Iitin kunta. Talousarvio Taloussuunnitelma Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 Iitin kunta Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto / /2017

2 Sisällys Yleinen osa... 2 Johdanto... 2 Yleinen taloudellinen kehitys... 2 Väestö... 6 Työllisyys... 8 Työpaikat ja työvoima Talousarvion sitovuus Tilivelvolliset Talousarvion käyttösuunnitelmat Talousarvio lyhyesti Kunnan henkilöstö Strategiaosa Kuntastrategia Kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja tavoitteet konsernijohdolle Käyttötalousosa HALLINTOPALVELUT Demokratiapalvelut Toimielin: Useita Kehittämispalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Sisäiset palvelut Toimielin: Kunnanhallitus PERUSTURVAPALVELUT Sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuolto Toimielin: kunnanhallitus Erikoissairaanhoito Toimielin: Kunnanhallitus SIVISTYSPALVELUT Koulutuspalvelut Toimielin: Koulutuslautakunta Varhaiskasvatus Toimielin: Koulutuslautakunta Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Toimielin: Kult. - ja vapaa-aika ltk Vapaa-aikapalvelut Toimielin: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta TEKNISET PALVELUT Yhdyskuntapalvelut Toimielin: Tekninen lautakunta Kiinteistöpalvelut Toimielin: Tekninen lautakunta Rakennusvalvonta Toimielin: Rakennuslautakunta Tuloslaskelmaosa Investointiosa Kiinteä omaisuus Talonrakennus Julkinen käyttöomaisuus Osakkeet ja osuudet Investoinnit yhteensä Rahoitusosa Yhteenvetotaulukot

3 2 Yleinen osa Johdanto Talousarviokirja on koottu siten, että ensin on yleinen osa, joka sisältää mm. lähtökohtatiedot ja yleisperustelut. Yleisperusteluissa voidaan esittää esimerkiksi tietoja kunnan taloudellisesta asemasta, arvioita kehitysnäkymistä yms. Strategiaosaa vuoden 2018 talousarviossa ei ole, koska kuntastrategia käsitellään erillisenä asiana niin, että valtuusto hyväksyy sen viimeistään tammikuussa 2018 pidettävässä kokouksessaan. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto on asettanut tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittanut tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävien hoitamiseen. Aikaisempaan verrattuna käyttötalousosassa on toimielinkohtaiset yhteenvedot ja toimielintä koskevat strategiasta johdetut tavoitteet. Tuloslaskelmaosassa seurattavia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä satunnaiset erät. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät voidaan ryhmitellä tarvittaessa toimielimittäin ja tehtävittäin. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Investoinnin hankintamenoon varataan määräraha arvioidun rahan käytön mukaisena. Määrärahaan talousarviossa ei vaikuta se, onko investointia varten muodostettu investointivaraus. Rahoitusosassa valtuusto päättää, mitkä rahoitusosan erät ovat sitovia määrärahoja ja tuloarvioita. Esimerkiksi antolainojen ja lainakannan muutosten osalta määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Yleinen taloudellinen kehitys Talouden suhdannenäkymät vuosina Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa v selvästi nopeammin kuin viime vuonna, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu kahden prosentin tuntumaan. Lähivuosina talouden toimintaa lisäävät sekä kotimainen että ulkomainen kysyntä. Näiden kehityksessä on kuitenkin selvä ero. Kasvuvauhti yksityisessä kulutus- ja osin investointikysynnässä vaimenee, mutta viennissä nopeutuu. Viennin kasvumahdollisuuksia tukevat koheneva maailmanlaajuinen kysyntä ja yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa hidastuva ostovoimakehitys. Investointien kasvua rajoittaa asuntorakentamisen kasvun hiipuminen, mutta sitä kiihdyttävät isot tuotannolliset investointihankkeet. Maailmantalouden hyvä vire vahvistuu Maailmantalouden kasvua ylläpitävät erityisesti kehittyvät taloudet, mutta myös teollisuusmaissa kasvu vahvistuu. Maailmankauppa on kehittynyt myönteisesti viime vuoden lopulta lähtien. Kauppaa ovat kiihdyttäneet erityisesti nousevat taloudet, mutta jatkossa euroalueen myönteisen kehityksen merkitys korostuu. Lähivuosina maailmankauppa kasvaa suurin piirtein yhtä nopeasti kuin maailman kokonaistuotanto. Maailmankaupan kasvu on kuitenkin selvästi hitaampaa kuin globalisaation kiihkeimpinä aikoina viime vuosikymmenellä. Euroalueen velkakriisi on jäänyt taka-alalle useimpien kriisimaiden irtauduttua talouden sopeutusohjelmista ja Kreikankin päästyä vihdoin kasvu-uralle. Euro on kuluvan vuoden aikana vahvistunut suhteessa muihin päävaluuttoihin heijastaen euroalueen myönteistä näkymää. Pidemmällä aikavälillä euro kuitenkin

4 3 heikennee suhteessa Yhdysvaltain dollariin, koska Yhdysvallat irtautuu kevyestä rahapolitiikasta euroaluetta aiemmin. Myönteinen suhdanne jatkuu Vuonna 2017 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,9 %. Alkuvuonna myönteisen suhdanteen jatkumisesta on tullut uusia merkkejä. Näitä ovat mm. teollisuuden uusien tilausten ja yksityisen palvelutuotannon liikevaihdon kasvu sekä kasvukeskusten vahvana jatkuva rakennustoiminta. Tänä vuonna yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana. Yksityisten investointien painopiste on siirtymässä rakentamisesta teollisuuden tuotannollisiin investointeihin. Viennin kasvuedellytykset paranevat, koska maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa ja yritysten kustannuskilpailukyky kohenee. Ulkomaankauppa kääntyy BKT:n kasvua tukevaksi vuosia jatkuneen negatiivisen jakson jälkeen. Taloudellisen aktiviteetin laajapohjainen ja nopea voimistuminen on lisännyt työllisyyttä alkuvuoden 2017 aikana, mutta työttömyys ei ole juurikaan alentunut alkuvuonna Työttömyysasteen trendi on pysynyt 8,7 prosentissa. Työttömyysasteen laskun pysähtyminen johtuu ainakin osittain piilotyöttömien sekä muiden työvoiman ulkopuolisten aktivoitumisesta työnhakuun, mikä on normaalia suhdannetilanteen parantuessa. Vuonna 2017 ansiotaso kehittyy pääosin työmarkkinaosapuolten neuvotteleman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Sopimuspalkkoja ei korotettu ja julkisen sektorin lomarahoja leikattiin 30 %. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena sopimuspalkkojen arvioidaan hivenen laskevan. Ansiotasoa nostavat kuitenkin muut tekijät, joiden myötä ansiotasoindeksi nousee 0,3 % v Vuonna 2018 talouskasvu jatkuu edelleen vahvana, vaikka BKT:n kasvu hidastuu 2,1 prosenttiin. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää tätä vuotta hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka samalla työllisyyden paraneminen tukeekin sitä. Työllisyystilanteen kohentumisen hidasteena ovat viime vuosina olleet erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä. Yhteensopivuusongelmat ovat voimistuneen talouskasvun myötä jonkin verran vähenemässä. Vuonna 2018 hinnat nousevat kuluvaa vuotta laajemmin eri hyödykeryhmissä, mutta palveluiden hintojen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon pysyy jatkossakin suurimpana. Maltillisesti nousevan öljyn hinnan, vahvistuvan Yhdysvaltain dollarin sekä tasoltaan matalan mutta nousevan korkotason odotetaan kiihdyttävän inflaatiota. Vuonna 2019 BKT kasvaa 1,8 %. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, kun kotitalouksien reaalitulojen kasvu hidastuu. Yksityisten investointien kasvu jatkuu hyvänä, kun tuotannolliset investoinnit lisääntyvät mm. metsäteollisuuteen suunniteltujen suurhankkeiden vuoksi. Työllisyys jatkaa kohenemistaan, mutta hieman aiempaa hitaammin. Kuluttajahintojen nousu tasoittuu 1,5 prosenttiin v Kokonaiskuva vuosista on talouskasvun kannalta aiempia vuosia positiivisempi. Talouden kasvun yleiset edellytykset ja niitä määrittävät rakenteet eivät kuitenkaan ole muuttuneet siinä määrin, että talouden kasvupotentiaali olisi noussut. Vuosina 2020 ja 2021 talous kasvaa arviolta enää keskimäärin alle 1½ % vuodessa. Työn tuottavuuden voimakkaaseen nousuun perustuva talouskasvu pitää työllisyystilanteen kohenemisen maltillisena. Työvoiman tarjonta ei kokonaisuutena rajoita työllisyyden kasvua ennustejaksolla, sillä työttömiä ja piilotyöttömiä on edelleen yli henkeä. Tietyissä ammattiryhmissä työvoimapulaa on silti jo havaittavissa. Julkinen talous on noususuhdanteesta huolimatta alijäämäinen Julkisen talouden alijäämä on pienentynyt asteittain viime vuosina. Julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksen päättämät sopeutustoimet sekä viime vuonna virinnyt talouskasvu. Alijäämän supistuminen jatkuu

