PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 rad PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PROJEKTINUMERO: E27819 KAAVASELOSTUS LUONNOS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..201_ [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS] SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.docx Sweco

2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 17. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA. PERUS - JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: Äänekosken Piilolanniemen kaupunginosan (kaupunginosa 1) korttelia 1012 (osa), suojaviher-, maisemanhoitoaluetta/teollisuusrakennusten korttelialuetta sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 1. kaupunginosan kortteli 1012 (osa) ja suojaviheraluetta. Alueella on erillinen sitova tonttijako. Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo-järven rannalla, noin 0,5-1 km etäisyydellä Äänekosken keskustasta etelään. Kaava-alueen pinta-ala on noin 24 hehtaaria. Kaava-alueella on voimassa Paperitehtaan asemakaavan muutos. Kaavan nimi Kaavan päiväys Kaavan laatija Kaavoitusviranomainen Vireilletulo Piilolanniemen asemakaavan muutos Arkkitehti Timo Rysä etunimi.sukunimi@sweco.fi Sweco Ympäristö Oy, Maankäytön suunnittelu Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen etunimi.sukunimi@aanekoski.fi Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka etunimi.sukunimi@aanekoski.fi Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24, Äänekoski Kaupunginhallitus päätti kaavan vireille saattamisesta (KH 179) Nähtävilläolot Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRA 30 ):..201_ _ Hyväksyminen Kaavaehdotus nähtävillä (MRA 27 ):..201_ _ Kaupunginvaltuusto..201_ Kannen kuva: Kaava-alueen sijainti. Pohjakartta: YHTEENVETO repo002.docx Sweco

3 Kaava-alue Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla, noin 0,5-1 kilometrin etäisyydellä Äänekosken keskustasta etelään. Kaava-alueen pinta-ala on noin 24 hehtaaria. Kaavahankkeelle asetetut tavoitteet Kaava-alueella on voimassa Äänekosken Paperitehtaan asemakaavan muutos. Kaavamuutoshakemuksen mukaan biotuotetehtaan rakentaminen vaatii kulkuyhteyksien uudelleenjärjestelyjä teollisuusalueen länsireunassa. Kaavamuutoksessa tarkastellaan mahdollisuutta liittää kaava-alueen länsireunassa sijaitseva Tehtaankatu osaksi teollisuustonttia. Myös Äänekosken kaupungin kaavahankkeelle asettamia tavoitteita on kaavallisten edellytysten luominen biotuotetehtaan raaka-ainehuollon liikenteellisille järjestelyille siten, että järjestely on kaava-alueen lähialueiden kannalta toimiva, turvallinen ja kustannustehokas. Tavoitteena on lisäksi tarkistaa voimassa olevassa, käyttötarkoitusmerkinnältään vanhentuneessa asemakaavassa osoitettu maankäyttö Piilolanniemen osalta. Tavoitteena on näin sekä turvata Piilolanniemen kärjen keskeisten maisemallisten arvojen säilyminen, että selvittää mahdollisuudet sijoittaa Piilolanniemen kärkialueelle biotuotetehtaan energiatuotantoon perustuvaa toimintaa, joka ei aiheuttaisi merkittävää haittaa läheiselle asutukselle. Kaavassa varmistetaan myös riittävä suojavyöhyke metsäteollisuuden työpaikka-alueen ja Piilolanniemen asutuksen väliin sekä turvataan alueella sijaitsevan kaupungin vesihuoltoverkoston toiminta. Kaavan keskeinen sisältö Asemakaavan muutoksella muodostuu 1. kaupunginosan kortteli 1012 (osa) ja suojaviheraluetta. Alueella on erillinen sitova tonttijako. Koko kaava-alue kuuluu Äänekosken teollisuusalueen suojavyöhykkeeseen. Korttelin käyttötarkoitukseksi osoitetaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-2) sekä suojaviheraluetta (EV-1): T-2 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta toimintaa. Korttelialueelle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun korttelialueen rajalla muu melu huomioon ottaen päivällä 55 db ja yöllä 45 db. EV-1 Suojaviheralue. Suojaviheralueelle saa rakentaa meluvallin tai muun melua estävän rakenteen. T-2 korttelialueen asemakaavalla suojeltaville rakennuksille on osoitettu erilliset, rakennuskohtaiset rakennusalat (sr-5). Muuta pääkäyttötarkoituksen mukaista rakentamista varten on osoitettu yksi rakennusala. Korttelin kerrosala on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.70. Lisäksi on määrätty maaperän pilaantuneisuuden tutkimisesta. Kaavassa on osoitettu ohjeelliset osa-alueet merkittävimmille johdoille, ajoyhteyksille ja yhdyskuntatekniselle huollolle. Yleisissä määräyksissä ohjeistetaan korttelialueiden rakentamatta jäävien osien sekä hulevesien käsittelyä. PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS]

4

5 Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT Kaavahankkeelle asetetut tavoitteet Kaava-alueen sijainti Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen lähiympäristö Luonnonympäristö Maaperäolosuhteet Kasvillisuus Eläimistö Linnusto Luonnonsuojelukohteet Rakennettu ympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät arvokkaat rakennukset Arkeologia Kunnallistekniikka Maanomistus 10 2 SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Pohjakartta Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 15 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aloite, vireille tulo ja tavoiteaikataulu Tarkasteltavat vaihtoehdot Luonnosvaiheen jälkeen aineistoon tehdyt tarkistukset Ehdotusvaiheen jälkeen tehdyt tarkistukset 16 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 17 5 KAAVAN VAIKUTUKSET Ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Kaavan vaikutukset alueen kasvillisuuteen, eläimistöön ja linnustoon Kaavan vaikutukset vesistöön 19 PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS] 1 (22)

6 5.5 Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisen huollon järjestämiseen Kaavan vaikutukset alueen liikennöintiin ja liikennejärjestelyihin Kaavan vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja kulttuuriperintöön 20 6 YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö sekä yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Liikenteen, energia-, vesi-, ja jätehuollon järjestäminen 21 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 22 Liitteet Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Liite 2 Luontoselvitys, Sweco Ympäristö, 2015 Liite 3 Liikenneselvitys, Sweco Ympäristö, 2015 Liite 4 Hulevesiselvitys, Sweco Ympäristö 2015 Liite 5 Arkeologinen inventointi 2015, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2015 Liite 6 Meluselvitys, Sweco Ympäristö, (22) PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS]

7 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Kaavahankkeelle asetetut tavoitteet Kaava-alueella on voimassa Äänekosken Paperitehtaan asemakaavan muutos. Kaavamuutoshakemuksen mukaan biotuotetehtaan rakentaminen vaatii kulkuyhteyksien uudelleenjärjestelyjä teollisuusalueen länsireunassa. Kaavamuutoksessa tarkastellaan mahdollisuutta liittää kaava-alueen länsireunassa sijaitseva Tehtaankatu osaksi teollisuustonttia. Äänekosken kaupungin kaavahankkeelle asettamia tavoitteita on kaavallisten edellytysten luominen biotuotetehtaan raaka-ainehuollon liikenteellisille järjestelyille siten, että järjestely on kaava-alueen lähialueiden kannalta toimiva, turvallinen ja kustannustehokas. Tavoitteena on lisäksi tarkistaa voimassa olevassa, käyttötarkoitusmerkinnältään vanhentuneessa asemakaavassa osoitettu maankäyttö Piilolanniemen osalta. Tavoitteena on näin sekä turvata Piilolanniemen kärjen keskeisten maisemallisten arvojen säilyminen, että selvittää mahdollisuudet sijoittaa Piilolanniemen kärkialueelle biotuotetehtaan energiatuotantoon perustuvaa toimintaa, joka ei aiheuttaisi merkittävää haittaa läheiselle asutukselle. Kaavassa varmistetaan myös riittävä suojavyöhyke metsäteollisuuden työpaikka-alueen ja Piilolanniemen asutuksen väliin sekä turvataan alueella sijaitsevan kaupungin vesihuoltoverkoston toiminta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla, noin 0,5-1 km etäisyydellä Äänekosken keskustasta etelään. Kaava-alueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1 Kaava-alue sijaitsee noin 0,5-1 km Äänekosken keskustasta etelään, Kuhnamo -järven rannalla. Taustakartan lähde: (MML). PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS] 3 (22)

8 1.3 Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen pinta-ala on noin 24 hehtaaria. Kaava-alueen pohjoisosa on rakennettua aluetta. Alueen toiminnot liittyvät pääasiassa metsäteollisuuteen. Rakennuksissa on maanomistaja Metsä Groupin toimintojen ohella vuokratiloissa toimivia yrityksiä. Kaavaalueen eteläosa on nykyhetkellä työmaa- ja peltoaluetta. Kaava-alueen länsiosassa ja eteläosan rannoilla on metsikköä. Kaava-alueen itäpuolelle, vesistön toiselle rannalle rakennettavan biotuotetehtaan puutavarakuljetukset tullaan tulevaisuudessa ajamaan kaava-alueen läpi kaava-alueen itäpuolelle rakennettavan sillan kautta. Kaava-alueen keskiosiin, nykyisten tehdasrakennusten eteläpuolelle tulee sijoittumaan Biotuotetehtaan rekkaparkki. Kaavaalueelle saattaa tulevaisuudessa sijoittua Biotuotetehtaaseen liittyvää teollisuutta ja teollisuuden tukitoimintoja Kaava-alueen lähiympäristö Kaava-alueen länsipuolella sijaitsee Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (POKE), jolle on nykyisellään käynti myös Tehtaankadun katualueen kautta. POKE:n eteläpuolella, kaava-alueen lounaisreunalla sijaitsee pientaloalue sekä 60 -luvulla rakennettu Piilolan vierasklubi puistomaisine piha-alueineen. Etelä- ja itäreunasta kaava-alue rajoittuu Kuhnamon vesistöön. Vesistön itärannalla sijaitsee Metsä Groupin teollisuusalue. Pohjoisesta kaava-alue rajautuu rautatiehen, Kuhnamontiehen sekä Klubinmäen alueeseen. Kuva 2 Viistokuva kaava-alueelta. Lähde: Äänekosken kaupunki. 4 (22) PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS]

9 1.4 Luonnonympäristö Kaava-alue on teollisuuden ja palveluiden käytössä. Ihmisen toiminnan vaikutukset näkyvät kaava-alueella. Kaava-alueen olosuhteita on kartoitettu tarkemmin luonto- ja hulevesiselvityksessä, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kaavan liitteeksi laadittujen selvitysten keskeisiä havaintoja on käsitelty kohdissa Liite 2 Luontoselvitys, Sweco Ympäristö, 2015 Liite 3 Hulevesiselvitys, Sweco Ympäristö, Maaperäolosuhteet Kaava-alueen eteläosan pintamaalaji ja pohjamaalajit ovat hiesua ja länsiosa hiekkamoreenia. Kaava-alueen pohjoisosan maaperä on kartoittamatonta. Maaperäolosuhteet on esitetty kuvassa 3. (Lähde Kuva 3 Maaperäolosuhteet kaava-alueella. Kaava-alue on esitetty kuvassa punaisella rajauksella. Lähde: (MML) Kasvillisuus Luontoselvityksen mukaan alueet eivät ole luonnontilaisia, vaan kulttuurivaikutus näkyy selvästi esimerkiksi runsaana viljelykarkulaisten määränä. Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia luontotyyppejä eikä uhanalaisia luontotyyppejä tai uhanalaisia tai huomioitavia putkilokasveja. Luontoselvityksen mukaan huomioitavia luontokohteita kaava-alueella ovat Sipisenkadun länsipuolen metsikkö ja Kuhnamon ranta-alueet. Huomioitavat luontokohteet on esitetty kuvassa 4. (Lähde: Luontoselvitys, Piilolanniemen asemakaavan muutos, Sweco Ympäristö Oy). PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS] 5 (22)

10 Kuva 4 Luontoselvityksen liitekartta 3, säilytettäväksi suositellut metsä-alueet. Lähde: Luontoselvitys, Piilolanniemen asemakaavan muutos, Sweco Ympäristö Oy. 6 (22) PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS]

11 1.4.3 Eläimistö Luontoselvityksen mukaan alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen IV lajeista pohjanlepakkoa. Liito-orava ruokailee alueella. Sipisenkadun länsipuolen metsikkö sekä Kuhnamon rantametsä ovat lepakoiden kannalta merkittäviä. Kaava-alueen pohjanlepakkoalueet soveltuvat myös liito-oravalle. Liito-orava pääsee kulkemaan alueelle Piilolanniemen länsirantaa pitkin. (Lähde: Luontoselvitys, Piilolanniemen asemakaavan muutos, Sweco Ympäristö Oy). Kuva 5 Luontoselvityksen liitekartta 1 ja 2, kooste liito-orava- ja lepakkohavainnoista selvitysalueella Lähde: Luontoselvitys, Piilolanniemen asemakaavan muutos, Sweco Ympäristö Oy Linnusto Luontoselvityksen mukaan fasaani pesii alueella. Muita havaittuja lajeja olivat räkättirastas, punakylkirastas, pajulintu, peippo, kalalokki, töyhtöhyyppä, varis, talitintti, harakka ja kivitasku. (Lähde: Luontoselvitys, Piilolanniemen asemakaavan muutos, Sweco Ympäristö Oy) Luonnonsuojelukohteet Kaava-alueella ei sijaitse suojelukohteita. Kaava- alue rajautuu ranta-alueiltaan Kuhnamoon, joka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi lintualueeksi, ns. MAALI- alueeksi (Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys 2013). MAALI- alue on pinta-alaltaan 94 ha. Kuhnamon MAALI- alueen suosituksissa todetaan, ettei rantaan tulisi ohjata merkittävää lisärakentamista. Alueelle tulee erityisesti varautua teollisuudesta mahdollisesti aiheutuvien öljy- ja kemikaalipäästöjen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan (Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys). PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS] 7 (22)

12 1.5 Rakennettu ympäristö Kaava-alueen pohjoisosissa sijaitsee alueen teolliseen käyttöön liittyviä rakennuksia. Alueella sijaitsee Tehtaankadun katualuetta sekä tonttien sisäisiä ajoyhteyksiä. Lisäksi kaava-alueella sijaitsee useita sähkö-, vesi-, jätevesi- ja hulevesilinjoja sekä niihin liittyviä rakennuksia ja rakennelmia. Piilolanniemen eteläkärjessä sijaitsee kaupungin vesihuollon kannalta merkittävä jätevesipumppaamo. Kaava-alueen olosuhteita on kartoitettu tarkemmin liikenne-, melu- ja hulevesiselvityksissä sekä arkeologisessa inventoinnissa, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kaavan liitteeksi laadittujen selvitysten rakennetun ympäristön kannalta keskeisiä havaintoja on käsitelty kohdissa Liite 3 Liikenneselvitys, Sweco Ympäristö, 2015 Liite 4 Hulevesiselvitys, Sweco Ympäristö 2015 Liite 5 Arkeologinen inventointi, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2015 Liite 6 Meluselvitys, Sweco Ympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Kaava- alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Klubinmäen ja Metsä Boardin tehdasalueen vanhat osat on merkitty maakuntakaavaan maakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi ympäristöiksi Maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät arvokkaat rakennukset Kaava-alue sijoittuu Äänekosken tehdasalueelle, johon liittyy teollisuushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ja rakennelmia aina tehtaan perustamisajalta lähtien. Kaava-alueella sijaitsevat seuraavat maakunnallisesti merkittävät arvokkaat rakennukset: tehdasmuseo (kohde 241, Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointi Keski- Suomen museo 2006) ja vanhat tehdassalit (kohde 242). Kaava-alueella sijaitsee lisäksi liikennekeskus (kohde 239). Arvokkaaseen tehdasympäristöön kuuluvat oleellisesti myös kaava-alueeseen rajoittuvat paloasema (kohde 240), konttorirakennus (236), taidemuseo (entinen Hammarénin talo, kohde 228) ja tehtaan vesivoimalaitos (kohde 243) sekä voimaja uittokanavineen (kohde 244). (Lähde: Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake - liittyvät kohdekortit, Keski-Suomen museo 2006) Kuva 6 Keski-Suomen museon inventointikohteiden sijainti kartalla. Lähde: Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointi - Kohdekartta, Keski-Suomen museo (22) PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS]

13 Tehdasmuseo Kaava- alueella sijaitsevat tehtaan vanhimmat osat luvun lopulta. Nykyisin Tehdasmuseona toimiva rakennus rakennettiin alun perin konttoriksi ja korjaamoksi. Tehdasmuseo edustaa tyypillistä luvun vaihteen tehdasarkkitehtuuria. (Lähde: Metsäliitto-Yhtymän toimipaikkojen rakennushistoriallisen inventoinnin raportti, Timo Kantonen 2002). Keski-Suomen museon 2006 laatiman inventoinnin mukaan rakennus on maakunnallisesti, maisemallisesti, teollisuushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti sekä rakennushistoriallisesti merkittävä maakunnan ainoan metsäteollisuuden yritys-museon näyttelytilat tehtaan perustamisajalta olevassa (1897) konttori- ja korjaamorakennuksessa, joka on tehdasalueen vanhin rakennus. (Lähde: Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake - Kohdekortti 241, Keski-Suomen museo 2006) Vanhat tehdassalit Vanhat tehdassalit toimivat nimensä mukaisesti hiokkeen, kartongin ja paperin valmistuksessa. Rakennukset ovat valmistuneet ja muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Virran puolinen itäjulkisivu on luvulta, länsipuolen julkisivua on käsitelty luvulla. Nykyisin kohde sisältää tehtaan apuosastoja. (Lähde: Metsäliitto- Yhtymän toimipaikkojen rakennushistoriallisen inventoinnin raportti, Timo Kantonen 2002). Keski-Suomen museon 2006 laatiman inventoinnin mukaan Äänekoski Oy:n vuosina rakentamat tehdassalit kartonkikonesali, hiomo, paperikonesali muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden virran länsirannalla. Maakunnallisesti, teollisuushistoriallisesti, maisemallisesti sekä rakennushistoriallisesti merkittävä vanhojen puunjalostustehtaiden tehdassalit ovat olleet 1897 lähtien uudessa käyttötarkoituksessa osana muuta tehdaskompleksia ja Klubinmäen miljöötä. (Lähde: Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake - Kohdekortti 242, Keski-Suomen museo 2006) Liikennekeskus Yksikerroksinen, aumakattoinen liikennekeskus on U- mallinen tiilirakennus luvulta. Liikennekeskus koostuu ensin valmistuneesta autokorjaamo- osasta, jonka jatkoksi W. G Palmqvist suunnitteli vartiokioskin ja työnhakutoimiston. Rakennuksen eteläsiipeen on kulkeneet raiteet ja rakennuksen edustalla on ollut bensiininjakelulaite. (Lähde: Metsäliitto - Yhtymän toimipaikkojen rakennushistoriallisen inventoinnin raportti, Timo Kantonen 2002). Keski-Suomen museon 2006 laatiman inventoinnin mukaan rakennus on paikallisesti, maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokas, arkkitehti W.G.Palmqvistin kokonaan suunnittelema tehtaan liikennekeskus ja entinen tehtaan porttirakennus 1940-luvulta.Osa rakennuksesta valmistunut jo 1931 vaunuverstaaksi. (Lähde: Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake - Kohdekortti 239, Keski-Suomen museo 2006) Rakennuksessa sijaitsee nykyhetkellä rakennustarvikemyymälä. Rakennus ei mitoitukseltaan sovellu nykyaikaisen teollisuuden käyttöön. Tehtaan liikenne- ja meluvaikutukset sekä rakennuksen sijainti tehtaan suojavyöhykkeellä (maakuntakaava) ja raskaasti liikennöitävän liittymän välittömässä läheisyydessä hankaloittaa sen ottamista muuhun käyttöön. Edellä mainituista syistä rakennuksen tekninen kunto on heikentynyt vuonna 2002 suoritetun inventoinnin jälkeen huomattavasti. PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS] 9 (22)

