Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere s-posti: p
|
|
- Annika Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. SELITYS Kuninkaankatu Tampere s-posti: p Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL Tampere KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Asia Selitys Ruoveden kunnanhallituksen valituksen johdosta (Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös kumota Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alueen 1 kaava) Kiitämme selityspyynnöstä ( , diaarin:o 1802/1/14). Ruoveden kunnanhallitus (jäljempänä Ruoveden kunta) on jättänyt Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä 14/0272/2 ( ), jossa hallintooikeus kumosi Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alueen 1 kaavan. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. valittivat kaavasta hallinto-oikeuteen. Selityspyynnön mukaisesti vastaamme nyt niihin kohtiin, jotka yhdistystemme kannalta ovat keskeisiä Ruoveden kunnan valituksessa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Selityksemme pääotsikot noudattavat kunnan laatiman valituksen otsikkojakoa, alaotsikot (alleviivatut) ovat omiamme. 1) Suhde Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen KHO:2013:91 Ruoveden kunnan valituksen (s. 2) mukaan Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kategorisesti kopioinut Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä KHO:2013:19 (Kiteen kaupungin Pyhäjärven rantayleiskaavan kumoaminen). Kunnan mukaan näillä kahdella alueella on oleellisia eroja, joita hallinto-oikeus ei ole ottanut huomioon. Lisäksi kunta pitää hallinto-oikeuden perusteluja puutteellisina. On totta, että suoraa vertailua kahden rantakaavan välillä ei voida tehdä, sillä mitoituslaskennassa on Kiteellä ja Ruovedellä käytetty eri periaatteita. Syytös päätöksen kategorisesta kopioinnista on kuitenkin tarpeeton. Päätöksessään hallinto-oikeus viittaa useasti Ruoveden rantaosayleiskaavan kaavaselostukseen, referoi laajasti mm. kaavan yhteydessä tehtyjen selvitysten tuloksia ja ratkaisee yksittäisten muutoksenhakijoiden valitusaiheita kunnan näkökulmasta edullisestikin. Nähdäksemme hallinto-oikeus on tutkinut tapauksen hyvin ja tehnyt ratkaisunsa itsenäisesti Ruoveden kaavamateriaalin ei Korkeimman hallinto-oikeuden aiemman ratkaisun pohjalta. Hallinto-oikeus osin hyväksyykin rantaosayleiskaavan laadinnassa käytetyt menetelmät. Esimerkiksi päätöksen sivulla 36 hallinto-oikeus toteaa, että rantaviiva on muunnettu ja rakennusoikeus laskettu yleisesti käytettyjen mallien ja periaatteiden mukaisesti. Mikäli päätös olisi kopioitu, tällaisia tunnustuksia tuskin olisi päätynyt mukaan. Oikeuskäsittelyn lopputulos ei ollut kunnan toiveen mukainen, mutta katsomme, että hallintooikeus on perehtynyt asiaan huolellisesti ja kohdellut eri tahoja tasapuolisesti. On täysin normaalia, että viranomaisasiakirjojen sanamuodot yhtenevät verrokkitapauksissa käytettyjen ilmaisujen 1
2 kanssa. Kopioinnista ei ole kyse. Hallinto-oikeuden päätöksen (s. 36) mukaan ei ole riittävää selvyyttä siitä, voidaanko rantaosayleiskaavassa osoitetuille rakennuspaikoille osoittaa kaavan mukaista rakentamista. Hallinto-oikeus siis katsoo, että rakentaminen saattaa muodostua liian voimakkaaksi. Tällainen ratkaisu olisi nähdäksemme pystytty välttämään, mikäli kunta olisi kaavaprosessin aikana riittävästi selvittänyt, miten ranta-asemakaavat on huomioitu valmisteilla olevan kaavan mitoituksessa. 2) Ranta-asemakaavojen huomioiminen Kunnan valituksessa (s. 2) sanotaan, että ranta-asemakaavat on huomioitu siltä osin kun ne kaavaratkaisun ja vaikutusarvion osalta on ollut tarpeen huomioida. Sivulla 3 kunta listaa kaavaselostuksesta kohtia, joissa ranta-asemakaavat mainitaan. Nämä kaavaselostuksen virkkeet ovat kuitenkin yleistasoisia eivätkä juuri selvennä asiaa. Varsinaiseen kaavakarttaan ranta-asemakaava-alueet on merkitty vain mustalla pisterasterilla. Kaavakartassa ei tuoda esille, mitä kukin asemakaava-alue pitää sisällään: paljonko alueella on rakennuksia, rakennuspaikkoja, virkistysalueita, nykyistä ja suunniteltua tiestöä jne. Kaavakarttaa katsomalla rakentamisen, sen liitännäistoiminnan (kuten tiestön) ja vapaan rannan määrän tulevasta kokonaistilanteesta on mahdoton saada todenmukaista käsitystä Myös kaavan vaikutuksia on erittäin hankala arvioida, kun tiedossa ei ole, mitä rasteroiduilla alueilla on. Hallinto-oikeus toteaa päätöksessään (s. 30), että yleiskaavaselostus ei ole kaavan osa, eikä kaavaa voida kaavaselostuksen mahdollisten puutteiden vuoksi kumota. Kääntäen tämä nähdäksemme tarkoittaa sitä, ettei kaavaa voida hyväksyä, jos niinkin keskeinen asia kuin ranta-asemakaavojen huomioiminen on esitetty ainoastaan kaavaselostuksessa yleistason mainintoina. Kunta kirjoittaa valituksessaan (s. 4), että mikäli hallinto-oikeuden päätöstä tulisi tulkita siten että ranta-asemakaavat tulisi avata uudestaan suunnittelulle rantaosayleiskaavojen yhteydessä, näkee Ruoveden kunta tässä suuria lainsäädännöllisiä ongelmia. Tästä ei hallinto-oikeuden päätöksessä mielestämme millään muotoa ole kyse. Ainakin yhdistystemme osalta voimme todeta pyytäneemme lukuisia kertoja, että rasteroinnin sijasta Ruoveden kunta näyttäisi kaavakartalla edes sen, paljonko ranta-asemakaava-alueilla on rakennuspaikkoja. Olemme esittäneet tämän toiveen kaavaa koskevissa kannanotoissamme. Aiheesta keskusteltiin myös Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen järjestämässä osallistumis- ja arviointisuunnitelman täydentämistä koskeneessa neuvottelussa ELY-keskuksen edustajat pitivät ajatusta rakennuspaikkojen merkinnästä asemakaava-alueittain suositeltavana, ja asia merkittiin myös neuvottelusta laadittuun muistioon. Neuvottelu koski Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alueita 2 ja 3, mutta samaa periaatetta tulisi noudattaa myös 1. osa-alueen kohdalla. Hallinto-oikeus viittaa päätöksessään (s. 38) asian tulkinnanvaraisuuteen. Mielestämme tämä osaltaan vahvistaa sen, ettei kaava-aineisto ole ollut riittävän yksiselitteinen. Mikäli Ruoveden kunta on tyytymätön siitä, ettei hallinto-oikeus ole huomannut oleellisia eroja Ruoveden ja Kiteen välillä, olisi kaavaratkaisu pitänyt esittää informatiivisemmin, etenkin ranta-asemakaavojen huomioinnin osalta. Ruoveden kunta esittää valituksessaan (s. 3), että yhdistystemme valituksessa olisi virheitä, jotka vaikuttaisivat hallinto-oikeuden päätökseen. Kunta siteeraa hallinto-oikeuden päätöstä siltä osin, jossa referoidaan valituksemme tekstiä. Referoitu teksti on toisenlainen kuin valituksemme autenttinen teksti. Erot eivät ole suuria, mutta osoittavat, että hallinto-oikeus on yksinkertaistanut valitustekstiämme siten, että referaattiin syntyy väitteitä. Yhdistystemme valituksen ei täten voida väittää sisältävän virheitä, sillä ehdoton sävy ja sen mukanaan tuomat virheelliset tulkinnat ovat peräisin hallinto-oikeuden tekemästä referaatista.
