Uudelleen organisointia

Transkriptio

1 2017 V U O S I K E R T O M U S 1

2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2017 Uudelleen organisointia KUNTAYHTYMÄN 50. toimintavuosi sujui teknisesti jo totutulla varmalla tavalla. Veden laatu oli moitteeton, vedentoimituksessa ei esiintynyt ongelmia ja talouskin oli odotetun mukainen. MERKILLEPANTAVINTA toiminnassa oli vesiasioiden uudelleen organisointi. Operatiivisen toiminnan yhdistäminen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän kanssa saatiin toteutettua vuoden kuluessa siten, että henkilökunta ja operatiiviset toiminnot siirtyivät Tuusulan seudun vesilaitokselle alkaen. Yhteinen toimitusjohtaja, joka toimii molempien perusorganisaatioiden toimitusjohtajana, aloitti työnsä keväällä 2017 entisten johtajien jäätyä vaiheittain eläkkeelle. VEDEN LAADUN varmistamiseksi on jo lainsäädäntöpuolella korostettu riskien hallintaa. Kuntayhtymässä toteutettiin vuoden 2016 aikana perusteellinen riskienhallintaprojekti WSP (Water Safety Plan), jonka tuloksena kirjattuja riskikohteita laitoksilla, johtoverkoissa, vesiasemilla ja erityisesti pohjavesialueilla on toimintavuoden aikana korjattu ja edelleen korjataan ja seurataan jatkuvana prosessina. VUONNA 2017 myyty kokonaisvesimäärä kasvoi 0,5 % edellisvuoteen nähden ja oli 9,17 milj m 3. KUNTAYHTYMÄN TALOUDESSA tuloslaskelman osalta pysyttiin lähellä talousarvion lukuja, kaikkiaan toimintakate oli hiukan alle arvion, 3,9 %. Tilikauden tulos jäi talousarvion tavoitteesta. Tilikauden tulos ennen varauksia ja veroja on euroa, mikä on noin 37 % suu-rempi kuin talousarviossa. Toimintatuotot olivat yhteensä 3,451 milj.euroa (muutos +1,7 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,123 milj. euroa (32,6 % tuotoista, muutos -0,5 % edellisvuodesta). INVESTOINTEIHIN kertomusvuonna käytettiin yhteensä euroa. Suurimmat investoinnit olivat Diggarinkadun vesijohtomuutos Järvenpäässä sekä Talma-Söderkullan yhdysvesijohdon suunnittelu Sipooseen. KARI KORHONEN 2 3

3 VUODEN TAPAHTUMIA 2017 Etiopialaisia vieraita Jäniksenlinnassa TSV ja Kuves yhdistettiin Järvenpään Poikkitien saneeraustyömaa KUNTAYHTYMÄN 50. toimintavuoden kunniaksi järjestettiin 50-vuotisjuhlat, jotka pidettiin Järvenpään lukion tiloissa Tilaisuuteen kutsuttiin oman henkilökunnan lisäksi kuntayhtymän luottamushenkilöitä, lähialueiden vesilaitosten edustajia sekä muita yhteistyökumppaneita. Juhliin osallistui noin 120 henkeä. KUNTAYHTYMÄN tehtäväkenttään ei kertomusvuonna muutoksia tullut. Toimintaan vaikutti merkittävästi Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän uusorganisointi. Kaikki varsinaiset käytännön toimenpiteet uudelle organisaatiolle tehtiin viime vuoden aikana. Jäsenyhteisöjen tahtotilan mukaisesti kuntayhtymien operatiivinen toiminta yhdistettiin siten, että perusyksiköt jäivät omiksi taseyksiköikseen. Uusi organisaatio aloitti yhteisissä tiloissa Kirkkotie 49:ssä. TOIMINTOJEN uudelleen organisointiin ei kummassakaan kuntayhtymässä oltu talousarviossa varauduttu millään lailla. Suurimmat kustannukset organisoinnista aiheutuivat automaatiojärjestelmien siirroista ja muutoksista. Kokonaiskustannukset ovat noin euroa, josta Kuvesin osuus on jonkin verran suurempi kuin TSV:n. KÄYTTÖHÄIRIÖIKSI laitoksella kirjataan kaikki sellaiset laitoksen omaan käyttöön ja hallintaan kuuluvat häiriötilanteet, joilla todetaan olevan vaikutusta tai selkeä vaikutusmahdollisuus vedenkäyttäjien saaman veden laatuun. Vuoden aikana kirjattiin yksi tällainen tapahtuma. Tuusulassa Kirkonkylän koulun kohdalla tehdyn vesijohtosaneerauksen yhteydessä saneerattiin Tuusulan veden viemärijohtoa urakoitsijan toimesta. Kulmatuen puuttuessa viemärivettä pääsi vuotamaan työmaakaivantoon, jolloin varmuustoimenpiteenä annettiin viikonlopun yli kestänyt keittokehotus viidelle taloudelle. Näytteiden mukaan talousvesi oli ollut koko ajan hyvä laatuista. JÄNIKSENLINNAN SANEERAUS, joka valmistui v lisäsi laitoksen kapasiteettia oleellisesti. Samalla käytössä olleet Päijännetunnelin raakaveden imeytys muutetiin allasimeytyksistä kaivoimeytyksiin. Raakaveden imeytyksessä on kuitenkin ollut ongelmia saneerauksen valmistumisesta lähtien. Imeytyskaivojen kautta ei ole saatu imeytettyä niin paljon vettä, kuin on suunniteltu. Tämän johdosta käynnistettiin viime vuonna maaperätutkimus uuden imeytyskaivon paikan löytämiseksi. Uusi kaivonpaikka saatiinkin kartoitettua, mutta se sijaitsee yksityisessä omistuksessa olevalla alueella. Lisäksi ko. paikassa on voimassa oleva maa-ainesten ottolupa. Tutkimusta jatkettiin läheisellä alueella, joka on Tuusulan kunnan omistuksessa. Jatkotutkimus valmistuu keväällä Mikäli imeytyskoe osoittaa uuden paikan soveltuvan imeytykseen, tullaan siihen rakentamaan uusi imeytyskaivo ja tarvittavat syöttöjohdot v aikana. Klooripumpun testaus Brobölessä Kaivon korotus Jäniksenlinnassa Kaivopumpun vaihto Rusutjärvellä Kriisiharjoitus Sipoossa 4 5

4 TSV 50 VUOTTA 2017 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän 50-vuotisjuhlia vietettiin lokakuun 20. Järvenpään lukiolla. Juhlapuheen piti dosentti Tapio Katko Tampereen teknisestä korkeakoulusta. Juontaja, nykyinen käyttöpäällikkö Tuomas Turunen esitti laatimansa 50-vuotisjuhlaesityksen. Tervetulopuheen piti nykyinen toimitusjohtaja Kari Korhonen. Päijännetunnelista saatavaan järviveteen perustuva tekopohjaveden valmistui alkoi Jäniksenlinnan vesilaitoksella kesäkuussa Kuvassa Teilinummen imeytysallas talviolosuhteissa. Erilaiset yhteiset henkilökunnan liikuntatapahtumat ovat kuuluneet vuosikymmeniä vesilaitoksen ohjelmaan. Hiihtoa, suunnistusta, salibandyä ja patikointia on ollut ohjelmassa. Kuvassa koko henkilökunta kirkkoveneessä vuonna luvulla laitoksella kehitettiin ultraviolettisäteilytykseen perustuvaa veden desinfiointia. Tavoitteena oli, ja on edelleenkin, toimittaa hygieenisesti turvallista juomavettä luonnonmukaisella tavalla ilman teollisuuskemikaaleja. Kuvassa Rusutjärven laitoksen UV-laite. 90-luvun alusta kehitettiin vesilaitoksella kalkkikivisuodatukseen perustuvaa alkalointitekniikkaa. Ensimmäinen suomalainen täysmittakaavan laitos oli Vähänummen vesilaitos Järvenpäässä. Sittemmin tekniikka on levinnyt laajalle maahamme. Kuva vuodelta 2000 Rusutjärven kalkkikivisuodattimelta. HENKILÖKUNTA 2017 KERTOMUSVUODEN AIKANA VAKITUISESSA HENKILÖKUNNASSA TAPAHTUI RUNSAASTI MUUTOKSIA: Vuodesta 2007 alkaen tekopohjaveden imeytyksessä otettiin uusi askel, kun siirryttiin perinteisestä allasimeytyksestä ja uudempana innovaationa kehitetystä sadetusimeytyksestä kaivoimeytykseen Rusutjärven laitoksella. Kuvassa vuonna 2014 rakennettu imeytyskaivo Rusutjärvellä. Toimitusjohtaja Unto Tanttu jäi eläkkeelle. Käyttöpäällikkö Timo Ranta-Pere siirtyi yksityissektorille. Käyttömestari Tuomas Turunen siirtyi talon sisällä toisiin tehtäviin. Vesilaitoshoitaja Ossi Laaksonen siirtyi talon sisällä toisiin tehtäviin. Vesilaitoshoitaja Matti Reponen jäi eläkkeelle. Uutena vesilaitoshoitajana aloitti Harri IIvonen Syyskuun 27 päivä vuonna 2007 avattiin uusi vesijohtoyhteys Tuusulan seudun vesilaitoksen alueelta Pornaisten kuntaan. Kuvassa kutsuvierasjoukko venttiilin avajaistilaisuudessa Sipoon ja Pornaisten kunnanrajan tuntumaan rakennetulla venttiiliasemalla. Koululaisten laitoskäynnit ovat kuuluneet vesilaitoksen historiaan aina, ja laitos on pyrkinyt tällä tavalla edistämään nuorison vesitietoutta. Myös alan houkuttelevuus tulevaisuuden työpaikkana on ollut motiivina. Kuvassa Keravan Killan koulun 4B-luokka Rusutjärven laitoksella keväällä2015. VESILAITOKSEN HENKILÖKUNTA VUODEN 2017 LOPUSSA: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Käyttömestari Talous- ja toimistosihteeri Vesilaitoksen hoitajat Kari Korhonen Tuomas Turunen Ossi Laaksonen Sari Passila Eero Kittelä, sähkövastaava Harri Ilvonen Erkki Laaksonen Jarmo Nivalainen Visa Veijanen Unto Tantun läksiäiset Krapilla. Henkilökunta teki läksiäislahjaksi oman vesitornin. Kari Korhosella pysti, Tuomas Turunen juontaa, oikealla Unto Tanttu. 6 7

5 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO 2017 YHTYMÄVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon kertomusvuoden alussa kuuluivat seuraavat henkilöt: Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano kertomusvuoden alussa oli seuraava: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Markku Jyske Risto Kotti kaupungista Ilkka Kujala Matti Auranen Leo Lauramaa Lasse Puttonen Marjatta Tehi Tiina Aalto Keravan Janne Jutila Kaleva Laitinen kaupungista Eeva Lahtinen Kirsi Kanerva-Poranen Marjatta Partanen Joel Juppi Juhani Tsokkinen Arja Rantanen YHTYMÄVALTUUSTON toimikausi oli alun perin , mutta sitä jatkettiin kevääseen Puheenjohtajana alkuvuodesta 2017 toimi Aslak Haarahiltunen, 1. varapuheenjohtajana Janne Jutila ja 2. varapuheenjohtajana Leo Lauramaa. varsinainen jäsen Heikki Muttonen Keravalta Veikko Seuna Tuusulasta Marjatta Tehi Järvenpäästä Mari Viita Sipoosta varajäsen Ulla Savenius Keravalta Juha Laine-Ylijoki Tuusulasta Tiina Aalto Järvenpäästä Jani Nieminen Sipoosta Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Mari Viita, varalla Marjatta Tehi. Uusi yhtymävaltuusto valitsi myös uuden tarkastuslautakunnan, jonka kokoonpano oli seuraava: TARKASTUSLAUTAKUNNAN puheenjohtajana toimi Aleksi Välikangas, varalla Teija Virtanen. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi JHTT-tilintarkastaja Sirpa Karejoki BDO Audiator Oy:stä. Sipoon Rolf Björkell Gunilla Holmberg kunnasta Aslak Haarahiltunen Eva Kuntsi Kaj Lindqvist Hannele Backström Mari Viita Jani Nieminen Tuusulan Ismo Lappalainen Antti Piippo kunnasta Pirjo Maula Marjut Kylliäinen Jouko Riola Sampsa Rautio Liisa Sorri Margita Winqvist Valtuusto kokoontui vuoden 2017 aikana tällä kokoonpanolla kerran, tavanomaiseen tilinpäätöskokoukseen. varsinainen jäsen Aleksi Välikangas Keravalta Jorma Soini Tuusulasta Marketta Pohjanheimo Järvenpäästä Teija Virtanen Sipoosta YHTYMÄHALLITUS varajäsen Merja Juutilainen Keravalta Outi Huusko Tuusulasta Ilkka Jokinen Järvenpäästä Matti Kalvia Sipoosta UUSI YHTYMÄVALTUUSTO Valittiin kuntavaalien jälkeen syksyllä 2017 ja siihen kuuluivat seuraavat henkilöt: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Leppiaho Kari Vehter Marjo kaupungista Majanen Liisa Sitolahti Jyrki Pyy Markku Laalo Hannu Paloheimo Pirjo Hongisto Lauri Keravan Husari Tuija Salonen Kari kaupungista Tsokkinen Juhani Harjula-Jalonen Leena Välikangas Aleksi Honkasalo Ossi Valkonen Veikko Lind-Mäki Aila Sipoon Hämäläinen Monika Laine Jaana kunnasta Kopra Juhani Viita Mari Oljemark Karl-Erik Engblom Charlotta Virtanen Teija Kalvia Matti Tuusulan Huusko Outi Sonkkanen Leila kunnasta Piippo Antti Stellberg Kari Rouvinen Mervi Malingrey Cathrine Seuna Veikko Vihanto Juhani YHTYMÄVALTUUSTON toimikausi on Puheenjohtajana syyskaudella toimi Antti Piippo, 1. varapuheenjohtajana Mervi Rouvinen ja 2. varapuheenjohtajana Juhani Tsokki-nen. Valtuusto kokoontui uudella kokoonpanolla vuoden 2017 aikana 2 kertaa, tavanomaisen talousarviokokouksen sekä ylimääräisen kokouksen, jossa kuntayhtymälle valittiin yhtymähallitus sekä tarkastuslautakunta. Valtuuston valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuoden 2017 alussa oli seuraava: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Marikki Myllyvirta Hermanni Meronen kaupungista Jaana Siukola Seppo Heino Keravan Pertti Aalto Petri Asuinmaa kaupungista Leena Harjula-Jalonen Juhani Tsokkinen Sipoon Sari Lilius Kukka-Maaria Nenonen kunnasta Heikki Vestman Mandi Alaterä Tuusulan Jukka Lehtonen Tanja Pekkola kunnasta Hans Malmlund Merja Laaksonen Uusi yhtymävaltuusto valitsi myös uuden yhtymähallituksen, jonka kokoonpano vuoden 2017 syksystä alkaen oli seuraava: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Tuija Kuusisto Hermanni Meronen kaupungista Kari-Pekka Rosenholm Raija Latva-Karjanmaa Keravan Leena Harjula-Jalonen Juhani Tsokkinen kaupungista Iiro Silvander Marja Tammilehto Sipoon Ari Tamminen Mari Viita kunnasta Lilli Kahri Matti Hyhkö YHTYMÄHALLITUKSEN puheenjohtajana toimi Hans Malmlund, varapuheenjohtajana Jaana Siukola. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu saakka ja siitä eteenpäin toimitusjohtaja Kari Korhonen. Tällä kokoonpanolla yhtymähallitus kokoontui vuoden 2017 aikana yhteensä kuusi kertaa. Kokouksissa sihteerinä toimi talous- ja toimis-tosihteeri Sari Passila. UUDEN yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Tuija Kuusisto, varapuheenjohtajana Lilli Kahri. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Kari Korhonen. Uudella kokoonpanolla yhtymähallitus kokoontui vuoden 2017 aikana yhteensä kaksi kertaa. Kokouksissa sihteerinä toimi talous- ja toimistosihteeri Sari Passila. Tuusulan Matti Oksanen Cathrine Malingrey kunnasta Maria Mantila Marjut Kylliäinen 8 9

6 YLEISTÄ 2017 HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ JÄSENKUNNISSA Muutos /16 % Järvenpää ,57 Kerava ,13 Sipoo ,07 Tuusula ,14 yhteensä ,16 (Lähde: Tilastokeskus) LIITTYNEET ASUKKAAT JA LIITTYMISPROSENTIT JÄSENKUNNITTAIN LIITTYNEITÄ LIITTYMISPROSENTTI Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Yhteensä muutos henkilöä muutos % 0,87 0,92 0,76 0,78 1,11 1,16 KÄYTETYT VESIMÄÄRÄT JÄSENKUNNITTAIN VEDENKÄYTÖN KEHITTYMINEN KESKIMÄÄRÄISENÄ VUOROKAUSIARVONA 4 milj. m 3 Keskimääräinen käyttö, m 3 /vrk Muutos 17/ m 3 /vrk % Järvenpää ,7 Kerava ,6 Sipoo ,3 Tuusula ,5 Sairaala ,0 Mäntsälä ,3 Pornainen ,1 yhteensä ,7 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Kerava Järvenpää Tuusula Sipoo VEDENKÄYTTÖ Kokonaismyynti oli 9,17 milj.m 3, mikä on noin 0,5 % suurempi kuin vuoden 2016 määrä. Myynnin jakautumisessa edellisvuoteen verrattuna ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Poikkeuksen tasaiseen kehitykseen tekee Mäntsälän lukema, joka pieneni lähes 50 %. Syynä tähän oli Mäntsälästä Ohkolaan rakennettu syöttövesijohto, joka vähentää ostoveden tarvetta. Pornaisten lisääntynyt veden tarve johtuu pääasiassa useista pitkäaikaisista vuodoista. OMINAISKÄYTTÖ JÄSENKUNNITTAIN Kok.käyttö Jäsenkunnan Ominaiskäyttö m 3 /vrk osuus, % l/as,vrk 16/pl teoll 17/pl teoll 17/kok Järvenpää , Kerava , Sipoo , Tuusula , yhteensä ,

7 VEDEN HANKINTA JA VALMISTUS 2017 OMINAISKÄYTÖN JAKAUTUMINEN JÄRVENPÄÄ KERAVA SIPOO TUUSULA YHTEENSÄ l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % asutus teollisuus kauppa ja palvelut mittaamaton vesi yhteensä OMINAISKÄYTTÖHISTORIA L/AS/VRK 210 l/as/vrk LAITOKSIEN VEDENKÄSITTELYPROSESSIT, TUOTOT JA KESKIMÄÄRÄINEN KÄYTTÖ LAITOS PROSESSI tuotto käyttö 16 käyttö 17 m 3 /vrk m 3 /vrk m 3 /vrk Jäniksenlinna* kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Koskenmäki ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Rusutjärvi kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Kaikula kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Marjamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Paippinen ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Fira ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Lahela ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Vähänummi ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Korkeamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Santakoski ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Söderkulla (ei käytössä) lipeän syöttö Takoja (ei käytössä) lipeän syöttö yhteensä Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijänne-tunnelin vedestä. Muut kaikki laitokset ovat luonnollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä 3,86 milj.m 3 ( m 3 /vrk) ja Rusutjärvelle vastaavasti 2,59 milj.m 3 (7 091 m 3 /vrk), eli yhteensä 6,44 milj.m 3 ( m 3 /vrk) vuosi JÄSENKUNTIEN ASIAKKAILTAAN PERIMÄ VEDEN JA JÄTEVEDEN HINTA Taulukossa olevat hinnat sisältävät nlisäveron 24%. VESIMAKSU JÄTEVESIMAKSU e/m 3 e/m 3 e/m 3 e/m 3 Järvenpää 1,46 1,46 2,39 2,39 Kerava 1,46 1,46 2,19 2,19 Sipoo 1,67 1,67 2,38 2,38 Tuusula 1,69 1,69 2,23 2,23 YLEISTÄ Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä 13 erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut jo pitkään pois käytöstä ilmenneiden laatuhäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottojensakin takia. Mainittuja laitoksia pidetään toistaiseksi käyttökuntoisina, joskaan ei aivan heti valmiissa tilassa. Niiden merkitys on lähinnä paikallisena varalaitoksena poikkeustilanteissa. SÄHKÖN KÄYTTÖ 2017 Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 5,23 GWh, kun edellisvuoden luku oli 5,15 GWh. Myös vesikuutiometriä kohden laskettu sähkön ominaiskäyttö lisääntyi hieman. SÄHKÖENERGIAN KULUTUS SÄHKÖ kwh m 3 kwh/m 3 Jäniksenlinna Rusutjärvi muut vesilaitokset mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemat yhteensä tekopohjavesi kaikki yhteensä

8 KUSTANNUKSET KUSTANNUKSET 2017 JÄNIKSENLINNA OSAKKUUDET MUISSA YHTIÖISSÄ VEDEN JAKELU PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Kuntayhtymä omisti kertomusvuoden alussa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä 1300 osakkeesta 71 kpl eli 5,46 %. Yhtiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirkkonummen kuntien sekä Hyvinkään kaupungin kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Vuonna 2017 yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut Hyvinkään Veden edustaja. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän vuosi-maksua ,- euroa (2016, 149 Käyttö ja Kust. Sähkö Tarvikk. Kemik. Palvelut kpito yh. Poistot yht. euroa senttiä/m³ 3,20 0,51 0,00 0,48 4,18 12,77 16,55 RUSUTJÄRVI euroa senttiä/m³ 2,96 0,38 0,40 0,28 4,02 0, MUUT YHT. euroa senttiä/m³ 5,57 1,98 0,08 1,67 9,29 9,75 19,04 YHTEENSÄ euroa senttiä/m³ 3,77 0,87 0,13 0,67 5,52 8,34 13,86 TEKOPOHJAVESI Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vastaaviin laitoskustannuksiin. Tekopohjavesikustannukset on laskettu tunnelista otettua raakavesimäärää kohden. Henkilö- ja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty tässä esitettyihin lukuihin. euroa senttiä/m³ 1,00 0,00 0,00 0,01 1,10 0,18 1,19 Jos tekopohjaveden omiin kustannuksiin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksetut erät, liittymän vuosimaksu, yhteensä euroa, ja käyttömaksut yhteensä euroa (yhteensä euroa), ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee 3,87 senttiä/m ,- euroa). Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä ,33 euroa, edellisvuoden summan oltua ,73 euroa. KIINTEISTÖ OY TUUSULAN VANHA KUNNANTALO Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön 1169 osakkeesta 372 kpl eli 31,8%. Yhtiökoko-uksissa kuntayhtymää edusti yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli alkuvuodesta toimitusjohtaja Unto Tanttu ja loppuvuodesta toimitusjohtaja Kari Korhonen. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä ,- euroa (2016, ,- euroa). Kustannukset vuonna 2017 muodostuivat alla olevan taulukon mukaisesti. Tekopohjavesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia maksueriä. Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun 19 kartalla ja luetteloitu oheisessa taulukossa. Vuoden aikana muutoksia tapahtui seuraavasti: Järvenpäässä Poikkitien yritysalueen saneerausten yhteydessä vanhaa asbestisementtiputkea korvattiin PVC:llä. Tuusulassa Järvenpääntien varrella taistelukoulun kohdalla ja Tuusulantien varrella kirkonkylän koulun kohdalla valurautaputkea korvattiin PE:llä ja Hiekkamäentiellä Sulassa korvattiin valurautaa PVC:llä. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 17 erilaista mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna 2017 yhteensä 9,15 milj.m 3. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä kwh eli noin 0,03 kwh/m 3 (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). VEDEN LAATU Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen ja Porvoon terveydensuojelun toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden 2016 alusta uusittu ja käyttöön otettu tutkimusohjelma on vahvistettu vuosille ja sen ovat jäsenkuntien terveysviranomaiset käsitelleet ja hyväksyneet. Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi kolmestatoista valitusta käyttöpisteestä. Sipoossa näytteenottopisteitä on kaksitoista, näytteenottoajankohdat on hajautettu tasaisesti vuoden ympäri. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä ja vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Verkoston valvontanäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä lukuun ottamatta Sipoota, jossa näytteet on ottanut paikallinen terveydensuojeluviranomainen, Porvoon terveydensuojelu. Käyttötarkkailunäytteet on ottanut vesilaitoksen oma henkilökunta. Tuusulan seudun vesilaitoksen vastuulla olevat laboratoriotutkimukset on teetetty Metropolilab Oy:llä Helsingissä, Porvoon terveydensuojelun laboratoriona on toiminut Vita-Terveyspalvelut Oy Helsingissä. Kertomusvuonna otettiin yhteensä 689 näyte-erää (v yhteensä 721 kpl), joista tehtiin yhteensä 8389 analyysiä (v yhteensä kpl). Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1352/2015 mukaiset laatuvaatimukset ja suositukset valvontanäytteiden osalta. VESIJOHTOTILASTO Materiaali Halkaisija Talous- Raaka- Johtovesijohdot (m) vesijohdot (m) pituus (m) Asbestisementti Asbestisementti Asbestisementti Asbestisementti PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC Teräs Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Teräs Tuntematon Tuntematon Yhteensä

9 TALOUS 2017 TULOSLASKELMA TASEEN KEHITTYMINEN TA2017 %TA TUOTOT myynti liiketoiminnan muut tuotot tuet ja avustukset muut tuotot myynnin oikaisuerät TUOTOT YHTEENSÄ KULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE POISTOT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS VEROT TILIKAUDEN TULOS VASTAAVAA pysyvät vastaavat vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastattavaa oma pääoma poistoero ja varaukset pitkäaikainen vieras pääoma lyhytaikaikainen vieras pääoma yhteensä TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Lainakanta Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % INVESTOINTIEN TOTEUMA 2017 Kohde 2017 TA 2017 POIKKEAMA RAHOITUSLASKELMA TA 2017 Tulorahoitus Investoinnit NETTOKASSAVIRTA Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset KASSAVAROJEN MUUTOS Rakennukset ja rakennelmat Toimisto remontti Diggarinkadun vesijohto ja Poikkitien alitus Talma-Söderkulla yhdysvesijohto Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 Maanhankinnat Irtaimistohankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate 5,8 5,2 3 Pääomamenojen tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv

10 POHJAVESIALUEET

11 LAITOSANALYYSIT 2017 TULOSTEN YHTEENVETO 2017 Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 7,2 7,5 12 7,6 8,0 ph-luku 12 6,7 6,8 12 8,1 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,6 0,7 12 1,2 1,3 Happi 12 5,1 6, ,8 12,0 Hiilidioksidi 12 22,9 26,0 12 0,6 1,0 Rauta Fe µg/l 12 <15,0 <15,0 12 <15,0 <15,0 Mangaani Mn µg/l 12 <3,0 <3,0 12 <3,0 <3,0 Kloridi 12 42,2 64,0 Kok. kovuus mmol/l 12 0,5 0,7 12 0,8 0,9 Kalsium Ca 12 12,5 16, ,4 28,0 Magnesium 12 4,5 5,8 12 4,6 5,5 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 3 0,0 0,0 3 <0,0 <0,0 Nitriitti 12 <0,0 <0,0 Alumiini Al µg/l 3 <3,0 <3,0 Arseeni As µg/l 3 <0,1 <0,1 Boori Bo µg/l 3 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 3 <0,0 <0,0 Fluoridi F 3 <0,1 <0,1 Kadmium Cd µg/l 3 0,0 0,0 Koboltti Co µg/l 3 0,1 0,1 Kromi Cr µg/l 3 <0,1 <0,1 Kupari Cu 3 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 3 <0,1 <0,1 Nikkeli Ni µg/l 3 0,8 1,2 Sinkki Zn µg/l 3 5,0 5,0 Uraani U µg/l 3 0,4 0,5 Liuottimet µg/l 3 <36,6 <36,6 2 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 12 0,0 0,0 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0,0 0,0 12 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 12 3,6 20,0 12 0,6 3,0 Sameus FTU 9 0,4 0,7 9 0,4 0,7 TOC 12 1,1 1,2 Lämpötila C 12 6,8 7,2 12 7,0 7,4 ph-luku 12 6,7 6,9 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 1,1 1,3 12 1,3 1,4 Happi 12 7,5 8, ,8 12,2 Hiilidioksidi 12 41,9 50,0 12 0,8 1,7 Rauta Fe µg/l 12 <15,0 <15,0 12 <15,0 <15,0 Mangaani Mn µg/l 12 <3,0 <3,0 12 <3,0 <3,0 Kloridi 12 34,8 64,0 Kok. kovuus mmol/l 12 0,8 1,0 12 0,9 1,0 Kalsium Ca 12 21,2 24, ,9 27,0 Magnesium 12 7,4 9,0 12 7,4 8,0 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 3 0,0 0,0 3 0,0 0,0 Nitriitti 12 <0,0 <0,0 Alumiini Al µg/l 3 <3,0 <3,0 Arseeni As µg/l 3 0,1 0,1 Boori Bo µg/l 3 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 3 <0,0 <0,0 Fluoridi F 3 <0,1 <0,1 Kadmium Cd µg/l 3 0,0 0,0 Koboltti Co µg/l 3 0,1 0,1 Kromi Cr µg/l 3 0,2 0,3 Kupari Cu 3 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 3 0,2 0,3 Nikkeli Ni µg/l 3 1,1 1,3 Sinkki Zn µg/l 3 <5,0 <5,0 Uraani U µg/l 3 0,6 0,9 Liuottimet µg/l 3 <36,6 <36,6 2 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 12 0,0 0,0 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0,0 0,0 12 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 12 4,8 15,0 12 1,0 5,0 Sameus FTU 9 3,7 29,0 9 0,4 0,6 TOC 12 1,0 1,

12 LAITOSANALYYSIT 2017 TULOSTEN YHTEENVETO 2017 Jäniksenlinnan vesilaitos Koskenmäen vesilaitos Lämpötila C 44 6,5 7,8 12 6,2 7,2 ph-luku 44 6,8 7,0 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 44 0,5 0,9 12 1,1 1,4 Happi 44 3,8 8,5 12 6,2 8,0 Hiilidioksidi 44 14,4 24,0 12 0,8 1,1 Rauta Fe µg/l ,0 1800, ,1 16,0 Mangaani Mn µg/l 50 54,7 380,0 12 3,2 5,0 Kloridi 44 6,3 8,8 Kok. kovuus mmol/l 44 0,4 0,6 12 0,6 0,7 Kalsium Ca 44 8,5 13, ,4 21,0 Magnesium 44 3,8 6,2 12 3,7 3,8 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 11 0,0 0,0 3 0,0 0,0 Nitriitti 12 <0,0 <0,0 Alumiini Al µg/l 11 11,8 37,0 Arseeni As µg/l 11 0,1 0,2 Boori Bo µg/l 11 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 11 <0,0 <0,0 Fluoridi F 11 0,5 0,9 Kadmium Cd µg/l 11 0,0 0,1 Koboltti Co µg/l 11 0,3 1,2 Kromi Cr µg/l 11 0,1 0,2 Kupari Cu 11 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 11 0,3 0,5 Nikkeli Ni µg/l 11 1,3 3,9 Sinkki Zn µg/l 11 10,5 22,0 Uraani U µg/l 11 1,0 1,8 Liuottimet µg/l 11 <36,6 <36,6 2 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 44 0,2 2,0 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 44 0,0 0,0 12 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 44 2,9 22,0 12 0,0 0,0 Sameus FTU 33 1,4 6,6 9 0,4 0,6 TOC 44 1,9 3,5 Lämpötila C 4 7,3 7,9 12 7,9 8,6 ph-luku 4 6,7 6,9 12 8,1 8,1 Alkaliteetti mmol/l 4 0,9 1,0 12 1,3 2,3 Happi 4 7,6 7, ,8 12,7 Hiilidioksidi 4 33,3 36,0 12 0,9 5,4 Rauta Fe µg/l 4 <15,0 <15,0 12 <15,0 <15,0 Mangaani Mn µg/l 4 <3,0 <3,0 12 <3,0 <3,0 Kloridi 4 33,0 34,0 Kok. kovuus mmol/l 4 0,9 0,9 12 1,0 1,4 Kalsium Ca 4 21,3 22, ,9 44,0 Magnesium 4 8,1 8,3 12 8,4 8,7 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 1 <0,0 <0,0 3 0,0 0,0 Nitriitti 12 <0,0 <0,0 Alumiini Al µg/l 1 5,0 5,0 Arseeni As µg/l 1 0,2 0,2 Boori Bo µg/l 1 43,0 43,0 Elohopea Hg µg/l 1 <0,0 <0,0 Fluoridi F 1 0,1 0,1 Kadmium Cd µg/l 1 <0,0 <0,0 Koboltti Co µg/l 1 <0,0 <0,0 Kromi Cr µg/l 1 0,1 0,1 Kupari Cu 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 <0,1 <0,1 Nikkeli Ni µg/l 1 1,1 1,1 Sinkki Zn µg/l 1 <5,0 <5,0 Uraani U µg/l 1 0,5 0,5 Liuottimet µg/l 1 <36,6 <36,6 2 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 4 0,0 0,0 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 4 0,0 0,0 12 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 4 0,5 2,0 12 0,0 0,0 Sameus FTU 3 0,4 0,6 9 0,4 0,5 TOC 4 1,2 1,

13 LAITOSANALYYSIT 2017 TULOSTEN YHTEENVETO 2017 Marjamäen vesilaitos Paippisten vesilaitos Lämpötila C 8 6,7 7,8 12 7,1 8,0 ph-luku 8 6,8 7,1 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 8 2,0 2,8 12 2,0 2,2 Happi 8 1,0 1, ,7 12,2 Hiilidioksidi 8 57,3 65,0 12 2,0 2,5 Rauta Fe µg/l 8 212,5 480, ,7 23,0 Mangaani Mn µg/l 8 41,1 55,0 12 <3,0 <3,0 Kloridi 8 16,1 23,0 Kok. kovuus mmol/l 8 1,2 1,6 12 1,3 1,3 Kalsium Ca 8 27,8 35, ,4 30,0 Magnesium 8 12,8 19, ,8 15,0 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 2 0,0 0,0 3 0,0 0,0 Nitriitti 12 <0,0 <0,0 Alumiini Al µg/l 2 <3,0 <3,0 Arseeni As µg/l 2 0,3 0,3 Boori Bo µg/l 2 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 2 <0,0 <0,0 Fluoridi F 2 0,3 0,4 Kadmium Cd µg/l 2 0,0 0,1 Koboltti Co µg/l 2 0,3 0,6 Kromi Cr µg/l 2 <0,1 <0,1 Kupari Cu 2 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 2 1,5 2,6 Nikkeli Ni µg/l 2 1,8 2,3 Sinkki Zn µg/l 2 12,0 16,0 Uraani U µg/l 2 11,3 18,0 Liuottimet µg/l 2 <36,6 <36,6 2 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 8 0,0 0,0 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 8 0,0 0,0 12 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 8 0,1 1,0 12 0,3 3,0 Sameus FTU 6 2,3 4,8 9 0,4 0,8 TOC 8 1,4 1,8 Lämpötila C 8 6,2 7,0 12 7,0 7,9 ph-luku 8 7,1 7,2 12 7,7 7,9 Alkaliteetti mmol/l 8 1,9 2,1 12 1,8 2,0 Happi 8 1,2 2, ,7 12,4 Hiilidioksidi 8 27,5 31,0 12 5,0 6,1 Rauta Fe µg/l 8 317,5 840,0 12 <15,0 <15,0 Mangaani Mn µg/l 8 36,9 100,0 12 <3,0 <3,0 Kloridi 8 19,6 24,0 Kok. kovuus mmol/l 8 1,2 1,4 12 1,1 1,2 Kalsium Ca 8 24,5 28, ,4 25,0 Magnesium 8 13,6 16, ,3 14,0 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 2 0,0 0,0 3 <0,0 <0,0 Nitriitti 12 <0,0 <0,0 Alumiini Al µg/l 2 <3,0 <3,0 Arseeni As µg/l 2 0,6 1,0 Boori Bo µg/l 2 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 2 <0,0 <0,0 Fluoridi F 2 0,5 0,6 Kadmium Cd µg/l 2 0,0 0,0 Koboltti Co µg/l 2 0,2 0,5 Kromi Cr µg/l 2 <0,1 <0,1 Kupari Cu 2 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 2 0,2 0,3 Nikkeli Ni µg/l 2 2,1 3,1 Sinkki Zn µg/l 2 10,0 12,0 Uraani U µg/l 2 13,6 18,0 Liuottimet µg/l 2 <36,6 <36,6 2 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 8 0,0 0,0 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 8 0,0 0,0 12 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 8 9,8 51,0 12 0,0 0,0 Sameus FTU 6 2,7 6,0 9 0,4 0,6 TOC 8 0,9 1,

14 LAITOSANALYYSIT 2017 TULOSTEN YHTEENVETO 2017 Rusutjärven vesilaitos Kaikulan vesilaitos Lämpötila C 24 7,2 14,0 12 6,7 7,4 ph-luku 24 6,9 7,1 12 7,7 7,9 Alkaliteetti mmol/l 24 0,5 1,3 12 1,0 1,1 Happi 24 4,2 7,3 12 7,2 8,3 Hiilidioksidi 24 11,1 29,0 12 2,6 3,9 Rauta Fe µg/l ,4 1800, ,3 31,0 Mangaani Mn µg/l 24 32,9 310,0 12 3,3 5,0 Kloridi 24 8,6 18,0 Kok. kovuus mmol/l 24 0,3 0,9 12 0,6 0,7 Kalsium Ca 24 7,7 19, ,3 20,0 Magnesium 24 3,4 9,9 12 3,9 4,1 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 7 0,0 0,0 3 <0,0 <0,0 Nitriitti 12 <0,0 <0,0 Alumiini Al µg/l 7 16,3 68,0 Arseeni As µg/l 7 0,2 0,4 Boori Bo µg/l 7 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 7 <0,0 <0,0 Fluoridi F 7 0,2 0,6 Kadmium Cd µg/l 7 0,0 0,0 Koboltti Co µg/l 7 0,2 1,3 Kromi Cr µg/l 7 0,1 0,1 Kupari Cu 7 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 7 0,3 1,0 Nikkeli Ni µg/l 7 1,0 2,6 Sinkki Zn µg/l 7 13,7 56,0 Uraani U µg/l 7 0,7 1,2 Liuottimet µg/l 7 <36,6 <36,6 2 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 24 0,0 0,0 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 24 0,0 0,0 12 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 24 1,1 6,0 12 0,5 4,0 Sameus FTU 18 0,6 1,6 9 0,4 0,5 TOC 24 2,4 3,3 Lämpötila C 4 6,6 7,0 12 7,9 10,5 ph-luku 4 6,9 7,0 12 8,1 8,2 Alkaliteetti mmol/l 4 0,6 0,7 12 1,6 1,7 Happi 4 8,1 8, ,0 11,6 Hiilidioksidi 4 17,0 20,0 12 0,6 0,9 Rauta Fe µg/l 4 <15,0 <15,0 12 <15,0 <15,0 Mangaani Mn µg/l 4 <3,0 <3,0 12 <3,0 <3,0 Kloridi 4 6,4 8,4 Kok. kovuus mmol/l 4 0,5 0,5 12 0,9 1,1 Kalsium Ca 4 11,5 12, ,6 35,0 Magnesium 4 4,3 4,5 12 4,8 8,0 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 1 0,0 0,0 3 0,0 0,0 Nitriitti 12 0,0 0,1 Alumiini Al µg/l 1 <3,0 <3,0 Arseeni As µg/l 1 0,1 0,1 Boori Bo µg/l 1 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 1 <0,0 <0,0 Fluoridi F 1 0,1 0,1 Kadmium Cd µg/l 1 <0,0 <0,0 Koboltti Co µg/l 1 <0,0 <0,0 Kromi Cr µg/l 1 0,1 0,1 Kupari Cu 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 0,1 0,1 Nikkeli Ni µg/l 1 0,2 0,2 Sinkki Zn µg/l 1 5,0 5,0 Uraani U µg/l 1 1,1 1,1 Liuottimet µg/l 1 <36,7 <36,7 2 <8,4 <10,1 Kolibakt. kpl/100ml 4 0,0 0,0 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 4 0,0 0,0 12 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 4 0,8 2,0 12 0,2 2,0 Sameus FTU 3 0,5 0,6 9 0,4 0,7 TOC 4 0,7 0,

15 LAITOSANALYYSIT 2017 TULOSTEN YHTEENVETO 2017 Vähänummen vesilaitos Korkeamäen vesilaitos Lämpötila C 12 6,2 8,3 10 6,5 7,2 ph-luku 12 6,9 7,1 11 7,9 8,0 Alkaliteetti mmol/l 12 1,3 1,6 11 1,3 1,3 Happi 12 3,9 4, ,2 12,9 Hiilidioksidi 12 33,4 46,0 11 1,5 2,0 Rauta Fe µg/l ,6 900,0 11 <15,0 <15,0 Mangaani Mn µg/l 12 45,8 71,0 11 3,4 5,0 Kloridi 12 26,2 37,0 Kok. kovuus mmol/l 12 1,1 1,5 11 1,0 1,1 Kalsium Ca 12 26,8 40, ,0 28,0 Magnesium 12 9,7 13,0 11 9,8 10,0 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 3 0,0 0,0 3 0,0 0,0 Nitriitti 11 <0,0 <0,0 Alumiini Al µg/l 3 7,7 17,0 Arseeni As µg/l 3 0,4 0,6 Boori Bo µg/l 3 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 3 <0,0 <0,0 Fluoridi F 3 0,3 0,5 Kadmium Cd µg/l 3 0,1 0,1 Koboltti Co µg/l 3 0,2 0,3 Kromi Cr µg/l 3 0,1 0,1 Kupari Cu 3 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 3 0,7 1,5 Nikkeli Ni µg/l 3 1,5 2,6 Sinkki Zn µg/l 3 10,3 16,0 Uraani U µg/l 3 7,0 9,4 Liuottimet µg/l 3 <36,6 <36,8 1 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 12 0,0 0,0 11 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0,0 0,0 11 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 12 10,5 93,0 11 0,3 1,0 Sameus FTU 9 3,5 15,0 8 0,5 0,7 TOC 12 1,1 1,4 Lämpötila C 14 6,9 7,8 12 7,0 8,0 ph-luku 14 6,9 7,3 12 8,1 8,2 Alkaliteetti mmol/l 14 2,2 3,8 12 2,2 2,4 Happi 14 2,8 4, ,8 12,6 Hiilidioksidi 14 49,2 64,0 12 1,2 2,3 Rauta Fe µg/l ,9 1100,0 12 <15,0 <15,0 Mangaani Mn µg/l ,5 540,0 12 <3,0 <3,0 Kloridi 14 14,4 17,0 Kok. kovuus mmol/l 14 1,4 2,1 12 1,3 1,4 Kalsium Ca 14 29,3 38, ,4 30,0 Magnesium 14 17,5 29, ,6 16,0 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 4 <0,0 <0,0 3 0,0 0,0 Nitriitti 12 0,0 0,1 Alumiini Al µg/l 4 4,3 6,0 Arseeni As µg/l 4 0,3 0,4 Boori Bo µg/l 4 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 4 <0,0 <0,0 Fluoridi F 4 0,7 1,0 Kadmium Cd µg/l 4 0,1 0,1 Koboltti Co µg/l 4 0,3 0,5 Kromi Cr µg/l 4 0,1 0,1 Kupari Cu 4 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 4 0,4 0,5 Nikkeli Ni µg/l 4 2,2 3,2 Sinkki Zn µg/l 4 25,8 47,0 Uraani U µg/l 4 6,1 8,7 Liuottimet µg/l 4 <36,6 <36,9 2 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 14 0,0 0,0 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 14 0,0 0,0 12 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 14 21,6 230,0 12 2,6 20,0 Sameus FTU 11 2,7 10,0 9 0,4 0,6 TOC 14 1,5 6,

16 LAITOSANALYYSIT 2017 TULOSTEN YHTEENVETO 2017 VERKOSTOANALYYSIT 2017 TULOSTEN YHTEENVETO 2017 Santakosken vesilaitos Lämpötila C 3 6,1 6,2 11 6,6 7,0 JÄRVENPÄÄ Järvenpään Satukallio Järvenpään terveyskeskus Järvenpään uimahalli ph-luku 3 7,2 7,4 11 7,8 7,9 Alkaliteetti mmol/l 3 1,6 1,6 11 2,2 2,4 Happi 3 6,0 7, ,7 11,9 Hiilidioksidi 3 19,3 20,0 11 6,2 7,8 Rauta Fe µg/l 3 136,7 190, ,6 42,0 Mangaani Mn µg/l 3 18,7 20,0 11 5,0 8,0 Kloridi 3 16,7 17,0 Kok. kovuus mmol/l 3 0,9 1,0 11 1,2 1,3 Kalsium Ca 3 19,7 22, ,4 34,0 Magnesium 3 11,0 12, ,9 11,0 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 1 <0,0 <0,0 3 <0,0 <0,0 Nitriitti 11 <0,0 <0,0 Alumiini Al µg/l 1 4,0 4,0 Arseeni As µg/l 1 1,8 1,8 Boori Bo µg/l 1 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 1 <0,0 <0,0 Fluoridi F 1 0,7 0,7 Kadmium Cd µg/l 1 <0,0 <0,0 Koboltti Co µg/l 1 <0,0 <0,0 Kromi Cr µg/l 1 <0,1 <0,1 Kupari Cu 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 0,4 0,4 Nikkeli Ni µg/l 1 0,3 0,3 Sinkki Zn µg/l 1 <5,0 <5,0 Uraani U µg/l 1 2,5 2,5 Liuottimet µg/l 1 <36,6 <36,6 2 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 3 0,0 0,0 11 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 3 0,0 0,0 11 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 3 1,7 3,0 11 0,0 0,0 Sameus FTU 3 1,3 2,0 9 0,5 1,0 TOC 3 0,8 0,9 Lkm keski- maksimi Lämpötila C 6 11,4 16,2 6 9,0 11,1 6 7,9 10,2 Sameus FTU 6 0,3 0,4 6 0,2 0,4 6 0,3 0,7 Väri mgpt/l 6 2,9 4,4 6 2,6 3,0 6 2,8 4,0 ph-luku 6 8,2 8,4 6 7,9 8,0 6 8,0 8,1 Kok. kovuus mmol/l 6 0,7 0,8 6 1,0 1,1 6 0,7 0,9 Johtokyky µs/m 6 168,7 183, ,0 282, ,8 204,0 Rauta Fe µg/l 6 15,5 18,0 6 17,8 32,0 6 15,7 18,0 Mangaani Mn µg/l 6 <3,0 <3,0 6 <3,0 <3,0 6 <3,0 <3,0 Ammonium 6 <0,0 <0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Kolibakt. kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Alumiini µg/l 1 8,0 8,0 1 <3,0 <3,0 1 9,0 9,0 Arseeni µg/l 1 0,2 0,2 1 0,1 0,1 1 0,2 0,2 Elohopea Hg µg/l 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 Fluoridi 1 0,4 0,4 1 0,3 0,3 1 0,4 0,4 Kadmium Cd µg/l 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 Kromi Cr µg/l 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 Kupari Cu µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 0,2 0,2 Natrium Na 1 6,0 6,0 1 12,0 12,0 1 5,7 5,7 Nikkeli Ni µg/l 1 0,4 0,4 1 0,6 0,6 1 0,6 0,6 Nitriittityppi 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,4 0,4 1 0,5 0,5 1 0,5 0,5 Pestisidit µg/l 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 12,0 12,0 1 35,0 35,0 1 11,0 11,0 Kloridi 1 6,9 6,9 1 25,0 25,0 1 6,0 6,0 Kok.bakteerit kpl/ml 1 1,0 1,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Enterokokit kpl/100ml 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 TOC 1 2,2 2,2 1 1,2 1,2 1 2,3 2,3 Nitraatti 1 1,6 1,6 1 2,4 2,4 1 1,7 1,7 Nitriitti 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,

17 VERKOSTOANALYYSIT 2017 TULOSTEN YHTEENVETO 2017 KERAVA TUUSULA Keravan terveyskeskus Kalevan päiväkoti Päiväkoti Aarre Kotimäen palvelutalo Alikerava Hyrylä Lemminkäinen Hyrylä Terveyskeskus Jokela Ester-Matilada-koti Kellokoski Kustaa Adolf -koti Lkm keski- maksimi Lämpötila C 6 14,2 19,8 6 6,7 7,2 6 10,6 14,0 5 9,4 12,3 6 7,8 9,2 Sameus FTU 6 0,4 0,6 6 0,6 0,9 6 0,3 0,4 6 0,3 0,4 6 0,4 0,6 Väri mgpt/l 6 3,2 3,7 6 3,4 3,9 6 3,1 4,4 6 2,8 3,8 6 3,2 4,3 ph-luku 6 7,9 8,0 6 7,9 8,0 6 7,9 8,0 6 7,8 8,0 6 7,9 8,0 Kok. kovuus mmol/l 6 0,6 0,6 6 0,6 0,6 6 0,6 0,7 6 0,6 0,7 6 0,6 0,7 Johtokyky µs/m 6 151,8 159, ,5 159, ,0 165, ,3 166, ,7 165,0 Rauta Fe µg/l 6 17,8 23,0 6 26,8 43,0 6 21,5 28,0 6 17,2 26,0 6 18,3 24,0 Mangaani Mn µg/l 6 <3,0 <3,0 6 10,2 40,0 6 <3,0 <3,0 6 <3,0 <3,0 6 <3,0 <3,0 Ammonium 6 0,0 0,1 6 <0,0 <0,0 6 <0,0 <0,0 6 <0,0 <0,0 6 0,0 0,0 Kolibakt. kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Alumiini µg/l 1 14,0 14,0 1 26,0 26,0 1 14,0 14,0 1 10,0 10,0 1 16,0 16,0 Arseeni µg/l 1 0,2 0,2 1 0,2 0,2 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 <0,1 <0,1 Elohopea Hg µg/l 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 Fluoridi 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 Kadmium Cd µg/l 1 <0,0 <0,0 1 0,1 0,1 1 0,0 0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 Kromi Cr µg/l 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 Kupari Cu µg/l 1 0,2 0,2 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,1 0,1 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 0,2 0,2 1 0,8 0,8 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 Natrium Na 1 6,1 6,1 1 5,9 5,9 1 6,1 6,1 1 6,1 6,1 1 6,4 6,4 Nikkeli Ni µg/l 1 0,4 0,4 1 2,5 2,5 1 0,5 0,5 1 0,4 0,4 1 0,4 0,4 Nitriittityppi 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,4 0,4 Pestisidit µg/l 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 11,0 11,0 1 11,0 11,0 1 11,0 11,0 1 11,0 11,0 1 11,0 11,0 Kloridi 1 7,9 7,9 1 7,4 7,4 1 7,9 7,9 1 7,9 7,9 1 8,8 8,8 Kok.bakteerit kpl/ml 1 1,0 1,0 1 0,0 0,0 1 7,0 7,0 1 0,0 0,0 1 23,0 23,0 Enterokokit kpl/100ml 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 TOC 1 2,4 2,4 1 2,5 2,5 1 2,4 2,4 1 2,4 2,4 1 2,4 2,4 Nitraatti 1 1,2 1,2 1 1,4 1,4 1 1,3 1,3 1 1,3 1,3 1 1,7 1,7 Nitriitti 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 Lämpötila C 6 10,3 13,0 6 8,9 10,4 6 8,7 11,5 6 9,1 12,0 Sameus FTU 6 0,2 0,4 6 0,4 0,6 6 0,2 0,3 7 0,3 0,7 Väri mgpt/l 6 <2,5 <2,5 6 3,2 5,3 6 2,9 4,9 7 2,6 3,4 ph-luku 6 8,1 8,1 6 7,9 8,1 6 7,8 8,1 7 8,1 8,1 Kok. kovuus mmol/l 6 0,8 0,9 6 0,8 1,0 6 1,3 1,3 7 1,3 1,4 Johtokyky µs/m 6 270,5 305, ,7 283, ,5 312, ,6 317,0 Rauta Fe µg/l 6 <15,0 <15,0 6 20,8 36,0 6 77,5 390,0 7 <15,0 <15,0 Mangaani Mn µg/l 6 <3,0 <3,0 6 <3,0 <3,0 6 <3,0 <3,0 7 <3,0 <3,0 Ammonium 6 <0,0 <0,0 6 <0,0 <0,0 6 <0,0 <0,0 7 0,0 0,0 Kolibakt. kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 7 0,0 0,0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 7 0,0 0,0 Alumiini µg/l 1 <3,0 <3,0 1 16,0 16,0 1 <3,0 <3,0 1 <3,0 <3,0 Arseeni µg/l 1 0,2 0,2 1 0,2 0,2 1 0,2 0,2 1 <0,1 <0,1 Elohopea Hg µg/l 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 Fluoridi 1 <0,1 <0,1 1 0,2 0,2 1 0,6 0,6 1 0,5 0,5 Kadmium Cd µg/l 1 0,0 0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 Kromi Cr µg/l 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 Kupari Cu µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 <0,1 <0,1 1 0,8 0,8 1 0,4 0,4 1 0,1 0,1 Natrium Na 1 19,0 19,0 1 7,8 7,8 1 13,0 13,0 1 12,0 12,0 Nikkeli Ni µg/l 1 0,9 0,9 1 1,8 1,8 1 0,3 0,3 1 0,2 0,2 Nitriittityppi 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 <0,0 <0,0 1 0,0 0,0 1 0,2 0,2 1 0,7 0,7 1 1,5 1,5 1 1,1 1,1 Pestisidit µg/l 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 10,0 10,0 1 14,0 14,0 1 20,0 20,0 1 30,0 30,0 Kloridi 1 40,0 40,0 1 14,0 14,0 1 16,0 16,0 1 14,0 14,0 Kok.bakteerit kpl/ml 1 0,0 0,0 1 6,0 6,0 1 1,0 1,0 1 2,0 2,0 Enterokokit kpl/100ml 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 TOC 1 1,1 1,1 1 2,2 2,2 1 0,9 0,9 1 1,4 1,4 Nitraatti 1 1,3 1,3 1 2,8 2,8 1 6,6 6,6 1 4,8 4,8 Nitriitti 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,

18 VERKOSTOANALYYSIT 2017 TULOSTEN YHTEENVETO 2017 SIPOO Palvelutalo Linda Söderkulla Nikkilän terveyskeskus Pohjois- Paippisten päiväkoti Palvelutalo Kotivalli Nordkalk Kalkkiranta Box barnträdgård Pajuniemi Cafe Navetta Fazer Foodservice Karhusaari Pizzeria Pit Stop Rödje-Fantsintie Gesterby skola Sakarinmäen koulu, Helsinki Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm max Lkm Lkm Lkm Lkm Lämpötila C 2 10,6 12,3 2 8,8 11,6 2 7, ,5 16,5 2 13,3 13,6 3 8, ,6 11, ,2 1 13, ,2 Sameus FTU 2 0,81 0,82 2 0,43 0,7 3 0,19 0,37 3 <0,1 <0,1 3 0,47 0,2 3 0,14 0,2 2 0,17 0,24 2 0,46 0,82 1 0,21 1 0,22 1 0,25 1 0,82 Väri mgpt/l 2 3,3 3,4 2 3,6 4,2 3 2,2 3,7 3 1,1 1,6 3 3, ,2 4,4 2 4,5 4,6 2 2,9 3,8 1 2,8 1 3,3 1 4,2 1 ph-luku 2 7, ,7 7,7 3 7,6 7,7 3 7,6 7,6 3 7,7 7,8 3 7,8 7,8 2 7,9 7,9 2 7,9 7,9 1 7,8 1 7,8 1 7,7 1 7,8 Kok. kovuus mmol/l 2 0,48 0,5 2 0,53 0,63 3 0,59 0,6 3 0,61 0,63 3 0,47 0,5 3 0,5 0,53 2 0,5 0,53 2 0,46 0,5 1 0,66 1 0,66 1 0,45 1 0,67 Johtokyky µs/cm Rauta Fe µg/l 2 < < <10 <10 3 <10 <10 3 < < < <15 1 <15 1 < Mangaani Mn µg/l 2 <10 <10 2 <10 <10 3 <10 <10 3 <10 <10 3 <10 <10 3 <10 <10 2 <10 <10 2 <10 <10 1 <3 1 <3 1 <10 1 <3 Ammonium 2 <0,05 <0,05 2 <0,05 0,05 3 <0,05 <0,05 3 <0,05 <0,05 3 <0,05 <0,05 3 <0,05 <0,05 2 <0,05 <0,05 2 <0,05 <0,05 1 <0,01 1 <0,01 1 <0,05 1 <0,01 Kolibakt. kpl/100ml Clostrium perfri. kpl/100ml Alumiini µg/l 1 10,00 1 <0,01 1 <0,01 Arseeni µg/l 1 <1 1 <1 1 <1 Elohopea Hg µg/l 1 <0,1 1 <0,1 1 <0,1 Fluoridi 1 0,26 1 0,4 1 0,38 Kadmium Cd µg/l 1 <0,15 1 <0,15 1 <0,15 Kromi Cr µg/l 1 <0,5 1 <0,5 1 <0,5 Kupari Cu µg/l 1 0, ,024 1 <0,01 Lyijy Pb µg/l 1 <2 1 <2 1 <2 Natrium Na 1 6, Nikkeli Ni µg/l 1 <2 1 <2 1 <2 Pestisidit µg/l 1 <0,5 1 <0,5 1 <0, Kloridi 1 8, Kok.bakteerit kpl/ml Enterokokit kpl/100ml TOC 1 2,3 1 1,1 1 1 Nitraatti 1 1,2 1 <1 1 <1 Nitriitti 1 <0,01 1 <0,01 1 <0,01 VESITORNIT Kievarin vesitorni Lkm keski- maksimi Kolibakt. kpl/100ml 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0,0 0,0 Lämpötila C 11 7,2 8,5 Jokelan vesitorni Lkm keski- maksimi Kolibakt. kpl/100ml 14 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 14 0,0 0,0 Lämpötila C 14 6,8 11,5 Keravan vesitorni Lkm keski- maksimi Kolibakt. kpl/100ml 11 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 11 0,0 0,0 Lämpötila C 10 7,2 9,0 Nikkilän vesitorni Lkm keski- maksimi Kolibakt. kpl/100ml 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0,0 0,0 Lämpötila C 12 7,4 10,0 Järvenpään vesitorni Lkm keski- maksimi Kolibakt. kpl/100ml 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0,0 0,0 Lämpötila C 12 7,6 10,0 Söderkullan vesitorni Lkm keski- maksimi Kolibakt. kpl/100ml 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0,0 0,0 Lämpötila C 12 7,5 10,6 Etelä-Keravan vesitorni Lkm keski- maksimi Kolibakt. kpl/100ml 11 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 11 0,0 0,0 Lämpötila C 10 6,7 7,

19 Firan täytetyn pohjavesilammen paikalle istutettiin satoja männyntaimia. Kirkkotie 49, Tuusula puh Design, foto Jukka Nissinen Savion Kirjapaino