KOULUJEN KERHOTOIMINTA TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 KOULUJEN KERHOTOIMINTA TOIMINTAKERTOMUS

2 Sisältö 1 Johdanto Tavoitteet Painopisteet Yhteistyö Hankkeen toteutus Tilastotietoa Kartoitus Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan toimenpideehdotuksia koskevan laatusuunnitelman arviointi Iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan tyytyväisyyskysely aiheesta lasten osallistuminen ja hyvinvointi Tulevaisuuden haasteita Kuvat Kuva 1. Kerhoideat (vuosikurssit 6 8)... 9

3 1 Johdanto Vuodesta 2008 koulujen kerhotoimintaa on kehitetty osana opetusministeriön ohjelmaa Perusopetus paremmaksi (POP-ohjelma). Lukuvuonna kerhotoiminta aloitettiin uudestaan valtionavustusten avulla. Opetushallitus johtaa ja koordinoi kehittämistoimintaa kansallisesti. Tavoitteena on, että kerhotoiminnan laatua parannetaan ja että toimintaa laajennetaan, monipuolistetaan ja vakiinnutetaan kunnissa. Koulujen kerhotoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 47 :n mukaista toimintaa, joka määritellään opetussuunnitelman perusteissa. Koulu päättää tavoitteellisesta toiminnasta vuosittaisessa työsuunnitelmassaan. Kerhojen on liityttävä opetussuunnitelmaan. Koulujen kerhotoiminta on suunnattu peruskoulun oppilaille, ja se on ilmaista, vapaaehtoista, monipuolista ja myös luonnollinen osa koulun toimintaa. Kerhotoimintaa järjestetään useimmiten koulupäivän jälkeen, mutta suunnitellaan myös kerhoja, jotka järjestetään aamulla. Yksi kerhotunti kestää 60 minuuttia. Kerhoja voidaan järjestää koko lukuvuoden ajan tai lyhempinä ajanjaksoina. Ryhmäkokoon vaikuttavat oppilaiden ikä, kerhon sisältö ja tavoitteet sekä ohjaajan taidot. Ryhmäkoko voi vaihdella. Porvoon kaupungin koulutuspalvelut koordinoi paikallista toimintaa ja hakee vuosittain erityisavustusta Opetushallituksesta. Koulut vastaavat kerhotoiminnasta. Kunnan tehtävä on huolehtia resurssien riittävyydestä, jakamisen oikeudenmukaisuudesta sekä toiminnan tavoitteiden asettamisesta. 2

4 2 Tavoitteet Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena on saada aikaan monipuolista lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Koulun kerhotoiminnan tavoitteet: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen tarjota onnistumisen kokemuksia luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen oman kulttuurin tuottamiseen mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Edellä mainitun lisäksi Porvoon koulutuspalvelujen kerhotoiminnan tavoitteena on: kerhotoiminnan vahvistaminen osana koulun toimintaa tarjonnan laajentaminen kaikkiin peruskouluihin toiminnan järjestäminen tavoitteellisesti laatukriteerien mukaan toiminnan sisällön syventäminen, monipuolisempia kerhoja kodin ja koulun yhteistyö sekä yhteistyö kolmannen sektorin ja muiden yhteistyötahojen kanssa kerhojen suunnitteleminen myös syrjäytymisvaarassa oleville oppilaille, oppilashuollon ottaminen mukaan suunnittelutyöhön kerhojen järjestäminen erityisesti niihin kouluihin, joihin ei ole mahdollisuutta perustaa iltapäiväkerhoja monipuolisen sisällön tarjoaminen monikulttuurisen toiminnan järjestäminen oppilaiden kuunteleminen, osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen arvioinnin huomioon ottaminen. Miten tavoitteet on saavutettu? Kerhoja oli lukuvuonna kaikissa kouluissa yhtä lukuun ottamatta. Uusia malleja suunnitellaan. Kiinnostus toiminnan järjestämiseen kouluissa on kasvanut. Koulut tekevät yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa; muita yhteistyötahoja ovat mm. taidekoulu, musiikkiopisto, Martat, 4H, WAY r.f., nuorisotyöntekijät, erityispalveluiden nuorisotyöntekijät, koulunkäynnin ohjaajat, vanhemmat. Yhteistyö koskee ohjaamista, tiloja, tiedotusta, välineitä, materiaaleja, sisältöä. Hyödynnetään asiantuntijoita. Kaksikielisiä kerhoja on aiemmin suunniteltu yhteistyössä nuorisopalvelujen kanssa. Liikuntapalvelut osallistuvat kerhojen kehittämiseen. Suunnitteilla on kerhoja liian vähän liikkuville lapsille, kerhoja erityislapsille, monikulttuurinen kerho. Oppilashuolto on mukana. Oppilaskunta on mukana. Koulujen kesken on yhteistyötä. 3

5 Kerhoja järjestetään myös aamuisin. Laaditaan toimintakertomus koulujen kerhotoiminnasta. Laatutyön työryhmä kokoontuu muutaman kerran lukuvuodessa. On laadittu kerhojen periaatteita käsittelevä ohjausasiakirja, joka on hyväksytty koulutusjaostossa. Lasten vaikutusmahdollisuudet huomioon ottava suunnittelu- ja arviointimalli on päivitetty. On laadittu kerhotarjotin. On suunniteltu materiaalit. Koulutuspalvelujen erikoissuunnittelija teki opetussuunnitelmatyötä koskevaa yhteistyötä. Toiminnasta on tietoa kaupungin sivustossa sekä peda.net-sivuilla. Kerhotoiminta on tärkeää lähinnä pienissä yksiköissä, joissa oppilasmäärä ei ole tarpeeksi suuri iltapäiväkerhoryhmän täyttämiseksi, tai kouluissa, joissa 2. vuosikurssin oppilaat eivät ehkä mahdu ryhmään. 3 Painopisteet Vuoden 2017 tavoitteet ja painopisteet: Toimintaa kehitetään kerhotoiminnan laatukriteerien mukaisesti. Toiminnan on annettava oppilaille mahdollisuus soveltaa, mitä he ovat koulussa oppineet, osallistua luovaan toimintaan ja kommunikoida monipuolisesti. Toimintaa on kehitettävä tavoitteellisesti ja oppilaita on kuultava. Vuoden 2017 avustuksen käyttökohteet ovat: Kerhotarjonta lisää oppilaiden mahdollisuuksia tutustua erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin lähinnä vuosikursseilla 3 9. Toimintaa kohdistetaan niille vuosikurssien 7 9 oppilaille, joilla on vähän vapaa-ajantoimintaa. Toimintaa kohdistetaan alueille, joilla lasten ja nuorten vapaa-ajantoiminnan tarjonta on vähäistä. Alueen kulttuurinen moninaisuus otetaan huomioon kerhotoimintaa suunniteltaessa. 4 Yhteistyö Aamu- ja iltapäivätoimintaa yhtenäistetään ja kehitetään 15 alueellisessa kehitysverkostossa. Yksi verkostoista on ruotsinkielinen. Helsingin kaupungin opetusviraston erityissuunnittelija Leena 4

