Iitin kunta. Talousarvio Taloussuunnitelma Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 Iitin kunta Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto / /2018

2 Sisällys Yleinen osa... 2 Johdanto... 2 Yleinen taloudellinen kehitys... 2 Väestö... 5 Työllisyys... 7 Työpaikat ja työvoima... 9 Talousarvion sitovuus Tilivelvolliset Talousarvion käyttösuunnitelmat Talousarvio lyhyesti Kunnan henkilöstö Strategiaosa Kuntastrategia Kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja tavoitteet konsernijohdolle Käyttötalousosa HALLINTOPALVELUT Demokratiapalvelut Toimielin: Useita Kehittämispalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Sisäiset palvelut Toimielin: Kunnanhallitus PERUSTURVAPALVELUT Sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuolto Toimielin: kunnanhallitus Erikoissairaanhoito Toimielin: Kunnanhallitus SIVISTYSPALVELUT Koulutuspalvelut Toimielin: Koulutuslautakunta Varhaiskasvatus Toimielin: Koulutuslautakunta Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Toimielin: Kult. - ja vapaa-aika ltk Vapaa-aikapalvelut Toimielin: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta TEKNISET PALVELUT Yhdyskuntapalvelut Toimielin: Tekninen lautakunta Kiinteistöpalvelut Toimielin: Tekninen lautakunta Rakennusvalvonta Toimielin: Rakennuslautakunta Tuloslaskelmaosa Investointiosa Kiinteä omaisuus Talonrakennus Julkinen käyttöomaisuus Osakkeet ja osuudet Investoinnit yhteensä Rahoitusosa Yhteenvetotaulukot

3 2 Yleinen osa Johdanto Talousarviokirja on koottu siten, että ensin on yleinen osa, joka sisältää mm. lähtökohtatiedot ja yleisperustelut. Yleisperusteluissa voidaan esittää esimerkiksi tietoja kunnan taloudellisesta asemasta, arvioita kehitysnäkymistä yms. Iitin kunnalle on hyväksytty vuonna 2018 uusi kuntastrategia. Strategiaosassa on viitattu tähän asiakirjaan ja esitelty talousarviovuodelle johdetut merkittävimmät strategiset tavoitteet. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto on asettanut tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittanut tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävien hoitamiseen. Tuloslaskelmaosassa seurattavia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä satunnaiset erät. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät voidaan ryhmitellä tarvittaessa toimielimittäin ja tehtävittäin. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Investoinnin hankintamenoon varataan määräraha arvioidun rahan käytön mukaisena. Määrärahaan talousarviossa ei vaikuta se, onko investointia varten muodostettu investointivaraus. Rahoitusosassa valtuusto päättää, mitkä rahoitusosan erät ovat sitovia määrärahoja ja tuloarvioita. Esimerkiksi antolainojen ja lainakannan muutosten osalta määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Yleinen taloudellinen kehitys Talouden suhdannenäkymät vuosina Korkeasuhdanne maailmantaloudessa jatkuu, mutta yhä enemmän on merkkejä siitä, että nopein kasvuvaihe on taittumassa. Etenkin Euroopassa on merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Myös maailmankaupan kasvu hidastuu ennustejaksolla. Suhteellisen myönteisen maailmantalouden kehitysnäkymän riskit painottuvat alasuuntaan. Kauppasodan eskaloituminen hidastaisi maailmankaupan ja sitä kautta maailmantalouden kasvua. Maailmantalouden ja -kaupan kehitys Yhdysvaltojen talous kasvaa nopeasti, ja työttömyys on erittäin vähäistä. Ennakkotiedot alkuvuoden talouskehityksestä ovat olleet erittäin myönteisiä. Euroalueella puolestaan talouskasvu on hidastumassa. Alkuvuoden alustavat kasvuluvut ovat lähimenneisyyteen verrattuna vaatimattomia. Isommissa EU-maissa ennakoivat indikaattorit viittaavat teollisuustuotannon kasvun hidastumiseen lähiaikoina. Työttömyys on kuitenkin vähenemässä ja kuluttajien luottamus on pääosin vahvaa olennaisesti talouskehitykseen vaikuttavissa maissa. Inflaatio on kiihtynyt kuluvan vuoden aikana, mutta pohjainflaatio on vielä hidasta. Lyhyet markkinakorot ovat vielä negatiivisia, mutta niiden odotetaan nousevan. Kiinassa, Venäjällä ja muualla kehittyvillä markkinoilla talouskasvu on vahvaa tai vähintään lupaavalla tasolla. Kokonaisuutena Maailmankauppa on kääntynyt hidastuvalle trendille kuluvan vuoden aikana. Erityisesti euroalueen osalta kasvu on ollut vaatimatonta. Toisaalta Yhdysvaltojen ja kehittyvien maiden osalta kauppa on kasvanut. Lähivuosina maailmankaupan kasvu jatkaa maltillista hidastumista.

