Marjamäen Pohjoisrinteen asemakaavan luontoselvitys 2018

Transkriptio

1 Lempäälän kunta Kaava Tampereentie Lempäälä Marjamäen Pohjoisrinteen asemakaavan luontoselvitys 2018 Tmi Vespertilio T:mi Esa Hankonen Lepistönpolku 49 Kulmamäentie Aura Eurajoki ville.vasko@vespertilio.fi info@esahankonen.fi

2 Sisällys 1. Johdanto Menetelmät Havainnot Kasvillisuuskuviot...4 Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Liito-orava Lepakot Päätelmät ja suositukset Lähteet ja viitteet LIITE 1. KUVAT LIITE 2. LAJITAULUKOT 1

3 1. Johdanto Marjamäen asemakaavan muutosalue eli Pohjoisrinteen alue sijaitsee Lempäälän Ideaparkin luoteispuolella, Valtatie 3:n ja Kuljuntien välisellä alueella. Kaavan tavoitteena on osoittaa alueelle teollisuus- ja toimitilarakentamista. Tämä raportti esittelee Lempäälän kunnan tilaaman luontoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan suunnitella alueen maankäyttöä kaavoituksessa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 24 ha, ja se koostuu lähinnä erilaisista metsätalouskuvioista. Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Suunnittelualuetta ei ole mainittu Lempäälän luontokohteet selvityksessä (Kari Laamanen ja Sami Soininen, Ympäristönsuojelu, Lempäälän kunta), eikä sillä ole ollut tiedossa erityisiä luontoarvoja ennen tätä selvitystä. Selvityksen kasvillisuus- ja luontotyyppiosuudesta vastaa putkilokasveihin, sammaliin sekä metsä- ja suoelinympäristöihin erikoistunut luontokartoittaja, EAT, Esa Hankonen. Lepakko- ja liito-oravaselvityksistä sekä raportin kokoamisesta vastaa biologi, FM, Ville Vasko (Tmi Vespertilio). 2

4 2. Menetelmät Kasvillisuusselvitys perustuu selvitysalueella maastokäynnillä inventoituihin yleisimpiin putkilokasveihin ja sammaliin. Selvityksen tarkoitus on kuvata alueen kasvilajisto, luontotyypit ja mahdollisesti huomioitavat elinympäristöjen luontoarvot kaavan toteuttamista varten. Selvitys käsitti kartalla (Kuva 1) rajatun alueen. Putkilokasvien nimistö ja taksonomia noudattavat Suomen lajitietokeskuksen (laji.fi 2018) nimistöä. Sammalten nimistö noudattaa Suomen ympäristökeskus SYKEn julkaisua Suomen sammalien levinneisyys eliömaakunnissa (Juutinen & Ulvinen 2018). Sammalten ekologiaa käsittelevänä lähteenä on käytetty pääasiassa Suomen Ympäristökeskuksen julkaisua SY 560 Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus (2. korjattu painos, Ulvinen et.al 2002). Lajinmäärityksessä, elinympäristöjen tyypittelyssä sekä Metsä- ja Vesilain tulkintaohjeina käytetty lähdekirjallisuus on lueteltu selvityksen lopussa Lähteet ja viitteet -osiossa. Lepakkokartoitus suoritettiin passiividetektoritarkkailuna Koska alueella ei ollut lisääntymispaikoiksi soveltuvia rakennuksia eikä lepakoiden ruokailupaikkoinaan suosimia vesistöjä, katsottiin passiivitarkkailu riittäväksi kartoitusmenetelmäksi. Passiivitarkkailussa käytettiin kahta Song Meter 2 -detektoria, jotka jätettiin yhdeksi yöksi maastoon. Detektorien sijoituspaikat olivat pohjoisosan varttuneessa kangasmetsässä polun varressa sekä eteläosan ruohokorven (kuvio 3) reunassa, jotka arvioitiin ilmakuva- ja maastotarkastelun perusteella alueen potentiaalisimmiksi lepakoiden esiintymispaikoiksi. Liito-oravakartoituksessa tutkittiin varttuneimman metsän kuvio alueen pohjoisosasta, koska se arvioitiin lajille sopivaksi elinympäristöksi muun osa alueesta ollessa joko liian karua tai puustoltaan nuorta. Kuvion suurten kuusten ja muutamien lehtipuiden tyviltä ja tyvien ympäriltä etsittiin lajin ulostepapanoita. Kartoitus tehtiin aikana, jolloin lajin jättämät merkit (ulostepapanat) eivät ole runsaimmillaan maastossa, mutta kuitenkin havaittavissa. 3

