Vuosikertomus 2013 PB 1

Transkriptio

1 Vuosikertomus

2 Toimitusjohtajan katsaus 2013 Unto Tanttu esittelee Rusutjärven tekopohjavesilaitosta EWA:n kongressin osanottajille kesäkuussa. Vakaan eteenpäin menon aikaa valmistautumista tuleviin haasteisiin Vuosi 2013 jäi Tuusulan seudun vesilaitoksella historiaan tavanomaisena, tasaisen kasvun ja vakiintumisen vuotena. Edellisvuonna eläkkeelle siirtymisten myötä toteutuneet henkilömuutokset toivat uusia tuulia työskentelyyn ja työrutiineihin. Muun muassa taloushallinnossa siirryttiin uuteen järjestelmään, jolla nykyaikaistettiin kirjanpito ja laskujen käsittely. Näin otettiin ratkaiseva askel kohti paperia säästävään, ympäristöystävällisempään toimistotyöskentelyyn. Toimitetun veden laadun ja toimitusvarmuuden osalta ei poikkeamia kertomusvuonna esiintynyt. Loppuvuotta koetelleet myrskysäät tosin toivat haasteita toiminnalle, kun suurimmat vedentuotantoyksiköt olivat sähköttä. Oma varavoimakone ja vesitornien vesitilavuus turvasivat tilanteita kuitenkin niin hyvin, että kenenkään ei tiedetty jääneen vedettä näinä aikoina. Energiaomavaraisuuteen panostettiin lisää hankkimalla liikutettava varavoimakone kyseisten ongelmatilanteiden varalle. Veden laadun suhteen ei viranomaistarkkailun perusteella löytynyt huomautettavaa. Analyysien perusteella laatut alittivat useimmat normin mukaiset laatukriteerit selkeästi. Vuoden myyty kokonaisvesimäärä alueella teki kaikkien aikojen ennätyksen, ylittäen 9 milj.m 3 :n rajan ensimmäistä kertaa. Kokonaisvesimäärä 9,07 milj.m 3 tarkoittaa noin 1,8 %:n kasvua edellisvuoteen verrattuna. Erikoisena toimituspiikkinä tilastossa on huhti-toukokuussa myyty vesimäärä, jolloin kuntayhtymä toimitti yhdessä Keravan vesihuollon kanssa erilliseen kriisivesisopimukseen perustuen veden Vantaalle siellä tapahtuneen suuren putkirikon seurauksena. Kuntayhtymän taloudessa tuloslaskelman osalta edettiin positiivisesti talousarviota paremmissa tuloslukemissa. Tilikauden tulos on euroa, mikä on noin 68 % yli talousarvion. Toimintatuotot olivat yhteensä 3,292 milj.euroa (muutos + 2,7 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,117 milj.euroa ( 33,9 % tuotoista, muutos + 4,3 % edellisvuodesta). Hyvän toiminnallisen tuloksen tavoitteena on varautua lähivuosien suurinvestoinnin, Jäniksenlinnan vesilaitoksen laajennukseen. Tilinpäätöksessä tehtävän investointivarauksen jälkeen tilikauden ylijäämäksi jää euroa. Investointeihin kertomusvuonna käytettiin yhteensä euroa. Tämä on huomattavasti alle keskitason ja talousarvionkin. Suurin yksittäinen tekijä alitukseen on Jäniksenlinnan laitossaneeraukseen varattu määräraha, jota kaikkea ei tullut käytetyksi. Vuosi 2013 oli vakaan eteenpäin menon aikaa ja tavallaan myös valmistautumista tuleviin haasteisiin. Naapuruussuhteet tulivat vuoden aikana useasti esiin, vaikka kuntauudistusasia sinällään ei meitä paljon puhuttanutkaan. Hyvä yhteistyö naapureiden kanssa turvaa tulevaisuudessakin oman laadukkaan toiminnan, etenkin hädän hetkellä. Näissä merkeissä on hyvä jatkaa kohti uusia, tulevia haasteita. Kiitokset tästä kaikesta niin hyville naapureille kuin kuntayhtymän toiminnassa mukana olleille tahoille hyvin sujuneesta vuodesta Unto Tanttu Toimitusjohtaja 2 3