4 3 Suomen talouden kehitys Vuonna 2018 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 3,0 %. Yritysten tuotanto-odotukset ovat myönteiset, rakennusinvestointien suurkohteiden rakentaminen jatkuu yhä ja palvelualojen myyntiodotukset ovat kohentuneet. Toisaalta kasvun rajoitteistakin on viitteitä, sillä teollisuuden uusien tilausten arvo supistui tammi-kesäkuussa 4,5 % vuodentakaisesta. Lisäksi yritykset kertovat kyselytutkimuksissa pulan ammattitaitoisesta työvoimasta ja myös tuotantokapasiteetista yleistyneen. Työttömyys on alkuvuonna laskenut nopeasti koko maassa ja kaikissa ikäryhmissä. Työllisyyden nopean kasvun vetämänä työttömien määrä vähenee tänä vuonna selvästi edellisvuotta enemmän. Ennuste koko vuoden 2018 työttömyysasteeksi on 7,4 %. Suotuisa kehitys jatkuu ja työttömyys vähenee tasaisesti ennustejaksolla. Vuonna 2020 työttömyysasteen ennustetaan olevan 6,6 %. Työllisyyden ja ansiotason nousu kiihdyttää yksityisen kulutuksen kasvua, joka vaikuttaa BKT:n kasvuun positiivisesti erityisesti tarkastelujakson alkupuolella. Vuonna 2019 talouskasvun ennakoidaan hidastuvan 1,7 prosenttiin. Merkittävin yksittäinen talouskasvua hidastava tekijä on rakennusinvestointien supistuminen. Rakennusinvestointien arvioidaan vähenevän lähivuosina, koska asuntotuotanto on noussut poikkeuksellisen korkealle tasolle. Lisäksi monet liikerakennushankkeet ovat valmistumassa. Myönnettyjen rakennuslupien määrä on valtakunnallisella tasolla laskenut tammi-toukokuussa yli 10 % viime vuoteen verrattuna. Maailmankaupan vahva kasvu luo kuitenkin hyvät näkymät Suomen viennille v Nettovienti pysyy kasvua tukevana koko ennustejaksolla, vaikka tuotantopanosten tuonti kasvaakin. Metsäteollisuuden investoinnit näkyvät jo viennissä. Metsäteollisuuden suhteellisesti alhainen tuontipanosten osuus kohentaa nettoviennin kasvuvaikutusta. Tuontia kasvattaa tuotantopanosten kysynnän lisäksi myös kotimainen investointi- ja kulutuskysyntä Julkinen talous Hyvä talous- ja työllisyyskehitys sekä hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet tasapainottavat julkista taloutta lähivuosina. Julkisen talouden rahoitusasema kääntyy ylijäämäiseksi vuosikymmenen taitteessa ja pysyy tasapainon tuntumassa vuoteen 2022 saakka. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee alle 60 prosentin kuluvana vuonna ja jatkaa laskuaan 2020-luvun alkuvuosiin saakka. Samoin julkisen talouden sektoreille eli valtionhallinnolle, paikallishallinnolle ja sosiaaliturvarahastoille asetetut rahoitusasematavoitteet ovat käytännössä toteutumassa. Valtionhallinto ja paikallishallinto pysyvät kuitenkin hieman alijäämäisinä. Euromääräinen julkinen velka kasvaa siksi edelleen 2020-luvun alkuvuosina. Julkisen talouden rahoitus ei kohenemisesta huolimatta lepää kestävällä pohjalla suotuisan suhdannevaihtelun peittäessä alleen julkisen talouden rakenteelliset ongelmat. Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja, vähentää työikäisen väestön määrää ja heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Talouskasvun ennakoidaan asettuvan pitkällä aikavälillä 1 1,5 prosentin haarukkaan, eivätkä talouskasvusta julkiseen talouteen syntyvät tulot riitä nykyrakentein rahoittamaan julkisia palveluja ja etuuksia. Julkisen talouden riskit linkittyvät läheisesti yleiseen talouskehitykseen. Jos talouskasvu osoittautuu ennustettua hitaammaksi, jäisi verotulojen kasvu ennustettua heikommaksi, ja esimerkiksi suhdanneluonteiset työttömyysmenot kasvaisivat ennustettua nopeammin. Ennustetusta poikkeavan talouskehityksen vaikutukset verokertymään riippuvat siitä, mihin tekijöihin poikkeama perustuu. Vaikutukset muodostuvat sitä suuremmiksi mitä enemmän yleistä talouskehitystä koskeva ennustepoikkeama on lähtöisin kotimaisesta kysynnästä verrattuna ulkoisen kysynnän kautta tuleviin muutoksiin. Toinen riski liittyy julkisen talouden ehdollisten vastuiden huomattavaan kasvuun vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Vastuiden mittava laukeaminen voisi altistaa julkisen talouden vaikeuksiin julkisen velan ollessa jo valmiiksi korkealla tasolla.

5 4 Paikallishallinto Paikallishallinnon rahoitusasema heikkenee yleisestä taloudellisesta kehityksestä huolimatta kuluvana vuonna viime vuodesta. Kulutusmenoja lisäävät mm. väestön ikääntymisestä johtuva hoito- ja hoivamenojen kasvu, pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksujen alentaminen ja siihen liittyvä päivähoidon kysynnän kasvu, maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu sekä ansiotason nousu kunta-alalla. Ansiotasoa nostavat v mm. toukokuussa maksettu yleiskorotus sekä vuoden 2019 tammikuussa maksettava tuloksellisuuteen perustuva kertaerä, joka kirjataan suoriteperusteisesti jo vuodelle Paikallishallinnon tulot kasvavat kuluvana vuonna hyvin vaatimattomasti. Hyvästä talouden suhdannetilanteesta huolimatta kuntien tuloverot jopa laskevat hieman viime vuodesta, mikä johtuu mm. poikkeuksellisen suurista ennakonpalautuksista, kuntien jako-osuuden tarkistuksesta alaspäin ja yhteisöveroon v kohdistuneesta suuresta kertaerästä. Valtionavut laskevat kuluvasta vuodesta, mikä johtuu mm. valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vuoden 2016 toteutuneiden kustannusten perusteella vähentää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta yli 200 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta myöskään v Paikallishallinnon rahoitusasema kohenee hieman v Etenkin valtionapujen arvioidaan kasvavan reippaasti, sillä kunnille kompensoidaan kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukseen liittyen n. 240 milj. euroa, jotta lomarahaleikkaus ei tulisi huomioiduksi kahteen kertaan valtionosuuksissa. Lisäksi valtionapuja kasvattavat kilpailukykysopimukseen liittyvien leikkausten osittainen poistuminen ja valtionosuuksiin tehtävä indeksikorotus. Maakuntahallinnon vaikutukset paikallishallinnon taloudenpitoon Vuonna 2021 osa paikallishallinnon tehtävistä siirtyy maakunnille maakunta- ja sote-uudistuksen myötä. Aloittava maakuntahallinto on alijäämäinen. Maakuntahallinnon alijäämä johtuu pitkälti sairaanhoitopiirien monista jo aikaisemmin päätetyistä toimitilainvestoinneista, jotka siirtyvät Maakuntien tilakeskus Oy:lle. Maakuntien menoista valtaosa liittyy sosiaali- ja terveyspalveluihin. Menojen kokonaistaso on noin 25,3 mrd. euroa v Menoista valtaosa on henkilöstömenoja sekä palvelujen ostoja. Maakunnilla on jonkin verran myös esimerkiksi avustuskuluja sekä investointeja. Paljon sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävän ikääntyneen väestön määrän kasvu luo kasvupaineita maakuntien menoihin. Vastaavasti paikallishallinnon (kuntien) kulutusmenojen kasvupaine helpottuu sote-uudistuksen myötä vuodesta 2021 alkaen. Uudistuksen jälkeen paikallishallinnon tehtävät painottuvat entistä vahvemmin nuorien ikäluokkien palveluihin kuten varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, joihin ei väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi kohdistu vastaavia menopaineita. Maakunnille aiheutuu aluksi lisäkustannuksia toiminnan aloittamisesta ja järjestäytymisestä. Ennusteessa ei ole vielä pystytty huomioimaan muutoskustannuksia niiden epävarmuuden ja määrällisen epätarkkuuden takia. Muutoskustannukset muodostavat ennusteeseen menoriskin (Lähde: Taloudellinen katsaus Syksy VM julkaisu 24a/2018)

