Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Osaaminen, työllisyys ja yrittäjyysyksikkö Nuorisotoimi

2 2 SISÄLTÖ 1. TOTEUTUNUT HARRASTUSTOIMINTA VUONNA AVUSTUKSEN SAAJAT Harrastustoiminnassa mukana olevien lukumäärä Saajatyypit Alueellisuus KERHOTOIMINNAN SISÄLTÖ TILISELVITYS KUVALUETTELO Kuva 1. Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan avustuksen haettu ja myönnetty määrä euroissa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa Kuva 2. Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan avustuksen saajien lukumäärä Kuva 3. Harrastustoimintaan osallistuneiden lasten ja nuorten arvioitu ja toteutunut lukumäärä vuosina Kuva 4. Avustuksen saajatyypit vuonna Kuva 5. Kerhotoiminnan alueellisuus vuonna Kuva 6. Kerhojen osuudet toimintamuodoittain vuonna Kuva 7. Kävijämäärät kerhoa kohden eri tuomintamuodoittain vuonna Kuva 8. Raportoitu avustuksen käyttö vuonna

3 3 1. TOTEUTUNUT HARRASTUSTOIMINTA VUONNA 2010 Vuodesta 1999 alkaen valtion talousarvioon on varattu harkinnanvarainen määräraha lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan. Oulun lääninhallituksen nuorisotoimi ja vuodesta 2010 alkaen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Ely-keskus) nuorisotoimi on jakanut määrärahan edelleen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kerhotoiminnan järjestäjille (Kuva 1). Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus vastaa nuorisotoimen tehtävistä myös Kainuun maakunnassa. Tämän raportin tiedot on kerätty vuonna 2010 lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustusta saaneiden tiliselvitys- ja toimintaraporteista. Raportit tuli palauttaa mennessä. Tässä raportissa selvitetään vuoden 2010 harrastustoiminnan valtionavustuksen käyttöä ja verrataan joitakin tietoja aikaisempien vuosien tietoihin. Kuva 1. Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan avustuksen haettu ja myönnetty määrä euroissa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa.

4 4 2. AVUSTUKSEN SAAJAT Vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus teki 58 myönteistä lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustuspäätöstä. Edellisenä vuonna rahoitusta sai 54 toimijaa, joista kolme perui hankkeensa. Avustusta saaneiden kuntien määrä nousi kahdella ollen nyt 35. Kuvassa 2. on esitetty avustusta saaneiden määrä vuodesta 2000 alkaen sekä niiden kuntien lukumäärä, joissa on Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen nuorisotoimen avustamia iltapäiväkerhoja. Avustusta saaneiden kuntien määrässä on huomioitava kuntaliitosten myötä tapahtunut kuntien määrän väheneminen. Kuva 2. Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan avustuksen saajien lukumäärä

5 5 2.1 Harrastustoiminnassa mukana olevien lukumäärä Vuonna 2010 harrastustoiminnassa mukana olevien lasten ja nuorten määrä nousi huimasti edelliseen vuoteen verrattuna. (Kuva 3). Valtionavustusten jättöhetkellä tammikuussa 2010 harrastustoimintaan arvioitiin osallistuvan lasta ja nuorta. Toimintaraporttien mukaan osallistujia oli yli 700 enemmän kuin osattiin arvioida. Edellisvuoden tapaan tyttöjä oli kerhoissa hieman enemmän eli 56 % kerholaisista. Kuva 3. Harrastustoimintaan osallistuneiden lasten ja nuorten arvioitu ja toteutunut lukumäärä vuosina

6 6 2.2 Saajatyypit 4H-yhdistykset ovat edelleen selvästi suurin iltapäiväkerhoavustuksen saajatyyppi Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla (Kuva 4). Kunnat olivat edellisvuonna toiseksi yleisin järjestäjätaho, mutta niiden osuus on laskenut. Vastaavasti muiden yhdistysten osuus nousi samalle tasolle kunnan kanssa. Kylä- ja vanhempainyhdistysten osuudet laskivat. Luokassa muu ovat partiolippukunta, sirkusyhdistys, romaniyhdistys, Mannerheimin lastensuojeluliitto, nuorisoseura, keilailuseura, urheiluseura ja työpajayhdistys. Kuva 4. Avustuksen saajatyypit vuonna 2010.

7 7 2.3 Alueellisuus Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla iltapäiväkerhotoiminnan järjestäminen on ollut aina melko kattavaa (Kuva 5). Vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen nuorisotoimen avustamia kerhoja oli suurimmassa osassa alueen kunnista. Kerhotoiminta lakkautettiin Taivalkoskella. Uutena kerhotoimintaa järjestivät Hailuoto, Merijärvi ja Puolanka. Kaiken kaikkiaan kahdeksassa kunnassa kerhotoimintaa ei järjestetty tällä avustuksella. Kerholaisten osuus kunnan luokkalaisista oli päälle 50 % 11 kunnassa. Utajärvellä ja Merijärvellä kutakuinkin kaikki luokkalaiset kävivät kerhoissa. Kuva 5. Kerhotoiminnan alueellisuus vuonna 2010.