3 Vuoden tapahtumia 2013 Suhteita naapureihin Vaikka kuntaliitoskeskustelu vuoden aikana kävikin edelleen lämpimänä, ja jäsenkunnat olivat mukana mm. selvittämässä kahdeksan kunnan suurkuntaa alueelle, eivät Tuusulan seudun vesilaitoksen hankkeissa sen enempää kuin päätöksissäkään yhdistymishankkeet nousseet esiin. Sen sijaan yhteistyötä naapurien kesken tehtiin monellakin tavalla. Yhdessä Porvoon, Mäntsälän, Pornaisten, Hyvinkään, Riihimäen ja Nurmijärven kanssa selvitettiin konsulttityön avustamana yhteisen vedenhankinnan mahdollisuutta ja kustannuksia. Ajatuksena tässä on ollut yhteisen vedentuotantolaitoksen perustaminen Hyvinkään korkeudelle. Raakavesi tulisi Päijänne-tunnelista. Toinen yhteistyöhanke tuli ikään kuin pakon sanelemana, kun Vantaan johtoverkossa tapahtui yllättävä suuren yhdysvesijohdon rikkoontuminen. Tilanteessa kuntayhtymä toimitti Keravan verkon kautta korvausveden Vantaalle jo 70-luvulla rakennetun nk. kriisivesiyhteyden kautta. Tilanteen hallintaa helpotti suuresti se, että juuri tätä kriisivesiyhteyttä oli reilu vuosi aiemmin harjoiteltu valmiusharjoitteluna. Investointipuolella yhtenä hankkeena oli Kellokoskella uuden yhdysjohdon ja mittausaseman rakentaminen Mäntsälän rajalle vanhojen, huonokuntoisten rakenteiden tilalle. Tämän hankkeen rahoitus jaettiin Mäntsälän Veden kanssa erilliseen vedentoimitussopimukseen perustuen. Toinen investointikohde käynnistettiin Hyrylän keskustassa kunnantalon läheisyydessä olevien yhdysvesijohtojen saneeraamiseksi. Merkittävin investointihanke lähitulevaisuudessa, Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitos, pääsi niin ikään käyntiin, kun rakennettiin uusia kaivorakenteita ja käynnistettiin laitoksen yleis- ja prosessisuunnittelu. Suunnitteluasioissa vuonna 2013 keskityttiin kahteen asiaan. Jäniksenlinnan ja Kaikulan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma oli peräisin 90-luvun alkupuolelta ja kaipasi päivitystä. Suunnitelmaan otettiin mukaan myös läheinen Orikorven pohjavesialue. Konsulttityönä tehtyyn suunnitteluun osallistui kuntayhtymän lisäksi myös Uudenmaan ELY-keskus, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus sekä Tuusulan kunta. Toinen vuoden suunnitelma oli poikkeusolojen hallintaan liittyvä valmiussuunnitelma, joka tehtiin kuntayhtymässä opiskelijatyönä. Toimitetun veden laadun osalta vuosi sujui ongelmitta, eikä yhtään normipoikkeamaa virallisissa vesinäytteiden analyyseissä todettu. Myös toimitusvarmuus säilyi tänä vuonna moitteetta, kun yhtään varsinaista käyttöhäiriötilannetta ei havaittu. Asiakasreklamaatioita vuoden kuluessa kirjattiin ennätyksellisen vähän, yhteensä 9. Hallintopuolella uudet luottamushenkilöt aloittivat huhtikuussa valtuustokauden ensimmäisellä istunnolla. Valtuuston varsinaisista jäsenistä 4 henkilöä jatkoi ja 12 tuli uutena. Tarkastuslautakunta uusiutui kokonaisuudessaan ja yhtymähallituksen kahdeksasta jäsenestä 4 eli puolet oli täysin uusia kuntayhtymän hallinnossa. Poikkeustilanteisiin varautumista pidettiin edelleen yllä jäsenkuntien vesilaitosten, terveysvalvonnasta vastaavien viranomaisten ja tiedottajien kanssa. Kahdesti vuodessa pidettävät yhteispalaverit ovat tulleet jo vakioksi. Niissä käydään läpi asiaan liittyviä kehitystarpeita ja ongelmia. Kertomusvuoden aikana järjestettiin terveysvalvontaviranomaisen kanssa Sipoossa yhteisharjoitus, johon osallistui sekä kuntayhtymän että Sipoon vesihuollon koko henkilöstö. Näitä harjoituksia on tarkoitus jatkaa seuraavina vuosina muiden jäsenkuntien vesihuoltolaitoksilla. Tutkimushankkeista mainittakoon Helsingin seudun ja Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistyksen organisoima Vapomix-tutkimus, jossa Jäniksenlinnan pohjaveden ja Palojoen yhteyksien selvittäminen oli yksi pääkohteista. Laitoksen sisäisenä tutkimus- ja kehityshankkeena on jo toista vuotta tehty sähköenergian käytön optimointia opiskelijaharjoittelijan työnä. Vuoden vierailutapahtumana koettiin kesäkuun 13.päivä, kun Euroopan vesilaitosyhdistysten katto-organisaatio EWA tutustui toimintaamme. Tilaisuudet Gustavelundissa sekä vierailu Rusutjärven tekopohjavesilaitoksella ja Päijänne-tunnelissa kuuluivat ohjelmaan. Lähitulevaisuuden näkymiä Kuntauudistushankkeessa ei kertomusvuoden aikana edelleenkään tapahtunut juuri mitään. Kuntayhtymän kannalta tilanne on edelleen sama kuin muutamana edellisvuonna. Mikäli kaavailtu kuntaliitoshanke on toteutumassa, muuttaa se myös osaltaan kuntayhtymän olemusta jo pelkän jäsenkuntajaon takia. Poissuljettavaksi ei jää sellainen vaihtoehto, jossa kuntayhtymä sulautuisi yhteen jäsenkuntien vesihuoltolaitosten kanssa, kun nämä muutoinkin yhdistyisivät yhdeksi kokonaisuudeksi. Paljolti tietysti riippuu siitä, millaiseksi kuntajako uudistuksessa sitten muodostu. Vai tapahtuuko mitään. Kellokosken Linjatielle valmistui uusi yhdysjohto ja mittausasema. Tekniikkapuolella tärkein hanke on Jäniksenlinnan vesilaitoksen kapasiteetin lisääminen ja laitostekniikan saneeraus. Vuosi 2014 kuluu pääasiassa suunnittelun merkeissä ja rakentamisen pääpaino on vuodessa 2015 niin, että viimeistään vuoden 2016 alkupuolella uusi laitos voidaan ottaa käyttöön. Jo useita vuosia selvityksen alla on ollut yhteisvesilaitoksen perustaminen Porvoon, Mäntsälän ja Pornaisten kanssa siten, että Päijänne-veteen perustuva tekopohjavesilaitos tuottaisi tulevaisuuden lisätarpeet yhteisesti. Mukana hankkeessa voisivat olla myös Nurmijärvi, Hyvinkää ja Riihimäki. Alustavasti Porvoon suunnalta on saatu viestiä, että Porvoo ei hankkeeseen ryhtyisi, mikä tarkoittaa sitä, että hankkeen kannattavuus on entistä kyseenalaisempi. Tämä puolestaan suuntaa katseet enemmän omien kapasiteettimahdollisuuksien selvittämiseen Jäniksenlinnan, Kaikulan ja Orikorven suunnalla sekä Rusutjärven tekopohjavesilaitoksella. Pois ei liioin pidä sulkea yhteistyökuvioita Nurmijärven, Hyvinkään ja Riihimäen kanssa. EWA tutustui toimintaamme Rusutjärven tekopohjavesilaitoksella. 4 5