6 5 Väestö Iitin kunnan väestönmäärä oli syyskuun lopussa 6765 eli 57 (-0,84%) vähemmän kuin vuoden alussa. Samaan aikaan työllisyys on parantunut merkittävästi ja väestömuutosten osalta maassamuutto on kääntynyt negatiiviseksi. Tulkinta tästä on, että työperäinen muuttoliike on suuntautunut Iitistä pois. Asukasluvun kehitys (syyskuu) 0,50% ,00% ,50% ,00% ,50% ,00% 5000 väkiluku muutos% Väestömuutokset Maahanmuutto vl Maassamuutto vl Luonnollinen vl Summa / Väestön-lisäys

7 6 Ennustetut väestömuutokset (Lähde Tilastokeskus) Tilastokeskus on päättänyt siirtää alueellisen väestöennusteen laatimisen syksyyn Siirron syynä on vuoden 2017 muuttoliiketilastojen julkaisemisen viivästyminen, minkä vuoksi väestöennusteen aineistot ovat aluetietojen osalta vielä puutteellisia. Tässä talousarviokirjassa kuntakohtainen väestöennuste on vuonna 2015 laaditun mukainen Väestöennuste 2015 (tilastokeskus 2015) Ikäluokkien osuudet, % ,5 58,4 15,2 11, ,7 54,3 17,5 13, ,5 51,8 16,7 17, ,1 50,0 15,9 20, ,8 49,4 14,9 21, ,8 49,9 13,3 23,1

8 7 Väestön kehitys Kausalan (Kausala, Myllytöyry, Jänispaju, Kaivomäki, Anttila, Sampola) ja haja-asutusalueiden osalta Kausalan alueen väestömäärän osuus koko väestöstä on syyskuussa ,9 prosenttia (59,5 % v. 2017). Vuoden aikana Kausalan osuus väestömäärästä on laskenut 0,6 prosenttia, mistä johtopäätöksenä voidaan esittää, että kunnasta poismuutto ja luonnollinen väestön vähenemä ovat kohdistuneet merkittävältä osin Kausalan alueelle. Ikärakenteen muutos näkyy erittäin hyvin väestöllisessä huoltosuhteessa. Väestöllinen huoltosuhde 1 (lähde Tilastokeskus) ,9 71,1 84,1 93,1 99,9 102,5 100,5 Työllisyys Iitin työllisyys on ollut Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntien keskimääräistä parempi. Syyskuun lopussa työttömyysaste Iitissä oli 9,0%, kun se vuotta aiemmin oli 11,7 %. Alla taulukoissa on tietoa työttömyysasteen muutoksista. 1 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti: Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään.

9 8 Työttömyys on myös Iitin osalta reippaassa laskussa Keskimäärin Muutos ed. vuoteen Henkilöä Henkilöä % Henkilöä Henkilöä Työttömien määrä , josta miehet , josta naiset , Pitkäaikaistyöttömät , Nuoret (alle 25 v) , Työttömyysaste, % 9,0-1,9-17,0 10,3 11,7 Kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta Tammi-syyskuu Saajat Korvatut Kunnan osuus euroa päivät Kunnan maksama osuus työmarkkinatuesta on laskenut 25,4 % edellisen vuoden tammi-syyskuun määrään nähden ja arvio koko vuoden toteumaksi on euroa.

10 9 Työpaikat ja työvoima Tilastokeskuksen mukaan Iitissä oli työpaikkoja v yhteensä 2210, eli 96 enemmän kuin v Työpaikat ovat erityisesti lisääntyneet teollisuudessa ja vähentyneet maa- ja metsätaloudessa Tilastokeskuksen mukaan Iitissä on työllisten määrä v.2016 yhteensä 2623, eli 35 enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisistä iittiläisistä työskenteli Iitissä vuonna 2016 yhteensä (53,6%) ja pendelöiviä oli (46,4%) Iitin työpaikkaomavaraisuus on 84,1% (2016) Lähde: Tilastokeskus väestö ja työssäkäyntitilastot

11 10 Vuoden 2019 talousarvion laadintaperusteet Veroperusteet ovat, kunnan tuloveroprosentti 20,75 % ja kiinteistöveroprosentit: yleinen 1,15 vakituinen asuminen 0,65 muu asuminen 1,25 voimalaitokset 3,10 yhdistys- ja seurantalot 0,00 Taloussuunnitelman mukaisesti kiinteistöveroprosentteja on korotettu vuodelle ,15 prosenttiyksikköä lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöveroprosenttia, joka on määritetty ylärajaan. Talousarvion sitovuus Määrärahat ja tuloarviot ovat bruttomääräisesti kunnanvaltuustoon nähden sitovia lukuun ottamatta teknisenlautakunnan tulosaluetta Yhdyskuntapalvelut. Käyttötalousosassa tulosalueen tai investointiosassa hankkeen määrärahan merkittävät ylitykset ja tuloarvion alitukset suhteessa toimielimen kokonaisbudjettiin on tuotava valtuuston päätettäväksi. Merkittäväksi ylitykseksi katsotaan 10 % ylitys, kuitenkin niin että yli ylitys on aina tuotava käsiteltäväksi ja että alle ylityksiä ei tarvitse tuoda käsittelyyn. Tilivelvolliset Kuntalain 75 :n mukaan: "Tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään, tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet ja toimielinten alaisuudessa olevat johtavat viranhaltijat, joista päättää kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuusto on määritellyt tilivelvollisiksi alkaen seuraavat tahot: Toimielin Kunnanhallitus Koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Viranhaltija kunnanjohtaja hallinto- ja talousjohtaja sivistystoimenjohtaja sivistystoimenjohtaja tekninen johtaja rakennustarkastaja Talousarvion käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmien yhteydessä toimielinten tulee jakaa valtuuston myöntämät määrärahat tulosyksiköille ja samalla asettava niitä koskevat tavoitteet. Käyttösuunnitelmat hyväksytään toimielimissä toimintavuoden alussa