5 4 lähivuosina. Noususuhdanne ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellisia ongelmia. Myönteisestä suhdannetilanteesta huolimatta julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi. Julkisen velan määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2008 jälkeen. Nopea bruttokansantuotteen kasvu ja alijäämän pieneneminen alentavat velkasuhdetta lähivuosina. Väestön ikääntymisestä johtuen julkisessa taloudessa on kuitenkin pitkällä aikavälillä tulojen ja menojen välinen epätasapaino eli kestävyysvaje. Kestävyysvajeesta johtuen velkasuhde uhkaa kääntyä tulevina vuosikymmeninä uudelleen nousuun. Talouskehityksen riskit Suhteellisen myönteistä globaalitalouden näkymää varjostavat protektionismin uhka sekä monenväliseen kauppajärjestelmään kohdistuvat paineet. Myös euroalueella vallitsevat alasuuntaan painottuvat riskit. Eräiden eurooppalaisten pankkien heikko vakavaraisuus ja ongelmaluottojen määrä aiheuttavat edelleen huolta. Positiivisista riskeistä eräs huomionarvoinen on odotettua vahvemman kasvun mahdollisuus teollisuusmaissa. Tämä koskee erityisesti euroaluetta, mutta myös mm. Japania. Euroalueen kysynnän ennakoitua nopeampi kasvu lisäisi inflaatiopaineita ja nopeuttaisi näin ollen rahapolitiikan normalisoitumista. Myös maailmankaupan odotettua nopeampi kasvu on positiivinen riski. Kotimaiset riskit liittyvät luottamusilmapiiriin ja työmarkkinoihin. Koska kotitalouksien ostovoima kasvaa vain vähän, kulutuksen kasvu perustuu vahvaan luottamukseen, joka voi horjua nopeastikin. Ennusteessa oletetaan palkkojen osalta vuosien 2018 ja 2019 sopimuskorotusten olevan hyvin maltillisia. Vuoden 2018 palkankorotuksista neuvotellaan toimialoittain, mikä lisää palkkaennusteen epävarmuutta. Ennustettua suuremmat palkankorotukset voivat heikentää viennin ja työllisyyden kasvua. Investointien osalta epävarmuus kumpuaa suunniteltujen suurhankkeiden mahdollisesta viivästymisestä. Paikallishallinto Paikallishallinnon alijäämä oli viime vuonna 0,4 % suhteessa BKT:hen. Alijäämä pieneni toista vuotta peräkkäin. Kulutusmenot kasvoivat hyvin maltillisesti, mikä johtui mm. vuoden 2017 lomarahaleikkausten kirjaamisesta lomanmääräytymisvuoden mukaisesti suurimmaksi osaksi jo vuodelle 2016 sekä kulutusmenojen maltillisesta hintakehityksestä. Myös investointimenot kasvoivat vain vähän. Paikallishallinnon tuloista erityisesti valtionosuudet kasvoivat, mihin vaikuttivat valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus, veroperustemuutoksista johtuva kompensaatioiden kasvu ja kuntien palautusjärjestelmän arvonlisäveron kasvu. Paikallishallinnon alijäämä pienenee edelleen kuluvana vuonna. Paikallishallinnon kulutusmenoja supistavat kilpailukykysopimuksen toimenpiteet, kuntatyönantajan eläkemaksujen alentuminen sekä hallituksen linjaamat sopeutustoimet. Lisäksi kunnat ja kuntayhtymät jatkavat toimintansa tehostamista ja taloutensa sopeuttamista menojen kasvua hillitsevin toimin. Paikallishallinnon tuloja kasvattaa verotulojen kasvun piristyminen. Etenkin yhteisöveron tuotto on osoittautumassa aikaisemmin arvioitua paremmaksi. Hallitusohjelman toimet jäämässä vuodelle 2018 asetetusta tavoitteesta Paikallishallinnon alijäämä kasvaa vuosina 2018 ja Paikallishallinnon menopaineet helpottuvat kuitenkin vuodesta 2020 alkaen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirtyvät maakunnille. Paikallishallinnon vuosien kehitysarviossa on huomioitu vain jo täsmennetyt ja kevään 2017 julkisen talouden suunnitelmaan tai vuoden 2018 talousarvioesitykseen sisällytetyt kuntatalouteen vaikuttavat toimenpiteet. Arvio ei sisällä kuntien ja kuntayhtymien omia toimia vuosille Ne huomioidaan kehitysarviossa talousarvioiden valmistumisen jälkeen. Lisäksi keskimääräisen kunnallisveroprosentin on oletettu pysyvän vuoden 2017 tasolla. Kehitysarviossa on huomioitu sote- ja maakuntauudistus eriyttämällä maakuntahallinto paikallishallinnosta päivittyneen aikataulun mukaisesti vuodesta 2020 alkaen.

6 Suomen Kuntaliitto selvitti kuluvan vuoden touko-kesäkuussa hallitusohjelman keskeisimpien kuntatalouteen kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksia kunnissa ja kuntayhtymissä. Lisäksi kyselyssä selvitettiin kilpailukykysopimuksen toimeenpanoa ja kuntien omia sopeutustoimia. Kyselyn vastausten perusteella hallitusohjelman liitteen 6 mukaiset suorat sopeutustoimet ovat jäämässä lähivuosina niille arvioiduista säästötavoitteista. Myöskään kilpailukykysopimuksen työajan pidentämisestä arvioitua säästöpotentiaalia ei olla kyselyn tulosten mukaan saavuttamassa aiemmin arvioidussa aikataulussa. Väestön ikärakenteen muutos on lisännyt hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita jo pitkään. Paikallishallinnon kulutusmenot kääntyvätkin ensi vuonna kasvuun, sillä sopeutustoimet eivät riitä kumoamaan palvelutarpeen kasvusta aiheutuvia lisämenoja. Kulutusmenoja kasvattaa myös mm. pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksujen alentaminen vuoden 2018 alusta, sillä toimenpiteen odotetaan kasvattavan päivähoidon kysyntää. Lisäksi paikallishallinnon investointitarpeet ja korjausvelka pysyvät mittavina. Sairaalarakentaminen jatkuu vilkkaana, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon investoinneista tuli luvanvaraisia yli vuosi sitten voimaan astuneen väliaikaisen lain nojalla. Paikallishallinnon verotulojen kasvu on jäämässä ensi vuonna vaatimattomaksi. Verotuloja kasvattaa kuitenkin päivähoitomaksujen alentamisen kompensoiminen kunnille korottamalla kiinteistöverojen alarajoja sekä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Lisäksi kiinteistöveron ala- ja ylärajoja korotetaan hallitusohjelman mukaisesti vuosina siten, että kiinteistöveron tuotto kasvaa yhteensä 100 milj. eurolla, eli noin 25 milj. eurolla vuosittain. Vuoden 2017 yhteisöveron poikkeuksellisen hyvän kasvun taustalla on kertaluonteisia tekijöitä, joiden vaikutus ei ulotu vuodelle Siksi yhteisöveron tuotto laskee ensi vuonna. Lisäksi kunnallisverotulojen kasvu on jäämässä vaimeaksi ja kuntien saamat valtionavut kasvavat hyvin vähän, sillä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus laskee valtionosuuksia. Paikallishallinnon menopaineet pienenevät sote- ja maakuntauudistuksen myötä Paikallishallinnon alijäämä kasvaa edelleen v. 2019, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon arvioitu palvelutarpeen kasvu kiihtyy. Lisäksi mm. kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahojen leikkauksen päättyminen v kasvattaa paikallishallinnon kulutusmenoja suurimmaksi osaksi jo v Vuonna 2020 paikallishallinnon tulot ja menot likimain puolittuvat ja alijäämä supistuu selvästi, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä paikallishallinnon kulutusmenojen kasvupaine helpottuu, sillä paikallishallinnon tehtävät painottuvat jatkossa aiempaa vahvemmin mm. koulutukseen. Väestön ikääntymisen vuoksi sosiaali- ja terveyspalveluiden menopaineet ovat huomattavat, mutta kuntien jäljelle jääviin tehtäviin vastaavia paineita ei kohdistu. Tämä näkyy myös paikallishallinnon velkasuhteen kasvun taittumisena. Paikallishallinnolta siirtyy sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä sairaanhoitopiirien investointeja maakuntatalouteen n. 0,8 mrd. euroa. Lisäksi paikallishallinnolta siirtyy maakuntasektorille n. 3,4 mrd. euroa sairaanhoitopiirien velkaa. Määrä on suurempi kuin sairaanhoitopiirien nykyinen velkasumma, koska niiden lähivuosien investoinnit lisäävät siirtyvän velan määrää. (Lähde: Taloudellinen katsaus Syksy VM julkaisu 32a/2017) 5

7 6 Väestö Iitin kunnan väestönmäärä oli syyskuun lopussa eli 27 (-0,39%) vähemmän kuin vuoden alussa. Strategiassa väestötavoitteeksi on asetettu vuosittainen väestön lisäys 10 asukasta, joka tarkoittaa n. 70 hengen muuttovoittoa. Tähän tavoitteeseen ei ole kuitenkaan päästy koko alueen ollessa merkittävästi muuttotappiollinen. Asukasluvun kehitys (elokuu) 0,50% 0,00% -0,50% -1,00% -1,50% -2,00% väkiluku muutos% Väestömuutokset Maahanmuutto vl Maassamuutto vl Luonnollinen vl Summa / Väestön-lisäys

8 7 Ennustetut väestömuutokset (Lähde Tilastokeskus) Väestöennuste 2015 (tilastokeskus 2015) Ikäluokkien osuudet, % ,5 58,4 15,2 11, ,7 54,3 17,5 13, ,5 51,8 16,7 17, ,1 50,0 15,9 20, ,8 49,4 14,9 21, ,8 49,9 13,3 23,1 Tilastokeskuksen väestöennuste päivitetään 3 vuoden välein. Seuraava ennuste tulee v

9 Väestömäärän kehitys Väestön kehitys Kausalan (Kausala, Myllytöyry, Jänispaju, Kaivomäki, Anttila, Sampola) ja hajaasutusalueiden osalta; (2017* on lokakuulta) Kausalan alueen väestömäärän osuus koko väestöstä on pysytellyt 59 % paikkeilla. Haja-asutusalueiden väestön väheneminen näyttäisi jatkuvan hieman aiempaa nopeammalla tahdilla. Kausala Haja-asutusalue Ikärakenteen muutos näkyy erittäin hyvin väestöllisessä huoltosuhteessa. Väestöllinen huoltosuhde 1 (lähde Tilastokeskus) ,9 71,1 84,1 93,1 99,9 102,5 100,5 Työllisyys Iitin työllisyys on ollut Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntien keskimääräistä parempi. Syyskuun lopussa työttömyysaste Iitissä oli 11,7 %. Alla taulukoissa on tietoa työttömyysasteen muutoksista... Työttömyys on myös Iitin osalta varovaisessa laskussa. 1 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti: Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään.