4 Rakentaminen 2013 Linjatien mittausasema Koskenmäen-Hyryläntien johtosaneeraus Aiemmin tehtyjen sopimusten perusteella kuntayhtymä toimittaa veden rajatoimituksena Kellokoskelta Mäntsälän Vedelle sekä HUS sairaalakuntayhtymän Ohkolan sairaalalle. Huonokuntoinen putkiyhteys Kellokosken tornilta rajalle sekä mittausaseman heikko huollettavuus olivat perusteina uusimiselle. Lähinnä Mäntsälän kasvavan vedentarpeen ja tehdyn toimitussopimuksen perusteella Mäntsälä kustansi koko johto-osuuden sekä yhden kolmasosan mittausasemasta. HUS kuntayhtymä puolestaan uusi kustannuksellaan vanhan, huonokuntoisen talojohtonsa. Suunnittelutehtävän hankkeesta hoiti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy. Hanke valmistui aikataulussaan lokakuun loppuun mennessä. Kun Mäntsälän ja HUSin maksuosuudet hankkeesta vähennetään, jää kuntayhtymän kustannukseksi koko hankkeesta euroa vuosilta LINJATIEN MITTAUSASEMA, e Suunnittelu, FCG Oy Rakennusurakointi, Majatie ky Sähkötyöt, Sähköliike Matti Rantala Oy Automaatio, Syspoint Oy Yhteensä (ml. Mäntsälän ja HUSin osuudet) Useiden vuototapausten perusteella huonokuntoisiksi todetut putkiosuudet Tuusulan kunnantalon ympäristössä ja siitä länteen suuntautuvassa yhdysjohdossa olivat vuoden 2013 investointikohteena. Uusimisen tarpeellisuutta korosti vielä keväällä todettu pitkäaikainen vuototapaus erittäin vaikeasti korjattavassa kohdassa liikenteen risteysalueella. Korjausoperaatio hoidettiin sulkemalla osa johto-osuudesta. Hankkeessa rakennetaan uusi johto-osuus, de 225 PVC, noin 190 metriä, Koskensillantielle korvaamaan käytöstä poistettava johto kunnantalon edestä. Yhdysjohto Rusutjärveltä korjataan kaivamatonta saneeraustekniikkaa käyttäen suuntaporaamalla ja pakkosujuttamalla noin 570 metrin matkalta. Tämän yhdysjohdon materiaali on PEH-muovi, ulkohalkaisijaltaan 315 mm. Haasteellisen suunnittelutyön hankkeesta teki Pöyry Finland Oy ja syksyllä pidetyn urakkakilpailutuksen perusteella rakennustyön sai toteutettavakseen Putkistosaneeraus Eerola Oy. Työt käynnistyivät marras-joulukuun vaihteessa ja on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2014 huhtikuun loppuun mennessä. KOSKENMÄEN-HYRYLÄNTIEN JOHTOSANEERAUS, e Suunnittelu, Pöyry Finland Oy Urakointi, Putkistosaneeraus Eerola Oy Maastotyöt Yhteensä Jäniksenlinnan laitossaneeraus Kuntayhtymän suurin tuotantoyksikkö, Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitos, on lähivuosien tärkein investointikohde. Teknisesti noin kahdenkymmenenvuoden takainen toteutus vaatii uusimista. Myös tulevaisuuden ennustettu lisävedentarve aiheuttaa kapasiteetin lisätarvetta, mikä on tarkoitus toteuttaa samassa yhteydessä. Tekopohjaveden muodostamiseksi Päijänne-vedestä uudella toiminta-alueella on saatu Uudenmaan AVI-keskuksen myöntämä lupa vuonna Hanke käynnistettiin kertomusvuonna kahdella rintamalla. Laitostekniikan osalta aloitettiin yleis- ja prosessisuunnittelu, jonka valmistumisen aikataulutavoite on huhtikuu Tähän liittyen laitoksella tehtiin myös pilot-kokeita prosessin valintaa ja mitoitusta varten. Tekopohjavesiosuutta valmisteltiin tutkimalla ja rakentamalla uudet siiviläputkikaivot sekä veden imeytystä että vedenottoa varten. JÄNIKSENLINNAN LAITOSSANEERAUS, e Yleis- ja prosessisuunnittelu, FCG Oy Kaivotutkimukset, FCG Oy Kaivorakentaminen, Maanrakennus Jokinen Oy Yhteensä Muut investoinnit Useiden vuosien tauon jälkeen hankittiin uusia pohjaveden pinnan mittausasemia Jäniksenlinnan pohjavesialueelle 6 kpl. Kokonaiskustannus euroa. Energiaomavaraisuutta lisättiin liikuteltavalla 110 kva:n varavoimakoneella, hinnaltaan euroa. Alustavan aikataulutuksen mukaan uusittu laitos olisi käyttövalmiina vuoden 2015 loppuun mennessä. 6 7

5 Organisaatio 2013 YHTYMÄVALTUUSTO Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon vaalikaudelle tulivat valituksi seuraavat henkilöt: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Markku Jyske Risto Kotti kaupungista Ilkka Kujala Matti Auranen Leo Lauramaa Lasse Puttonen Marjatta Tehi Tiina Aalto Keravan Janne Jutila Kaleva Laitinen kaupungista Eeva Lahtinen Saija Vakkila Marjatta Partanen Joel Juppi Juhani Tsokkinen Arja Rantanen Sipoon Rolf Björkell Gunilla Holmberg kunnasta Aslak Haarahiltunen Eva Kuntsi Kaj Lindqvist Hannele Backström Mari Viita Jani Nieminen Tuusulan Ismo Lappalainen Antti Piippo kunnasta Pirjo Maula Marjut Kylliäinen Jouko Riola Sampsa Rautio Liisa Sorri Tuija Reinikainen Yhtymävaltuuston toimikausi on Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Aslak Haarahiltunen, 1. varapuheenjohtajana Janne Jutila ja 2. varapuheenjohtajana Leo Lauramaa. Valtuusto kokoontui vuoden 2013 aikana 2 kertaa, tavanomaiset tilinpäätös- ja talousarviokokoukset. TARKASTUSLAUTAKUNTA Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: Varsinainen jäsen Heikki Muttonen Keravalta Veikko Seuna Tuusulasta Marjatta Tehi Järvenpäästä Mari Viita Sipoosta Varajäsen Anne Kanerva Keravalta Juha Laine-Ylijoki Tuusulasta Tiina Aalto Järvenpäästä Jani Nieminen Sipoosta Kuntayhtymän yhtymähallitus 2013 yhteiskuvassa. Ylärivissä vasemmalta: hallituksen jäsen Jukka Lehtonen, hallituksen varapuheenjohtaja Jaana Siukola, hallituksen jäsen Leena Harjula-Jalonen sekä toimitusjohtaja Unto Tanttu. Alarivissä vasemmalta: käyttöpäällikkö Timo Ranta-Pere, hallituksen varajäsenet Hermanni Meronen ja Minna Höckert, talous- ja toimistosihteeri Sari Passila sekä hallituksen jäsenet Monika Hämäläinen ja Pertti Aalto. Kuvasta puuttuvat hallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund sekä hallituksen jäsen Heikki Vestman. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Mari Viita, varalla Marjatta Tehi. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi HTM/JHTT Raimo Vainio-Kaila BDO Audiator Oy:stä. YHTYMÄHALLITUS Valtuuston kaksivuotiskaudelle valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna 2013 oli seuraava: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Anneli Manninen Hermanni Meronen kaupungista Jaana Siukola Seppo Heino Keravan Pertti Aalto Petri Asuinmaa kaupungista Leena Harjula-Jalonen Juhani Tsokkinen Sipoon Monika Hämäläinen Kukka-Maaria Nenonen kunnasta Heikki Vestman Mandi Alaterä Tuusulan Jukka Lehtonen Tanja Pekkola kunnasta Hans Malmlund Minna Höckert Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Hans Malmlund, varapuheenjohtajana Jaana Siukola. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Yhtymähallitus kokoontui vuoden 2013 aikana yhteensä 10 kertaa, tosin edelliselle kaudelle valittu hallitus piti näistä alkuvuonna ennen uuden valtuuston kokousta yhteensä 4 istuntoa, ennen kuin uusi hallitus tuli valituksi. Kokouksissa sihteerinä toimi talous- ja toimistosihteeri Sari Passila. HENKILÖKUNTA Kertomusvuoden aikana ei vakituisen henkilökunnan osalta tapahtunut muutoksia. Syyskuussa henkilöresursseihin tuli lisäys, kun määräaikaisella kahden vuoden oppi-sopimuskoulutuksella pestattu sähkö- ja automaatioasentaja tuli työhön. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna 2013 on ollut seuraava: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Käyttömestari Talous- ja toimistosihteeri Vesilaitoksen hoitajat Unto Tanttu Timo Ranta-Pere Tuomas Turunen Sari Passila Eero Kittelä Ossi Laaksonen Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen Kaino Kaukinen, sähkövastaava Erkki Laaksonen, oppisopimuskoulutus syyskuu 2013 alkaen 8 9

