Omistajatyyppi Kunta. Asema/titteli Sivistysjohtaja

Transkriptio

1 Raportointilomake OPH Selvityslomake erityisavustus Yleissivistävä koulutus Kerhotoiminnan kehittäminen Hakijaorganisaation nimi Loimaan kaupunki Postiosoite Kauppalankatu 3, PL 9 Postinumero ja toimipaikka Loimaa Maakunta Varsinais-Suomi Organisaation puhelinnumero Hakijan yhteyshenkilö Nimi Manne Pärkö Puhelin Y-tunnus Määrärahapäätöksen diaarinumero 82/517/2015 Omistajatyyppi Kunta Asema/titteli Sivistysjohtaja Sähköpostiosoite kirjaamo@loimaa.fi Sähköposti manne.parko@loimaa.fi Hankeselvitys ( ) Tämä on väliselvitys ( x ) Tämä on loppuselvitys 1. Hankeen nimi Kerhotoiminnan kehittäminen 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? 1. Vuosittain pystytään toteuttamaan monipuolinen kerhotarjonta, joka tavoittaa myös niitä nuoria, jotka eivät ole muun ohjatun kerho- tai harrastustoiminnan piirissä. 2. Kerhotoimintaa järjestetään kaikilla kouluilla ja toteutetaan vähintään aiemmassa laajuudessa. Koko lukuvuoden kestävien kerhojen lisäksi pyritään järjestämään projekti- tai teemakerhoja. 3. Kerhotoiminnan kautta lisätään koulujen ja eri sidosryhmien (mm. vanhemmat ja kolmas sektori) välistä yhteistyötä. Koulujen, yhdistysten ja seurojen kanssa suunnitellaan kerhotoiminnan kokonaisuus ja toiminta järjestetään siten, että oppilaiden osallistuminen eri kerhoihin olisi mahdollisimman helppoa (lukujärjestykset, yhteistyö aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa). 4. Kerhot toimivat vakiintuneella pohjalla ja tarjonta on monipuolista. Lukuvuonna painopisteenä on erityisesti kerhotarjonnan monipuolistaminen ja toiminnan laajentaminen yläkouluissa. 5. Arviointikyselyillä ja arviointikeskusteluilla (ohjaajat) pyritään parantamaan kerhotoiminnan laatua ja hankitaan tietoa siitä, millaista toimintaa jatkossa halutaan. Toiminta pyritään järjestämään mahdollisimman pitkälti oppilaslähtöisesti.

2 2 (5) 3. Miten hankkeen tavoitteet ovat toteutuneet? 1. Liikunnalliset kerhot painottuvat tarjonnassa, mutta kokonaisuutena kerhotarjontaa voidaan pitää monipuolisena ja se vastaa oppilaiden toiveita. Koulujen kerhotoiminnassa on ollut mukana myös nuoria, joilla ei vapaa-aikana muuten ole mitään erityistä harrastusta tai muuta ohjattua toimintaa. 2. Lukuvuonna kerhoja toimi kahta koulua lukuun ottamatta kaikilla kouluilla ja kouluilla oli myös useampia kuin yksi kerho. Lisäksi oli kerho, johon osallistui eri koulujen oppilaita. Kerhoja toteutui yhtä monta kuin edellisenä vuonna. 3. Opetus- ja liikuntapalvelut ovat koordinoineet toimintaa, jotta koulujen sekä seurojen ja yhdistysten kerhotoiminnasta saadaan toimiva kokonaisuus. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa tarjoaa kerhotoimintaan erityisosaamista, jota ei kouluilta välttämättä löydy. Kaikilla oppilailla on ollut mahdollisuus osallistua toimintaan ja sisällöt on suunniteltu jokaiselle sopiviksi. Keskuskoululla uutena toteutettu liikuntakerho (WAU ry.) oli suunnattu juuri aamu- ja iltapäivätoiminnassa oleville lapsille. 4. Kerhojen sisältö on jatkunut aika perinteisenä, mutta perinteisten liikunta-, musiikki- ja kädentaitokerhojen ohella mm. muutamat kielten ja matikan kerhot näyttävät vakiinnuttavan paikkansa. Yläkoulujen oppilaiden piirissä kerhotoimintaa ei onnistuttu tavoitteen mukaan laajentamaan. Tosin uutena käynnistyneet hygieniapassi-kerhot ovat osoittautuneet suosituiksi. 5. Ohjaajat ovat keränneet omista kerhoistaan palautetta, jota ovat hyödyntäneet kerhojen sisällön suunnittelussa. Kerhojen sisällössä pyritään ottamaan huomioon oppilaiden toiveet ja kiinnostuksen kohteet. 4. Miten hanke on käytännössä toteutettu? Työn jako ja aikataulu Keväällä 2015 koulut kartoittivat alustavasti kerhotoiminnan kysyntää oppilailta. Myös edellisen lukuvuoden kokemuksia hyödynnettiin toiminnan suunnittelussa. Keväällä/alkukesällä 2015 koulu- ja liikuntatoimi selvittivät erilaisten seurojen ja yhdistysten halukkuuden kerhotoiminnan järjestämiseen. Tämän jälkeen suunniteltiin kerhotarjonnan kokonaisuus ja valittiin ohjaajat. Lukuvuoden alkaessa oppilaat ilmoittautuivat kerhoihin. Koulujen opiskeluhuoltoryhmät sekä nuorisopalvelut (harrastuksiin ohjaus) ovat tarvittaessa suositelleet joillekin oppilaille osallistumista, mutta pääsääntöisesti oppilaat ovat oma-aloitteisesti ilmoittautuneet kerhoihin. Kerhot järjestettiin kouluilla heti koulupäivän jälkeen, jolloin oppilaiden osallistuminen oli mahdollisimman helppoa. Kerhot kokoontuivat 1-2h/vko ja toiminta jatkui useimmilla kerhoilla syyskuusta toukokuulle. Kerhotoiminnan kokonaisuutta on koordinoinut koulutoimisto (sivistysjohtaja). Kerhotoiminnan järjestämiseen osallistuneiden seurojen/yhdistysten kanssa on tehty yhteistyösopimukset, jotka on hyväksytty koulutuslautakunnassa. 5. Miten hankkeen tuloksia ja vaikutuksia on arvioitu? Yksittäiset ohjaajat ovat keränneet kerhojen osallistujilta palautetta toiminnasta. Hankkeesta on laadittu erillinen raportti, jossa on arvioitu myös kerhotoiminnan tuloksia ja vaikutuksia. (käsitelty koulutuslautakunnassa). Koulut ovat arvioineet kerhotoimintaa omissa toimintakertomuksissaan. 6. Miten hankkeesta on tiedotettu sidosryhmille? Koulut ovat tiedottaneet oppilaille ja huoltajille kerhotoiminnasta erilaisilla tiedotteilla tai vanhempainilloissa. Kerhot toimivat tällä hetkellä jo niin vakiintuneella pohjalla, ettei ole ollut tarvetta laajempaan markkinointiin. Sivistysjohtajan toimesta on pidetty yhteyttä ns. kolmannen sektorin edustajiin (kannustettu mukaan järjestämään kerhotoimintaa). Päättäjille hankkeesta on tiedotettu mm. koulujen tuntikehykseen, talousarvioon ja koulujen työsuunnitelmiin liittyvien asioiden käsittelyn yhteydessä.

3 3 (5) 7. Miten hankkeessa syntyviä tuloksia on levitetty ja hyödynnetty? Lukuvuoden kerhotoiminnasta saatuja kokemuksia on hyödynnetty suunniteltaessa lukuvuoden kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tuotoksia (esim. musiikkiesityksiä) esitettiin koulujen juhlissa yms. tilaisuuksissa. Kerhotoiminnan merkitys on todettu tärkeäksi mm. siten, että kaupungin hyväksymässä hyvinvointipoliittisessa ohjelmassa yhtenä päämääränä ovat monipuoliset ja aktivoivat harrastus- ja osallistumismahdollisuudet ja yhtenä keinona tämän päämäärän saavuttamiseksi on kirjattu kerhotoiminnan järjestäminen kaikissa kouluissa. Kaupunkistrategiassa puolestaan mainitaan harrastustoiminta yhtenä keinona lasten ja nuorten syrjäytymisen estämisessä. 8. Hankkeen koordinaattori (koulutuksen järjestäjä, yhteyshenkilö, yhteystiedot Loimaan kaupunki/ Sivistyspalvelukeskus Manne Pärkö, sivistysjohtaja , 9. Hankkeen toimintaverkosto (muut koulutuksen järjestäjät, yhteystiedot ja yhteyshenkilö) Loimaan kaupungin opetuspalvelut (koulut) Loimaan kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelut 10. Hankkeen toteuttamiseen osallistuneet muut yhteistyökumppanit Loimaan Korikonkarit ry. Loimaan Urheiluratsastajat Loimaan 4H-yhdistys Kojonkulman kyläyhdistys Koulujen vanhempainyhdistykset WAU ry. 11. Muuta Selvityskauden tapahtumat Perusopetusta antavien koulujen määrä kpl 11 Osallistuvien koulujen määrä kpl 9 Toteutuneiden kerhojen määrä kpl 45 Toteutuneiden kerhotuntien määrä kpl 59 h/vko Osallistuvien alakoulun oppilaiden määrä kpl Osallistuvien yläkoulun oppilaiden määrä kpl Kerhonohjaajien taustat (%-osuus) opettajat 62 % koulun muu henkilökunta 11 % kolmas sektori 27 %

4 4 (5) Tuotokset kpl mahdollisia lisätietoja Toimintamalli Raportti Kerhotoiminnan kehittäminen Muut julkaisut, www-sivut yms. 1 Käsitelty koulutuslautakunnassa Muuta, mitä? Talous OPH:n myöntämä valtionavustus 75% Valtionavustuksen saajan oma rahoitus 25% OPH:n päätöksen mukaiset hyväksytyt kokonaismenot Toteutuneet kokonaismenot OPH:n myöntämää valtionavustusta käytetty Omaa rahoitusta käytetty Kokonaismenot yhteensä Toteutuneet kokonaismenot eriteltyinä Henkilöstömenot Hankkeen koordinointi Suunnittelu Neuvonta ja ohjaus 200 Arviointi 200 Raportointi 600 Tiedotus, viestintä ja markkinointi Muut työt, mitkä (kerhonohjaajien palkkiot, oma henkilöstö) Yhteensä Muut menot Kokous- ja koulutusmenot 121 Matkustuskulut 742 Palvelujen ostot (seurojen järjestämien kerhojen ohjaajapalkkiot) Laitehankinnat Materiaalimenot Muut kustannukset, mitkä (hygieniapassit) 144 yhteensä Laitehankinnat eriteltyinä (pakollinen, jos laitehankintoja) Laitehankinta kpl á hinta Menot yhteensä Yhteensä

5 5 (5) Laitehankintojen perustelut Muu rahoitus EU-ohjelmat 0 Muu julkinen rahoitustaho 0 Yksityiset rahoittajat 0 Hankkeen muut tulot 0 Mahdolliset kytkennät EU-hankkeisiin. Tarvittaessa selvitys erillisellä liitteellä. (Tämä hanke voi tehdä yhteistyötä EU-hankkeiden kanssa, mutta ei voi olla jonkin EU-hankkeen osa.) 0 Lisätietoja Allekirjoitukset Paikka Loimaa Päiväys Jari Rantala, kaupunginjohtaja Manne Pärkö, sivistysjohtaja