8 8 3. KERHOTOIMINNAN SISÄLTÖ Kerhoissa opetellaan perinteisesti sosiaalisia taitoja, suvaitsevaisuutta, käden- ja arjen taitoja sekä harrastetaan liikuntaa. Toiminta voi kuitenkin olla hyvin monipuolista kielikerhoista näytelmäkerhoihin. Tarkoitus on pitää kerhot matalan kynnyksen harrastuksina. Yli puolet kerhotoiminnan järjestäjistä tarjosi liikunta-, monitoimi- sekä kotitalouskerhoja. Monitoimikerhoja sekä taide-, musiikki- ja teatterikerhoja tarjoavien järjestäjien osuus on kasvanut. Sen sijaan luontokerhoja tarjoaa enää vain viisi järjestäjää. Kerhotoiminnan osuuksissa ei ole merkittäviä muutoksia vuoteen 2009 verrattaessa. Jos tarkastellaan kaikkia 488 kerhoa, joita vuonna 2010 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella järjestettiin, nähdään että monitoimi- ja liikuntakerhojen osuus on yli puolet kaikista kerhoista (Kuva 6.). Liikuntakerhojen osuus on noussut kuusi prosenttiyksikköä. Kotitalous- ja kädentaidot kerhojen sekä muiden kerhojen osuudet ovat samoissa lukemissa kuin edellisvuonna. Kerhojen kirjo on laaja. Raportoitu muu toiminta pitää sisällään etenkin eläin- ja heppakerhoja mutta myös sirkuskerhon, tiedekerhon, mopokerhon ja pienoismallikerhon. Kuva 6. Kerhojen osuudet toimintamuodoittain vuonna 2010.

9 9 Kuvassa 7. on esitetty kävijämäärät kerhomuodoittain. On tärkeää, että uskalletaan tarjota erilaisia kerhoja, vaikka ne eivät välttämättä ainakaan aluksi houkuta kovin suurta osanottajamäärää. Ne voivat kuitenkin olla erittäin tärkeitä harrastemuotoja pienillä paikkakunnilla. Kaavioista nähdään myös, mitä kerhomuotoja on ollut tarjolla eniten. On kerhoja, joissa pienet ryhmäkoot voivat olla tarpeen kerhon toiminnan kannalta kuten musiikki tai erityisryhmät ja sosiaalinen vahvistaminen. Sen sijaan esimerkiksi liikuntakerhoissa suuretkin ryhmäkoot ovat mahdollisia. Vuoteen 2009 verrattaessa kävijämäärissä kerhoa kohden ei ole tapahtunut muutoksia yhteiskunta ja osallisuus - kerhoa lukuun ottamatta, missä ryhmäkoko on kaksinkertaistunut kerhojen määrän noustessa yhdellä. Viestintä ja media on uusi kerhomuoto. Kuva 7. Kävijämäärät kerhoa kohden eri tuomintamuodoittain vuonna Palkin lopussa oleva luku kertoo kerhojen lukumäärän.

10 10 4. TILISELVITYS Vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus jakoi euroa harkinnanvaraista valtionavustusta koululaisten kerhotoimintaan. Valtionavustuslain mukaan valtionavustus ei saa kattaa valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyttä määrää vaan kerhotoiminnan järjestäjällä on oltava omarahoitusosuus. Vuonna 2010 kerhotoiminnan kokonaiskustannukset olivat ja omarahoituksen osuus oli 52 %. Vastaavat luvut vuonna 2009 olivat ja 63 % ja 2008 puolestaan ja 48 %. Suurin kerhotoiminnasta aiheutunut kulu oli ohjaajapalkkiot, joiden osuus kokonaiskustannuksista oli noin 60 prosenttia (Kuva 8.). Seuraavaksi eniten rahaa kului materiaaleihin ja välineistöön, joiden osuus kuluista oli viidennes. Varsinkin sivukylillä kerhotoimintaa järjestävät joutuivat varautumaan ohjaajien matkakuluihin ja kuljetuksiin. Kerholaisten kuljetuskustannukset olivat vähäiset, mutta nousseet edellisvuosista. Muut kulut olivat laskusuunnassa. Niihin sisältyivät ohjaajakoulutus, retket, tapahtumat ja välipalat ynnä muut vastaavat kulut. Tilavuokrien osuus kustannuksista oli pieni. Kuva 8. Raportoitu avustuksen käyttö vuonna