LAATUSUUNNITELMA. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun kerhotoiminta

Transkriptio

1 LAATUSUUNNITELMA Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun kerhotoiminta 1

2 Sisältö 1 Laatutyön tausta... 3 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit... 3 Laatukriteerit... 5 Laatutyön aloitus Porvoossa Kartoitus aamu- ja iltapäivätoiminnasta ja koulujen kerhoista... 8 Aamu- ja iltapäivätoiminta... 8 Johtopäätökset Koulun kerhotoiminta Johtopäätökset Laaturyhmän ehdotus Iltapäiväkerhopaikat Palkkatuki Tiedonsiirto ja moniammatillinen yhteistyö Konsultaatio ja koulutus Yhteistyö koulun kanssa Tilat Tavoitteet ja aikataulu vuosille Aamu- ja iltapäivätoiminta Koulun kerhotoiminta Liite Haastattelukysymykset iltapäivätoiminnan vastuuohjaajille 18 2

3 1 Laatutyön tausta Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuslain mukaan kunnan tulee arvioida antamaansa ja hankkimaansa aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin (perusopetuslaki 48 c (1136/2003)). Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut perusopetuksen laatukriteerit. Laatukriteerit ovat työvälineitä alueellisella tasolla. Laatukriteerit ovat työvälineitä, jolla kunta, iltapäivätoiminnan järjestäjä sekä koulu voivat arvioida ja kehittää toimintaansa. Uudet laatukriteerit on laadittu aamu- ja iltapäivätoimintaan ja koulujen kerhotoimintaan. Ne on liitetty perusopetuksen laatukriteereihin. Laatukriteerit valmistuivat syksyllä (Perusopetuksen laatukriteerit. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisut 2012:29.) Tavoitteena on, että kunnat laativat oman aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatusuunnitelman. Koulutusjaosto hyväksyy suunnitelman. Tavoitteena on myöhemmin lisätä tärkeimmät osiot Koulutuspalveluiden palveluohjelmaan. Aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun kerhotoiminta sisältyvät koulutuspalveluiden vuosittaiseen arviointiraporttiin. Laatukortit jaetaan rakenteelliseen laatuun ja oppilaan kohtaamaan laatuun. 3

4 Laatukortit koostuvat neljästä osasta ja kuvastavat rakenteita seuraavilla alueilla: Johtaminen Arviointi Laatukortin rakenteet Henkilöstö Taloudelliset resurssit Yhdeksän laatukorttia, jotka vaikuttavat lapseen Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetus ja opetusjärjestelyt Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja koulun yhteistyö Fyysinen oppimisympäristö Oppimisympäristön turvallisuus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Koulun kerhotoiminta Perusopetuksen laatukortit sisältävät kuvausosan, laadun kriteerit ja toimintaa tukevat kysymykset. Jokainen laatukortti sisältää kriteereitä sekä opetuksen järjestäjälle että kouluille. 4

5 Laatukriteerien taustana on organisoitu toiminnan kehitys. Suunnittelu Toiminnan kehittäminen Strategia Kehitystavoitteet Toimintasuunnitelmat Toteutus Arviointi Laatukriteerit Alla kuvataan perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan kansalliset laatukriteerit: Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää ja luo lapselle eheän ja tasapainoisen päivän. Toimintaa toteutetaan perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden 2011 mukaan. Koulun ja aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteiset linjaukset tukevat ja vahvistavat lasten hyvinvointia ja sosiaalista kehitystä. Toiminta tukee lapsen koulunkäyntiä, oppimista ja sosiaalisia taitoja sekä ehkäisee syrjäytymistä. Aamu- ja iltapäivätoiminta voi tarvittaessa olla osa perusopetuksessa oppilaalle annettavaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja sijoittuu lasten vapaa-aikaan. Aamu- ja iltapäivätoiminta toteuttaa lapsen oikeutta vapaa-aikaan, leikkiin ja kulttuuriin sekä tarjoaa lapselle huolenpitoa ennen ja jälkeen koulupäivän vanhempien ollessa työssä. Toimintaa järjestetään ryhmätoimintana, ja sen toteutuksessa huomioidaan sekä yksilölliset että yhteisölliset näkökohdat. On tärkeää, että lapset tulevat kuulluiksi toiminnassa ja voivat osallistua sen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toiminnassa tulee olla riittävä määrä kelpoisuuden omaavia, osaavia ja ammattitaitoisia ohjaajia. Ohjaajat kantavat ammatillisen vastuun lapsen kasvatuksesta ryhmän jäsenenä Toimintaa järjestetään turvallisissa ja tarkoitukseen soveltuvissa tiloissa. Koteja kannustetaan osallistumaan yhteistyöhön ja edistetään huoltajien aktiivista roolia. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäiseen kunnioitukseen ja tasaarvoisuuteen perustuvaa kasvatuskumppanuutta kaikkien aikuisten välillä. 5