5 Selvitysalueella ei tehty pesimälinnuston kartoitusta, koska työn tilaamisen aikaan lintujen pesimäkausi oli jo ohi. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että tämän kaltaisella alueella esiintyisi pesivänä muuta kuin metsien peruslajistoa, tai että alueella olisi linnustollisesti arvokkaita reviirien tihentymiä. 3. Havainnot 3.1 Kasvillisuuskuviot Kuva 1: Selvitysalueen kartta ja kuviotiedot. 4

6 Kuvio 1 Noin puolet selvitysalueesta kattava, uudistusikäinen, tuoreen mustikkatyypin kankaan (MT) talousmetsä (Liite 1: kuvat 3 ja 4). Puusto pääasiassa kuusta, mutta myös jonkin verran mäntyä sekä raudus- ja hieskoivua. Välipuustossa suhteellisen yleisinä myös pihlaja ja vaahtera. Kuvion rinteillä ja varsinkin länsirinteen lehtokuvioiden (kuvio 2) vaihettumassa paikoin lehtomaista (OMT) kangasta (Liite 1: kuva 5). Tyyppilajeina mm. mustikka, oravanmarja, metsäkurjenpolvi, metsäalvejuuri, kultapiisku, nuokkutalvikki, vanamo, lillukka sekä metsäkastikka. Pohjakerroksen sammalina lähinnä seinäsammal, metsäkerrossammal, sulkasammal sekä isokynsisammal. Kuvion pohjoisosaan tehdyn poikkitien alueella jonkin verran joutomaan kasvillisuutta (Liite 1: kuva 6). Kuvio vaihettuu selvitysalueen länsirinteen lehtoihin, eteläosasta suokuvioihin 3 ja 4 sekä itäreunasta turvekankaan kuvioon 6 sekä läjitysalueeseen 8. Kuvio 2 Selvitysalueen länsirinteellä pienialaisina esiintyviä tuoreen, keskiravinteisen, käenkaali-oravanmarjatyypin lehdon (OMaT) kuvioita (Liite 1: kuva 7). Kuvioilla tyyppilajeina mm. huopaohdake, mustakonnanmarja, sinivuokko, soreahiirenporras sekä pensaskerroksessa näsiä, pohjanpunaherukka ja taikinanmarja. Puustossa mm. haapaa sekä raitaa. Kuvioiden keskiosan rinteellä myös muutamia metsälehmuksia (Liite 1: kuva 8). Pohjakerroksessa sammalina mm. lehtosuikerosammal, metsä- ja lehtolehväsammal, lehtohaivensammal sekä metsäliekosammal. Kuvioilla myös jonkin verran lahopuuta ja ovat rakenteeltaan vähintäänkin luonnontilaisen kaltaisia. Lehtokuviot lukeutuvat metsälain 10 suojeltuun, metsäluonnon arvokkaaseen elinympäristöön; rehevät lehtolaikut, joiden ominaispiirteitä ovat lehtomulta, vaatelias kasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus. 5