6 Yleistä 2013 Väestömäärä HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ JÄSENKUNNISSA Väestömäärän kasvu alueella oli viime vuosien keskitasoa, yhteensä hieman alle 1 %. Taulukossa vuoden 2008 miinusmerkki kokonaisväestömäärässä selittyy Sipoosta Helsinkiin osa-alueliitoksen myötä muuttaneet. Eniten kasvua näiden lukujen valossa keräsi Kerava, mikä todennäköisesti oli kompensaatiota edellisvuoden negatiiviselle kasvuluvulle. LIITTYNEET ASUKKAAT JA LIITTYMISPROSENTIT JÄSENKUNNITTAIN Liittyneitä Liittymisprosentti Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Yhteensä (Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus) Muutos 12/11 % Järvenpää ,90 Kerava ,28 Sipoo ,01 Tuusula ,56 yhteensä ,92 Taulukossa Sipoon liittymisprosentti on laskettu siten, että asukaslukuna on käytetty Sipoon asukaslukua ja liittyneiden määränä Sipoon kunnan alueella olevia liittyjiä. KÄYTETYT VESIMÄÄRÄT JÄSENKUNNITTAIN Jäsenkuntien ostamat vesimäärät (milj.m 3 / vuosi) vuodesta 1988 lähtien ovat kehittyneet seuraavasti: muutos henkilöä muutos % -0,43 1,03 0,86 0,98 0,87 0, m 3 Vedenkäyttö Myyty kokonaisvesimäärä neljän jäsenkunnan vesilaitoksille oli yhteensä 8,96 milj.m 3. Kellokosken-Ohkolan sairaaloille myytiin yhteensä m 3, Mäntsälän Vedelle m 3 ja Pornaisten kunnalle 9764 m 3. Myyty kokonaisvesimäärä oli 9,07 milj.m 3 eli keskimäärin m 3 /vrk. Kasvua edellisvuoteen noin 1,8 %. Erityisen ilmiön viime vuoden vesitilastoon teki Vantaan johtoverkossa keväällä tapahtunut suuren yhdysjohdon rikkoontuminen. Kolmen viikon ajan Vantaalle johdettiin vettä nk. kriisivesijohdon välityksellä Keravalta yhteensä m 3. Sipoon kohdalla veden jakelualue säilyi toimintavuoden ajan edelleen edellisvuosien kaltaisena, kun Sipoon vesilaitos toimitti talousveden Helsinkiin siirretylle alueelle Kerava Järvenpää Tuusula Sipoo VEDENKÄYTÖN KEHITTYMINEN KESKIMÄÄRÄISENÄ VUOROKAUSIARVONA Keskimääräinen käyttö, m 3 /vrk Muutos 13/ m 3 /vrk % Järvenpää ,4 Kerava ,3 Sipoo ,9 Tuusula ,7 Sairaala ,8 Mäntsälä ,2 Pornainen ,5 yhteensä ,8 OMINAISKÄYTTÖ JÄSENKUNNITTAIN Kok.käyttö Jäsenkunnan Ominaiskäyttö m 3 /vrk osuus, % l/as,vrk 12/pl teoll 13/pl teoll 13/kok Järvenpää , Kerava , Sipoo , Tuusula , yhteensä , Viimeisessä sarakkeessa luvut ovat kokonaiskäytön perusteella lasketut ja vain jäsenkuntien vesilaitoksia koskevia. Kellokoski-Ohkolan sairaaloiden, Mäntsälän Veden ja Pornaisten ostamat vesimäärät eivät sisälly lukuihin. Myös Keravalta Vantaalle siirretty kriisivesi on jätetty laskuista pois. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa ominaiskäyttö on laskettu siten, että Keravan kulutuksesta on karsittu Oy Sinebrychoff Ab:n käyttämä vesimäärä, m 3 ja Sipoon osalta vastaavasti Arla Ingman Oy Ab:n vesimäärä, m 3. Edellinen on selvästi alueen suurin yksittäinen vedenkäyttäjä, Arla Ingman vastaavasti toiseksi suurin

7 Yleistä 2013 Vesi 2013 Ominaiskäyttö pysyi edelleen samalla tasolla, millä se jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan on ollut. Vuoden 2013 luku 170 l/as,vrk, on yhden litran verran edellisvuoden lukua pienempi, kun laskuista jätetään kaksi suurinta teollisuuslaitosta pois. Nämä mukaan lukien ominaiskäyttö oli 197 l/as,vrk, täsmälleen edellisvuoden suuruinen. Mittaamattoman veden osuus koko alueella pieneni kahdella prosenttiyksiköllä ollen nyt 10 %, mikä palautti hukkavesiosuuden aiempien vuosien hyvälle tasolle. Erityisesti Tuusulan kehitys tässä asiassa on ollut positiivista, kun taas Sipoossa muutos on ollut päin vastaista. Sipoon osalta tilanteen arvioinnissa vakavuutta lisää vielä se, että suuren teollisuusvesimäärän vaikutus laskelmassa parantaa todellista tulosta. OMINAISKÄYTÖN JAKAUTUMINEN Suurin kuukausikäyttö vuorokausitasolle laskettuna osui tänäkin vuonna toukokuulle, keskimäärin m 3 /vrk. Edellisvuoden 2012 vastaava luku oli m 3 /vrk. Juhannuksen aika oli jälleen vuoden vähävetisin. Juhannuspäivänä vettä käytettiin vain m 3 /vrk edellisvuoden vastaavan luvun oltua m 3 / vrk. Suurin vuorokausikäyttö mitattiin 7. toukokuuta, m 3 /vrk, tosin aiheutuen osaltaan Vantaalle pumpatusta kriisivedestä. Jäsenkunnille myytävän veden hinta oli 0,35 euroa/m 3 + alv 24%. Jäsenkuntien asiakkailtaan perimän veden hinta sekä jäteveden hinta kertomusvuoden alussa ja lopussa on ollut alimmaisena olevan taulukon mukainen. Yleistä Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä 13 erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut jo pitkään pois käytöstä ilmenneiden laatuhäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottojensakin takia. Mainittuja laitoksia pidetään toistaiseksi käyttökuntoisina, joskaan ei aivan heti valmiissa tilassa. Niiden merkitys on lähinnä paikallisena varalaitoksena poikkeustilanteissa. Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijänne-tunnelin vedestä. Muut kaikki laitokset ovat luonnollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä 3,37 milj.m 3 (9232 m 3 /vrk) ja Rusutjärvelle vastaavasti 2,66 milj.m 3 (7299 m 3 /vrk), eli yhteensä 6,03 milj.m 3 ( m 3 /vrk). Kustannukset Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vastaaviin laitoskustannuksiin. Tekopohjavesikustannukset on laskettu tunnelista otettua raakavesimäärää kohden. Henkilö- ja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty tässä esitettyihin lukuihin. Jos tekopohjaveden omiin kustannuksiin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksetut erät, liittymän vuosimaksu, yhteensä euroa, ja käyttömaksut, yhteensä euroa (yhteensä euroa), ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee 5,98 senttiä/m 3. (Taulukko seuraavalla sivulla.) Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % asutus teollisuus kauppa ja palvelut mittaamaton vesi yhteensä OMINAISKÄYTTÖHISTORIA l/as/vrk l/as/vrk (Mukana ei ole Sinebrychoffin ja Ingmanin käyttämää vettä) vuosi JÄSENKUNTIEN ASIAKKAILTAAN PERIMÄ VEDEN JA JÄTEVEDEN HINTA Taulukossa olevat hinnat sisältävät nlisäveron 24%. VESIMAKSU JÄTEVESIMAKSU e/m 3 e/m 3 e/m 3 e/m 3 Järvenpää 1,32 1,39 2,13 2,26 Kerava 1,30 1,30 2,08 2,08 Sipoo 1,30 1,30 1,88 1,88 Tuusula 1,62 1,64 2,00 2,02 LAITOKSIEN VEDENKÄSITTELYPROSESSIT, TUOTOT JA KESKIMÄÄRÄINEN KÄYTTÖ laitos prosessi tuotto käyttö 12 käyttö 13 m 3 /vrk m 3 /vrk m 3 /vrk Jäniksenlinna kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Koskenmäki ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Rusutjärvi kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Kaikula kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Marjamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Paippinen ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Fira ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Lahela ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Vähänummi ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Korkeamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Santakoski ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Söderkulla (ei käytössä) lipeän syöttö Takoja (ei käytössä) lipeän syöttö yhteensä Sähköenergian kulutus ja vesimääriä kohden lasketut ominaiskulutukset vuonna 2013 jakautuivat seuraavasti. Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 5,05 GWh. mikä on aavistuksen verran edellisvuotta pienempi luku huolimatta kasvaneesta veden tuotantomäärästä. Sähköenergian kulutus SÄHKÖ kwh m 3 kwh/m 3 Jäniksenlinna ,35 Rusutjärvi ,36 muut vesilaitokset ,62 mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemat ,02 yhteensä ,45 tekopohjavesi ,16 kaikki yhteensä ,