6 (Perusopetuksen laatukriteerit, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan laatukriteerit 2012.) Kansalliset laatukriteerit kunnan sekä ip-ohjaajien näkökulmasta, jotka järjestävät iltapäivätoimintaa, ilmaistaan seuraavasti: Kunnan näkökulma: Kunta sitoutuu pitkäjänteisesti aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen sitä tarvitseville ensimmäisen ja toisen luokan sekä erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu moniammatillinen yhteistyö. Toimintaan on osoitettu riittävät resurssit ja ammattitaitoinen henkilöstö. Henkilöstön määrä ja osaaminen vastaavat oppilasryhmän tarpeita. Tilat ja välineet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimintaympäristö on turvallinen ja viihtyisä. Toiminta on suunnitelmallista ja huomioi paikalliset tarpeet. (Perusopetuksen laatukriteerit, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan laatukriteerit 2012.) Ohjaajien ja niiden näkökulma, jotka järjestävät iltapäivätoimintaa: Toiminta on suunnitelmallista ja sisällöltään monipuolista lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa. Toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä koulun, kodin ja lasten kanssa. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Toiminnassa huomioidaan erityistä tukea tarvitsevat sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset. Toiminnasta tiedottaminen tavoittaa oppilaat, huoltajat ja eri yhteistyötahot. (Perusopetuksen laatukriteerit, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan laatukriteerit 2012.) Alla kuvataan koulun kerhotoiminnan kansalliset laatukriteerit: Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä perusopetusta tukevaa tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyteen kasvamista. Kerhotoiminta voi olla parhaimmillaan oppilashuollollinen syrjäytymistä ehkäisevä tukimuoto. Koulun kerhotoiminnalla on merkittävä vaikutus paitsi kouluyhteisön myös yhteiskunnan hyvinvointiin. Koulun kerhotoiminta on oppilaille monipuolista ja laadukasta vapaa-ajantoimintaa. Kerhotoiminnan laatu edellyttää toiminnan hyvää organisointia, resursointia, tavoitteellisuutta ja vahvaa järjestäjien ja ohjaajien sitoutumista. Kunnan tulee arvioida kehittämistyötä. Hyvin suunnitellun ja toimivan kerhotoiminnan toteuttajina ammattitaitoiset kerhonohjaajat varmistavat laadun. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminta antaa mahdollisuuden mielekkääseen toimintaan sekä tarjoaa uusia kiinnostuksen kohteita koko perusopetuksen ajan. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä. Kerhotoiminta antaa opettajalle tietoja ja taitoja oppilaiden erilaisten taitojen kehittämisestä. Opettajalle kerhotoiminta tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää ja kehittää 6

7 omaa opettajuuttaan. Kerhotoiminta laajentaa omalta osaltaan koulujen oppimis- ja toimintaympäristöjä. Toiminnan tärkeänä tavoitteena on parantaa työhyvinvointia ja opettaja- oppilassuhdetta sekä kehittää opettajien välistä yhteistyötä. (Perusopetuksen laatukriteerit, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan laatukriteerit 2012.) Kunnan näkökulma: Opetuksen järjestäjä on sitoutunut kehittämään ja vakiinnuttamaan kerhotoimintaa pitkällä aikavälillä. Toimintaa koordinoidaan ja suunnitellaan yhteistyössä eri hallintoalueiden, kolmannen sektorin ja koulun sidosryhmien kanssa. Toiminta on monipuolista ja korkealuokkaista. Kerhotoimintaa käytetään osana yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Toimintaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Koulun näkökulma: Toiminta on monipuolista, kehittävää, se huomioi eri tarpeita ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Toiminnassa ovat yhteiset periaatteet, jotka kaikki toimijat ovat omaksuneet, ja toimijoiden välinen yhteistyö on hyvää. Toiminta kuuluu oppilaan turvalliseen koulupäivään. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan oppilaiden palaute. Ohjaajalla on tarpeeksi tietoa johtamistyöstä henkilökohtaisella tasolla, ryhmätasolla ja sisältötasolla. Laatutyön aloitus Porvoossa Laatutyön työryhmä perustettiin syksyllä Ryhmän jäsenet edustavat eri alueita, jotka tavalla tai toisella tekevät työtä iltapäiväkerhon tai koulun kerhon toiminnassa tai laatukysymysten parissa. Työryhmä arvioi aamu- ja iltapäivätoiminnan laatua sekä koulun kerhotoimintaa. Nykytilanteesta ja kehitystarpeista tehtiin kartoitus. Työn tarkoitus on tukea laatukehitystä paikallisella tasolla. Tavoitteena on osoittaa kehitystarpeita ja antaa ehdotuksia, kuinka laatua voisi parantaa käytännössä. Ryhmän jäsenet olivat: Susanna Kareinen ja Tove Heinonen, jotka vastaavat suomenkielisistä ja ruotsinkielisistä koulutuspalveluiden laadusta, Piritta Simola, Kerkkoon koulun rehtori ja osallisuuden- ja yhteistyötiimin puheenjohtaja, Tiina Välikangas, koulutuspalveluiden erikoissuunnittelija, Ulrica Stråhlmann, joka vastaa Hem och skolanin järjestämästä ip-toiminnasta Kvarnbackenin koulussa, kiertävät ip-toiminnan ohjaajat Kate Rannström ja Maarit Tiilikka sekä Anne Lindholm, ip-toiminnan koordinaattori. Ryhmä oli kaksikielinen. Työryhmä päätti, että ryhmä tapaa noin viisi kertaa lukuvuonna Tavoitteena oli käsitellä kysymyksiä, jotka perustuvat aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun 7

8 kerhotoiminnan laadun käsittelyyn kunnallisella tasolla. Tämän hetken tilannetta kartoitettiin sekä annettiin ehdotuksia kehitystarpeista ja kehitystavoitteista. Koulutuspalveluiden laatutyöryhmä totesi, että aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukortit liitetään osallisuuden- ja yhteistyötiimiin. Laatutyötä käsiteltiin ip-toiminnan ohjaajien kokouksissa. Vastuuohjaajia haastateltiin ryhmissä omalla äidinkielellään. Iltapäivätoiminnan järjestäjille järjestettiin kokous, jossa käsiteltiin laatukysymyksiä. Opetushallitus on laatinut kansallisen asiakastyytyväisyyskyselyn huoltajille ja heidän lapsilleen, jotka osallistuvat iltapäivätoimintaan. Molempien kielten koulutusjohtajia on kuultu laatusuunnitelman valmistelussa. Kehitysjohtaja Monica Martens-Seppelin (Sydkustens landskapsförbund) osallistui laatutyön kokoukseen. Palautetta koulun kerhokysymyksistä on pyydetty rehtoreilta, oppilailta ja osallisuuden- ja yhteistyötiimiltä. Palaute on huomioitu laaturyhmän ehdotuksessa. Iltapäivätoiminnan laatukysymykset on liitetty koulujen toimintasuunnitelmaan. 2 Kartoitus aamu- ja iltapäivätoiminnasta ja koulujen kerhoista Aamu- ja iltapäivätoiminta Kansallisen tyytyväisyyskyselyn avulla on pyydetty palautetta huoltajilta, joiden lapset osallistuvat iltapäivätoimintaan. Kysely tehtiin Kansallisesti tarkastellen huoltajaa vastasi kyselyyn, Porvoossa määrä oli 98. Seuraavia kehitystarpeita nostettiin esiin Porvoossa: tarkoituksenmukaiset tilat, mahdollisuus rauhallisiin hetkiin, lasten henkilökohtaisten tarpeiden huomioiminen ja osallisuus toiminnan suunnitteluun. Yhteistyö ohjaajien kanssa koetaan hyväksi, mutta otetaan toisaalta esiin yhtenä kehityskysymyksenä. Kerhomaksun alennuksen mahdollisuudesta tai maksuvapautuksesta ei ollut niin paljon tietoa. Ei myöskään ole niin paljon tietoa toiminnan vastuukysymyksistä, toiminnan periaatteista eikä toiminnan sisällöstä. Toiminnan tiedottamista voisi parantaa. Huoltajien vastauksissa ilmenee, että iltapäiväkerhoissa esiintyy kiusaamista. On tärkeä löytää ratkaisu ongelmaan ja hyviin toimintamalleihin. 8

9 Vastuuohjaajilta on pyydetty palautetta Iltapäivätoiminnasta Ryhmähaastattelu tehtiin maaliskuussa 2013: Haastattelut tehtiin kahdessa suomenkielisessä ja yhdessä ruotsinkielisessä ryhmässä. Porvoossa haastatteluun osallistui 81 % vastuuohjaajista. Seuraavat kehitystarpeet tuotiin esiin Porvoossa: Henkilöstöresurssi Riittävä määrä henkilöstöä Sama henkilöstö koko lukuvuonna, roolijako Henkilöstön uudelleen organisointi Avustaja-apua koululta ip-kerhoon, jos lapsella on avustaja koulussa Erityistuen tarpeessa olevan lapsen sopeuttaminen ryhmään, turvallisuus vähenee välillä, enemmän resursseja (taidot eivät riitä) Haastavia lapsia, aggressiivista käyttäytymistä, turvallisuus voi vähetä Syrjään vetäytyviä lapsia ei huomata tarpeeksi ryhmässä. Tilat Toimivat tilat paikka, jossa lapset aina kokoontuvat Mahdollisuus hiljaiseen hetkeen, rentoutus Koulutus Ohjaajien koulutus, tapaamisia, jotka koskevat erityistä tukea tarvitsevia lapsia Yhteistyö Yhteistyö koulun/esikoulun kanssa Tiedon siirto, koskee erityistarpeisia lapsia, jotta voidaan huomioida erityistarpeet, moniammatillinen yhteistyö Toimintamallin suunnittelu (metodit tiedoksi) Tiedonsiirtomallin suunnittelu, keskustelu asiantuntijoiden kanssa, salassapito, tarpeellinen taustatieto tulisi saada Iltapäivätoiminta kasvatuksen tukena Yhteys kouluun tietyissä haasteissa ja ongelmissa, kun on kasvava huoli, koulupäivällä on vaikutusta ip-kerhossa vietettyyn aikaan Kokouksiin osallistumisen mahdollisuus tarvittaessa Vanhempainkokouksiin osallistuminen, tietoa ip-kerhosta Yleistä tiedottamista koulusta Yhteistyö välineiden käyttämisestä liikuntasalissa Yhteistyö vanhempien kanssa, erityisesti kun on kyse erityisen tuen tarpeessa olevista lapsista. Vastaajien mielestä iltapäiväkerhoa ei saisi nähdä irrallisena osana. Pidettiin myös tärkeänä, että lapsilla on turvallinen iltapäivä, jossa voi harrastaa monipuolista toimintaa ja jossa lapsen tarpeet ja ideat huomioidaan. Lapsen mielipiteitä ja toivomuksia kuunnellaan. Lapsia ohjataan ja osallistutaan itse aktiivisesti toimintaan Vapaata leikkiä pidetään tärkeänä. Yleisen tiedon siirtäminen toimii paremmin, jos koulunkäyntiavustaja myös työskentelee ip-kerhossa. Ohjaajien tehtävä on saada lapset selviytymään koulun jälkeen 9

10 ja tulla toimeen ihmisten kanssa. Yhden ohjaajan mielestä toiminnan tulisi olla lakisääteinen. Todettiin, että moni ohjaaja toi esiin samoja kehittämistoimenpiteitä. Keskustelussa ip-toiminnan järjestäjien kanssa marraskuussa 2012 otettiin esiin seuraavat kehitystarpeet: Palkkatuki Korotettua palkkatukea myönnetään järjestäjille, tukea suoraan kahdelle ohjaajalle Tukea erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille (avustaja, konsultaatio, koulutus) Yhteistyö koulun, esikoulun ja kodin kanssa Ip-kerhon ja koulun välisen keskustelun kehittäminen Yhteiset kokoukset koulun kanssa Siirtymä/osallistuminen siirtopalaveriin, joka koskee siirtymistä esikoulusta kouluun Moniammattillinen yhteistyö ja lupa tiedonsiirtoon Yhteistyö vanhempien kanssa Ohjaajakysymys Ohjaajien motivaatio on tärkeää Oman ryhmän arviointi Korvaus Korvaus maksamattomista kuukausimaksuista Laatukysymykset on liitetty koulujen toimintasuunnitelmaan Tärkeitä kysymyksiä, joita koulun tulee pohtia ovat: Aamu- ja iltapäivätoiminta on yksi osa oppilaan koko päivästä ja on huomioitava suunnittelussa. Kuvaa käytäntöä koulussasi: Kuinka aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjät/ohjaajat saavat tietoa koulun toiminnasta? Miten aamu- ja iltapäivätoiminta tukee yhteistuumin koulun kanssa oppilaan kehitystä perehtymällä tietoon, joka koskee päivittäistä toimintaa, moniammatillista yhteistyötä ja siirtymistä esikoulusta kouluun? Laatutyöryhmä on kartoittanut aamu- ja iltapäivätoimintaa kunnallisella tasolla lukuvuonna ja nostanut esiin seuraavat kehitystarpeet: Ryhmätoiminnan pysyvyys on tärkeää. Kaikki, jotka tarvitsevat ja kuuluvat ip-toiminnan piiriin, saisivat turvallisen paikan. Kaksikielisyys otetaan huomioon. Erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille järjestetään ylimääräisiä resursseja suomen- ja ruotsinkielisessä koulussa. Ohjaajille suunnitellaan konsultaatiota, joka koskee erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Riittävä määrä ammattitaitoisia ohjaajia on oltava toiminnassa. 10

11 Tukea myönnetään ip-toiminnan järjestäjille, vähintään kahdelle pätevälle ohjaajalle. Kun on kyse suuremmasta ryhmästä, jossa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia, annetaan tukea kolmannesta ohjaajasta tai ryhmää tuetaan muulla tavoin. Tarvittaessa palkataan koulunkäyntiavustaja auttamaan iltapäiväryhmässä. Tilatarpeet huomioidaan tilojen suunnittelussa; turvallisuus, luonto, tarkoitus, monipuolisuus, lasten kiinnostus. Turvallisuuskysymykset huomioidaan myös. Ip-toiminnan ja koulun välistä yhteistyötä kehitetään, kuten myös yhteistyötä esikoulun kanssa. Koulun kanssa suunnitellaan tiedonsiirron mallia ja yhteistyötä. Tähän kuuluu muun muassa vastuuohjaajan mahdollisuus osallistua esikoulun ja ip-toiminnan väliseen siirtopalaveriin. Osallistumista tarpeen mukaan toisiin kokouksiin koulun kanssa pidetään tärkeänä. Ip-toiminnan ohjaajien on saatava tietoja, jotka ovat tarpeellisia, jotta toiminta voidaan järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla. Ohjaajien koulutuksia järjestetään säännöllisesti. Johtopäätökset Tärkeimmät kehitysehdotukset olivat seuraavat: Paikan antaminen iltapäiväkerhotoiminnassa kaikille, jotka sitä tarvitsevat ja jotka kuuluvat iltapäivätoiminnan piiriin. Tarpeeksi pätevää ja osaavaa henkilökuntaa kaupunki maksaa korotettua palkkatukea ip-toiminnan järjestäjille. Tiedonsiirto esikoulun ja ip-toiminnan sekä koulun ja ip-toiminnan välillä Tukea erityistä tukea tarvitseville lapsille (lisäresurssit, moniammatillinen yhteistyö, konsultaatio, koulutus.) Kodin ja ip-toiminnan yhteistyö Tarkoituksenmukaiset tilat Korvaus maksamattomista kuukausimaksuista Koulun kerhotoiminta Maaliskuussa 2013 kysyttiin ideoita koulun kerhojen toimintaan oppilailta (luokat 6 8) Porvoossa suomenkielisissä ja ruotsinkielisissä kouluissa. Oppilaskunta on suunnitellut tutkimuksen ja tehnyt koosteen tuloksista. Kaikista kouluista (28 kpl) kyselyyn osallistui 9 koulua. Oppilaat luokilta 6 8 antoivat monta ideaa koulujen kerhoihin. Kolme eniten toivottua kerhoa olivat taide-, ruoanlaitto- ja näytelmäkerho. Liikunta-, laulu-, tanssi-, jalkapallo-, airsoft- ja leivontakerhot saivat myös suuren kannatuksen. 11

12 Eri aihealueiden isompia kokonaisuuksia olivat: musiikki, liike, tanssi, pelikerhot, käsityöt ja muut ideat. Aihealueesta, muut ideat, voidaan mainita kaverikerho, jonka sisällöksi ehdotettiin keskustelua, pelejä ja kaikenlaista mukavaa tekemistä. Tämä on hyvä idea syrjäytymisen ehkäisemiseen. sukelluskerho; 3 Tietokonekerho ; 4 nyrkkeilykerho; 3 ammuntakerho; 3 Kitaransoittokerho; Videopelikerho; 3 4 askartelukerho; 3 Tyttöjenkerho; 3 Käsityökerho; 3 Pelikerho; 3 Kuviskerho; 12 kokkikerho; 9 Näytelmäkerho; 9 Liikuntakerho; 6 Sählykerho; 5 Leivonta; 6 Airsoft; 6 Laulukerho; 6 Valokuvauskerho; 5 Bändikerho; 5 Musiikki; 5 Jalkapallokerho; 6 Tanssikerho; 6 Kerhoideat, joita oppilaat luokilta 6 8 kannattivat eniten Osallisuuden- ja yhteistyötiimiltä on pyydetty palautetta Miten oppilaat ja huoltajat voivat osallistua ja vaikuttaa kerhojen tarjontaan? Tyytyväisyyskysely lähetetään oppilaille oppilaskunnan kautta, kyselyjä lähetetään vanhemmille esim. Wilman kautta tai vanhempainilloissa. Esiin nostetaan kerhon aiheet ja kiinnostus kerhojen järjestämiseen. Miten oppilaat osallistuvat sisällön suunnitteluun ja kerhojen kehittämiseen? Kyselyt lähetetään oppilaille esim. oppilaskunnan kautta. Kuinka oppilaiden palaute huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä? Opettajat tai työryhmä käy vastaukset läpi ja kehittää toimintaa palautteen mukaan. Niitä kerhoja ei järjestetä joihin lapset eivät osallistu. 12

13 Laatukysymykset on liitetty koulujen toimintasuunnitelmaan Kuinka kerhotoimintaa suunnitellaan oppilaan koko päivää huomioiden? Kuinka kerhotoiminnan turvallisuus- ja vastuukysymykset huomioidaan? Miten oppilaat osallistuvat kerhotoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen? Laatutyöryhmä on kartoittanut koulun kerhotoimintaa kunnallisella tasolla: Toimintaa järjestetään kaikissa peruskouluissa ja kehitetään eri yhteistyömallien kautta. Kerhomalleja suunnitellaan. Monipuolisia kerhoja suunnitellaan kaikissa peruskouluissa. Lapsia osallistetaan. Oppilashuolto on mukana toiminnan kehittämisessä. Kerhon vetäjinä voi toimia opettaja, koulunkäyntiavustaja tai ulkopuoliset henkilöt. Yhteistyötä vanhempainyhdistysten kanssa painotetaan. Vanhempia informoidaan toiminnasta ja he osallistuvat kerhotoimintaan. Turvallisuus- ja vastuukysymyksiä käydään läpi. Koulujen kerhon vetäjiä huomioidaan koulutuksen suunnittelussa. Kerhotoimintaa voidaan järjestää myös koulupäivän aikana pidennetyn ruokavälitunnin yhteydessä. Koulutusta suunnitellaan. Tavoitteena on järjestää useampia kerhoja kyläkouluissa, koska ip-toimintaa ei niissä voida järjestää liian pienen osallistujamäärän vuoksi. Laadullisesti hyvä kerhotoiminta koostuu erityisesti yhteistyöstä, arvioinnista ja hyvästä suunnittelusta. Johtopäätökset Todetaan, että toiminnan on oltava monipuolista ja korkealuokkaista. Toiminta huomioidaan oppilaiden koko päivän suunnittelussa. Toimintaa koordinoidaan ja suunnitellaan yhteistyössä eri hallintoalueiden, kolmannen sektorin ja koulun sidosryhmien kanssa. 13

14 3 Laaturyhmän ehdotus Työryhmän toimenpide-ehdotukset aamu- ja iltapäivätoimintaan Porvoossa 1. Iltapäiväkerhopaikat Paikan iltapäiväkerhossa saavat kaikki, jotka sitä tarvitsevat ja jotka kuuluvat iltapäivätoiminnan piiriin. 2. Palkkatuki Kaupunki tukee iltapäivätoiminnan järjestäjiä antamalla palkkatukea vähintään kahdelle ohjaajalle/iltapäiväkerhoryhmä: (suositus: 12 lasta/aikuinen, mutta ryhmän rakenne arvioidaan kokonaisuutena.) Ip-toiminnan järjestäjien palkkatukea korotetaan mahdollisesti. Ylimääräistä palkkatukea myönnetään kerhotoiminnan järjestäjille ryhmässä, joissa on erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia (koskee lähinnä Keskuskoulun ip-kerhoa ja Kvaba eftistä). Tarpeen mukaan tuetaan muita ryhmiä, joissa on vaativia lapsia. 3. Tiedonsiirto ja moniammatillinen yhteistyö Vastuuohjaaja tutustuu esikoululaisiin samalla kun lapset tutustuvat kouluun. Rehtorin vastuulla on, että vastuuohjaaja osallistuu tarvittaessa kokouksiin koskien iltapäiväkerholaisia. Vastuuohjaajalla on mahdollisuus keskustella tarvittaessa iltapäiväkerholaisista esikoulun kanssa. Vastuuohjaaja/esikoulu/koulu käyvät läpi iltapäiväkerholapset syksyllä tarvittaessa. Konsultaatiota voi pyytää moniammatillisesta työryhmästä. Dokumentoinnissa käytetään samaa tiedonsiirtolomaketta kuin esikoulun ja koulun välisessä siirtopalaverissa. Muutokset tiedonsiirrosta tehdään siirtolomakkeeseen ja iptoiminnan hakulomakkeeseen. Muutokset tehdään myös kunnalliseen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan sekä esikoulusuunnitelmaan. Vastuuohjaaja vastaa ja arvioi tiedonsiirron tarvetta toisille ohjaajille. Ne tiedot siirretään, jotka ovat tarpeellisia toiminnan järjestämisessä. Muuta yhteistyötä esikoulun ja ip-toiminnan välillä suunnitellaan ja kehitetään. 4. Konsultaatio ja koulutus Tuki erityistä tukea tarvitseville lapsille (lisäresurssit, moniammatillinen yhteistyö, konsultaatio, koulutus). 14

15 Koulutus järjestetään ohjaajille mm. teemalla "Erityistuen tarpeessa olevat lapset". Ohjaajilla on mahdollisuus osallistua koulutuksiin Osaava-projektin kautta, jos löytyy vapaita paikkoja. Koulu antaa konsultaatiota ohjaajille tarvittaessa, kun on kyse haasteellisista lapsista. Kelpo-projektista varataan noin euro syksyllä 2013 (koskee arviolta 30 lasta/vuosi, 3h/lapsi = 90 tuntia, 90x35 = euroa). 5. Yhteistyö koulun kanssa Koulu/rehtori vastaa koulun ja ip-toiminnan yhteistyöstä (vastuuohjaajat, muut ohjaajat ja järjestäjä). Koulu tiedottaa ip-toiminnalle yleisistä asioista, m.m. koulun työajoista, retkistä, viikkokirjeen ja kuukausikirjeen kautta muutoksista. Koulu tiedottaa ulkopuolisia tahoja koulun turvallisuusasioissa. Vastuuohjaajalle järjestetään mahdollisuus keskustella lapsen opettajan kanssa. Vastuuohjaaja informoi koulua, m.m. ilmoittaa toimintasuunnitelmasta. Vanhemmat ja opettajat tutustuvat iltapäivätoimintaan. Vastuuohjaaja ja järjestäjä kertovat toiminnasta koulussa koulun ensimmäisen luokan oppilaiden vanhempainillassa ja syksyn vanhempainillassa. 6. Tilat Toiminnalle pyritään järjestämään tarkoituksenmukaiset tilat yhteistyössä koulun kanssa. Työryhmän toimenpide-ehdotukset koulun kerhotoimintaan Voidaan todeta, että koulun kerhotoiminta on vakiintunut kaikkiin peruskouluihin Porvoossa. Tällä hetkellä kerhoja toimii kaikissa kouluissa. Oppilaskunnan aktivoiminen ja lapsilta kysyminen, millaisia kerhoja he toivovat, kuuluvat toiminnan kehittämiseen. Toiminnan tavoite on, että kaikissa peruskouluissa on kerhoja, ja tavoitteena on suunnitella kerhoja monipuolisella sisällöllä ja miettiä eri yhteistyömuotoja. Ulkopuolisia toimijoita otetaan mukaan toimintaan. Oppilashuolto on mukana toiminnan kehittämisessä. Vanhempien aktiivista osallistumista toivotaan toimintaan. Kerhotoimintaa voitaisiin järjestää koulussa koulupäivän aikana esim. pidennetyn ruokavälitunnin aikana. Ohjaajat, jotka kuuluvat koulun henkilökuntaan voivat osallistua Osaava-projektiin. Yhteinen koulutus järjestetään sekä ip-toiminnan ohjaajille että koulun kerho-ohjaajille. 15

16 4 Tavoitteet ja aikataulu vuosille Aamu- ja iltapäivätoiminta Riittävä määrä päteviä, osaavia ja ammattitaitoisia ohjaajia. Tavoitteet Iltapäiväkerho kaikille, jotka tarvitsevat ja jotka kuuluvat iltapäivätoiminnan piiriin Henkilöresurssi/palkkatuen suunnittelu Suunnittelu Laaturyhmä Ehdotus koulutusjohtajalle Jaosto/Lautakunta Toimintasuunnitelma, tukiohjeet päivitetään Palkkatukea vähintään kahdelle ohjaajalle/ip-kerho Lisäresurssit: Kvaba eftis ja Keskuskoulun ip-kerho (ryhmä erityistukea tarvitseville) Tarvittaessa lisätukea ip-ryhmiin, riittävä määrä pätevää henkilöstöä Suositus: 1 aikuinen/13-15 lasta Hakemuksia tulisi olla vähintään 10 Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan moniammatillinen yhteistyö. Tavoitteet Yhteistyön suunnittelu esikoulukoulu-ip-kerho, tiedonsiirto Moniammatillinen yhteistyö Suunnittelu Laaturyhmä Ehdotuksia koulutusjohtajalle Jaosto/Lautakunta Mallin laatiminen (tiedonsiirto) Muu yhteistyö esikoulun kanssa Yhteistyö koulun kanssa/moniammatillinen yhteistyö, oppilashuolto otetaan mukaan Koulutus Konsultaatio Päivähoidon/erityispäivähoidon/ esikoulun yhteistyö Ip-ohjaajien/koulun kerho-ohjaajien yhteinen koulutus Koulutus yhteistyössä Osaavaprojektin kanssa Syksy 2013 Kelpo-projektista varataan noin euroa syksylle 2013 (käsittää arviolta 30 lasta/syksy, 3h/lapsi = 90 tuntia, 90x35 = euroa Muun yhteistyön suunnittelu esikoulun kanssa Mallin laatiminen Ip-ohjaajien/koulun kerhoohjaajien yhteinen koulutus Koulutus yhteistyössä Osaavaprojektin kanssa Koulu antaa konsultaatiota tarvittaessa 16