7 Kuvio 3 Selvitysalueen lounaisosaan sijoittuva, noin 30 aarin suuruinen, muusta selvitysalueesta selvästi erottuva, rehevä, luhtainen ruoho- ja heinäkorven (RhK) kuvio (Liite 1: kuva 9). Kuvion puusto pääasiassa kuusi, harmaaleppä, hieskoivu -sekapuustoa. Pensaskerroksessa korpipaatsama sekä tuhkapaju. Ruohoja kuviolla mm. terttualpi, kurjenjalka, raate, suo-ohdake, suo-orvokki, pelto- ja järvikorte, tähtisara ja korpikastikka. Pohjakerroksen sammalina lähinnä korpi-, vaalea- sekä viitarahkasammal. Vesitaloudeltaan ja lajistoltaan kuvio on luonnontilainen ja rakenteeltaan luonnontilaisen kaltainen. Kuvio vaihettuu alempana lounaispuolella sijaitsevaan metsäluhtakuvioon 4. Vesitaloudeltaan luonnontilaisena ja lajistoltaan ympäristöstään selvästi erottuvana kuvio lukeutuu metsälain 10 erityisen arvokkaiden elinympäristöjen ruoho- ja heinäkorven luontotyyppiin. Elinympäristöjen uhanalaisluokituksessa ruohokorvet on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN) luontotyypiksi. Kuvio 4 Ruohokorven (kuvio 3) ja rinteen lehtokuvion (kuvio 2) väliin jäävä kausikostea, osin avonainen metsäluhta, jonka keskellä kulkee ruohokorven kuviosta 3 laskeva noro. Metsäluhta on pääasiassa puutonta kastikkaluhtaa (luhta- ja metsäkastikka), mutta korpikuvion 3 vaihettumassa siinä on myös sara-kastikkaluhtaa (Liite 1: kuva 10) muistuttavia piirteitä (mm. pullosara). Luhtakuvion keskivaiheilla sen pohjalla kulkee kapea noro (Kuva 2 & Liite 1: kuva 11) ts. puroa pienempi vesiuoma, jossa ei jatkuvasti virtaavaa vettä. Noron reunoilla vaateliaampaa kasvillisuutta mm. suo-ohdake, mesiangervo ja rönsyleinikki. Länsireunastaan luhtakuvio vaihettuu lehtokuvioon 2. 6

8 Kuva 2: Noron sijainti kuviolla 4. Kuvio 4 on metsälain 10 :n mukainen monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokas elinympäristö, jolla on havaittavissa kausitulvien tuomien pintavesien pysyvä vaikutus. Kuvion pohjalla kulkeva noro lukeutuu myös osaltaan metsälain 10 erityisen arvokkaiden elinympäristöjen pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen luontotyyppiin, joka on myös vesilain suojelema vesiluontotyyppi. Kuvio 5 Kuvion 1 eteläosan keskellä sijaitseva pieni, muutaman aarin kokoinen, vajaatuottoinen, kitumaan kalliometsä (Vr). Kuvio on lajistoltaan niukkaa ja kasvillisuutta kuviolla vain vähän (Liite 1: kuva 12). Kuvio lukeutuu metsälain 10 metsäluonnon suojeltuihin elinympäristöihin karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat kalliot, joiden ominaispiirre on harvahko puusto. 7

9 Kuvio 6 Selvitysalueen kaakkoisosaan rajautuva ojitettu ruohoisen turvekankaan kuvio (Liite 1: kuvat 13 ja 14). Puusto kuviolla kuusivaltaista, mutta myös jonkin verran mm. hieskoivua ja harmaaleppää sekapuuna. Muu kasvillisuus ruohoturvekankaille (Rhtkg) tyypillisiä ruohoja mm. metsäalvejuuri, suo-orvokki, lillukka, karhunputki, huopa- ja suo-ohdake. Pohjakerros monin paikoin kunttaantunut ja aukkoinen. Muutamin paikoin ylempänä rinteillä myös lehdon ruohoja mm. käenkaali ja ahomansikka. Kuviolla ei ole mainittavia luontoarvoja. Kuvio 7 Selvitysalueen itäosassa sijaitseva, kuvioiden 6 ja 8 väliin jäävä, seinäsammaltyypin (PlT) tuore kangas, jossa vanhan hakamaan piirteitä (Liite 1: kuva 15). Puusto pääasiassa nuorta kuusta sekä jonkin verran koivuja ja pihlajaa. Kuviolla jonkin verran varpuja sekä ruohoja mm. oravanmarja, hietakastikka. Pohjakerroksessa lähinnä seinäsammalta. Kuvio rajautuu vaiheittain turvekankaan kuvioon 6 sekä jyrkkärajaisesti kuvioon 8. Kuviolla ei ole mainittavia luontoarvoja. Kuvio 8 Noin 1,5 ha suuruinen, läjitetystä maasta rakennettu, puustoinen muu luontotyyppi (Liite 1: kuva 16). Puusto pääsääntöisesti nuorta harmaalepästä ja raidasta koostuvaa vitikkoa, jonka alla nuori kuusentaimikko. Ruohoja kuviolla mm. huopa- ja suo-ohdake, nokkonen sekä punakoiso. Pohjan sammallajisto lähinnä suikerosammalista koostuvaa. Kuviolla ei ole luontoarvoja. 8