8 Vesi 2013 Putkipituus [km] KUSTANNUKSET Käyttö ja Kust, Sähkö Tarvikk, Kemik, Palvelut kpito yht, Poistot yht, Jäniksenlinna euroa senttiä/m³ Rusutjärvi euroa senttiä/m³ muut yht. euroa senttiä/m³ yhteensä euroa senttiä/m³ tekopohjavesi euroa senttiä/m³ Tekopohjavesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia maksueriä. PUTKIEN RAKENNUSVUOSI JA MATERIAALI JOHTOKILOMETREINÄ PVC-muovi PEH-muovi Valurauta Putkien rakennusvuosi ja materiaali johtokilometreinä Asbestisementti Ei tiedossa Rakennusvuosi Veden jakelu Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun 19 kartalla ja luetteloitu oheisessa taulukossa. Paikkatietojärjestelmän tarkennusten johdosta tilastointitarkkuus on parantunut entisestään, mikä selittää vähäiset poikkeamat edellisvuoteen. Johtoverkon rakennusvuodet ja materiaalit käyvät ilmi viereisestä kuvaajasta. Kertomusvuoden aikana valmistui uusi johtolinja Kellokosken tornilta Mäntsälän rajalle, mikä tarkoitti vanhan valurautaisen, noin 300 metrin pituisen johto-osuuden korvautumista PVC-johdolla. Uuden johto-osuuden pituus 452 m. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 17 erilaista mittaus- säätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna 2013 yhteensä 8,690 milj.m 3. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä kwh eli noin 0,02 kwh/m 3 (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). OSAKKUUDET MUISSA YHTIÖISSÄ Pääkaupunkiseudun Vesi Oy Kuntayhtymä omisti kertomusvuoden alussa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä 1300 osakkeesta 71 kpl eli 5,46 %. Yhtiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirkkonummen kuntien, Hyvinkään kaupungin ja Altia Oyj:n kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Vuonna 2013 yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut Kari Korhonen Hyvinkään Vedestä. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän vuosimaksua euroa (vuonna euroa). Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä euroa, edellisvuoden summan oltua euroa. Käyttömaksun kasvuun löytyy syy vuoden 2012 sateisesta kesästä. Tunneliyhtiölle ei tullut korvausvelvoitteita Kymijoen voimalaitoksille, jotka juoksuttivat vettä ohi turpiinien. Kiinteistö Oy Tuusulan Vanha Kunnantalo Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön 1169 osakkeesta 372 kpl eli 31,8%. Yhtiökokouksissa kuntayhtymää edusti yhtymähallituksen puheenjohtaja Pasi Rokosa. Yhtiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä euroa (v euroa). VEDEN LAATU Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden 2011 alusta uusittu ja käyttöön otettu tutkimusohjelma on vahvistettu vuosille ja sen ovat jäsenkuntien terveysviranomaiset käsitelleet ja hyväksyneet. Vesinäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä, laboratoriotutkimukset on teetetty Novalab Oy:n laboratoriossa Karkkilassa. Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi seitsemästätoista valitusta käyttöpisteestä. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä, joka toinen kuukausi otettavat näytteet vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Kertomusvuonna otettiin yhteensä 625 näyte-erää ( v kpl ), joista tehtiin yhteensä 7605 analyysiä ( v kpl ). Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. VESIJOHTOTILASTO Materiaali Halkaisija Talous- Raaka- Johtovesijohdot (m) vesijohdot (m) pituus (m) Asbestisementti Asbestisementti Asbestisementti Asbestisementti PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC Teräs Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Teräs Tuntematon Tuntematon Yhteensä Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 461/2000 mukaiset laatuvaatimukset. Veden laadun hyvää tasoa kuvaa myös se, että yhtään ylitystä ei liioin tapahtunut laatuvaatimuksien lisäksi asetettujen suositusjen osalta

9 Talous 2013 TULOSLASKELMA INVESTOINTIEN TOTEUMA TA2013 %TA TUOTOT myynti liiketoiminnan muut tuotot tuet ja avustukset muut tuotot myynnin oikaisuerät TUOTOT YHTEENSÄ KULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE POISTOT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/liittynyt asukas Liittynyt asukasmäärä Kohde TA2013 Rakennukset ja rakennelmat Jäniksenlinna-Järvenpää johtosaneeraus Hiihtomajan paineenkorotusasema Vähänummen varasto Rusutjärven logiikkakeskus Firan laitoksen saneeraus Saunaniityn vesijohto Linjatien mittausasema Pohjavedenpinnan mittausasemat Koskenmäen-Hyryläntien johtosaneeraus Jäniksenlinnan laitossaneeraus Varavoimakoneet Kaukokäyttöautomaation ohjelmistopäivitys Rakennukset ja rakennelmat yhteensä Osakehankinnat Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeet Maanhankinnat Irtaimistohankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on 2620,64 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. RAHOITUSLASKELMA TA 2013 Tulorahoitus Investoinnit NETTOKASSAVIRTA Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset KASSAVAROJEN MUUTOS TASEEN KEHITTYMINEN Vastaavaa pysyvät vastaavat vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastattavaa oma pääoma varaukset pitkäaikainen vieras pääoma lyhytaikaikainen vieras pääoma yhteensä Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Pääomamenojen tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Lainakanta Lainakanta ,e/liittynyt asukas