6 Palve-Kaunisto on aikaisemmin kehittänyt suomenkielistä iltapäivätoimintaa Uudellamaalla yhteistyössä eri kaupunkien iltapäivätoiminnan koordinaattorien kanssa. Ruotsinkielisen verkoston yhteyshenkilöinä toimivat Monica Martens-Seppelin, joka on Sydkustens landskapsförbundin kehittämispäällikkö, ja Inger Nabb, joka toimii Vaasassa rehtorina. Opetushallitus koordinoi koulujen kerhotoiminnan kehittämistä. Kerhotoiminnalla vahvistetaan kodin ja koulun kasvatuksellista yhteistyötä. Monipuolinen ja avoin yhteistyö kodin kanssa on tärkeää. Myös yhteistyötä vanhempainyhdistysten kanssa suositellaan. Kouluja kannustetaan käyttämään valmiita rakenteita, toimivia yhteistyöverkostoja ja työtapoja sekä kehittämään uusia yhteistyömuotoja. Edellytyksenä on ohjaajien, sopivien tilojen ja lasten löytäminen kerhoihin. Tukea kouluille Ohjausasiakirja Koulujen kerhotoiminta. Toiminnan periaatteet on päivitetty keväällä 2016 ja hyväksytty koulutusjaostossa. Kartoitus koulujen kerhoissa oleville lapsille tehtiin joulukuussa Tulokset on annettu tiedoksi rehtoreille sekä vanhempainyhdistysten edustajille, joiden kanssa on tehty yhteistyötä. Aiemmin on tehty kansallinen kartoitus, jonka kohderyhmänä olivat vuosikurssien 7 9 nuoret. Maaliskuussa 2013 kysyttiin ideoita koulujen kerhotoimintaan vuosikursseilla 6 8 suomenkielisissä ja ruotsinkielisissä kouluissa. Oppilaskunta suunnitteli tutkimuksen ja teki koosteen tuloksista. Paikkakunnan 28 koulusta kyselyyn osallistui 9 koulua. Lasten ja nuorten kerho- ja vapaa-ajantoiminta kylissä on kartoitettu jo aiemmin. Keskustelua on käyty koulujen rehtoreiden sekä vanhempainyhdistysten edustajien kanssa. Tavoitteena oli lisätä monipuolista kerho- ja vapaa-ajantoimintaa kyliin, joissa on niukasti tarjolla toimintaa lapsille ja nuorille. Tavoitteena oli myös saada vanhempia ja muita tahoja mukaan toimintaan. Eri kohderyhmille voidaan räätälöidä erilaisia ratkaisuja ja käyttää tiloja tehokkaammin. Kerhotarjotin on laadittu työvälineeksi kouluille ja vanhempainyhdistyksille. Kerhotarjottimesta löytyy muutamia järjestäjiä, jotka voivat mahdollisesti pitää kerhoja tai antaa ohjausta ja tukea suunnittelussa. On suunniteltu koostetta erilaisista kerhotoiminnan järjestämisen malleista. Tavoitteena on, että kooste voisi toimia koulujen työvälineenä toiminnan järjestämisessä. Marraskuussa 2017 tehtiin tyytyväisyyskysely koulujen kerhotoiminnasta. Koulujen kerho- ja/tai iltapäiväkerho-ohjaajille on lukuvuoden aikana suunniteltu yhteistä koulutusta seuraavista aiheista: Toiminnan suunnittelu/ajankohtaiset asiat Lasten osallisuus iltapäivätoiminnassa, jatkokoulutus 2 krt. Kouluttaja Tarja Seppälä/Valoa näkyvissä. 5

7 Tartu verkkoon -laivaseminaari iltapäivätoiminnan ohjaajille ja koulun kerho-ohjaajille järjestettiin neljättä vuotta peräkkäin Seminaarin järjesti Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu (ESLU). Liikunta, kouluttaja Eva-Lotta Backman-Winqvist, FSI. Aikaetsivät ja Suomi 100 v, museolehtori Hannele Tenhovuori. Tyytyväisyyskysely syksyllä 2017, työskentelyä haasteiden parissa café learning -menetelmällä. Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 sekä osallisuus, museolehtori Hannele Tenhovuori. Ohjaajat ovat saaneet tiedon mahdollisuudesta osallistua muihin koulutuksiin: Esimerkiksi CLL ja Sydkustens landskapsförbund järjestävät koulutuksia kuten Läsning och magi ja Eftis möter skola (neljä moduulia). Muita yhteistyötahoja ovat mm. koulutuspalvelujen erikoissuunnittelija, koulun henkilöstö, kolmas sektori, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut, koulunkäynnin ohjaajat, erityisnuorisoohjaaja, Porvoon taidekoulu, musiikkiopisto, kaupunginkirjasto, 4H, WAU ry, muut yhdistykset. Yhteistyö on koskenut opetusta, sisältöä, tiloja, tiedotusta, materiaaleja ja välineitä. Tietoa iltapäiväkerhotoiminnasta sekä koulujen kerhotoiminnasta on kaupungin verkkosivuilla sekä peda.net-sivulla. Koulut tiedottavat erikseen koulun kerhotoiminnasta. 5 Hankkeen toteutus Porvoon kaupungin koulutuspalvelut koordinoi toimintaa ja hakee vuosittain Opetushallituksesta erityisavustusta koulujen kerhotoimintaan. Opetushallitukseen lähetetään selvitys tuen käytöstä. Kouluille ja koulutusjaostolle annetaan säännöllisesti tietoja sekä selvitys koulujen kerhotoiminnasta. Koulut ovat tehneet toimintasuunnitelman kaikista suunnittelemistaan ja järjestämistään kerhoista. Lukuvuoden lopussa koulut tekevät lukuvuosikertomuksen, jossa kerhotoiminta otetaan huomioon. Iltapäiväkerhon koordinaattori on tukenut kouluja toiminnan järjestämisessä. Oppilaskunta on aikaisemmin kerännyt lapsilta palautetta erilaisista kerhoideoista. Palautetta on aikaisemmin pyydetty myös rehtoreilta. Tavoitteena on, että oppilashuolto osallistuu aktiivisesti kerhojen suunnitteluun. Tavoitteena on lasten osallisuuden edistäminen. Ohjaajat arvioivat toimintaa sen palautteen perusteella, jota kerätään kerhoihin osallistuneilta. Marraskuussa 2017 tehtiin tyytyväisyyskysely koulujen kerhotoiminnasta. Koulutusjohtajat hyväksyvät koulujen kerhotoimintaa koskevan toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen. 6