17 Toiminta tukee ja vahvistaa lapsen hyvinvointia ja sosiaalista kehitystä. Tavoitteet Monipuolinen sisältö Yhteistyö kodin kanssa Suunnittelu Laaturyhmä Ehdotus koulutusjohtajalle Ip-toiminnan vastuuohjaajat/järjestäjät Koulutusta ohjaajille Tyytyväisyyskyselyt, muut säännölliset yhteistyömuodot, koulutuspalveluiden kyselyt huoltajille OPH:n tekemät säännölliset kyselyt Tarkoituksenmukaiset ja turvalliset tilat Tiloista sovitaan koulun kanssa Koulun kerhotoiminta Toiminnan on oltava monipuolista ja korkealuokkaista. Tavoitteet Lasten ja vanhempien osallistuminen Suunnittelu Laaturyhmä Ehdotus koulutusjohtajalle Lapset ja huoltajat aktiivisemmin suunnittelussa mukana Erilaisia yhteistyömuotoja sekä kaksikielisiä kerhoja Kerhoja koulupäivän aikana pidennetty ruokavälitunti (Porvoon liikuntapolku) Oppilashuolto Koulutus Ip-ohjaajien/ koulun kerhoohjaajien yhteinen koulutus Koulutus yhteistyössä Osaavaprojektin kanssa Kerhotoiminta osana oppilashuoltoa Ip-ohjaajien/koulun kerhoohjaajien yhteinen koulutus Koulutus yhteistyössä Osaavaprojektin kanssa Toimintaa koordinoidaan ja suunnitellaan yhteistyössä eri hallintoalueiden, kolmannen sektorin ja koulun sidosryhmien kanssa. Tavoitteet Suuntaviivat, mm. turvallisuus- ja vastuukysymykset Suunnittelu Laaturyhmä Ehdotus koulutusjohtajalle Mallia arvioidaan ja mahdollisesti päivitetään (turvallisuuskansio) Mahdolliset sopimukset kolmannen sektorin kanssa 17

18 5 Liite Haastattelukysymykset iltapäivätoiminnan vastuuohjaajille 18

19 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAADUN KEHITÄMINEN HAASTATTELUKYSYMYKSET OHJAAJILLE 1. Toiminnan tarkoitus Mikä sinulle on tärkeää ip-toiminnassa? 2. Toiminnan monipuolisuus a) Mitä monipuolinen sisältö tarkoittaa mielestäsi? b) Miten toimit, jotta sisältö on monipuolista? c) Mitä ajattelette toiminnasta, millaista sen tulisi olla? d) Millaisia toimintamuotoja käytetään? e) Mikä on erityisen tärkeää ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille? f) Mikä on roolisi iltapäivätoiminnassa? 3. Lapsen kehityksen tukeminen yhteistyössä koulun kanssa a) Miten edistät oppilaan ja huoltajan aktiivista osallistumista aamu- ja iltapäivätoimintaan? b) Miten lapsen ääni tulee kuulluksi? c) Miten ip-toiminta tukee yhdessä koulun kanssa lapsen kehitystä? 4. Kehitystavoitteiden huomiointi suunnittelussa a) Kuinka usein arvioit toimintaa? b) Miten arvioit toimintaa? c) Miten arvioinnissa esiin tulleita kehittämiskohteita huomioidaan, kun suunnittelet toimintaa? 5. Erityisen tuen tarpeessa olevan lasten ja niiden lasten huomioonottaminen, joilla on eri kielelliset tai kulttuuriset taustat a) Mitä ajattelet osaamisestasi huomioda näitä lapsia? b) Millä tavoin otat toiminnassa huomioon erityisen tuen tarpeessa olevat lapset, kielelliset tai kulttuuriset taustat? 6. Tiedon merkitys a) Ajatuksia tiedon välittämisestä oppilaille? b) Ajatuksia tiedon välittämisestä huoltajille? c) Ajatuksia tiedon välittämisestä yhteistyökumppaneille? d) Miten tiedotat toiminnasta? e) Miten arvioit tiedon perille saapumisesta? 19

20 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit 20