10 Pohjavesialueet Verkosto

11 Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos 2013 Lämpötila C 12 7,5 8,5 12 7,8 8,8 ph-luku 12 6,5 6,5 12 7,9 8,0 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,6 12 1,0 1,1 Happi mg/l 12 3,3 4, ,0 15,3 Hiilidioksidi mg/l ,4 2,5 Rauta Fe mg/l 12 <0,017 <0,02 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 12 <0,01 <0,01 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 12 27,1 56,0 Kok. kovuus dh 12 2,5 3,7 12 3,8 4,8 Kalsium Ca mg/l 12 20,8 25 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0, <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 3 0,11 0,18 Nitriitti mg/l 12 <0,007 <0,007 mg/l 3 8,1 9 Alumiini Al mg/l 3 <0,01 <0,01 Arseeni As mg/l 3 <0,0002 <0,0002 Boori Bo mg/l 3 <0,01 <0,01 Elohopea Hg mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 3 <0,1 <0,1 Kadmium Cd mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Kromi Cr mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 3 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 3 <0, ,0003 Nikkeli Ni mg/l 3 0,001 0,001 Sinkki Zn mg/l 3 <0,02 <0,02 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok. bakteerit kpl/ml 12 0, ,92 10 Sameus FTU 12 <0,2 <0,2 12 <0,21 0,27 TOC mg/l 12 0,86 1, Lämpötila C 12 6,5 6,8 12 7,1 8,0 ph-luku 12 6,4 6,5 12 7,8 7,9 Alkaliteetti mmol/l 12 1,0 1,1 12 1,2 1,2 Happi mg/l 12 7,8 8, ,7 12,3 Hiilidioksidi mg/l ,3 3,1 Rauta Fe mg/l 12 <0,017 <0,02 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 12 <0,01 <0,01 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 12 33,4 45 Kok. kovuus dh 12 4,6 4,9 12 5,1 5,3 Kalsium Ca mg/l 12 24,9 27 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0, <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 3 1,4 1,7 Nitriitti mg/l 12 <0,007 <0,007 mg/l 3 17,3 18 Alumiini Al mg/l 3 <0,01 <0,01 Arseeni As mg/l 3 <0,0002 0,0002 Boori Bo mg/l 3 <0,01 <0,01 Elohopea Hg mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 3 <0,1 <0,1 Kadmium Cd mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 3 <0,0001 0,0001 Kromi Cr mg/l 3 0,0002 0,0002 Kupari Cu mg/l 3 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 3 <0, ,0005 Nikkeli Ni mg/l 3 0,001 0,002 Sinkki Zn mg/l 3 <0,02 <0,02 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok. bakteerit kpl/ml 12 0, Sameus FTU 12 <0,24 0,44 12 <0,2 <0,2 TOC mg/l ,

12 Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Jäniksenlinnan vesilaitos Koskenmäen vesilaitos 2013 Lämpötila C 33 6,4 7,6 12 5,5 8,0 ph-luku 36 6,6 6,8 12 7,4 7,5 Alkaliteetti mmol/l 36 0,5 0,9 12 1,1 1,2 Happi mg/l 36 <2,6 7,6 12 7,5 8,5 Hiilidioksidi mg/l ,5 8,3 Rauta Fe mg/l 36 <0, <0,032 0,09 Mangaani Mn mg/l 36 <0,069 0,28 12 <0,01 0,012 Kloridi mg/l 36 6,2 8,8 Kok. kovuus dh ,2 12 3,4 3,7 Kalsium Ca mg/l 12 18,7 20 Ammoniumtyppi mgn/l 9 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 9 <0,002 <0, <0,0021 0,003 Nitraattityppi mgn/l 9 <0,26 0,63 Nitriitti mg/l 12 <0,0072 0,010 mg/l 9 14,4 19 Alumiini Al mg/l 9 <0,011 0,02 Arseeni As mg/l 9 <0,0002 0,0002 Boori Bo mg/l 9 <0,01 <0,01 Elohopea Hg mg/l 9 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 9 0,51 1,03 Kadmium Cd mg/l 9 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 9 <0,0004 0,002 Kromi Cr mg/l 9 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 9 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 9 0,001 0,005 Nikkeli Ni mg/l 9 0,001 0,002 Sinkki Zn mg/l 9 <0,02 <0,02 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok. bakteerit kpl/ml 36 0, Sameus FTU 36 <2, <0,3 0,96 TOC mg/l 35 1,8 3,4 2 2,1 2,3 Lämpötila C 4 7,6 8,1 12 7,2 8,2 ph-luku 4 6,4 6,5 11 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 4 0,8 0,9 11 1,0 1,1 Happi mg/l 4 8,1 8, ,9 12,4 Hiilidioksidi mg/l ,4 2,8 Rauta Fe mg/l 4 <0,017 <0,02 11 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 4 <0,01 <0,01 11 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 4 30,2 32,0 Kok. kovuus dh 4 4,7 4,8 11 5,2 5,4 Kalsium Ca mg/l 11 24,5 26,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0, <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 2,4 2,4 Nitriitti mg/l 11 <0,007 <0,007 mg/l Alumiini Al mg/l 1 <0,01 <0,01 Arseeni As mg/l 1 <0,0002 <0,0002 Boori Bo mg/l 1 0,03 0,03 Elohopea Hg mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 1 <0,1 <0,1 Kadmium Cd mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Kromi Cr mg/l 1 0, ,0001 Kupari Cu mg/l 1 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Nikkeli Ni mg/l 1 0,001 0,001 Sinkki Zn mg/l 1 <0,02 <0,02 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn, kpl/100ml Kok. bakteerit kpl/ml ,091 1 Sameus FTU 4 <0,22 0,28 11 <0,23 0,54 TOC mg/l 4 1,1 1,

13 Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Marjamäen vesilaitos Paippisten vesilaitos 2013 Lämpötila C 8 5,9 7,0 12 6,0 8,4 ph-luku 8 6,5 6,6 12 7,8 7,9 Alkaliteetti mmol/l 8 1,8 2,5 12 1,5 1,6 Happi mg/l 8 1,5 1, ,8 12,3 Hiilidioksidi mg/l ,5 Rauta Fe mg/l 8 <0,15 0,3 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 8 0,04 0,13 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 8 14,6 23 Kok. kovuus dh 8 6,7 8,9 12 5,5 6,0 Kalsium Ca mg/l 12 23,6 25,0 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,002 <0, <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 2 0,76 1,2 Nitriitti mg/l 12 <0,007 <0,007 mg/l 2 30,5 31 Alumiini Al mg/l 2 <0,01 <0,01 Arseeni As mg/l 2 0,0003 0,0004 Boori Bo mg/l 2 <0,01 <0,01 Elohopea Hg mg/l 2 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 2 0,26 0,34 Kadmium Cd mg/l 2 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 2 <0,0003 0,0005 Kromi Cr mg/l 2 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 2 <0,012 0,014 Lyijy Pb mg/l 2 0,001 0,001 Nikkeli Ni mg/l 2 0,002 0,002 Sinkki Zn mg/l 2 <0,025 0,030 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn, kpl/100ml Kok. bakteerit kpl/ml ,1 1 Sameus FTU 8 <1,2 2,4 12 <0,2 0,24 TOC mg/l 8 1,1 1,7 Lämpötila C 8 6,4 6,7 12 6,3 7,5 ph-luku 8 6,8 6,8 12 7,4 7,6 Alkaliteetti mmol/l 8 1,7 1,8 12 1,7 1,7 Happi mg/l 8 1,7 3, ,0 12,5 Hiilidioksidi mg/l ,4 11,9 Rauta Fe mg/l 8 <0,29 0,64 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 8 <0,016 0,03 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 8 17,8 33,0 Kok. kovuus dh 8 5,9 6,2 12 5,7 6,4 Kalsium Ca mg/l 12 21,5 24,0 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,002 <0, <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 2 0,27 0,5 Nitriitti mg/l 12 <0,007 <0,007 Sulfaatti SO4 mg/l Alumiini Al mg/l 2 <0,01 <0,01 Arseeni As mg/l 2 <0, ,001 Boori Bo mg/l 2 <0,01 <0,01 Elohopea Hg mg/l 2 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 2 0,38 0,46 Kadmium Cd mg/l 2 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 2 <0, ,00046 Kromi Cr mg/l 2 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 2 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 2 0,0003 0,0004 Nikkeli Ni mg/l 2 0,002 0,003 Sinkki Zn mg/l 2 <0,025 0,030 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok. bakteerit kpl/ml ,3 2 Sameus FTU 8 <2,9 6,5 12 <0,2 0,22 TOC mg/l 8 1,1 1,

14 Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Rusutjärven vesilaitos Kaikulan vesilaitos 2013 Lämpötila C 24 6,2 7,4 12 5,8 8,4 ph-luku 24 6,7 6,9 12 7,5 7,5 Alkaliteetti mmol/l 24 0,5 0,8 12 0,9 0,9 Happi mg/l 24 5,4 8,2 12 8,4 9,0 Hiilidioksidi mg/l ,6 5,1 Rauta Fe mg/l 24 <0,036 0,08 12 <0,023 0,039 Mangaani Mn mg/l 24 <0,02 0,07 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 24 9,6 20,0 Kok. kovuus dh 24 1,9 4,0 12 3,1 3,3 Kalsium Ca mg/l 12 16,5 17,0 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 6 <0,002 <0, <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 6 0,32 0,51 Nitriitti mg/l 12 <0,007 <0,007 mg/l 6 11,7 20 Alumiini Al mg/l 6 <0,02 0,06 Arseeni As mg/l 6 <0,0002 <0,0002 Boori Bo mg/l 6 <0,01 <0,01 Elohopea Hg mg/l 6 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 6 <0,15 0,29 Kadmium Cd mg/l 6 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 6 <0, ,0002 Kromi Cr mg/l 6 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 6 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 6 <0, ,001 Nikkeli Ni mg/l 6 0,001 0,001 Sinkki Zn mg/l 6 <0,02 <0,02 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok. bakteerit kpl/ml ,1 1 Sameus FTU 24 <0,38 1,1 12 0,33 0,46 TOC mg/l 24 1,8 3,7 Lämpötila C 4 6,8 7,0 12 5,8 8,0 ph-luku 4 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 4 0,6 0,6 12 1,4 1,4 Happi mg/l 4 8,5 8,9 12 9,9 10,2 Hiilidioksidi mg/l ,4 2,6 Rauta Fe mg/l 4 <0,017 <0,02 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 4 <0,01 <0,01 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 4 2,7 3,1 Kok. kovuus dh 4 2,2 2,3 12 4,4 4,5 Kalsium Ca mg/l 12 25,2 26,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0, <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,76 0,76 Nitriitti mg/l 12 <0,007 <0,007 mg/l Alumiini Al mg/l 1 <0,01 <0,01 Arseeni As mg/l 1 <0,0002 <0,0002 Boori Bo mg/l 1 <0,01 <0,01 Elohopea Hg mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 1 0,12 0,12 Kadmium Cd mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Kromi Cr mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 1 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 1 0,0001 0,0001 Nikkeli Ni mg/l 1 <0,0002 <0,0002 Sinkki Zn mg/l 1 <0,02 <0,02 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E,Coli alustava tunn, kpl/100ml Kok. bakteerit kpl/ml ,1 1 Sameus FTU 4 <0,2 <0,2 12 <0,21 0,33 TOC mg/l 4 1,1 1,

15 Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Vähänummen vesilaitos Korkeamäen vesilaitos 2013 Lämpötila C 13 6,5 8,0 12 5,7 7,9 ph-luku 12 6,5 6,8 12 7,7 7,9 Alkaliteetti mmol/l 12 1,1 1,5 12 1,2 1,2 Happi mg/l 12 4,8 5, ,1 12,5 Hiilidioksidi mg/l ,0 4,5 Rauta Fe mg/l 12 <0,19 0,56 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 12 0,022 0,03 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 12 20,2 24,0 Kok. kovuus dh 12 5,2 6,2 12 5,1 5,3 Kalsium Ca mg/l ,0 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0, <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 3 0,6 0,72 Nitriitti mg/l 12 <0,007 <0,007 mg/l 3 30,3 40 Alumiini Al mg/l 3 <0,01 <0,01 Arseeni As mg/l 3 <0, ,0006 Boori Bo mg/l 3 <0,01 <0,01 Elohopea Hg mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 3 0,25 0,44 Kadmium Cd mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 3 <0, ,0002 Kromi Cr mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 3 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 3 0,0005 0,0009 Nikkeli Ni mg/l 3 0,001 0,002 Sinkki Zn mg/l 3 <0,02 <0,02 Liuottimet µg/l 3 (*) (*) Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok. bakteerit kpl/ml 12 0, Sameus FTU 12 <1, <0,22 0,32 TOC mg/l 12 0,89 1,3 (*) Trikloorieteeni mg/l 3 <0,001 0,002 Lämpötila C 16 6,4 6,9 12 6,5 8,0 ph-luku 16 6,7 7,0 12 7,9 8,0 Alkaliteetti mmol/l 16 2,4 3,8 12 2,2 2,2 Happi mg/l 16 <2,5 5, ,0 12,4 Hiilidioksidi mg/l ,5 6,7 Rauta Fe mg/l 16 <0,36 0,75 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 16 <0,2 0,49 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 16 13,2 15,0 Kok. kovuus dh 16 7,9 11,0 12 7,3 7,7 Kalsium Ca mg/l 12 27,2 28,0 Ammoniumtyppi mgn/l 4 <0,027 0,041 Nitriittityppi mgn/l 4 <0,002 <0, ,007 0,010 Nitraattityppi mgn/l 4 0,9 2,2 Nitriitti mg/l 12 <0,022 0,032 mg/l 4 33,8 48 Alumiini Al mg/l 4 <0,01 <0,01 Arseeni As mg/l 4 <0,0004 0,001 Boori Bo mg/l 4 0,02 0,03 Elohopea Hg mg/l 4 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 4 0,62 1,09 Kadmium Cd mg/l 4 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 4 <0,0003 0,0005 Kromi Cr mg/l 4 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 4 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 4 0,0004 0,001 Nikkeli Ni mg/l 4 0,004 0,006 Sinkki Zn mg/l 4 <0,02 0,020 Liuottimet µg/l 4 (*) (*) Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok. bakteerit kpl/ml ,2 1 Sameus FTU 16 <3,3 8,1 12 <0,2 0,21 TOC mg/l 16 1,1 2 (*) Trikloorieteeni mg/l 4 <0,001 0,