10 Keskimäärin Muutos ed. vuoteen Henkilöä Henkilöä % Henkilöä Henkilöä Työttömien määrä , josta miehet , josta naiset , Pitkäaikaistyöttömät , Nuoret (alle 25 v) , Työttömyysaste, % 10,9 0,1-2,3 11,7 11,9 Kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta Tammi-syyskuu Saajat Korvatut Kunnan osuus euroa päivät Kunnan maksama osuus työmarkkinatuesta on 2,7 % enemmän kuin viime vuonna tammi-syyskuussa ja arvio koko vuoden toteumaksi on euroa.

11 10 Työpaikat ja työvoima Strategiassa on työpaikkatavoitteeksi pysyttää työpaikkamäärä vuoden 2010 tasossa. Tilastokeskuksen mukaan Iitissä oli työpaikkoja v yhteensä 2 114, eli 90 vähemmän kuin v ja 129 vähemmän kuin vuonna Muutos vuoden 2015 osalta on ollut tässä suhteessa erityisen jyrkkä Tilastokeskuksen mukaan Iitissä on työllisten määrä v.2015 yhteensä 2588, eli 105 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisistä iittiläisistä työskenteli Iitissä vuonna 2015 yhteensä (54%) ja pendelöiviä oli (46%) Iitin työpaikkaomavaraisuus on 81,6% (2015)

12 11 Vuoden 2018 talousarvion laadintaperusteet Veroperusteet ovat, kunnan tuloveroprosentti 20,75 % ja kiinteistöveroprosentit: yleinen 1,00 vakituinen asuminen 0,50 muu asuminen 1,10 voimalaitokset 3,10 yhdistys- ja seurantalot 0,00 Talousarvion sitovuus Määrärahat ja tuloarviot ovat bruttomääräisesti kunnanvaltuustoon nähden sitovia lukuun ottamatta teknisenlautakunnan tulosaluetta Yhdyskuntapalvelut. Käyttötalousosassa tulosalueen tai investointiosassa hankkeen määrärahan merkittävät ylitykset ja tuloarvion alitukset suhteessa toimielimen kokonaisbudjettiin on tuotava valtuuston päätettäväksi. Merkittäväksi ylitykseksi katsotaan 10 % ylitys, kuitenkin niin että yli ylitys on aina tuotava käsiteltäväksi ja että alle ylityksiä ei tarvitse tuoda käsittelyyn. Tilivelvolliset (Tarkastuslautakunta valmistelee tilivelvollisten nimeämisen ja se tulee valtuuston käsiteltäväksi erikseen, tiedot päivitetään sen perusteella talousarvioon.) Kuntalain 75 :n mukaan: "Tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään, tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Tilivelvollisiksi on määritelty alkaen seuraavat: Toimielin Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Viranhaltija kunnanjohtaja hallinto- ja talousjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja kirjasto- kulttuuritoimenjohtaja tekninen johtaja rakennustarkastaja Tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet ja toimielinten alaisuudessa olevat johtavat viranhaltijat, joista päättää kunnanvaltuusto.

13 12 Talousarvion käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmien yhteydessä toimielinten tulee jakaa valtuuston myöntämät määrärahat tulosyksiköille ja samalla asettava niitä koskevat tavoitteet. Talousarvio lyhyesti Vuoden 2018 talousarvion kokonaismenot laskevat 2,7 % tilinpäätökseen 2016 mutta kasvavat 1,6 % verrattuna talousarvioon Kokonaismenot ovat euroa. TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos Menot TP 2016 TA 2017 Käyttötalousosa ,7 % 0,4 % Tuloslaskelmaosa ,3 % -3,1 % Investointiosa ,9 % 17,5 % Rahoitusosa ,7 % -2,2 % Kokonaismenot ,2 % 1,0 % Tulot Käyttötalousosa ,0 % 4,4 % Tuloslaskelmaosa ,3 % 0,3 % Investointiosa ,2 % 100 % Rahoitusosa ,5 % Kokonaistulot ,8 % 2,4 % Kokonaistulot ovat euroa eli ne ovat 3,8 % suuremmat kuin tilinpäätöksessä 2016 ja 2,4 % suuremmat kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Käyttötalousmenot kasvavat 0,4 % kuluvan vuoden talousarviosta, mutta laskevat 2,7 % edellisestä tilinpäätöksestä. Investointimenot ovat 17,5 % suuremmat kuin kuluvan vuoden talousarviossa ja 110,9 % suuremmat kuin edellisessä tilinpäätöksessä. Verotulot ovat 1,9 % suuremmat kuin tilinpäätöksessä 2016 ja 1,9 eli euroa suuremmat kuin vuoden 2017 talousarviossa. Valtionosuudet laskevat vuoden 2016 tilinpäätöksestä 3,8 % eli euroa ja vuoden 2017 talousarviosta pienenevät 2,6 % eli euroa. Henkilöstömenot ovat euroa eli niissä on 2,6 % nousua vuoden 2016 tilinpäätökseen ja 1,6 % vuoden 2017 talousarvioon. Ulkoisten palvelujen ostot pienenevät tilinpäätöksestä 2016 yhteensä 4,9 % ja kasvavat kuluvan vuoden talousarviosta 0,11 %. Ulkoisten palvelujen ostojen määrä on euroa.

14 13 Tuloslaskelman tunnusluvut TP2016 TA2017 TA2018 Asukasmäärä * Toimintatulot/toimintamenot, % 19,6 18,7 19,6 Vuosikate/poistot, % 60,9 97,2 103,5 Vuosikate, /asukas Kertynyt ylijäämä, Rahoituslaskelman tunnusluvut TP2016 TA2017 TA2018 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 92,7 94,8 102,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 46,0 55,0 62,0 Lainanhoitokate 0,9 1,3 1,5 Kassan riittävyys Lainakanta (sisältää myös lyhytaikaiset lainat per ) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Lainakanta, lainojen lisäys Lainat/asukas, Kunnan henkilöstö Syyskuun lopun tilanteen mukaan henkilöstöä on 25 enemmän kuin vuoden alussa. Luvuissa ovat mukana myös työllistetyt, joita on vuoden alussa ollut 3 ja syyskuun lopussa vak määräaik. Yht vak määräaik. Yht Hallintopalvelut Demokratiapalvelut Sisäiset palvelut Sivistyspalvelut Koulutuspalvelut Varhaiskasvatus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tekniset palvelut Yhdyskuntapalvelut Kiinteistönhoito Rakennusvalvonta Kaikki yhteensä

15 14 Strategiaosa Kuntastrategia Kuntastrategia hyväksytään erillisenä päätösasiana, jonka jälkeen se liitetään talousarviokirjaan. Talousarviokirjassa olevat strategiasta johdetut tavoitteet toimialoittain päivitetään vastaamaan uutta kuntastrategiaa. Kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja tavoitteet konsernijohdolle Konsernin emo ja konserniyhtiöt toimivat yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti hankintapolitiikassa, henkilöstöpolitiikassa ja sijoitustoiminnassa. Konsernin osat pyrkivät yhtenäistämään palveluiden käyttöä toiminnan tehostamiseksi ja kustannustason alentamiseksi. Vuosittain tammikuussa järjestetään näiden asioiden yhteensovittamiseksi vuosineuvottelu, johon osallistuvat kunnasta kunnanjohtaja, hallinto- ja talousjohtaja, tekninen johtaja sekä konserniyhtiöiden johtajat sekä syyskuussa talousarvion laadintakokous. Kokoonkutsujana kunnanjohtaja. Tavoitteet konsernijohdolle Konsernin tilasta raportoidaan valtuustolle puolivuosiraportin ja tilinpäätöksen yhteydessä. Uuden kuntalain mukainen konserniohje valmistellaan ja on hyväksytty vuoden 2018 aikana. Tavoitteet kuntaa edustaville henkilöille yhteisöjen kokouksissa Edustajien tulee raportoida kunnanjohtajalle/kunnanhallitukselle tytäryhteisön toiminnasta neljännesvuosittain. Yhteiset tavoitteet tytäryhteisöille Vuodesta 2018 alkaen otetaan käyttöön takausprovisio 0,9 %, joka lasketaan takausvastuun kohteena olevan lainan jäljellä olevasta pääomasta per (ensimmäinen määräytymisajankohta ) ja maksetaan määräytymisajankohtaa seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. Kartoitetaan, listataan ja käydään läpi tytäryhteisöjen sopimukset. Arvioidaan sopimukset kunnan näkökulmasta ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin. Tytäryhteisökohtaiset tavoitteet 2018 Iitin Vuokratalot Oy (omistusosuus 100 %) Kunnan vuokra-asuntotuotanto toteutetaan pääosin yhtiön kautta erillisin kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksin Asuntojen vuokraaminen ensi sijassa paikkakunnalle muuttaville työpaikan omaaville/tavoitteena 20 % vapautuvista asunnoista kuntaan muuttaville