10 3.2 Liito-orava Alueelta ei löytynyt lainkaan merkkejä liito-oravasta, vaikka potentiaalista liito-oravalle soveltuvaa metsää alueella onkin. Soveltuvalla metsällä tarkoitetaan lajin ruokailualueeksi tai lisääntymis- ja levähdyspaikaksi soveltuvaa suojaisaa, varttunutta kuusimetsää, jonka lähistöllä on runsaasti lehtipuita ravinnoksi (Hanski 2017). Selvitysalue ei kuitenkaan ole liito-oravalle sijainniltaan ihanteellinen, koska se on monelta suunnalta taajamien ja leveiden teiden puristuksessa, ja lajin levittäytyminen paikalle ei ole helppoa. 3.3 Lepakot Passiividetektoreilla saatiin yhteensä 42 havaintoa lepakoista (taulukko:lepakot), ja ne jakaantuivat lähes tasan kahden laitteen kesken (eteläinen 23, pohjoinen 19). Kaikki havainnot koskivat yksittäisiä ohilentäviä lepakoita, eikä varsinaista ruokailuaktiivisuutta havaittu (useampia havaintoja minuutissa tai ruokailupulsseja). Havaintojen lukumäärä ei ole sama asia kuin alueen yksilömäärä, sillä sama lepakkoyksilö voi lentää laitteen ohi useita kertoja yössä. Kahden laitteen havaintojen kellonaikoja vertailemalla voidaan arvioida, että alueella on todennäköisesti lentänyt kyseisenä yönä kaksi pohjanlepakkoa, yksi korvayökkö ja useita viiksi/isoviiksisiippoja. Viiksisiipan ja isoviiksisiipan lajinmääritys äänestä on hyvin epävarmaa, joten ne käsitellään kartoituksissa tyypillisesti lajiparina. Aurinko laski Lempäälässä klo 21:25. Ensimmäinen lepakkohavainto tallentui pohjoiseen laitteeseen klo 22:50 ja eteläiseen klo 22:57. Lähes 1,5 tunnin kuluminen auringonlaskusta ensimmäisiin havaintoihin kertoo, että lepakot ovat saapuneet melko kaukaa ja niiden päiväpiilopaikkojen sijainti alueella on erittäin epätodennäköistä. 9

11 4. Päätelmät ja suositukset Selvitysalueelta rajautui neljä (4) metsälain 10 arvokasta elinympäristöä (kuviot 2, 3, 4 ja 5) sekä yksi (1) vesilain suojeltu elinympäristö kuviolta 4. Selvitysalueelta ei löytynyt pohjavesivaikutusta. Kuviot 2, 3 ja 4 suositellaan merkittäväksi kaavaan luo-merkinnällä. Kuvion 5 merkitseminen on harkinnanvaraista, koska harvapuustoinen kallio on yleinen luontotyyppi, vaikka kuuluukin Metsälain 10 :n elinympäristöihin. Kyseinen kuvio 5 on myös hyvin pienialainen. Maastotöiden yhteydessä havaittiin yhteensä 129 eri putkilokasvia (taulukko: kasvit) sekä 30 indikaattoreina käytettyä sammalta (taulukko: sammalet). Uhanalaisia tai EU:n luontodirektiivin mukaisia lajeja ei selvityksessä löytynyt. Lajimäärä on selvitysalueella mahdollisesti jonkin verran isompi, sillä kaikkia lajeja ei toimeksiannon puitteissa ollut tarpeen inventoida elinympäristöjen rajaamisessa. Selvitysalueella havaittiin esiintyvän kolme lepakkolajia. Alueelta ei kuitenkaan löytynyt lepakoiden tärkeitä ruokailualueita. Selvitysalueella ei myöskään sijaitse EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien eli liito-oravan tai lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. 10

12 5. Lähteet ja viitteet Eurola Seppo, Kaakinen Eero, Saari Veli, Huttunen Antti, Kukko-oja Kari & Salonen Veikko 2015: Sata suotyyppiä opas Suomen suokasvillisuuden tunnistamiseen; Thule-instituutti, Oulangan tutkimusasema, Oulun yliopisto Hotanen J-P., Nousiainen H., Mäkipää R., Reinikainen A. & Tonteri T. 2013: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun; Metsäkustannus, 2. painos Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P (toim.) 1998: Retkeilykasvio; Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo Helsinki, 4. täysin uudistettu painos: Kaakinen, E., Kokko, A., Aapala, K., Kalpio, S., Eurola, S., Haapalehto, T., Heikkilä, R., Hotanen, J.-P., Kondelin, H., Nousiainen, H., Ruuhijärvi, R., Salminen, P., Tuominen, S., Vasander, H. & Virtanen, K Suot. Julk.: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. S. S , Kajava S., Silver T., Saarinen M. ja Heikkilä H.,2002. Purot ja norot metsälain kohteina Lounais-Suomessa; Metsätieteen aikakauskirja 2/2002 s Kiviniemi Matti (toim.) 2016: Metsäalan säädökset; Metsäkustannus Oy, 2. uudistettu painos Laine A., Vasander H., Hotanen J-P., Nousiainen H., Saarinen M. & Penttilä T 2012: Suotyypit ja turvekankaat opas kasvupaikkojen tunnistamiseen; Metsäkustannus Laji.fi 2018:; URL> Maanmittauslaitos 2018: Avoin kartta-aineisto; URL> maanmittauslaitos.fi/aineistot-palvelut/latauspalvelut/avoimien-aineistojen-tiedostopalvelu Meriluoto Markku, Soininen Timo 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, 2. painos; Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Mossberg Bo, Stenberg Lennart 2014: Suuri Pohjolan kasvio; Kustannusosakeyhtiö Tammi, 4. tarkistettu painos: Silver T. & Kajava S.,2000. Suot metsälain kohteina Lounais-Suomessa; Suoseura Finnish Peatland Society; Suo (51)2: s Ulvinen Tauno, Syrjänen Kimmo, Anttila Susanna (toim.) 2002: Suomen sammalet levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus: Suomen ympäristökeskus Suomen ympäristö 560, toinen korjattu painos:

13 LIITE 1: KUVAT Kuva 3: Mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasta kuvion 1 pohjoisosassa. Kuva 4: Mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasta kuviolla 1. 12

14 Kuva 5: Lehtomaista kangasta kuviolla 1. Kuva 6: Joutomaan kasvillisuutta kuviolla 1. 13

15 Kuva 7: Tuoretta OMT-lehtoa kuviolla 2. Kuva 8: Metsälehmus lehtokuviolla 2. 14

16 Kuva 9: Ruoho- ja heinäkorpea (RhK) kuviolla 3. Kuva 10: Sara-kastikkaluhtaa kuviolla 4. 15

17 Kuva 11: Noron pohjaa kuviolla 4. Kuva 12: Kitumaan kalliomännikköä (Vr) kuviolla 5. 16

18 Kuva 13: Turvekangasta kuviolla 6. Kuva 14: Kuvion 6 ruohoturvekangasta. 17

19 Kuva 15: Seinäsammaltyypin (PlT) tuoretta kangasta kuviolla 7. Kuva 16: Kuvion 8 kasvillisuutta. 18

20 LIITE 2. LAJITAULUKOT Lepakkohavainnot Pohjoisrinteen alueen passiividetektoreissa Eteläinen ruohokorpi Pohjoinen varttunut kuusimetsä Klo Laji Klo Laji 22:57 Viiksi/isoviiksisiippa 22:50 Viiksi/isoviiksisiippa 23:25 Viiksi/isoviiksisiippa 23:00 Viiksi/isoviiksisiippa 23:46 Pohjanlepakko 23:01 Viiksi/isoviiksisiippa 0:12 Pohjanlepakko 23:02 Viiksi/isoviiksisiippa 0:20 Viiksi/isoviiksisiippa 23:10 Viiksi/isoviiksisiippa 0:57 Viiksi/isoviiksisiippa 23:40 Viiksi/isoviiksisiippa 1:11 Viiksi/isoviiksisiippa 23:41 Viiksi/isoviiksisiippa 1:13 Pohjanlepakko 23:43 Viiksi/isoviiksisiippa 1:13 Viiksi/isoviiksisiippa 23:56 Viiksi/isoviiksisiippa 1:26 Viiksi/isoviiksisiippa 23:58 Viiksi/isoviiksisiippa 1:29 Viiksi/isoviiksisiippa 0:10 Viiksi/isoviiksisiippa 1:43 Viiksi/isoviiksisiippa 0:40 Viiksi/isoviiksisiippa 2:10 Viiksi/isoviiksisiippa 1:20 Viiksi/isoviiksisiippa 2:32 Viiksi/isoviiksisiippa 1:31 Viiksi/isoviiksisiippa 3:18 Korvayökkö 2:40 Korvayökkö 3:47 Pohjanlepakko 3:27 Viiksi/isoviiksisiippa 3:56 Viiksi/isoviiksisiippa 4:00 Viiksi/isoviiksisiippa 3:58 Viiksi/isoviiksisiippa 4:31 Pohjanlepakko 3:59 Viiksi/isoviiksisiippa 4:32 Viiksi/isoviiksisiippa 4:07 Viiksi/isoviiksisiippa 4:23 Pohjanlepakko 4:36 Pohjanlepakko 19

21 Putkilokasvit Tieteellinen nimi Acer platanoides Achillea millefolium Achillea ptarmica Actaea spicata Aegopodium podagraria Agrostis capillaris Alchemilla acutiloba Alnus incana Angelica sylvestris Anthriscus sylvestris Artemisia vulgaris Athyrium filix-femina Avenella flexuosa Betula pendula Betula pubescens Calamagrostis arundinacea Calamagrostis canescens Calamagrostis epigejos Calamagrostis phragmitoides Calluna vulgaris Caltha palustris Campanula patula Carex canescens Carex echinata Carex nigra Suomenkielinen nimi metsävaahtera siankärsämö ojakärsämö mustakonnanmarja lehtovuohenputki nurmirölli piennarpoimulehti harmaaleppä karhunputki koiranputki pujo soreahiirenporras metsälauha rauduskoivu hieskoivu metsäkastikka viitakastikka hietakastikka korpikastikka kanerva rentukka harakankello harmaasara tähtisara jokapaikansara 20

22 Carex rostrata Chamaenerion angustifolium Chenopodium album Cirsium arvense Cirsium heterophyllum Cirsium palustre Comarum palustre Convallaria majalis Daphne mezereum Deschampsia cespitosa Dryopteris carthusiana Dryopteris filix-mas Elytrigia repens Epilobium adenocaulon Equisetum arvense Equisetum fluviatile Equisetum sylvaticum Euphrasia stricta Filipendula ulmaria Fragaria vesca Frangula alnus Galeopsis bifida Galium album Galium palustre Galium uliginosum Geranium sylvaticum Glechoma hederacea pullosara palomaitohorsma jauhosavikka pelto-ohdake huopaohdake suo-ohdake kurjenjalka kielo lehtonäsiä nurmilauha metsäalvejuuri kivikkoalvejuuri niittyjuola rusoamerikanhorsma peltokorte järvikorte metsäkorte ketosilmäruoho niittymesiangervo ahomansikka korpipaatsama peltopillike paimenmatara rantamatara luhtamatara metsäkurjenpolvi maahumala 21

23 Gymnocarpium dryopteris Hepatica nobilis Hieracium Sylvatica -ryhmä Hieracium umbellatum Hieracium Vulgata -ryhmä Hypericum perforatum Juncus effusus Juniperus communis Linaria vulgaris Linnaea borealis Lupinus polyphyllus Luzula pilosa Lysimachia thyrsiflora Maianthemum bifolium Matricaria discoidea Melica nutans Menyanthes trifoliata Myosotis arvensis Myosotis sylvatica Orthilia secunda Oxalis acetosella Paris quadrifolia Persicaria lapathifolia Phleum pratense Picea abies Pilosella Pilosellina -ryhmä Pinus sylvestris metsäimarre lehtosinivuokko salokeltanot sarjakeltano ahokeltanot mäkikuisma röyhyvihvilä kotikataja keltakannusruoho vanamo komealupiini kevätpiippo terttualpi metsäoravanmarja pihasaunio nuokkuhelmikkä raate peltolemmikki puistolemmikki nuokkutalvikki metsäkäenkaali lehtosudenmarja ukontatar nurmitähkiö metsäkuusi huopavoikeltanot metsämänty 22

24 Plantago major Poa pratensis Polygonatum odoratum Polypodium vulgare Populus tremula Potentilla erecta Prunus padus Pteridium pinetorum Quercus robur Ranunculus acris Ranunculus repens Ribes alpinum Ribes spicatum Rosa cinnamomea Rubus idaeus Rubus odoratus Rubus saxatilis Rumex longifolius Salix aurita Salix caprea Salix cinerea Salix phylicifolia Sambucus racemosa Scirpus sylvaticus Scorzoneroides autumnalis Senecio viscosus Senecio vulgaris piharatamo niittynurmikka kalliokielo pohjankallioimarre metsähaapa rätvänä lehtotuomi taigasananjalka metsätammi niittyleinikki rönsyleinikki taikinamarja pohjanpunaherukka metsäruusu punavadelma tuoksuvatukka euroopanlillukka hevonhierakka virpapaju raita tuhkapaju kiiltopaju terttuselja korpikaisla syysmaitiainen tahmavillakko peltovillakko 23

25 Solanum dulcamara Solidago virgaurea Sonchus arvensis Sorbus aucuparia Tanacetum vulgare Taraxacum spp. Tilia cordata Trifolium hybridum Trifolium medium Trifolium pratense Trifolium repens Tripleurospermum inodorum Tussilago farfara Urtica dioica punakoiso kultapiisku peltovalvatti kotipihlaja rohtopietaryrtti voikukat metsälehmus alsikeapila metsäapila puna-apila valkoapila peltosaunio leskenlehti isonokkonen Urtica dioica subsp. sondenii var. holosericelehtonokkonen Vaccinium myrtillus Vaccinium vitis-idaea Vicia cracca Vicia sepium Viola arvensis Viola canina Viola palustris Viola riviniana kangasmustikka puolukka hiirenvirna aitovirna pelto-orvokki aho-orvokki suo-orvokki metsäorvokki 24

26 Sammallajit Tieteellinen nimi Aulacomnium palustre Brachythecium albicans Brachythecium rutabulum Calliergon cordifolium Cirriphyllum piliferum Climacium dendroides Dicranum majus Dicranum polysetum Dicranum scoparium Hylocomium splendens Hypnum cupressiforme Paraleucobryum longifolium Plagiochila asplenioides Plagiomnium affine Plagiomnium cuspidatum Pleurozium schreberi Pohlia nutans Polytrichum commune Polytrichum juniperinum Ptilium crista-castrensis Rhytidiadelphus squarrosus Rhytidiadelphus triquetrus Rhodobryum roseum Sanionia uncinata Sciuro-hypnum curtum Sphagnum centrale Sphagnum fimbriatum Sphagnum girgensohnii Tetraphis pellucida Thuidium recognitum Suomenkielinen nimi suonihuopasammal ahosuikerosammal lehtosuikerosammal luhtakuirisammal lehtohaivensammal palmusammal isokynsisammal kangaskynsisammal kivikynsisammal metsäkerrossammal kalliopalmikkosammal kiviturkkisammal isokastesammal lehtolehväsammal metsälehväsammal seinäsammal nuokkuvarstasammal korpikarhunsammal kangaskarhunsammal sulkasammal niittyliekosammal metsäliekosammal lehtoruusukesammal metsäkamppisammal metsäsuikerosammal vaalearahkasammal viitarahkasammal korpirahkasammal lahosammal niittyhavusammal 25