3 (Selvyyden vuoksi alla tarkoittamamme kohdat. Hallinto-oikeuden ja Ruoveden kunnan valituksen referaatti valituksestamme: Kun sekä osayleiskaavan että asemakaavojen rakennuspaikkojen huomioiminen jää kaavassa avoimeksi, ovat myös sulkeutuneisuusanalyysit virheellisiä. Oikea lainaus valitustekstistämme: Kaavan mitoitukseksi saadaan siis laskettua monta erilaista lukemaa. Näistä olennaisin on käytännössä se, montako rakennuspaikkaa tulisi rantaviivakilometriä kohti, kun huomioidaan sekä osayleiskaavan että asemakaavojen rakennuspaikat. Koska tämä kysymys jää kaavassa avoimeksi, ovat myös sulkeutuneisuuslaskelmat (kaavaselostuksen s ) mielestämme virheellisiä. Hallinto-oikeuden ja Ruoveden kunnan valituksen referaatti valituksestamme: Samoin se, että asemakaava-alueiden rakentamista ei ole otettu mitoituslaskennassa huomioon, johtaa vaikutusten arviointiin todellista vähäisemmän rakentamisen eli vain rantaosayleiskaavan mitoituksen mukaan. Oikea lainaus valitustekstistämme: Samoin se, että asemakaava-alueiden rakentamista ei ole otettu mitoituslaskennassa huomioon, johtaa vaikutusten arvioinnin väistämättä hakoteille; vaikutukset on käsittääksemme pääosin arvioitu todellista vähäisemmän rantarakentamisen eli vain rantaosayleiskaavan mitoituksen mukaan. ) Valituksessamme toteamme, että kaavan mitoitukseksi saadaan laskettua monta erilaista lukemaa. Alla sisennettynä lainaus hallinto-oikeusvalituksemme luvusta 3: Kaavaselostuksen (s. 53) mukaan kaavassa on osoitettu 692 nykyistä ja mitoituksen mukaisesti 290 uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa joista 25 on esitetty siirrettäväksi rantojensuojeluohjelma-alueelta ja loput viisi muualta. Rantojensuojeluohjelma-alueelle jää esitettäväksi yhdeksän rahallisesti korvattavaa rakennuspaikkaa. Omaa maata koskevan maanomistajavastustuksen vuoksi kuitenkin hyväksyttyyn kaavaan jäi 246 uutta rakennuspaikkaa eli 44 paikkaa poistettiin. Rantarakennusoikeutta kuluttavia nykyisiä pysyvän asutuksen rakennuspaikkoja (AO, AM) on 83 kappaletta. Kaava-alueen kokonaismitoitus on siten 1065 rakennuspaikkaa joista saarimitoituksen piirissä noin 80. Vastaavalla alueella on suoraan peruskartalta laskettua rantaviivaa n. 225 kilometriä, muunnettua (suoristettua) rantaviivaa 205,7 kilometriä ja kertoimin vähennettyä rantaviivaa 138,1 kilometriä. Rantaosayleiskaavan mitoitus kokonaisuutena on laskettu kaavaselostuksessa seuraavasti: noin 4,5 rakennuspaikkaa/karttarantaviivakilometri; 4,9 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri ja 7,3 rakennuspaikkaa/kertoimin vähennetty rantaviivakilometri. Kaavaselostuksen lukemat ovat hieman virheellisiä. Ilmeisesti laskennassa on käytetty rakennuspaikkojen kokonaismääränä 1021:hta (kokonaismitoitus 1065 rakennuspaikkaa 44 poistettavaa rakennuspaikkaa = 1021). Kun 1021 jaetaan yllä mainituilla 3
4 kilometrimäärillä, tulokseksi saadaan kahden desimaalin tarkkuudella pyöristettynä 4,5 rakennuspaikkaa/karttarantaviivakilometri, 5,0 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri ja 7,4 rakennuspaikkaa/kertoimin vähennetty rantaviivakilometri. Kahdessa jälkimmäisessä luvussa on siis kaavaselostuksessa pyöristysvirhe. Kaavaselostuksen (s. 53) mukaan em. kaavan mitoitus ei kuitenkaan kerro koko totuutta alueen mitoituksesta koska siinä ei ole mukana ranta-asemakaavojen mitoitusta. Suunnittelualueella (1. osa-alueella) sijaitsevilla ranta-asemakaava-alueilla on lisäksi 191 kpl RA-rakennuspaikkaa, 7 kpl AO-rakennuspaikkaa sekä 4 kpl AM-rakennuspaikkaa. Mikäli nämä otetaan huomioon on siis osa-alueen kokonaisrakennuspaikkamäärä lähes Jos lasketaan vastaavat luvut 1300 rakennuspaikalla, saadaan kahden desimaalin tarkkuudella pyöristettynä 5,8 rakennuspaikkaa/karttarantaviivakilometri, 6,3 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri ja 9,4 rakennuspaikkaa/kertoimin vähennetty rantaviivakilometri. Kaavan mitoitukseksi saadaan siis laskettua monta erilaista lukemaa. Näistä olennaisin on käytännössä se, montako rakennuspaikkaa tulisi rantaviivakilometriä kohti, kun huomioidaan sekä osayleiskaavan että asemakaavojen rakennuspaikat. Koska tämä kysymys jää kaavassa avoimeksi, ovat myös sulkeutuneisuuslaskelmat (kaavaselostuksen s ) mielestämme virheellisiä. On myös huomioitava, että ranta-asemakaava-alueiden lisäksi kaava-alueen rantarakentamisen kokonaistehokkuutta nostavat erilliset saunarakennukset. Olemassa olevia saunarakennuksia ei ole esitelty kaavakartoilla. Kaavaselostuksessa ei myöskään ole esitetty mitoituksesta selkeää taulukkoa tai vastaavaa, josta vapaaksi jäävän rannan osuus olisi nähtävissä. Kaiken kaikkiaan katsomme, että kun otetaan huomioon asemakaavat sekä osayleiskaavan erityiset luontoarvot (mm. Valkeajärven, Jäminkiselän ja Paloveden rantojensuojeluohjelmaalueet), kaavan mitoitus on liian korkea. Todellinen rakennustehokkuus kohoaa korkeammaksi kuin kaavaselostuksessa mainittu 4,9 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Ruoveden kunta ei valituksessaan mainitse rakennusmääriä rantaviivakilometriä kohti vaan rakentamisen prosentuaalisen