12 11 Talousarvio lyhyesti Vuoden 2019 talousarvion kokonaismenot kasvavat 16,2 % tilinpäätökseen 2017 ja 15,9 % talousarvioon 2018 verrattuna. Kokonaismenot ovat euroa. Merkittävä kokonaismenojen kasvu johtuu investointimenojen huomattavasta kasvusta. TP 2017 TA 2018 TA 2019 Muutos Menot TP 2017 TA 2018 Käyttötalousosa ,6 % 3,8 % Tuloslaskelmaosa ,7 % -22,0 % Investointiosa ,3 % 259,2 % Rahoitusosa ,5 % 15,0 % Kokonaismenot ,2 % 15,9 % Tulot Käyttötalousosa ,3 % 4,2 % Tuloslaskelmaosa ,1 % 3,6 % Investointiosa ,2 % 296,3 % Rahoitusosa ,1 % 205,6 % Kokonaistulot ,3 % 13,6 % Kokonaistulot ovat euroa eli ne ovat 14,3 % suuremmat kuin tilinpäätöksessä 2017 ja 13,6 % suuremmat kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Tulojen kasvusta merkittävä osa tulee investointien rahoitusosuuksista ja investointeihin otettavista lainoista. Käyttötalousmenot kasvavat 3,8 % kuluvan vuoden talousarviosta ja 1,6 % edellisestä tilinpäätöksestä. Investointimenot ovat 259,2 % suuremmat kuin kuluvan vuoden talousarviossa ja 600 % suuremmat kuin edellisessä tilinpäätöksessä. Verotulot ovat 5,1 % suuremmat kuin tilinpäätöksessä 2017 ja 5,5 % eli euroa suuremmat kuin vuoden 2018 talousarviossa. Verotulojen noususta n euroa tulee kiinteistöverojen korotuksesta, joka on kirjattu vuoden 2018 talousarviossa toteutettavaksi vuodelle Valtionosuuksiin ei ennakoida vaikuttavaa muutosta verrattuna edelliseen tilinpäätökseen ja vuoden 2018 talousarviosta niiden arvioidaan nousevan 0,8 % eli euroa. Henkilöstömenot ovat euroa eli niissä on 12 % nousua vuoden 2017 tilinpäätökseen ja 6,1 % vuoden 2018 talousarvioon. Nousun taustalla on palkkaratkaisun vaikutukset, uudet vakanssit sekä kustannusten siirtyminen ostopalveluista ja muista kustannuksista henkilöstökuluihin mm. elinkeinotoimen muutosten johdosta. Ulkoisten palvelujen ostot pienenevät tilinpäätöksestä 2017 yhteensä 2,3% ja kasvavat kuluvan vuoden talousarviosta 3,2 %. Ulkoisten palvelujen ostojen määrä on euroa. Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 Asukasmäärä * Toimintatulot/toimintamenot, % 8,1 19,6 19,7 Vuosikate/poistot, % 78,4 103,5 117,5 Vuosikate, /asukas Kertynyt ylijäämä,

13 12 Rahoituslaskelman tunnusluvut TP2017 TA 2018 TA 2019 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 113,9 102,6 30,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 58,4 62,0 24,8 Lainanhoitokate 1,2 1,5 1,1 Kassan riittävyys Lainakanta TP 2017 TA 2018 TA 2019 Lainakanta, lainojen lisäys Lainat/asukas, Kunnan henkilöstö Syyskuun lopun tilanteen mukaan henkilöstöä on 12 henkeä enemmän kuin vuoden alussa, mikä vastaa normaalia kausivaihtelua. Henkilöstömäärässä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vak määräaik. Yht vak määräaik. Yht Hallintopalvelut Demokratiapalvelut Kehittämispalvelut Sisäiset palvelut Sivistyspalvelut Koulutuspalvelut Varhaiskasvatus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tekniset palvelut Yhdyskuntapalvelut Kiinteistönhoito Rakennusvalvonta Kaikki yhteensä

14 13 Strategiaosa Kuntastrategia Täysin uudistettu kuntastrategia on hyväksytty kunnanvaltuustossa Strategia on saatavana erillisenä asiakirjana, eikä sitä liitetä kokonaisuudessaan talousarvioasiakirjaan. Strategian tiivistelmä Kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja tavoitteet konsernijohdolle Konsernin emo ja konserniyhtiöt toimivat yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti hankintapolitiikassa, henkilöstöpolitiikassa ja sijoitustoiminnassa. Konsernin osat pyrkivät yhtenäistämään palveluiden käyttöä toiminnan tehostamiseksi ja kustannustason alentamiseksi. Vuosittain tammikuussa järjestetään näiden asioiden yhteensovittamiseksi vuosineuvottelu, johon osallistuvat kunnasta kunnanjohtaja, hallinto- ja talousjohtaja, tekninen johtaja sekä konserniyhtiöiden johtajat sekä syyskuussa talousarvion laadintakokous. Kokoonkutsujana kunnanjohtaja.