16 15 Yhtiön omistuksessa olevien tyhjien asuntojen muita käyttömahdollisuuksia selvitetään yhdessä emon kanssa Kausalan Lämpö Oy (omistusosuus 100 %) Moottoriurheilu- ja valmennuskeskuksen alueen ulkopuolisen vesihuollon toteutus maankäyttösopimuksen mukaisesti. Tarkistetaan vesi- ja jätevesilaskutuksen lainmukaisuus. Iitin Jäähalli Oy (omistusosuus 100%) Jäähalliyhtiön rooli operatiivisena-/kiinteistöyhtiönä selvitetty yhdessä muun liikuntapaikkojen hoidon kanssa. Toiminnan saattaminen taloudellisesti kestävälle ja korvaus- sekä uusinvestoinnit mahdollistavalle pohjalle.

17 16 Käyttötalousosa HALLINTOPALVELUT Demokratiapalvelut Toimielin: Useita Tulosalueen tarkoitus: Tähän tulosalueeseen on yhdistetty vaalit, tarkastustoimi, kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus. Vaalien paikallinen toimeenpano Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen (kuntalaki 121 ). Kunnanvaltuuston toiminta kunnanhallituksen ja sen asettamien toimikuntien kokoustoiminta, kunnanjohto Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Vaalipäivien äänestys äänestysalueittain, ennakkoäänestys kunnantalolla ja kirjastoautossa. Presidentinvaalit (varautuminen kahteen kierrokseen) kevät 2018, mahdollisesti maakuntavaalit syksy Tarkastuslautakunnan toiminta, tilintarkastuksen järjestäminen ja tilintarkastus. Kunnanvaltuuston toiminta, 10 kokousta, seminaarit Kunnanhallituksen 23 kokousta, 2 teemakokousta, toimikuntien kokoukset Kokouksien määrää pyritään vähentämään, mikäli asioiden käsittelyaikataulu antaa siihen mahdollisuuden. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Äänestysaktiivisuus kasvaa äänestysprosentti äänestysaktiivisuus 2 % yksikköä suurempi kuin edellisissä vaaleissa Talouden tasapaino tilikauden tulos Positiivinen Sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvu hillintä Kassavarojen riittävä määrä menot/asukas Kassavarojen määrä /asukas (2017) + 1% vuodelle 2018 Vähintään kahden tuloveroprosentin tuoton määrä Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Heinola Kouvola - kanava hankkeen toteutus käynnistynyt Maakunnanvaihdoksen valmistelu ja toteutus käynnistynyt Edunvalvonnassa keskitytään seuraaviin hankkeisiin: VT 12, taajamajunaliikenneyhteydet ja moottoriratahanke (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Käyttövaraus ennalta-arvaamattomiin menoihin ja edunvalvontaan

18 Demokratiapalvelut Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut 0 0 Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat 0 0 Ostot tilikauden aikana Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 Avustukset 0 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

19 18 Kehittämispalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Tähän tulosalueeseen on yhdistetty neuvontapalvelut ja maaseutupalvelut. Kunnan oma kehittämistoiminta ja yhteistyö kehittämistoiminnassa, kaavoitus, elinkeinopalvelut ja projektit, työllistäminen ja tiedotus ja markkinointi Asiakaspalvelu kunnan palveluista kuntalaisille. Maaseutupalvelut on viranomaistoiminto, jonka tehtävänä on EU-rahoitteisten ja kansallisen maataloustukijärjestelmän laadukas paikallinen hallinnointi Maaseutuviraston ohjeistamalla tavalla Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Maaseutuelinkeinoviranomaisen palvelut tuotetaan isäntäkuntamallilla ja isäntäkuntana toimii Orimattilan kaupunki. Iitin kunnantalolla toimii palvelupiste Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Elinkeinopolitiikka valtakunnallisessa arvioinnissa parhaimmistoa Työllisyyden edistäminen Valtakunnallinen yrittäjäkysely vuosikeskiarvot; pitkäaikaistyöttömien ja nuorten määrät Yrittäjien palaute maakunnan ykköstasoa Nuoret Pitk-aik.tyött Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Kehittäminen Liikenneturvallisuuden ja moottoriurheilun monitoimikeskus rakenteilla Heinola-Kouvola vesitieyhteyden kehittäminen (Kimolan kanava) ja siihen liittyvät toimet Iitin kunnan alueella Kaavoitus Kausalan asemakaavan Veteraanitien päiväkodin alueen asemakaavamuutos hyväksytty Pohjoisen osa-alueen vahvistumattoman osan (Haravakylän osa) ja läntisen osa-alueen vahvistamattoman osan (Kuusikallion alue) asemakaavamuutokset hyväksytty. Kymijoen-Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys (Selkojärven ja Haramaajärven alueet sekä Tiirinmaan alue) hyväksytty. Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

20 19 Tulosalueen perustelut Kehittämispalvelut kustannuspaikoittain tulot menot netto 1400 Kaavoitus Tiedotus ja markkinointi Elinkeinopalvelut Elinkeinoprojektit Matkailu Vapaa-aika-asukastoiminta työllistäminen Neuvontapalvelut (Monitori) Maaseutupalvelut Yhteensä Kaavoitusohjelma Vuodet Yleiskaavoitus Asemakaavoitus -Asemakaavamuutokset Tutkimukset ja selvitykset Hallinto ja muut kustannukset Kokonaiskustannukset, netto (1 000 ) Työllistäminen Velvoitetyöllistäminen, tuet yhdistyksille ja yrityksille sekä työnsuunnittelijan (pajatoiminta) palkkausmenot. Pitkäaikaistyöttömän työllistämisen tuki ulotetaan myös yrityksille. Koululaisten kesätyöllistämisessä jatketaan tukisetelin käyttöä tavoitteena koululaisten työllistyminen yrityksiin ja yhteisöihin. Selvitetään sähköisen nuorten työnvälityspalvelun tarve ja varaudutaan olemaan mukana sen käynnistyksessä. Työpajatoimintaa pyritään jatkamaan yhteistyössä Iitin toimintakeskuksen kanssa. Työllistämistoimien perusteet hyväksyy kunnanhallitus. Tukityöllistämiseen on lisäksi varaus teknisen päävastuualueen yhdyskuntapalveluissa tukityöllistämiseen (menot ja tulot ) Kyläkoordinaattori hanke vuosille

21 Kehittämispalvelut Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

22 21 Sisäiset palvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Omalle organisaatiolle keskitetysti järjestetyt hallinto-, henkilöstöhallinto-, taloushallinto-, tietohallinto- ja toimistopalvelut. kunnan päivähoidon ja koulujen ruuanvalmistus ja -jakelu sekä kunnan omistamien kiinteistöjen siivous Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Suoritehinta: 2,86 euroa, kun suoritetavoite on Siivouskulut siivousneliötä kohden kuukaudessa: 1,71 euroa. (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Sisäisten erien veloitusperusteet: - toimistopalveluissa työaika - tietohallintopalveluissa: yhteiset työasemien suhteessa ja ohjelmistot pääosin suoraan yksiköille - ruokapalveluissa ateriasuorite ja siivouspalveluissa mitoituksen osoittama työaika Suoritteet TP2016 Ta2017 TA2018 TS2019 TS2020 ateriat siivousneliöt Suoritteet, /suorite ateriat 2,89 2,92 2,86 2,86 2,86 siivousneliöt 1,79 1,83 1,71 1,71 1,71

23 Sisäiset palvelut Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot 774 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Varast. lis (+) tai väh(-) Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

24 23 PERUSTURVAPALVELUT Sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuolto Toimielin: kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Tähän on yhdistetty perusturvapalvelujen hallinto ja työmarkkinatuen kuntaosuus on siirretty yhtymältä Hallinto sekä kunnalle kuuluvia hyvinvointia- ja terveydenedistämistä koskevia tehtäviä Tehtävänä on omalta osaltaan valmistella ja toteuttaa valtuustokausittain laadittavaa Päijät-Hämeen alueen yhteistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa Lakisääteiset kunnalliset sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut Tulosalue sisältää myös eläkemenoperusteisia ja varhe-maksuja Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Iitin kunnalle sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä (PHHYKY) Strategiasta johdetut toimielimen tavoitteet (pitkäaikaväli): Hyvinvointikuntayhtymän yhtymän kustannuskehityksen hillintä vuosittain + 1% tasoon. Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Kunnan osuus työmarkkinatukeen, arviolta euroa. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän talousarvion 2018 mukainen maksuosuus Iitin kunnalle: - Peruspalvelut

25 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Varast. lis (+) tai väh(-) Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

