys ei putken huonolaatuisuuden takia onnistunut. Työ kilpailutettiin pakkosujutusmenetelmällä uusimalla johto-osuutta noin 580 metriä. Tämäkin työ saatiin valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Edellisvuoden perintönä tullut huoli vesitornien kunnosta ja erityisesti hygieniasta sai aikaan toimenpiteitä. Järvenpään vesitornin kunnostus oli jo aiemmin käynnistetty Järvenpään Veden organisoimana ja tuli hyvin toteutetuksi. Kuntayhtymän toimesta suoritettiin Tuusulan Kievarin sekä Keravan Ali-Keravan tornien pesut. Yhteinen vedentuotanto muiden vesilaitosten, lähinnä Porvoon kanssa, eleli hiljaiseloaan edelleen. Akuuttia tilannetta kuntayhtymän näkökulmasta asialle ei ole. Tosin lisäkapasiteetin hankkimismahdollisuus tulee pitää asialistalla, vaikka Jäniksenlinnan kapasiteetin lisäys turvaakin tuotantomäärän useiksi vuosiksi eteenpäin. suoperaatioista. Sekä Pohjoisväylän korjaustyössä että Ali-Keravan tornipesun yhteydessä tapahtui johtoverkossa häiriöitä, jotka aiheuttivat yllätyksellisiä vedenjakeluhäiriöitä vedenkäyttäjille. Nämä tilanteet pois lukien reklamaatioita vastaanotettiin kuitenkin vähän, yhteensä 12 kpl. Poikkeustilanteisiin varautumista pidettiin edelleen yllä jäsenkuntien vesilaitosten, terveysvalvonnasta vastaavien viranomaisten ja tiedottajien kanssa. Kahdesti vuodessa pidettävät yhteispalaverit ovat tulleet jo vakioksi. Näihin on mukaan tullut myös pelastuslaitokset (Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan) sekä Hyvinkään ja Nurmijärven vesilaitokset. Kertomusvuoden aikana järjestettiin Järvenpäässä yhteisharjoitus. Veden laadun valvontatutkimusohjelman uusintaa työstettiin vuoden kuluessa yhdessä terveysviranomaisten kanssa. Samaan aikaan osui myös lainsäädäntöuudistus, kun sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (nk. talousvesinormi) tuli voimaan marraskuussa. Suuria Firanlähteentiellä jouduttiin pakkosujuttamaan vesijohto joulukuussa. Toimitetun veden laadun osalta vuosi sujui ongelmitta. Tosin kaksi kirjattua ennakoimatonta vedentoimituksen keskeytystä tapahtui. Molemmat näistä aiheutuivat edellä mainituista korjaus- ja torninpemuutoksia vuoden 2016 alussa käyttöönotettava valvontatutkimusohjelma ei toimintaan tuonut. Yhtymävaltuusto sai tehtäväkseen kevään kokouksessa valita uuden hallituksen kaksivuotiskaudelle Kahdeksasta hallitusjäsenestä seitsemän jatkaa myös tulevan kauden. Sipoon osalta hallitusjäsenen puoluevaihdos aiheutti henkilövaihdoksen hallituksessa. Henkilöstön osalta vuoden kuluessa tapahtui vain yksi muodollinen muutos. Oppisopimuskoulutukseen perustuen kaksi vuotta työskennelleen sähkö- ja automaatioasentajan työsuhde vakinaistettiin lokakuun alussa. Pysyvän henkilökunnan määrään tämä ei tuonut muutosta, kun vuotta aiemmin eläkkeelle jääneen sähkövastaavan paikka oli täytetty henkilökunnan sisältä. LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Parin viime vuosikymmenen ajan kuntayhtymän uudelleen organisoinnista on silloin tällöin käyty keskusteluja, tehty selvityksiä ja arvioitu yhteistyön mahdollisuuksia. Kulunut vuosi oli tässä suhteessa harvinaisen hiljainen. Lukuun ottamatta muutamia epävirallisia kannanottoja asiaan ei puututtu millään taholla. Hyvin todennäköistä edelleen on, että lähivuosina suuria muutoksia ei tapahdu, ellei jäsenkuntien perusrakenteessa tapahdu muutoksia. Suuri haaste tulevalle vuodelle on Jäniksenlinnan uuden vesilaitosprosessin sisäänajo. Muutoksen eri osavaiheita on jo suunniteltu ja niitä tulee tarkastella yhdessä urakoitsijoiden kanssa huolellisesti sen varmistamiseksi, että laatuvarma vedentuotanto riittävällä teholla toimii koko muutosvaiheen ajan. Sipoon väestön ja teollisuuden jyrkkä kasvuennuste vaatii toimenpiteitä erityisesti Söderkullan taajaman vedentarpeen tyydyttämiseksi. Uuden yhdysvesijohdon rakentaminen Kerava-Nikkilä -yhdysvesijohdosta Söderkullaan onkin seuraava suuren mittaluokan investointikohde kuntayhtymässä. Tavoitteena on saada johtoyhteys valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Vesitornipuolella tärkein saneerauskohde on Keravan vanhan vesitornin saneeraus, joka on Keravan kaupungin vuoden 2016 hankelistalla. Muiden tornien hygieniavarmuutta tarkastellaan tapauskohtaisesti ja toteutetaan mm. pesujen avulla sekä mahdollisilla desinfiointi- ja mittalaitteilla. Huoli tuotantokapasiteetin riittävyydestä pidemmällä aikavälillä tulee pitää esillä jo lähivuosina, vaikkakin Jäniksenlinnan laitoslaajennus turvaa lyhyemmän aikavälin tarpeen. Erityisesti yhteishankkeet naapurilaitosten kanssa ovat tärkeitä. Toisaalta selvityksiä omien tuotantomahdollisuuksien lisäämiseen Päijänne-veteen perustuen tulee pitää yllä Jäniksenlinnan, Kaikulan ja Orikorven suunnalla sekä Rusutjärven tekopohjavesilaitoksella. Toimitusjohtajan vaihdos eläkkeelle siirtymisen johdosta tapahtuu viimeistään alkuvuonna Johtajavalintaan tulee panostaa jo hyvissä ajoin vuoden 2016 kuluessa. Venttiilirikot pakottivat Järvenpään Pohjoisväylän alituksessa olleen putkiosuuden uusimisen kiireisenä työnä. 4 5

4 R A K E N T A M I N E N JÄNIKSENLINNAN LAITOSSANEERAUS Vuoden investointipanostus keskittyi lähes yksinomaan Jäniksenlinnan vesilaitoksen saneeraukseen. Hanketta oli valmisteltu jo vuosia, ja edellisvuoden 2014 lopulla julkaistiin rakentamisen urakkakilpailu. Täydellä vauhdilla työt pääsivät käynnistymään toukokuussa ja etenivät vuoden loppua kohden suunnitellussa aikataulussaan. Uusi vesilaitosprosessi on tarkoitus käynnistää kesällä 2016, ja kokonaisuudessaan urakoiden on määrä olla valmiina marraskuun 2016 loppuun mennessä. Rinnan mainitun laitosrakentamisen kanssa rakennettiin uusia imeytys- ja vedenottokaivoja tekopohjaveden määrän lisäämiseksi. Koko hankkeen pääsuunnittelijana on toiminut FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy. Pääurakoitsijaksi urakkakilpailutuksessa valikoitui Peab Infra Oy, koneistotyöt tekee Econet Oy, LVI-työt Jacuteam Oy, sähköistyksen Sähköliike Matti Rantala Oy sekä automaation Syspoint Oy. Lisäksi rakennuttaja hankkii erillistoimituksina UV-laitteet Hyxo Oy:ltä ja varavoimakoneen kw-set Oy:ltä. Suunniteltu laitoskokonaisuus käsittää uudet hiekka- ja kalkkisuodatinyksiköt oheistoimintoineen. Tätä varten rakennetaan uusi, erillinen prosessirakennus, jonka kerrosala on 990 m 2. Vanhasta laitosrakennuksesta käyttöön jäävät puhdasvesisäiliöt, pumppaamotilat, varasto, sähkötilat sekä valvomo. Hankkeen myötä laitoksen prosessitekniikan uusiutumisen lisäksi kapasiteetti nousee nykyisestä m 3 /vrk on m 3 /vrk. JÄNIKSENLINNAN SANEERAUS, e Suunnittelu, FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Pääurakka, Peab Infra Oy Koneisto, Econet Oy LVI, Jacuteam Oy Sähkö, Sähköliike Matti Rantala Oy Automaatio, Syspoint Oy Kaivot, Maanrakennus Jokinen Oy Muut kulut Yhteensä Hankkeen aloitusvuodesta 2013 rakentamisen ja suunnittelun yhteiskustannukset olivat em. kustannus mukaan lukien yhteensä euroa. MUUT INVESTOINNIT Firan pohjavesialueen vanhan sorakuopan saneeraustavoitetta edistettiin hankkimalla lähellä oleva soraa sisältävä maa-alue ,- euron kauppahinnalla. Edellisvuonna ostetun sora-alueen kanssa vesilaitokselle muodostuu yhtenäinen aluekokonaisuus ja mahdollisuus mm. kaivokenttää lähellä olevan pohjavesilammikon täyttö ja maaston kunnostaminen. 6 7

5 O R G A N I S A A T I O YHTYMÄVALTUUSTO Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon kertomusvuonna kuuluivat seuraavat henkilöt: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Markku Jyske Risto Kotti kaupungista Ilkka Kujala Matti Auranen Leo Lauramaa Lasse Puttonen Marjatta Tehi Tiina Aalto Keravan Janne Jutila Kaleva Laitinen kaupungista Eeva Lahtinen Saija Kauppinen Marjatta Partanen Joel Juppi Juhani Tsokkinen Arja Rantanen Sipoon Rolf Björkell Gunilla Holmberg kunnasta Aslak Haarahiltunen Eva Kuntsi Kaj Lindqvist Hannele Backström Mari Viita Jani Nieminen Tuusulan Ismo Lappalainen Antti Piippo kunnasta Pirjo Maula Marjut Kylliäinen Jouko Riola Sampsa Rautio Liisa Sorri Tuija Reinikainen Yhtymävaltuuston toimikausi on Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Aslak Haarahiltunen, 1. varapuheenjohtajana Janne Jutila ja 2. varapuheenjohtajana Leo Lauramaa. Valtuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, tavanomaiset tilinpäätös- ja talousarviokokoukset. TARKASTUSLAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: Takarivi vas. hallituksen jäsen Pertti Aalto, hallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund, hallituksen jäsen Jukka Lehtonen ja toimitusjohtaja Unto Tanttu. Eturivi vas. valtuuston 2. varapuheenjohtaja Leo Lauramaa, hallituksen jäsen Leena Harjula-Jalonen, talous- ja toimistosihteeri Sari Passila, sekä hallituksen jäsenet Marikki Myllyvirta ja Sari Lilius. Kuvasta puuttuvat hallituksen varapuheenjohtaja Jaana Siukola ja hallituksen jäsen Heikki Vestman sekä valtuuston puheenjohtaja Aslak Haarahiltunen ja 1. varapuheenjohtaja Janne Jutila. Varsinainen jäsen Heikki Muttonen Keravalta Veikko Seuna Tuusulasta Marjatta Tehi Järvenpäästä Mari Viita Sipoosta Varajäsen Anne Kanerva Keravalta Juha Laine-Ylijoki Tuusulasta Tiina Aalto Järvenpäästä Jani Nieminen Sipoosta YHTYMÄHALLITUS YHTYMÄHALLITUS Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Mari Viita, varalla Marjatta Tehi. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi HTM/JHTT Raimo Vainio-Kaila BDO Audiator Oy:stä. Valtuuston kaksivuotiskaudelle valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna oli seuraava: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Marikki Myllyvirta Hermanni Meronen kaupungista Jaana Siukola Seppo Heino Keravan Pertti Aalto Petri Asuinmaa kaupungista Leena Harjula-Jalonen Juhani Tsokkinen Sipoon Sari Lilius Kukka-Maaria Nenonen kunnasta Heikki Vestman Mandi Alaterä Tuusulan Jukka Lehtonen Tanja Pekkola kunnasta Hans Malmlund Merja Laaksonen Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Hans Malmlund, varapuheenjohtajana Jaana Siukola. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Yhtymähallitus kokoontui vuoden aikana yhteensä 8 kertaa. Kokouksissa sihteerinä toimi talous- ja toimistosihteeri Sari Passila. HENKILÖKUNTA Kertomusvuoden aikana vakituisen henkilökunnan osalta tapahtui vain muodollinen muutos, kun oppisopimustyösuhteella työskennellyt sähkö- ja automaatioasentaja Erkki Laaksonen aloitti vakituisena vesilaitoksen hoitajana lukien. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna on ollut seuraava: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Käyttömestari Talous- ja toimistosihteeri Vesilaitoksen hoitajat Unto Tanttu Timo Ranta-Pere Tuomas Turunen Sari Passila Eero Kittelä, sähkövastaava Erkki Laaksonen Ossi Laaksonen Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen 8 9

6 Y L E I S T Ä VÄESTÖMÄÄRÄ HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ JÄSENKUNNISSA Väestömäärän kasvu alueella oli edelleen viime vuosien keskitasoa, täpärästi alle yhden prosentin. Eniten prosentuaalista kasvua oli Sipoossa, Keravan edellisvuoden kärkipaikka vaihtui nyt jumbosijaksi. Lukumääräisesti Järvenpää kasvoi eniten. (Lähde: Väestörekisterikeskus) Muutos /15 % Järvenpää ,36 Kerava ,00 Sipoo ,85 Tuusula ,74 yhteensä ,88 LIITTYNEET ASUKKAAT JA LIITTYMISPROSENTIT JÄSENKUNNITTAIN KÄYTETYT VESIMÄÄRÄT JÄSENKUNNITTAIN 4 LIITTYNEITÄ LIITTYMISPROSENTTI Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Yhteensä milj. m 3 Yllä olevassa taulukossa Sipoon liittymisprosentti on laskettu siten, että asukaslukuna on käytetty Sipoon asukaslukua ja liittyneiden määränä Sipoon kunnan alueella olevia liittyjiä ilman Helsinkiin kuuluvia. muutos henkilöä ,5 muutos % 0,98 0,87 0,92 0,76 0,88 VEDENKÄYTTÖ Myyty kokonaisvesimäärä neljän jäsenkunnan vesilaitoksille oli yhteensä 9,00 milj.m 3. Kellokosken-Ohkolan sairaaloille myytiin yhteensä m 3, Mäntsälän Vedelle m 3 ja Pornaisten kunnalle m 3. Myyty kokonaisvesimäärä oli 9,12 milj.m 3 eli keskimäärin m 3 /vrk. Edellisvuoteen 2014 verrattuna myyty vesimäärä kasvoi 1,2 % ja on kaikkien aikojen ennätys vesilaitoksella. Sipoon kohdalla veden jakelualue säilyi toimintavuoden ajan edelleen edellisvuosien kaltaisena, kun Sipoon vesilaitos toimitti talousveden Helsinkiin siirretylle alueelle. 3 2,5 2 1,5 1 0, Kerava Järvenpää Tuusula Sipoo VEDENKÄYTÖN KEHITTYMINEN KESKIMÄÄRÄISENÄ VUOROKAUSIARVONA Keskimääräinen käyttö, m 3 /vrk Muutos 15/ m 3 /vrk % Järvenpää ,0 Kerava ,2 Sipoo ,3 Tuusula ,0 Sairaala ,7 Mäntsälä ,3 Pornainen ,4 YHTEENSÄ ,2 OMINAISKÄYTTÖ JÄSENKUNNITTAIN Kok.käyttö Jäsenkunnan Ominaiskäyttö m 3 /vrk osuus, % l/as,vrk 14/pl teoll 15/pl teoll 15/kok Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä Viimeisessä sarakkeessa luvut ovat kokonaiskäytön perusteella lasketut ja vain jäsenkuntien vesilaitoksia koskevia. Kellokoski-Ohkolan sairaaloiden, Mäntsälän Veden ja Pornaisten ostamat vesimäärät eivät sisälly lukuihin. Samoin luvuista on karsittu Sipoon Helsinkiin toimittama vesimäärä sekä Keravan HSY:lle toimittama kriisivesimäärä. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa ominaiskäyttö on laskettu siten, että Keravan kulutuksesta on karsittu Oy Sinebrychoff Ab:n käyttämä vesimää- rä, m 3 ja Sipoon osalta vastaavasti Arla Oy:n vesimäärä, m 3. Edellinen on selvästi alueen suurin yksittäinen vedenkäyttäjä, Arla vastaavasti toiseksi suurin

7 Y L E I S T Ä V E S I OMINAISKÄYTÖN JAKAUTUMINEN JÄRVENPÄÄ KERAVA SIPOO TUUSULA YHTEENSÄ l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % asutus teollisuus kauppa ja palvelut mittaamaton vesi yhteensä l/as/vrk Ominaiskäyttö pysyi edelleen samalla tasolla, millä se jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan on ollut. Vuoden luku 170 l/as,vrk, on yhden litran verran edellisvuoden lukua suurempi, kun laskuista jätetään kaksi suurinta teollisuuslaitosta pois. Nämä mukaan lukien ominaiskäyttö oli 197 l/as,vrk, edelleen litran edellisvuotta suurempi. Mittaamattoman veden osuus koko alueella suureni kolmella prosenttiyksiköllä ollen nyt 11 %, mikä palautti lukeman edellisvuosien tasolle. Jostain syystä muutos tässä kohden tapahtui nimenomaan suurten keskusten, Järvenpää ja Kerava, luvuissa. Prosenttitarkastelujen tulkinnassa tulee muistaa Keravan ja Sipoon osalla myös yksittäiset suuret teollisuuskäyttäjät, joiden vesimäärä kaunistaa vuototilastoa. Suurin kuukausikäyttö vuorokausitasolle laskettuna osui tänä vuonna marraskuulle, keskimäärin m 3 /vrk. Edellisvuoden 2014 vastaava luku oli syyskuulta OMINAISKÄYTTÖHISTORIA l/as/vrk m 3 /vrk. Juhannuksen aika oli jälleen vuoden vähävetisin. Juhannuspäivänä vettä käytettiin vain m 3 /vrk edellisvuoden vastaavan luvun oltua m 3 /vrk. Suurin vuorokausikäyttö mitattiin 26. elokuuta, m 3 /vrk. Jäsenkunnille myytävän veden hinta oli 0,36 euroa/m3 + alv 24% (Mukana ei ole Sinebrychoffin ja Ingmanin käyttämää vettä) vuosi LAITOKSIEN VEDENKÄSITTELYPROSESSIT, TUOTOT JA KESKIMÄÄRÄINEN KÄYTTÖ LAITOS PROSESSI tuotto käyttö 14 käyttö 15 m 3 /vrk m 3 /vrk m 3 /vrk Jäniksenlinna kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Koskenmäki ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Rusutjärvi kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Kaikula kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Marjamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Paippinen ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Fira ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Lahela ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Vähänummi ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Korkeamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Santakoski ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Söderkulla(ei käytössä) lipeän syöttö Takoja(ei käytössä) lipeän syöttö YHTEENSÄ YLEISTÄ Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä 13 erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut jo pitkään pois käytöstä ilmenneiden laatuhäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottojensakin takia. Mainittuja laitoksia pidetään toistaiseksi käyttökuntoisina, joskaan ei aivan heti valmiissa tilassa. Niiden merkitys on lähinnä paikallisena varalaitoksena poikkeustilanteissa. Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijänne-tunnelin vedestä. Muut kaikki laitokset ovat luonnollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä 3,98 milj. m 3 ( m 3 /vrk) ja Rusutjärvelle vastaavasti 2,61 milj.m 3 (7 138 m 3 /vrk), eli yhteensä 6,59 milj.m 3 ( m 3 /vrk ). KUSTANNUKSET Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vastaaviin laitoskustannuksiin. Tekopohjavesikustannukset on laskettu tunnelista otettua raakavesimäärää kohden. Henkilö- ja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty tässä esitettyihin lukuihin. Jos tekopohjaveden omiin kustannuk- siin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy: lle maksetut erät, liittymän vuosimaksu, yhteensä euroa, ja käyttömaksut, yhteensä euroa (yhteensä euroa), ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee 4,79 senttiä/m 3. Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 5,04 GWh, kun edellisvuoden luku oli 4,95 GWh. Vesikuutiometriä kohden laskettu sähkön ominaiskäyttö on pysynyt samana. SÄHKÖENERGIAN KULUTUS JÄSENKUNTIEN ASIAKKAILTAAN PERIMÄ VEDEN JA JÄTEVEDEN HINTA Taulukossa olevat hinnat sisältävät nlisäveron 24%. VESIMAKSU JÄTEVESIMAKSU e/m 3 e/m 3 e/m 3 e/m 3 Järvenpää 1,46 1,46 2,39 2,39 Kerava 1,364 1,39 2,170 2,19 Sipoo 1,44 1,53 2,07 2,17 Tuusula 1,64 1,69 2,12 2,23 SÄHKÖ kwh m 3 kwh/m 3 Jäniksenlinna ,34 Rusutjärvi ,35 muut vesilaitokset ,58 mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemat ,03 YHTEENSÄ ,45 tekopohjavesi ,16 KAIKKI YHTEENSÄ ,

8 V E S I VEDEN LAATU Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden 2011 alusta uusittu ja käyttöön otettu tutkimusohjelma on vahvistettu vuosille 2011 ja sen ovat jäsenkuntien terveysviranomaiset käsitelleet ja hyväksyneet. Vesinäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä, laboratoriotutkimukset on teetetty vuoden 2014 alusta KUSTANNUKSET OSAKKUUDET MUISSA YHTIÖISSÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Kuntayhtymä omisti kertomusvuoden alussa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä 1300 osakkeesta 71 kpl eli 5,46 %. Yhtiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirkkonummen kuntien sekä Hyvinkään kaupungin kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Kertomusvuoden aikana yksi osakkaista, Altia Oyj, luovutti osakkeensa emoyhtiölle. Vuonna yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut Nurmijärven kunnan edustaja. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän Käyttö ja Kust. Sähkö Tarvikk. Kemik. Palvelut kpito yht. Poistot yht. JÄNIKSENLINNA euroa senttiä/m³ RUSUTJÄRVI euroa senttiä/m³ MUUT YHT. euroa senttiä/m³ YHTEENSÄ euroa senttiä/m³ TEKOPOHJAVESI euroa senttiä/m³ Tekopohjavesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia maksueriä. vuosimaksua euroa (vuonna euroa). Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä euroa, edellisvuoden summan oltua euroa. KIINTEISTÖ OY TUUSULAN VANHA KUNNANTALO Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön 1169 osakkeesta 372 kpl eli 31,8%. Yhtiökokouksissa kuntayhtymää edusti yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä euroa (v euroa). VEDEN JAKELU Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun 19 kartalla ja luetteloitu oheisessa taulukossa. Vuoden aikana muutoksia tapahtui Tuusulassa Firanlähteentien saneerauksen yhteydessä sekä Järvenpäässä Pohjoisväylän alitusrakenteen saneerauksessa. Johtoverkon rakennusvuodet ja materiaalit käyvät ilmi oheisista kuvaajista. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 17 erilaista mittaus- säätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna yhteensä 9,19 milj.m 3. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä kwh eli noin 0,03 kwh/m 3 (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). VESIJOHTOTILASTO Materiaali Halkaisija Talous- Raaka- Johtovesijohdot (m) vesijohdot (m) pituus (m) Asbestisementti Asbestisementti Asbestisementti Asbestisementti PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC Teräs Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Teräs Tuntematon Tuntematon Yhteensä lähtien Metropolilab Oy:llä Helsingissä. Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi seitsemästätoista valitusta käyttöpisteestä. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä, joka toinen kuukausi otettavat näytteet vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Kertomusvuonna otettiin yhteensä 581 näyte-erää (v kpl), joista tehtiin yhteensä analyysiä (v kpl). Virallisen näytteenotto-ohjelman ulkopuolella teetettiin ELY-keskuksen pyynnöstä erityisanalyysit perfluorattujen alkyyliyhdisteitten (PFAS-yhdisteet) ista. Näytteet otettiin käsittelylaitosten lähtevistä vesistä. Analyysit teetettiin Suomen ympäristökeskuksen laboratoriossa. Tulokset olivat kaikissa analyyseissä alle määritysrajan. Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 442/2014 (aiemmin 461/2000) mukaiset laatuvaatimukset valvontanäytteiden osalta. Marraskuussa voimaan tuli uusittu asetus (1352/), joka ei kuitenkaan tuonut merkittäviä muutoksia valvontaan. Syksyn kuluessa vesilaitokselle valmisteltiin uutta, tulevan viisivuotiskauden valvontatutkimusohjelmaa yhdessä terveysviranomaisten kanssa. Tämän uusitun ohjelman mukaan toimitaan vuoden 2016 alusta lukien

9 T A L O U S TULOSLASKELMA INVESTOINTIEN TOTEUMA TA %TA TUOTOT myynti liiketoiminnan muut tuotot tuet ja avustukset muut tuotot myynnin oikaisuerät TUOTOT YHTEENSÄ KULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE POISTOT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS VEROT TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Kohde TA Rakennukset ja rakennelmat Linjatien mittausasema Pohjavedenpinnan mittausasemat Koskenmäen-Hyryläntien johtosaneeraus Jäniksenlinnan laitossaneeraus Varavoimakoneet Rakennukset ja rakennelmat yhteensä Maanhankinnat Irtaimistohankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/liittynyt asukas Liittynyt asukasmäärä HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ: Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on ,07 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. RAHOITUSLASKELMA TA Tulorahoitus Investoinnit NETTOKASSAVIRTA Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset KASSAVAROJEN MUUTOS TASEEN KEHITTYMINEN VASTAAVAA pysyvät vastaavat vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTATTAVAA oma pääoma varaukset pitkäaikainen vieras pääoma lyhytaikaikainen vieras pääoma yhteensä TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Lainakanta Lainakanta ,e/liittynyt asukas Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate 5,2 5,7 5,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv

10 P O H J A V E S I A L U E E T V E R K O S T O 18 19

11 L A I T O S A N A L Y Y S I T T U L O S T E N Y H T E E N V E T O Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 7,7 8,9 12 7,9 8,3 ph-luku 12 6,7 6,8 12 8,1 8,2 Alkaliteetti mmol/l 12 0,6 0,7 12 1,1 1,2 Happi mg/l 12 4,8 5, ,8 12,8 Hiilidioksidi mg/l ,7 1,0 Rauta Fe µg/l 12 < <15 <15 Mangaani Mn µg/l 12 <3 <3 12 <3 <3 Kloridi mg/l Kok. kovuus mmol/l 12 0,59 0, ,86 1,0 Kalsium Ca mg/l 12 14, ,5 29 Magnesium mg/l 12 5,3 7,3 12 5,4 6,9 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 3 0,25 0,34 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l Alumiini Al µg/l 3 <3 <3 Arseeni As µg/l 3 0,1 0,2 Boori Bo µg/l 3 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 3 <0.03 <0.03 Fluoridi F mg/l 3 <0.1 <0.1 Kadmium Cd µg/l 3 0,04 0,05 Koboltti Co µg/l 3 0,10 0,13 Kromi Cr µg/l 3 0,10 0,19 Kupari Cu mg/l 3 0,004 0,004 Lyijy Pb µg/l 3 0,17 0,30 Nikkeli Ni µg/l Sinkki Zn µg/l Liuottimet (*) µg/l 3 0,8 1, Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 12 0, ,5 4 Sameus FTU 12 0,4 0,9 12 0,3 0,6 TOC mg/l 12 1,1 1,4 (*) Styreeni µg/l 3 0,8 1, Lämpötila C 12 7,0 7,5 12 7,0 8,1 ph-luku 12 6,7 6,9 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 1,1 1,3 12 1,3 1,4 Happi mg/l 12 7,8 9, ,9 12,6 Hiilidioksidi mg/l ,0 1,3 Rauta Fe µg/l 12 <15 <15 12 <15 <15 Mangaani Mn µg/l 12 <3 <3 12 <3 <3 Kloridi mg/l Kok. kovuus mmol/l 12 0,89 0, ,98 1,0 Kalsium Ca mg/l 12 22, ,2 27 Magnesium mg/l 12 7,9 8,8 12 7,9 8,5 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 3 1,4 1,6 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l Alumiini Al µg/l 3 <3 <3 Arseeni As µg/l 3 0,2 0,2 Boori Bo µg/l 3 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 3 <0.03 <0.03 Fluoridi F mg/l 3 <0.1 <0.1 Kadmium Cd µg/l 3 0,03 0,04 Koboltti Co µg/l 3 0,07 0,10 Kromi Cr µg/l 3 0,20 0,25 Kupari Cu mg/l 3 0,003 0,005 Lyijy Pb µg/l 3 0,27 0,50 Nikkeli Ni µg/l Sinkki Zn µg/l 3 <5 <5 Liuottimet (*) µg/l 3 0,9 1, Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 11 0, ,9 5 Sameus FTU 12 0,4 0,6 12 0,3 0,5 TOC mg/l 12 1,1 1,4 (*) Styreeni µg/l 3 0,9 1,

12 L A I T O S A N A L Y Y S I T T U L O S T E N Y H T E E N V E T O Jäniksenlinnan vesilaitos Koskenmäen vesilaitos Lämpötila C 42 6,4 8,2 12 6,7 7,6 ph-luku 39 6,8 7,0 11 7,6 7,8 Alkaliteetti mmol/l 39 0,5 1,0 11 1,1 1,2 Happi mg/l 39 4,1 13,1 12 6,5 7,6 Hiilidioksidi mg/l ,1 5,4 Rauta Fe µg/l <15 16 Mangaani Mn µg/l Kloridi mg/l 39 6,2 10 Kok. kovuus mmol/l 39 0,36 0, ,64 0,7 Kalsium Ca mg/l 39 8, ,6 21 Magnesium mg/l 39 3, ,8 4 Ammoniumtyppi mgn/l 10 0,009 0,020 Nitriittityppi mgn/l 10 0,002 0,005 Nitraattityppi mgn/l 10 0,3 0,72 Nitriitti mg/l 0 11 <0,01 <0,01 mg/l Alumiini Al µg/l Arseeni As µg/l 10 0,2 0,5 Boori Bo µg/l 10 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 10 <0,03 <0,03 Fluoridi F mg/l 10 0,55 0,9 Kadmium Cd µg/l 10 Koboltti Co µg/l 10 Kromi Cr µg/l 10 0,05 0,06 Kupari Cu mg/l 10 0,004 0,008 Lyijy Pb µg/l 10 0,40 0,80 Nikkeli Ni µg/l Sinkki Zn µg/l Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 39 4, ,3 1 Sameus FTU 39 2,8 32,0 11 0,4 0,7 TOC mg/l 39 2,2 4,0 Lämpötila C 4 7,7 8,0 12 8,0 8,8 ph-luku 4 6,7 6,8 12 8,2 8,3 Alkaliteetti mmol/l 4 0,9 1,0 12 1,2 1,3 Happi mg/l 4 7,4 7, ,3 14,9 Hiilidioksidi mg/l ,5 0,8 Rauta Fe µg/l 4 <15 <15 12 <15 <15 Mangaani Mn µg/l 4 <3 <3 12 <3 <3 Kloridi mg/l 4 32,3 33 Kok. kovuus mmol/l 4 0,87 0, ,0 1,1 Kalsium Ca mg/l 4 21, ,8 28 Magnesium mg/l 4 8,2 8,5 12 8,5 8,9 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 2,3 2,3 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l Alumiini Al µg/l Arseeni As µg/l 1 0,1 0,1 Boori Bo µg/l Elohopea Hg µg/l 1 <0.03 <0.03 Fluoridi F mg/l 1 <0.1 <0.1 Kadmium Cd µg/l 1 <0.02 <0.02 Koboltti Co µg/l 1 0,03 0,03 Kromi Cr µg/l 1 0,09 0,09 Kupari Cu mg/l 1 0,003 0,003 Lyijy Pb µg/l 1 <0.1 <0.1 Nikkeli Ni µg/l Sinkki Zn µg/l 1 <5 <5 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 4 6, ,42 3 Sameus FTU 4 0,4 0,7 12 0,4 0,8 TOC mg/l 4 1,5 1,

13 L A I T O S A N A L Y Y S I T T U L O S T E N Y H T E E N V E T O Marjamäen vesilaitos Paippisten vesilaitos Lämpötila C 8 6,9 7,4 12 7,0 7,8 ph-luku 8 6,8 7,1 12 8,0 8,2 Alkaliteetti mmol/l 8 1,9 2,7 12 2,0 2,3 Happi mg/l 8 1,2 1, ,1 13,9 Hiilidioksidi mg/l ,2 2,9 Rauta Fe µg/l <15 <15 Mangaani Mn µg/l <3 <3 Kloridi mg/l 8 15,3 21 Kok. kovuus mmol/l 8 1,2 1,6 12 1,3 1,3 Kalsium Ca mg/l 8 27, ,3 30 Magnesium mg/l Ammoniumtyppi mgn/l 2 0,009 0,009 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 2 0,7 1,1 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l Alumiini Al µg/l 2 <3 <3 Arseeni As µg/l 2 0,4 0,4 Boori Bo µg/l 2 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 2 <0.03 <0.03 Fluoridi F mg/l 2 0,25 0,30 Kadmium Cd µg/l 2 0,05 0,05 Koboltti Co µg/l 2 0,33 0,62 Kromi Cr µg/l 2 0,05 0,05 Kupari Cu mg/l 2 0,006 0,009 Lyijy Pb µg/l 2 0,7 0,9 Nikkeli Ni µg/l 2 1,7 2 Sinkki Zn µg/l Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 8 0, Sameus FTU 8 1, ,3 0,6 TOC mg/l 8 1,5 1,8 Lämpötila C 8 6,8 7,3 12 7,0 7,2 ph-luku 8 7,1 7,2 12 7,7 7,9 Alkaliteetti mmol/l 8 1,9 2,1 12 1,8 2,0 Happi mg/l 8 1,9 3, ,4 14,2 Hiilidioksidi mg/l ,2 7,2 Rauta Fe µg/l <15 <15 Mangaani Mn µg/l Kloridi mg/l 8 17,6 22 Kok. kovuus mmol/l 8 1,1 1,2 12 1,2 1,2 Kalsium Ca mg/l 8 23, Magnesium mg/l Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 2 0,2 0,4 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 2 25,5 32 Alumiini Al µg/l 2 <3 <3 Arseeni As µg/l 2 0,6 1,0 Boori Bo µg/l 2 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 2 <0.03 <0.03 Fluoridi F mg/l 2 0,40 0,50 Kadmium Cd µg/l 2 <0.02 0,02 Koboltti Co µg/l 2 0,23 0,43 Kromi Cr µg/l 2 0,05 0,05 Kupari Cu mg/l 2 0,003 0,004 Lyijy Pb µg/l 2 0,3 0,3 Nikkeli Ni µg/l 2 1,9 2,7 Sinkki Zn µg/l Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 8 0, ,3 4 Sameus FTU 8 2, ,4 0,8 TOC mg/l 8 1,0 1,

14 L A I T O S A N A L Y Y S I T T U L O S T E N Y H T E E N V E T O Rusutjärven vesilaitos Kaikulan vesilaitos Lämpötila C 25 6,6 8,5 12 6,8 7,2 ph-luku 25 6,9 7,1 12 7,7 7,8 Alkaliteetti mmol/l 25 0,5 1,3 12 1,0 1,2 Happi mg/l 25 4,5 7,9 12 8,2 9,6 Hiilidioksidi mg/l ,8 3,4 Rauta Fe µg/l ,3 27 Mangaani Mn µg/l Kloridi mg/l 25 8,9 18 Kok. kovuus mmol/l 25 0,4 0,9 12 0,6 0,7 Kalsium Ca mg/l 25 8, Magnesium mg/l 25 3, ,0 4,4 Ammoniumtyppi mgn/l 7 0,010 0,021 Nitriittityppi mgn/l 7 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 7 0,3 0,4 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 7 11,4 21 Alumiini Al µg/l Arseeni As µg/l 7 0,2 0,4 Boori Bo µg/l 7 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 7 <0.03 <0.03 Fluoridi F mg/l 7 0,19 0,50 Kadmium Cd µg/l 7 0,02 0,03 Koboltti Co µg/l 7 0,31 1,7 Kromi Cr µg/l 7 0,06 0,14 Kupari Cu mg/l 7 0,002 0,005 Lyijy Pb µg/l 7 0,2 0,4 Nikkeli Ni µg/l 7 0,8 2,3 Sinkki Zn µg/l Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 25 1, ,25 2 Sameus FTU 25 0, ,4 0,6 TOC mg/l 25 2,5 4 Lämpötila C 4 6,5 7,0 12 6,7 7,0 ph-luku 4 6,8 6,9 12 8,2 8,3 Alkaliteetti mmol/l 4 0,6 0,7 12 1,6 1,7 Happi mg/l 4 8,3 8,7 12 9,8 10,9 Hiilidioksidi mg/l ,7 1,1 Rauta Fe µg/l 4 <15 <15 12 <15 <15 Mangaani Mn µg/l 4 <3 < Kloridi mg/l 4 5,3 6,5 Kok. kovuus mmol/l 4 0,4 0,5 12 0,9 1,0 Kalsium Ca mg/l Magnesium mg/l 4 4,1 4,4 12 4,5 4,7 Ammoniumtyppi mgn/l 1 0,014 0,014 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,8 0,8 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l Alumiini Al µg/l 1 <3 <3 Arseeni As µg/l 1 0,1 0,1 Boori Bo µg/l 1 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 1 <0.03 <0.03 Fluoridi F mg/l 1 1,3 1,3 Kadmium Cd µg/l 1 <0.02 <0.02 Koboltti Co µg/l 1 0,03 0,03 Kromi Cr µg/l 1 0,08 0,08 Kupari Cu mg/l 1 0,002 0,002 Lyijy Pb µg/l 1 <0.1 <0.1 Nikkeli Ni µg/l 1 0,2 0,2 Sinkki Zn µg/l 1 <5 <5 Liuottimet (*) µg/l 1 1,9 1,9 2 <1.1 1,1 Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml ,5 4 Sameus FTU 4 0,4 0,8 12 0,4 0,8 TOC mg/l 4 1,0 1,2 (*) Trikloorieteeni mg/l 3 1,9 1,9 2 <1.1 1,

15 L A I T O S A N A L Y Y S I T T U L O S T E N Y H T E E N V E T O Vähänummen vesilaitos Korkeamäen vesilaitos Lämpötila C 12 6,7 10,2 12 6,7 7,8 ph-luku 12 6,8 7,1 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 1,2 1,6 12 1,2 1,3 Happi mg/l 12 4,7 5, ,4 13,4 Hiilidioksidi mg/l ,3 1,9 Rauta Fe µg/l <15 <15 Mangaani Mn µg/l <3 <3 Kloridi mg/l 12 22,5 27 Kok. kovuus mmol/l 12 1,0 1,1 12 1,0 1,1 Kalsium Ca mg/l Magnesium mg/l 12 9, ,8 11 Ammoniumtyppi mgn/l 3 0,019 0,040 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 3 0,57 0,73 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l Alumiini Al µg/l Arseeni As µg/l 3 0,4 0,6 Boori Bo µg/l 3 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 3 <0,03 <0,03 Fluoridi F mg/l 3 0,23 0,40 Kadmium Cd µg/l 3 0,05 0,06 Koboltti Co µg/l 3 0,14 0,21 Kromi Cr µg/l 3 0,06 0,08 Kupari Cu mg/l 3 0,002 0,002 Lyijy Pb µg/l 3 0,3 0,4 Nikkeli Ni µg/l 3 0,9 1,1 Sinkki Zn µg/l Liuottimet (*) µg/l 3 1,2 3, Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 12 0, Sameus FTU 12 1,2 2,6 12 0,4 0,8 TOC mg/l 12 1,2 1,6 (*) Trikloorieteeni mg/l 3 1,1 2,2 2 0,5 0,5 Lämpötila C 16 6,9 7,7 11 7,0 8,0 ph-luku 16 6,9 7,3 12 8,1 8,2 Alkaliteetti mmol/l 15 2,4 3,9 12 2,4 2,7 Happi mg/l 16 2,6 7, ,1 14,1 Hiilidioksidi mg/l ,8 2,4 Rauta Fe µg/l <15 <15 Mangaani Mn µg/l <3 <3 Kloridi mg/l 16 14,1 19,0 Kok. kovuus mmol/l 16 1,5 2,0 12 1,43 1,6 Kalsium Ca mg/l Magnesium mg/l Ammoniumtyppi mgn/l 4 0,021 0,050 Nitriittityppi mgn/l 4 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 4 1,0 2,3 Nitriitti mg/l 12 0,01 0,02 mg/l Alumiini Al µg/l Arseeni As µg/l 4 0,4 0,7 Boori Bo µg/l 4 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 4 <0,03 <0,03 Fluoridi F mg/l 4 0,6 0,9 Kadmium Cd µg/l 4 0,07 0,08 Koboltti Co µg/l 4 0,29 0,57 Kromi Cr µg/l 4 0,16 0,46 Kupari Cu mg/l 4 0,003 0,005 Lyijy Pb µg/l 4 0,4 0,8 Nikkeli Ni µg/l 4 2,0 3,1 Sinkki Zn µg/l Liuottimet (*) µg/l 4 1,335 3, Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 16 1, ,8 10 Sameus FTU 16 3, ,4 0,9 TOC mg/l 16 1,5 4,2 (*) Trikloorieteeni mg/l 4 1,1 2,

16 L A I T O S A N A L Y Y S I T T U L O S T E N Y H T E E N V E T O Santakosken vesilaitos Lämpötila C 4 6,3 6,8 12 6,6 8,0 ph-luku 4 7,1 7,2 12 7,8 8,0 Alkaliteetti mmol/l 4 1,6 1,7 12 2,4 2,6 Happi mg/l 4 5,9 6, ,6 12,4 Hiilidioksidi mg/l ,4 6,8 Rauta Fe µg/l Mangaani Mn µg/l Kloridi mg/l 4 16,3 17,0 Kok. kovuus mmol/l 4 0,96 0, ,33 1,4 Kalsium Ca mg/l Magnesium mg/l Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 1,7 1,7 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l Alumiini Al µg/l Arseeni As µg/l 1 0,6 0,6 Boori Bo µg/l 1 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 1 <0.03 <0.03 Fluoridi F mg/l 1 0,6 0,6 Kadmium Cd µg/l 1 <0.02 <0.02 Koboltti Co µg/l 1 0,03 0,03 Kromi Cr µg/l 1 0,05 0,05 Kupari Cu mg/l 1 0,002 0,002 Lyijy Pb µg/l 1 <0.1 <0.1 Nikkeli Ni µg/l 1 0,4 0,4 Sinkki Zn µg/l 1 <5 <5 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 4 0, Sameus FTU 4 0,8 0,9 12 0,5 1,1 TOC mg/l 4 1,0 1,2 FOTO JUKKA NISSINEN 30 31

17 V E R K O S T O A N A L Y Y S I T T U L O S T E N Y H T E E N V E T O JÄRVENPÄÄ KER AVA Järvenpään uimahalli Järvenpään terveyskeskus Satukallion K-Market Haarajoen K-Market Keravan terveyskeskus Kalevan päiväkoti Päiväkoti Aarre Kotimäen palvelutalo Alikerava lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max Lämpötila C 6 8, , , ,9 9, , ,5 10 Sameus FTU 6 0,41 0,63 6 0,38 0,55 6 0,27 0,52 6 0,41 1,3 6 0,45 0,77 6 0,39 0,59 6 0,35 0,54 6 0,36 0,56 6 0,67 1,4 Väri mgpt/l 6 2, , ,5 2,5 6 2,7 3,3 6 3, , , ,4 4,8 ph-luku 6 7,8 7,8 6 7,8 7,8 6 7, ,1 6 7,7 7,7 6 7,7 7,8 6 7,8 7,8 6 7,7 7,7 6 7,7 7,7 Kok. kovuus mmol/l 6 0,68 0,75 6 0,67 0,71 6 0,92 1,1 6 1,0 1,1 6 0,65 0,67 6 0,65 0,68 6 0,63 0,65 6 0,64 0,66 6 0,62 0,64 Johtokyky µs/cm Rauta Fe µg/l Mangaani Mn µg/l <3 <3 6 <3 <3 6 <3 <3 6 <3 <3 6 <3 <3 6 <3 <3 6 <3 <3 6 <6,3 10 Ammonium mg/l 6 0,013 0, ,012 0, ,012 0, ,011 0, ,011 0, ,012 0, ,012 0, ,012 0, ,012 0,014 Kolibakt. kpl/100ml Clostrium perfringens kpl/100ml Alumiini µg/l <3 < Arseeni µg/l 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 0,1 0,1 1 <0,1 <0,1 Elohopea Hg µg/l 1 0,03 0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 Fluoridi mg/l 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,2 0,2 1 0,3 0,3 1 0,2 0,2 1 0,3 0,3 Kadmium Cd µg/l 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 Kromi Cr µg/l 1 <0,05 <0,05 1 0,06 0,06 1 <0,05 <0,05 1 0,06 0,06 1 0,05 0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 Kupari Cu µg/l 1 1,6 1, ,3 3,3 Lyijy Pb µg/l 1 0,4 0,4 1 <0,1 <0,1 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 0,2 0,2 1 <0,1 <0,1 1 0,2 0,2 Natrium Na mg/l 1 5,9 5,9 1 6,1 6,1 1 8,1 8, ,9 6,9 1 6,8 6,8 1 6,5 6,5 1 6,7 6,7 1 6,3 6,3 Nikkeli Ni µg/l 1 0,5 0,5 1 1,6 1,6 1 0,4 0,4 1 0,4 0,4 1 0,5 0,5 1 0,9 0,9 1 0,4 0,4 1 0,4 0,4 1 0,4 0,4 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,39 0,39 1 0,43 0,43 1 0,46 0,46 1 0,54 0,54 1 0,47 0,47 1 0,42 0,42 1 0,36 0,36 1 0,38 0,38 1 0,36 0,36 Pestisidit µg/l ,02 0, mg/l 1 9,5 9, Kloridi mg/l 1 5,6 5,6 1 5,6 5, ,6 8,6 1 8,4 8,4 1 7,4 7,4 1 7,9 7,9 1 6,7 6,7 Kok.bakteerit kpl/ml Enterokokit kpl/100ml TOC mg/l 1 2,4 2,4 1 2,3 2,3 1 1,9 1,9 1 1,1 1,1 1 2,3 2,3 1 2,3 2,3 1 2,4 2,4 1 2,3 2,3 1 2,4 2,4 Nitraatti mg/l 1 1,7 1,7 1 1,9 1,9 1 2,1 2,1 1 2,4 2,4 1 2,1 2,1 1 1,9 1,9 1 1,6 1,6 1 1,7 1,7 1 1,6 1,6 Nitriitti mg/l 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,

18 V E R K O S T O A N A L Y Y S I T T U L O S T E N Y H T E E N V E T O SIPOO TUUSULA Nikkilän terveyskeskus Söderkulla palvelutalo Nordkalk Kalkkiranta Hyrylän terveyskeskus Kellokoski Kustaa Adolf-koti Jokela Ester Matilda-koti Lemminkäinen Lämpötila C 6 9, , , ,6 12 Sameus FTU 6 0,38 0,67 6 0,73 2,8 6 0,36 0,87 6 0,51 1,2 6 0,28 0,7 6 0,39 0,63 6 0,35 0,77 Väri mgpt/l 6 2, , ,9 3,2 6 3, ,5 2,5 6 2,5 2,5 6 2,5 2,5 ph-luku 6 7,8 7,8 6 7,8 7,9 6 7,7 7,8 6 7,9 8,1 6 8,1 8,2 6 7, ,1 8,2 Kok, kovuus mmol/l 6 0,94 1,1 6 0,7 0,73 6 0,69 0,72 6 0,76 0,99 6 1,4 1,5 6 1,4 1,4 6 0,88 1 Johtokyky µs/cm Rauta Fe µg/l Mangaani Mn µg/l 6 <3 <3 6 <3,7 7 6 <3 <3 6 <3,7 7 6 <3 <3 6 <3 <3 6 <3 <3 Ammonium mg/l 6 0,013 0, ,013 0, ,012 0, ,013 0, ,012 0, ,012 0, ,013 0,025 Kolibakt. kpl/100ml Clostrium perfringens kpl/100ml Alumiini µg/l <3 <3 1 <3 <3 1 <3 <3 Arseeni µg/l 1 0,1 0,1 1 0,3 0,3 1 <0,1 <0,1 1 0,1 0,1 1 <0,1 <0,1 1 0,2 0,2 1 <0,1 <0,1 Elohopea Hg µg/l 1 0,03 0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 Fluoridi mg/l 1 0,2 0,2 1 0,3 0,3 1 0,2 0,2 1 0,1 0,1 1 0,4 0,4 1 0,5 0,5 1 <0,1 <0,1 Kadmium Cd µg/l 1 <0,02 <0,02 1 0,02 0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 0,03 0,03 Kromi Cr µg/l 1 <0,05 <0,05 1 0,08 0,08 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 0,07 0,07 Kupari Cu µg/l ,6 3,6 1 5,6 5, ,1 3,1 Lyijy Pb µg/l 1 1,3 1,3 1 0,1 0,1 1 0,6 0,6 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 0,2 0,2 1 <0,1 <0,1 Natrium Na mg/l 1 6,8 6,8 1 6,9 6,9 1 6,9 6,9 1 8,7 8, Nikkeli Ni µg/l 1 0,4 0,4 1 1,3 1,3 1 0,5 0,5 1 0,6 0,6 1 0,2 0,2 1 0,2 0,2 1 1,4 1,4 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,39 0,39 1 0,38 0,38 1 0,38 0,38 1 0,73 0,73 1 1,5 1,5 1 1,6 1,6 1 0,22 0,22 Pestisidit µg/l mg/l Kloridi mg/l 1 7,9 7,9 1 8,1 8,1 1 7,9 7, Kok.bakteerit kpl/ml Enterokokit kpl/100ml TOC mg/l 1 2,3 2,3 1 2,3 2,3 1 2,3 2,3 1 2,1 2,1 1 1,2 1, ,1 1,1 Nitraatti mg/l 1 1,7 1,7 1 1,7 1,7 1 1,7 1,7 1 3,2 3,2 1 6,6 6,6 1 7,2 7, Nitriitti mg/l 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 VESITORNIT Hyrylä Jokela Järvenpää Kellokoski Etelä-Kerava Kerava Nikkilä Söderkulla Kolibakt. kpl/100ml , E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Lämpötila C 5 7,5 8,2 6 7,7 11, ,0 5 7,4 9,0 5 6,9 7,6 4 7,8 9,0 5 7,8 9,8 5 8,1 10,