15 14 Tavoitteet konsernijohdolle Konsernin tilasta raportoidaan valtuustolle puolivuosiraportin ja tilinpäätöksen yhteydessä. Uuden kuntalain mukainen konserniohje valmistellaan ja on hyväksytty vuoden 2018 aikana. Jäähallin tilanne ja peruste toimia edelleen erillisenä yhtiönä selvitetään maaliskuun loppuun mennessä. Samalla ratkaistaan jäähallin pukukoppi investointi. Kunnan tytäryhtiöiden yhtiöjärjestykset käydään läpi ja uusitaan tarvittavilta osin ennen kevään yhtiökokouksia Tavoitteet kuntaa edustaville henkilöille yhteisöjen kokouksissa Edustajien tulee raportoida kunnanjohtajalle/kunnanhallitukselle tytäryhteisön toiminnasta neljännesvuosittain. Yhteiset tavoitteet tytäryhteisöille Takausprovisio 0,9 %, joka lasketaan takausvastuun kohteena olevan lainan jäljellä olevasta pääomasta per (ensimmäinen määräytymisajankohta ) ja maksetaan määräytymisajankohtaa seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. Kartoitetaan, listataan ja käydään läpi tytäryhteisöjen sopimukset. Arvioidaan sopimukset kunnan näkökulmasta ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin. Konserniraportoinnin käytäntöjä ja aikataulua tarkennetaan Tytäryhteisökohtaiset tavoitteet 2019 Iitin Vuokratalot Oy (omistusosuus 100 %) Kunnan vuokra-asuntotuotanto toteutetaan pääosin yhtiön kautta erillisin kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksin Asuntojen vuokraaminen ensi sijassa paikkakunnalle muuttaville työpaikan omaaville/tavoitteena 20 % vapautuvista asunnoista kuntaan muuttaville Yhtiön omistuksessa olevien tyhjien asuntojen muita käyttömahdollisuuksia selvitetään yhdessä emon kanssa Asuntojen markkinointia tehostetaan huomioiden yllä olevat reunaehdot. Vähintään yksi hissiavustuskohde vireillä Asuntojen tason ylläpito nykynormien mukaisena Asuintalot valokuidun piirissä, mikäli tarjolla Uudisrakentamisen mahdollisuudet selvitetään Iitin vuokratalot alkavat omalta osaltaan valmistella Salmikodin mahdollista myyntiä Kausalan Lämpö Oy (omistusosuus 100 %) Moottoriurheilu- ja valmennuskeskuksen alueen ulkopuolisen vesihuollon toteutus maankäyttösopimuksen mukaisesti. Tarkistetaan vesi- ja jätevesilaskutuksen lainmukaisuus. Arvioidaan vesi- ja lämpöliiketoiminnan kilpailukykyisyys ja uusinvestointien toteutustavat Kausalan lämpö tekee positiivisen tuloksen Iitin Jäähalli Oy (omistusosuus 100%) Selvitys Jäähalliyhtiön roolista operatiivisena-/kiinteistöyhtiönä yhdessä muun liikuntapaikkojen hoidon kanssa viedään loppuun.

16 Toiminnan saattaminen taloudellisesti kestävälle ja korvaus- sekä uusinvestoinnit mahdollistavalle pohjalle. TaitoIitti Oy (omistusosuus 100%) Yhtiö selvitetty purkamalla tai fuusioimalla vuoden loppuun mennessä. 15

17 16 Käyttötalousosa HALLINTOPALVELUT Demokratiapalvelut Toimielin: Useita Tulosalueen tarkoitus: Tähän tulosalueeseen on yhdistetty vaalit, tarkastustoimi, kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus. Vaalien paikallinen toimeenpano Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen (kuntalaki 121 ). Kunnanvaltuuston toiminta kunnanhallituksen ja sen asettamien toimikuntien kokoustoiminta, kunnanjohto Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Vaalipäivien äänestys äänestysalueittain, ennakkoäänestys kunnantalolla ja kirjastoautossa. Eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit, mahdollisesti maakuntavaalit yhdistettynä europarlamenttivaalien toimittamiseen. Tarkastuslautakunnan toiminta, tilintarkastuksen järjestäminen ja tilintarkastus. Kunnanvaltuuston toiminta, 10 kokousta, seminaarit/iltakoulut 2 Kunnanhallituksen 23 kokousta, 2 teemakokousta, toimikuntien kokoukset Kokouksien määrää pyritään vähentämään, mikäli asioiden käsittelyaikataulu antaa siihen mahdollisuuden. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2019 Äänestysaktiivisuus hyvällä tasolla äänestysprosentti Äänestysaktiivisuus korkeampi kuin vaalipiirin keskimääräinen äänestysaktiivisuus Talouden tasapaino tilikauden tulos Positiivinen Sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvu hillintä Kassavarojen riittävä määrä menot/asukas Kassavarojen määrä Pysytään palvelusopimuksen mukaisessa tasossa Vähintään kahden tuloveroprosentin tuoton määrä Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite (Raportointi) Edunvalvonnassa keskitytään seuraaviin hankkeisiin: VT 12, taajamajunaliikenneyhteydet ja moottoriratahanke Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP 2017 TA 2018 Tae 2019ltk Tae 2019KH TA 2019 TS 2020 TS 2021 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Käyttövaraus kunnanhallituksella ennalta-arvaamattomiin menoihin ja edunvalvontaan.

18 Demokratiapalvelut Selite Tp 2017 Ta 2018 TA 2019 TS 2020 TS2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut 0 0 Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat 0 0 Ostot tilikauden aikana Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

19 18 Kehittämispalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Kehittämispalvelujen tehtäväalue vastaa kaavoituksesta, tiedotuksesta ja markkinoinnista, elinkeinoelämän ja työllisyyden edistämisestä, matkailusta, kuntatason kehittämishankkeista, maaseutupalveluista, yleisneuvonnan neuvontapalveluista sekä yhteisöjen tukemisesta. Elinkeinopalveluissa yhteistyö Lahden seudun kehitys LADEC Oy:n kanssa Matkailupalveluissa yhteistyö Lahti Region Oy:n kanssa Kunnan oma kehittämistoiminta ja yhteistyö kehittämistoiminnassa, kaavoitus, elinkeinopalvelut ja projektit, työllistäminen ja tiedotus ja markkinointi Asiakaspalvelu kunnan palveluista kuntalaisille. Maaseutupalvelut yhteistoiminta-alueen puitteissa Tulosalueelta hallinnoidaan myös iittiläisille yhteisöille maksettavia tukia Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Yhteistyösopimukset LADEC ja Lahti Region osakeyhtiöiden kanssa Maaseutuelinkeinoviranomaisen palvelut tuotetaan isäntäkuntamallilla ja isäntäkuntana toimii Orimattilan kaupunki. Iitin kunnantalolla toimii palvelupiste. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2019 Pysäytämme väestön määrän laskun Elinkeinopolitiikka valtakunnallisessa arvioinnissa parhaimmistoa Väkiluku, muuttovoitto Valtakunnallinen yrittäjäkysely Yrittäjien palaute maakunnan ykköstasoa Vähennämme työttömyyttä edelleen Työttömyysprosentti Aleneva kehitys kaikissa ryhmissä Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Kehittäminen Elinkeinotoimen uudelleenorganisointi toteutuksessa Matkailuyritystoiminnan kehittämishanke tai suunnitelma vireille Kunnan vuosikate nostetaan vuoden 2019 aikana 200 parhaan kunnan joukkoon. Petraamista jatketaan myös seuraavina vuosina Tonttimyynnissä aktivoidutaan, tontteja myydään kaksinkertainen määrä vuoteen 2018 verrattuna Väkiluvun väheneminen pysäytetään. Laaditaan tätä varten toimintaohjelma, johon kaikki hallintokunnat sitoutuvat. Torikahvila aloittaa toimintansa Kausalan torilla kesällä 2019 Kaavoitus Pohjoisen osa-alueen vahvistumattoman osan (Haravakylän osa) asemakaavamuutoksen hyväksyminen käsitelty valtuustossa Perheniemen tuulivoimaosayleiskaavan hyväksyminen käsitelty valtuustossa Pienet vireille tulevat asemakaavamuutokset käsitelty 6 12 kk:n sisällä Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto)

20 Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP 2017 TA 2018 Tae2019ltk Tae2019KH TA2019 TS2020 TS2021 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Kehittämispalvelut tulosyksiköittäin tulot menot netto 140 Kaavoitus Tiedotus ja markkinointi Elinkeino- ja matkailupalvelut Työllisuuden edistäminen Maaseutupalvelut Neuvontapalvelut Yhteisöjen tukeminen Yhteensä Kaavoituksen tarkoituksena on maankäyttö- ja rakennuslaissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti luoda edellytykset hyvälle ja elinvoimaiselle asuin- ja elinympäristölle. Hyvin suunnitellut kaavoitusratkaisut sekä toimiva ja eheä yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelyt luovat hyvinvointia ja elinvoimaa sekä edistävät kestävää kehitystä. Kaavoitusohjelma Asemakaavoitus X X X Ranta-asemakaavoitus X X X Yleiskaavoitus X X X Rantayleiskaavoitus X X X Kokonaiskustannukset, netto Kausalan asemakaavan ajantasaistus aloitettiin v ja se on pääosin uusittu. Asemakaavojen alueella ei ole tiedossa suuria muutostarpeita suunnitelmakaudella. Pohjanmäen asemakaavaa on muutettu ja laajennettu v Vuolenkosken Koskenrannan asemakaavan muutos on hyväksytty v Sorronniemen asemakaavan laajennus ja osittainen kumoaminen on hyväksytty v KymiRingin alueen asemakaava on hyväksytty v Ranta-asemakaavoitusta tai muutostarpeita ei ole tiedossa suunnitelmakaudella. Yleiskaavoitukseen ja muutoksiin ja rantayleiskaavoituksen muutoksiin varaudutaan koko suunnitelmakaudella. Kokonaiskustannukset käsittävät kunnan kaavoittajan ja konsulttien kustannukset sekä kopio-, ilmoitus- yms. kulut sekä kaava-aineiston julkaisemisen verkossa. Työllistäminen Velvoitetyöllistäminen, tuet yhdistyksille ja yrityksille sekä nuorten työpajan palkkausmenot. Pitkäaikaistyöttömän työllistämisen tuki ulotetaan myös yrityksille. Koululaisten kesätyöllistämisessä jatketaan tukisetelin käyttöä tavoitteena koululaisten työllistyminen yrityksiin ja yhteisöihin. Selvitetään sähköisen nuorten työnvälityspalvelun tarve ja

21 varaudutaan olemaan mukana sen käynnistyksessä. Työpajatoimintaa pyritään jatkamaan yhteistyössä Iitin toimintakeskuksen kanssa. Vuoden 2019 aikana selvitetään myös mahdollisuus hyödyntää edelleen sijoittamista työllisyyden hoidossa. Työllistämistoimien perusteet hyväksyy kunnanhallitus. 20 Tukityöllistämiseen on lisäksi varaus teknisen päävastuualueen yhdyskuntapalveluissa tukityöllistämiseen (menot ja tulot ) Kyläkoordinaattori hanke vuosille ja nuorten työpajahankkeen jatko vuodelle 2019.

22 Kehittämispalvelut Selite Tp 2017 Ta 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut 0 0 Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat 0 0 Ostot tilikauden aikana Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

23 22 Sisäiset palvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Omalle organisaatiolle keskitetysti järjestetyt hallinto-, henkilöstöhallinto-, taloushallinto-, tietohallinto- ja toimistopalvelut sekä ruokahuolto- ja siivouspalvelut. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Hallintopalvelujen tehtävänä on avustaa valtuustoa, kunnanhallitusta ja kunnanjohtajaa kunnan toimialojen ja konserniin kuuluvien yhteisöjen johtamisessa ja toimintojen linjauksia koskevien kunnanhallituksen ja valtuuston päätösten valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Henkilöstö-, talous- ja tietohallintopalvelut sekä toimistopalvelut tuottavat kunnan organisaation toiminnassaan tarvittavat palvelut tehokkaasti ja ajanmukaisesti. Ruokapalvelut tuottaa keskitetysti ateriat kunnan omiin varhaiskasvatus- ja perusopetustoimipaikkoihin sekä mahdollisuuksien mukaan myös kunnan eri tilaisuuksien kahvi- ja/tai ruokatarjoilua. Ruokapalveluiden taso ja ruuan laatu pidetään hyvänä ja suositusten mukaisena. Siivouspalvelut huolehtii kunnan kiinteistöjen siisteydestä siivousmitoituksen mukaisesti. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2019 Varmistetaan henkilöresurssien riittävyys/toimivuus osaamisen varmistamisella Taloustiedon tuottamista päätöksenteon tueksi kehitetään Siivouspalvelujen toimintavarmuuden ylläpito tehtäväkiertoa lisäämällä, toiminta mitoituksen edellyttämällä henkilömitoituksella. Ruokapalvelujen tuottaminen hyväksyttyihin ruokapalvelulinjauksiin pohjautuen. Yhteistyön parantaminen koulujen ja päiväkotien kanssa VRN (Valtion ravitsemusneuvottelukunta) oppaitten mukaisesti Tehtävänkuvaukset ja TVA:t ajan tasalla Automaattinen raportointi käytössä Kyllä/ei Mitoituksen riittävyyden seuranta ja poikkeamien dokumentointi Ruokapalvelulinjaukset päivitetty vuoden 2019 aikana Tehtävänkuvaukset ovat ajan tasalla, TVA mallin päivitystyö aloitettu. Varahenkilöjärjestelmä suunniteltu esim. sairauspoissaolojen varalle. Talousraportointi monipuolista ja automaattista, tuottaa tarvittavat tiedot omasta toiminnasta ja vertailutietoa päätöksenteon tueksi. Siivouspalvelut tuotetaan mitoituksen määrittämällä budjetilla ja asiakastyytyväisyys hyvällä tasolla. Ruokapalvelut tuotetaan jatkossa hyväksyttyihin ruokapalvelulinjauksiin pohjautuen. Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite (Raportointi) Suoritehinta: 2,60 euroa, kun suoritetavoite on (V suoritteita á 2,86 eur) Siivouskulut siivousneliötä kohden kuukaudessa: 1,94 euroa. Toteutetaan henkilöstöselvitys, jolla kartoitetaan työilmapiiriä, työkuormaa, työssä jaksamista sekä johtajuuden toimivuutta. Kunnasta hakeudutaan kiihtyvällä tahdilla muualle töihin. Tämä on riski jatkuvuudelle. Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Taloushallinnon controllerin toimen perustaminen, varaus palkkaukseen

24 Tuloarviot ja TP 2017 TA 2018 Tae 2019ltk Tae 2019KH TA 2019 TS 2020 TS 2021 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Sisäisten erien veloitusperusteet: - toimistopalveluissa työaika - tietohallintopalveluissa: yhteiset työasemien suhteessa ja ohjelmistot suoraan yksiköille. Tietohallinnon sisäiset erät eivät sisällä laitteiden hankintakustannuksia. ICT-kalustohankinnat toteutetaan vuoden 2019 alusta alkaen leasing-mallilla. - ruokapalveluissa ateriasuorite ja siivouspalveluissa mitoituksen osoittama työaika 23 Suoritteet TP2017 TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 ateriat siivousneliöt Suoritteet, /suorite ateriat 2,99 2,86 2,60 2,70 2,73 siivousneliöt 1,67 1,71 1,94 1,94 1, Sisäiset palvelut Selite Tp 2017 Ta 2018 Khall TS 2020 TS2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut 0 0 Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat 0 0 Ostot tilikauden aikana Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 Avustukset 0 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

25 24 PERUSTURVAPALVELUT Sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuolto Toimielin: kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Tähän on yhdistetty perusturvapalvelujen hallinto ja työmarkkinatuen kuntaosuus on siirretty yhtymältä Hallinto sekä kunnalle kuuluvia hyvinvointia- ja terveydenedistämistä koskevia tehtäviä Tehtävänä on omalta osaltaan valmistella ja toteuttaa valtuustokausittain laadittavaa Päijät-Hämeen alueen yhteistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa Lakisääteiset kunnalliset sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut Tulosalue sisältää myös eläkemenoperusteisia ja varhe-maksuja Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Iitin kunnalle sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. Strategiasta johdetut toimielimen tavoitteet (pitkäaikaväli): Hyvinvointikuntayhtymän yhtymän kustannuskehityksen hillintä. Yksityisten palvelutuottajien kartoitus ja neuvottelut vireillä Laajan palvelun terveysasema -ratkaisu toteutettu Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP 2017 TA 2018 Tae 2019ltk Tae 2019KH TA 2019 TS 2020 TS 2021 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Kunnan osuus työmarkkinatukeen, arviolta euroa. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän talousarvion 2018 mukainen maksuosuus Iitin kunnalle. Tulosalue sisältää myös pienen osan eläkemenoperusteisia maksuja aiemmista työsuhteista.

26 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto Selite Tp 2017 Ta 2018 TA 2019 TS 2020 TS2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 0 0 Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 0 0 Henkilösivukulut 0 0 Eläkekulut Muut henkilösivukulut 0 0 Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat 0 0 Ostot tilikauden aikana Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

27 26 Erikoissairaanhoito Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: erikoissairaanhoidon palvelut lainsäädännön mukaisesti Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä yhtymän kanssa solmitun palvelusopimuksen mukaisesti Strategiasta johdetut toimielimen tavoitteet (pitkäaikaväli): Hyvinvointikuntayhtymän yhtymän kustannuskehityksen hillintä. Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP 2017 TA 2018 Tae 2019ltk Tae 2019KH TA 2019 TS 2020 TS 2021 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän talousarvion 2019 mukaiset maksuosuudet Iitin kunnalle. Tulosalue sisältää myös pienen määrän eläkemenoperusteisia maksuja

28 Erikoissairaanhoito Selite Tp 2017 Ta 2018 TA 2019 TS 2020 TS2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut 0 0 Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat 0 0 Ostot tilikauden aikana 0 0 Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 Avustukset 0 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