26 25 Erikoissairaanhoito Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: erikoissairaanhoidon palvelut lainsäädännön mukaisesti Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Strategiasta johdetut toimielimen tavoitteet (pitkäaikaväli): Hyvinvointikuntayhtymän yhtymän kustannuskehityksen hillintä vuosittain + 1% tasoon. Tavoite Mittari Tavoitetaso 2017 Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän talousarvion 2018 mukaiset maksuosuudet Iitin kunnalle: - Erikoissairaanhoito Päivystyskeskus Ensihoitokeskus

27 Erikoissairaanhoito Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Varast. lis (+) tai väh(-) Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

28 27 SIVISTYSPALVELUT Koulutuspalvelut Toimielin: Koulutuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Koulutoimen hallinto vastaa sivistyspalveluiden päävastuualueen toiminnan järjestämisestä, kehittämisestä ja toimintaedellytysten ylläpidosta sekä niihin liittyvien hallintopalveluiden hoitamisesta. Perusopetuksen tarkoituksena on järjestää kunnassa asuville oppivelvollisille perusopetusta, erityisopetusta sekä vapaaehtoista iltapäivätoimintaa. Kunta järjestää opetuksen itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai ostamalla palvelua muilta opetuksen järjestäjiltä Iitin lukio on yleissivistävä oppilaitos, joka jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys, jossa annetaan myös yrittäjyyskasvatusta. Kansalaisopisto antaa omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle pohjautuvaa vapaan sivistystyön mukaista koulutusta. Lisäksi tehtävänä Joukkoliikennelain ( /869) mukaisen kunnan hankkiman joukkoliikenteen koordinoiminen, suunnittelu ja järjestäminen Iitin kunnassa. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille saman jatkoopintokelpoisuuden ja se on maksutonta. Perusopetuksen toimipaikat ovat 1-6 luokille Haapa-Kimolan koulu, Kausalan koulu ja Vuolenkosken koulu sekä 7-9 luokille Iitin yläkoulu. Erityisopetus on keskitetty erityisopetusyksikköön, Kausan kouluun, joka toimii hajautetusti useassa toimipisteessä. Iitin lukion ensisijainen tehtävä on antaa opiskelijoille ne tiedot ja taidot, joita edellytetään ylioppilastutkintoa edellyttäviin jatko-opintoihin pyrittäessä. Iitin lukio palvelee kaikkia oman kunnan ja muista kunnista Iittiin hakeutuvia lukio-opiskelijoita. Kansalaisopisto tarjoaa elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Kurssimäärä on n tuntia opetusta. Iitti ostaa taiteen perusopetusta oppilaispaikkoina Pohjois-Kymen ja Heinolan musiikkiopistoista sekä Lahden konservatoriosta. Iitin kunta ja ELY-keskus ovat tehneet sopimuksen ELY-keskuksen järjestämän joukkoliikenteen, kunnan henkilökuljetusten ja kunnan järjestämän täydentävän joukkoliikenteen muodostamasta kokonaisuudesta. Tulosalue vastaa sopimuksen mukaisesta yhteistyöstä ja joukkoliikenteen järjestämisestä Iitin kunnan osalta. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Kuntalaisten peruspalvelut järjestetään tulosalueella lain ja talouden antamissa puitteissa mahdollisimman laadukkaasti perusopetuksen laatukriteerit kuntalaispalaute Perusopetuksen laatukriteereitä pyritään noudattamaan. palautetta kerätään systemaattisesti ja toimintaa kehitetään sen mukaisesti arvioinnit valtakunnallisten (KARVI), alueellisten (LAPE ja kunnallisten (työsuunnitelmat, asiakastyytyväisyyskyselyt) arviointien sekä saadun palautteen perusteella toimintaa kehitetään. Palveluverkko on kustannustehokas oppilaskohtaiset kustannukset oppilaskohtaiset kustannukset ovat

29 28 Kansalaisopisto edistää väestön hyvinvointia ja aktiivista kansalaisuutta opetustuntien määrä kurssien toteutumisaste ajankohtaiset aiheet vuoden 2016 tasolla tai laskevat Suunnitellut kurssit (n. 200 kpl) toteutuvat ja opiskelijamäärä pysyy ennallaan tai kasvaa Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Koulukuraattori- ja psykologipalveluiden siirtyminen oman kunnan toiminnaksi tapahtuu hallitusti. Koulu- ja asiointikuljetusten kilpailutuksen valmistelu aloitetaan (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Tulosalueen tausta-aineistot: taulukot ja kuvat Perusopetus: Henkilöstömäärä per TP2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 Vakinaiset opettajat (osa yhteisiä lukion kanssa) Määräaikaiset opettajat (osa yhteisiä lukion kanssa) Vak. koulunkäynninohjaajat Ma. koulunkäynninohjaajat Yhteensä Suoritteet TP2016 TA2017 Ta2018 TS2019 TS2020 Perusopetuksen oppilaat * Opetustunnit/viikko tunteja/oppilas 1,76 1,82 1,82 1,82 1,82 * Oppilasennusteessa eivät ole mukana mahdolliset Orimattilasta tai Kouvolasta tulevat yläkoulun oppilaat. /suorite TP2015* TA2016 TA2017 TA2018 TS2019 Opetus/oppilas euroa/oppitunti /oppilas *Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit

30 29 Hankkeet nro nimi kokonaisrahoitus/ 2017 tulot/menot 2018 tulot/menot myönnetty rahoitus 1245 Kerhotoiminnan kehittäminen / / Tasa-arvon ja erityisopetuksen laadun kehittäminen 1252 Digitaidot käyttöön Iitin alakoulujen perusopetuksessa / Iitin yläkoulu / Kausalan koulu / / / / 3750 Lukiokoulutus: Henkilöstömäärä per TP2016 TA2017 Ta2018 TS2019 TS2020 Vakinaiset (osa yhteisiä perusopetuksen kanssa) määräaikaiset (osa yhteisiä 1 perusopetuksen kanssa) Yhteensä Suoritteet TP2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 opiskelijat kurssimäärä kurssia/opiskelija 2,63 2,42 2,27 2,27 2,27 /suorite TP2015* Ta2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 euroa/opiskelija euroa/tunti opetus/oppilas * Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit Hankkeet nro nimi kokonaisrahoitus/ myönnetty rahoitus 1253 Erasmus Kansalaisopisto: Iitin kansalaisopistossa opiskelee vuosittain n kurssilaista, henkilömäärä lukuvuoden aikana on keskimäärin tuhat. Tuntiopettajien määrä vaihtelee toteutuneiden kurssien mukaan, keskimäärin tuntiopettajia on 50. Henkilöstömäärä per TP2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 Vakinaiset 0,58 0,58 0,60 0,58 0,58 Määräaikaiset Yhteensä 0,58 0,58 0,60 0,58 0,58 Suoritteet TP2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 opetuskurssien määrä oppituntien määrä opiskelijamäärä /suorite TP2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 opetustunnit/asukas oppitunnin hinta

31 30 nro nimi kokonaisrahoitus/ myönnetty rahoitus Vapaan sivistystyön opintoseteliavustus 2500 / Koulutuspalvelut Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Varast. lis (+) tai väh(-) Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

32 31 Varhaiskasvatus Toimielin: Koulutuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia. Tulosalueen tarkoituksena on järjestää kunnassa asuville lapsille varhaiskasvatusta ja lakisääteistä päivähoitoa sekä maksutonta esiopetusta oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna ja varhennettua esiopetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille koulun toimintapäivien mukaisesti. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Varhaiskasvatusta toteutetaan Iitin kunnassa kysynnän ja talousarvion antamissa raameissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Palvelupisteet: perhepäivähoitajien kodit sekä päiväkodit Kanttarelli, Metsämyyrä ja Peltohiiri (vuorohoito) Kausalassa, Tiitiäinen Radansuussa ja Nuppula Vuolenkoskella Kunta myöntää yksityisen hoidon tuen kuntalisää yksityisen päivähoidon asiakkaille. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Kuntalaisten peruspalvelut järjestetään tulosalueella lain ja talouden antamissa puitteissa mahdollisimman laadukkaasti kuntalaispalaute arvioinnit Iitin kunnassa toteutetaan yksilöllistä ja lapsilähtöistä varhaiskasvatusta. Varhaisen tuen tarve tunnistetaan ja tukea järjestetään päivähoidon aikana. Perheillä on mahdollisuus valita yksityisen tai kunnallinen päivähoito. jokaisella lapsella on henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, jota toteutetaan yhteistyössä vanhempien kanssa. 3 ja 5 vuotiaiden ikäkausikartoitukset yksityisen palvelutuotannon määrä palautetta kerätään systemaattisesti ja toimintaa kehitetään sen mukaisesti valtakunnallisten (KARVI), alueellisten (LAPE ja kunnallisten (asiakastyytyväisyyskyselyt, henkilöstökyselyt) arviointien sekä saadun palautteen perusteella toimintaa kehitetään. lapsen varhaiskasvatussuunnitelma käydään läpi huoltajan kanssa 1-2 kertaa toimintakauden aikana Ikäkausikartoitukset toteutetaan ja tukea järjestetään. Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Varhaiskasvatuksen toimintamallien uudistaminen aloitetaan uuden päiväkodin suunnittelun rinnalla. (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 on käytössä ja sitä toteutetaan varhaiskasvatuksessa (Raportointi)