8 Koulutuspalvelujen erikoissuunnittelija ja koordinaattori ovat aikaisemmin tehneet yhteistyötä opetussuunnitelman laadinnassa. 6 Tilastotietoa Lukuvuoden aikana oli noin 82 eri kerhoa. Toiminnassa oli mukana noin osallistujaa. Kerhoista suomenkielisiä oli 45 ja ruotsinkielisiä 37. Osallistujista suomenkielisiä oli 917 ja ruotsinkielisiä 836. Lukuvuonna suomen- ja ruotsinkielisten peruskoulujen kerhojen lukumäärä oli noin 65. Osallistujia arvioidaan olleen noin Yhtä peruskoulua lukuun ottamatta kaikki peruskoulut järjestivät kerhotoimintaa. Kerho-ohjaajina oli mm. opettajia, koulunkäynnin ohjaajia, liikunnanohjaajia, lähihoitajia, nuorisotyöntekijöitä, huoltajia ja opiskelijoita. Valtion erityisavustus Kaudeksi suomenkielisille koulutuspalveluille myönnettiin euroa koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen. Ruotsinkielisille koulutuspalveluille myönnettiin euroa. Kautena suomenkielisille koulutuspalveluille myönnetty summa oli Ruotsinkielisille koulutuspalveluille myönnettiin euroa. Valtionavustuksen prosenttimäärä on 70 %. Kausi syyskuusta 2016 joulukuuhun 2017: (koskee ruotsinkielisiä koulutuspalveluja) - kokonaismenot yhteensä euroa (koskee suomenkielisiä koulutuspalveluja) - kokonaismenot yhteensä euroa Kansallista tilastotietoa Yhteensä noin lapsen ja nuoren lasketaan osallistuneen noin kerhoon. Kerhotoiminnan kehittämiseen osallistuu 95 % Suomen kunnista. Kaikki kerhot, jotka järjestetään näiden valtionavustusten avulla, ovat maksuttomia. 7

9 Valtion erityisavustusta koulujen kerhotoimintaan on koko maassa jaettu seuraavasti: (arvioitu summa) 5,7 milj ,0 milj ,0 milj ,4 milj ,0 milj ,0 milj ,0 milj ,2 milj ,8 milj ,8 milj ,8 milj Kartoitus Maaliskuussa 2013 koulujen kerhotoimintaan pyydettiin ideoita Porvoon suomen- ja ruotsinkielisten koulujen vuosikurssien 6 8 oppilailta. Tutkimuksen suunnitteli oppilaskunta, ja se on laatinut tuloksista yhteenvedon. Paikkakunnan 28 koulusta kyselyyn osallistui 9 koulua. Vuosikurssien 6 8 oppilailla oli paljon ideoita koulun kerhotoimintaa varten. Kolme eniten toivottua kerhoa olivat taide-, ruoanlaitto- ja näytelmäkerho. Liikunta-, laulu-, tanssi-, jalkapallo-, airsoft- ja leivontakerhot saivat myös suuren kannatuksen. Eri aihealueiden isompia kokonaisuuksia olivat: musiikki, liike, tanssi, pelikerhot, käsityöt ja muut ideat. Aihealueesta, muut ideat, voidaan mainita kaverikerho, jonka sisällöksi ehdotettiin keskustelua, pelejä ja kaikenlaista mukavaa tekemistä. Alla on kartoituksen yhteenveto. 8

10 Videopeli; 4 Tietokone; 4 Nyrkkeily; 3 Tyttöjen; 3 Ammunta; 3 Sukellus; 3 Kitaransoitto; 3 Sähly; 5 Bändi; 5 Askartelu; Käsityö; 3 Peli; 3 Kuvis; 12 Kokki; 9 Näytelmä; 9 Liikunta; 6 Laulu; 6 Tanssi; 6 Valokuvaus; 5 Leivonta; 6 Airsoft; 6 Musiikki; 5 Jalkapallo; 6 Kuva 1. Kerhoideat (vuosikurssit 6 8) Osallisuuden- ja yhteistyötiimiltä on pyydetty palautetta Miten oppilaat ja huoltajat voivat osallistua ja vaikuttaa kerhojen tarjontaan? Tyytyväisyyskysely lähetetään oppilaille oppilaskunnan kautta, kyselyjä lähetetään vanhemmille esim. Wilman kautta tai vanhempainilloissa. Esiin nostetaan kerhon aiheet ja kiinnostus kerhojen järjestämiseen. Miten oppilaat osallistuvat sisällön suunnitteluun ja kerhojen kehittämiseen? Kyselyt lähetetään oppilaille esim. oppilaskunnan kautta. Kuinka oppilaiden palaute huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä? Opettajat tai työryhmä käy vastaukset läpi ja kehittää toimintaa palautteen mukaan. Niitä kerhoja ei järjestetä, joihin lapset eivät osallistu. Laatukysymykset on liitetty koulujen toimintasuunnitelmaan Kuinka kerhotoiminta otetaan huomioon oppilaiden koko päivän suunnittelussa? Kuinka kerhotoiminnan turvallisuus- ja vastuukysymykset huomioidaan? Miten oppilaat osallistuvat kerhotoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen? Laatutyöryhmä on kartoittanut koulun kerhotoimintaa kunnallisella tasolla: Toimintaa järjestetään kaikissa peruskouluissa ja kehitetään eri yhteistyömallien kautta. Kerhomalleja suunnitellaan. Monipuolisia kerhoja suunnitellaan kaikissa peruskouluissa. Lapsia osallistetaan. Oppilashuolto osallistetaan toiminnan kehittämiseen. Kerhojen vetäjinä voivat toimia opettajat, koulunkäyntiavustajat tai ulkopuoliset henkilöt. Yhteistyötä vanhempainyhdistysten kanssa painotetaan. Vanhempia informoidaan toiminnasta ja he osallistuvat kerhotoimintaan. Turvallisuus- ja vastuukysymyksiä käydään läpi. Koulujen kerhonvetäjät otetaan huomioon koulutuksen suunnittelussa. Kerhotoimintaa voidaan jär- 9