16 Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Santakosken vesilaitos 2013 Lämpötila C 4 6,0 6,0 12 6,0 7,0 ph-luku 4 6,9 7,0 12 7,6 7,8 Alkaliteetti mmol/l 4 1,5 1,5 12 2,2 2,2 Happi mg/l 4 5,6 5, ,9 11,3 Hiilidioksidi mg/l ,5 Rauta Fe mg/l 4 0,10 0,10 12 <0,02 0,026 Mangaani Mn mg/l 4 <0,012 0,02 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 4 15,8 17,0 Kok. kovuus dh 4 5,2 5,3 12 6,8 7 Kalsium Ca mg/l 12 31,8 33,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0, <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 1,5 1,45 Nitriitti mg/l 12 <0,007 <0,007 mg/l Alumiini Al mg/l 1 <0,01 <0,01 Arseeni As mg/l 1 0, ,001 Boori Bo mg/l 1 0,01 0,01 Elohopea Hg mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 1 0,58 0,58 Kadmium Cd mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Kromi Cr mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 1 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 1 0, ,0002 Nikkeli Ni mg/l 1 0,001 0,001 Sinkki Zn mg/l 1 <0,02 <0,02 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok. bakteerit kpl/ml 4 0, Sameus FTU 4 0,66 0,74 12 <0,29 0,45 TOC mg/l 3 0,7 1,2 FOTO JUKKA NISSINEN 30 31

17 Verkostoanalyysit Tulosten yhteenveto 2013 JÄRVENPÄÄ KERAVA Järvenpään uimahalli Järvenpään terveyskeskus Satukallion K-Market Haarajoen K-Market Keravan terveyskeskus Kalevan päiväkoti Päiväkoti Aarre Kotimäen palvelutalo Alikerava lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max Lämpötila C 6 7, , , , , , , ,4 16,6 6 5,9 8 Sameus FTU 6 <0,2 0,30 6 <0,21 0,30 6 <0,24 0,32 6 <0,19 0,22 6 <0,23 0,26 6 <0,34 0,57 6 <0,23 0,26 6 <0,23 0,32 6 0,35 0,67 Väri mgpt/l 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 ph-luku 6 7,5 7,6 6 7,6 7,6 6 7,7 7,7 6 7,8 7,9 6 7,4 7,5 6 7,6 7,6 6 7,5 7,5 6 7,6 7,7 6 7,5 7,6 Kok, kovuus dh 6 3,7 4,0 6 3,5 3,6 6 5,2 5,8 6 5,0 5,1 6 3,3 3,4 6 3,3 3,4 6 3,2 3,3 6 3,5 3,9 6 3,2 3,4 Johtokyky ms/m 6 17, , , , , , , , ,7 16 Rauta Fe mg/l 6 <0,02 0,022 6 <0,026 0,036 6 <0,021 0,029 6 <0,021 0,029 6 <0,021 0, ,047 0,1 6 <0,02 0,021 6 <0,02 0,022 6 <0,024 0,032 Mangaani Mn mg/l 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 0,023 6 <0,023 0,026 6 <0,022 <0,022 Kolibakt, kpl/100ml Clostrium perfringens kpl/100ml Alumiini mg/l 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 Arseeni mg/l 1 <0,0002 <0, <0,0002 <0, <0,0002 <0, <0,0002 <0, <0,0002 <0, <0,0002 <0, <0,0002 <0, <0,0002 <0, <0,0002 <0,0002 Elohopea Hg µg/l 1 <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0,0001 Fluoridi mg/l 1 0,4 0,4 1 0,39 0,39 1 0,36 0,36 1 0,29 0,29 1 0,29 0,29 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,39 0,39 Kadmium Cd mg/l 1 <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0,0001 Kromi Cr mg/l 1 <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 1 <0,01 <0,01 1 0,030 0, ,026 0,026 1 <0,01 <0,01 1 0,015 0, ,015 0, ,170 0, ,024 0,024 1 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 1 0, , , , , , <0,0001 <0, <0,0001 <0, <0,0001 <0, , , <0,0001 <0, , ,00032 Natrium Na mg/l 1 6,2 6,2 1 6,2 6,2 1 13,0 13,0 1 12,0 12,0 1 6,8 6,8 1 6,6 6,6 1 6,6 6,6 1 7,2 7,2 1 6,4 6,4 Nikkeli Ni mg/l 1 0, , , , ,001 0, , , , , , , , , , , , ,00044 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,42 0,42 1 0,42 0,42 1 0,31 0,31 1 0,62 0,62 1 0,37 0,37 1 0,37 0,37 1 0,38 0,38 1 0,49 0,49 1 0,39 0,39 Pestisidit µg/l mg/l Kloridi mg/l 1 6,2 6,2 1 5,9 5,9 1 16,0 16,0 1 19,0 19,0 1 7,6 7,6 1 7,6 7, ,2 8,2 1 6,7 6,7 Kok. bakteerit kpl/ml Fek. streptok. kpl/100ml TOC mg/l ,1 2,1 1 <1 <1 1 <1 < ,3 2,3 1 2,3 2,3 1 2,2 2,2 1 2,4 2,4 Nitraatti mg/l 1 1,9 1,9 1 1,9 1,9 1 1,4 1,4 1 2,7 2,7 1 1,6 1,6 1 1,6 1,6 1 1,7 1,7 1 2,2 2,2 1 1,7 1,7 Nitriitti mg/l 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,