14 1.5.4 Arkeologia Kaava-alueelta laaditun arkeologisen inventoinnin tuloksena ei löydetty yhtään muinaisjäännöstä. Yksi uusi arkeologinen kohde (Piilolanniemi (Piilola)) paikannettiin. Kohde käsittää Piilolan talon rauniot. Kohdetta ei kuitenkaan nuoren ikänsä puolesta voida pitää muinaisjäännöksenä. (Lähde: Piilolanniemen asemakaava-alue, arkeologinen inventointi, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, Kalle Luoto 2015) Kunnallistekniikka Kaava-alueen pohjoisraja sijaitsee lähellä Kuhnamontietä. Lännestä aluetta rajaa Tehtaankatu. Tehtaankadun alku (noin 350 m) on yleistä katualuetta. Yleinen alue päättyy tehdasalueelle johtavaan porttiin. Jätevesi-, hulevesi- ja vesijohtolinjat myötäilevät Kuhnamontien ja Tehtaankadun linjausta. Kaava-alueella, vesivoimalan vieressä sijaitsee lämpövoimala, josta alkaa kaukolämpölinja. Kaukolämpölinja johdetaan Kuhnamontietä länteen ja Tehtaankatua pitkin pohjoiseen. Piilolanniemen eteläkärjessä on jätevedenpumppaamo, joka johtaa Äänekosken jätevedet Kuhnamon alitse Kuhnamon länsipuolella, Miilunlahden rannalla sijaitsevalle Äänekosken Energian jätevedenpuhdistamolle. Tehtaankatua pitkin johdetaan Äänejärven rannalta, Kuhnamontien pohjoispuolelta muodostuvat jätevedet. Tehtaankadun puolivälissä sijaitsee jätevedenpumppaamo, jonka jälkeen jätevesiä johdetaan painelinjassa noin 150 m matkan. Tehtaankadulle on sijoitettu myös kaksi hulevesiviemäriä. Hulevedet johdetaan Kuhnamoon teollisuusalueen eteläpuolella. 1.6 Maanomistus Kaava-alueen maanomistajia ovat Metsä Fibre Oy, Metsä Board Oy sekä Äänekosken kaupunki. 10 (22) PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS]

15 2 SUUNNITTELUTILANNE 2.1 Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu osittain teollisuus- ja varastoalueelle, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Alueen ja lähiympäristön suunnittelussa tulee huomioida vaarallisten aineiden käyttöön, varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät riskit. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Osa kaava-alueesta sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Kaava-alue sijoittuu Teräväniemen teollisuusalueen suojavyöhykkeelle (sv). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa turva-tekniikan keskuksen lausunto. Keski-Suomen maakuntakaavan lisäksi Keski-Suomessa ovat oikeusvaikutteisina voimassa 1., 2. ja 4. vaihemaakuntakaava, jotka koskevat Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta, maa-aineshuoltoa ja siihen liittyviä luontoarvoja, puolustusvoimien melu- ja suoja-alueita, varalaskupaikkojen suoja-alueita sekä virkistystoimintoja. Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan, jossa tarkastellaan turvetuotantoalueita, suoluonnon suojelua sekä merkittävien tuulivoimapuistojen alueita. Vaihemaakuntakaavoissa ei ole esitetty Keski-Suomen maakuntakaavaa täydentäviä merkintöjä tai määräyksiä nyt laadittavan asemakaavan kaava-aluetta koskien. Kuva 7 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Lähde: Keski-Suomen liitto, PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS] 11 (22)

16 2.2 Yleiskaava Nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Äänekosken taajaman alueelle laaditaan Äänekoski 2020 osayleiskaavaa, joka on ollut luonnoksena nähtävillä Osayleiskaavatyö pysähtyi VT4:ää koskevien selvitystarpeiden vuoksi ja käynnistyi uudelleen syksyllä 2015, jolloin osayleiskaavaa laajennettiin vastaamaan vierekkäisiä osayleiskaavoja. Laajennettujen osien osalta osayleiskaavaluonnos asetettiin uudelleen nähtäville väliseksi ajaksi. Osayleiskaavaluonnoksessa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueen pohjoisosa on osoitettu teollisuus- ja varastoalueksi (T), kaava-alueen eteläosa teollisuus- ja varastoalueksi, jota voidaan vaihtoehtoisesti käyttää virkistysalueena (T/V) ja kaavaalueen länsiosa suojaviheralueeksi (EV). Lisäksi tehdasmuseo on osoitettu suojeltavana rakennuksena tai rakennettu ympäristönä. Kuva 8 Ote Äänekosken osayleiskaava 2020 luonnosaineistosta, joka oli nähtävillä vuonna Lähde: Äänekosken kaupunki. 12 (22) PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS]

17 2.3 Asemakaava Ympäristökeskuksen ja Korkeimman hallintooikeuden vahvistamassa Paperitehtaan asemakaavan muutoksessa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueelle on osoitettu seuraavat käyttötarkoitukset: TT-1 EV-1 EM/TT-1 Teollisuusrakennusten korttelialue. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun korttelialueen rajalla muu melu huomioon ottaen päivällä 55 db (A) ja yöllä 45 db (A). Erikseen osoitetulle alueelle saa sijoittaa myös liike- tai toimistotiloja, muutakin kuin toimipaikan omaa tarvetta varten. Suojaviheralueen korttelialue, joka on varattu teollisuuden tarpeisiin. Alueelle tulee istuttaa puista ja pensaista tiheä suojavyöhyke. Suojavyöhyke on rakennettava valmiiksi ennen sen kohdalla sijaitsevan korttelialueen ottamista teollisuuden käyttöön. Alueelle rakentaminen ja sen käyttö varastointialueena on kielletty. Avoimena säilytettävä maisemanhoitoalue, joka varataan teollisuusrakennusten korttelialueeksi siinä tapauksessa, että alueelle sijoitetaan paperi- tai kartonkikone. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on istutettava ja hoidettava tai pidettävä hoidetussa luonnontilassa. Kuva 9 Ote Paperitehtaan asemakaavamuutoksen kaavakartasta. Lähde: Äänekosken kaupunki. 2.4 Pohjakartta Pohjakartan on laatinut Äänekosken kaupunki. Pohjakartan on hyväksynyt Äänekosken kaupungin maanmittausinsinööri (AMK) Petteri Sundvall. Pohjakartta on tarkistettu PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS] 13 (22)

18 2.5 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Asemakaavan laadinnassa hyödynnetään mm. seuraavia Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehdashankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin ja vireillä olevan Äänekoski 2020 osayleiskaavan yhteydessä laadittuja, laadittavia ja viitattuja selvityksiä: Äänekosken rakenneyleiskaavan 2016 luontoselvitys, Suunnittelukeskus Oy, Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvitys, Suunnittelukeskus Oy, Taajamien laajennusalueiden maisemaselvitys, Äänekosken kaupunki, Anna-Kaisa Aalto, Rakenneyleiskaava Äänekoski 2016 maisemaselvitys (kartta-aineisto) Äänekosken kaupunki, Anna-Kaisa Aalto, Keski-Suomen liitto. Keski-Suomen maakuntakaava. Liikennevarausten perusteet, Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointi (kaava-alueeseen liittyvät kohdekortit), Keski-Suomen museo Metsäliitto-Yhtymän toimipaikkojen rakennushistoriallisen inventoinnin raportti, Timo Kantonen 2002 Äänekosken biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostus (liitteineen), Sweco Ympäristö Oy, Pöyry Finland Oy. Metsä Fibre, Äänekoski. Vesialueen täyttö uuden jätevesiselkeyttimen rakentamista varten,. Vesilain mukainen lupahakemus Keski-Suomen liitto. Keski-Suomen maakuntakaava. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt maakuntakaavassa (Alueluettelon liite). Kaavahankkeen yhteydessä on laadittu seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: Luontoselvitys, Sweco Ympäristö, 2015 Liikenneselvitys, Sweco Ympäristö, 2015 Hulevesiselvitys, Sweco Ympäristö 2015 Arkeologinen inventointi, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2015 Meluselvitys, Sweco Ympäristö, (22) PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS]

19 2.6 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavan osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet, asukkaat sekä muut asianosaiset Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, vapaaaikalautakunta sekä kasvun ja oppimisen lautakunta Äänekosken Energia Oy Keski-Suomen ELY -keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Laukaan kunta Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) Keski-Suomen Pelastuslaitos Liikennevirasto Osallisluettelo täydennetään kaavan vireillä olon aikana tulleiden ilmoitusten perusteella. Kaavahankkeen aloitusvaiheessa järjestettiin Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu ja laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on määritelty mm. kaavahankkeen keskeiset lähtökohdat, tavoitteet ja vaiheet, osallisten vaikutusmahdollisuudet, sekä vastuutahot. Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan MRA 30 :n mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena MRA 27 :n mukaan. Valmisteluvaiheessa kaava on nähtävillä yleensä vähintään 14 vuorokautta ja ehdotusvaiheessa vähintään 30 vuorokautta. Hankkeen vireilletulosta ja nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti sekä ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaava-aineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Kaavamuutoksesta pyydetään lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta, kasvun ja oppimisen lautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Metsä Fibre Oy:ltä, Metsä Board Oyj:ltä, Keski-Suomen ELY -keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen Pelastuslaitokselta sekä Liikennevirastolta. PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS] 15 (22)

20 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Aloite, vireille tulo ja tavoiteaikataulu Kaupunginhallitus päätti kaavan vireille saattamisesta (KH 179). Tavoitteena on saattaa kaava luonnoksena nähtäville vuoden 2015 lopulla. Kaavan ehdotusvaihe ajoittuu alkuvuoteen Tavoitteena on, että alueen toteuttaminen asemakaavan mukaisesti on mahdollista aloittaa kevään 2016 aikana. 3.2 Tarkasteltavat vaihtoehdot Äänekosken biotuotetehtaan ja sen yhteydessä sijaitsevan teollisuusalueen (nyt laadittavan asemakaavan kaava-alue) sijoittuvan toiminnan olosuhteita, toimintaa ja ympäristövaikutuksia on tarkasteltu syyskuussa 2014 valmistuneen biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) yhteydessä. Vaihtoehtotarkastelua on lisäksi tehty asemakaavaan liittyvissä selvityksissä ja erillissuunnitelmissa, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä. Edellä mainituista syistä keskitytään asemakaavan laadinnassa yhden vaihtoehdon tarkasteluun. 3.3 Luonnosvaiheen jälkeen aineistoon tehdyt tarkistukset Täydennetään luonnosvaiheen jälkeen. 3.4 Ehdotusvaiheen jälkeen tehdyt tarkistukset Täydennetään ehdotusvaiheen jälkeen. 16 (22) PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS]

21 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu: 1. kaupunginosan kortteli 1012 (osa) ja suojaviheraluetta. Alueella on erillinen sitova tonttijako. Koko kaava-alue kuuluu Äänekosken teollisuusalueen suojavyöhykkeeseen. Korttelin käyttötarkoitukseksi on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-2) sekä suojaviheraluetta (EV-1): T-2 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta toimintaa. Korttelialueelle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun korttelialueen rajalla muu melu huomioon ottaen päivällä 55 db ja yöllä 45 db. EV-1 Suojaviheralue. Suojaviheralueelle saa rakentaa meluvallin tai muun melua estävän rakenteen. T-2 korttelialueen asemakaavalla suojeltaville rakennuksille on osoitettu erilliset, rakennuskohtaiset rakennusalat (sr-5). Muuta pääkäyttötarkoituksen mukaista rakentamista varten on osoitettu yksi rakennusala. Tonttien kerrosala on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.70. Lisäksi on määrätty maaperän pilaantuneisuuden tutkimisesta. Kaavassa on osoitettu ohjeelliset osa-alueet merkittävimmille johdoille, ajoyhteyksille, pelastustoimelle ja yhdyskuntatekniselle huollolle. Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta noin k-m 2. Rakennusoikeuden määrä kaava-alueella kasvaa kaavamuutoksen myötä noin 4500 k-m 2 (2,9 %). Tarkempi erittely rakennusoikeudesta on esitetty liitteessä 1. Yleiset määräykset: Maisema ja luonto T-2 korttelin rakentamatta jäävät osat, joita ei käytetä ajotienä eikä pysäköintiin, on rannassa ja vesistöön kohdistuvien täyttöalueiden osalta hoidettava istutettuina tai luonnontilan kaltaisina. EV-1 -alueen osat, joita ei käytetä ajotienä eikä melun estämiseen, on hoidettava istutettuina tai luonnontilan kaltaisina. Suojavyöhyke Kaava-alue kuuluu suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvaan konsultointivyöhykkeeseen. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista konsultointivyöhykkeelle on pyydettävä pelastusviranomaisen sekä tarvittaessa turvatekniikan keskuksen (TUKES) lausunto. Hulevedet Tehdasalueella muodostuvat hulevedet tulee kerätä ja johtaa hallitusti niin, ettei hulevesistä aiheudu maaperän tai pintaveden pilaantumisvaaraa. Ajoneuvoliikenteelle tarkoitetuilta piha- ja pysäköintialueilta muodostuvat hulevedet käsitellään öljyn- ja hiekanerotuskaivoissa. Hulevesisuunnitelma tulee esittää rakennuslupapiirustusten tai tarvittaessa ympäristöluvan hakemisen yhteydessä. Kemikaalien ja mahdollisten sammutusvesien käsittely ja keräily on suunniteltava sellaiseksi, että kemikaaleja ei pääse maaperään tai pintaveteen. Sadevesiviemäreiden tulee olla suljettavissa. PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS] 17 (22)

22 5 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan laatijan näkemyksen mukaan nyt laadittavalla asemakaavalla on vain vähän suoria vaikutuksia. Kaavan vaikutukset liittyvät kaava-alueen ja sen välittömän ympäristön liikennejärjestelyihin. Kaava-alueella sijaitsevien teollisten toimintojen sijoittumiselle, luonteelle ja toteutustavalle asetettavia ehtoja ohjataan viranomaisten toimesta osana normaalia ympäristövaikutusten arviointi- ja ympäristölupamenettelyä. Näin ollen kaavan vaikutusten arvioinnissa keskitytään kaava-alueen tulevalle maankäytölle ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. 5.1 Ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu teollisuus- ja varastoalueelle, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Alueen ja lähiympäristön suunnittelussa tulee huomioida vaarallisten aineiden käyttöön, varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät riskit. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Kaava-alue sijoittuu Teräväniemen teollisuusalueen suojavyöhykkeelle (sv). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa turvatekniikan keskuksen lausunto. Alueen maankäytön suunnittelussa on varauduttava kattavan rinnakkaistiestön toteuttamiseen. Kaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Äänekosken taajaman alueelle laaditaan osayleiskaavaa, joka on ollut luonnoksena nähtävillä nimellä Äänekoski 2020 osayleiskaava. Osayleiskaavan ehdotusaineiston valmistelu on asemakaavan valmisteluhetkellä käynnissä. Osayleiskaavaluonnoksessa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueelle on osoitettu teollisuus- ja varastoaluetta (T), teollisuus- ja varasto-/viheraluetta (T/V), pientalovaltaista asuinaluetta (AP) sekä suojaviheraluetta (EV). Asemakaavaluonnoksessa kaava-alueen käyttötarkoitukseksi on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta sekä suojaviheraluetta. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaava-alueelle laadittu asemakaavaehdotus toteuttaa Keski-Suomen maakuntakaavassa ja Äänekoski 2020 osayleiskaavan luonnosaineistossa kaava-alueen tulevalle maankäytölle asetettuja tavoitteita. 5.2 Kaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Kaava-alueelle ei sijoitu asumista. Kaavahankkeen yhteydessä tehdyn meluselvityksen mukaan liikenteestä aiheutuvan melun ohjearvot eivät ylity lähimpien asuinrakennusten kohdalla, koulun sisätiloissa tai oleskelupihoilla (Meluselvitys, Sweco Ympäristö, 2015). Kaavan laatijan näkemyksen mukaan nyt laadittavassa asemakaavassa ei osoiteta sellaisia muutoksia, joista aiheutuisi suoraa vaikutusta ihmisten elinoloihin ja ympäristöön. 18 (22) PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS]

23 5.3 Kaavan vaikutukset alueen kasvillisuuteen, eläimistöön ja linnustoon Kaava-alueelle laaditun luontoselvityksen (Luontoselvitys, Piilolanniemen asemakaavan muutos, Sweco Ympäristö Oy/2015, Liite 2) perusteella alueelta on tunnistettu luontodirektiivin liitteen IV lajien elinympäristöjen vuoksi säilytettävät metsäalueet. Alueet sijaitsevat pääasiassa kaavaluonnoksessa osoitetun rakennusalan ulkopuolella. Kaavaalueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat Miilunlahti ja Salakkajoen suu ovat merkittäviä vesilintujen kerääntymäalueita keväisin. Alueelle sijoittuvasta rakentamistoiminnasta saattaa kohdistua haitallisia vaikutuksia alueen kautta pohjoiseen matkustaviin lintuihin, mikäli rakennustyöt ajoittuvat keväälle. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavaluonnoksella on vähän suoria vaikutuksia alueen kasvillisuuteen, eläimistöön ja linnustoon. 5.4 Kaavan vaikutukset vesistöön Kaavalla luodaan kaavalliset edellytykset vesialueiden täytöille. Vesialueille sijoittuvat täytöt vaativat vesilain mukaisen luvan. Vesilain ( /587) 3 luvun 4 :ssä kuvataan luvan myöntämisen yleisiä edellytyksiä: Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos vesitaloushanke vaarantaa yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Vesialueiden ruoppausta ja täyttöä on tarkasteltu kaava-alueeseen liittyvän siltahankkeen osalta Biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Selostuksen tiivistelmän mukaan ruoppaus- ja täyttötöiden vaikutukset vesistöissä lievenevät kohdealueelta etäännyttäessä ja ovat lyhytkestoisia. Vaikutuksia voidaan minimoida työn ajoituksella, työmenetelmien valinnalla ja teknisillä ratkaisuilla. Siltatöiden aikana kalojen kulku Äänekosken kalatiessä saattaa häiriintyä. Täyttöalueella saattaa olla joitain kevätkutuisten lajien lisääntymispaikkoja, jotka hautautuvat täyttöjen alle. (Metsä Fibre Oy, Äänekosken Biotuotetehtaan Ympäristövaikutusten arviointiselostus, 2014, s. 7, 81-86). Kaavan laatijan tiedossa ei ole muita kaava-alueen vesialueille sijoittuvia täyttösuunnitelmia. Kaava-alueen eteläosalla voimassa oleva Paperitehtaan asemakaava mahdollistaa alueen ottamisen teollisuuden käyttöön, joten nyt laadittavan kaavan vaikutukset alueen käyttötarkoitukseen ovat pienet. Alue on kuitenkin aikaisemmin ollut maatalouden käytössä. Tästä syystä on kaavahankkeen yhteydessä laaditussa hulevesiselvityksessä (Hulevesiselvitys, Piilolanniemen asemakaavan muutos, Sweco Ympäristö/ 2015, Liite 4) tarkasteltu myös kaava-alueen eteläosan käytön muutoksesta (maatalous - teollisuus) aiheutuvaa mahdollista kiinto- ja ravinneainekuormitusta. Selvityksen mukaan alueelta Kuhnamoon purkautuva ravinneainekuormitus pienenee ja kiintoainekuormitus kasvaa käytön muutosten myötä. Selvityksessä on arvioitu myös alueen hulevesien hallintatarvetta alueelle suunniteltujen, tiedossa olevien toimintojen perusteella ja annettu suosituksia hulevesien hallitsemiseksi. Näiden suositusten perusteella on laadittu asemakaavaluonnokseen hulevesimääräykset. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavamuutoksella on vähän suoria vaikutuksia vesistöön. PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS] 19 (22)