11 jestää myös koulupäivän aikana pidennetyn ruokatauon yhteydessä. Koulutusta suunnitellaan. Tavoitteena on järjestää useampia kerhoja kyläkouluissa, joissa ip-toimintaa ei voida järjestää liian pienen osallistujamäärän vuoksi. Laadullisesti hyvä kerhotoiminta koostuu erityisesti yhteistyöstä, arvioinnista ja hyvin suunnitellusta työstä. Kyselyn johtopäätökset Todetaan, että toiminnan on oltava monipuolista ja korkealuokkaista. Toiminta otetaan huomioon oppilaiden koko päivän suunnittelussa. Toimintaa koordinoidaan ja suunnitellaan yhteistyössä eri hallintoalueiden, kolmannen sektorin ja koulun sidosryhmien kanssa. Opinnäytetyön tulokset Iltapäivätoiminnan koordinaattorin opinnäytetyön tulokset käsitellään tässä, koska ne tukevat lasten osallisuuden edistämistä koulujen kerhotoiminnassa. Toukokuussa 2017 tekemä ammattikorkeakoulu Arcadan sosiaalialan opinnäytetyön (YAMK) tavoitteena oli tarkastella vastuuohjaajien näkemyksiä lasten osallisuudesta iltapäivätoiminnassa Porvoossa. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Porvoon kaupungin sivistystoimi/suomenkieliset koulutuspalvelut. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää lasten osallisuutta iltapäivätoiminnassa. Tutkimus oli laadullinen ja materiaali kerättiin kahdella fokusryhmähaastattelulla ja yhdellä pilottiryhmähaastattelulla. Materiaali käsiteltiin laadullisella sisällönanalyysillä. Henkilökunnalla on paljon kokemusta ja arvokkaita ajatuksia koskien lasten osallisuutta iltapäivätoiminnassa, jossa arvopohja, vuorovaikutus lasten kanssa ja lapsi aktiivisena osallistujana ovat osallisuutta edistäviä avaintekijöitä. Lasten tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kuunteleminen, huomioiminen ja kunnioittaminen sekä henkilökunnan läsnäolo nähdään tärkeinä. Näiden asioiden toteutuminen on haastavaa, mikäli henkilökunnalla ei ole niitä huomioivaa yhteistä arvopohjaa. Positiivinen keskustelu tästä arvopohjasta on tärkeää. Niskanen (2010) korostaa, että jo olemassa olevien osallisuusmuotojen tehokas hyödyntäminen ei ole riittävä keino edistää toimijuutta ja aitoa kuulluksi tulemista. Osallisuusmuotojen sisälle tarvitaan uusia toimintatapoja, joiden kautta lapset ja nuoret tulevat aidosti kuulluksi, mikä oli tulkittavissa myös koordinaattorin tutkimuksen tuloksista. Palomäki (2011) korostaa myös, että lapsen tulee tulla kuulluksi, sillä aikuisten määritelmä siitä, mikä lapselle on hyvää ja tärkeää, ei riitä. Lapset tulee nähdä oman elämänsä asiantuntijoina ja lasten osallisuutta heitä koskevassa päätöksenteossa tulee lisätä. On tärkeää, että jatkossa lasten osallisuudesta keskustellaan enemmän iltapäivätoiminnan henkilökunnan kanssa ja että iltapäivätoiminnassa mahdollisesti tehdään suunnitelma, pedagoginen strategia lasten osallisuudesta ja henkilökunnan roolista, mikä johtaa lapsen toimijuuden vahvistumiseen (vrt. Niskanen 2010). On tärkeää, että lapsi nähdään palvelun käyttäjänä ja asiantuntevana sosiaalisena toimijana, että lapsella on keskeinen asema päätöksentekoprosessissa (vrt. van Bijleveld et al. 2015) ja että osallistujalähtöinen toimintakulttuuri nostetaan vahvasti esiin (vrt. Suomu et al. 2005). On tärkeää, että myös arvopohja nostettaisiin esiin ja että sitä korostettaisiin vahvasti keskusteluissa, jotka koskevat iltapäivätoiminnan kehittämistä, joka on yhteiskunnalle edullista ja ehkäisevää toimintaa ja joka voi tuoda suuria säästöjä tulevaisuudessa. Henkilökunta on tärkeä tekijä lasten osallisuuden edistämisessä. 10

12 8 Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan toimenpide-ehdotuksia koskevan laatusuunnitelman arviointi Vuonna 2012 laadittiin kansalliset laatukriteerit aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä koulun kerhotoimintaa varten ja ne liitettiin perusopetuksen laatukriteereihin. Kriteerien mukaisesti kuntien on laadittava oma laatusuunnitelmansa sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa että koulun kerhotoimintaa varten. Koulutusjaosto hyväksyi suunnitelman vuonna Senhetkinen tila ja kehitystarpeet kartoitettiin vuosina Kartoituksen tarkoituksena oli tukea paikallista laadunkehitystä. Keväällä 2018 kunta/koulutuspalvelut arvioi toimenpide-ehdotusten edistymistä. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajille, vastuuohjaajille ja koulujen rehtoreille lähetettiin kysely. Työryhmän toimenpide-ehdotus iltapäivätoimintaa varten sekä tehdyt toimenpiteet: Iltapäiväkerhopaikat Kaikille paikan tarvitseville ja iltapäivätoiminnan piiriin kuuluville tarjotaan paikka iltapäivätoiminnassa. Perusopetuslain mukaan lapsella ja tämän huoltajalla ei ole subjektiivista oikeutta saada aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluja. Kunta päättää vuosittain, miten monta lasta toimintaan voi osallistua ja missä laajuudessa toimintaa järjestetään kullekin oppilasryhmälle. Tavoitteena on myöntää paikka kaikille, jotka tarvitsevat sitä ja jotka ovat iltapäivätoiminnan piirissä. Iltapäivätoiminnassa on paljon pienryhmätyöskentelyä. Lasten määrä ryhmää kohden ei näin ollen ole niin suuri. Kaikki ensimmäisen luokan oppilaat, joiden huoltajat ovat jättäneet hakemuksen ajoissa, saivat iltapäiväkerhopaikan. Edellytyksenä oli, että alueella oli jo ennestään järjestetty iltapäiväkerhotoimintaa ja että hakijoita oli riittävästi. Muutama toisen luokan ja ensimmäisen luokan oppilas ja neljä kolmasluokkalaista oli jonossa. Resurssit eivät riittäneet iltapäivätoiminnan järjestämiseen joihinkin kyliin tänä lukuvuonna. Osallistujamäärä ei aina ole riittävä iltapäiväkerhon perustamiseen. Tilasto on syyskuulta Taidekoulun iltapäivätoiminnan kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä. Lukuvuonna osa toisluokkalaisista jäi ilman iltapäiväkerhopaikkaa, koska ryhmät olivat täynnä. Monet näiden lasten huoltajista hakivat paikkaa hakuajan jälkeen. Lähes kaikille jonossa olleille lapsille myönnettiin paikka lukuvuoden aikana. Jotkut eivät ottaneet myöhemmin tarjottua paikkaa vastaan. Lukuvuonna kaikille ensi- ja toisluokkalaisille myönnetään paikka iltapäivätoiminnassa (tilanne toukokuussa 2018), lasten yhteismäärä oli 520. Lukuvuoden aikana tulee monia myöhästyneitä hakemuksia, jolloin iltapäiväkerhopaikan tarjoaminen voi olla haasteellista. Haasteena on myös yhteistyössä koulun kanssa löytää tarkoituksenmukaisia tiloja. Palkkatuki Kaupunki tukee iltapäivätoiminnan järjestäjiä antamalla palkkatukea vähintään kahdelle ohjaajalle iltapäiväkerhoa kohden (suositus: lasta/aikuinen, mutta ryhmien rakenne arvioidaan kokonaisuutena). Iltapäivätoiminnan järjestäjille annettavaa palkkatukea mahdollisesti korotetaan. 11

13 Lisäpalkkatuki myönnetään iltapäivätoiminnan järjestäjille erityisryhmiä varten (koskee lähinnä Keskuskoulun ja Kvaban ip-kerhoa). Tarvittaessa tuetaan myös muita ryhmiä. Palkka- ja toimintatukea voidaan antaa yhdistyksille, seurakunnille ja yksityisyrittäjille, jotka toteuttavat aamu- ja iltapäivätoimintaa perusopetuslain mukaan. Iltapäiväkerhomaksuja korotettiin Porvoossa Iltapäivätoiminnan palveluntuottajat laskuttavat huoltajia kuukausittain, ja korotettujen kuukausimaksujen vuoksi niiden tulot ovat aiempaa suuremmat. Jotkin palvelutuottajat ovat todenneet, että asiakasmaksujen korotus on helpottanut toiminnan järjestämistä. Jotkin kerhot ovat myös korottaneet ohjaajan palkkaa ja ne ovat myös voineet ostaa lisää kerhotarvikkeita ja tehdä retkiä lasten kanssa. Iltapäivätoiminnan maksuihin voi tarvittaessa hakea perustoimeentulotukea Kelasta. Lisätietoja antaa Porvoon kaupungin sosiaali- ja perhepalvelut. Kaupunki ei vielä tue kaikkia iltapäivätoiminnan järjestäjiä antamalla palkkatukea vähintään kahdelle ohjaajalle iltapäiväkerhoryhmää kohden. Palkkatukea ei ole mainittavasti korotettu. Lisäpalkkatuki (3. tuki) myönnetään iltapäivätoiminnan järjestäjille erityistarpeita omaavia ryhmiä varten (Keskuskoulun, Kvaban ja Vårbergan ip-kerho, mahd. Peipon ip-kerho). Toimintasuunnitelmassa kerrotaan erilaisia yhteistyömuotoja koskevista suuntaviivoista. Ohjaajille järjestetään koulutusta. Keväällä 2018 kartoitettiin ohjaajien ammattitaitoa (jatkokoulutuksen suunnittelua ajatellen). Koulutuspalvelujen kaksi kiertävää iltapäivätoiminnan ohjaajaa osallistuvat laadullisen toiminnan kehittämiseen, ja he tukevat iltapäiväkerhoryhmiä säännöllisesti. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajille lähetetyssä kyselyssä kehitystoimenpiteiden edistymisestä (koskien laatusuunnitelmaa) palkkatuki osa-alue sai keskiarvosanan 2,33/4,00. Arvosana oli parempi kysyttäessä kuukausimaksujen sekä kaupungin palkka- ja toimintatuen riittävyyttä suhteessa toiminnan laatuun. Huoltajien tiedottaminen taloudellisen tuen hakemisen mahdollisuudesta sai huonomman arvosanan, samoin yhteistyö sosiaali- ja perhepalveluiden kanssa. Tiedonvaihto ja moniammatillinen yhteistyö Vastuuohjaaja tutustuu esikoululaisiin samalla, kun lapset tutustuvat kouluun. Rehtori vastaa siitä, että vastuuohjaaja osallistuu tarvittaessa lasta koskeviin tapaamisiin iltapäiväkerhossa. Vastuuohjaajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella iltapäiväkerhossa olevasta lapsesta esikoulun kanssa. Iltapäiväkerhon lapsiryhmä käydään tarvittaessa syksyllä läpi vastuuohjaajan, esikoulun ja koulun kesken. Moniammatilliselta ryhmältä voidaan pyytää konsultointia. Dokumentoinnissa käytetään samaa siirtolomaketta kuin esikoulun ja koulun välisessä siirtokokouksessa. Tiedonvaihdon osalta tehdään muutoksia siirtolomakkeeseen ja iltapäivätoiminnan hakulomakkeeseen. Muutoksia tehdään myös kunnalliseen aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevaan toimintasuunnitelmaan sekä esikoulusuunnitelmaan. Vastuuohjaaja on vastuussa tiedonannosta muille ohjaajille ja arvioi sen tarpeen. Toiminnan järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot välitetään. Muuta yhteistyötä esikoulun ja iltapäivätoiminnan välillä suunnitellaan ja kehitetään. Konsultointi ja koulutus Erityislapsia koskeva tuki (lisäresurssit, moniammatillinen yhteistyö, konsultointi, koulutus). 12

14 Yhteistyö koulun kanssa Koulu/rehtori vastaa yhteistyöstä iltapäivätoiminnan vastuuohjaajan, järjestäjän ja muiden ohjaajien kanssa. Koulu kertoo iltapäivätoiminnalle yleisistä asioista, kuten koulujen työajoista, retkistä ja muutoksista esim. viikko- ja kuukausikirjeiden avulla. Koulu kertoo ulkopuolisille järjestäjille koulun turvallisuusasioista. Vastuuohjaajalle järjestetään mahdollisuus keskustella lasten opettajan kanssa. Vastuuohjaaja antaa tietoa koulun suuntaan, mm. toimintasuunnitelma annetaan koululle tiedoksi. Vanhemmat ja opettajat tutustuvat iltapäivätoimintaan. Vastuuohjaaja ja järjestäjä kertovat toiminnasta koulussa, ensiluokkalaisten vanhemmille järjestettävässä vanhempainillassa ja syksyn vanhempainillassa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman luvussa 6 kerrotaan yhteistyön toimintamallista ja tiedonvaihdosta eri osapuolten kanssa. Siinä käsitellään yhteistyötä koulun, oppilashuollon ja huoltajien sekä esikoulun ja kiertävien erityislastentarhanopettajien kanssa. Moniammatillinen yhteistyö on otettu huomioon myös konsultoinnissa ym. Paikallisessa opetussuunnitelmassa painotetaan voimakkaasti yhteistyötä iltapäivätoiminnan ja koulun kesken. Tietojen siirto esikoulun, koulun ja iltapäivätoiminnan välillä on edistynyt, sillä iltapäivätoiminta mainitaan lomakkeella, joka koskee luvan antamista tietojen siirtämiseen esikoulun ja koulun välillä. Tavoitteena on esikoulun ja iltapäivätoiminnan yhteistyön lisääminen. Osa iltapäiväkerhoista on tehnyt yhteistyötä esikoulun kanssa säännöllisten tapaamisten muodossa. Tiedonvaihdon osalta on tehty muutoksia iltapäivätoiminnan hakulomakkeeseen. Myös kunnallisen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan sekä esikoulusuunnitelmaan sisältyvät tiedonsiirtoa koskevat ohjeet on päivitetty. Ip-kerhon ohjaajille suunnitellaan lukuvuoden ajalle säännöllisiä koulutuksia, joista jotkin on suunnattu sekä ip-kerhon ohjaajille että koulun kerhotoiminnan ohjaajille (koulunkäynninohjaajille). Iltapäivätoiminnan ohjaajille on tarjottu säännöllistä koulutusta, joka koskee mm. erityislapsille annettavaa tukea. Lisäresursseja voidaan tarjota muutamille palvelutuottajille, jos ryhmässä on erityislapsia. Tavoitteena on yhteistyön lisääminen koulun moniammatillisen työryhmän kanssa asioissa, jotka koskevat erityislapsia. Ohjaajien ammattitaitoa kartoitettiin keväällä 2018 (jatkokoulutuksen suunnittelua ajatellen). Kyselyyn vastasi 16 ohjaajaa (n. 40 % kaikista ohjaajista), joista 50 % on työskennellyt ip-toiminnassa yli 10 vuotta. Ip-kerhojen vastuuohjaajille lähetetyssä kehitystoimenpiteiden edistymistä (laatusuunnitelman osalta) koskevassa kyselyssä osa-alue Tiedonvaihto/erityislapset sai keskiarvosanan 2,83/4,00. Tällä osa-alueella nähtiin kehitystarvetta koulun ja esikoulun yhteistyökysymyksissä. Vastaajat katsoivat kuitenkin, että heillä on ohjaajaroolissaan kyky huomioida erityislapset ja erilaisista kielellisistä ja kulttuurisista taustoista tulevat lapset. Yhdeksän kymmenestä vastuuohjaajasta on sitä mieltä, että toiminnan tueksi järjestetään riittävästi jatkokoulutusta. Lisää jatkokoulutusta toivotaan erityislasten osalta sekä käytännön teemoista. Lapsen kehityksen tukeminen yhteistyössä koulun kanssa sai keskiarvosanan 3,01/4,00. Yhteistyön koulun kanssa katsottiin toimivan melko hyvin ja avoimesti (pelisäännöt, tiedotus, yleiset asiat, yhteiset kokoukset jne.). Ohjaajat katsovat lisäksi tietävänsä melko hyvin, mistä he voivat saada tietoa koulun toiminnasta ja turvallisuusasioista. Yhteistyö opettajan kanssa toimii varsin hyvin, ja ohjaajien mielestä he myös suunnittelevat yhteistyötä huoltajien kanssa. Iltapäivätoiminnan katsotaan myös tiedottavan koulua toiminnastaan ja ajankohtaisista asioista. Hieman huonomman arvosanan sai yhteistyö esikoulun kanssa sekä huoltajien ja opettajien tutustuminen iltapäivätoimintaan. Tätä voisi kyselytulosten perusteella kehittää. 13

15 Toimitilat Tavoitteena on järjestää tarkoituksenmukaiset tilat yhteistyössä koulun kanssa Iltapäivätoimintaan soveltuvista tiloista keskustellaan säännöllisesti. Iltapäiväkerhotilojen tulisi sijaita koulussa tai lähellä koulua. Tällöin matka koulusta kerhoon on turvallisempi ja riskit minimoidaan. On usein haasteellista löytää toiminnalle tarkoituksenmukaiset tilat. Haastetta on myös siinä, että pystytään pitämään käytössä tarkoituksenmukaiset tilat seuraavanakin lukuvuonna. Koulun kanssa tehtävä yhteistyö tilakysymyksissä on hyvin tärkeää. Iltapäiväkerhon järjestäjä ja/tai vastuuohjaaja keskustelee koulun kanssa pelisäännöistä. Kouluissa iltapäivätoiminnan tilatarve otetaan huomioon niin, että iltapäivätoiminta on yhdessä opetuksen kanssa etusijalla muuhun koulun tiloissa järjestettävään toimintaan nähden. Useimmat iltapäiväkerhot järjestetään koulurakennuksessa tai koulun alueella. Kysymyksessä, järjestetäänkö yhteistyössä koulun kanssa asianmukaiset tilat, seitsemän kymmenestä vastuuohjaajasta antoi yhteistyöstä kielteisen arvion. Sen kysymyksen suhteen onko iltapäivätoiminnalle siihen soveltuvat tilat, jos tilat suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä koulun kanssa, kaikki palvelutuottajat totesivat yhteistyön toimineen hyvin (kartoitus 2018). Koulujen rehtoreille suunnatussa kyselyssä, jonka aiheena oli iltapäivätoiminnan laatu ja koulujen kerhotoiminta (laatusuunnitelman mukaisten kehitystoimenpiteiden edistyminen), rehtorit antoivat arvosanan 2,50/4,00 kysymykseen, esitelläänkö yhteistyötahoille toimintalinjat (mm. turvallisuus- ja vastuukysymykset). Iltapäivätoiminnan laatua koskevat toimenpiteet On arvioitu, miten kehitystoimenpiteet ovat edistyneet (laatusuunnitelman osalta). Kysely osoitettiin vastuuohjaajille ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajille. Alla on yhteenveto iltapäivätoiminnan vastuuohjaajien ja palveluntuottajien vastauksista. Kysely vastuuohjaajille Kevät 2018 Asteikko kyllä/ei Asteikko 1-4, jossa 1=ei koskaan, 4=usein Iltapäivätoiminnan vastuuohjaajista 53 % (10 ohjaajaa) vastasi kyselyyn. Vastuuohjaajat arvioivat osa-alueen Henkilöstö. Useimpien mielestä iltapäivätoiminnan henkilöstö on pätevää ja ammattitaitoista ja sitä on riittävästi. Useimmat arvioivat myös, että henkilöstö on melko motivoitunutta ja että johtamisosaaminen henkilö- ja ryhmätasolla on melko riittävää. Sisällön osa-alueella ohjaajien antamien arvosanojen keskiarvo oli 3,45/4,00. Samalla voitiin arvioida, tarjotaanko kaikkia perusteissa mainittuja aihealueita monipuolisesti ja onko toimintakulttuuri osallistavaa. Osa-alue tiedonvaihto/erityislapset sai keskiarvosanan 2,58/4,00. Tällä osa-alueella nähtiin kehitystarvetta koulun ja esikoulun yhteistyökysymyksissä. Vastaajat katsoivat kuitenkin, että heillä on ohjaajaroolissaan kyky huomioida sekä erityislapset että erilaisista kielellisistä ja kulttuurisista taustoista tulevat lapset. Yhdeksän kymmenestä vastuuohjaajasta on sitä mieltä, että toiminnan tueksi järjestetään riittävästi jatkokoulutusta. Lisää jatkokoulutusta toivotaan erityislasten osalta sekä käytännön teemoista. Lapsen kehityksen tukeminen yhteistyössä koulun kanssa sai keskiarvosanan 3,01/4,00. Yhteistyön koulun kanssa katsottiin toimivan melko hyvin ja avoimesti (pelisäännöt, tiedotus, yleiset asiat, yhteiset kokoukset jne.). Ohjaajat katsovat lisäksi tietävänsä melko hyvin, mistä he voivat saada tietoa koulun toiminnasta ja turvallisuusasioista. Yhteistyö opettajan kanssa toimii varsin hyvin, ja 14

16 ohjaajien mielestä he myös suunnittelevat yhteistyötä huoltajien kanssa. Iltapäivätoiminnan katsotaan myös tiedottavan koulua toiminnastaan ja ajankohtaisista asioista. Hieman huonomman arvosanan sai yhteistyö esikoulun kanssa sekä huoltajien ja opettajien tutustuminen iltapäivätoimintaan. Tätä voisi kyselytulosten perusteella kehittää. Kysymyksessä, joka koski asianmukaisten tilojen järjestämistä yhteistyössä koulun kanssa, seitsemän kymmenestä vastuuohjaajasta antoi tästä yhteistyöstä kielteisen arvion. Kysely iltapäivätoiminnan palveluntuottajille Kevät 2018 Asteikko kyllä/ei Asteikko 1-4, jossa 1=ei koskaan, 4=usein 43 prosenttia iltapäivätoiminnan palveluntuottajista vastasi kyselyyn. He kaikki olivat sitä mieltä, että iltapäivätoiminnan henkilökunta on osaavaa ja ammattitaitoista ja henkilökunnan määrä on riittävä. Henkilökunnan katsottiin olevan myös motivoinutta ja johtamisosaamisen sekä yksilö- että ryhmätasolla riittävää. Palkkatuen osa-alue sai keskiarvosanan 2,33/4,00. Kysymykset koskivat muun muassa huoltajien kuukausimaksujen sekä kaupungin palkka- ja toimintatuen riittävyyttä suhteessa toiminnan laatuun, mikä sai arvosanan 2,67. Huoltajien tiedottaminen taloudellisen tuen hakemisen mahdollisuudesta sai huonomman arvosanan, samoin yhteistyö sosiaali- ja perhepalveluiden kanssa. Osa-alue tiedonvaihto/erityislapset sai keskiarvosanan 2,58/4,00. Tällä osa-alueella nähtiin kehitystarvetta koulun ja esikoulun yhteistyökysymyksissä. Tiedonvaihdon koulun ja iltapäivätoiminnan välillä katsottiin parantuneen, samoin riittävän tuen saatavuuden erityislapsia varten (ylimääräisiä resursseja, moniammatillista yhteistyötä, koulutusta, konsultointia). Mahdollisuus saada moniammatillisen tiimin apua erityislasten toimintaan sai arvosanan 2,33/4,00. Kaikki palveluntuottajat olivat sitä mieltä, että ohjaajille järjestetään riittävästi koulutusta toiminnan tueksi. Heidän mielestään ohjaajat myös osallistuvat kaupungin sekä muiden tahojen kuin kaupungin järjestämiin koulutuksiin. Lapsen kehityksen tukeminen yhteistyössä koulun kanssa sai keskiarvosanan 3,08/4,00. Yhteistyön koulun kanssa katsottiin toimivan melko hyvin ja avoimesti (pelisäännöt, tiedotus, yleiset asiat, yhteiset kokoukset jne.). Iltapäivätoiminnalla katsottiin olevan myös hyvin tietoa koulun toiminnasta ja turvallisuusasioista sekä koulun aikataulumuutoksista. Myös yhteistyö opettajien kanssa toimii palveluntuottajien mielestä melko hyvin, kun taas yhteistyön suunnittelu esikoulun kanssa sai huonomman arvosanan. Palveluntuottajat katsoivat iltapäivätoiminnan tiedottavan koulua toiminnastaan ja ajankohtaisista asioista. Huoltajien tutustuminen iltapäivätoimintaan sai varsin hyvän arvosanan. Kysymyksessä, järjestetäänkö yhteistyössä koulun kanssa asianmukaiset tilat, seitsemän kymmenestä vastuuohjaajasta antoi yhteistyöstä kielteisen arvion. Sen kysymyksen suhteen onko iltapäivätoiminnalle siihen soveltuvat tilat, jos tilat suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä koulun kanssa, kaikki palvelutuottajat totesivat yhteistyön toimineen hyvin. Kyselyjen tulokset käydään läpi iltapäiväkerhonohjaajien ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajien kanssa. 15

17 Työryhmän toimenpide-ehdotus koulun kerhotoimintaa varten sekä rehtoreille lähetetty kartoituskysely toimenpiteiden edistymisestä Koulujen kerhotoiminnan voidaan todeta vakiintuneen Porvoon kaikkiin peruskouluihin. Tällä hetkellä kaikissa kouluissa on koulujen kerhoja. Toiminnan kehittämiseen kuuluu oppilaskuntien aktivointi ja se, että lapsilta kysytään, millaisia kerhoja he haluavat. Toiminnan tavoitteena on, että kaikissa peruskouluissa olisi koulun omia kerhoja. Tavoitteena on suunnitella monipuolista kerhotoimintaa ja pohtia erilaisia yhteistyön muotoja. Koulun ulkopuoliset toimijat otetaan mukaan toimintaan. Oppilashuolto osallistetaan toiminnan kehittämiseen. Huoltajien aktiviinen osallistuminen toimintaan on toivottavaa. Kerhotoimintaa voitaisiin järjestää kouluissa myös koulupäivän aikana esimerkiksi pidennetyllä ruokavälitunnilla. Koulun henkilökuntaan kuuluvilla ohjaajilla on mahdollisuus osallistua koulutuksiin Osaava-hankkeen puitteissa. Iltapäivätoiminnan ohjaajille ja koulun kerhotoiminnan ohjaajille järjestetään yhteistä koulutusta. Kysely koulujen rehtoreille Kevät 2018 Asteikko 1 4, jossa 1 = ei koskaan ja 4 = usein 30 % rehtoreista vastasi kyselyyn. Kyselyn ensimmäinen osa-alue koski Koulun kerhotoimintaa ja jälkimmäinen Iltapäivätoimintaa. Koulun kerhotoiminta sai keskiarvosanan 2,42/4,00. Kysymykset koskivat lasten ottamista mukaan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin sekä sitä, kysytäänkö oppilailta, millaisia kerhoja he haluaisivat järjestettävän. Myös erilaisten yhteistyömuotojen ja kerhojen monipuolisen sisällön suunnittelusta kysyttiin. Rehtorit antoivat sille, miten yhteistyökumppaneita tiedotetaan koulun toiminnan suuntaviivoista (kuten turvallisuus- ja vastuuasioista), arvosanan 2,50/4,00. Rehtoreiden mielestä toiminta huomioidaan melko hyvin oppilaan päiväkokonaisuuden suunnittelussa. Ulkopuolisten toimijoiden vaikutus toimintaan sai hieman huonomman arvosanan, samoin oppilashuollon osallistuminen kerhojen suunnitteluun. Myöskään huoltajia ei rehtoreiden mukaan oteta kovinkaan hyvin mukaan suunnitteluun. Iltapäivätoiminnan osa-alue sai keskiarvosanan 2,13/4,00. Kysymykset koskivat koulun ja iltapäivätoiminnan yhteistyötä sekä niiden välistä tiedottamista. Päivittäinen yhteistyö iltapäivätoiminnan kanssa sai rehtoreilta matalan arvosanan, samoin se, miten iltapäivätoiminta huomioidaan monialaisessa yhteistyössä ja siirtymisessä esikoulusta kouluun. Tulokset on lähetetty kouluille tiedoksi. 9 Iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan tyytyväisyyskysely aiheesta lasten osallistuminen ja hyvinvointi Marraskuussa 2017 tehtiin tyytyväisyyskysely aiheesta lasten osallistuminen ja hyvinvointi iltapäivätoiminnassa ja koulujen kerhotoiminnassa. Kysely osoitettiin lapsille ja nuorille. Iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten huoltajat auttoivat lapsia täyttämään kyselyn. Yhteenveto tuloksista on alla. 16

18 Iltapäivätoimintaa koskevan tyytyväisyyskyselyn tulokset, marraskuu 2017 Tällä tyytyväisyyskyselyllä Porvoon koulutuspalvelut halusivat kartoittaa mm. iltapäivätoiminnan sisältöä ja lasten osallisuutta. Kysely kohdistettiin iltapäivätoimintaan osallistuville lapsille, ja kyselylomake täytettiin yhdessä huoltajan kanssa. Vastausprosentti oli 25 %. Kyselyn tulokset osoittavat, että lapset tuntevat olonsa turvallisiksi ip-kerhossa, jossa lapset heidän mukaansa tulevat kuulluiksi, saavat huomiota ja tuntevat olonsa hyväksytyiksi ryhmässä. Monien mielestä he saavat myös vaikuttaa ja osallistua toimintaan. Tärkein tulos oli se, että kaikilla lapsilla on kavereita iltapäiväkerhossa. Lisäksi monet katsoivat olevansa hyviä kavereita kaikkien kanssa ja että ip-kerhon ohjaajat puuttuvat asiaan, jos joku käyttäytyy epäystävällisesti. Suuri osa on myös sitä mieltä, että iltapäiväkerhossa on monipuolinen sisältö ja että siellä on mahdollisuus tehdä läksyjä. Vastaajat kokevat myös iltapäiväkerhossa noudatettavien sääntöjen olevan hyvät. Toisaalta suuri osa lapsista toivoi rauhallisia paikkoja rentoutumista varten sekä hieman lisää leluja toimintaa varten. Jotkut toivoivat myös hieman monipuolisempia välipaloja. Laatutyöryhmä kävi tyytyväisyyskyselyn tulokset läpi. Jokainen iltapäiväkerho on saanut omat tulokset. Vastuuohjaaja kertoo huoltajille tuloksista ja haasteista sekä sen, miten olemassa olevat haasteet on ajateltu ratkaista. Koko toimintaa koskevat tulokset käsiteltiin vastuuohjaajien kokouksessa tammikuussa Tulokset otetaan huomioon seuraavan lukuvuoden suunnittelussa. Yleistä keskustelua laatutyöryhmässä: ip-kerhon satuhetkiä pidetään tärkeinä kuvien käyttö on tärkeä tuki toiminnassa rauhallisia hetkiä suunnitellaan ip-kerhoon (millä tavoin, milloin jne.) Erilaisista rauhoittumismenetelmistä keskusteltiin. Lähtökohdaksi otetaan ip-kerhon käytössä olevat koulun tilat. Vastuuohjaajat ovat käsitelleet näitä haasteita learning café -menetelmän avulla. Tuloksena oli erilaisia käytännön toimenpiteitä. Koulun kerhotoimintaa koskevan tyytyväisyyskyselyn tulokset, marraskuu 2017 Kysely suuntautui suomen- ja ruotsinkielisten koulujen luokkalaisille. Kyselyyn osallistui 7 koulua. Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tarkoituksena on tarjota monipuolista vapaa-aikatoimintaa. Tällä tyytyväisyyskyselyllä koulutuspalvelut halusi muun muassa kartoittaa sisältöä ja oppilaiden osallisuutta. Yhteensä 74 lasta/nuorta vastasi kyselyyn. Tulokset osoittavat, että kerhotoiminnassa viihdytään melko hyvin mutta että toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen voisi saada osallistua enemmän. Kerhoissa voisi olla myös monipuolisempi sisältö. Monien mielestä palautetta ei ole kysytty riittävästi. Suomenkielisten koulujen vastaajista 26 % vastasi olevansa mahdollisesti kiinnostuneita toimimaan kerhojen apuohjaajina, kun taas ruotsinkielisissä kouluissa vastaava luku oli 18 %. Koulun kerhotoiminnalle annettu yleinen arvosana oli suomenkielisissä kouluissa 2,90/4,00, kun taas vastaava luku ruotsinkielisissä kouluissa oli 2,85/4,00. Oppilailla oli paljon ideoita koulun kerhotoimintaa varten. Oppilaat toivoivat mm. seuraavia kerhoja: kokkikerho, liikuntakerho, harrastuskerho, musiikkikerho, taidekerho, urheilukerho, koirakerho, ruoanlaitto-/leivontakerho sekä englannin kerho. 17

19 Oppilailla oli seuraavia ajatuksia kerhotoiminnan kehittämiseksi: kerhoista voisi antaa enemmän tietoa ja kerhotoiveista voisi kysyä lisää erilaisia kerhoja kerhoja, joihin mahtuu enemmän osanottajia oppilaat voisivat itse päättää kerhoista ja niiden sisällöstä lisää erilaisia kerhoja, jotta ne sopivat kaikille. Lisäksi toivottiin parempia tiloja, välineitä ja sääntöjä. Kyselyn tulokset on lähetetty kouluille. 10 Tulevaisuuden haasteita Erilaisia kerhomalleja Tavoitteena on selvittää erilaisia toimintamalleja ja yhteistyömuotoja, mm. kerhoja erityislapsille sekä kerhoja, joissa on monikulttuurista toimintaa. Yhteistyö On tärkeää, että yhteistyötahot tuntevat koulun toimintaa ohjaavat säädökset ja tavoitteet sekä turvallisuus- ja vastuukysymykset. Koulun rehtori tai johtaja vastaa toiminnasta. Tavoitteena on lisätä koulun ja kodin välistä yhteistyötä ja viestintää. Yhteistyö koskee mm. tilojen käyttöä. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia koskevasta yhteistyöstä keskustellaan. Talous Yksi haaste on taloudelliset resurssit. Toiminnalle myönnetään yhä valtion erityisavustusta, mikä edellyttää korvamerkittyjä rahoja. Erityistä tukea tarvitsevat lapset Tavoitteena on suunnitella kerhoja erityislapsille, joita uhkaa syrjäytyminen. Yhteistyötä koulun ja muiden tahojen välillä kehitetään ja uusia malleja suunnitellaan. Oppilashuolto on mukana. Ohjaajat tarvitsevat tukea työssään, kun on kyse menetelmistä ym. Yhteistyö koulun ja vanhempien kanssa on tässä tapauksessa erittäin tärkeää. Porvoon perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmassa mainitaan selvästi yhteistyö erityisesti lapsen vanhempien ja koulun kanssa. Iltapäivätoiminnan ohjaajille sekä koulujen kerho-ohjaajille suunnitellaan koulutusta. 18

20 Kerhojen sisältö Tavoitteena on, että sisältö on monipuolista ja vaihtelevaa. Lasten toiveet on otettava huomioon. Tavoitteena on myös avoin yhteistyö vanhempien kanssa toiminnan suunnittelussa sekä kerhotoiminnan säännöllinen arviointi. Palautetta voi kerätä kerhon osallistujilta, vanhemmilta, ohjaajilta ja rehtoreilta. Vuosikurssit 7 9 Yhtenä toiminnan kannalta haasteellisena asiana on saada vuosikurssien 7 9 oppilaita osallistumaan toimintaan. Kansallisella tasolla 70 % vuosikurssien 1 6 oppilaista ja 30 % vuosikurssien 7 9 oppilaista osallistuu iltapäivätoimintaan. Myös Porvoossa on osoittautunut vaikeaksi saada vuosikurssien 7 9 oppilaita mukaan kerhotoimintaan. Suunniteltuja kerhoja ei ole pystytty toteuttamaan liian vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Koulutuspalvelujen kanssa on tehty yhteistyötä. Tavoitteena on lisätä motivaatiota koulunkäyntiin, ehkäistä yksinäisyyttä, harjoittaa sosiaalisia taitoja ja järjestää räätälöityjä kerhoja niille, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Mukaan yritetään saada nuoria, joilla ei ole vapaa-aikanaan mahdollisuutta säännöllisesti osallistua ohjattuun vapaa-ajantoimintaan. 19