Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?
|
|
- Juuso Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy
2 Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin olosuhteisiin: solujen erilaistuminen 0-4 vkoa solujen lisääntyminen 4-28 vkoa solujen vaeltaminen 4 vkoa useita kuukausia solukuolema 4 vkoa useita kuukausia tuoja- ja viejähaarakkeiden kasvu 4 vkoa-2 v yhteyksien syntyminen -> läpi elämän hermoratojen kypsyminen -10 vuotta (esim. Koivikko, 1995)
3 Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kasvupyrähdykset syntymän jälkeen (Johnsen 2005, Kolb & Whishaw 2003): 3-10 kk 1.5 vuotta 2-4 vuotta 6-8 vuotta vuotta vuotta
4 Aivot ja fyysinen aktiivisuus Vrt. Piaget n kognitiivisen kehityksen päävaiheet:
5 Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivotasolla ensimmäinen oppimisen muoto on liike: reflekseistä kohti tahdonalaisempaa fyysistä aktiivisuutta ->oppimista tapahtuu sekä hermoverkoston tasolla että hermosolun sisäisinä muutoksina KESTOKOROSTUMINEN / KESTOVAIMENTUMINEN?
6 Kehittyvät aivot peilisolut: hermosoluja, joilla on kyky reagoida liikkeisiin, ääniin, eleisiin ja ilmeisiin (Rizzolatti et al., 2007, Fuster, 2003, Iacoboni, 2008) tehtävänä peilata sitä, mitä toinen ihminen tekee ja miltä se tuntuu; EMPATIANEURONIT löydetty aivoista otsalohkon liikealueilta, ohimo- ja päälaenlohkosta sekä puheen tuottamiseen osallistuvalta Brocan alueelta motoristen taitojen oppiminen!
7 Pallon potkaisu (Iacoboni, 2008) -näkee/kuulee potkaisun -potkaisee itse -rekisteröi sanan potkaista ->peilineuronien aktivaatio
8 Aivot ja fyysinen aktiivisuus tiedollisen, sosiaalisen sekä tunne-elämän kehityksen edellytyksenä on riittävän itsesäätelykyvyn kehittyminen kehityksessä yksilöllisiä eroja huomattavasti motivaatiorakenteen muodostumisessa itsesäätelyllä keskeinen rooli (esim. Borod, 2000)
9 Kaleva Aivot ja fyysinen aktiivisuus
10 Aivot ja fyysinen aktiivisuus Murrosikä toinen mahdollisuus hermoverkkotasolla (etuotsalohkorakenteet, limbinen järjestelmä) neurobiologisen uudelleen järjestäytymisen mahdollisuus toisaalta monet sairauden puhkeavat murrosiässä hormonaalisiin / neurobiologisiin muutoksiin liittyen (Boyce et al., 2005, Ellis et al., 2005, Sajaniemi, 2004, Walker et al., 2004) -amygdala, aivokuori ja limbinen järjestelmä organisoituvat uudelleen -stressimekanismeilla ja tunteiden säätelymekanismeilla on mahdollisuus muuttua
11 Peilisolujen merkitys murrosiässä: mitä matkitaan? VAI
12 Aivot ja liikunta aikuisiässä myös aikuisilla eroja aivojen hermoverkostojen toiminnassa ja motivaation säätelyssä: erilaiset edellytykset sietää ja käsitellä fyysistä ja kognitiivista kuormitusta, tunteita ja kehon viestejä (Borod, 2002, Lezak, 2004) kynnys aivojen hälytysmekanismin käynnistymiselle stressitilanteessa on yksilöllinen: toistuvat kielteiset kokemukset (esim. pelko, kipu) alentavat ärsytyskynnystä; myös liikunnassa!
13 LIIKUNNAN VAIKUTUKSIA AIVOTERVEYTEEN: - vaikutukset hermoston kuntoon ja tiedonkäsittelyn kapasiteettiin (Cotman et al., 2005, Colcombe & Kramer, 2003, Kamijo et al., 2004, Kamijo et al., 2007)
14 LIIKUNNAN VAIKUTUKSIA AIVOTERVEYTEEN: -mieliala (Brene et al., 2007, Böcker et al., 2008) aivotoimintojen ja fyysisen harjoittelun välistä yhteyttä tutkittiin välittäjäaine-perustaista säätelyä kuvantamalla: aivojen opioidergiset sekä dopaminergiset radat keskeisessä roolissa koehenkilöinä 10 aktiivijuoksijaa: PET-kuvantaminen levossa (ei liikuntaa vuorokauteen) ja 2 h juoksulenkin jälkeen) PET: radioaktiivinen aine annetaan tutkittavalle laskimon kautta, jonka jälkeen pään alue kuvataan erikoiskameralla ja saadaan kolmiulotteinen kuva radioaktiivisen aineen jakautumisesta elimistössä ->kuvauksessa käytetään lyhytikäisiä radioisotooppeja, joiden puoliintumisaika on lyhyt aivojen toiminnan aktiivisuuden mittaaminen: aktiivisten aivoalueiden verenkierto ja glukoosin käyttö tehostuvat
15 Böcker et al., 2008
16 LIIKUNNAN VAIKUTUKSIA AIVOTERVEYTEEN -ikääntyminen ja neurodegeneratiivisilta sairauksilta suojautuminen (Kramer & Morrow, 2007, Kramer & Erickson, 2007)
17 Muutokset aivotasolla anatomiset muutokset: hermosolujen erilaistuminen / hiljaisten synapsien herääminen? toiminnalliset muutokset: aktivaatio solu- ja molekyylitason muutokset: BDNF proteiinipitoisuuden kasvu; kasvutekijä, joka vaikuttaa tiettyjen keskushermoston hermosolujen aktiivisuuteen muutokset paikallistuvat aivoalueille, jotka vastaavat oman toiminnan säätelystä, oppimisen ja muistin toiminnasta sekä mielialojen tunnistamisesta ja säätelystä (Cotman et al., 2005, Colcombe & Kramer, 2003, Alonso et al., 2002)
18 Aivot ja fyysinen aktiivisuus tutkimustieto korkeampien aivotoimintojen (Friedman et al., 2006, Miyake et al., 2000) eli oman toiminnan suuntaamisen, valikoinnin, ylläpitämisen ja päivittämisen suhteesta fysiologiseen säätelyjärjestelmään on vielä kapea-alaista kun selvitetään aivojen ja fyysisen aktiivisuuden välistä vuorovaikutusta ääreis- ja keskushermoston vastavuoroisen toiminnan kautta, on tiedollisen kapasiteetin tutkimisen rinnalla otettava huomioon myös liikuntaan liittyvien tunnekokemusten (Focht et al., 2007) sekä persoonallisuuden rakenteiden (Rhodes, 2006) merkitys
19 Aivot ja fyysinen aktiivisuus Neuroteoriamalli jo olemassa: aivoissa oma rakenteellinen hermoverkostopiiri, emotional circuit, tunteiden, tiedon ja fysiologisten viestien käsittelylle? (Damasio, 1998, Devinsky et al., 1995)
20 YHTEENVETOA TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN: tarvitaan tutkittua tietoa aivojen ja fyysisen aktiivisuuden välisestä vuorovaikutuksesta voidaanko fyysisesti passiivisen aikuisen motivaatioon ja liikunnan kipukynnykseen vaikuttaa jollakin tavalla? Miten mielipaha muuttuu mielihyväksi?
21 YHTEENVETOA käyttäytymisen muutos tarkoittaa AINA muutosta hermoverkon rakenteissa aivot hyötyvät liikunnasta kaikissa elämänkaaren vaiheissa
22 Kiitos!
Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto
Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotOnko nuorella oppimisvaikeus? Mitä ja miten sitä selvitetään? Oulu Liisa Paavola FT, neuropsykologian erikoispsykologi
Onko nuorella oppimisvaikeus? Mitä ja miten sitä selvitetään? Oulu 22.9. 2016 Liisa Paavola FT, neuropsykologian erikoispsykologi Neuropsykologinen lähestymistapa psykologian erikoisala, jonka kohteena
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
Lisätiedottulisi käyttää, miten oireet näkyvät arjen tilanteissa?
Kehityshäiriöt neuropsykologinnäkökulmasta - millointutkitaan, miten tutkimustuloksia tulisi käyttää, miten oireet näkyvät arjen tilanteissa? Rovaniemi3.11.2015 LiisaPaavola FT,neuropsykologianerikoispsykologi
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotAktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi
LisätiedotMiten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus
LisätiedotBiohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia
Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotLiikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotLiikehallintakykytestaus
Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla
LisätiedotValmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotAivoterveysmateriaalia
Aivoterveysmateriaalia Lapin Muistikunto -hanke 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Muistisairaiden ja heidän lähi-ihmisten tukeminen -> muistikuntoutuksen mallintaminen ja olemassa olevien menetelmien edelleen
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotNuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia
Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa
LisätiedotTunnetaitojen merkitys mielenterveydelle
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja
LisätiedotPeruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011
Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotImatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU
Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU Luennon sisältö Kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen Monipuolinen harjoittelu eri ikäryhmissä Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu Pituuden, painon ja kehon osien
LisätiedotKEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand
KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä
LisätiedotKoska aivoterveys on pääasia!
Koska aivoterveys on pääasia! Muistipuistosta mielekkyyttä ikäihmisten arkeen Mihin Muistipuistoa tarvitaan? Muistipuiston käyttäjäkeskeinen kehittäminen Mitä hyötyä käyttäjälle? Muistipuisto arjessa ja
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén 13.11.1009
LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI Tiina Walldén 13.11.1009 1 LÄHTÖKOHTA paljon oppimisvaikeus/ tarkkaavaisuus/ päänsärky / käyttäytymisen säätely / kontaktiongelmaisia lapsia miten ympäristö
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotUnelma hyvästä urheilusta
Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät
LisätiedotMusiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto
Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä
LisätiedotTeknologia liikunnallistamisen tukena
Teknologia liikunnallistamisen tukena Liikkuva koulu kiertue 2012 Ville Uronen Koulutuspäällikkö, LitL, KM Polar Electro Finland Oy Sisältö: 1. Onko liikuntatunneilla sykettä? 2. Miksi liikuntateknologiaa
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
Lisätiedotmäärittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.
Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotMiksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei
Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei kannata tinkiä? Miksi koulun liikunnasta ei Professori Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kannata tinkiä? Professori
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotLEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE
LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE Nina Sajaniemi 19.1.2015 1 Kaikki leikkivät miksi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 19.1.2015 2 Ilo on hyvinvoinnin perustunne Ilon ja mielihyvän kokemukset kumpuavat
LisätiedotVaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja
Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa
LisätiedotSyöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna
Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen
LisätiedotStressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012
Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin
LisätiedotLiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa
LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa 1.3.-31.12.2018 Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset Lapsi tarvitsee vähintään kolme tuntia liikkumista joka päivä kehittyäkseen ja voidakseen hyvin
LisätiedotKATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN
Markku Gardin 2012 KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Aivojen peilisolut perustana: katso tai kuvittele, tee ja tunne Aivojen ja hermoston tutkimus on mennyt viime vuosina pitkin askelin
LisätiedotKestävä aivotyö aivotyön tuottavuus
Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus
LisätiedotRakastavatko aivosi liikuntaa?
Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi
LisätiedotNikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö
Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen
LisätiedotPSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotMurrosikäisen kehitys
Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotLiikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
LisätiedotLuento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA
Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotPerseveraatiota vähentävät harjoitukset
KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.
LisätiedotTunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa
Tunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa Kehittämistä edistävä työnohjaaja -koulutus 16.1.2014 Saara Repo Sosiaalipsykologi (FT), työnohjaaja Käsitteitä Emootio = tunne Motere = liikuttaa
LisätiedotMuisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry
Muisti ja sen huoltaminen Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Aivot tärkein omistamamme pääoma Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen
LisätiedotAlueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko
Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016 Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Ohjelma 12.00-12.05 Avaus ylilääkäri Eeva Huikko 12.05-13.35 Vittu sä oot lehmä"- koulun keinot koetuksella
LisätiedotPelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto
Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotPakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)
Pakollinen kurssi 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01) ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä tuntee
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotVasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016
LisätiedotLisää liikettä oppituntiin -tehokkaampaa oppimista yläkoulussa ja toisella asteella.
Lisää liikettä oppituntiin -tehokkaampaa oppimista yläkoulussa ja toisella asteella hannu.moilanen@norssi.jyu.fi Kuinka väsynyt olet? Sormileikki Miksi? HALLITUS: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen
LisätiedotLUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry
LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotLiikkumisen merkitys oppimiselle. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikkumisen merkitys oppimiselle Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sisältö Homosabiens taantumassa istuma-asentoon Liikkumisen merkitys oppimiselle Koulumenestykselle Tiedolliselle
LisätiedotFyysinen kehitys ja urheiluharrastus
Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus Harri M. Hakkarainen LK, LitM, valmentaja Huolestuttaa: Lääkärinä TULES-vaivoja nuorilla elintapasairauksia jo lapsilla tietämättömyys liikunnasta, ravitsemuksesta
LisätiedotHenkisten voimavarojen vahvistaminen -työpaja
Henkisten voimavarojen vahvistaminen -työpaja 12.4.2013 Yksinyrittäjän hyvinvoinnin teemapäivä Milla Sahla, ppi ja ivallus, työnohjaaja et pariterapeutti, seksuaali-ja uusperheneuvoja, Vähennä stressitekijöitä
LisätiedotLiikkuva amis jaksaa painaa!
Liikkuva amis jaksaa painaa! REIPAS LIIKUNTA VÄHENTÄÄ YLIMÄÄRÄISTÄ RASVAKUDOSTA, LASKEE KORKEAA VERENPAINETTA, VAHVISTAA LUUKUDOSTA SEKÄ PARANTAA SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TERVEYTTÄ. (Syväoja, Kantomaa,
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotLiikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena
Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto
LisätiedotEdistääkö koulupäivän aikainen liikunta oppimista? Liikkuen läpi elämän Marko Kantomaa, FT
Edistääkö koulupäivän aikainen liikunta oppimista? Liikkuen läpi elämän 20.3.2018 Marko Kantomaa, FT Tutkimuskatsaus: Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen Tarkastellaan vuosien 1990 2016 aikana
LisätiedotLiikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari
Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto
LisätiedotInnostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen
Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen 1.10.2015 Arvot ja niiden mukaan eläminen Mitkä asiat ovat sinulle kaikista tärkeimpiä? Elätkö ja teetkö arvojesi mukaisia valintoja? Toimitko arvojesi
LisätiedotVauvaikä. Toinen kolmannes kehonosat syntyneet,
raskausaika Ensimmäinen kolmannes kehonosat muodostuvat äidin voimakkain raskauspahoinvointi ALKIO SIKIÖ Vauvaikä Toinen kolmannes kehonosat syntyneet, mutta kehittyvät vielä Viimeinen kolmannes aivojen
LisätiedotPikkulapset ja stressi päivähoidossa. Pirpanan koulutuspäivä 7.5.2010 Karjala-talo T.Fontell, E.Suhonen
Pikkulapset ja stressi päivähoidossa Pirpanan koulutuspäivä 7.5.2010 Karjala-talo T.Fontell, E.Suhonen Stressin määritelmästä Psykologinen ja fysiologinen vaste tilanteessa, jossa yksilön psykologiseen
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotSisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot
Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................
LisätiedotAivot,'keho ja'mieli työelämässä. Tiina'Parviainen, Director,'Centre'for'Interdisciplinary'Brain'Research,' University'of'Jyväskylä
Aivot,'keho ja'mieli työelämässä Tiina'Parviainen, Director,'Centre'for'Interdisciplinary'Brain'Research,' University'of'Jyväskylä Aivot&ovat&kaiken&inhimillisen& toiminnan&taustalla Elintoiminnot,&havainnot,&muisti,&päättely,&
Lisätiedot2. Tiedonkäsittelyn tutkimus
2. Tiedonkäsittelyn tutkimus Opetusvinkkejä ja taustatietoa 1. Opetusvinkki: aivotutkimusmenetelmien havainnollistaminen (videot) Oppikirjan sivuilta 25 26 löytyy videoita, joissa havainnollistetaan MEG-mittausta
LisätiedotPELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)
HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU C1 - B KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO KILPAJOUKKUEET HARRASTEJOUKKUEET VALMENNUS/TAVOITTEET KOULUTETTU VALMENNUS VAT/JVK/NVK KILPAILULLINEN
Lisätiedot