lisäyksen (23/27/19 %). Kunta toteaa, että kilometrikohtaiset mitoitusarvot on laajasti kuvattu kaavaselostuksessa ja hallinto-oikeuden päätöksessä joten niitä ei ole erikseen sisällytetty tähän vertailuun ei[vät]kä ne erilaisten laskentaperusteiden johdosta antaisikaan vertailukelpoista aineistoa. Kunta viitannee vertailukelpoisuudella Kiteen tapaukseen, mikä tässä kohtaa on mielestämme tarpeetonta. Rakentamisen laajuudesta saa ylipäätään selkeämmän käsityksen tutkimalla rakennuspaikkojen määrää rantaviivakilometriä kohti, vaikka jakolaskun tulos olisikin keskiarvo koko suunnittelualueelta. Lukema antaa käsityksen rakentamisen volyymistä, ja kaavakartalta tulisi sitten pystyä tutkimaan tilannetta visuaalisesti ranta-asemakaavoitettujen alueiden rakennuspaikat mukaan lukien. Kunta ja hallinto-oikeus eivät ole kommentoineet niitä virheitä, joita kaavaselostuksen kilometrikohtaisesta mitoituslaskennasta löysimme. Kyseiset laskutoimitukset on tehty kaavaselostuksessa annettujen lukemien pohjalta ja pyöristetty matematiikan sääntöjen mukaisesti. Muunnettua rantaviivakilometriä kohti rakennuspaikkoja tulee 1300 : 205,7 = 6,3 rakennuspaikkaa.
5 Tämä on huomattavasti enemmän kuin kaavaselostuksessa mainittu 4,9 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Olemme tämän vuoksi samaa mieltä hallinto-oikeuden kanssa siitä, mitä päätöksen sivulla 36 sanotaan: Rakentamisen mitoituksessa ei ole lainkaan huomioitu alueella voimassa olevien ranta-asemakaavojen mukaista rakentamista. Rakennusoikeuden kokonaismitoitus voi tämän vuoksi muodostua tehokkaammaksi kuin tehokkuutta kuvaavista laskennallisista mitoitusluvuista on pääteltävissä Kaavaselostuksessa itsessäänkin (s. 53) todetaan, ettei ranta-asemakaavoja ole mitoituslaskennassa otettu huomioon: em. kaavan mitoitus ei kuitenkaan kerro koko totuutta alueen mitoituksesta koska siinä ei ole mukana ranta-asemakaavojen mitoitusta. Kaavaselostuksen mitoituslaskennat on tehty rakennuspaikkamäärän 1021 perusteella, vaikka asemakaavat huomioiden rakennuspaikkoja on Lisäämme vielä, että Ruovedellä on luonnonolosuhteita, joiden merkitystä tulisi punnita, kun määritellään kaavan sallittua kokonaismitoitusta. Näistä nostamme erityisesti esille kaava-alueella sijaitsevat kolme rantojensuojelualuetta (Valkeajärvi, Jäminkiselkä ja Palovesi). 3) Luonnonarvoiltaan arvokkaat alueet Kunta siteeraa valituksessaan (s. 4) hallinto-oikeuden päätöstä: Kaavassa on osoitettu rakentamista luonnoltaan arvokkaaksi todettujen alueiden läheisyyteen. Kunnan mielestä hallinto-oikeuden päätöksestä ei saa selvyyttä, mitä luonnoltaan arvokkaiksi todettujen alueiden läheisalueita tarkoitetaan. Ruoveden kunnan näkemyksen mukaan hallinto-oikeuden päätöksessä olisi pitänyt tältä osin olla lähtökohtana se, aiheuttaako lähelle rakentaminen uhkia kyseisille arvoille. Katsomme, ettei hallinto-oikeuden ole tarvinnut tätä asiaa enempää perustella. On tosiasia, että kaavakartassa rakennuspaikkoja on lähellä arvokkaita luonnonalueita (MY-alueita ja rantojensuojelualueita). Kaavassa MY-alueiden luonnonarvojen säilyminen on jätetty vapaaehtoisten suositusten varaan. Ilman lakisääteisesti velvoittavia SL-merkintöjä ei voida taata luonnonarvojen säilymistä, eikä tämän kaavaprosessin yhteydessä ole kaiketi ollut resursseja alkaa keskustella varsinaisista suojelumahdollisuuksista yksittäisten maanomistajien kanssa. Pidämme hallinto-oikeiden varovaisuusperiaatetta oikeana. Kun kartoituksissa löydetyt arvokkaat luonnonalueet jo sinänsä ovat uhanalaisia (esim. metsänhakkuut MY-alueilla sallittuja), tulee lähelle suuntautuvan rakentamisen suhteen olla varovainen. On tyypillistä, että kesämökkien lähimetsät ja muut läheiset luonnonalueet mielletään osaksi tonttia, josta syystä rakentaminen tulisi suunnata etäälle arvokkaista kohteista. Näin niille ei saatettaisi tarpeetonta lisäkuormitusta. Ruoveden kunnan valituksen (s. 11) mukaan suunnittelun lähtökohtana on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n 2 momentti, jonka mukaan rantakaavoituksessa on erityisesti huomioitava luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet. Kunta toteaa, että luonnonsuojelualueet on tarkkaan kartoitettu ja tarkistettu ELY-keskuksen toimesta. Rantojensuojeluohjelma-alueille ei ole osoitettu rakentamista muutamaa alueen tulkinnallisella rajalla olevaa tilannetta lukuun ottamatta. Muut suojelualueet ovat kokonaan rakentamisen ulkopuolella. Tämä on varmasti totta, mutta pelkästään jättämällä viralliset suojelualueet rakentamatta mikä sinänsä on luonnonsuojelulain takia jo itsestään selvää ei suojata luonnonarvoja kattavasti. 4) Mitoitusperusteet Mitoitusasiaa olemme kommentoineet selityksessämme jo edellä luvussa 2) Ranta-asemakaavojen huomioiminen. 5