24 5.5 Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavaluonnoksessa osoitetuilla ohjeellisilla vesihuoltoon liittyvillä aluevarauksilla tuetaan välillisesti Äänekosken kaupunkialueen vesihuollon järjestämistä. Kaavamuutos edistää teollisuuden toimintaedellytyksiä kaava-alueella, millä on välillisiä vaikutuksia yhdyskuntatalouteen. Tehtaankadun liittäminen teollisuusrakennusten korttelialueeseen saattaa olla yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia, sillä järjestely muuttaa liikennejärjestelyjä Pohjoisen ja Keski-Suomen oppimiskeskuksen alueella. Samalla vastuu alueen yllä- ja kunnossapidosta siirtyy yksityiselle maanomistajalle. Katualueen liittäminen teollisuusrakennusten korttelialueeseen ja tehokkuusluvun pysyessä samana (e=0.70) kasvattaa kaava-alueen rakennusoikeutta noin k-m 2 (2,9 %). Rakennusoikeuden lisäyksellä ei ole merkittävää vaikutusta yhdyskuntatalouteen tai -rakenteeseen. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavamuutoksella on vähän suoria vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisen huollon järjestämiseen 5.6 Kaavan vaikutukset alueen liikennöintiin ja liikennejärjestelyihin Kaavamuutoksessa osoitetun liittymäkiellon avulla vähennetään Tehtaankadun eteläosan kautta kulkevan henkilöliikenteen määrää, mikä on Piilolanniemen alueen liikenneselvityksen (Sweco Ympäristö/ 2015, Liite 3) mukaan alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi suositeltava toimenpide. Liikennöinti Pohjoisen ja Keski-Suomen oppilaitokselle järjestetään Kuhnamontien ja Piilolantien kautta, mikä lisää kyseisten katujen henkilöliikennemääriä. Kaavaluonnoksessa ei oteta kantaa Kuhnamontien ja Tehtaankadun risteysalueen järjestelyihin. Risteysalueen kehittämistavoitteet on kuitenkin huomioitu rakennusalan rajauksessa, jotta risteysaluetta voidaan tulevaisuudessa kehittää kokonaisturvallisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan liikennejärjestelyt selkenevät ja liikenneturvallisuus paranee kaava-alueella ja sen lähiympäristössä kaavamuutoksen myötä. 5.7 Kaavan vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja kulttuuriperintöön Kaava-alueen pohjoisosalla kaavan kaupunkikuva- ja maisemavaikutukset liittyvät katualueen ottamiseen yksityiskäyttöön, mikä saattaa muuttaa alueen ilmettä pohjoisesta päin saavuttaessa. Kaava-alueella voimassa oleva Paperitehtaan asemakaava mahdollistaa myös kaava-alueen eteläosan ottamisen teollisuuden käyttöön, joten nyt laadittava asemakaava ei muuta merkittävästi alueelle osoitettua käyttötarkoitusta. Eteläosa on kuitenkin aikaisemmin ollut avoimena peltona maatalouden käytössä ja alueen ottaminen teollisuuden käyttöön muuttaa maisemaa. Rakennusoikeuden kasvulla (noin 2,9 % koko kaava-alueella) ei ole merkittävää vaikutusta maisemaan tai kaupunkikuvaan. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavamuutoksella on vähän suoria vaikutuksia kaupunkikuvaan ja maisemaan. Kaavassa esitetään suojeltaviksi kaava-alueella sijaitsevat tehdasmuseo ja vanhat tehdassalit. Kaava-alueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavassa osoitetuilla suojelumerkinnöillä parannetaan kulttuuriperinnön säilymisedellytyksiä alueella. 20 (22) PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS]

25 6 YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU Kaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueella on vireillä Äänekoski 2020 osayleiskaava, joka oli luonnoksena nähtävänä välisen ajan. Osayleiskaavatyö on kesken. Maankäyttö- ja rakennuslain 54.4 :n mukaan laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on otettava huomioon 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Seuraavassa selvitetään, miten asemakaava toteuttaa 39 :n vaatimukset. 6.1 Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö sekä yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Asemakaavaluonnoksessa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue sijaitsee nykyisellä teollisuusalueella, joka liittyy kiinteästi Äänekosken keskustan lähialueen teollisuusympäristöön. Kaavaprosessin aikana on pyritty tunnistamaan paikalliset, ekologisen kestävyyden kannalta merkittävät tekijät ja ne on otettu huomioon rakennusalan rajauksella ja kaavamääräyksin. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan teollisuusalueen sijoittaminen myös jatkossa samalle alueelle hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja on toimiva, taloudellinen ja ekologisesti kestävä ratkaisu. 6.2 Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Asemakaavaluonnoksessa osoitetuilla ohjeellisilla vesihuoltoon liittyvillä aluevarauksilla tuetaan välillisesti Äänekosken kaupunkialueen asumisen palveluiden järjestämistä. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus voidaan järjestää Keski-Suomen maakuntakaavan mukaisesti asemakaavan toteutuessa. 6.3 Liikenteen, energia-, vesi-, ja jätehuollon järjestäminen Asemakaavaluonnoksessa on osoitettu kaavaluonnoksen eteläosaan pumppaamolle ohjeellinen osa-alue ajo-yhteyksineen. Asemakaavaluonnoksessa osoitetaan rasitemerkinnöillä tärkeimmät johdoille ja linjoille varatut alueet. Asemakaavaluonnoksessa osoitetuilla, ohjeellisilla vesihuoltoon liittyvillä varauksilla tuetaan välillisesti vesihuollon järjestämistä Äänekosken kaupunkialueella. Asemakaavaluonnoksessa osoitetaan osa nykyistä Tehtaankadun katualuetta osaksi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Tälle alueelle osoitetaan lisäksi liittymäkielto Pohjoisen Keskisuomen oppimiskeskuksen tontilta. Liikennejärjestelyiden muutos parantaa liikenneturvallisuutta alueella. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan liikenne sekä energia-, vesi-, ja jätehuolto voidaan järjestää Keski-Suomen maakuntakaavan mukaisesti asemakaavan toteutuessa. PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS] 21 (22)

26 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Tampere, 17. marraskuuta 2015 Sweco Ympäristö Oy Timo Rysä Projektipäällikkö, YKS-530 Taina Riekkinen Avustava suunnittelija 22 (22) PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS [LUONNOS] [KAAVASELOSTUS]

27 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 992 Äänekoski Täyttämispvm Kaavan nimi Piilolanniemen asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 24,1400 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,0000 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 0,0000 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 24,1400 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 24, , ,64 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 22, , ,70 6, V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, , E yhteensä 2,0800 8,6 0-5, S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

28 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 24, , ,64 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 22, , ,70 6, T 22, , ,70 22, TT 0, , V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, , Kadut 0, , E yhteensä 2,0800 8,6 0-5, EV 2, ,0 0 0, EM/TT-1 0, , S yhteensä M yhteensä W yhteensä

29 Liite 2 Piilolanniemen asemakaavan muutos Kaavaselostus LUONTOSELVITYS, PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27689 METSÄ GROUP ÄÄNEKOSKI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

30

31 Sisältö 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT ALUEEN YLEISKUVAUS KASVILLISUUS LINNUSTO LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV LAJIT Liito-orava Lepakot SUOJELUALUEET ALUEEN LUONTOARVOT YHTEENVETO JA SUOSITUKSET LÄHTEET Liitteet: LIITE 1 Kartta liito-orava LIITE 2 Kartta lepakkokartoitus LIITE 3 Kartta Luontoarvot LUONTOSELVITYS, PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (13) Piilolanniemi_LUONTOSELVITYS.docx

32 1 JOHDANTO Piilolanniemen kaava-alue sijaitsee Äänekosken kaupungin keskusta-alueen eteläpuolella Kuhnamon järven pohjoisrannan Piilolanniemessä. Alue rajautuu pohjoisessa Kuhnamontiehen, idässä Kuhnamon ja Äänejärven väliseen salmeen, etelässä Kuhnamon järveen ja lännessä Tehtaankatuun ja Piilolantien asutuksen taakse. Alueen pohjoisosassa on tehdasalue, eteläosa on pääosin rakentamaton. Piilolanniemen asemakaavan muutosta varten tehdyssä luontoselvityksessä esitetään alueen yleiskuvaus ja erityiset luontoarvot, kuten huomioitavat luontotyypit ja lajisto, sekä annetaan suositukset kaavoitukselle alueen luontoarvojen huomioimiseksi. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista on selvitetty erillisin kartoituksin liito-oravan ja lepakoiden esiintyminen alueella. Selvityksen on tehnyt FM biologi Aija Degerman Sweco Ympäristö Oy:stä. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Selvityksen pohjatietoina on käytetty alueelta tehtyjä selvityksiä, peruskarttoja, ilmakuvia, ja ympäristöhallinnon OIVA- ja Hertta-tietokantojen (uhanalaiset lajit, SYKE 2014 ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015) tietoja. Kasvillisuutta ja luontotyyppejä kartoitettiin maastokäynneillä touko-elokuussa. Liitooravaselvityksessä tarkistettiin liito-oravan esiintyminen alueella aiemmat havainnot huomioiden. Kartoitus tehtiin liito-oravan elinympäristöiksi sopivilta kohteilta ulostepapanoiden perusteella. Kesän edetessä lepakoiden saalistusalueiden sijainti saattaa vaihdella, joten kartoitettava alue inventoitiin kahteen kertaan, ensimmäinen käynti kesäkuussa ja toinen elokuussa. Lepakoita havainnoitiin auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana. Havainnoimiseen käytettiin ultraääni-ilmaisinta (EM3). Lepakkolajit tunnistettiin maastossa ja jälkikäteen analysoimalla nauhoitettuja ääniä äänianalyysiohjelmalla (Kaleidoscope) tietokoneella. Maastossa käytiin 8.5., , ja Raportin liitteenä on esitetty kartoilla liito-orava- ja lepakkohavainnot sekä luontoarvojensa puolesta huomioitavat kohteet kaava-alueella. 3 ALUEEN YLEISKUVAUS Piilolanniemen kaava-alueen pohjoisosa on rakennettua teollisuusaluetta. Eteläosa on avointa peltoa/niittyä eteläosassa (kuva 1). Länsiosassa Piilolantien asutuksen ja pellon reunaa pohjois-eteläsuunnassa kulkevan sorapintaisen Sipisenkadun välisellä alueella on metsää. 2 (13) LUONTOSELVITYS, PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Piilolanniemi_LUONTOSELVITYS.docx

33 Kaava-alue on rakennettua ja viljelykäytössä olevaa aluetta. Metsäalue on kulttuurivaikutteista ja alueella näkyy virkistyskäyttö. Itäranta on rakennettua ja pengerrettyä. Luonnontilaisinta alue on Piilolanniemen etelärannalla. Kuva 1. Avointa peltoa Piilolanniemen eteläosassa. Kuva salmen yli tehtaalle päin. 4 KASVILLISUUS Piilolanniemen kärjessä on laaja peltoalue. Pohjoisempi osa on ollut viimeksi viljelykäytössä. Elokuussa 2015 alueella oli käynnissä rakennustyöt. Piilolanniemen itärannalla pellon ja vesistön välissä on eteläosassa lehtipuustoa ja pensaikkoa, pohjoisosassa pajupensaikkoa ja rantaa on pengerretty. Vesikasvillisuus on paikoin harvaa saraa ja järvikortetta, paikoin ranta on kokonaan kasviton. Itärannalla ei ole luonnontilaista kasvillisuutta. Piilolanniemen etelärannalla on leveämpi lehtipuuvaltainen vyöhyke. Rannassa on saroja ja heinäniittyä. Kaava-alueen pohjoisosassa on teollisuusalue, joka on rakennettua aluetta. Ranta on pengerretty. Peltoalueen länsipuolella asemakaava-alueen länsireunalla Sipisenkadun länsipuolella on puistomainen aluskasvillisuudeltaan lehtomainen metsikkö (kuvat 2 ja 3). Puusto on lehtipuuvaltaista. Alueella on muutamia suuria mäntyjä ja kuusia. Lehtipuista esiintyy koivu, haapa, tuomi ja vaahtera. Pensaskerroksessa on vadelmaa ja punaherukkaa. Aluskasvillisuus on heinäistä ja rehevää. Lajistoon kuuluu ahomansikka, metsäkurjenpolvi, käenkaali, sudenmarja, huopaohdake ja näsiä. Varvuista kasvaa harvalti puolukkaa. LUONTOSELVITYS, PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (13) Piilolanniemi_LUONTOSELVITYS.docx

34 Liite 2 Piilolanniemen asemakaavan muutos Kaavaselostus Kuva 2. Kaava-alueen länsiosassa on rehevää lehtomaista lehtimetsää. Kuva 3. Metsikön eteläosassa on valtavia kuusia. Viljelykarkulaisia on paljon erityisesti talojen takana, lajeja mm. sinililja ja akileija ja pensaista korallikanukka ja syreeni. Alueen pohjoisosassa on vuoden 1967 peruskartan mukaan (Maanmittauslaitos) ollut talo. Tällä nykyään metsää olevalla alueella kasvaa metsälajiston lisäksi koristepensaita ja puita. Sipisenkadun länsipuolen metsikkö on voimak4 (13) LUONTOSELVITYS, PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Piilolanniemi_LUONTOSELVITYS.docx

35 kaassa virkistyskäytössä; alueen läpi kulkee useita polkuja ja kaatuneen puun juurakossa oli lasten hiekkaleikkipaikka. Sipisenkadun varressa tien itäpuolella on koivikkoa, jossa aluskasvillisuus on heinävaltaista. Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia luontotyyppejä eikä uhanalaisia luontotyyppejä (Raunio ym. 2010). Alueelta ei ole tietoja uhanalaisista tai muista huomioitavista putkilokasvilajeista eikä niitä maastokäynnilläkään havaittu. 5 LINNUSTO Alueelle ei ole tehty erillistä linnustoselvitystä. Maastokäynnillä 8.5. havaittiin Piilolanniemen pellon laidalla useampi koirasfasaani sekä yksi naaras. Fasaani pesii alueella (kuva 4). Lintuja oli runsaasti äänessä puistomaisen metsikön alueella. Havaittuja lajeja olivat räkättirastas, punakylkirastas, pajulintu ja peippo. Piilolanniemen pelloilla näkyi kalalokkeja ja töyhtöhyyppiä myös kesäkuun ja elokuun maastokäynneillä. Muita havaintoja olivat varis, talitintti, harakka ja kivitasku. Kuva 4. Fasaanin poikasia asemakaava-alueen länsipuolen rantametsässä kuvattuna. Raportin kannen kuvassa mahdollinen isäehdokas. LUONTOSELVITYS, PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (13) Piilolanniemi_LUONTOSELVITYS.docx

36 Kuhnamon MAALI-lintualueen (kappale 7) kriteerilajit ovat (kevät): haapana, sinisorsa, jouhisorsa, tukkasotka, telkkä, uivelo, tukkakoskelo, isokoskelo, silkkiuikku, nokikana, töyhtöhyyppä, kalalokki ja harmaalokki (Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys 2013). Näistä haapana, tukkasotka, telkkä, uivelo ja tukkakoskelo ovat Suomen kansainvälisiä vastuulajeja. Jouhisorsa ja tukkasotka ovat uhanalaisuudeltaan vaarantuneita (VU) (Rassi ym. 2010). Uivelo on lintudirektiivin liitteen I laji. 6 LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV LAJIT 6.1 Liito-orava Liito-orava on luontodirektiivin liitteen IV (a) laji. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 49 :n perusteella (Luonnonsuojelulaki 1996). Uhanalaisuusluokituksen mukaan liito-orava on vaarantunut (VU) (Rassi ym. 2010). Liito-oravaa tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa aina Kuusamon korkeudelle asti. Liitooravan elinympäristöä ovat kuusivaltaiset varttuneet sekametsät. Liito-orava käyttää ravintonaan haapaa, mutta myös muita lehtipuita. Pesät voivat olla kolopuissa tai vanhoissa oravanpesissä. Liito-orava voi pesiä myös rakennuksissa tai linnunpöntöissä. Tärkeää elinympäristölle on yhteys muihin sopiviin metsäalueisiin. (Hanski 2006; SYKE) Piilolanniemestä on kaksi vanhempaa havaintoa liito-oravasta. Havainnot ovat Piilolanniemen kärjestä ja Sipisenkadun länsipuolen metsikön pohjoisosasta vuosilta 2008 ja 2009 (Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus). Sipisenkadun länsipuolen metsiköstä löytyi liito-oravan papanoita vain yhden suuren kuusen alta. Muualta asemakaava-alueelta ei tehty havaintoja. Sipisenkadun länsipuolen metsikkö on puustoltaan lehtipuuvaltaista. Metsikössä on myös muutamia hyvin suuria kuusia ja mäntyjä. Kuusivaltaista metsää kaava-alueella ei ole. Liito-orava ei pesi metsikön alueella, mutta on ruokaillut siellä. Piilolanniemen kärjessä aikaisemman havainnon alueella on puistomaista harvaa koivikkoa. Rantavyöhykkeessä on lehtipuustoa sekä suuria vanhoja puita, myös kuusia. Liito-oravasta ei tehty havaintoja tältä alueelta tässä kartoituksessa. Liito-oravahavainnot on esitetty kartalla liitteessä 1. Aiempien selvitysten ja Suomen ympäristökeskuksen mukaan (ympäristöhallinnon Hertta eliölajit-tietojärjestelmä 2014) liito-oravaa esiintyy Kuhnamon eteläpuolella Salakkamäen ja Muokkarin välisellä alueella sekä Äänemäen eteläpuolella Rytylänmäen ja Rotkolan välisellä alueella (Sweco Ympäristö Oy 2014). Kuhnamon järven puustoinen ranta muodostaa liito-oravalle kulkuyhteyden Piilolanniemeen. 6 (13) LUONTOSELVITYS, PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Piilolanniemi_LUONTOSELVITYS.docx

37 Kuva 5. Kaava-alueen länsipuolella ranta on koivikkoa. Tältä alueelta on vanhempi havainto liito-oravasta. Kuva 6. Liito-oravan jätöksiä. 6.2 Lepakot Suomessa esiintyy 13 lepakkolajia, jotka kaikki ovat luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja. Yleisiä lajeja ovat pohjanlepakko (tavataan miltei koko Suomesta), vesisiippa (tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa), viiksisiippa (Suomen itäosat Kainuun tasolle asti), isoviiksisiippa (Suomen itäosat Kainuun tasolle asti) ja korvayökkö (pohjoisimmillaan havaittu Kokkolan tasolta). Harvinaisia ja harvalukuisia lajeja ovat ripsisiippa (tavattu vain eteläisestä Suomesta), isolepakko (tavattu usein eteläisessä Suomessa), kimolepakko (tavattu vain muutaman kerran), pikkulepakko (Suomen ensimmäinen lisääntymisyhdyskunta tavattiin vuonna 2006 Ruotsinpyhtäällä), vaivaislepakko (muutamia havaintoja etelärannikolla), kääpiölepakko (esiintyy mahdollisesti eteläisessä Suomessa), lampisiippa (kaksi havaintoa Kaakkois-Suomessa) ja etelänlepakko. (Suomen lepakkotieteellinen yhdistys, 2012). Em. lajeista pikkulepakko on uhanalaisuudeltaan vaarantunut (VU) (Rassi ym. 2010). LUONTOSELVITYS, PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (13) Piilolanniemi_LUONTOSELVITYS.docx

38 Lepakoita koskevat luonnonsuojelulain (1096/1996) 39 :n rauhoitussäännökset, joiden mukaan kiellettyä on yksilön tahallinen tappaminen ja pyydystäminen, tahallinen vahingoittaminen ja tahallinen häiritseminen erityisesti lisääntymisaikana tai muutoin niiden elämänkierron aikana tärkeillä paikoilla. Ensimmäisellä kartoituskerralla sää oli tyyni ja puolipilvinen, lämpötila oli +13 o C. Kartoitusta tehtiin auringon laskun ja nousun välisenä aikana klo 00:50 01:45 Kartoituksessa havaittiin saalistelevia pohjanlepakoita Sipisenkadun varrella sekä pienellä metsäaukealla kadun länsipuolen metsikössä ja Kuhnamon rantaa pitkin kulkevan tien yläpuolella ja niemen kärjen pellon reunassa metsikön laidassa. Asemakaava-alueen ulkopuolella havaintoja tehtiin saalistelevasta lepakosta Piilolantien varren puistomaiselta alueelta. Toisella kartoituskerralla yö oli lämmin, klo lämpötila oli +17 o C. Sää oli tyyni ja pilvinen. Saalistelevia lepakoita havaittiin Sipisenkadun yläpuolella ja kadun varressa olevan omakotitalon pihassa. Kuhnamon ranta-alueella lepakot saalistelivat samoilla paikoilla kuin aiemmallakin kartoituskerralla. Piilolantien varresta havaintoja ei nyt tehty, mutta yksi havainto saatiin vielä Kuhnamon tien varresta, jossa oli puistomaista harvaa puustoa. Lepakot olivat pohjanlepakoita, mukana mahdollisesti jokin siippalaji, joka jäi puutteellisen havainnon vuoksi tunnistamatta lajilleen. Kaava-alueelta tehtiin useita havaintoja saalistelevista lepakoista molemmilla kartoituskerroilla. Alueella on merkitystä lepakoiden esiintymisen kannalta. Sekä Sipisenkadun varren metsikössä että Kuhnamon rantametsässä on vanhaa puustoa. Lepakoilla voi olla päiväpiiloja kolopuissa tai linnunpöntöissä näillä alueilla. Lepakoiden piilopaikkoja ja talvehtimispaikkoja voi olla lähialueen rakennuksissa, todennäköisimmin Piilolantien varren taloissa tai piharakennuksissa. 8 (13) LUONTOSELVITYS, PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Piilolanniemi_LUONTOSELVITYS.docx

39 Kuva 7. Kuvissa lepakkohavaintopaikkoja päivänvalolla: vasemmalla ylhäällä Sipisenkadun vartta ja oikealla ylhäällä metsäaukea Sipisenkadun länsipuolella, vasemmalla alhaalla Kuhnamon rantaa ja oikealla alhaalla Piilolantien varren puistoa asemakaavaalueen ulkopuolella. 7 SUOJELUALUEET Kaava-alueen lähellä ei ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueita. Kuhnamo on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi lintualueeksi, eli nk. MAALI-alueeksi (Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys 2013). MAALI-alue on kooltaan 94 ha. Alueen rajaus on esitetty kuvassa 8. Miilunlahti ja Salakkajoen suu sulavat virtauksen vuoksi varhain ja ovat sen vuoksi merkittäviä vesilintujen kerääntymisalueita keväisin. Kuhnamon lahden ja Äänekosken suun alapuoliseen sulaan kerääntyy runsaasti vesilintuja myös syksyllä. Talvella sulassa on havaittu myös harvinaisempaa lintulajistoa. Piilolanniemi MAALI-alueen pohjoispuolella on suosittu linturetkeilykohde. LUONTOSELVITYS, PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (13) Piilolanniemi_LUONTOSELVITYS.docx

40 Kuva 8. Maakunnallisesti arvokkaan lintualueen rajaus (Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys 2013). 8 ALUEEN LUONTOARVOT 10 (13) Kaava-alueen huomioitavina luontokohteina on kartalla liitteessä 3 esitetty Sipisenkadun länsipuolen metsikkö ja Kuhnamon puustoiset ranta-alueet. Kasvillisuudeltaan alueet eivät ole luonnontilaisia. Kulttuurivaikutus näkyy selvästi mm. runsaana viljelykarkulaisten määränä. Sipisenkadun länsipuolen metsikössä vanhempaa puustoa ja rehevää lehtomaista metsää on alueen pohjoisosassa (kartalla alue 1) sekä alueen eteläosassa (kartalla alue 2). Näiden välisellä alueella on nuorempaa lehtipuustoa. Kuhnamon rantametsikkö (kartalla alue 3) on luonnontilaisempaa. Molemmilla alueilla on vanhaa puustoa. LUONTOSELVITYS, PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Piilolanniemi_LUONTOSELVITYS.docx

41 Metsäiset alueet tarjoavat lepakoille sopivia saalistusympäristöjä ja piilopaikkoja. Liitoorava ruokailee alueella. Lepakko- ja liito-oravahavainnot on esitetty liitteissä 1 ja 2 sekä kootusti liitteessä 3. Kuhnamon maakunnallisesti arvokkaan lintualueen rajaus on esitetty kuvassa 8 sivulla 10. Kuva 9. Virkistyskäyttö näkyy metsikössä lukuisina polkuina. 9 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Liito-orava ja kaikki Suomessa esiintyvät lepakot ovat luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja. Niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 49 :n perusteella (Luonnonsuojelulaki 1996). Piilolanniemen asemakaavan muutoksen kaava-alueella esiintyy pohjanlepakkoa. Sipisenkadun länsipuolen metsikkö kaava-alueen länsiosassa sekä Kuhnamon rantametsä jatkuen kaavaalueelta länteen ovat lepakoiden kannalta merkittäviä. Lepakoiden piilopaikat voivat olla metsäalueen kolopuissa ja linnunpöntöissä tai lähialueen rakennuksissa. Liito-orava ei pesi alueella, mutta käyttää aluetta ruokailualueenaan. Sipisenkadun länsipuolen metsikössä on liito-oravalle sopivaa aluetta, samoin Kuhnamon rannalla. Liito-orava pääsee LUONTOSELVITYS, PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (13) Piilolanniemi_LUONTOSELVITYS.docx

42 kulkemaan alueelle Piilolanniemen länsirantaa pitkin. Itäosassa liikkumista estää laaja peltoalue ja tehdasalue pellon pohjoispuolella. Sipisenkadun länsipuolen metsikkö on kasvillisuudeltaan rehevä alue. Kasvillisuus ei ole luonnontilaista, vaan kulttuurivaikutus näkyy voimakkaasti. Metsiköllä on kuitenkin merkitystä eläimistölle ja linnustolle ja sillä on myös virkistyskäyttöarvoa lähialueen asukkaille. Metsäalue on lepakoiden saalistusaluetta ja liito-oravan ruokailualuetta. Asemakaava-alueen puustoiset alueet olisi syytä säilyttää nykyisellään näiden syiden vuoksi. Kuhnamon linnustollisesti merkittävän MAALI-alueen suosituksissa todetaan, että alueen rannoille ei tulisi ohjata merkittävää lisärakentamista. Alueella tulee erityisesti varautua teollisuudesta mahdollisesti aiheutuvien öljy- ja kemikaalipäästöjen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. (Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys) Kuva 10. Piilolanniemen kärjen peltoalue. Alueella oli maastokäynnin aikaan jo aloitettu rakennustyöt. 10 LÄHTEET Hanski, I. K. 2006: Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi, loppuraportti. 35 s. (luettu ) Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet. OIVA-paikkatietopalvelu (luettu ) 12 (13) LUONTOSELVITYS, PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Piilolanniemi_LUONTOSELVITYS.docx

43 Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys, Suomen lepakkolajit. (luettu ) Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen Ympäristökeskus. Luonto ja luonnonvarat. 196 s. SYKEn lajiesittelyt. Liito-orava. Päivitetty CF967C87DC%7D/38084 (luettu ) SYKEn lajiesittelyt. Pohjanlepakko. Päivitetty (luettu ) Ymparisto.fi: Suomen raportti EU:n komissiolle luontodirektiivin toimeenpanosta kaudella C5C585%7D/35216 LUONTOSELVITYS, PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (13) Piilolanniemi_LUONTOSELVITYS.docx

44 LIITE Piilolanniemen asemakaavan muutos Liito-orava MERKINTÖJEN SELITYS: asemakaava-alueen rajaus liito-orava ELY (2008/2009) Pohjakartta-aineistot: MML 2015 liito-orava :5000 Pvm Piirt. ADE Tark. Sustainable engineering and design

45 LIITE Piilolanniemen asemakaavan muutos Lepakkokartoitus MERKINTÖJEN SELITYS: asemakaava-alueen rajaus selvitysreitti pohjanlepakko pohjanlepakko Pohjakartta-aineistot: MML :5000 Pvm Piirt. ADE Tark. Sustainable engineering and design

46 LIITE Piilolanniemen asemakaavan muutos Luontoarvot MERKINTÖJEN SELITYS: asemakaava-alueen rajaus säilytettävä metsäalue Luontodirektiivin liitteen IV lajit: pohjanlepakko liito-orava Pohjakartta-aineistot: MML : Pvm. Piirt. ADE Tark. Sustainable engineering and design

47 PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS E METSÄ FIBRE OY SWECO YMPÄRISTÖ OY

48 Muutoslista Oona-Lina Alila Elisa Huotari Elisa Huotari, Anna Jokiranta VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

49 Sisältö 1 YLEISTÄ Selvitysalue Muut alueen liikennejärjestelyitä koskevat suunnitelmat ja selvitykset NYKYTILANNE Alueen ominaispiirteet ja maankäyttö Nykyinen ajoneuvoliikenteen verkko Tehtaankatu Piilolantie Kuhnamontie Terveyskatu Liittymät Koulutuskeskuksen (POKE) liikennejärjestelyt Raskas liikenne Joukkoliikenne Kevyen liikenteen yhteydet Liikennemäärät ja ennusteet Liikenneturvallisuus ja onnettomuudet SELVITYSALUEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET LIIKENNEVERKKOON Maankäytön kehittyminen ja liikennemäärät Vaikutukset tie- ja katuverkostoon LIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTARPEET Tehtaankatu Tehtaankadun/Kuhnamontien liittymä Koulutuskeskuksen (POKE) liikennejärjestelyt Kevyen liikenteen yhteydet YHTEENVETO JA SUOSITUKSET PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS (39) _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

50 ALKUSANAT Tämä liikenneselvitys on laadittu Metsä Fibre Oy:n toimeksiannosta Sweco Ympäristö Oy:ssä Piilolanniemen asemakaavan tueksi. Selvityksen laatimisesta ovat vastanneet Ins. AMK Elisa Huotari, Ins. AMK Anna Jokiranta ja DI Oona-Lina Alila. Selvityksessä tarkastellaan liikenteen nykytilaa ja nykyistä ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen verkkoa. Lisäksi selvityksessä tutkitaan alueen maankäytön kehittymisen vaikutuksia liikenteeseen ja liikenneverkkoon. Työssä määritetään mahdolliset liikenneverkon ongelmat, puutteet ja kehittämistarpeet. Työn painopisteenä on liikenneturvallisuus ja liikenteen jäsentelyn selkeyttäminen erityisesti kevyen liikenteen näkökulmasta koulutuskeskuksen liikennejärjestelyt Tehtaankadun kehittäminen 1 YLEISTÄ 1.1 Selvitysalue Selvitysalue sijaitsee Äänekosken keskustan eteläpuolella, Piilolanniemen alueella. Alue rajautuu pohjoisessa Kotakennääntiehen, joka on yksi Äänekosken pääkaduista. Idässä ja etelässä alue rajautuu Kuhnamon vesistöön, lännessä terveysasemaan sekä asutusalueisiin. Liikenneselvityksen painopiste on ollut kuvassa 1 esitetyllä violetilla alueella, mutta liikenteen vaikutuksia määritettäessä tarkastelualue on ollut laajempi (kuvassa 1 punainen raja) Alueen liikenteellinen vaikutusalue on rajattu punaisella kuvaan 1. Violetilla värillä on korostettuna alue, jossa on liikenneselvityksen pääpainopiste. 2 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

51 Kuva 1. Selvityksen liikenteellinen vaikutusalue (punainen rajaus) ja pääpainopiste (violetti alue) 1.2 Muut alueen liikennejärjestelyitä koskevat suunnitelmat ja selvitykset Selvitysalueen liikennejärjestelyihin liittyen on aiemmin laadittu mm. seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: - Kotakennääntien liikenneturvallisuus tarkastelu, A-Insinöörit, Tehtaankadun ja Kotakennääntien liittymän liikenteellinen tarkastelu kiertoliittymänä, A-Insinöörit, Äänekosken liikenneselvitys, WSP, Äänekosken biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, Metsä Fibre Oy, 2014 PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS (39) _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

52 2 NYKYTILANNE 2.1 Alueen ominaispiirteet ja maankäyttö Piilolanniemi sijaitsee Kuhnamojärven rannalla, alle kilometri Äänekosken keskustasta etelään. Piilolanniemen eteläosa on pääasiassa pientalovaltaista asutusta, sekametsää ja peltoaluetta. Alueen pohjoisosassa sijaitsee Piilolan palvelukeskus, Äänekosken terveysasema, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE, päivittäistavarakauppa Lidl sekä Metsä Board:n teollisuusalue. Teollisuusalueen pohjoispuolella sijaitsee lisäksi Äänekosken taidemuseo ja matkailuneuvonta. Vasta laajennetun terveysaseman kanssa samassa korttelissa toimii myös päiväkoti. Kuva 2. Piilolanniemen nykyinen maankäyttö 4 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

53 Maakuntakaava Äänekoskella on voimassa Ympäristöministeriön vuonna 2009 vahvistama Keski- Suomen maakuntakaava. Kuvassa 3 on ote maakuntakaavasta. Kuva 3. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (Piilolanniemi rajattu punaisella katkoviivalla) Keski-Suomen maakuntakaavassa Ääneseudun kaupunkialue on kokonaisuudessaan merkitty kaupunkikehittämisen kohdealueeksi. Suunnittelumääräyksenä on muun muassa, että tulevassa kehityksessä on kiinnitettävä huomioita taajamarakenteen tiivistämiseen ja suurteollisuuden liikenteellisten olosuhteiden sujuvuuteen. Kaavassa Piilolanniemi on osoitettu pääasiassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Osa Piilolanniemeä ja sen itäpuoliset lähialueet on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Alueen ja lähiympäristön suunnittelussa tulee huomioida vaarallisten aineiden käyttöön, varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät riskit. PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS (39) _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

54 Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Äänekoski 2020 osayleiskaava on parhaillaan vireillä ja se on ollut kaavaluonnoksena nähtävillä vuonna Kaavan jatkoaikataulu on sidoksissa Vt:n 4 linjauksen täsmentymiseen, johon kaavan keskeiset tavoitteet liittyvät. Muut osayleiskaavan tavoitteet liittyvät muun muassa Äänekosken sisääntuloväylien suunnitteluun ja taajaman kasvualueiden määrittämiseen. Kuvassa 4 on ote Äänekoski 2020 osayleiskaavan luonnoksesta. Kuva 4. Ote Äänekoski 2020 osayleiskaavan luonnoksesta Osayleiskaavan luonnoksessa Piilolanniemen itäosa on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T) sekä teollisuus- ja varasto-/viheralueeksi (T/V). Äänekosken terveyskeskuksen, Piilolan palvelukeskuksen ja POKE:n alueet on merkitty julkisten ja hallinnon alueeksi (PY). Lisäksi alueelle on osoitettu kaksi palvelujen ja hallinnon aluetta (P), pientalovaltaista asutusta (AP) sekä suojaviheralue (EV) teollisuusalueen ja asuinalueiden väliin. Teollisuusalueen pohjoispuolelle on osoitettu keskustatoimintojen alue (C). Yleiskaavaan on merkitty myös muutamia kohteita, joissa on suojeltava rakennus tai suojeltava rakennettu ympäristö (vihreä neliö). 6 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

55 Asemakaava Äänekosken kaupungin ajantasaisessa asemakaavayhdistelmässä Piilolanniemeen on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueita (K), toimitilarakennusten korttelialueita (KT), yleisten rakennusten korttelialue (Y), opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO), sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS), asuinrakennuksia (AO, AOR, AKR), erityisasumisen korttelialue (AE), teollisuusrakennusten korttelialue (TT) sekä suojaviheralue ja maisemahoitoalue (EM)/teollisuusrakennusten alue (TT). Kuva 5. Piilolanniemen ajantasainen asemakaava PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS (39) _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

56 Piilolanniemessä ja lähialueilla on vireillä seuraavat asemakaavat: Terveyskeskuksen asemakaavan muutos. Äänekoskelle on suunnitteilla uuden terveysaseman rakentaminen nykyisen terveysaseman tontille. Alueen voimassa oleva kaava ei vastaa kerrosluvun osalta suunniteltua rakennushanketta. Edellytykset rakennusluvan myöntämiselle voidaan kerrosluvun osalta ratkaista poikkeamismenettelyllä, mutta samalla on tarkoituksenmukaista käynnistää laaja-alaisempi suunnittelutyö terveysaseman alueelle soveltuvien toimintojen määrittämiseksi. Piilolanniemen asemakaavan muutos. Kaavamuutoksen tarkoituksena on tarkastella alueen liikenteellisiä järjestelyjä erityisesti Tehtaankadun osalta ja päivittää kaavamääräyksiä Piilolanniemessä sekä suoja-alueella. Kuva 6. Piilolanniemen asemakaavan muutos Kotakennääntien liikenneympyrän asemakaavan muutos (yhdistetty suunnittelualue, Kotakennääntie-Tehtaankatu ja Viiskulman alue) Kaavamuutoksen tarkoituksena on laajentaa katualueen rajausta liittymäalueilla ja mahdollistaa kiertoliittymien rakentaminen Kotakennääntie-Tehtaankadun sekä Viiskulman liittymäalueille 8 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

57 Kuva 7. Kotakennääntien liikenneympyrän asemakaavan muutos (yhdistetty suunnittelualue, Kotakennääntie-Tehtaankatu ja Viiskulman alue) Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos. Kaavalla on tarkoitus luoda toiminnallisesti hyvät edellytykset Äänekosken uudelle lukiolle, joka mahdollisesti rakentuu Kuhnamontien varteen, Lidilin viereiselle peltoalueelle. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavan Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt hyväksymispäätöksestä tehdyn valituksen Tällä hetkellä valitus on korkeimman hallintooikeuden käsittelyssä. Kuva 8. Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS (39) _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

58 2.2 Nykyinen ajoneuvoliikenteen verkko Suunnittelualueen nykyisen liikenneverkon muodostavat Kuhnamontie, Terveyskatu, Piilolantie ja Tehtaankatu sekä alueen sisäiset tonttikadut ja yhteydet. Kotakennääntie, joka toimii Äänekosken pääsisääntuloväylänä Valtatieltä 4, kulkee heti suunnittelualueen pohjoispuolella. Kotakennääntie yhdistyy alueen toiseen sisääntuloväylään ja erityisesti Äänekosken sisäistä liikennettä palvelevaan Äänekoskentiehen (st 642) Viiskulman liittymässä. Äänekosken keskustataajamassa on 40 km/h aluerajoitus. Kuvassa 6 on esitettynä alueen liikenneverkko. Kuva 9. Piilolanniemen liikenneverkko 10 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

59 2.2.1 Tehtaankatu Tehtaankatu on Kotakennääntien ja Piilolanniemen teollisuusalueen välillä kulkeva pohjois-eteläsuuntainen katu. Katu on asfalttipäällysteinen ja osittain valaistu. Välillä Kotakennääntie Kuhnamontie katu on kanavoitu kokonaisuudessaan ja ajosuunnat erotettu toisistaan korotetulla liikennesaarekkeella. Molemmissa ajosuunnissa kääntyvälle liikenteelle on varattu erillinen ryhmittymiskaista. Tällä osuudella kadun molemmin puolin kulkee yhdistetty jalankulku ja pyörätie, joka on erotettu ajoradasta viherkaistalla. Kuva 10. Tehtaankadun pohjoisosaa Kuhnamontien liittymästä etelään Tehtaankatu on jokseenkin jäsentelemätön ja paikoin huonossa kunnossa. Kadulla ei ole lainkaan tiemerkintöjä. Tehtaankadun ja Kuhnamontien lounaiskulmassa on lyhyt kevyen liikenteen väylän osuus, joka on erotettu ajoradasta reunatuella. Tehtaankadun länsipuolelta on kolme erillistä tonttiyhteyttä POKE:n alueelle. PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS (39) _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

60 Kuva 11. Tehtaankadun eteläosaa pohjoisen suunnasta kuvattuna Kuva 12. Tehtaankadun eteläosaa etelän suunnasta kuvattuna 12 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

61 2.2.2 Piilolantie Piilolantie on pääasiassa Äänekosken terveyskeskusta, POKE:a ja alueen asutusta palveleva pohjois-eteläsuuntainen katu. Katu yhdistyy pohjoisessa Kuhnamontiehen ja etelässä Sipisenkatuun (soratie). Katu on asfalttipäällysteinen ja valaistu. Piilonlantien molemmin puolin kulkee yhdistetty jalankulku ja pyörätie. Kadun länsipuolella väylä on erotettu ajoradasta viherkaistalla ja itäpuolella korotetulla reunatuella. Väylät päättyvät Piilolan palvelukeskukseen johtavan tonttiliittymän kohdalla. Kuva 13. Piilolantietä pohjoisesta kuvattuna Piilolantien alkupäässä on suhteellisen monta tonttiliittymää terveyskeskuksen alueelle (4 kpl noin 140 metrin matkalla). POKE:n alueelle johtavia tonttiliittymiä on kadun varrella kaksi Kuhnamontie Kuhnamontie sijaitsee Lönnrotinkadun ja Mannilantien välillä. Kuhnamontien länsiosa on katualuetta ja palvelee pääasiassa alueen asutusta sekä palveluja. Kuhnamontien itäosa palvelee Piilolanniemen teollisuutta. Kuhnamontie on asfalttipäällysteinen ja valaistu välillä Lönnrotinkatu-Mannilantie. Kuhnamontien pohjoispuolella kulkee kevyen liikenteen väylä lähes Äänekosken Taidemuseon liittymästä Terveyskadulle saakka. Väylä on erotettu ajoradasta viherkaistalla. Terveyskeskuksen kohdalla myös Kuhnamontien eteläpuolella kulkee kevyen liikenteen väylä, joka on erotettu ajoradas- PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS (39) _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

62 ta korotetulla reunatuella. Terveyskeskuksen kohdalla yhdistetty jalankulku ja pyörätie on leveämpi (noin 5 m) kuin alueella muuten. Kuva 14. Kuhnamontie terveyskeskuksen pääsisäänkäynnin kohdalla Kuva 15. Kuhnamontie Tehtaankadun liittymästä länteen 14 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

63 Kuva 16. Kuhnamontien itäosaa (Taidemuseon kohta) Tehtaankadun liittymästä itään Kuhnamontie on osin jäsentelemätöntä ja huonossa kunnossa. Tältä osaltaan Kuhnamontie ei ole virallista katualuetta, vaan on teollisuustontin sisäinen tieyhteys. Tiemerkinnät ovat kuluneet lähes täysin Terveyskatu Terveyskatu on pääasiassa alueen asutusta ja terveyskeskusta palveleva pohjoiseteläsuuntainen katu. Pohjoisessa katu liittyy Kotakennääntiehen ja etelässä päättyy hieman terveyskeskuksen jälkeen. Terveyskatu on asfalttipäällysteinen ja valaistu. Kadun itäpuolella kulkee kevyen liikenteen väylä, joka on erotettu ajoradasta korotetulla reunatuella. PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS (39) _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

64 Kuva 17. Terveyskatua pohjoisen suunnasta kuvattuna Kuva 18. Terveyskatua etelän suunnasta kuvattuna 16 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

65 2.2.5 Liittymät Tehtaankatu-Kuhnamontie liittymä Tehtaankatu-Kuhnamontie on nelihaarainen tasoliittymä, jossa Tehtaankatu on kanavoitu Kuhnamontien pohjoispuolella. Tehtaankadun eteläisessä tulosuunnassa on tulppasaareke. Kuhnamontien tulosuunnilla ei ole korotettuja liikennesaarekkeita tai tiemerkinnöin toteutettuja sulkualueita. Kevyt liikenne risteää ajoneuvoliikenteen kanssa tasossa Tehtaankadun pohjoisella ja Kuhnamontien läntisellä tulosuunnalla. Molemmat tulosuunnat on varustettu suojatiellä. Kuva 19. Tehtaankatu-Kuhnamontie liittymäalue Liittymässä etuajo-oikeutettuja suuntia ovat Tehtaankadun pohjoinen sekä Kuhnamontien itäinen tulosuunta. Poikkeavat väistämissäännöt ja kohtalaisen laaja liittymäalue lisäävät onnettomuusriskiä liittymässä. Toisaalta laaja liittymäalue mahdollistaa raskaan kaluston sujuvan liikennöinnin. Näkemät liittymäalueella ovat pääasiassa hyvät. Kesäaikaan Kuhnamontien länsipuolella sijaitseva koivukuja saattaa kuitenkin aiheuttaa näkemäesteen Tehtaankadun eteläiseen tulosuuntaan. Liittymästä on tehty toimivuustarkastelu (Äänekosken liikenneselvitys, SITO, 2014) nykytilanteen sekä ennustetilanteen liikennemäärillä. Ennusteliikennemäärissä on huomioitu uusi biotuotetehdas sekä lukion liikennemäärät. Liittymän toimivuus on erittäin hyvä molemmilla liikennemäärillä. Keski-Suomen pelastuslaitoksen mukaan liittymässä on tapahtunut yksi liikenneonnettomuus vuosien välisenä aikana. Onnettomuudessa osallisina olivat henkilöauto ja mopo. PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS (39) _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

66 Kuva 20. Tehtaankatu-Kuhnamontie liittymä idästä kuvattuna Kuhnamontie-Piilolantie liittymä Kuhnamontie-Piilolantie on avoin kolmihaarainen tasoliittymä, jossa Piilolantien tulosuunta on väistämisvelvollinen. Kuva 21. Kuhnamontie-Piilolantie liittymä Piilolantien suunnasta kuvattuna 18 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

67 Liittymäalueen kaakkoiskulmassa sijaitsee pieni sorapintainen pysäköintialue, ja liittymän länsipuolella on tonttiyhteys Kuhnamontien pohjoispuolella sijaitsevaan Lidliin sekä Kuhnamontien yli kulkeva suojatie. Kuhnamontie on korotettu Lidlin tonttiyhteyden ja suojatien välisellä alueella. Korotettu alue on pitkähkö ja matalahko. Lisäksi korotetun alueen tiemerkinnät on tehty viisteen sijaan viisteen eteen ja viisteeseen, jolloin tiemerkinnät saattavat aiheuttaa epäselvyyttä suojatien sijainnista. Esimerkki on alla olevassa kuvassa 22. Suojatien oikea sijainti Ajoyhteys Lidliin Kuva 22. Henkilö ylittää tien kohdassa, jossa korotettu liittymäalue alkaa. Korotetun liittymäalueen tiemerkinnät voi sekoittaa suojatiemerkintöihin. PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS (39) _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

68 Kuhnamontie-Terveyskatu liittymä Kuhnamontie-Terveyskatu on nelihaarainen tasoliittymä, jossa Kuhnamontie on väistämisvelvollinen. Liittymäalue on korotettu, ja Kuhnamontien itäisessä ja Terveyskadun pohjoisessa tulosuunnassa on suojatie (kuva 19). Kuva 23. Kuhnamontie-Terveyskatu liittymä Koulutuskeskuksen (POKE) liikennejärjestelyt POKE:n alueelle on nykyisin neljä liittymää. Liittymät sijaitsevat Piilolantiellä ja Tehtaankadulla. Koulutuskeskuksen käyttäjiä ovat koululaisten ja henkilökunnan lisäksi asiakkaat, jotka tuovat ajoneuvoja huollettavaksi koululle. Koulun alueella liikkuu myös raskaita ajoneuvoja, kuten metsäkoneita, rekkoja sekä puutavara-autoja. Kuvassa 24 on merkittynä punaisilla nuolilla koulun sisääntuloliittymät ja pysäköintialueet. 20 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

69 Kuva 24. POKE:n liittymät ja pysäköintialueet 2.3 Raskas liikenne Alueen raskas liikenne syntyy pääasiassa nykyisen sellutehtaan turve- ja kemikaalikuljetuksista, joita syntyy keskimäärin 270 ajoneuvoa / vrk. Iltahuipputunnin osuus tästä raskaan liikenteen määrästä on noin 17 ajon./h. Raskas liikenne suuntautuu pääasiassa valtatieltä 4, Kotakennääntien kautta Tehtaankadulle ja itään Kuhnamontielle. 2.4 Joukkoliikenne Äänekoskella liikennöi kaksi kaupungin sisäistä linjaa: Äänekoski-Suolahti, joka kiertää tarvittaessa sekä terveysaseman että POKE.n kautta, ja Äänekoski keskusta- Mämmensalmi, joka kiertää tarvittaessa terveysaseman kautta. Piilolanniemen lähimmät joukkoliikenteen pysäkit on esitetty kuvassa 25. PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS (39) _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

70 Kuva 25. Piilolanniemen linja-autopysäkit Äänekosken matkahuolto, josta kulkevat kaikki alueen sekä lähi- että kaukoliikenteen linjat, sijaitsee noin 500 metriä Piilolanniemestä pohjoiseen, Työskintien varrella. Alueella liikennöivien linja-autojen reitit kulkevat pääasiassa Tehtaankatua Kuhnamontielle. 2.5 Kevyen liikenteen yhteydet Kaikki alueen nykyiset kevyen liikenteen väylät ovat yhdistettyjä jalankulku ja pyöräilyteitä. Kuvassa 26 on esitettynä alueen kevyen liikenteen verkko. 22 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

71 Liite 3 Piilolanniemen asemakaavan muutos Kaavaselostus Kuva 26. Kevyen liikenteen yhteydet alueella Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet alueella ovat pääosin yhtenäiset. Ainoastaan Kuhnamontieltä, väliltä Piilolantie -Tehtaankatu puuttuu eteläpuoleinen kevyen liikenteen väylä. Kevyt liikenne risteää ajoneuvoliikenteen kanssa tasossa kaikissa yllä olevan kuvan mukaisissa suojatie paikoissa. Ylityspaikat ovat pääosin pyörätien jatkeita, lukuun ottamatta Piilolantietä. Suojatiesaarekkeet löytyvät ainoastaan Kotakennääntieltä ja Tehtaankadulta. 2.6 Liikennemäärät ja ennusteet Liikennemäärät on otettu Äänekosken liikenneselvityksestä (WSP, 2015). Piilolantien liikennemääristä ei ole tietoa. Tehtaankadun nykytilan ja ennustetilanteen liikennemäärät ovat kadun pohjoispäästä. Liittymän eteläpuolella raskasta liikennettä arvioidaan tulevaisuudessa olevan noin 600 ajoneuvoa/vrk. 23 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

72 Taulukko 1. Selvitysalueen liikennemäärät huipputunnin aikana nyky- ja ennustilanteessa (Äänekosken liikenneselvitys, WSP, 2015) Tie/Katu ajon./h (ras %) ajon./h 2035 (ras %) Terveyskatu 230 (1) 272 (1) Kuhnamontie 241 (2) 277 (2) Tehtaankatu 420 (4) 515 (10) 2.7 Liikenneturvallisuus ja onnettomuudet Keski-Suomen aluepelastuslaitoksen tietojen mukaan Piilolanniemen alueella on tapahtunut kaksi liikenneonnettomuutta vuosien välisenä aikana. Toinen onnettomuuksista on tapahtunut Terveyskadun ja Kuhnamontien liittymässä ja toinen Kuhnamontien ja Tehtaankadun liittymässä. Terveyskadun liittymässä sattuneessa onnettomuudessa osallisena oli kaksi henkilöautoa, ja Tehtaankadun onnettomuudessa henkilöauto ja mopo. 3 SELVITYSALUEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET LIIKENNEVERKKOON 3.1 Maankäytön kehittyminen ja liikennemäärät Piilolanniemen itäpuolella Kuhnamon vesistön toisella puolella sijaitsevalle tehdasalueelle on suunnitteilla uusi biotuotetehdas. Rekoin hoidettavat puukuljetukset lisäävät alueen raskasta ajoneuvoliikennettä nykyisestä. Kulku tehtaalle hoidetaan Tehtaankadun tehdasalueen eteläosaan tehtävän uuden siltayhteyden kautta. Uuden lukion kaava on vireillä Kuhnamontien varrelle Lidlin viereen. Uuden koulun myötä alueen kevyen liikenteen käyttäjien ja erityisesti koululaisten määrä tulee kasvamaan huomattavasti. Terveyskeskuksen asemakaavan muutoksen myötä alueelle saattaa sijoittua tulevaisuudessa muun muassa palveluasumista ja senioriasuntoja. Uusi kaava on lisäksi vireillä Viiskulman liittymän ja Kotakennääntien/Tehtaankadun liittymän alueelle. Molempiin liittymiin on tarkoitus tehdä kiertoliittymät. Tehtaankadun ja Kuhnamontien liittymän koillispuolella on kaavassa KT-alue, jolle saa rakentaa maksimissaan kaksikerroksisia toimistorakennuksia. Tehtaankadun ja Kuhnamontien liittymän kaakkoiskulmaukseen mahdollisesti tehdään polttoaineenjakeluasema rekoille. Jakelu piste olisi tarkoitettu tehtaalla asioiville ajoneuvoille, jolloin se ei lisäisi alueen raskasta liikennettä. 24 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

73 Alueen liikennemäärien voidaan kokonaisuudessaan arvioida kasvavan maltillisesti. Poikkeuksena Tehtaankatu, jonka raskaan liikenteen määrät tulevat kasvamaan merkittävästi. Uusien alueiden rakentamisen aikana liikenteen määrä voi kasvaa merkittävästi hetkellisesti. 3.2 Vaikutukset tie- ja katuverkostoon Tehtaankadun kantavuutta on parannettava Kuhnamontiestä eteenpäin tehdasalueelle kasvavan raskaan liikenteen määrän vuoksi. Lisäksi kadun jäsentelyä on selkeytettävä turvallisen liikenneympäristön takaamiseksi. Tehtaankadun eteläosasta on tehtävä kulkuyhteys Kuhnamontien vesistön yli tehdasalueelle. Liikennemäärät Kuhnamontiellä, Piilolantiellä ja Terveyskadulla kasvavat jonkin verran. Kasvu ei kuitenkaan ole merkittävää ja Tehtaankadun/Kuhnamontien liittymään tehdyn toimivuustarkastelun perusteella liittymä pystyy hyvin välittämään myös ennusteliikennemäärät. Ottaen huomioon raskaan liikenteen merkittävä kasvu, Tehtaankadun käyttötarkoituksen muuttuminen tehtaan rekkojen sisääntuloväyläksi ja koululaisten runsas määrä, voidaan katsoa, ettei Tehtaankadun ja Kuhnamontien nelihaarainen tasoliittymä ole tarpeeksi turvallinen kaikille käyttäjille. Liittymää on tarpeen kehittää liikenneturvallisuuden kannalta paremmaksi. Tehtaankadun siirtyessä tehtaan omistukseen ja sen käyttötarkoituksen muuttuessa on muu liikenne tarkoituksen mukaista poistaa väylältä. Koulutuskeskuksen Tehtaankadun puoleisten ja Tehtaankadun itäpuolella sijaitsevien vanhojen rakennusten liittymille on syytä etsiä korvaavat reitit. Kevyen liikenteen määrä tulee kasvamaan merkittävästi uuden lukion myötä. Kasvavien käyttäjämäärien sekä runsaan raskaan liikenteen määrien vuoksi kevyen liikenteen yhteyksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota ja on suositeltavaa esimerkiksi ohjata kevyen liikenteen käyttäjät kauemmas Tehtaankadun raskaasta liikenteestä. 4 LIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTARPEET 4.1 Tehtaankatu Nykytilanteessa Tehtaankatu on Äänekosken kaupungin katu, mutta se on tarkoitus muuttaa Kuhnamontiestä etelään Piilolanniemen asemakaavoituksen yhteydessä tehtaan omistukseen. Tehtaankadun eteläosan ja Piilolanniemen kärjen muiden toimintojen kuten rekkaparkin ja laydown alueiden suunnittelu on kesken Sweco Ympäristö Oy:llä ja SITO:lla. Tämän vuoksi Tehtaankadun eteläosan ja Piilolanniemen eteläkärjen liikenneratkaisuihin ei oteta tässä selvityksessä enempää kantaa. Kuvassa 27 on SITO:n laatima suunnitelmakartta eteläkärjen uusista tieyhteyksistä, sillasta sekä rekkaparkista. PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS (39) _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

74 Kuva 27. Tehtaankadun ja rekkaparkin suunnitelmakartta (SITO) Tehtaankadun varrelle Tehtaankadun ja Kuhnamontien liittymän kaakkoispuolelle tarkasteltiin polttoainejakeluaseman mahdollisuutta rekoille. Jakeluasemaa ei kuitenkaan tulla toteuttamaan tarkastellulle paikalle. Tarkastellun alueen sijainti, mahdolliset kulkureitit sekä liittymät alueelle on merkittynä kuvaan 28. Rekat tulevat jakeluasemalle matkalla poistuessaan tehdasalueelta joko Tehtaankadulta etelästä tai Kuhnamontieltä idästä. Alueen muodon ja tilan vähyyden vuoksi rekat eivät mahdu kääntymään alueella, joten liikkuminen alueella täytyy tapahtua yksisuuntaisesti ja sisäänajolle ja poistumiselle on osoitettava omat liittymät. Alueen tekeminen polttoainejakelupisteeksi voisi antaa alueelle tehtävän ja kokonaisuudesta tulisi tällöin viimeistellympi. 26 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

75 PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS Kuva 28. Raskaan liikenteen reitit polttoaineen jakeluasemalle Tehtaankatu tulee palvelemaan jatkossa suuren rekkamäärän tarpeita. Kadulta tulee tästä johtuen mahdollisuuksien mukaan ohjata pois kaikki muu ajoneuvo- ja kevyt liikenne. Tehtaankadun pohjoisosaa Kuhnamontien liittymään asti käyttävät alueen palveluita käyttävät. Tätä liikennettä ei voida katkaista alueen liikenteen sujuvuuden vuoksi. Tehtaankadun eteläosa Kuhnamontien liittymästä etelämmäksi on mahdollista saada pelkästään rekkaliikenteen käyttöön. Tämä tarkoittaa nykyisten liittymien poistamista Tehtaankadun molemmilta puolilta. Itäpuolella kulku Rakennuspysäkille sorakentän poikki poistetaan ja länsipuolella koulutuskeskuksen kaksi liittymää poistetaan. Myös jalankulkijat ja pyöräilijät tulee ohjata kauemmas Tehtaankadusta. Näiden toimenpiteiden voidaan katsoa olevan välttämättömiä, jotta alueen ja erityisesti Tehtaankadun liikenneturvallisuus tulee huomioitua riittävällä tasolla. 27 (39) _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

76 4.2 Tehtaankadun/Kuhnamontien liittymä Liittymä on nelihaaraliittymä. Liittymän liikennemäärät tulevat kasvamaan, mutta tehtyjen simulointien perusteella voidaan katsoa, että liittymä pystyy välittämään myös tulevaisuudessa liikennemäärät niin, että välityskyky säilyy hyvänä. Nelihaarainen liittymä on liikenneturvallisuuden kannalta huono. Liittymän pääsuunta on nykytilanteessa Tehtaankatu pohjoiseen ja Kuhnamontie itään. Jatkossa pääsuunta muuttuu, kun rekat siirtyvät käyttämään Tehtaankadun päästä tehtävää uutta siltayhteyttä tehtaalle. Liittymää käyttää huomattava määrä raskasta liikennettä sekä koululaisia esimerkiksi mopoilla ja iäkkäitä ihmisiä terveysaseman sijoittuessa alueelle. Näiden seikkojen vuoksi voidaan katsoa, että liittymää on suositeltavaa parantaa. Turvallisinta olisi, jos raskas liikenne olisi mahdollista eriyttää muusta liikenteestä esimerkiksi muuttamalla Tehtaankatu koko matkaltaan ainoastaan raskaan liikenteen käyttöön. Tämä ratkaisu vaatisi kuitenkin Kuhnamontien läntisen haaran katkaisemisen ja tämän seurauksena kaikki POKE:n, terveysaseman, Lidlin ja tulevaisuudessa myös lukion sekä alueen asukkaiden liikenne ohjautuisi kokonaisuudessaan Terveyskadulle ja siitä eteenpäin Kotakennääntien liittymään, mikä huonontaisi alueen liikenteen sujuvuutta. Tämän vuoksi seuraavaksi on käyty läpi vaihtoehtoisia keinoja Tehtaankadun ja Kuhnamontien liittymän liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Ajo-oikeuksien muuttaminen, pakollinen pysähtyminen Tehtaankatu on tulevaisuudessa liikennemäärien perusteella pääsuunta. Kärkikolmioiden laittaminen molemmille sivusuunnille ei katsota olevan tarpeeksi riittävä toimenpide liittymän turvallisuuden parantamiseksi. Tämän vuoksi molemmille sivusuunnille on suositeltavaa laittaa pakollinen pysähtyminen (STOP-liikennemerkit). Pakollisen pysähtymisen tarkoituksena on varmistaa, että sivusuuntien kuljettajat pysähtyvät ennen liittymää ja varmistavat kulkureitin olevan vapaana ennen liikkeelle lähtöä. Vaarana on, että ilman kunnon valvontaa, osa käyttäjistä ei noudata merkkejä. Miniporrastettu liittymä (oikea-vasen porrastus) Miniporrastetussa liittymässä sivuteiden liittymäkeskipisteiden välinen minimietäisyys on 10 metriä. Liittymän tarkoituksena on estää sivuteiden suora pääsuunnan läpiajo. Miniporrastus siirtää ajolinjaa suoraan ajettaessakin sen verran, että kuljettajan on pakko hidastaa. Miniporrastus on mahdollista tehdä oikea-vasen tai vasen-oikea porrastuksena. Tehtaankadun ja Kuhnamontien liittymässä on suositeltavampaa tehdä vasen-oikea porrastus, jolloin Tehtaankadulla on mahdollista säilyttää kanavoinnit Kuhnamontielle kääntyville. Kuvassa 29 on hahmotelma mahdollisesta miniporrastuksesta Tehtaankadun ja Kuhnamontien liittymässä. Raskas liikenne suuntautuu pääosin Tehtaankadun suuntaisesti, mutta osa raskaasta liikenteestä kääntyy myös Kuhnamontieltä idän suunnasta etelään Tehtaankadulle mennessään polttoaineenjakeluasemalle (jakeluaseman toteutuessa). Tämä käänty- 28 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

77 missuunta miniporrastetussa liittymässä saattaa aiheuttaa hankaluuksia raskaalle liikenteelle. Liittymän tarkemmassa suunnittelussa on ainakin huomioitava tarpeeksi laaja tila kääntymiselle. Tämä taas huonontaa liittymän jäsentyneisyyttä ja turvallisuutta. Vaihtoehtoinen mahdollisuus on ohjata nämä kääntyvät polttoaineasemalle tulevat kääntymään asemalle Kuhnamontieltä ennen liittymää. Alueen yksisuuntaisuuden vuoksi näiden rekkojen tulisi kiertää ensin Tehtaankadun kautta alueelle uudestaan. Tässä ratkaisussa huonona puolena on mahdollinen sekavuus liikennejärjestelyissä polttoainejakeluaseman alueella sekä uuden liittymän sijoittuminen Kuhnamontielle aivan Kuhnamontien ja Tehtaankadun liittymän välittömään läheisyyteen. Kuva 29. Hahmotelma miniporrastetusta liittymästä (vasen-oikea porrastus) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS Kiertoliittymä Kiertoliittymän tilantarve on suuri verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Liittymäalueella on alustavassa tarkastelussa todettu olevan riittävästi tilaa isonkin kiertoliittymän rakentamiselle. Maaston muodot sekä katujen risteäminen liittymässä kohtisuorassa, mahdollistavat geometrialtaan hyvän kiertoliittymän rakentamisen. Suuri tilantarve on kuitenkin huomioitava kaavoituksessa, sillä kiertoliittymä ei mahdu nykyiselle katualueelle. Raskaan liikenteen kannalta kiertoliittymä ei ole paras ratkaisu. Erityisesti vasemmalle kääntyminen on rekoille hankalaa. Rekat pystyvät kuitenkin ajamaan liittymässä, kun- 29 (39) _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

78 han sen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu raskaan liikenteen tarpeet rakentamalla riittävän iso kiertosaareke ja tekemällä se tarvittavilta osin yliajettavaksi. Yleisesti kiertoliittymän suurin etu muihin liittymiin nähden on liikenneturvallisuuden selkeä parantuminen. Kiertoliittymässä tapahtuvat onnettomuudet ovat lievempiä kuin tasoliittymässä tapahtuvat. Kiertoliittymä toimii myös pääsuunnan raskaan liikenteen ajonopeuksien hidastajana. Kiertoliittymän välityskyky on myös tavallista tasoliittymää parempi ja sen avulla voidaan parhaiten varautua tulevaisuuden maankäyttöön ja mahdollisesti kasvaviin liikennemääriin. Suuressa kiertoliittymässä ajonopeudet eivät kuitenkaan hidastu niin paljon kuin pienemmässä kiertoliittymässä. Lisäksi liittymän yliajettavuus lisää riskiä, että myös henkilöautot oikaisevat näissä kohdissa. Kiertoliittymän rakentamiskustannukset ovat yleensä selvästi korkeammat kuin tavallisen tasoliittymän. Kuva 30. Hahmotelma kiertoliittymän sijoittumisesta Liittymän parantamiskeinojen vertailu Seuraavaan taulukkoon 2 on koottuna merkittävimmät asiat edellä mainituista liittymän parantamiskeinoista. 30 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

79 Taulukko 2. Liittymän parantamiskeinojen vertailu. Vertailu on tehty käyttäen seuraavia arviointiperusteita. - - merkittävä negatiivinen vaikutus, - negatiivinen vaikutus, + - negatiivinen sekä positiivinen vaikutus, + positiivinen vaikutus ja + + merkittävä positiivinen vaikutus Liittymä säilyy ennallaan, ajo-oikeudet muutetaan Miniporrastettu liittymä (oikea-vasen porrastus) Kiertoliittymä Liikenneturvallisuus (ajoneuvot) -- liittymässä paljon raskasta liikennettä sekä koululaisia +estää suoran läpiajoliikenteen sivusuunnista ++vasemmalle kääntyminen on kiertoliittymässä turvallisempaa (mopot, mopoautot) ja iäkkäitä kuljettajia +selkeämmät kuin nelihaaraliittymässä ajo-oikeudet kuin tasoliittymässä. Onnettomuudet yleensä lievempiä kuin tasoliittymissä Liikenneturvallisuus --pääsuunnalla on merkittävä -- pääsuunnalla on merkittävä + yleensä heikentää kevyen (kevyt liikenne) määrä raskasta liikennettä ja ylitettäviä kaistoja 3 kahdessa määrä raskasta liikennettä ja ajonopeudet saattavat nousta liikenteen huomioimista, tässä tapauksessa kuitenkin toimii osassa, joten sen suojatieyli- suoralla katuosuudella, joten selvästi ajonopeuksien hidasta- tykset ovat vaarallisia sen suojatieylitykset ovat jana vaarallisia +vähentää yhden kaistan ylityksen Liikenteellinen toi- +- sivusuunnista saattaa +- sivusuunnista saattaa ++parantaa sivusuuntien mivuus joutua odottamaan. Tehdyssä joutua odottamaan. Tehdyssä palvelutasoa ja koko liittymän simuloinnissa kuitenkin todettu simuloinnissa kuitenkin todettu toimivuutta liittymän toimivan hyvin liittymän toimivan hyvin Raskaan liikenteen kulkemisen edellytykset ++Tehtaankatu on pääsuunta ja sivusuunnista tulevat väistävät -negatiivista vaikutusta voidaan vähentää huomioimalla raskaan liikenteen vasemmal- -negatiivista vaikutusta voidaan vähentää huomioimalla merkittävä raskaan liikenteen määrä le kääntyminen liittymän liittymän suunnittelussa ja suunnittelussa ja toteutukses- toteutuksessa (koko, yliajetta- sa vuus) Tilantarve ++ei vie tilaa muulta maankäytöltä + --kiertoliittymän on oltava halkaisijaltaan suuri, jotta raskas liikenne mahtuu hyvin kulkemaan Toteutettavuus ++ +on toteuttavissa geometrialtaan hyväksyttäväksi +on toteutettavissa geometrialtaan hyväksyttäväksi Kustannukset Tukee olemassa -lähiympäristössä ei ole muita -lähiympäristössä ei ole muita ++lähiympäristössä on kiertoliit- olevaa liikenneym- stop-liittymiä. Poikkeaa muus- porrastettuja liittymiä. Poikke- tymiä. Tukee hyvin liikenneym- päristöä ta liikenneympäristöstä aa muusta liikenneympäristös- päristöä. tä 31 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

80 Taulukon perusteella voidaan katsoa, että kaikissa parantamiskeinoissa on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Eniten positiivisia vaikutuksia on kuitenkin kiertoliittymällä ja liikenneturvallisuuden kannalta voidaan katsoa, että kiertoliittymä on selvästi suositeltavin ratkaisu. 4.3 Koulutuskeskuksen (POKE) liikennejärjestelyt Tehtaankadun huomattavasti kasvavan raskaan liikenteen vuoksi on suositeltavaa mahdollisuuksien mukaan poistaa henkilöautoliikennettä Tehtaankadulta. Tehtaankadun eteläosassa tämä on mahdollista poistamalla kulkuyhteys Rakennuspysäkille sekä molemmat POKE:n liittymät. Korvaavat ajoyhteydet POKE:lle on mahdollista järjestää myös muuta kautta. Kuvissa 31 ja 32 on osoitettu mahdollisuuksia POKE:n alueen liikennejärjestelyille. Koska POKE:n liittymät Tehtaankadun puolelta suositellaan suljettavaksi, on POKE:n länsiosien pysäköintialueille kulku mietittävä uudelleen. Korvaavat ajoyhteydet voidaan järjestää Piilolantien ja Kuhnamontien kautta (katso kuva 31) Mikäli uusia ajoyhteyksiä ei tehdä, on itäosiin kuitenkin mahdollista ajaa olemassa olevan liittymän kautta Piilolantien puolelta. Tämä ajoyhteys kulkee rakennusten välistä ja alueella on runsaasti jalankulkijoita. Tekemällä rakennusten välille korotetun suojatiealueen on kuitenkin mahdollista parantaa kävelijöiden turvallista kulkemista. Korotettu suojatiealue hidastaa autoilijoiden vauhdit. POKE:n olemassa olevat pysäköintialueet ovat osin jäsentelemättömiä ja niiden suunnittelulla voidaan alueille saada enemmän pysäköintipaikkoja nykytilanteeseen nähden. Pysäköintipaikkojen tarvetta voidaan vähentää myös osoittamalla hyvät ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet alueelle. Myös pyöräpysäköintiin on suositeltavaa panostaa ja tehdä alueelle katokselliset pyöräparkit kevyen liikenteen sisääntuloväylien läheisyyteen. Mikäli katsotaan, että pysäköintipaikkoja on kuitenkin puutteellisesti, on tässä selvityksessä tarkasteltu mahdollisuuksia lisätä alueen pysäköintialueita. Luontevin uusi alue on POKE:n pohjoispäässä oleva alue, joka rajautuu Piilolantien, Kuhnamontien ja Tehtaankadun väliin. Äänekosken kaupungin mukaan POKE:n tontin pohjoispuolella oleva alue on mahdollista kaavoittaa ja liittää POKE:n alueeseen. Alue on länsiosaltaan tasaista ja nykytilassa osittain sorapintaisena Terveysaseman pysäköintialueena. Itäosassa maanpinta viettää alaspäin Tehtaankadun suuntaan. Nykytilanteessa kävellen ja pyörällä koululle tulevat käyttävät Kuhnamontien ylittävää suojatietä ja tulevat sorapintaisen pysäköintialueen läpi POKE:n päätyyn. Tämä on suorin reitti keskustan suunnalta tuleville. Kevyen liikenteen käyttäjät valitsevat aina lyhimmän ja suorimman reitin kohteeseensa. Tämän vuoksi ei ole kannattavaa yrittää ohjata kävelijöitä ja pyöräilijöitä kiertämään toista reittiä. Vaarana on, että uusi reitti jää käyttämättä ja koululaiset oikaisevat joka tapauksessa vanhaa reittiä. 32 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

81 Koska tämä reitti halkaisee POKE:n pohjoispuolella sijaitsevan alueen, rajoittaa se alueen suunnittelua esimerkiksi pysäköintikäyttöön. Alueen suunnittelussa on hyvä huomioida, ettei ajoneuvoliikennettä tule ohjata risteävästi kevyen liikenteen käyttäjien kanssa. Tämän vuoksi pohjoispuolisen alueen suunnittelussa on mietitty länsi- ja itäpuolta omina alueinaan. Länsipuolinen alue on maanpinnan muodoista johtuen edullisempaa tehdä pysäköintialueeksi, mikäli alueella on tarvetta lisätä pysäköintipaikkojen määrää. Nykytilanteessa alueelle on liittymä Piilolantien puolelta. Tämä liittymä sijaitsee hyvin lähellä Kuhnamontien ja Piilolantien liittymää, joten liittymän sijaintia on suositeltavaa siirtää etelämmäksi. Mikäli tarve uusille pysäköintialueille on vielä suurempi, alueen itäpuoliselle osalle on mahdollista tehdä liittymä Kuhnamontien puolelta. Tarvittaessa tältä alueelta on mahdollista tehdä myös ajoyhteys olemassa olevalle pysäköintialueelle. Ajoyhteys kuitenkin vie tilaa olemassa olevan pysäköintialueelta ja hankaloittaa sen pysäköintijärjestelyitä, joten tämän tarpeellisuutta on syytä miettiä erityisesti. Kuva 31. POKE:n pohjoisosan liikennejärjestelyiden kehittäminen PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS (39) _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

82 POKE:n eteläosiin ajetaan nykytilanteessa Tehtaankadun puolelta ja liittymä POKE:lle sijaitsee rakennusten eteläpuolella. Tämä liittymä on suositeltavaa sulkea edellä mainituista syistä ja miettiä eteläosiin vaihtoehtoista kulkureittiä. Piilolantien puolelta on nykytilassa kevyen liikenteen polku asuntolan takaa. Polku kulkee asuntolan ja omakotiasutuksen välissä. Alustavassa tarkastelussa on katsottu, että polun paikalle olisi mahdollisuus tehdä ajoyhteys POKE:n eteläosiin. Koska täältä on tarvetta ainoastaan huoltoajolle, vähäiselle asiakasliikenteelle sekä auditorion pysäköintialueelle kulkeville, voidaan katsoa että liikennemäärät tulevat olemaan niin vähäiset, ettei niistä ole merkittävää haittaa asuntolan tai omakotitalojen asukkaille. Uusi ajoyhteys on merkittynä kuvaan 32. Ajoyhteyden tekeminen ehdotetulle kohdalle vaatii kuitenkin tarkempaa tarkastelua esimerkiksi tilan, maaston muotojen ja maaperän osalta. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös nykyistä Piilolantien pohjoisempaa liittymää, mutta uutta ajoyhteyttä eteläosasta voidaan pitää turvallisuuden kannalta parempana. Kuva 32. POKE:n eteläosan liikennejärjestelyiden kehittäminen 34 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

83 Kuva 33. Asuntolan ja omakotiasutuksen välissä kulkeva polku. 4.4 Kevyen liikenteen yhteydet Selvitysalueella on pääosin hyvä ja kattava kevyen liikenteen verkosto. Alueen toimijoiden vuoksi verkostoon on suositeltavaa kiinnittää erityistä huomiota. Tehtaankadulla on merkittävä raskaan liikenteen määrä ja alueella sijaitsee tulevaisuudessa todennäköisesti kaksi koulua sekä muun muassa terveysasema ja päiväkoti. Kevyen liikenteen käyttäjien, erityisesti koululaisten ja vanhusten, määrä on alueella merkittävä. Tämän vuoksi väylästön turvallisuus ja esteettömyys on huomioitava erityisen suurella painoarvolla. Kuvaan 34 on merkittynä kevyen liikenteen verkosto sekä verkoston kehittämistarpeet. PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS (39) _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

84 Kuva 34. Kevyen liikenteen verkoston kehittämistarpeet Kuhnamontien suojatieltä on suositeltavaa tehdä kevyen liikenteen väylä koulutuskeskukselle sekä Kuhnamontien vartta Piilolantien liittymään ja yhdistää Piilolantien itäpuolella olevaan väylään. Väylästön lisääminen parantaa turvallista kulkemista koulutuskeskukselle sekä parantaa esteetöntä kulkua Kuhnamontien toiselta puolelta esimerkiksi terveysasemalle. Kuhnamontien ja Piilolantien korotetun liittymäalueen korotuksen huomiomaalaukset on syytä muuttaa ohjeiden mukaiseksi viisteen osuudelle, jotta niitä ei sekoiteta suojatiehen. Kuvassa 35 on Tiehallinnon ohjeesta malli korotetun alueen maalauksista. 36 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

85 Kuva 35. Töyssyn/korotetun suojatien ohje (Tiehallinto, Liikenteen ohjaus; Tiemerkinnät, 2004) Kuhnamontien suojatie, joka sijaitsee lähimpänä Tehtaankadun liittymää, on suositeltavaa poistaa. Osa koulutuskeskuksen käyttäjistä käyttää nykyisin tätä suojatietä mennessään koulutuskeskukselle. Tehtaankadun varressa ei ole varsinaista kevyen liikenteen väylää liittymän eteläpuolella ja raskaan liikenteen määrä tulee kadulla olemaan huomattava. Väylän rakentamista Tehtaankadun varrelle ei voida pitää suositeltavana, koska kevyen liikenteen käyttäjät ei ole turvallisuuden vuoksi viedä rekkaliikenteen läheisyydessä. Tätä kevyen liikenteen yhteyttä ei katsottu myöskään tarpeelliseksi reitistön kokonaistarkastelussa. Suojatien poistaminen lisää myös Kuhnamontien ja Tehtaankadun liittymän turvallisuutta. Tämän vuoksi kaikki kevyen liikenteen käyttäjät on suositeltavaa ohjata lännempänä sijaitsevalle suojatielle. Piilolantien suojatie, joka sijaitsee lähimpänä Kuhnamontien liittymää, on suositeltavaa siirtää lähemmäs liittymää ja tehdä korotettuna, kuten muu liittymäalue. Tällöin saadaan Kuhnamontien eteläpuolen väylät yhdistettyä, eikä Piilolantien ylittäjien tarvitse kiertää suojatien vuoksi. Suojatien korottaminen lisää kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta. Tämä toimenpide kannattaa tehdä, kun edellä mainittu kevyen liikenteen väylä Piilolantieltä Kuhnamontien suojatielle on tehty. Kuhnamontieltä käännytään tällä hetkellä Kuhnamontien ja Piilolantien kulmauksessa olevalle parkkialueelle suojatien kohdalta. Tämä ratkaisu on liikenneturvallisuuden kannalta huono ja liittymä on suositeltavaa poistaa. Suojatien kohdalle on suositeltavaa laittaa vilkkuvalot parantamaan suojatien havaittavuutta. PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS (39) _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

86 5 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Piilolanniemen alueella on nykytilanteessa teollisuutta, palveluita sekä asutusta. Alueen liikenneverkko koostuu neljästä kadusta ja näiden kolmesta tasoliittymästä. Katuja ja liittymäalueita on kehitetty lähiaikoina ja ainoastaan Tehtaankadun eteläosa sekä Kuhnamontien itäosa ovat huonommassa kunnossa. Alueen kevyen liikenteen verkosto on pääosin hyvä ja kattava. Aluetta kehitetään ja uuden biotuotetehtaan myötä raskaan liikenteen määrät kasvavat merkittävästi. Myös muita merkittäviä muutoksia maankäyttöön on tulossa. Näiden muutosten vuoksi alueen liikennejärjestelyitä on tarpeen selkeyttää ja taata kevyen liikenteen turvallisuus. Tehtaankadun ja Kuhnamontien liittymän kautta kulkee tulevaisuudessa tehtaan raskas liikenne, alueen asukkaita sekä alueen palveluita käyttävät. Liittymä on nykytilassa väljä nelihaarainen tasoliittymä ja siinä on etuajo-oikeus pohjoisesta itään kääntyvillä. Voidaan katsoa, että sitä olisi suositeltavaa kehittää, jotta liittymän liikenneturvallisuus parantuisi. Tässä selvityksessä tarkasteltiin vaihtoehtoisia keinoja liittymän turvallisuuden parantamiseksi. Vertailussa olivat mukana sivusuuntien pakollinen pysähtyminen stop-merkeillä, miniporrastettu liittymä sekä kiertoliittymä. Tarkastelluista vaihtoehdoista kiertoliittymää voidaan pitää suositeltavimpana. Kiertoliittymä parantaa vaihtoehdoista eniten liittymän liikenneturvallisuutta ja sen avulla voidaan parhaiten varautua alueen kehittymiseen ja mahdollisesti kasvaviin liikennemääriin. Koulutuskeskus (POKE) sijaitsee Tehtaankadun länsipuolella. Koululle on kaksi liittymää nykytilanteessa Tehtaankadun puolelta. Nämä liittymät on suositeltavaa sulkea Tehtaankadun liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Selvityksessä tutkittiin vaihtoehtoisia keinoja järjestää liikennöinti koulun alueelle. Selvityksen perusteella koulun liikennöinti on mahdollista järjestää kokonaisuudessaan Piilolantien ja Kuhnamontien kautta. Yhteydet koulun pysäköintialueille on mahdollista järjestää jo olemassa olevien Piilolantien liittymien sekä uusien liittymien kautta. Selvitysalueella on pääosin hyvä ja kattava kevyen liikenteen verkosto. Alueella on merkittävä määrä kevyen liikenteen käyttäjiä, erityisesti koululaisia, pieniä lapsia sekä iäkkäitä ihmisiä. Tämän vuoksi alueen kevyen liikenteen turvallisiin sekä esteettömiin yhteyksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Selvityksessä on nostettu esiin kevyen liikenteen verkoston puutteet ja annettu kehitysehdotuksia verkoston parantamiseksi. Selvityksessä on huomioitu turvalliset yhteydet koulutuskeskukselle ja tämän vuoksi ohjattu kevyen liikenteen käyttäjät kauemmas Tehtaankadun rekkaliikenteestä. 38 (39) PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

87 Selvityksessä esiin nousseet liikenneturvallisuutta parantavat kehittämisehdotukset ovat seuraavat: - Tehtaankadun ja Kuhnamontien liittymän kehittäminen esim. kiertoliittymäksi - suojatien ja sen jatkeena olevan kevyen liikenteen yhteyden poistaminen Kuhnamontieltä Tehtaankadun ja Kuhnamontien liittymässä - Tehtaankadun eteläosan saneeraaminen - olemassa olevien ajoneuvoliittymien poistaminen Tehtaankadun eteläosasta (Tehtaankadun ja Kuhnamontien liittymästä etelään) ja korvaavien ajoyhteyksien tekeminen Piilolantien ja Kuhnamontien kautta - suojatien siirtäminen ja tekeminen korotettuna Piilolantiellä Kuhnamontien ja Piilolantien liittymässä - Kuhnamontien suojatielle vilkkuvalot ja estetään ajaminen parkkialueelle suojatien kohdalta - uusi kevyen liikenteen väylä POKE:n pohjoispuolella sijaitsevan alueen läpi Kuhnamontien suojatieltä POKE:n alueelle - uusi kevyen liikenteen väylä Kuhnamontien suojatien eteläpuolelta Piilolantien itäpuolen olemassa olevaan kevyen liikenteen väylään - Piilolantien ja Kuhnamontien korotetun liittymäalueen ajoratamaalausten muuttaminen ohjeiden mukaiseksi PIILOLANNIEMEN ALUEEN LIIKENNESELVITYS (39) _Piilolanniemi_liikenneselvitys_raportti_valmis.docx

88 HULEVESISELVITYS TYÖNUMERO: E METSÄ-FIBRE OY PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE

89 Muutoslista PNU PNU HNÄR VALMIS PNU PNU HNÄR LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

90 Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYSALUE JA SEN NYKYTILA Kunnallistekniikka Valuma-alueet ja reitit Kuhnamon vedenlaatu ja vesienhoidon toimenpiteet vuosille HYDROLOGINEN TARKASTELU Maankäytön muutos Vaikutukset nykyisiin hulevesiverkostoihin Kaavoituksen vaikutus muodostuvan huleveden määrään ja laatuun Arvio kaavoituksen vaikutuksesta kiintoaine- ja ravinnekuormitukseen Biotuotetehtaan vaikutus hulevesien laatuun ja käsittelytarpeeseen YVA:n ja ympäristöluvan perusteella Liikennealueiden ja pysäköintialueiden muut haitta-aineet ja käsittelytarve Rekkojen puhdistusalueen hulevedet Kaava-alueelle mahdollisesti sijoitettava polttonesteiden jakeluasema Kaava-alueen eteläosan tuleva teollisuuskäyttö Rakentamisen aikainen hulevesikuormitus HULEVESIEN HALLINNAN TARVE JA TAVOITTEET ESITYS HULEVESIEN HALLITSEMISEKSI SUOSITUKSET KAAVAMÄÄRÄYKSIKSI Sweco Ympäristö Oy PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus E27819_Hulevesiselvitys.docx

91

92 1 JOHDANTO Äänekoskelle, nykyisen paperitehtaan alueelle ollaan toteuttamassa uutta biotuotetehdasta. Biotuotetehtaan rakentaminen aiheuttaa kulkuyhteyksien muutoksia Piilolanniemen alueelle. Muutoksia varten alueen asemakaavaa päivitetään. Tässä hulevesiselvityksessä arvioidaan asemakaavan muutoksen vaikutuksia muodostuvaan hulevesimäärään, huleveden laatuun sekä määritetään hulevesien hallinnan tarve alueella ja esitetään suosituksia hulevesien hallintaa koskeviksi kaavamääräyksiksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hulevedet ovat rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade- tai sulamisvesiä. Tämä selvitys on tehty Sweco Ympäristö Oy:n Tampereen toimistolla. 2 SELVITYSALUE JA SEN NYKYTILA Kaavoitusalue (24 ha) sijaitsee Kuhnamo-järven rannalla, Äänekosken keskusta-alueen eteläpuolella. Kaava-alueella on voimassa Äänekosken Paperitehtaan asemakaava. Kaava-alueen pohjoisosa on rakennettua aluetta, jolla sijaitsevat mm. EkoCenter, Rakentajan pysäkki ja Metsä Groupin paperitehdas. Alueen eteläosa on peltoa ja lännessä osa kaava-alueesta on metsää. Kaava-alueen länsipuolella, Tehtaankadun vieressä sijaitsee Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE. Kuhnamontien ja Tehtaankadun risteyksessä sijaitsee Lidl ja Kuhnamontien pohjoispuolella Äänekosken taidemuseo. Kuhnamontien eteläpuolella sijaitsevat vanha paloasema ja pääkonttori, jotka on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle. Alueen nykyinen maankäyttö on esitetty kuvassa 2.1. HULEVESISELVITYS (17) E27819_Hulevesiselvitys.docx

93 Kuva 2.1. Kaavoitusalue (rajattu punaisella) sijaitsee Äänekosken Piililanniemen alueella. Alueen pohjoisosa on teollisuuskäytössä ja eteläosa pääosin metsää ja peltoa. Kaava-alueen eteläosan pintamaalaji ja pohjamaalajit ovat hiesua ja länsiosa hiekkamoreenia. Kaava-alueen pohjoisosan maaperä on kartoittamatonta. (Lähde: Paikkatietoikkuna). Maaperätiedot on esitetty kuvassa 2.2. Kuva 2.2. Kaava-alueen eteläosan maaperä on hiesua (kuvassa violetilla) ja länsiosa hiekkamoreenia (kuvassa beigellä). Kaava-alueen pohjoisosan maaperä on kartoittamatonta (kuvassa viivoitettu). Lähde: Paikkatietoikkuna. 2 (17) HULEVESISELVITYS E27819_Hulevesiselvitys.docx

94 Hiekkamoreenialueella vesi imeytyy yleensä hyvin maaperään. Hiekkamoreenialueilta hulevettä muodostuu lähinnä katto- ja asfalttialueilta. Alueen maaperä todennäköisesti soveltuu huleveden imeyttämiseen. Hiesualueilla imeytyminen on selkeästi pienempää, eikä alue luultavasti sovellu huleveden imeyttämiseen. 2.1 Kunnallistekniikka Kaava-alueen pohjoisraja sijaitsee lähellä Kuhnamontietä. Lännestä aluetta rajaa Tehtaankatu. Tehtaankadun alku (noin 350 m) on yleistä katualuetta. Yleinen alue päättyy tehdasalueelle johtavaan porttiin. Jätevesi-, hulevesi- ja vesijohtolinjat myötäilevät Kuhnamontien ja Tehtaankadun linjausta. Kaava-alueella, vesivoimalan vieressä sijaitsee lämpövoimala, josta alkaa kaukolämpölinja. Kaukolämpölinja johdetaan Kuhnamontietä länteen ja Tehtaankatua pitkin pohjoiseen. Kaukolämpölinjaverkoston sijainti on esitetty kuvassa 2.3 Äänekosken jätevedenpuhdistamo sijaitsee Miilunlahden rannalla. Piilolanniemen eteläkärjessä on jätevedenpumppaamo, joka johtaa Äänekosken jätevedet Kuhnamon alitse jätevedenpuhdistamolle. Tehtaankatua pitkin johdetaan Äänejärven rannalta, Kuhnamontien pohjoispuolelta muodostuvat jätevedet. Tehtaankadun puolivälissä sijaitsee jätevedenpumppaamo, jonka jälkeen jätevesiä johdetaan painelinjassa noin 150 m. Tehtaankadulle on sijoitettu myös kaksi hulevesiviemäriä. Tehtaankatua pitkin johdetaan mm. Kotakenääntieltä ja Kuhnamontieltä muodostuvia hulevesiä. Hulevedet johdetaan Kuhnamoon teollisuusalueen eteläpuolella. Vesijohto-, jätevesiviemäri- ja hulevesiviemärilinjaukset on esitetty kuvassa 2.3. HULEVESISELVITYS (17) E27819_Hulevesiselvitys.docx

95 Kuva 2.3. Kaukolämpöverkosto (vasemmalla) ja vesihuoltoverkosto (oikealla) 2.2 Valuma-alueet ja reitit Kaava-aluetta ympäröivä vesistö koostuu kahdesta järvestä, Äänejärvestä ja Kuhnamosta. Äänejärvi laskee Kuhnamoon kosken kautta. Koskessa sijaitsee Metsä Board Oyj:n omistama vesivoimalaitos. Kaava-alue sijaitsee vesivoimalaitoksen länsipuolella. Kaava-alueelta muodostuvat hulevedet valuvat suurimmaksi osaksi suoraan Kuhnamoon. Kaava-alueen koillisosasta hulevesiä johdetaan myös Äänejärven lasku-uomaan. Kaavaalue kuuluu suurimmaksi osaksi Kuhnamon valuma-alueeseen. Kuhnamon valumaalueen raja on vesivoimalaitoksen kohdalla. Äänejärveen laskeva kaava-alueen koilliskärki kuuluu Ala-Keiteleen valuma-alueeseen. Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole tärkeäksi luokiteltuja pohjavesialueita tai pohjavedenottopaikkoja. Valuma-alueiden tiedot on koottu taulukkoon 2.1 ja valuma-alue ja lähimmät pohjavesialueet on esitetty kuvassa (17) HULEVESISELVITYS E27819_Hulevesiselvitys.docx

96 Taulukko 2.1. Valuma-alueet (jakoluokka 3) Valuma-alue Tunnus Pintaala Järvisyysprosentti Pinta-alasta kaava-aluetta Kaava-alueen osuus valumaalueesta [km 2 ] [km 2 ] [%] Ala-Keitele ,398 26,97 0,017 < 0,01 Kuhnamo ,625 14,14 0,224 0,4 Kuva 2.4. Kaava-alue (kuvassa punaisella) sijaitsee suurimmaksi osaksi Kuhnamon valuma-alueella (kuvassa vihreällä), alueen koilliskärki sijaitsee Ala-Keiteleen valumaalueella. Pohjavesialueet on esitetty kuvassa harmaalla. (Lähde: MML ja Ympäristöhallinnon Lapio latauspalvelu). Kaava-alueen koilliskulmasta eli pysäköintialueelta ja pääportin itäpuolelta muodostuvat hulevedet johdetaan Äänejärven puolelle vesivoimalaitosta. Em. alueen pinta-ala on alle 2 ha ja osuus Ala-Keiteleen valuma-alueesta on alle 0,01 %. Paperitehtaan piha-alueen sekä pääkonttorin, museon, autotallien ja paloaseman hulevedet johdetaan vesivoimalaitoksen eteläpuolelle viidestä eri purkupisteestä. Purkupisteet HULEVESISELVITYS (17) E27819_Hulevesiselvitys.docx

97 sijaitsevat noin 300 metrin matkalla. Eteläisimpiin purkupisteisiin johdetaan myös Äänekosken kaupunkialueen hulevesiä. Nykyinen hulevesiverkosto on esitetty kuvassa 2.5. Verkostokartan ja pohjakartan perusteella ko. alueelle puretaan noin 30 ha alueelta muodostuvat hulevedet. Alueesta noin 10 ha on Metso Groupin aidattua teollisuusaluetta ja loput 20 ha Äänekosken keskusta-aluetta. Aidatulla tehdasalueella piha-alueiden kuivatus on järjestetty pääosin hulevesiviemäreillä. 6 (17) HULEVESISELVITYS Kuva 2.5 Hulevesien johtamisrakenteet kaava-alueella. Kuvassa avouomat sinisellä ja rakennettu verkosto vihreällä. E27819_Hulevesiselvitys.docx

98 2.3 Kuhnamon vedenlaatu ja vesienhoidon toimenpiteet vuosille HULEVESISELVITYS Kuhnamon tila on luokiteltu biologisesti tyydyttäväksi/välttäväksi. Järven fysikaaliskemiallinen ja hydrologismorfologinen sekä kemiallinen tila on hyvä ja ekologinen tila välttävä (Lähde: YVA 2014). Keski-Suomen vesienhoitoalueen pintavesien toimenpideohjelmassa (luonnos ) on esitetty tavoite Kuhnamon biologisen tilan kohentamiseksi. Toimenpiteitä on esitetty tehtäväksi niin yhdyskunnille, haja-asutukselle, teollisuudelle, maataloudelle kuin metsätaloudellekin. Taajama-alueiden ja teollisuusalueiden hulevesien käsittelyn suhteen ei ole esitetty toimenpiteitä vaan toimenpiteet liittyvät enemmän vuotovesien haittojen ehkäisyyn. Teollisuuslaitosten ensisijaiset toimenpiteet liittyvät ympäristöriskien hallinnan parantamiseen, prosessitekniseen parantamiseen haitta-aineiden ja jätevesipäästöjen minimoimiseksi sekä jätevesien käsittelyn tehostamiseksi. Hajakuormituksen vähentämiseksi maataloudelle ja metsätaloudelle ehdotetaan toimenpiteitä ravinnehuuhtouman ja eroosion vähentämiseksi. 3 HYDROLOGINEN TARKASTELU 3.1 Maankäytön muutos Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda uusi kulkuyhteys biotuotetehtaalle Tehtaankadun ja sillan kautta, sekä liittää Tehtaankatu osaksi Metsä Group Oyj:n tehdasaluetta. Tehtaankadun varteen saatetaan sijoittaa polttonesteen jakeluasema. Kaava-alueen eteläosa on tarkoitus kaavoittaa mahdollista tulevaa teollisuuskäyttöä varten. Alueen tarkempaa käyttöä ei ole vielä suunniteltu. Kaava-alueen itäosan viheralue on tarkoitus säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Kaavoituksen myötä alueen pohjoisosan käyttötarkoitus ei tule muuttumaan nykyisestä. Tehdasalueen eteläpuolelle toteutetaan rekkojen punnitus- ja mittauspiste, liikenneyhteys Tehtaankadun kautta uudelle sillalle ja pysäköintitilaa rekoille. Liikenneväylien toteutuksen yhteydessä Tehtaankatua saneerataan ja kunnallistekniikkaa siirretään tarvittaessa katurakenteen reunaan. Samalla kulku Tehtaankadulta Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (POKE) kiinteistölle suljetaan. Sillan rakentamisen yhteydessä vesistöä täytetään. Suunnitellut muutokset on esitetty kuvassa 3.1. Uutta kulkuyhteyttä pitkin tuodaan uudelle biotuotetehtaalle mm. puutavaraa. Kulkuyhteyttä pitkin on arvioitu kulkevan noin 600 rekkaa vuorokaudessa. Uutta kulkuyhteyttä saatetaan hyödyntää myös tehdasalueen muussa liikennöinnissä. Asemakaava-alueen maita on tarkoitus hyödyntää väliaikaisesti biotuotetehtaan rakentamisen aikana ns. lay down -alueena. Alue jaetaan osiin ja vuokrataan biotuotetehtaan rakentamiseen osallistuville yrityksille rakennustyönaikaiseen käyttöön. Aluetta voidaan käyttää esimerkiksi asennusalueena, pysäköintiin, puutavaran ja sivutuotteiden varastoin- 7 (17) E27819_Hulevesiselvitys.docx

99 tiin. Väliaikainen käyttö on tarkoitus hallita vuokraamalla. Vuokrasopimuksen kautta vuokralainen vastaa oman lay down -alueensa käytöstä mahdollisesti aiheutuvista ympäristöhaitoista, niiden ehkäisystä ja tarvittaessa haittojen korjaamisesta. Lay down -alueiden maaperän kestävyyttä tullaan parantamaan murskekerroksella. Alustava lay down -alueen osuus kaava-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on esitetty kuvassa 3.1. Kuva 3.1. Kaava-aluetta hyödynnetään biotuotetehtaan rakentamisen aikana lay down - alueena (vasemman puoleinen kuva). Lay down -alueet on esitetty kuvassa violetilla. Kaava-alueelle suunnitellut uudet liikennejärjestelyt ja rekkaparkkialue on esitetty oikean puoleisessa kuvassa. Kuvassa rakennettavat ajoneuvoliikennealueet on esitetty harmaalla ja varaukset katkoviivalla. 8 (17) HULEVESISELVITYS E27819_Hulevesiselvitys.docx

100 3.2 Vaikutukset nykyisiin hulevesiverkostoihin Äänekosken keskusta-alueelta Tehtaankatua pitkin johdettavan hulevesiviemärin linjausta tullaan muuttamaan hieman kadun saneerauksen yhteydessä. Linjausta tullaan muuttamaan myös rekkaparkin- ja siltarakenteen kohdalla. Linjojen siirtojen suunnittelu toteutetaan Tehtaankadun saneeraussuunnittelun, sekä rekkaparkkialueen ja siltasuunnittelun yhteydessä. Siirtoja ei ole vielä suunniteltu, mutta linjan kapasiteettia ei ole tarkoitus pienentää siirtojen yhteydessä. Kaava-alueella hulevesiä joudutaan johtamaan vain lyhyitä matkoja, koska hulevedet voidaan purkaa lähellä huleveden muodostumisalueita läheiseen Kuhnamo-järveen. Uudet rakennettavat alueet sijaitsevat myös nykyisen verkoston alapuolella, jonka takia muodostuvia hulevesiä ei johdeta nykyiseen verkostoon. Kaavoituksen ja alueen rakentamisen ei arvioida vaikuttavan nykyiseen hulevesiverkostoon tai sen kapasiteettiin merkittävästi. 3.3 Kaavoituksen vaikutus muodostuvan huleveden määrään ja laatuun Läpäisemättömän pinnan määrän kasvu, liikennemäärät ja maankäytön muutos vaikuttavat alueelta muodostuvien hulevesien määrään ja laatuun. Huomattavimpia muutoksia ovat rekkaparkkialue, Tehtaankadun saneeraus sekä maanviljelyksen päättyminen alueen eteläosassa. Kaava-alueen maankäytön muutos pinta-aloina on koottu taulukkoon 3.1. Kaavoituksen myötä rakennetun alueen pinta-ala tulee kasvamaan noin 35 %. Taulukko 3.1. Maankäytön muutos kaava-alueella. Maankäyttö Ala Osuus Ala Osuus Muutos nyt nyt kaava kaavasta [ha] [%] [ha] [%] [%] Metsä / muu kasvillisuus 5,1 20 2, Pelto 5, Liikennealue + rekkaparkki 0,7 5 2, Teollisuusalue 11, , Vettä 1,7 5 1,5 5 0 Yhteensä 24, , Rekkaparkkia varten on suunniteltu noin 0,7 ha asfaltoitu pysäköintialue. Alueelle on varattu 0,5 ha laajentumisalue sekä varaus rekkojen puhdistuspaikalle. Koska kaava-alueen liikenne on biotuotetehtaan tavaraliikennettä, kaava-alueen liikennealueilta ja pysäköintialueelta muodostuvien hulevesien arvioidaan vastaavan kappaleen mukaisesti tavanomaisia liikennealueiden hulevesiä. Kaava-alueen eteläosa on peltoviljelykäytössä. Tulevan teollisuuskäytön myötä alueen eteläosasta muodostuva ravinnekuormitus tulee pienentymään nykyisestä. Peltoviljelyn päätyttyä pintamaakerrokset sidotaan pysyvällä kasvillisuudella ja erilaisilla päällysteillä. Kaava-alueen eteläosan käyttö teollisuusalueena tulee kasvattamaan läpäisemättömän pinnan, kuten katto- ja asfalttipinnan, osuutta nykyisestä. Samalla liikennemäärän ja py- HULEVESISELVITYS (17) E27819_Hulevesiselvitys.docx

101 säköintitarpeen määrän oletetaan kasvavan nykyisestä. Hulevesivirtaaman sekä kasvavan liikennemäärän haittavaikutusten lisäksi aiheutuvat mahdolliset muut vaikutukset riippuvat alueen tulevasta käyttötavasta. Purkuvesistön läheisyyden vuoksi huleveden viivytys ei ole tarpeen, mutta järven läheisyys voi edellyttää alueelta purkautuvan huleveden laadun huomioimista Arvio kaavoituksen vaikutuksesta kiintoaine- ja ravinnekuormitukseen Maankäytön muutoksen vaikutusta alueelta purkautuvaan ravinnekuormitukseen on arvioitu kirjallisuusarvojen perusteella (taulukko 3.2) ja maankäyttömuutosten (luku 3.1) perusteella. Vaikutukset on koottu taulukkoon 3.3. Taulukko 3.2. Kaavoituksen vaikutuksessa käytetyt arviot ravinne- ja kiintoainekuormitukselle maankäyttömuodoittain. Maankäyttö Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi kg/km 2 /a kg/km 2 /a kg/km 2 /a Luonnontilainen metsä ( Pientaloalue ( Kerrostaloalue ( Liikennealue ( Teollisuus- ja varastoalue ( Pelto ( (1 Suomen Ympäristö 10/2010: Metsäisten valuma-alueiden vesistökuormituksen laskenta, vuosihuuhtoumien keskiarvo (2 Suomen Ympäristö 776: Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta. Vuosihuuhtoumien keskiarvo Kotolan ja Nurmisen tutkimuksesta vuodelta 2003 (3 Suomen Ympäristö 776: Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta. Ominaiskuormitusarvojen keskiarvo Melasen tutkimuksesta vuodelta (4 Suomen Ympäristö 21/2007: Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus. Perustuu VIHMA-aineistoon (Puustinen 2007, julkaisematon) Taulukko 3.3. Kaavoituksen vaikutus alueelta purkautuvana kuormitukseen Maankäyttö Yksikkö Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Nykytilanne kg/a Kaava kg/a Muutos kg/a Muutos % +25 % 0 % - 50 % Nykytilanteessa kaava-alueelta huuhtoutuu vuodessa noin 12,4 tonnia kiintoainetta, 15 kg fosforia ja 135 kg typpeä. Peltoviljelyn päättyminen vaikuttaa alueelta huuhtoutuvaan ravinnekuormitukseen: kaava-alueelta Kuhnamoon purkautuva typpikuormitus tulee pienenemään ja fosforikuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Kirjallisuudessa teollisuusalueen kiintoainekuormitus on arvioitu jopa peltoviljelyä suuremmaksi. Arvio perustuu vuoden 1981 tutkimuksiin. Maankäytönmuutosten tarkemmat vaikutukset on esitetty seuraavissa luvuissa. 10 (17) HULEVESISELVITYS E27819_Hulevesiselvitys.docx

102 3.3.2 Biotuotetehtaan vaikutus hulevesien laatuun ja käsittelytarpeeseen YVA:n ja ympäristöluvan perusteella Ympäristöluvan ja YVA:n perusteella liikenne- ja rekkaparkkialueelta muodostuvien hulevesien voidaan olettaa vastaavan tavanomaisia liikenne- ja pysäköintialueiden hulevesiä. Ympäristöluvassa (LSSAVI/4652/2014) puhtaiksi, laadultaan ja koostumukseltaan tavanomaisiksi taajama-alueen hulevesiksi on luokiteltu liikennöintiin ja varastointiin käytettäviltä alueilta muodostuvat kuivatus- ja valumavedet. Ympäristöluvan mukaan em. puhtaat hulevedet voidaan johtaa suoraan Kuhnamoon. Likaisiksi hulevesiksi on luokiteltu esimerkiksi kemikaalien purkupaikoilta syntyvät hulevedet. Likaiset hulevedet kerätään ja käsitellään jätevedenpuhdistamolla. Puunkäsittelyalueen hulevedet käsitellään viivytysaltaassa ennen purkua Kuhnamoon. YVA:n (2014) mukaan alueella syntyvät puhtaat hulevedet johdetaan kootusti ja hallitusti Kuhnamoon. YVA:n mukaan hulevesijärjestelmään tulee sisällyttää kiintoaineen- ja hiekanerottimia tarpeen mukaan. Alueilta, joilla käsitellään öljyä, hulevedet johdetaan verkostoon öljynerottimien kautta. Palonsammutusvedet johdetaan prosessiviemäreiden kautta puhdistamolle. Sadevesiputkistot voidaan sulkea sammutustilanteessa, jolloin pystytään estämään epäpuhtauksien johtaminen Kuhnamoon poikkeustilanteessa Liikennealueiden ja pysäköintialueiden muut haitta-aineet ja käsittelytarve Liikenneviraston julkaisemassa maanteiden hulevesiselvityksen (2013) mukaan liikennealueiden hulevedet sisälsivät kiintoaineen lisäksi tiettyjä metalleja, klorideja ja öljyhiilivetyjä sekä ajoittain fosforia ja typpeä. Tutkituista runsaasta 100 erilaisesta aineesta tai ominaisuudesta talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset tai pohjaveden ympäristölaatunormit ylitti 11 ainetta. Selvityksessä tutkittiin myös kiintoaineen erotuksen vaikutusta Kehä I:n hulevesinäytteiden vedenlaatuun. Selvityksen perusteella kiintoaineen erotus vähensi selkeästi haitta-aineiden pitoisuuksia hulevesissä: - PAH-yhdisteiden, lyijyn, fosforin ja öljyhiilivetyjen vähenemä oli yli 80 % - TOC:n vähenemä oli 30 % ja kokonaistyppikuormituksen 15 % - useiden aineiden pitoisuus alitti talousveden laatuvaatimukset tai pohjaveden laatunormin kiintoaineen erotuksen jälkeen - kiintoaineen erotuksen jälkeen talousveden tai pohjaveden laatunormi ylittyi ammoniumtypen, sinkin ja öljyhiilivetyjakeiden osalta. Selvityksen perusteella huleveden laatua pysäköinti- ja liikennealueilta pystytään parantamaan merkittävästi menetelmillä, jotka erottavat hulevesistä kiintoaine- ja öljyhiilivetyjakeet. Kiintoainetta voidaan erottaa hulevesistä esimerkiksi suodattamalla (esim. kaksikerrosoja, suodatuspainanne, biosuodatuskenttä) tai laskeuttamalla. Liikenneviraston ohjeen 5/2013 Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu mukaan hulevesien suodattamista tarvitaan, mikäli tien liikennemäärä on yli ajoneuvoa vuorokaudessa ja vesiä ollaan johtamassa ympäristöolosuhteiden muutoksille herkkään vesis- HULEVESISELVITYS (17) E27819_Hulevesiselvitys.docx

103 töön. Suodatustarve voi esiintyä pienemmilläkin liikennemäärillä kun vedet ovat erityisen sameita ja laskuoja on lyhyt. Rakennusmääräyskokoelman D1 mukaan pysäköintialueilta muualle kuin jätevedenpuhdistamolle johdettavat hulevedet käsitellään I-luokan öljynerottimella. Öljynerotin ei kuitenkaan ole pakollinen, vaan tarve määräytyy viranomaisten vaatimusten mukaisesti. Esimerkki hiekan- ja öljynerotinjärjestelmän muodostamasta kokonaisuudesta on esitetty kuvassa 3.2. Erotinjärjestelmän varustaminen virtauksensäätökaivolla (ns. bypassrakenne) ohjaa erotinjärjestelmien välityskyvyn ylittävät virtaamahuiput järjestelmän ohi. Erottimien jälkeen hulevesi johdetaan näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivon kautta purkurakenteeseen. Perinteiseen suoraan järjestelmään verrattuna ohivirtausjärjestelmä perustuu ajatukseen, että suurilla virtaamilla vesi on laimeampaa ja intensiivisiä sadetapahtumia on harvoin. Ohivirtauksella pystytään siis käsittelemään tavanomaisten sadetapahtumien virtaamat kustannustehokkaammin, kun investoitava järjestelmä on pienempi. Kuva 3.2. Esimerkki erotinjärjestelmästä (Lähde: Wavin labko) Rekkojen puhdistusalueen hulevedet 12 (17) HULEVESISELVITYS Rekkojen puhdistusalueelta ei oleteta muodostuvan haitallista hulevesikuormitusta. Puhdistusalueella puutavara-autojen kyytiin jääneet puusta irronneet kappaleet kuten puun ja kaarnan palaset, lehdet ja neulaset siivotaan mekaanisesti tai paineilmalla. Puhdistusaluetta siivotaan koneellisesti esimerkiksi pyöräkuormaajan harjalaitteella. Keskitetty siivousalue mahdollistaa puukuormien mukana tulleiden puunkappaleiden tehokkaan keräämisen. Muuten puukappaleet voivat huuhtoutua hulevesien mukana ja tukkia ritiläkaivoja tai aiheuttaa tukoksia hulevesilinjaan Kaava-alueelle mahdollisesti sijoitettava polttonesteiden jakeluasema Kaava-alueelle harkitaan polttonesteiden jakeluaseman sijoittamista. Nestemäisen polttoaineen jakeluaseman ympäristönsuojeluvaatimuksista säädetään valtioneuvoston ase- E27819_Hulevesiselvitys.docx

104 HULEVESISELVITYS tuksessa 444/2010. Asetusta sovelletaan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksena jakeluasemiin. Asetuksen mukaan jakeluasema on rekisteröitävä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Rekisteröinti tehdään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 90 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Rekisteröinti-ilmoituksen tulee sisältää mm. tiedot jäte- sekä sade- ja sulamisvesien (hulevesien) käsittelystä sekä päästöistä veteen tai viemäriin. Rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Jakeluaseman teknisestä rakenteesta säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) ja vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (415/1998). Laitteiden ja rakenneosien on oltava käyttöön soveltuvia ja niiden on vastattava annettuja standardeja. Valtioneuvoston asetuksen 444/2010 mukaan polttonesteiden jakelualue, säiliöiden täyttöpaikka, maanalaisten tiivistyskerrosten salaojitus sekä mahdolliset muut kohteet, josta voi muodostua polttonestevalumia on viemäröitävä öljynerottimeen. Jos öljynerottimesta poistuvat vedet johdetaan jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön, öljynerottimen tulee olla IIluokkaa. Johdettaessa purkuvedet muualle, erottimen tulee olla I-luokkaa. Heti öljynerottimen jälkeen on oltava näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo. Sulkuventtiili on voitava sulkea kaikissa olosuhteissa ja sen tulee estää vesien pääsy verkostoon tai purkupaikkaan. Jakeluaseman piha-alueen hulevesien pääsy öljynerottimiin on estettävä. Rakennusmääräyskokoelman D1 mukaan öljynerottimen lietetilan vähimmäistilavuuteen vaikuttaa huoltoaseman piha-alueen kattaminen. Kattaminen pienentää lietetilan vähimmäistilavuuden noin puoleen. Asfaltoidun pinta-alan kasvu lisää Tehtaankaudun hulevesilinjaan johdettavaa virtaamaa. Virtaaman kasvu tulee huomioida linjan mitoituksessa Kaava-alueen eteläosan tuleva teollisuuskäyttö Alueen eteläosaan kaavoitetulta uudelta teollisuusalueelta muodostuvien hulevesien laatuun vaikuttavat mm. alueen tuleva käyttö, toteutusratkaisut ja kunnossapito. Hulevesien haitta-ainekuormitus muodostuu valunnan kanssa kosketuksissa olevista materiaaleista, roskista, vuodoista yms. Mikäli kaava-alueelle tullaan toteuttamaan riskitoimintoja, kuten kemikaalien ja jätteiden varastointi-, käsittely- ja lastausalueilta, toiminnot tulee huomioida hulevesien hallinnan suunnittelussa. Haitta-ainekuormituksen muodostuminen voidaan estää kattamalla kohdennetusti riskitoimintoalueita: kattovedet luokitellaan puhtaiksi ja pinnoille muodostuvat haitta-aineet voidaan johtaa pesujen yhteydessä jätevesiviemäriin tai asianmukaiseen käsittelyyn. Haitta-aineiden huuhtoutumista voidaan vähentää sijoittamalla riskitoiminnot ympäröivää aluetta korkeammalle tai ohjaamalla muodostuvat hulevedet riskialueen ohi. Onnettomuustilanteiden vaikutuksia voidaan vähentää alueen suunnittelun yhteydessä toteuttamalla tarvittavat suojarakenteet kuten kemikaalien suoja-altaat ja ylitäytön estolaitteet. Pinnantasauksilla voidaan vaikuttaa onnettomuustilanteissa haitta-aineiden valun- 13 (17) E27819_Hulevesiselvitys.docx

105 tasuuntaan. Hulevesiverkoston venttiilien kohdennettu sulkeminen mahdollistaa päästön rajaamisen tietylle hulevesiverkoston alueelle, jolloin päästön leviäminen voidaan estää. Operatiivisten piha-alueiden hulevesisuunnittelu kannattaa toteuttaa alueen käyttötarkoituksen mukaisesti muun toteutussuunnittelun yhteydessä. 3.4 Rakentamisen aikainen hulevesikuormitus Rakentamisen aikana hulevedet huuhtovat mukaansa ympäröiviltä pinnoilta, maaperästä, rakennusmateriaalista, työkoneista ja erilaisista työmenetelmistä irtoavaa kiintoainetta, ravinteita ja haitallisia aineita. Rakentamisesta aiheutuu eniten kiintoaine- fosfori- ja typpikuormitusta. Varsinkin häiriintyneistä maakerroksista kiintoainetta huuhtoutuu helposti. Työmailta muodostuvat hulevedet voivat olla myös emäksisiä tai niissä voi olla työkoneista huuhtoutunutta öljyä. Hulevesien laatua heikentävät lisäksi roskat. Maanrakennustyömaalta huuhtoutuu aluksi enemmän kiintoaine- ja fosforikuormitusta, typpikuormituksen osuuden kasvaessa vasta myöhemmin. Pitoisuudet ovat suurimpia kesällä tai keväällä ja auratussa lumessa. Ravinnekuormituksesta osa on ns. lisäkuormitusta (jätevesikontaminaatio, räjäytystyöt yms.) ja osa muodostuu maan kaivamisesta aiheutuvasta eroosiosta. Rakennettujen alueiden hulevesihuuhtouman arvioidaan pysyvän tavallista korkeampana useamman vuoden ajan, koska alueen kasvillisuus puuttuu tai on nuorta ja häiriintyneestä maasta suotautuu vielä ravinnekuormitusta. Rakentamisen aikaisesta kuormituksesta huomattava osa on sitoutunut kiintoaineeseen. Kiintoainetta ja kiintoaineeseen sitoutuneita haitta-aineita ja ravinteita voidaan poistaa työmaa-aikaisilla menetelmillä kuten laskeuttamalla tai suodattamalla (esim. hiekka-, kangas- tai suotopato). 4 HULEVESIEN HALLINNAN TARVE JA TAVOITTEET Maankäyttö- ja rakennuslain päivityksen myötä hulevesien hallinta siirrettiin kuntien vastuulle ja liitettiin osaksi asemakaavoitusta. Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan hulevesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä. Hulevesien hallinnan yleinen tavoite on kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa erityisesti asemakaava-alueella, imeyttää ja viivyttää hulevesiä niiden kerääntymispaikalla, ehkäistä hulevesistä aiheutuvia haittoja ja vahinkoja sekä vähentää hulevesien johtamista viemäriin. Kuntaliiton laatimassa hulevesioppaassa (2012) hulevesien hallinnan yleisiksi tavoitteiksi ovat priorisoituneet: - hulevesien muodostumisen estäminen - hulevesien määrän vähentäminen (käsittely ja hyödyntäminen syntypaikalla) - johtaminen suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä - johtaminen yleisillä alueilla oleville hidastus- ja viivytysalueille - johtaminen purkuvesiin tai pois alueelta. 14 (17) HULEVESISELVITYS E27819_Hulevesiselvitys.docx

106 Kaavoituksen vaikutuksia ja vaikutusten vähentämismahdollisuuksia on esitetty tarkemmin seuraavissa kappaleissa. 5 ESITYS HULEVESIEN HALLITSEMISEKSI Kaava-alueella ei ole varsinaista hulevesien viivytystarvetta purkuvesistön läheisen sijainnin vuoksi. Peltoviljelyn päättyminen vähentää alueelta huuhtoutuvaa ravinnekuormitusta. Raskaan liikenteen määrän kasvu ja raskaan liikenteen pysäköintialueen sijoitus lähelle purkuvesistöä vaikuttavat pysäköintialueen hulevesien käsittelytarpeeseen. Purkuvesistön läheisyyden vuoksi hulevesien mukaan huuhtoutuvat haitta-aineet eivät ehdi puhdistua valuntamatkalla ilman käsittelyä. Tulevat piha- ja liikennealueet toteutetaan tarvittavin osin tiivispohjaisina. Hulevesiä hallitaan pihan kaadoilla, sadevesiviemäreillä ja kaivoilla, jotka on tarpeen mukaan varustettu sulkuventtiileillä. Onnettomuustilanteissa venttiilejä sulkemalla mahdolliset kemikaalivuodot yms. voidaan eristää rajatulle alueelle. Kuhnamo-järven läheisyyden vuoksi alueet, joille on mahdollista valua öljyä ja joilta muodostuvat hulevedet johdetaan hulevesiviemäreillä suoraan Kuhnamoon, on hyvä käsitellä öljynerottimien kautta. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi rekkaparkkialue ja liikennealueet. Hulevesioppaan (Kuntaliitto 2012) ohjeellisten mitoitusperiaatteiden mukaan huleveden käsittelyjärjestelmät mitoitetaan pysäyttämään ja käsittelemään noin 80 % vuosittaisista sadetapahtumista. Koska päästöjen riski pysäköintialueella ei ole suuri, bypassjärjestelmän hyödyntäminen noudattaa hulevesioppaan henkeä. Bypass-järjestelmän etuna on, että öljynerotinta ei tarvitse mitoittaa maksimivirtaaman mukaan, koska huippuvirtaamilla öljyhiilivetypitoisuudet ovat yleensä laimeita. Öljynerotuskaivon esikäsittelynä on yleensä hiekan/lietteenerotuskaivo, joka parantaa öljynerotuskaivon toimintavarmuutta ja vähentää huoltotarvetta. Kiintoaineen erotus kerää samalla kiintoaineeseen sitoutuneita haitta-aineita kuten PAH-yhdisteitä, lyijyä ja fosforia. Järjestelmän visuaalinen tarkkailu on mahdollista, mikäli purku erotinjärjestelmästä Kuhnamoon toteutetaan avouman kautta. Erotusjärjestelmä voidaan sijoittaa esimerkiksi rekkaparkkialueen pohjoispuolelle Metsä Fibre Oy:n omistamalle kiinteistölle. Esitetty sijainti mahdollistaa eteläpuolisen teollisuusalueen tulevan hyödyntämisen ilman rasitteita. Alue on esitetty kuvassa 5.1. HULEVESISELVITYS (17) E27819_Hulevesiselvitys.docx

107 Kuva 5.1. Erotusjärjestelmä voidaan sijoittaa esimerkiksi rekkaparkkialueen yläpuolelle (punainen viivoitus). Hulevedet johdetaan erotusjärjestelmään sadevesiviemäreillä. Rakentamisen aikainen käsittely voidaan toteuttaa työmaa-aikaisilla järjestelyillä tai rakentamalla esimerkiksi pintavesien johtamiseksi rakennettaviin ojiin suotopato. Työmaaaikainen käsittely voi koostua myös muista suodattavista- tai laskeuttavista menetelmistä. Rakentamisen aikainen käsittely voi edellyttää myös monivaiheisempaa vedenkäsittelyä työvaiheesta riippuen. Vuokrausperusteella toimivassa lay down -käytössä tulee vuokrasopimukseen kirjata riittävän selkeästi laatuvaatimukset hulevesien käsittelytarpeen osalta. Edellytyksenä voi olla esimerkiksi yhteistyössä viranomaisten kanssa laadittu suunnitelma rakentamisen aikaisesta hulevesien hallinnasta. Kaavoitetun uuden teollisuusalueen hulevesien hallinta tulee toteuttaa muun rakennussuunnittelun yhteydessä. Hulevesien hallinta voidaan yhdistää osaksi rakennuslupaasiakirjoja. Purkupisteissä tulee huolehtia riittävästä eroosiosuojauksesta. 6 SUOSITUKSET KAAVAMÄÄRÄYKSIKSI Tehdasalueella muodostuvat hulevedet tulee kerätä ja johtaa hallitusti niin, ettei hulevesistä aiheudu maaperän tai pintaveden pilaantumisvaaraa. Ajoneuvoliikenteelle tarkoitetuilta piha- ja pysäköintialueilta muodostuvat hulevedet käsitellään öljyn- ja hiekanerotuskaivoissa. Hulevesisuunnitelma esitetään rakennuslupapiirustusten tai tarvittaessa ympäristöluvan hakemisen yhteydessä. Kemikaalien ja mahdollisten sammutusvesien käsittely ja keräily on suunniteltava sellaiseksi, että kemikaaleja ei pääse maaperään tai pintaveteen. Sadevesiviemärit tulee olla suljettavissa. 16 (17) HULEVESISELVITYS E27819_Hulevesiselvitys.docx

108 Tampereella, 27. elokuuta 2015 Sweco Ympäristö Oy Piia Alho Suunnittelupäällikkö DI Heli Jaakola Suunnittelija DI 17 (17) HULEVESISELVITYS E27819_Hulevesiselvitys.docx

109 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy SWECO YMPÄRISTÖ OY/ MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Äänekoski PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVA-ALUE ARKEOLOGINEN INVENTOINTI Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Kalle Luoto