33 32 koulukurattori- psykologipalveluiden siirtyminen oman kunnan toiminnaksi tapahtuu hallitusti esiopetuksen osalta. Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Henkilöstömäärä per TP2016 Ta2017 TA2018 TS2019 TS2020 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Suoritteet TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Lapsia kokopäivähoidossa Lapsia osapäivähoidossa Esiopetuksessa* Hoitopäiviä yht. (kokopäivä) Hoitopäiviä yht. (osapäivä) lapsia yksityisessä hoidossa * mukana myös varhennetussa esiopetuksessa olevat oppilaat. TP lähde: sotkanet.fi /suorite TP2014 TP2015 Ta2016 TS2017 TS2018

34 Varhaiskasvatus Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

35 34 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Toimielin: Kult. - ja vapaa-aika ltk Tulosalueen tarkoitus: Kirjaston tehtävänä on: 1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; 2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa; 3) edistää lukemista ja kirjallisuutta; 4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon; 5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; 6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Laadukkailla ja kattavilla kirjasto- ja kulttuuripalveluilla on suuri merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille ja kunnan elinvoimaisuudelle Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Iitin kunnan kirjasto- ja kulttuuripalveluihin kuuluvat kirjastopalvelut, yleinen kulttuuritoiminta, museopalvelut sekä Kirkonkylän kylätalon näyttely- ja kesäkahvilatoiminta. Toimipisteet: Pääkirjasto ja kirjastoauto, Kirkonkylän Kylätalo, Iitin kotiseutumuseo (museo suljettuna kauden 2018 ajan). Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut tukevat kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä mahdollisuuksia toimia aktiivisesti yhteiskunnassa sähköinen asiointi on mahdollista Iitin kunnankirjastossa Iitin kunnankirjastossa on valmiudet opastaa asiakkaita ja toimivat laitteet asiakkaiden sähköiseen asiointiin. kävijämäärät kävijämäärät pysyvät samassa tasossa tai kohoavat tapahtumien määrä Kirjasto- ja kulttuuripalveluissa huomioidaan erityisesti perheet käyttäjäkoulutusten määrä kirjasto tukee etenkin lasten ja nuorten lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden määrä ja laatu on kuntalaisten kannalta riittävä Palveluja on saatavilla asukkaiden tarpeen mukaan niin taajamassa kuin haja-asutusalueella Kirjasto- ja kulttuuripalveluja kehitetään aktiivisesti vastaamaan paremmin kuntalaisten tarpeisiin yhteistyö sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa kirjaston lainausmäärät kävijämäärät asiakaskyselyt asiakaspalaute kirjasto- ja kulttuuripalvelut tekevät aktiivisesti yhteistyötä lainausmäärät pysyvät saman tasoisina tai kohoavat kävijämäärät pysyvät samassa tasossa tai kohoavat käyttäjiltä kerätään ja kysytään säännöllisesti palautetta, jota hyödynnetään palvelujen kehittämisessä

36 35 Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Kulttuuritoiminnan tukeminen ja edistäminen: kulttuurijärjestöjen toiminta- ja kohdeavustukset (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Kirjastoauton monitoimipalveluita kehitetään yhteystyössä kunnan toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelut pyritään vakiinnuttamaan ja tekemään tutuksi käyttäjille sekä mahdollisille yhteistyötahoille. Omatoimipalvelujen kehittäminen (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Henkilöstömäärä per TP2015 TP2016 Ta2017 TS2018 TS2019 Vakinaiset Määräaikaiset 2 2 Yhteensä Suoritteet TP2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 Kokonaislainaus Fyysiset käynnit Kirjaston tapahtumien ja käyttäjäkoulutusten osallistujamäärä Kylätalon kävijämäärä Kotiseutumuseon kävijämäärä Kulttuuritapahtumien kävijämäärä /suorite TP2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 Kirjastopalveluiden toimintakulut/asukas 60,33 55, Lainan hinta 3,86 3,20 3,20 3,20 3,20 Käynnin hinta 6,94 6,00 6,00 6,00 6,00 Taloudellisuus 1,63 1,40 1,40 1,40 1,40

37 36 Hankkeet nro nimi hankeaika kokonaisrahoitus/ myönnetty rahoitus 1259 Kunnan palvelut kirjastoauton kyytiin maaliskuu 2017 joulukuu tulot/menot 1736/ tulot/menot Tulosalueen tausta-aineistot: taulukot ja kuvat (2015) Toimintakulut tilastovuonna / Asukasluku Toimintakulut tilastovuonna / Kokonaislainaus Toimintakulut tilastovuonna /Fyysiset käynnit Taloudellisuus Maakunta Kunta Kymenlaakso Iitti 60,33 3,86 6,94 1,63 Kymenlaakso 60,03 3,97 7,72 1,64 Päijät-Häme 53,74 3,42 6,78 1,46 Koko Suomi 58,02 3,62 6,46 1,52 Taloudellisuus lasketaan kaavalla (Henkilöstökulut + Kirjastoaineistokulut) / (Fyysiset käynnit + Kokonaislainaus) 600 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Varast. lis (+) tai väh(-) Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

38 37 Vapaa-aikapalvelut Toimielin: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tulosalueen tarkoitus: Kunnan Liikuntapalvelut luo edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Nuorisotyöhön kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Toimipisteet: Ravilinnan vapaa-aikakeskus o vapaa-aikatoimisto o sisäliikuntapaikat: liikuntahalli, kuntosali ja Ravilinnasali o ulkoliikuntapaikat: yleisurheilukenttä, jalkapallokenttä, hiekkakenttä, tenniskentät, skeittialue, ravirata o nuorisotila Nuokku Ravilinnan kellarikerroksessa Ulkoilureitistöt, Frisbeegolf-rata, Veteraanimaja, Jäähalli ja lähiliikuntapaikat Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Liikuntaolosuhteet ja -palvelut edistävät kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia asiakaskyselyt ja asiakaspalaute asiakaskyselyssä palvelu on vuoden 2017 tasolla tai korkeampi asiakaspalautetta kerätään systemaattisesti asiakaskyselyn ja saadun palautteen perusteella palveluja kehitetään jatkuvasti Liikuntapalveluissa huomioidaan erityisesti perheet Nuorten hyvinvointi kävijämäärät yhteistyö ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien kanssa asiakaskyselyt kävijämäärät etsivän nuorisotyön asiakasmäärät liikuntapaikkojen kävijämäärä pysyy 2017 tasolla tai kohoaa liikuntapalvelut tekee aktiivisesti yhteistyötä ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien kanssa nuorilta kerätään systemaattisesti asiakaspalautetta, jonka perusteella palveluja kehitetään jatkuvasti kävijämäärän nuorisotilassa ja tapahtumissa pysyy vuoden 2017 tasolla tai nousee Etsivä nuorisotyö tavoittaa tuen tarpeessa olevia nuoria ja ohjaa heitä sellaisten palvelujen ja tukien piiriin,

39 38 joilla edistetään asiakkaan itsenäistymistä ja pääsyä koulutukseen/ työmarkkinoille yhteistyö ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien kanssa nuorisopalvelut tekee aktiivisesti yhteistyötä ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien kanssa Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Iitin kunta tukee aktiivisia liikunta- ja nuorisojärjestöjä Avustusmääräraha Vapaa-aikapalvelujen toimintamalli ja organisointi uudistetaan tukemaan kuntalain mukaista kunnan hyvinvointitehtävää ja hyvinvointi- ja terveydenedistämistyötä ja sen koordinointia erityisesti sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Samassa yhteydessä selvitetään liikuntapaikkojen hoidon ja kiinteistönhoidon uudelleenorganisointia asiakaslähtöisyyden kehittämiseksi. Ravilinnan liikuntapaikkojen omatoimikäyttöä lisätään. Mittareina aukioloajat sekä kävijämäärät. Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Passiivisia liikkujia saadaan liikuntapalveluiden asiakkaiksi. Mittarina liikuntareseptien määrä ja asiakkaiden kohtaamiset. Nuorisovaltuusto toimii aktiivisesti vuoden 2018 alusta alkaen Liikuntapalvelut ja nuorisotyö ovat aktiivisesti mukana erilaisissa kunnallisissa työryhmissä, kuten nuorisotyöryhmä, PETE -ryhmä ja erilaiset alueelliset hanketyöryhmät Syrjäytymisuhassa olevien nuorten kohtaaminen ja ohjaaminen elämässä eteenpäin. Mittarina etsivän nuorisotyön asiakasmäärät (Raportointi) (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Henkilöstömäärä per TP2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Suoritteet, käyntikerrat TP2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 Kuntosali liikuntahalli kylmänveden uinnit Nuorisotila

40 39 Hankkeet nro nimi kokonaisrahoitus/ 2017 tulot 2018 tulot myönnetty rahoitus 1270 Etsivä nuorisotyö Etsivä nuorisotyö nro nimi kokonaisrahoitus/ 2017 tulot 2018 tulot myönnetty rahoitus 1273 Nuorten tieto- ja neuvontatyö sekä digitaalinen nuorisotyö Vapaa-aikapalvelut Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot 115 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Varast. lis (+) tai väh(-) Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

41 40 TEKNISET PALVELUT Yhdyskuntapalvelut Toimielin: Tekninen lautakunta Tulosalueen tarkoitus: Teknisen lautakunnan hallinto, yleiset alueet, varikko ja yksityisteiden tukeminen Tekninen hallinto vastaa teknisen lautakunnan alaisuudessa kunnan investointien suunnittelusta, rakennuttamisesta ja mittaustoimesta. Teknisen hallinnon vastuulla on myös teknisen päävastuualueen kehittäminen ja toimintaedellytysten ylläpito. Yleiset alueet vastaa katuverkon, puistojen, leikkikenttien, torin, venevalkamien, matonpesupaikkojen sekä muiden yleisten alueiden hoidosta ja kehittämisestä Varikon tarkoituksena on tuottaa palveluita teknisen lautakunnan alaisille toiminnoille, muille hallintokunnille ja kuntakonsernin yhtiöille. Varikko myy tarvittaessa palveluita rajoitetussa määrin myös tiekunnille ja muille ulkoisille asiakkaille. Tulosalue vastaa myös romuajoneuvolain mukaisista ajoneuvoista. Yksityisteiden avustaminen, valvonta, tarkastukset, toimitukset, katselmukset, neuvonta, erimielisyyksien sovittelu ja tieyksikkölaskelmat Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Investointien suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa tekninen lautakunta. Lautakunnan esittelijä on tekninen johtaja. Teknisen hallinnon alaisuuteen kuuluu hallinnon lisäksi mittaustoimi. Tekninen hallinto on kiinteästi sidoksissa maankäytön suunnitteluun ja sen toteutukseen. Mittaustoimesta vastaa paikkatietoinsinööri apunaan kartoittaja. Yleisten alueiden tulosalueella toimii 7 henkilön suuruinen kunnossapitotiimi. Yksi tiimin jäsenistä hoitaa kiinteistöjen ulkoalueita. Vastuuhenkilönä on rakennusmestari apunaan kunnan puutarhuri. Tulosalueen tehtävät työllistävät vuosittain noin 10 työllistettävää henkilöä puistojen ja yleisten alueiden hoidossa. Yleisillä alueilla työllistetään myös kuntoutettavia henkilöitä. Varikolla on käytössä kaksi traktoria, kuorma-auto ja 3 pakettiautoa sekä pienkonekalustoa. Kalusto on varustettu monipuolisilla varusteilla ja lisälaitteilla monikäyttöisyyden mahdollistamiseksi Teknisen lautakunnan alainen kolmejäseninen yksityistiejaosto vastaa yksityisteiden tukemisesta ja toimii yksityistielain mukaisena tielautakuntana. Yksityistiejaoston kuntalain mukaisissa kokouksissa esittelijänä toimii paikkatietoinsinööri. Jaostolla on vuosittain noin neljä kokousta ja käsiteltäviä asioita noin 20. Toimituksia on noin 1 3 vuodessa. Yksityistiekatselmuksia tehdään noin 30 tielle vuosittain. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Aktiivinen asumispolitiikka Tonttitarjonta Kolmen vuoden tonttireservi rakennettavissa Hyvä ympäristö ja uusiutuva energia Asianmukaiset ja turvalliset palvelutilat. Kausalan uuden päiväkotiratkaisun vaatima tontti muodostettu ja tilaratkaisut hyväksytty Hyvä ympäristö ja uusiutuva energia Leikkikenttien ja uimapaikkojen turvallisuus Viranomaistarkastuksissa ei oleellisia puutteita Katujen korjausvelka kurottu umpeen 15 Katujen ja yleisten alueiden hoidon Päällysteet eheät. vuodessa. taso ja kustannukset Toimiva ja hyväkuntoinen yksityistiestö Yksityistiestön kunto/liikennöitävyys Yksityisteiden kunto on yhtä hyvä tai parempi kuin vuonna Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Kolmen vuoden tonttireservi rakennettavissa Kausalan uuden päiväkodin tontti muodostettu ja tilaratkaisut hyväksytty. (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite (Raportointi)

42 41 Asiakastyytyväisyys palveluihin samalla tasolla tai parempi kuin v Tehokas hoitokalusto ja henkilöstön koulutus ajan tasalla. Kaikki valtionavustukseen oikeutetuista tiekunnista hakevat valtionavustusta Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Yleiset alueet: Kunnalla on hoidettavana mm. noin 49 kilometriä katuverkkoa ja noin 13 km kevyen liikenteen väyliä, 13 hehtaaria hoidettuja puistoja, 8 leikkikenttää, 3 matonpesupaikkaa, 3 venevalkamaa ja 6 rantautumispaikkaa, 6 veneenlaskupaikkaa ja 5 vierasvene-/laivalaituria. Hoidettavien alueiden määrä on kasvanut vuosittain. Yleiset alueet hoidetaan pääosin omalla henkilöstöllä ja kalustolla. Kesäisin apuna käytetään velvoitetyöllistettäviä. Lumen aurauksissa ja hiekoituksissa sekä hiekotushiekan poistossa käytetään ulkopuolista kalustoa rinnan kunnan oman kaluston kanssa. Erikoistyöt teetetään pääosin ulkopuolisilla yrittäjillä. Käyttötalouteen on varattu euroa olemassa olevien katujen ja muiden yleisten alueiden kunnostuksiin (mm. rakenne-, kuivatus- ja päällystekorjaukset). Varikko Kunnalla on katujen, yleisten alueiden ja kiinteistöjen hoitoon ja kuljetuksiin omaa lisälaitteilla varustettua ajoneuvokalustoa kevyt kuorma-auto, kaksi traktoria, umpipakettiauto, kaksi avolavafarmaria, neljä ajettavaa ruohonleikkuria ja pienkalustoa. Yksityisen sektorin tuottamia palveluita käytetään oman kaluston rinnalla tarpeen / vuosisopimusten mukaan mm. kaivuu-, auraus- ja hiekoitustöissä. Konetyön lisäksi kuljettajat tekevät myös muita töitä. Konekeskuksen toimintatuotot vuonna 2016 olivat yhteensä noin euroa. Yksityistiet Kunnassa on noin 190 yksityistietä, joista kunnan avustusten piirissä on reilu 80. Avustettavien teiden yhteispituus on noin 330 km. Avustusmäärärahasta valtaosa kohdennetaan kunnossapitoon.

43 Yhdyskuntapalvelut Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

44 43 Kiinteistöpalvelut Toimielin: Tekninen lautakunta Tulosalueen tarkoitus: Tulosalue vastaa teknisen päävastuualueen hallinnassa olevien kiinteistöjen ylläpidosta ja teknisen tason säilyttämisestä. Lisäksi tulosalueelle kuuluvat kunnan vuokraamat maa-alueet. Tulosalue vastaa myös kunnan maa-ainesten ottoalueista, uimarannoista ja rantautumispaikoista sekä metsien hoidosta. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Tulosalueen toiminnasta vastaa kiinteistötiimi, johon kuuluu viisi kiinteistönhoitajaa ja yksi kunnossapitotyöntekijä. Esimiehenä on kiinteistömestari. Metsien hoidosta vastaa tekninen johtaja. Metsien hoidossa noudatetaan v valmistunutta metsäsuunnitelmaa. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Kunnalla ei ole tarpeettomia, tuottamattomia kiinteistöjä. Kaikki kiinteistöt tuottavassa käytössä Käytössä olevat kiinteistöt, käyttöaste 100% Kriittisten kiinteistöjen korjausvelka minimoitu Kuntotutkimukset, suunnitelmat ja toimenpiteet Kuntotutkimukset koulujen osalta valmiit. Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Kiinteistökannan pitkän tähtäimen korjausohjelmaa noudatetaan ja kuntotutkimukset kriittisissä kiinteistöissä ohjelmoitu. (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Metsien hakkuut pidetään kestävällä tasolla v hyväksytyn metsäsuunnitelman mukaisesti (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Kunnalla on omistuksessa ja hoidossa runsaat 40 kiinteistöä, joiden tilavuus on yhteensä noin m3. Käyttötalouteen on varattu kiinteistöjen pienkorjauksiin euroa.

45 Kiinteistöpalvelut Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Varast. lis (+) tai väh(-) Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

46 45 Rakennusvalvonta Toimielin: Rakennuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Maankäyttö - ja rakennuslain mukainen viranomaistoiminta. Palo-, pelastus- ja suojelutyö (ostopalvelu Kymenlaakson pelastuslaitokselta). Rakennuslautakunnan hallinnointi (luottamushenkilötoiminta, toimistopalvelut). Energianeuvonta, asuntolainat. Terveysvalvonta, ympäristönsuojelu, eläinlääkintähuolto (ostopalvelu Kouvolan kaupungilta). Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Rakennusvalvonnan sähköisen lupaasioinnin ja arkistoinnin toimivuus Hakemusten käsittelynopeus 80% lupahakemuksista päätetään kolmessa viikossa Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Rakennusjärjestys ajantasaistettu Rakennusvalvontataksa tarkistettu (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Ajan tasalla olevien kiinteistö- ja rakennustietojen yhdistäminen valtakunnalliseen järjestelmään Yhteistyö pelastuslaitoksen ja ympäristöviranomaisten kanssa sujuvaa ja säännöllistä (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut

47 Rakennusvalvonta Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 448 Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 Avustukset 0 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