6 5) MRL:n sisältövaatimukset Katsomme Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tehneen oikein tulkinnan siinä, että rantaosayleiskaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä ja 73 :ssä asetettuja sisältövaatimuksia. Alla listaamme lain vaatimukset niiltä osin kuin ne kohdistuvat yhdistystemme vaalimiin arvoihin: MRL:n 39 :n mukaan yleiskaavan laadittaessa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen ekologinen kestävyys, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö, mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla, ympäristöhaittojen vähentäminen, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. MRL 73 : mukaan laadittaessa kaavaa pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on katsottava, että luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon sekä ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Näiden lakipykälien vaatimukset eivät mielestämme rantaosayleiskaavassa täyty. Hallinto-oikeuden esittämien perusteiden lisäksi mainitsemme seuraavat syyt: Luontoselvitykset Valituksessamme hallinto-oikeudelle kyseenalaistimme rantaosayleiskaavan luontoselvitysten riittävyyden. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 73 ) mukaan ranta-alueiden loma-asutusta koskevaa yleis- tai asemakaavaa laadittaessa on katsottava, että - rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön - luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon - ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Hallinto-oikeuden päätöksen (s 29) mukaan kunnan laatimat, luonnonvaraista lajistoa, luontotyyppejä ja luonnonoloja koskevat tutkimukset ja selvitykset ovat riittäviä kaavan laillisuuden arvioimiseksi. Tästä olemme eri mieltä. Pyydämme Korkeinta hallinto-oikeutta ottamaan kantaa selvitysten riittävyyteen. Kysymys, johon etsimme vastausta, on seuraava: voidaanko osayleiskaavatason luontoselvityksillä laatia kaava, jonka tarkoitus on mahdollistaa suora rakennuslupien myöntäminen? Ruoveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksessä (Raportti 1.2, Maisema, luonnonympäristö ja rantaluokitus) on huomioitu useita eri tekijöitä, mutta lähtökohtaisesti selvitystä leimaa suurpiirteisyys. Tehdyt luontoselvitykset eivät mielestämme anna suunnittelualueen luonnosta ja sen erityispiirteistä niin yksityiskohtaista tietoa, että rantaosayleiskaavan pohjalta kunta voisi myöntää suoraan rakennuslupia. Luontoselvityksessä koko aluetta (osa-alueet 1, 2 ja 3) käsitellään yhtenä kokonaisuutena, mikä
7 tekee selvityksestä väistämättä ylimalkaisen ja vaikeaselkoisen. Tietoa on kerätty, mutta sitä tuodaan esille niin yleistasoisesti, ettei lukija saa suunnittelualueen luonnosta tarkkaa käsitystä. Ruoveden luontoselvitys kuvailee koko kunnan luontoa kerralla. Parempi ratkaisu olisi ollut selvitysalueen jakaminen osa-alueisiin. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien (lepakot, viitasammakko, tietyt selkärangattomat) esiintymiä ei ole kartoitettu. Luontodirektiivin IV (a) -liitteessä lueteltujen lajien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n mukaan kielletty. Kaavoittajan tulisi olla selvillä direktiivilajien esiintymistä, ettei kaava rikkoisi luonnonsuojelulain määräyksiä. Kaava-alueen järvien linnustoa on kartoitettu ajanjaksolla ja erillisellä kierroksella vuonna 2010 (jäidenlähdön ja kesäkuun 10. päivän välisenä aikana). Kummankin kartoituksen kuluessa kullakin järvellä käytiin vain kerran. Luotettavin selvitys vesilinnustosta olisi saatu kahdella laskennalla: toukokuun alkupuolella (jäidenlähdön jälkeen) ja toukokuun puolivälin jälkeen. Nyt kullakin järvellä käytiin vain kerran vuosina 2008 ja 2010, ja ajankohta saattoi olla mikä tahansa jäidenlähdön ja kesäkuun 10./23. päivän välillä Etenkin muuttolintujen levähdysalueet jäävät huomaamatta kesäisissä kartoituksissa. Ruoveden rantaosayleiskaavassa esitetään useasti se lähtöoletus, että lakisääteisesti suojeltavien ja uhanalaisten lajien esiintymistä ei tarvitse erikseen kartoittaa maastossa; lajien potentiaaliset elinympäristöt on huomioitu, sillä luontokartoituksen yhteydessä löydetyt arvokkaat elinympäristöt on merkitty kaavaan MY-alueiksi (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja). Pidämme tätä liian toiveikkaana näkemyksenä. Kaikki lakisääteisesti suojeltujen lajien esiintymät eivät välttämättä sijaitse ensi silmäyksellä potentiaalisen näköisessä elinympäristössä, vaan niitä saattaa olla vaatimattomammillakin paikoilla. Esimerkiksi merkkejä liito-oravasta löytää monesti metsästä, joka äkkiseltään ei näytä lajille soveliaalta. Eri lajien ekologiset vaatimukset ovat vielä osin tuntemattomia, josta syystä ani harvasta alueesta voidaan sanoa, ettei tietty laji missään nimessä esiinny siellä Ruoveden kaavan luontoselvitykset ovat osayleiskaavatasoa, joten on olemassa riski, että rakennuspaikkoja on epähuomiossa merkitty tällaisen odottamattoman esiintymän päälle. Kunkin tonttipaikan luontoarvojen tarkastaminen jää viime kädessä kunnan rakennusvalvonnan harteille siinä vaiheessa, kun rakennuslupa pitäisi myöntää. Tätä ei voida pitää suotavana lopputuloksena kenenkään oikeusturvan kannalta. Ympäristöministeriön Rantojen maankäytön suunnittelu -oppaan (ympäristöopas 120, s. 46) mukaan (korostukset allekirjoittajien) oikeusvaikutteisella yleiskaavalla voidaan tietyin edellytyksin ohjata suoraan rakentamista. Ranta-alueita koskevassa yleiskaavassa voidaan erityisesti määrätä, että yleiskaavaa tai sen osaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72 1 momentti) rantavyöhykkeellä tai -alueella. Määräys voidaan liittää esimerkiksi sellaiseen loma-asuntojen alueeseen, jolla rakentamisen määrä ja sijoittuminen on osoitettu maanomistajakohtaisesti. Alueella voi olla myös omakotitalojen rakennuspaikkoja tai pienehköjä matkailupalveluja. Jos rannalle halutaan osoittaa tavanomaista tiiviimpää loma-asutusta, merkittäviä matkailupalveluja tai laajahko alue vakituista asumista varten, tulee ottaa huomioon ranta-asemakaavan tai asemakaavan laadinnan tarve. Ruoveden rantaosayleiskaavassa ei kerrota mitään yllä kuvatun kaltaista tai muuta erityistä syytä tai tavoitetta, miksi rantarakentamista halutaan ohjata yleiskaavalla. Yleiskaavatason selvitykset ja vaikutusten arviointi eivät sovi yhteen sen kanssa, että kaavan on tarkoitus toimia yksityiskohtaisena rakentamisen ohjeena. Katsomme, että tällainen menettely on myös vastoin vakiintunutta hallinto- ja oikeuskäytäntöä, jossa kaavoituksessa on maanomistajia kohdeltava yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että samassa asemassa olevia maanomistajia on 7
8 kohdeltava samalla tavoin. Tämä periaate ei toteudu, jos joidenkin maanomistajien rannat on asemakaavoitettu ja toisten osalle suunnitellaan syytä tarkemmin selvittämättä suurpiirteisempää kaavaa. Ympäristöministeriön Rantojen maankäytön suunnittelu -oppaan (s. 46) mukaan Kaavaa laadittaessa on tehtävä riittävät luonto- ja muut selvitykset sekä arvioitava kaavan vaikutukset perusteellisemmin ja yksityiskohtaisemmin kuin yleispiirteisen, strategisluontoisen yleiskaavan yhteydessä. Kaavakartan mittakaavan tulee olla riittävän suuri, jotta rakennuspaikat voidaan osoittaa. Laaditut selvitykset ja vaikutusten arviointi on nähdäksemme strategisluontoisen yleiskaavan tasolla, eivät rakentamista ohjaavan yleiskaavan. Ympäristöministeriön oppaan (s. 130) mukaan yksityiskohtaisia selvityksiä ei tarvitse tehdä asioista, johon kaava ei juuri vaikuta. Koska kaava vaikuttaa jokaiseen rakennuspaikkaan, johon mökkiä aletaan tehdä, tulisi luontoarvojakin tarkastella rakennuspaikkakohtaisesti. Rakentamisella ei saa vaarantaa lakisääteisesti suojeltuja tai uhanalaisia eliölajeja (esim. EU:n luontodirektiivin liitteen IV a lajit) tai elinympäristöjä. Ainoastaan riittävät luontoselvitykset takaavat, ettei näin pääse käymään. Ympäristöministeriön oppaan mukaan (s. 132) selvitysten riittävyys arvioidaan suhteessa kaavan tavoitteisiin, ohjausvaikutukseen ja suunniteltavan alueen ominaisuuksiin. Nämä seikat vaikuttavat selvitysten sisältöön, alueelliseen ja asiakohtaiseen kattavuuteen sekä tarkkuuteen ja yksityiskohtaisuuteen. Selvitysten tulee palvella alueiden käytön suunnittelua, vaihtoehtojen tarkastelua ja vaikutusten arviointia. Mitä suoremmin ja tarkemmin kaava ohjaa toteuttamista ja mitä merkittävämmistä muutoksista on kyse, sitä yksityiskohtaisempia selvityksiä ja arviointeja tarvitaan. Esimerkiksi rakentamista ohjaavassa yleiskaavassa ja rantaasemakaavassa selvitysten on oltava tarkempia kuin yleispiirteisemmän kaavoituksen yhteydessä. Ruoveden rantaosayleiskaavan puitteissa laaditut selvitykset eivät mielestämme tarkkuudeltaan ole ympäristöministeriön ohjeen mukaisia. Maankäyttöä suunniteltaessa on jossakin vaiheessa tehtävä niin yksityiskohtaiset luontoselvitykset kuin lopputilanne (tässä tapauksessa 246 uuden loma-asunnon rakentaminen) vaatii. Mikäli riittävän tarkkoja selvityksiä ei tehdä kaavaa laadittaessa, ne tulisi tehdä myöhemmin. Tähän kunta ei kuitenkaan ole aikeissa ryhtyä. Vesistövaikutukset Kaavaselostuksen (s. 54) mukaan voidaan arvioida, että ensimmäisen osa-alueen loma-asuntojen määrän lisääntyminen vajaalla 30 %:lla (ranta-asemakaavat huomioiden) lisää loma-asutuksesta johtuvaa hajakuormitusta noin 10 %:lla kun lasketaan jäteveden käsittelyn keskimääräinen tehokkuus 3-kertaiseksi alueen nykyisen loma-asutuksen hajakuormitukseen jossa mm. yli viidesosa jätevesistä lasketaan käsittelemättöminä vesistöön. Kaavaselostuksessa myös todetaan, että tulevaisuudessa loma-asutuksen muodostaman kokonaiskuormituksen odotetaan uusista rakennuspaikoista huolimatta laskevan. Arvio on mielestämme varsin uskalias, vaikka se perustuukin haja-asutusalueen jätevesien uusiin käsittelymääräyksiin. Lisäksi tulevaisuuden ajankohtaa ei tarkemmin eritellä. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteena on ehkäistä pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen koko Euroopan unionin alueella. Pintavesien hyvä tila ja pohjavesien hyvä määrällinen ja kemiallinen tila tulee saavuttaa 15 vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta eli vuonna Laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1 ) puolestaan todetaan, että vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisen yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä ja Itämerta niin, ettei pintavesien ja pohjavesien tai Itämeren tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä.
9 Vesipuitedirektiivin ja vesienhoidon järjestämislain nojalla katsomme, että kaava, jonka lähtökohtaisena oletuksena on, että loma-asutuksesta johtuva hajakuormitus lisääntyisi 10 prosentilla, ei ole lainmukainen. Vähintään kaavoittajan olisi tullut selventää, millaisia vaikutuksia hajakuormituksen lisääntyminen kullakin vesistönosalla aiheuttaisi. Vesialueen ekologinen tila on luokiteltu toistaiseksi hyväksi. Se ei saisi muuttua siitä huonompaan miltään osin. Hallinto-oikeuden ratkaisun (s. 30) mukaan laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä luo vesienhoidolle puitteet ja laki ja direktiivi koskevat lähtökohtaisesti vain viranomaistoimintaa. Direktiivillä ei ole sitovaa oikeusvaikutusta kaavoituksessa. Pyydämme Korkeinta hallintooikeutta ottamaan kantaa siihen, onko tämä tulkinta oikeaoppinen. Yleisen oikeustajun valossa tuntuu oudolta, jos lakiin kirjatut kansalliset ja/tai kansainväliset tavoitteet eivät sitoisi kaavoittajaa. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Sen lisäksi, mitä MRL:n 39 :ssä vaaditaan, saman lain 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta, yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista sekä yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta. Ruoveden rantaosayleiskaavaan on merkitty useita loma-asuntotontteja saariin ja muihin hankalasti rakennettaviin ( tiettömiin ) paikkoihin. Tonttien sijoittamisessa olisi tullut pohtia, millaisia ponnistuksia infrastruktuurin rakentaminen eri paikoissa vaatisi. Kunnan tulisi tukea vain sellaisen yhdyskuntarakenteen syntymistä, josta seuraavat velvoitteet se kykenee helposti hoitamaan. Tästä syystä saaret ja muut tiettömien taipaleiden takaiset kohteet ovat huonoja mökinpaikkoja. Saariin rakentaminen ja infrastruktuurin saaminen paikalle vaatii ylimääräistä vaivannäköä: kuljetuksia vesitse, kaivamista, putkistojen ja johtojen vetämistä. Taloudellisia ja ekologisia resursseja tuhlaantuu huomattavia määriä. Mikäli mökit rakennettaisiin mantereelle toistensa läheisyyteen, infrastruktuuria ei erikseen tarvitsisi vetää vesistön yli saariin. Kaavaselostuksen (s. 69) mukaan yhdyskuntarakenteen kannalta uusi loma-asutus sijoittuu pääsääntöisesti nykyisen loma-asutuksen läheisyyteen, joten siltä osin vaikutukset ovat vähäiset, mutta loma-asutuksen mahdollisesti muuttuessa pysyvän asutuksen suuntaan on vaikutukset merkittävämmät. Sivulla 71 kuitenkin todetaan, että reilu kolmannes uusista osoitetuista rakennuspaikoista sijoittuu kokonaisuudessaan jo aikaisemmin sulkeutuneeksi katsotulle vyöhykkeelle. Tällä perusteella lähes kaksi kolmannesta uusista rakennuspaikoista sijaitsee eritasoisesti irrallaan olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Kaavassa on myös jätetty ennakoimatta ne yhdyskunnalliset vaikutukset, joita koituisi, mikäli yhä useampi ryhtyisi käyttämään vapaa-ajanasuntoaan ympärivuotiseen asumiseen. Ruoveden kunnan valituksessa (s. 3) todetaan, että loma-asutuksen ohjauksen tavoitteisiin ei missään yhteydessä kuulu ohjaaminen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Laissa (MRL 5 ) tällainen tavoite kuitenkin esitetään, eikä loma-asutuksen ohjausta mainita poikkeuksena. Edellä kuvattujen lisäysten (luontoselvitysten yleistasoisuus, vesistövaikutukset ja vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen) valossa yhdymme hallinto-oikeuden näkemykseen, että Ruoveden rantaosayleiskaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä ja 73 :ssä asetettuja sisältövaatimuksia eikä mielestämme myöskään 5 :n ja 9 :n vaatimuksia. Lopuksi Nostamme esiin hallinto-oikeuden päätöksestä kohdan, joka antaa yhdistystemme toimintaperiaatteista virheellisen kuvan ja tulee sen vuoksi oikaista: 9
10 Hallinto-oikeusvalituksessamme totesimme, että maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Ruoveden kunta ei vastannut kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta antamiimme mielipiteisiin ja lausuntoihin. Vasta oikeusprosessin aikana, kunnanhallituksen laatimassa lausunnossa, saimme vastauksen joihinkin kysymyksiin ja pystyimme niiltä osin peruuttamaan valituksemme. Tämä osoittaa, miten tärkeää asioiden sujuvuuden kannalta olisi, että kunta reagoisi jokaisen osallisen palautteeseen jo kaavaprosessin aikana. Hallinto-oikeuden päätöksen (s. 24) mukaan Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. eivät ole toimittaneet muistutuksia kaavaehdotuksista maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 :n 1 momentin edellyttämällä tavalla ennen ehdotusten nähtävilläoloajan päättymistä. Kunnalla ei siten ole ollut yhdistysten väittämällä tavalla velvollisuutta ilmoittaa perusteltu kannanotto muistutukseen. Hallinto-oikeus ei ole ollut tietoinen, että kaavaehdotuksen tultua nähtäville yhdistyksemme saivat kunnalta lausuntopyynnön, emme ainoastaan tietoa, että kaava on asetettu nähtäville. Yhdistyksemme rinnastettiin täten virallisiin lausunnonantajiin, joille käsittääksemme järjestään annetaan enemmän aikaa kommentoida suunnitelmia. Saamissamme lausuntopyynnöissä eräpäivä on ollut aina myöhemmin kuin sinä päivänä, jolloin nähtävilläoloaika päättyy. Taustalla lienee se, että kunnat ym. viranomaiset pyytävät lausuntoa tahoilta, joille halutaan antaa aikaa syventyä aineistoon kiireettä. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. toimittavat kannanotot, valitukset, selitykset ym. asiapaperit ehdottomasti aina sen aikarajan puitteissa, joka lähettäjä meille on esittänyt. Toistamme huomautuksemme, ettei Ruoveden kunta vastannut kannanottoihimme siten kuin MRL:n 65 2 momentissa vaaditaan. Pyydämme Korkeinta hallintooikeutta korjaamaan päätöksessään hallinto-oikeuden tässä asiassa tekemän virheellisen ratkaisun. Tampereella Larissa Heinämäki, puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Juho Kytömäki, sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Jukka T. Helin, puheenjohtaja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Suvi Sergejeff, sihteeri Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry.
Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.
Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa. - Taustalla 1.4.2016 voimaan tulleenmaankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa poikkeamistoimivalta on siirtynyt kunnille.
Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus
Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-
Asia Lausunto Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alueiden II ja III 2. kaavaehdotuksesta
Suomen luonnonsuojeluliiton LAUSUNTO Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 21.11.2013 s-posti: pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 / 040 515 4557 RUOVEDEN KUNTA Asia Lausunto Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alueiden
Kirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys. Valituksessa esitetyt vaatimukset hallinto-oikeudessa:
Kunnanhallitus 245 20.10.2014 Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys 442/10.02.02/2014 Kunnanhallitus 245 Kunnanvaltuusto hyväksyi 28.8.2012 Kymijoki-Mankalan vesistöalueen
Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus
Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle
Kuninkaankatu 39 14.1.2013 33200 Tampere s-posti: pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. KUNNALLISVALITUS Kuninkaankatu 39 14.1.2013 33200 Tampere s-posti: pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere HÄMEENLINNAN
Ajankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava
Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava Info 20.6.2017 16.6.2017 Page 1 Suunnittelualue 16.6.2017 Page 2 16.6.2017 Page 3 Lainsäädännöllinen perusta 72 Suunnittelutarve ranta-alueella Meren tai vesistön
Kaavassa ei ole huomioitu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 24 ) säädetyllä tavalla.
1 KUOPION HALLINTO-OIKEUDELLE Asia: Valitus Kiteen kaupunginvaltuuston päätöksestä 17 26.4.2010 Viite 9/8/800/2010 Muutoksenhakijat Keski-Karjalan luonto ry Allintie 2 82500 Kitee Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri
Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori
Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden
Selvitykset ja vaikutusten arvioinnit
Selvitykset ja vaikutusten arvioinnit Kaavoittajien ja rakennustarkastajien neuvottelupäivät 20.- 21.11.2013 Pieksämäki Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristölakimies Paula Vesterinen
edellytykset yy Kankaanpää
Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.12.2016 Seitap
Lausunto, Poikkeamislupa, 409, Hanhikempin kylä, tila Sumunen 2:42, , Lappeenranta
Lausunto 1 (6) Lappeenrannan kaupunki Kaavasuunnittelija Matti Kettunen kirjaamo@lappeenranta.fi Viite: lausuntopyyntö 14.3.2019 Lausunto, Poikkeamislupa, 409, Hanhikempin kylä, tila Sumunen 2:42, 405-409-2-42,
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN
OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy
IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus
IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen
Lausunto Diilin ranta-asemakaavasta, ehdotusvaihe
LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/3313/2016 Varsinais-Suomi 22.3.2017 Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö 1.2.2017 Lausunto Diilin ranta-asemakaavasta, ehdotusvaihe KAAVAHANKE Kaava-alue
KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila
Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa
Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-
1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo
Maankäytön suunnittelun perusteet - Yleispiirteinen suunnittelu Hanna Mattila & Raine Mäntysalo 30.1.2017 Yleiskaavoitus 1 Yleiskaava (MRL 35-39, 42 ) Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen
Myllyniemen ranta-asemakaava / kaavoituspäätös, vireilletulo ja rakennuskielto. Aloite ranta-asemakaavan laatimisesta
Kunnanhallitus 86 18.04.2017 Myllyniemen ranta-asemakaava / kaavoituspäätös, vireilletulo ja rakennuskielto 256/502/2017 Kunnanhallitus 18.04.2017 86 Aloite ranta-asemakaavan laatimisesta Maanomistajat
Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.01.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Täydennysrakentaminen onnistuu
Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä
PADASJOKI KEULAINMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Keulainniemi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PADASJOKI KEULAINMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Keulainniemi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja maanomistus Päiväys 9.1.2017 Alue sijaitsee Padasjoen kunnan Jokioisten kylässä
INKOO, ÄNGÖ RANTA-ASEMAKAAVA
1 MAANMITTARI ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 22.9.2016 INKOO, ÄNGÖ RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne
Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos
Kunnanhallitus 1.9.2015 Itä-Suomen hallinto-oikeus Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Rantasalmen kunnanhallitus
Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava
Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014
Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen
Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KARJALOHJA RANTA-ASEMAKAAVA Tila: Lehtoniemi 1:204 Kylä: 427 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päiväys 19.9.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
SELOSTUS, kaavaehdotus
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS, kaavaehdotus 28.6.2017 Ote rantayleiskaavakartasta, kaava-alueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen
1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
EURAJOEN KUNTA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Alue ja suunnittelun kohde Rantaosayleiskaavan muutoksen (jäljempänä kaava) alueet sijaitsevat Eurajoella, Kuivalahden ja
RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA
PÄLKÄNE VEHKAJÄRVI 1 RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 26.11.2007 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Riihiniemen ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne 635 Kylä: Vehkajärvi 461 Tila:
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA ( OAS )
INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA ( OAS ) 11.9.2017, tark. 4.6.2018 RANTA-ASEMAKAAVA, LIESJÄRVI Kunta : TAMMELA Tilat : 834-421-10-6, 10-31, 10-54, 10-69, 10-84 1. Suunnittelualue
KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka
, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava ja asemakaavan muutos (Rakkavaara 9 ja kortteli 420) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ilmakuva suunnittelualueelta (2006) ja suunnittelualueen rajaus 1 2 1.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
314-RAK1715 TAIVASSALON KUNTA POHJOLAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.2.2018 22.5.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa
LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/3313/2016 Varsinais-Suomi 21.12.2016 Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö 7.10.2016 Lausunto Diilin ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe KAAVAHANKE
Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Liisa Bergius
Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Liisa Bergius 11.11.2015 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa
VASTINE KUSTAVIN KUNTA LÄNSI-VUOSNAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 / 5 VASTINE KUSTAVIN KUNTA LÄNSI-VUOSNAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA Länsi-Vuosnaisten ranta-asemakaava muutos on ollut kaavaehdotuksena nähtävillä 3.4. 2.5.2018. Kaavaehdotuksesta ei jätetty nähtävilläoloaikana
Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3
Rantasalmen kunnanhallitus 6.2.2017 Poikkitie 2 58900 RANTASALMI Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3 Marja-Leena Neuvo kumppaneineen on
Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari
MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
INKOON KUNTA Södra Sådö Ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) 20.11.2013 1/8 SISÄLLYS Suunnittelun lähtökohdat 1. Suunnittelualue ja hankkeen tausta 2. Suunnittelun tavoite
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 30.5.2018 päivitetty: 15.5.2018, 8.11.2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) KOIVURANNAN RANTA-ASEMAKAAVA. ENO, KALTIMOJÄRVI Tila Koivuranta
Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) KOIVURANNAN RANTA-ASEMAKAAVA ENO, KALTIMOJÄRVI Tila Koivuranta 41-56 13.1.2019 Suunnittelualueen sijainti (kartta MML) Kaavan laatija SUUNNITTELU HALTILAHTI
INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80
INARIN KUNTA Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 15.2.2017 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Iso-Räyrinki Kirsinranta ranta-asemakaava
Iso-Räyrinki Kirsinranta ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen
LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
Kaavoitukseen liittyvä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään 8.4.2010. Kaava-asiakirjat esityslistan oheismateriaalina.
Tekninen jaosto 35 12.04.2010 Tekninen jaosto 65 16.06.2010 Tekninen jaosto 82 08.09.2010 Kunnanhallitus 230 22.09.2010 Kunnanvaltuusto 39 10.11.2010 Kunnanhallitus 27 11.01.2011 Kunnanhallitus 252 19.12.2011
FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA. Mitoitusraportti
FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Mitoitusraportti 13.2.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Mitoitusraportti I P15872 13.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa
Lausunto, Ihoden asemakaavan muutos, kortteli 29, Pyhäranta, luonnos
Varsinais-Suomi LAUSUNTO 28.3.2018 Diaarinumero VARELY/658/2018 Pyhärannan kunta Pajamäentie 4 23950 Pyhäranta kunta@pyharanta.fi Lausuntopyyntönne, saapunut 28.2.2018 Lausunto, Ihoden asemakaavan muutos,
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4
TAMPERE, KÄMMENNIEMI TILAN KOIVUNIEMI RN:o 1:4 RANTA-ASEMAKAAVA
TAMPERE, KÄMMENNIEMI TILAN KOIVUNIEMI RN:o 1:4 RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS)
POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
9013 Tuulialan asemakaavan muutos, Harjutie
9013 Tuulialan asemakaavan muutos, Harjutie OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.11.2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava.
KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Tekla 2.2.2017 3, liite 1 Tekla 24.5.2017 27, liite 4 OAS 1 (4) ONKIVEDEN NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.10.2016 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.09.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Kunta : HAUSJÄRVI 86 Kylä : Syvänoja 416 Tila : Honkaranta INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY
INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 16.3.2017 RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kunta : HAUSJÄRVI 86 Kylä : Syvänoja 416 Tila : Honkaranta 1-107 Kaava-alueen yleissijainti 2 1. Aloite ja
RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OININGILLA
RUOKOLAHDEN KUNTA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OININGILLA Selostus Kaavaehdotus 2.5.2013 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ..2011 KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ..2011 O N S U L T I N G Kaavaselostus I 2.5.2012 Rantayleiskaavan
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo
Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos
Tohmajärven kunta Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos 7.12.2018 1/5 7.12.2018 Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos Sisältö 1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 2 Suunnittelualueen
Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA ( OAS )
INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA ( OAS ) 5.9.2018 RANTA-ASEMAKAAVA, KURJENNIEMI Kunta : JYVÄSKYLÄ Tila : 179-430-33-20 1. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Maanomistaja
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
293-RAK1706 TAIVASSALON KUNTA PUNTTINEN-LEIKLUOTO RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.7.2017 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (10) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
PÄLKÄNE HARHALA. KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA
PÄLKÄNE HARHALA KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.6.2009 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kuikon ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635) Kylä: Harhala (402)
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
380-RAK1813 KUSTAVIN KUNTA KAURISSALO-KIPARLUOTO II RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.1.2019 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo:
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: päivitetty:..2018..2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään
VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA
LIITE Rovaniemen kaupunki VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Kaavoitus VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma Vikajärven osayleiskaavan rakennusoikeuden
Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-
PELKOSENNIEMEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PELKOSENNIEMEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS PYHÄTUNTURI / OSA-ALUE C SOUTAJAN RANNAN ALUE Pyhätunturin matkailualueella korttelissa 582 kiinteistöjen 583-403-77-1, 583-403-77-45 ja 583-403-77-46 alueilla OSALLISTUMIS-
Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Akanrovan asemakaavan muutos ja laajennus (korttelit , ja 1068) II- vaihe
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan asemakaavan muutos ja laajennus (korttelit 1000 1038, 1041 1046 ja 1068) II- vaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.3.2017 Ilmakuva Maanmittauslaitos
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
Päiväys HANKO TJÄRUHOLMEN Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Päiväys 26.5.2014 HANKO TJÄRUHOLMEN Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA
PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2009, 12.1.2012 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Koiviston ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635)
RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS LIESIJÄRVI, NIVUSJÄRVI, ISO-MADESJÄRVI, JÄNISJÄRVI. Kaupunki : PARKANO Tila : Valtionmetsämaa
INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS LIESIJÄRVI, NIVUSJÄRVI, ISO-MADESJÄRVI, JÄNISJÄRVI Kaupunki : PARKANO Tila : Valtionmetsämaa 581-893-1-1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.10.2009
METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ARKKITEHTITOIMISTO KEIJO TOLPPA L I I T E 1 Savonniemenkatu 3B1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 arkkitehtitoimisto.tolppa@spynet.fi 25.5.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN
Siuruanjoen alaosan rantaosayleiskaava
Siuruanjoen alaosan rantaosayleiskaava Valtuuston tekemät päätökset ohjaavat toimintaa Kaavoitus sisältyy kaupunkistrategiaan Kaavoitus on rakennusjärjestyksen mukainen toimenpide Kaavoitukseen on varattu
Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista
Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien
Lausunto Varesniemen ranta-asemakaavasta, ehdotusvaihe
LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/3626/2016 Varsinais-Suomi 27.4.2017 Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö 13.3.2017 Lausunto Varesniemen ranta-asemakaavasta, ehdotusvaihe KAAVAHANKE
RAK/59 RANTA-ASEMAKAAVA OSALLE KORPINMAA VASIKKASAAREN ALUETTA RAK/59 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
RAK/59 RANTA-ASEMAKAAVA OSALLE KORPINMAA VASIKKASAAREN ALUETTA RAK/59 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.12.2016 HEINOLAN KAUPUNKI RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMINEN OSALLE TILOJA KORPINMAA 111 406-3-
Rovaniemen kaupungin lausunto hallintovalituksen johdosta Kaavavalitus, viite: Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete 440/17
POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Valittajat Rovaniemen kaupungin lausunto hallintovalituksen johdosta Kaavavalitus, viite: Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete 440/17 Jari Vanhatapio Seppo Lehto
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LUUMÄKI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN Keskinen/ Tilat Järvikannas 1:34 ja Ellivuori 1:57 Kelkjärvi/Tilat Järvelä 1:68 ja Soramäki 1:129 Päiväys 23.1.2017 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis-