Salon kaupungin toiminnan ja talouden kehys vuosille ja talousarvion laadintaohjeet

Transkriptio

1 Salon kaupungin toiminnan ja talouden kehys vuosille ja talousarvion laadintaohjeet Strategiset lähtökohdat vuosille : Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat Ilman mittavia rakenteellisia uudistuksia kaupungin nykyisessä toimintatavassa ja tehtävien organisoinnissa ei taloutta saada tasapainoon. Kuluvana vuonna ns. strateginen alijäämä eli sopeuttamistarve on talousarviosta laskettuna 30,6 milj. euroa. Vuosikate on 16,4 milj. euroa miinuksella ja nettoinvestoinnit ovat -14,2 milj. euroa. Nämä on rahoitettava lainalla ja kassasta. Nykyisten tulo-odotusten pohjalta laskettuna strateginen sopeuttamistarve on vuonna 2013 vielä n. 30 milj. euroa. Plussalle päästäisiin vuonna Kassa tyhjenee vuoden 2012 aikana, joten vuosina alijäämä on katettava ottamalla lainaa. Em. ennuste perustuu siihen, että toimintakulut eivät kasva vuoden 2011 tasosta. Vuosina toimintamenot ovat kasvaneet vuositasolla 3,9 prosentista 5,2 prosenttiin. Tämä kasvuvauhti merkitsee keskimäärin 15 milj. euron vuosittaista kulujen kasvua. Sopeuttamisohjelma lähtee siitä, että tämä kasvu leikataan pois tulevilta vuosilta tekemällä merkittäviä rakenteellisia uudistuksia nykyiseen toimintatapaan. Painopiste on kuitenkin vuosissa Talouden saattaminen tasapainoon vuoteen 2016 mennessä edellyttää toimintakatteen jäädyttämistä vuosina enintään vuoden 2011 tilinpäätöksen tasolle. Työttömyysprosentti on ollut Salossa viimeaikoina yli 11 %, Lukumääräisesti työttömiä työnhakijoita on n Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut kasvussa ja nuorisotyöttömyysprosentti on yli 15 %. Salo kaupungin strategia Perustehtävä Peruspalveluiden järjestäminen kuntalaisille niin että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Arvot Rohkeus, Oikeudenmukaisuus, Vastuullisuus Visio 2020 Salo on hyvien palvelujen, monipuolisen elinkeinoelämän ja korkean osaamisen viherkaupunki, joka toimii vastuullisesti ja rohkeasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Vuoden 2013 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinta perustuu edellä kuvattuun perustehtävään, arvoihin ja visioon Talous tasapainoon vuoteen 2016 mennessä / kaupunginvaltuuston tuloskortti Strateginen päämäärä Vakavarainen ja kehityksen mahdollistava kaupunki Keinot / vastuutaho Toimintakulut ja rahoituskulut katetaan toimintatuotoilla, kunnallis- ja kiinteistöveroilla sekä laskennallisilla valtionosuuksilla / jory Strategian mukaiset investoinnit ja lainojen lyhennykset katetaan yhteisöveroilla ja pitkäaikaisella lainalla siten, että suunnitelmakauden ( ) omarahoitus on vähintään 50 % / jory Kaupunkitason strategia ja tarkistetut vuositavoitteet käsitellään talousarvion yhteydessä.

2 Talouskehitys vuodelle 2013 Kaupunkitason raami 2013 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvon alentumiset Tilikauden tulos Alijäämä Investoinnit netto Pitkäaikaista lainaa Lainan otto Lyhennykset Kassa Toimintatuottoihin on laskettu inflaatiotarkistukset. Toimintakulut on rajattu vuoden 2011 tilinpäätöksen tasolle. Raamissa menolajien kulut ovat vuoden 2011 tilinpäätöksen toteutuman mukaisia. Toimintakate on raamissa sitovia. Kunnallisvero on arvioitu nykyisen 19,5 prosentin pohjalta. Kiinteistöverot on arvioitu myös nykyisten prosenttien mukaan eli vakituinen asunto 0,45 %, yleinen 0,75 %, vapaa-ajan asunto 1,05 % ja

3 rakentamaton rakennuspaikka 3,0 %. Valtionosuudet on arvioitu siten, että ne tilitetään samoin perustein kuin vuonna Verotulon tasaukseksi on arvioitu 12,0 milj. euroa. Rahoituskuluissa on otettu huomioon pitkäaikaisen lainan 18,0 milj. euron nettolisäys ja koko vuoden jatkuva lyhytaikaisen lainan tarve. Korkotason oletetaan olevan edelleen matala. Investointeja toteutetaan vuoden 2012 talousarvion yhteydessä hyväksytyn investointiohjelman mukaisesti. Investoinnit rahoitetaan sataprosenttisesti vieraalla pääomalla. Raamin mukainen vuosikate jää 16,1 milj. euroa miinukselle ja alijäämää kirjataan 34,1 milj. euroa. Vuoden lopussa taseen yli-/alijäämä tili kääntyy miinukselle eli taseessa on kattamattomia alijäämiä. Molemmat miinusmerkkiset tunnusluvut täyttävät kriisikuntakriteerit. Taloudellinen raami vuosille

4 Tavoitteena on sopeuttaa menot vuosiksi vuoden 2011 tasolle. Kesän aikana laaditaan sopeuttamisohjelma jonka elementtejä ovat mm. Henkilöstökustannukset - henkilöstöohjelma Vapaaehtoiset palkattomat vapaat Yt-neuvottelut Täyttölupamenettely Sijaisten käytön rajoittaminen Kiinteistöjen käytön optimointi Prosessien kehittäminen Monituottajamallin hyödyntäminen / omatuotanto/palvelujen ostaminen Verotus Maksujen ja taksojen tarkistukset Investointiohjelman sopeuttaminen ja

5 Palveluverkkoselvityksen linjausten toteuttaminen Kehyksen ulkopuolella tarkasteltavia menokokonaisuuksia Sisäiset erät, rahoitus ja avustukset Tuotot Toimintatuotot Maksuihin ja taksoihin tehdään vähintään kustannustason nousua vastaavat tarkistukset. Indeksiennusteet: kuluttajahintaindeksi + 2,8 % + 2,6 % rakennuskustannusindeksi + 2,6 % + 2,5 % peruspalvelujen hintaindeksi + 3,1 % + 2,3 % Verotus Talouden kehys vuosille on rakennettu 19,5 tuloveroprosentin mukaan. Oletusarvona on, että mahdolliset verotuksessa tapahtuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisen valtionosuuksien kautta. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän n. 1 % kunnille tilitettävästä määrästä. Kunnallisverontilitysten arvioidaan kasvavan valtakunnan tasolla n. 2,6 %. Työllisyystilanne ei merkittävästi parane. Kiinteistöverojen korotus on merkitty vuodelle Korotus ilmenee seuraavasta taulukosta. Myös rakentamattomalle rakennuspaikalle esitetään 3,0%:n kiinteistöveroa. vakituinen yleinen vapaa-ajan rakentamaton asunto asunto rakennuspaikka (0,32-0,75) (0,60-1,35) (0,50-1,35) (1,0-3,0) Raami 0,45 0,75 1,05 3,0 Valtionosuudet Valtionosuuslainsäädäntöön ei odoteta merkittäviä muutoksia suunnittelukauden aikana. Verotulon tasaus on korkeimmilleen vuonna 2012 ja sen jälkeen se laskee merkittävästi. Verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä laskevat vuoden 2012 tasosta vuodelle 2013 n. 5,7 milj. euroa. Vuoden 2010 huipputasosta pudotus on lähes 40 milj. euroa. Liikelaitokset Perusperiaatteena on, että kaupungin liiketoiminnasta aiheutuvat kulut peritään kuluttajamaksuilla kuitenkin siten, että taksat eivät merkittävästi poikkea valtakunnan keskitasosta. Vesi- ja jätevesiliikelaitoksen osalta kaupungin tuotto-odotus sijoitetulle pääomalle on 4 % ja kaukolämpöliikelaitoksen osalta 20 %. Lainanotto Investointien omarahoitusaste on kahden seuraavan vuoden aikana 0 % eli investoinnit joudutaan rahoittamaan vieraalla pääomalla. Maksuvalmiuden turvaamisesi on otettava lyhytaikaista kassalainaa. Kulut Toimialakohtaiset toimintakulut Toimialakohtaiset kulut rakentuvat toimintatietokorttien kautta. Keskitetysti tehtävät talousarvion osat

6 Ritva Koisti talousosastolla laskee ja syöttää Budenttiin keskitetysti kaupungin vakinaisen henkilökunnan palkat. Muun kuin vakinaisen henkilökunnan palkat budjetoidaan hallintokuntien toimesta. Samoin keskitetysti budjetoidaan kaikki sisäiset menot ja tulot. Tästä työstä vastaa Anne Ylimaa-Haapala. Henkilöstömitoitus Tavoitteena on henkilöstömäärän väheneminen. Henkilöstösuunnitelmasta, joka pitää sisällään sekä lisäykset että vähennykset, on tehtävä erillinen, perusteltu esitys kaupunginhallitukselle. Henkilökunnan lomautukset ovat hyvin todennäköisiä vuonna Investoinnit Investointibudjetin raamipohjana ovat valtuustojen hyväksymät investointiohjelmat vuosille Talousarvioesityksen perustelut Perustehtävä ja strategiset menestystekijät Valtuustolle esitettävä toimialakohtainen perustehtävä ja strategiset menestystekijät perustuvat Salon kaupungin strategiaan. Tavoitteissa tulee keskittyä toimialojen ydintoimintoihin. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kolmannesvuosittain hallitukselle ja valtuustolle. Strategisten menestystekijöiden asettamiseen ja niiden mittaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Valtuustoa sitovat tavoitteet on johdettava kaupunkitason strategisista tavoitteista käyttäen hyväksi tasapainotetun tuloskortin neljää näkökulmaa. Jokaisesta tavoitteesta on muodostettava toiminnan sisältöön pureutuvia mittareita, joka kuvaavat konkreettisia asioita tuloskortin eri näkökulmista. Kaupunginhallitus on hyväksynyt tasa-arvosuunnitelman toiminnallisen tasa-arvon edistämiseksi. Suunnitelman mukaan talousarvion valmisteluvaiheessa kukin toimiala tekee yhden sitovan määrärahan tai tavoitteen osalta sukupuolivaikutusten arvioinnin (suvauksen). Toiminnalliset tavoitteet vuoden 2013 talousarviossa esitetään valtuustotasolla. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelmasta on tehtävä erillinen, perusteltu esitys kaupunginhallitukselle. Taloussuunnitelman tekstirakenne Talousarvioehdotus vuodelle 2013 laaditaan Budnetti ohjelmalla. Strategisista tavoitteista ja tavoitteita mittaavista mittareista luodaan tuloskortit.

7 Tuloskortit laaditaan tasapainotettua tuloskortti mallia noudattaen. Tuloskortit luodaan Targetor cube ohjelmalla. Tasapainotetun tuloskortin (BSC) rakenne: I Targetor cube etukorttiin (välilehdelle Asiakkaat ) kirjoitetaan: 1. Toimialan perustehtävä 2. Toimialan strategiset menestystekijät 3. Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut suunnittelukaudella II Tasapainotettuun tuloskorttiin kirjoitetaan: 4. Toimialan strategiset tavoitteet (eri tarkastelukulmiin eriteltynä) 5. Tunnusluvut ja mittarit esitetään erillisellä toimintatietolomakkeella. Taloussuunnitelma Kuntalain mukaan valtuuston on hyväksyttävä talousarvion yhteydessä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Käyttötalouden taloussuunnitelma tehdään kolmeksi vuodeksi ja investointisuunnitelma viideksi vuodeksi. Vuosien taloussuunnitelman rakenne on samanlainen kuin talousarvionkin rakenne ja se sisällytetään samaan julkaisuun kuin vuoden 2013 talousarvio. Taloussuunnitelma sisältää: - käyttötaloussuunnitelman investointisuunnitelman henkilöstösuunnitelman osastokohtaiset toimintatietokortit 2013 Henkilöstösuunnittelu

8 Henkilöstömäärää lisäävistä toimenpiteistä tulee pidättäytyä vuosina Henkilöstösuunnitelmalomakkeessa esitetään suunnittelukaudella lakkautettavat virat ja toimet sekä siitä aiheutuvat kustannussäästöt. Investoinnit Kaikista esitettävistä investoinneista on tehtävä erilliselle lomakkeelle investointisuunnitelma, josta selviää hankkeen laatu, ajoitus ja kustannukset. Investointeja ovat talonrakennushankkeet, joiden verottomat kulut ylittävät euroa ja muut hankkeet ja hankinnat, joiden veroton hinta on yli euroa. Tätä pienemmät hankinnat ja irtaimen omaisuuden ostot kuuluvat käyttötalouteen. Taloussuunnitelmalomakkeet Investointi- ja henkilöstösuunnitelmaa varten tarvittavat lomakepohjat löytyvät kaikkien toimialojen käytössä olevat verkkokansiosta osoitteesta: S:\Lomakkeet\TALOUSARVIOLOMAKKEET2013. Eri lomakkeet ovat Excel-tiedoston eri välilehdillä. Asiakirja on jaettu seuraaviin osiin Investointisuunnitelma (talonrakennus) (Lomake 1) Investointisuunnitelma (muut investoinnit) (Lomake 3) Henkilöstösuunnitelma (Lomake 4) Investointisuunnitelma, talonrakennus Huomiota on kiinnitettävä erityisesti esitettävien investointien ajoitukseen ja kustannusten todenmukaisuuteen. Hankkeiden kokonaiskustannukset on tarkistettava vastaamaan olemassa olevia olosuhteita. Vaikutukset käyttötalouteen (menoihin ja tuloihin) eritellään

9 lomakkeen jaon mukaan siten, että nähdään TA-vuoteen ja tätä seuraaviin kolmeen vuoteen kohdistuvat käyttötalousvaikutukset. Hallintokunta on vastuussa investointiesityksensä kustannusarvion todenmukaisuudesta. Jos taloussuunnitelmaan jo hyväksytyn investoinnin kustannusarvio osoittautuu liian alhaiseksi, on vaarana hankkeen siirtyminen myöhäisemmille vuosille. Kaikista rakennushankkeista on laadittava myös hankesuunnitelma. Investointisuunnitelma, muut investoinnit Lomakkeella esitetään muut kuin talonrakennuksesta johtuvat investoinnit joko hankeryhmätai hanketasolla. Pääsääntönä on, että kustannukset eritellään hankkeittain. Hanke-ehdotukset esitetään tärkeysjärjestyksessä ja perusteluista on yksityiskohtaisesti tultava selville hankkeen tarkoitus ja tärkeys. Hankekohtaiset perustelut on tarkoitus sisällyttää taloussuunnitelmaan hallintokuntien esittämässä muodossa. Henkilöstösuunnitelma Lomakkeella esitetään suunnitelmakaudella henkilöstömuutokset. Määrärahojen esittämistarkkuus Määrärahat esitetään vuoden 2013 talousarvioesityksessä 10 euron tarkkuudella. Esitysten palauttaminen Ehdotukset vuoden 2013 talousarvioksi on palautettava kaupunginhallitukselle Kaupunginjohtajan toimialakohtaiset neuvottelut käydään syys - lokakuun aikana Kaupunginjohtajan esitys luovutetaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi lokakuussa Kaupunginhallituksen käsittely tapahtuu lokakuun aikana. Kaupunginvaltuuston talousarviokokous pidetään Lautakunnat laativat käyttösuunnitelmat joulu-tammikuun aikana. Ehdotus on tehtävä ohjeessa esitetyssä muodossa. Edellä annettuja määräaikoja tulee noudattaa. Käyttöoikeudet lukitaan määräajan päätyttyä. Asiahallintajärjestelmä Dynastyyn on avattu valmiiksi diaarinumero vuoden 2013 talousarvion valmistelua varten. Kaikki hallintokunnat käyttävät siis alla olevaa diaarinumeroa ja otsikointia talousarvioehdotuksenne käsittelyssä.

10 Asianumero Otsikko 1136/ /2012 Talousarvio 2013 Ehdotusten laadintaan liittyvissä kysymyksissä voi/on syytä kääntyä talousosaston puoleen. Tiedusteluihin vastaa Seppo Juntti ja Kauko Lindholm. Toimintatietokorttien valmisteluun liittyvissä asioissa neuvoja saa Anne Ylimaa-Haapalalta ja vakinaisen henkilökunnan palkoista Ritva Koistilta.