48 47 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa seurattavia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä satunnaiset erät. Määrärahat ja tuloerät Tp 2016 Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Verotulot Kunnallisveron ja yhteisöveron maksuunpanot verovuosittain: Verovuosi Kunnallisvero muutos Yhteisövero muutos ,2 % ,4 % ,8 % ,4 % ,25 % ,15 % ,96 % ,10 % ,59 % ,53 % ,55 % ,05 % ,67 % ,57 % Tuloveroprosenttia korotetaan 0,50 % -yksikköä vuodelle 2018 ja vuonna 2019 kiinteistöveroprosentteja 0,15 % -yksikköä lukuun ottamatta voimalaitoksia Tuloveroprosentti 20,25 20,25 20,25 20,75 20,75 20,75 Kiinteistöveroprosentit yleinen 1,00 1,00 1,00 1,00 1,15 1,15 vakituinen asuminen 0,50 0,50 0,50 0,50 0,65 0,65 muu asuminen 1,10 1,10 1,10 1,10 1,25 1,25 voimalaitokset 2,85 3,10 3,10 3,10 3,10 3,10 Verotulot Ta 2016 Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts2020 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Muutos 1,7 % -1,2 % 1,8 % 3,63% 2,12%

49 48 Valtionosuudet Tp 2016 Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 yhden putken ylläpitäjä Yhteensä Muutos 4,2 % -1,3 % -2,6 % -0,2% -0,3% TULOSLASKELMA Tp 2016 Ta 2017 Ta2018 Ts 2019 Ts 2020 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Suunn. mukaiset poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Tunnusluvut Tp 2016 Ta 2017 TA 2018 Ts 2019 Ts 2020 Asukasmäärä * Toimintatulot/toimintamenot, % 8,0 18,7 19,6 19,6 19,6 Vuosikate/poistot, % 57,6 97,2 103,5 126,6 111,9 Vuosikate, /asukas Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä, /as

50 49 Investointiosa Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät voidaan ryhmitellä tarvittaessa toimielimittäin ja tehtävittäin. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Investoinnin hankintamenoon varataan määräraha arvioidun rahan käytön mukaisena. Määrärahaan talousarviossa ei vaikuta se, onko investointia varten muodostettu investointivaraus. Hankkeelle osoitetut määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovat. Kiinteä omaisuus Maa-alueiden ja rakennettujen kiinteistöjen hankinta ja myynti Kiinteä omaisuus x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Tulot Menot Netto Erittelemätön maa-alueiden hankinta vuodessa. Muutoin valtuusto päättää maan hankinnan yhteydessä myös määrärahasta. Talonrakennus Hankkeet (valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot) Vuolenkosken liikuntahalli x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Tulot Menot Netto Rakentaminen v ja 2018, yht t josta kunta 740t, kyläyhdistys 100 t, valtion avustus 400 t, Kyläyhdistyksen talkoo-osuus , ei kirjanpidossa. Kausalan päiväkotijärjestelyt x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT NETTO V tarveselvitys, v kaavamuutos, 2018 suunnittelu, v rakentaminen Kausalan päiväkotijärjestelyt, 8 ryhmää, 192 paikkaa (korvaa Metsämyyrän, Peltohiiren, Vaahteran, Kanttarellin ja Tiitiäisen)

51 50 Palvelukeskuksen peruskorjaus (vesijohdot ja rakenteita) x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT NETTO Palvelukeskuksen asuntojen peruskorjaus (vesijohdot ja rakenteita) x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT NETTO Teollisuushalli Hallitie 3:n katon peruskorjaus x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 80 NETTO Kunnantalon katon muutos harjakatoksi x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 300 NETTO Kausalan koulun IV-koneet kahteen luokkaan x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 30 NETTO Kausalan koulun liikenneturvallisuusparannukset x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 40 NETTO Vanhan kunnantalon vesikaton ja 3. kerroksen peruskorjaus x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 200 NETTO

52 51 Yläasteen / lukion opetuskeittiöjärjestelyt x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT 300 MENOT NETTO Yläkoulun luokkien peruskorjaus x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 300 NETTO Palvelukeskuksen keittiön saneeraus (kylmiöiden ja kalusteiden uusiminen) x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 150 NETTO Vapaa-aikatoimen ja paloaseman varasto x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 20 NETTO (suunnittelu, toteutus ) Julkinen käyttöomaisuus Hankkeet (valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot) Sorronniemen tiestö x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT NETTO vaiheen päällystys 190, 2. vaiheen tiestö ilman päällystettä 210; (kakkosvaiheen avaamista siirretty myöhemmäksi) Lietteensalmen venesataman perusparannuksen II vaihe x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 175 NETTO Myöhäistetty vuodella kysynnästä johtuen. Kokonaiskustannus 307 (v vaihe 132)

53 52 Omakylä Vuolenkoski, kadut ym. x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 50 NETTO Töyrynkujan päällystys.. Radansuun virkistysalue x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT NETTO Radansuun Uimarintien ja sen pysäköintialueen päällystäminen (beachvolley- ja leikkikenttä toteutettu v.2015) Katuverkon uudisrakennus. ja perusparannuskohteet x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT NETTO Päiväkodin liikennejärjestelyt (mm. kevyen liikenteen väylä) x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 150 NETTO Satama- ja laituriratkaisujen kehittäminen x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT NETTO Torin ympäristön ja Kausalan keskustan kehittäminen x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 150 NETTO Muut pitkävaikutteiset menot (Iitin kunnan osuudet yhteistyökumppanien hankkeisiin, poistoaika 5 v) Osuus haja-asutusalueen laajakaistayhteyksiin (KV:n periaatepäätökset v.2012) x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT NETTO Teknisen lautakunnan esitystä muutettu kv:n periaatepäätöksen mukaiseksi; Kuukso-Sääskjärvi 250 ja Vuolenkoski 305) Summat siirretty edellisiltä vuosilta

54 53 Osuus Kk:n kevytväylästä Mullikkamäki - Sorronniemenkatu x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT 510 MENOT 850 NETTO -340 Kunnan osuus 40 % kustannuksista Heinola Kuusankoski -vesiväylä x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Tulot Menot Netto Kunnan osuus, siirtynyt edellisiltä vuosilta, päivitetty kustannuskehityksen mukaisesti. Irtainomaisuus Hankkeet (valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot) Irtain omaisuus, kunnanhallitus x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT NETTO Kunnan palvelininfrastruktuuri, omatoimiasiointi, asianhallintajärjestelmät ja turvallisuus Irtain omaisuus, tekninen lautakunta x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT NETTO Erittelemätön Osakkeet ja osuudet Hankkeet (valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot) Investoinnit yhteensä Investoinnit TA 2017 TA2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Tulot rahoitusosuudet luovutustulot 0 Menot Netto nettoinvestoinnit, muutos % 0,1 % 7,8% 81,0 % 1,4 % -41,0 %

55 54 Investoinnit yhteenveto Investointikohde TA2018 TS2019 TS2020 TS2021 Kiinteä omaisuus Maa-alueet Talonrakennus Lukion keittiön saneeraus Kausalan päiväkotijärjestelyt Palvelukeskuksen peruskorjaus Palvelukeskuksen asuntojen peruskorjaus Teollisuushalli Hallitie 3:n katon peruskorjaus Kunnantalon katon muutos harjakatoksi Kausalan koulun IV-koneet kahteen luokkaan Vanhan kunnantalon vesikaton ja 3. krs peruskorjaus Kausalan koulun liikenneturvallisuusparannukset Yläkoulun luokkien peruskorjaus Vuolenkosken liikuntahalli Lukion opetuskeittiö Palvelukeskuksen keittiön saneeraus Vapaa-aikatoimen ja paloaseman varasto Haapakimolan koulun pk Julkinen käyttöomaisuus Radansuun virkistysalue Omakylä Vuolenkosken kadut Lietteensalmen venesataman II vaihe Sorronniemen tiestö Frisbee-rata Päiväkodin liikennejärjestelyt Katuverkon uudisrakennus- ja perusparannuskohteet Torin ympäristön ja Kausalan keskustan kehittäminen Satama- ja laituriratkaisujen kehittäminen Katuvalaistuksen uusiminen Muut pitkävaikutteiset Etelä-Iitin vesihuolto 0 0 Osuus kevytväylästä Mullikkamäki-Sorronniemenkatu Laajakaistahanke Heinola-Kuusankoski vesiväylä Pohjois-Iitin vesihuolto 0 0 Irtain omaisuus Irtain, kh Irtain, tekninen ltk Osakkeet ja osuudet Muut osakkeet Yhteensä

56 55 Investointitulot TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Rahoitusosuudet Vuolenkoisken liikuntasali Osuus kevytväylästä Mullikkamäki-Sorronniemenkatu Luovutustulot Investointitulot yhteensä Investointiohjelmassa ei ole KymiRingin kunnallistekniikan toteuttamisen kustannuksia, yhteensä t, jotka koostuvat 1. osuudesta vt 12 liittymäjärjestelyistä, ykkösvaihe / tasoliittymäjärjestelyt 189 t ja eritasoliittymäjärjestelyt t. 2. vesihuoltojärjestelyistä, alueen liittäminen rakennettuihin vesi- ja viemäriyhteisiin 901 t ja KymiRingin kadun vesihuolto t 3. KymiRingin katu täysin valmiiksi rakennettuna t. KymiRingin kunnallistekniikan kustannukset toteutuvat tämän hetkisen näkemyksen mukaan vv vaiheittain. Maankäyttösopimuksen mukaisesti maanomistaja(t) maksaa / antaa kunnalle rakennusvaiheen arvioitua hintaa vastaavan vakuuden kolme kuukautta ennen kunkin rakennusvaiheen toteuttamisen aloittamista. Edellä mainittu menettely koskee myös kohdassa kaksi mainittuja Kausalan Lämpö Oy:n verkostoja.