Kolme esimerkkiä konsultoivan erityisluokanopettajan työn tekemisestä

Transkriptio

1 Kolme esimerkkiä konsultoivan erityisluokanopettajan työn tekemisestä case Henni... 1 case Jasmin-Jannica... 3 case Niko... 6 Tuusulan kunta Kalliomaan koulu Kalliomaan koulun osaamiskeskustoiminnan kehittäminen SAIRAALAOPETUS LAADUKKAAN OPINPOLUN TUKENA Tuija Savolainen konsultoiva erityisluokanopettaja syksy 2013

2 Henni Hennillä on takanaan rankka historia, joka on johtanut sijoitukseen. Hän on jäänyt luokalleen, koska edellisenä talvena koulunkäynnissä oli niin suuria hankaluuksia, ettei hän ollut saanut opintoja suoritettua. Syksyllä pohdittiin tukitoimia, joilla tyttö saataisiin käymään koulua. Hän ei kuitenkaan pysty sitoutumaan sopimuksiin, vaan jättäytyy koulusta kokonaan pois. Koska koulunkäynnissä on suuria pulmia, pyydetään konsultoiva opettaja mukaan. Tapaamisessa konsultoivan kanssa kartoitetaan vaihtoehtoja koulunkäynnille. Henni haluaisi kotona annettavaan opetukseen, mutta siitä todetaan, ettei se ole toimiva keino pitkäaikaisena ratkaisuna. Nuori voi hankalassa tilanteessa tarrautua kiinni sellaiseen suunnitelmaan, joka ei ole realistinen. Tässä tilanteessa on kuultava nuorta ja käytävä läpi toiveet, mutta toisaalta tuotava realiteetit esille. Konsultoiva piirtää/kirjaa esille tulevat vaihtoehdot ja niiden hyvät sekä huonot puolet. Tapaamisessa sovitaan tutustumiskäynti sairaalakouluun, sillä se on yksi varteenotettava vaihtoehto. Henni ei tule tutustumiskäynneille, joita loppujen lopuksi sovitaan useampia. Konsultoiva pitää kaikkia yhteistyötahoja ajan tasalla koulunkäynnin suhteen. Tärkeätä on, että kaikki yhteistyötahot tietävät, mikä tilanne on. Koulun velvollisuus on pyrkiä järjestämään sellaiset tukitoimet, että opiskelu onnistuu. Joskus suunnitelmat eivät toteudu ja siitä on tärkeätä saada sekä hoidon että sosiaalitoimen tieto. Koska kokonaistilanne on pysynyt pitkään jo samana, päädytään suosittelemaan Hennille osastotutkimusjaksoa. Oma kunta sitoutuu järjestämään yksityisopetusta koululla hänelle sen ajan, kun hän odottaa jaksoa. Henni sitoutuu suunnitelmaan ja pääsee näin opinnoissaan alkuun. Kun oppilas ei pysty etenemään vuosiluokka/lukuvuosi vauhtia, voidaan hänet siirtää vuosiluokkaan sitomattomaan opetukseen. Tällöin hän etenee oman suunnitelman mukaisesti eivätkä suoritukset raukea lukuvuoden päätteessä. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelmaan tai HOJKS:iin suunnitelma etenemisestä ja suunnitelmaan kirjataan tarkasti myös jo suoritetut kokonaisuudet sekä niiden arviointi. Henni tulee osastojaksolle tammikuussa. Konsultoivan osuus on tehty tässä vaiheessa. Konsultoiva jakaa sairaalakoulun opettajalle tiedot tytöstä ja tämän tilanteesta. Samalla jo sovitaan, että konsultoiva jatkaa taas tytön palattua omaan kouluunsa. Osastojakson aikana päädytään hakemaan hänelle paikkaa erityisluokasta lähikoulusta. Kun sairaalakoulujakso on lopussa, sairaalakoulun opettaja käy pitämässä paluupalaverin ja tekemässä suunnitelmat uudessa koulussa. Samalla sovitaan, että konsultoiva jatkaa seurantaa. Osastojaksolla on tehty psykologin tutkimukset, joista ilmenee, että Hennillä on kielellisiä vaikeuksia. Ne yhdistettynä suuriin haasteisiin muilla elämänalueilla ovat vaikeuttaneet hänen Tuusulan kunta 1 Kolme esimerkkiä konsultoivan

3 suoriutumistaan vieraissa kielissä. Konsultoiva keskustelee asiasta hoitavan lääkärin kanssa ja tämä päätyy suosittelemaan englannin ja ruotsin yksilöllistämistä. Erityisluokanopettaja tekee konsultoivan kanssa uuden pedagogisen selvityksen, jossa haetaan yksilöllistämisiä kyseisiin aineisiin. Tutkimuksista on tärkeätä koulun saada tieto niiltä osin, kun se on oleellista koulunkäynnin järjestämiseksi. Paluuvaiheen alku näyttää toimivalta, koulunkäynti uudessa koulussa ja luokassa käynnistyy. Myöhemmin kuitenkin poissaoloja alkaa kertyä ja konsultoiva tapaa nuoren ja keskustelee hänen toiveistaan. Nuori toivoo pääsevänsä sairaalakoulun avo-oppilaspaikalle. Konsultoiva järjestää verkostopalaverin, jossa tehdään suunnitelma jatkon suhteen. Avo-oppilaspaikka ei onnistu, joten koulunkäynnin rakentamista omaan luokkaan jatketaan. Henni osasi kertoa, mitkä asiat helpottaisivat hänen koulunkäyntiään ja ne pyrittiin ottamaan huomioon tukitoimia vahvistettaessa. Oppilas osaa usein kertoa, mikä helpottaisi hänen koulunkäyntiään, mikäli hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Oppilaan aktiivinen kuunteleminen ja hänen ehdotuksiensa ottaminen vakavasti voi viedä tilannetta eteenpäin. Suunnitelman tekemisessä, vaihtoehtojen punnitsemisessa ja sopimuksien laatimisessa mukana ollut oppilas sitoutuu niihin aivan toisella tavalla kuin oppilas, jolle sanellaan, kuinka asiat on tehtävä. Henni opiskeli lyhennetyllä tuntimäärällä omassa tahdissaan. Mikäli oppilaan koulupäivää päädytään lyhentämään terveydellisistä syistä, on otettava huomioon, ettei hän todennäköisesti etene opinnoissaan niin, että peruskoulun suorittaminen kolmessa vuodessa on mahdollista. Päätöksiä tehtäessä tulee olla hahmotettuna tulevaisuuden suunnitelmat pitkällä aikavälillä, vaikkakin niitä luultavasti joudutaan ajan myötä muokkaamaan. Konsultoiva tapasi Henniä ja opettajaa sekä omaa ohjaajaa säännöllisesti ja tapaamisessa seurattiin opintojen edistymistä sekä ammatinvalintaprosessia. Talven aikana konsultoiva kävi Hennin kanssa tutustumassa ammatilliseen oppilaitokseen. Yhdeksännen luokan aikana pystyttiin tuntimäärää lisäämään ja Henni sai peruskoulunsa suoritettua neljässä vuodessa hänelle tehdyn suunnitelman mukaisesti ja pääsi jatkamaan toisen asteen opintoja toivomaansa oppilaitokseen. Tuusulan kunta 2 Kolme esimerkkiä konsultoivan

4 Jasmin-Jannica Jassu käy 8. luokkaa keskikokoisessa yhtenäiskoulussa. Hänen käytöksensä muutokset ovat herättäneet opettajissa huolta. Hän on ollut 7. luokan aikana keskitasoisesti pärjäävä oppilas, joskin matemaattisten aineiden opettajat ovat viestittäneet, että tyttö menestyy heikosti heidän oppiaineissaan. Oppitunneilla Jassu on jonkin verran häslännyt ja välillä huudellut, ettei tajua mitään. Kokeista hän on kuitenkin saanut hyväksytyt arvosanat. 8. luokan aikana Jassulle alkaa kertyä negatiivisia tuntimerkintöjä sekä epämääräisiä poissaoloja aamuihin, mutta ajoittain myös kesken päivän yksittäisiä tunteja. Selviää, että tyttö jää välillä hengailemaan koulun käytäville tuntien ajaksi. Opettajien kanssa tulee riitoja, Jassu haistattelee muutamalle opettajalle kekseliäin sanakääntein. Koulumenestys laskee, 8. luokan aikana aletaan jo puhua luokalle jäämisen vaarasta. Koululla epäillään, että Jassulla on käytöshäiriö. Jassu tulee nuorisopsykiatrian asiakkuuteen 8. luokan aikana. Tutkimuksissa ilmenee, että hän on masentunut. Koulun on hyvä kiinnittää erityistä huomiota oppilaaseen silloin, jos käyttäytymisessä tai koulumenestyksessä tapahtuu isoja yllättäviä muutoksia. Jassu alkaa tavata säännöllisesti polin työntekijää ja hänelle määrätään masennuslääke. Koska polilla tiedetään koulutilanteen olevan tulehtunut, pyydetään konsultoiva erityisluokanopettaja mukaan. Konsultoiva opettaja tapaa Jassun ja äidin. Tapaamisessa käydään läpi Jassun kouluhistoriaa, tämänhetkistä koulutilannetta ja pohditaan, mikä voisi auttaa koulunkäynnin sujumisessa. Tapaamisen jälkeen konsultoiva opettaja järjestää koululla palaverin, jossa on mukana nuoren ja huoltajan lisäksi koululta luokanvalvoja, rehtori ja kuraattori. Lisäksi mukana on nuorisopoliklinikan omatyöntekijä. Palaverissa tuodaan esille masennusdiagnoosi ja mietitään tukitoimet, jotta 8. luokka tulisi suoritetuksi. Päädytään tavoittelemaan kaikista oppiaineista hyväksyttyä arvosanaa ja varsinkin hankalien oppiaineiden kohdalla keskitytään kaikkein keskeisimmän sisällön omaksumiseen. Kun oppilaalla on hankaluuksia suoriutua oppiaineista, voidaan hänelle hankaliin oppiaineisiin suunnitella painoalueet, joihin keskittymällä oppilas suoriutuu hyväksytysti opinnoista. Painoalueiden mukaisesti opiskelu sopii hyvin myös silloin, mikäli oppilaalla on elämässään kriisi tai psyykkistä oireilua. Tilanteen rauhoituttua voidaan tavoitteita lisätä sujuvasti ja tällöin muutos näkyy myös pian arvosanoissa. Koska Jassulla on poissaoloja tietyiltä tunneilta, vastuutetaan hänet käymään keskustelu opettajan kanssa, tarvitseeko hänen tehdä jotain korvaavia tehtäviä. Sekä Jassu että huoltaja sitoutuvat suunnitelmaan, sillä kumpikaan ei halua lisävuotta peruskoulua. Lisäksi Jassun on mahdollisuus saada erityisopettajan tukea. Kuraattori on Jassun tilanteesta tietoinen ja voi tarvittaessa Tuusulan kunta 3 Kolme esimerkkiä konsultoivan

5 tavata tyttöä, mutta säännöllisiä tapaamisia tyttö ei halua. Nuorisopoliklinikalla hän tapaa säännöllisesti omaa työntekijäänsä. Kun kuluvan vuoden suunnitelma saadaan tehdyksi, pohditaan päättövuoden suorittamista. Palaverissa käydään läpi oman kunnan tarjoamat vaihtoehdot; 1) Jassu jatkaa omassa luokassa tukitoimin 2) Jassu siirtyy opiskelemaan erityisluokkaan, joka sijaitsee samassa koulussa 3) Jassu siirtyy opiskelemaan JOPO-ryhmään. Tässä vaiheessa vaihtoehdot esitellään ja niiden hyviä ja huonoja puolia jäädään pohdiskelemaan. Mikäli oppilaan siirtoa toiseen luokkaan/kouluun aletaan harkita, on tärkeätä käydä vaihtoehtoja läpi niin, että siirron positiivisia ja negatiivisia puolia punnitaan. Yhtä tärkeää on myös antaa oppilaalle ja huoltajalle aikaa pohtia siirtoa. Ei ole realistista olettaa, että samassa palaverissa, jossa vaihtoehdot esitellään, voidaan jo tehdä päätös siirrosta. Tapaamisessa käydään vielä yksityiskohtaisesti läpi arjen haasteet; mihin aikaan pitää aamulla herätä ja kotoa lähteä, jotta on ajoissa koulussa? Onko lukujärjestys repussa, jotta tietää, missä pitää milläkin tunnilla olla? Syökö Jassu aamupalaa ja kouluruokaa vai pitääkö hänen ottaa eväitä? Kenen aikuisen tukea hän tarvitsee, jotta suunnitelma onnistuisi? Oppilaan taidot eivät välttämättä vastaa ikätasoa. On tärkeätä, että ongelmat pilkotaan niin, että selviää, mikä asia on ongelman takana. Lopuksi sovitaan, että luokanvalvoja tiedottaa sopimuksesta muita Jassua opettavia opettajia ja sovitaan seuraava tapaaminen samalla kokoonpanolla. Seuraava tapaaminen pidetään kolmen viikon kuluttua. Kun sopimus tehdään, on tärkeätä sopia seurannasta. Seurantaan on hyvä varata aikaa, sillä muutosta ei yleensä heti tapahdu. Toisaalta seuranta ei saa olla epämääräisen kaukana tulevassakaan. Jassu kertoo käyneensä juttelemassa opettajien kanssa ja että kaikki on ok. Luokanvalvoja kuitenkin korjaa, että matikasta, kemiasta ja ruotsista kokeita tekemättä. Sovitaan, että Jassu käy tekemässä niitä erityisopettajan luona. Jassu kertoo, että poissaoloja on ehkä ollut vähemmän ja tämän luokanvalvoja vahvistaa. Jassu on vieläkin ajoittain myöhästellyt ja pinnannut, mutta poissaolot ja merkinnät ovat vähentyneet. Jassu ja huoltaja ovat pohtineet ensi vuoden koulupaikkaa ja ovat sitä mieltä, että näin ei voi jatkua. Lähdemme siis pohtimaan erityisluokan ja JOPO-ryhmän välillä. Yhteistuumin päädymme suosittelemaan JOPO-luokkaa, sillä erityisluokalla opiskelee enemmän oppimisvaikeuksisia oppilaita. Jassu taas voisi hyötyä työharjoitteluista ja käytännönläheisemmästä tavasta opiskella. JOPO-ryhmään haetaan kevään aikana ja sovimme tehtävänjaon hakuprosessissa. Palaverissa pääsimme toteamaan, että tilanne on mennyt parempaan suuntaan. Loppuvuoden läsnäololla ja kokeiden suorittamisella Jassu selviytyy 9. luokalle. Teemme suunnitelman rästikokeiden suorittamisesta ja sovimme seuraavan tapaamisen huhtikuulle, jolloin on jo tiedossa, pääseekö Jassu JOPOon. Tuusulan kunta 4 Kolme esimerkkiä konsultoivan

6 Mikäli sovitut asiat eivät ole onnistuneet, on tärkeätä asia todeta ilman tunnelatausta. Oppilaalta on hyvä kysyä, mikä esti sopimuksen onnistumisen ja sopimusta muokataan sen mukaan. Oppilaalla on oltava mahdollisuus epäonnistua ilman, että aikuiset nostavat kädet pystyyn! Huhtikuussa voidaan todeta, että koulunkäynti on ollut Jassulle vaikeata, poissaoloja on ollut, eikä hän ole käynyt vieläkään tekemässä kaikkia rästikokeita. JOPO-ryhmään hän sen sijaan on tullut valituksi. Jassu ei kuitenkaan ole enää aivan varma, onko se hyvä vaihtoehto. Huoltaja sen sijaan on vakuuttunut, että tämä on ainoa mahdollisuus saada päättötodistus. Palaverissa muistutetaan, että Jassun on saatava hyväksytyt suoritukset, sillä JOPO-ryhmässä, johon hänet on hyväksytty, opiskelee ainoastaan 9. luokkalaisia. Käydään läpi myös se, mitä tapahtuu, jos hän ei saa suorituksia kasaan. Tyttö ei tahdo ehtoja tehdä kesällä, joten palaverissa katsotaan päivämäärät ja ajat, jolloin hän käy erityisopettajalla tekemässä puuttuvat kokeet. Jassu sitoutuu suunnitelmaan, joten todetaan, ettei toukokuussa enää pidetä palaveria. Konsultoiva opettaja kuitenkin soittaa vielä luokanvalvojalle ja tarkistaa tilanteen. Mikäli tuolloin tilanne vaatii, kokoonnutaan vielä viimeisillä viikoilla päivittämään suunnitelma. Toukokuussa luokanvalvoja kertoo, että Jassu on pääsemässä 8. luokan opinnoista läpi. Tilanne on vähän parempi; rästikokeet on suoritettu ja poissaolot taas vähän vähentyneet. Puhelussa sovitaan, että konsultoiva opettaja on elokuussa yhteydessä JOPO-ohjaajaan ja tuolloin mietitään, millaista tukea Jassu tarvitsee 9. luokan aikana. Elokuussa JOPO-ohjaaja kertoo, että Jassu on käynyt koulua, mutta poissaoloja on. Ohjaaja on kuitenkin sitä mieltä, että Jassulle on hyvä antaa aikaa asettua uuteen luokkaan. Sovitaan, että syys- lokakuussa pidetään palaveri, johon osallistuu myös konsultoiva opettaja. Lokakuun alussa koululla pidetään koulupalaveri. Palaverissa todetaan, että Jassu on alkanut käydä koulua säännöllisesti ja hänen koulusuoriutumisensa on parantunut paljon viimevuotisesta. Työharjoitteluun lähteminen ja niihin sitoutuminen ovat olleet Jassulle hankalia, mutta aikuisen tuella hän on saanut harjoittelun suoritettua. Jassun tilanne näyttää nyt niin hyvältä, ettei konsultoivan opettajan enää tarvitse olla mukana. Sovitaan, että konsultoiva opettaja soittaa vielä kouluun ja huoltajalle ennen syyslukukauden päättymistä varmistuakseen, että koulunkäynti sujuu. Puhelussa selviää, että Jassu käy koulua säännöllisesti ja on saanut kokeista hyviäkin numeroita. Hän on alkanut pohtia tulevaisuuttaan ja peruskoulun jälkeisiä opintoja aktiivisesti. Sekä opettaja että huoltaja ovat luottavaisia koulun suhteen ja pystyttiin toteamaan, ettei konsultoivan opettajan työpanosta enää tarvita. Tuusulan kunta 5 Kolme esimerkkiä konsultoivan

7 Niko Kahdeksannella luokalla Nikolla oli koulunkäynnissä suuria vaikeuksia. Hänellä oli paljon poissaoloja, joiden syytä ei aina tiedetty. Hän sai kuitenkin kaikki oppilaineet suoritettua hyväksytysti, vaikkakin erittäin heikoin arvosanoin. Yhdeksännen luokan syyslukukauden alussa Nikosta tuli nuorisopsykiatrian liikkuvan työryhmän asiakas. Nikon koulunkäynti ja psyykkinen vointi kriisiytyi nopeasti niin, että hän ohjautui sairaalaan kriisiosastolle. Verkostopalaveri oli sovittu Nikon omaan kouluun, mutta se jäi pitämättä sairaalajakson vuoksi. Lyhyen, kahden viikon mittaisen sairaalajakson lopussa Nikolle sovittiin yhteistyössä hoidon ja oman koulun kanssa viiden päivän harjoittelujakso omaan kouluun. Paluu omaan kouluun tapahtui tämän jälkeen. Konsultoiva opettaja tapasi Nikon ensimmäisen kerran sairaalakoulussa ennen omaan kouluun palaamista. Hän tutustui Nikoon ja Nikon tilanteeseen. Niko teki konsultoivan kanssa suunnitelman omaan kouluun paluusta harjoittelujaksolle. He sopivat muun muassa sen miten Niko voi selittää kavereilleen poissaoloja. Lisäksi he keskustelivat mitä verkostotuki ja konsultoivan tuki Nikon kohdalla tarkoittaa. Ensimmäinen verkostopalaveri sovittiin pidettäväksi omaan kouluun paluun jälkeen noin parin viikon päähän. Oppilaan tilanteeseen tutustuminen on tärkeätä, jotta oppilaan on helpompaa saada toiveensa kerrottua. Kun palavereihin valmistaudutaan yhdessä, voidaan sopia myös, minkä asioiden puhumisessa oppilas tarvitsee aikuisen apua. Näin oppilas on aktiivisena toimijana palaverissa ja tämä sitouttaa hänet tehtävään suunnitelmaan. Verkostopalaverissa ilmeni, että poissaoloja oli yhä huomattavasti eikä Niko uskonut itse pystyvänsä koulunkäyntiin omassa koulussaan. Niko esitti toiveen mahdollisuudesta koulunvaihtoon. Konsultoiva opettaja alkoi selvittää koulunvaihtomahdollisuutta. Nikolle suunniteltiin ja sovittiin kahden viikon koulunkäynnin kokeilujakso uuteen kouluun. Konsultoiva seurasi kokeilua. Niko vaihtoi koulua onnistuneen kokeilujakson jälkeen. Seuraava verkostopalaveri sovittiin kuukauden päähän koulunvaihdosta. Tässä verkostopalaverissa tehtiin suunnitelma peruskoulun viimeisten kurssien suorittamisesta. Kesken lukuvuotta tapahtuneen koulunvaihdon yhteydessä tulee varmistaa, että oppilas saa kaikki puuttuvat kurssit suoritettua. Kunnissa, jopa yksittäisissä kouluissa, edetään usein eri tahtiin oppiaineissa. Poissaolot lisääntyivät vähitellen kevään aikana. Kuormittavan elämäntilanteen lisäksi Niko sairasteli paljon. Niko teki yhteisvalinnan, mutta kevään aikana heikentyneestä koulunkäynnistä johtuen hänelle annettiin useissa oppiaineissa nelosvaroituksia. Konsultoiva järjesti koulutapaamisen, johon osallistui Nikon lisäksi huoltaja ja luokanvalvoja. Tapaamisessa käytiin läpi nelosvaroitukset ja tehtiin tarkka suunnitelma kurssien suorittamiseksi. Suunnitelmaan kirjattiin Nikolle selkeät toiminnan ohjeet ja aikataulu. Tapaamisessa selvitettiin Nikolle vaihtoehdot, mikäli päättötodistus jää saamatta tai heikon päättötodistuksen vuoksi Tuusulan kunta 6 Kolme esimerkkiä konsultoivan

8 jatko-opiskelupaikka jää saamatta. Lisäksi tehtiin Nikon kanssa sopimus, että konsultoiva seuraa suunnitelman toteutumista soittamalla hänelle kahden viikon välein. Nuoren ja huoltajan on tärkeätä saada tieto realiteeteista ja valintojen seurauksista. Tämä tieto on tärkeätä saattaa heidän tietoonsa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin nuoren tekemillä valinnoilla on vaikutusta tulevaan. Tapaamisen jälkeen Niko toimi kirjatun suunnitelman mukaisesti ja sai sovittua aineenopettajien kanssa puuttuvien kurssien suorittamisesta. Kuitenkin kevätlukukauden viimeisillä viikoilla Niko ilmoitti konsultoivalle haluavansa kerrata yhdeksännen luokan parantaakseen arvosanoja. Koska tämä oli myös konsultoivan mielestä Nikon kokonaistilanteen huomioiden hyvä ajatus, konsultoiva ohjeisti Nikoa, huoltajaa ja koulua kuinka yhdeksännen luokan kertaaminen järjestetään. Joskus nuoren kokonaistilanne muuttuu ajan kuluessa niin, että tehtyjä suunnitelmia joudutaan muuttamaan ja on tärkeää, että koulu on niitä mukana tekemässä, vaikka tilanne ehkä koettaisiin turhauttavana. Seuraavana syksynä lukukauden alussa konsultoiva soitti Nikolle kysyäkseen koulunkäynnin sujumisesta. Niko kertoi aloittaneensa koulunkäynnin sovitusti. Konsultoiva seurasi koulunkäyntiä syyslomalle asti, jolloin hän soitti viimeisen seurantapuhelun. Tässä puhelussa varmistui, että Nikon koulunkäynti sujui yhä hyvin. Myöskään muut yhteistyötahot (hoito ja koulu) eivät ottaneet enää konsultoivaan yhteyttä. Tämän vuoksi voitiin todeta, että konsultoivalle toiminnalle ei enää ollut tarvetta. Tuusulan kunta 7 Kolme esimerkkiä konsultoivan