29 28 SIVISTYSPALVELUT Koulutuspalvelut Toimielin: Koulutuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Koulutoimen hallinto vastaa sivistyspalveluiden päävastuualueen toiminnan järjestämisestä, kehittämisestä ja toimintaedellytysten ylläpidosta sekä niihin liittyvien hallintopalveluiden hoitamisesta. Perusopetuksen tarkoituksena on järjestää kunnassa asuville oppivelvollisille perusopetusta, erityisopetusta sekä vapaaehtoista iltapäivätoimintaa. Kunta järjestää opetuksen itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai ostamalla palvelua muilta opetuksen järjestäjiltä Iitin lukio on yleissivistävä oppilaitos, joka jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys, jossa annetaan myös yrittäjyyskasvatusta. Kansalaisopisto antaa omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle pohjautuvaa vapaan sivistystyön mukaista koulutusta. Lisäksi tehtävänä Joukkoliikennelain ( /869) mukaisen kunnan hankkiman joukkoliikenteen koordinoiminen, suunnittelu ja järjestäminen Iitin kunnassa. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille saman jatkoopintokelpoisuuden ja se on maksutonta. Perusopetuksen toimipaikat ovat 1-6 luokille Haapa-Kimolan koulu, Kausalan koulu ja Vuolenkosken koulu sekä 7-9 luokille Iitin yläkoulu. Erityisopetus on keskitetty erityisopetusyksikköön, Kausan kouluun, joka toimii hajautetusti useassa toimipisteessä. Iitin lukion ensisijainen tehtävä on antaa opiskelijoille ne tiedot ja taidot, joita edellytetään ylioppilastutkintoa edellyttäviin jatko-opintoihin pyrittäessä. Iitin lukio palvelee kaikkia oman kunnan ja muista kunnista Iittiin hakeutuvia lukio-opiskelijoita. Kansalaisopisto tarjoaa elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Kurssimäärä on n tuntia opetusta. Iitti ostaa taiteen perusopetusta oppilaspaikkoina Pohjois-Kymen ja Heinolan musiikkiopistoista. Iitin kunta ja ELY-keskus ovat tehneet sopimuksen ELY-keskuksen järjestämän joukkoliikenteen, kunnan henkilökuljetusten ja kunnan järjestämän täydentävän joukkoliikenteen muodostamasta kokonaisuudesta. Tulosalue vastaa sopimuksen mukaisesta yhteistyöstä ja joukkoliikenteen järjestämisestä Iitin kunnan osalta. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2019 Kuntalaisten peruspalvelut järjestetään tulosalueella lain määrittämissä puitteissa - perusopetuksen laatukriteerisesti kustannustehokkaasti, tulokselli- ja laadukkaasti - kuntalaispalaute - arvioinnit - oppilaskohtaiset kustannukset - perusopetuksen laatukriteereitä noudatetaan - kuntalaisilta kysytään palveluiden järjestämisestä ja niiden laadusta - kehitetään toimintaa valtakunnallisten ja alueellisten arviointien (LAPE, KARVI) perusteella - oppilaskohtaiset kustannukset ovat vuoden 2017 tasolla tai laskevat siitä

30 29 Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Koulu- ja asiointikuljetusten kilpailutuksen valmistelu aloitetaan Iitin lukion vetovoimaisuutta lisätään ja opiskelijoiden opiskelu- ja työelämätaitoja vahvistetaan yrittäjyys- ja digitalisaatio-opintokokonaisuudella (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP 2017 TA 2018 Tae 2019ltk Tae 2019KH TA2019 TS 2020 TS 2021 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Perusopetus: Henkilöstömäärä per TP2017 Ta2018 Ta2019 TS2020 TS2021 Vakinaiset opettajat (osa yhteisiä lukion kanssa) Määräaikaiset opettajat (osa yhteisiä lukion kanssa) Vak. koulunkäynninohjaajat Ma. koulunkäynninohjaajat Yhteensä Suoritteet TP2017 TA2018 Ta2019 TS2020 TS2021 Perusopetuksen oppilaat * Opetustunnit/viikko tunteja/oppilas 1,83 1,82 1,82 1,82 1,82 * Oppilasennusteessa eivät ole mukana mahdolliset Orimattilasta tai Kouvolasta tulevat yläkoulun oppilaat. /suorite TP2017 TA2018 TA2019 TS2020 Opetus/oppilas euroa/oppitunti /oppilas *Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit Hankkeet nro nimi kokonaisrahoitus/ 2018 tulot/menot 2019 tulot/menot myönnetty rahoitus 1249 Kerhotoiminnan kehittäminen 10715/ / Tasa-arvon ja erityisopetuksen laadun kehittäminen yläkoulu Kausalan koulu 1250 Liikettä niveliin /7500

31 30 Lukiokoulutus: Henkilöstömäärä per TP2017 TA2018 Ta2019 TS2020 TS2021 Vakinaiset (osa yhteisiä perusopetuksen (11) 17 (11) 17 (11) 17 (11) kanssa) määräaikaiset (osa yhteisiä perusopetuksen kanssa) Yhteensä Suoritteet TP2017 Ta2018 Ta2019 TS2020 TS2021 opiskelijat kurssimäärä kurssia/opiskelija 2,57 2,27 2,7 2,7 2,7 /suorite TP2016* Ta2017 Ta2018 Ta2019 TS2020 TS2021 euroa/opiskelija euroa/tunti opetus/oppilas * Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit Hankkeet nro nimi kokonaisrahoitus/ myönnetty rahoitus 1 Erasmus Fluidum Kansalaisopisto: Iitin kansalaisopistossa opiskelee vuosittain n kurssilaista, henkilömäärä lukuvuoden aikana on keskimäärin tuhat. Tuntiopettajien määrä vaihtelee toteutuneiden kurssien mukaan, keskimäärin tuntiopettajia on 50. Henkilöstömäärä per TP2017 Ta2018 Ta2019 TS2020 TS2021 Vakinaiset 0, Määräaikaiset 0 0,57 0,57 0,57 0,57 Yhteensä 0,57 0,57 0,57 0,57 0,57 Suoritteet TP2017 Ta2018 Ta2019 TS2020 TS2021 opetuskurssien määrä oppituntien määrä opiskelijamäärä /suorite TP2017 Ta2018 Ta2019 TS2020 TS2021 opetustunnit/asukas oppitunnin hinta 53, nro nimi kokonaisrahoitus/ myönnetty rahoitus Vapaan sivistystyön opintoseteliavustus 2500/2500

32 Koulutuspalvelut Selite Tp 2017 Ta 2018 TA 2019 TS 2020 TS2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut 0 0 Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat 0 0 Ostot tilikauden aikana Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE