Tampereen kaupungin menot ovat

Transkriptio

1 etampere kiihdyttää loppua kohden s. 10 Rakennustarkastajan päätä ei huimaa s. 12

2 2 Tasapainossa oleva talous on edellytys hyville palveluille Tampereen kaupungin menot ovat kaupungin kasvun ja palveluiden parantamisen myštš viime vuosina lisššntyneet nopeammin kuin tulot. Investoinnit ovat nekin olleet suuremmat kuin tulorahoitus, joten kaupungin talous on nopeasti heikentynyt. Talouden epštasapainon seurauksena myšs kaupungin velkamššrš on kššntynyt kasvuun. Taloudellinen tilanne ei vielš ensi vuonnakaan muutu paremmaksi. Toimialojen toimintamenot kasvavat yhš liian nopeasti verotulojen ja valtionosuuksien kasvuun verrattuna. Ilman liiketoimintojen tuottoja kaupungin talous olisi todella heikko. Talouden tasapainon saavuttamiseksi onkin valmisteilla koko ensi valtuustokauden mittainen talousohjelma. Sen avulla mitoitetaan kaupungin menot vastaamaan kšytettšvissš olevia tuloja. TŠmŠ edellyttšš tietenkin talousohjelman tarpeellisuuden tunnustamista ja siihen sitoutumista. Tasapainossa oleva talous on puolestaan edellytys hyville palveluille. Ensi vuonna palveluiden painopisteenš on terveydenhuollon kehittšminen. Maaliskuun alusta voimaan tuleva laki hoitoon pššsyn turvaamisesta parantaa merkittšvšsti kaupunkilaisten saamia terveydenhuoltopalveluita. Kun omalšškšrijšrjestelmškin saadaan ensi vuoden aikana toteutetuksi suosituksen mukaisessa laajuudessa, meillš on hyvšt edellytykset vastata hoitotakuun haasteisiin. Vaikka investointien mššršš ensi vuonna alennetaankin, niiden taso sšilyy edelleen korkeana. MerkittŠvistŠ investoinneista Sammon keskuslukio, Tammelan koulun toinen vaihe ja Muotialan monipalvelurakennus valmistuvat ensi vuonna. Valtuustossa esillä isoja asioita Uusi valtuusto saa ensi vuonna pšštettšvškseen Tampereen kehityksen kannalta harvinaisen paljon tšrkeitš ja suuria asioita. PŠŠtškset raideliikenteen suunnittelun jatkamisesta sekš Ranta- Tampellan tunnelin rakentamisesta tehdššn kesššn mennessš. Vuoreksen, Ratinan, Nurmi-Sorilan ja Ojala- Lamminrahkan alueiden suunnittelua jatketaan. Seudullista maankšyttšš ja liikennehankkeiden toteutusta ohjaava seutustrategia valmistuu sekin kevššllš. Alkuvuodesta 2005 pšštetššn tulevasta toimintamallin kokonaisuudistuksesta Ð muun muassa pormestarimallista ja tilaajalautakunnista. TilaajaÐtuottaja-mallin pilottikohteet kšynnistyvšt vuoden 2005 alussa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekš muiden hyvinvointipalveluiden uudesta tuotantomallista laadittu selvitys toimenpide-ehdotuksineen valmistuu alkuvuodesta. Ruoka-, tyšterveys- ja taloushallinnon palvelukeskukset aloittavat toimintansa heinškuussa. Logistiikka- sekš hallinto- ja henkilšstšpalvelukeskuksista tehdššn selvitykset ja jatkotoimenpiteet vuoden 2005 loppuun mennessš. Kuten edellš luetellusta kšy ilmi, kaupunki vastaa tulevaisuuden koviin taloudellisiin ja toiminnallisiin haasteisiin mššrštietoisilla ja voimakkailla kehitystoimilla. MeidŠn on kyettšvš uudistamaan toimintatapojamme, jotta jatkossakin selvišmme menestyksekkššsti meille annetuista tehtšvistš ja pšrjššmme yhš kiristyvšssš ja laajenevassa kilpailussa. Vain nšin Tampere pysyy maamme ja maanosamme eturivin kaupunkina. Jarmo Rantanen Kaupunginjohtaja Vuoden 2005 talousarvion investoinnit Liikenneväylät ja viheralueet investointien painopisteinä Talousarvion investointimenot ovat 121,9 milj. euroa. Investointimenot laskevat tästä vuodesta 6,5 milj. euroa. Kaupungin perustoimialojen osuus investoinneista on 44,8 milj. euroa ja liikelaitosten investointien osuus on 77,1 milj. euroa. Yhdyskuntapalvelut Suunnittelu MerkittŠvŠ aluesuunnittelukokonaisuus on Vuores. Joukkoliikenteen sujuvuutta ja kšyttšš edistetššn suunnitteluratkaisuilla mm. liikennevaloetuisuuksin ja parantamalla informaatiojšrjestelmšš. Kevyen liikenteen matkoja helpotetaan suunnittelun keinoin, mm. uusia kšvelypainotteisia katuja tulossa keskustaan. Vihersuunnittelussa edetššn viheralueohjelman mukaan, erityisesti keskustapuistoja ja leikkipaikkoja kohennetaan. Aluesuunnittelu alkaa Hervannasta. LiikennejŠrjestelmŠsuunnitelma pšivitetššn yhteistyšssš seudun muiden toimijoiden kanssa. Suuret kohteet Ratapihankadun alueen muiden kohteiden rakentamisen lisšksi on varauduttu aloittamaan uuden kevyen liikenteen tunnelin, niin sanotun Pendolino-tunnelin teko rautatieaseman yhteyteen, mikšli suunnittelu muutoin etenee. Asema-aukiolta Ratapihankadulle johtava kulkuyhteys parantaa kevyen liikenteen yhteyksiš keskustan ja Tullin alueen všlillš. KŠytŠvŠstŠ pššsee portaita pitkin raiteille. Vuoreksen puistokadun rakentamisen aloittamiseen sekš Ruskontien itšisen jatkeen pengertšmiseen on niin ikššn varauduttu. Sillat MŠŠrŠraha Vapriikin alueen kevyen liikenteen sillan tšiden aloittamiseen on olemassa, mikšli tarkempi suunnittelu etenee. ErkkilŠnsiltaa on tarkoitus peruskorjata. Myšs muihin peruskorjauksiin on varauduttu. Uudet rakennettavat kadut Uusille alueille rakennetaan katuja Kalkunvuoressa, Pohtolanpuistossa, Teeri-VillilŠssŠ, Tampellan alueella, Muotialassa sekš Hervannassa. Myšs muita yksittšisiš uusia kohteita. Katujen saneeraukset Useita katuja saneerataan Ikurissa, Kalkussa, Lintulammilla, Ryydynpohjassa, Pohtolassa, NiemessŠ, HŠrmŠlŠssŠ, RataperkišssŠ, Viinikassa, Kaarilassa, Takahuhdissa ja Vehmaisissa. Myšs muilla alueilla on yksittšisiš saneerauskohteita mm. Kumpulassa, KorkinmŠessŠ ja Myllypurossa. Kevyen liikenteen všylšt Keskustan pyšrštieverkkoa kehitetššn edelleen, nyt vuorossa osia HatanpŠŠn ValtatiestŠ, Kuninkaankadusta ja NŠsijŠrvenkadusta. JŠrvensivulle rakennetaan radan alittava uusi kevyen liikenteen alikulku. Useita muita kohteita mm. Naistenlahden jalankulkutie ja Hallila-Hervannan koulutien parantaminen. LisŠksi rahoitusta on varattu esteettšmyyden lisššmiseen, koulujen liikenneturvallisuuden parantamiseen ja nykyisten pyšršteiden laadun parantamiseen. Ulkovalaistus Ulkovalaistuksen saneerauskohteiden mššršš lisštššn, koska uusilla ratkaisuilla saadaan aiempaa parempi valaistus všhšisemmšllš energiankulutuksella. Suuria kohteita mm. HŠmeenpuisto, Sammonkatu ja Kalevantie. PieniŠ kohteita mm. puistoissa ja toreilla. Liikennevalot Uusia liikennevaloja on tulossa Ratapihankadun ja Kanslerinkadun risteyksen lisšksi Hervannan valtavšylš-tekniikankatu-pietilšnkatu -risteykseen sekš Pispalan valtatien ja EpilŠnkadun risteykseen. Erilaisia kojeiden uusimisia ja muutostšitš tehdššn useissa paikoissa, mm. HŠmeenkadulla ja TeiskontiellŠ. Liikenteenohjaus Joukkoliikenteen hallintajšrjestelmšn laajentamiseen eli bussipysškkien aikataulunšyttšjen lisššmiseen on varauduttu, samoin muun muassa pysškšintitalojen opastusjšrjestelmšn laajentamiseen. Viherrakentaminen Uusia puistoja rakennetaan mm. Tampellan HerrainmŠki, Linnainmaan KŠpylehmŠnpuisto ja Muotialan Vihiojanpuisto. Verkatehtaanpuisto, osa HŠmeenpuistoa, Hervannan Keinupuisto, Kissanmaan Tapionpuisto sekš Vehmaistenpuisto ovat isoimpia peruskorjattavista puistoista. Uusi koirapuisto on tulossa VillilŠnpuistoon. LisŠksi on varauduttu muuan muassa pieniin vihertšihin sekš isojen puiden jatkokasvatukseen. Satamarakentaminen Aallonmurtajia tehdššn Santalahdessa, Naistenlahdessa, Elvalassa ja HŠrmŠlŠnsaaressa, Rauhaniemen murtajaa korjataan. Muita kohteita mm. Laukontorin ja Ratinan jštevesihuolto sekš Naistenlahden rantamuurin korjaus. Koulutuspalvelut Sammon lukio valmistuu kesšllš Uuteen lukiorakennukseen sijoittuu Sammon lukion toiminta, aikuislukio, etšopetuskeskus sekš Pellervon kirjasto. PŠivŠlukiossa opiskelee 800 lukiolaista. Tammelan koulun peruskorjaus jatkuu. Sammon koulun peruskorjaus ja laajennus. Pyynikin ammattioppilaitoksen suurkeittiš ja opiskelijaravintola peruskorjataan. Tampere-talon nšyttelyhalli ja yhdyskšytšvš saneerataan. Kalevan uintikeskuksen laajennus. Sosiaali- ja terveyspalvelut Muotialaan rakennetaan monipalvelukeskus, johon valmistuu pšivškoti, koulu ja neuvola. Kaupin sairaalan peruskorjaus jatkuu. Koukkuniemen ravintokeskuksen peruskorjaus. Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö PL Tampere Päätoimittaja: Aila Rajamäki Puh. (03) Taitto: Loudline Lauri Lähteenmäki Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy 2004 Kannen kuvat: Ari Järvelä ISSN: X (painettu) (verkkolehti)

3 3 Hoitotakuu parantaa Tampereen palvelutasoa Heikkenevästä taloustilanteesta huolimatta Tampereen kaupungin palvelutaso säilyy ensi vuonna pääosin ennallaan. Kun hoitotakuu 1. maaliskuuta 2005 tulee voimaan, terveydenhuollon palvelut jopa paranevat. Jonojen purkuun on varattu kaikkiaan kuusi miljoonaa euroa. TaloussuunnittelupŠŠllikkš Jukka MŠnnikkš sanoo, ettš tšydellš teholla toimiva omalšškšrijšrjestelmš helpottaa osaltaan hoitotakuun toteutumista. Hoitotakuun edellyttšmš palvelutaso saavutetaan syyskuun 2005 loppuun mennessš. Ð Myšs tehostetun palveluasumisen paikkojen lisššminen vanhustenhuollossa, lasten aamu- ja iltapšivštoiminnan laajeneminen ja Sammon lukion toiminnan aloittaminen sopivat nekin esimerkeiksi palvelujen kohentumisesta. MŠnnikšn mukaan myšs tilaajaðtuottaja -mallin pilottihankkeiden kšynnistšminen ensi vuoden alussa tšhtšš paitsi aikaisempaa suurempaan tehokkuuteen ja sššstšihin myšs kaupunkilaisten palveluiden parantamiseen. Kaupunki panostaa puistoihin ja teihin Kaupungin menot kasvavat viime vuodesta edelleen tuloja enemmšn Ð menot 5,8 ja verotulot viisi prosenttia. Sosiaali- ja terveyspalveluissa menojen kasvu on edelleen suurinta eli 7,8 prosenttia. Ensi vuoden kokonaismenot ovat miljoonaa euroa. Pelivaraa ensi vuoteen haetaan muun muassa pienentšmšllš investointeja kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna seitsemšllš miljoonalla eurolla. Ensi vuoden investoinnit ovat kaikkiaan 122 miljoonaa euroa. Talonrakennusinvestointeja pudotettiin tšstš vuodesta 11 miljoonaa euroa. MŠnnikkš kertoo, ettš ensi vuonna halutaan panostaa erityisesti liikennevšylien ja viheralueiden rakentamiseen ja kunnossapitoon. Ð Esimerkiksi Ratapihankatua jatketaan kerlundinkadulle, Vapriikin sillan rakentaminen aloitetaan, Naistenlahden satamarakenteita parannetaan ja ulkovalaistusta tehostetaan, MŠnnikkš luettelee. LisŠksi ensi vuoden aikana ratkaistaan raideliikenteen ja Ranta-Tampellan tunnelin rakentaminen, Vuoreksen rakentaminen aloitetaan ja Ratinan etelšranta kunnostetaan rakentamiskelpoiseksi. Talousohjelma tekeille Tiedossa on kolmas perškkšinen, alijššmšinen vuosi. Ensi vuoden alijššmšksi on laskettu 10,3 miljoonaa euroa. LisŠksi kaupungin lainamššrš kasvaa ja maksuvalmius heikkenee edelleen. Ilman kaupungin liiketoimintaa tilanne olisi oleellisesti heikompi. NiinpŠ ensi vuoden budjettiin liittyen kaupungille ryhdytššn valmistelemaan talousohjelmaa. ÐSen avulla kokonaismenojen kasvu vuosina 2006Ð2008 puristetaan keskimššrin kolmeen prosenttiin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa menojen kasvuksi sallitaan Sammon uuteen lukiorakennukseen valmistuu ensi kesänä tilat noin 800 päivälukiolaiselle, aikuislukion toiminnalle, etäopetuskeskukselle ja Pellervon kirjastolle. Hanke on koulutuspuolen investoinneista suurin, 14,5 miljoonaa euroa. 3,7 prosenttia, mikš mahdollistaa palvelutason sšilyttšmisen. Talonrakennusinvestoinnit pyritššn pitšmššn vuoteen 2008 asti ensi vuoden tasolla. LisŠksi suurten yhdyskuntainvestointien rahoitus selvitetššn erikseen talousohjelman tavoitteita vaarantamatta, MŠnnikkš kertoo. Talousohjelman avulla talouden tasapaino saavutetaan vuoden 2008 loppuun mennessš. TŠllšin kaupungin ilman liikelaitoksia laaditun tuloslaskelman vuosikate nostetaan positiiviseksi ja liikelaitokset sisšltšvš tuloslaskelma ylijššmšiseksi. MŠnnikkš sanoo, ettš talousohjelman onnistuminen edellyttšš sitš, ettš niin luottamushenkilšt kuin kaupungin johtokin tunnustavat talousohjelman tarpeellisuuden ja sitoutuvat siihen. Teksti: Heikki NŠreikkš Kuva: Ari JŠrvelŠ Kaikem paree Tampere -kaupunkistrategiaa tarkistettiin vuoden 2005 talousarvioprosessin yhteydessš. Vuodelle 2005 tarkistetun strategian perustana pidettiin samat kymmenen kriittistš menestystekijšš joihin pššdyttiin jo vuoden 2004 strategiaa tarkistettaessa, mutta niitš koskevia arviointikriteereitš uudistettiin ja kriteereille mššriteltiin uudet tavoitetasot. Viime kevššnš sekš kuntalaiset ettš valtuutetut saivat vastata talousfoorumikyselyyn, jossa he asettivat palveluita koskevat painopistealueet tšrkeysjšrjestykseen. Strategiasuunnittelija Tanja MŠkelŠn mukaan kaupunginvaltuusto "Kunnalliset palvelut on voitava hoitaa verotuloilla. Lainaa ei voida ottaa syömämenoihin." Kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen Tampereen budjetti lyhyesti Asukasluku Veroprosentti ,00 Vuosikate ,1 miljoonaa euroa Poistot ,9 miljoonaa euroa Tilikauden alijäämä ,3 miljoonaa euroa Investoinnit, netto ,6 miljoonaa euroa Talousarvion vaikutus maksuvalmiuteen ,1 miljoonaa euroa Pitkäaikaisten lainojen muutos ,3 miljoonaa euroa Lainamäärä ,4 miljoonaa euroa Vuosikate % poistoista ,0 Investointien tulorahoitusprosentti ,6 Lainat euroa/asukas Kaupunkistrategiaa tarkistettiin ja Ðhallitus valitsivat saatujen vastausten pohjalta palveluiden saatavuutta ja laatua koskevat strategiset painopisteet vuodelle Ð Ensi vuonna painopisteitš ovat hoitotakuun toteutuminen, vanhusten kotona asumisen tukeminen, lasten ja nuorten kasvun tukeminen, mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen sekš tyšllisyyden ja elinkeinotoiminnan edistšminen, Tanja MŠkelŠ kertoo. EsimerkkeinŠ tavoitteista voidaan mainita vanhusten kotona asumisen tukemisen osalta kotihoidon peittšvyyden pitšminen tšmšn vuoden tasolla ja tehostetun palveluasumisen paikkojen lisššminen. Lasten kasvua on tarkoitus tukea muun muassa pienentšmšllš alle 3- vuotiaiden pšivšhoitoryhmien keskimššršistš kokoa. Tasapainoiseen yhdyskuntarakenteeseen liittyviksi tavoitteiksi on puolestaan valittu esimerkiksi seutustrategian hyvšksyminen ensi vuoden aikana ja valtuuston pšštšksen tekeminen raideliikenteestš toukokuun loppuun mennessš. Ensi vuoden strategiaan lisšttiin myšs muutamia rahoitus- ja omistajapoliittisia pššmššriš ilmentšviš arviointikriteerejš. Esimerkiksi liikelaitoksille ja konserniyhtišille mššriteltiin omistajapoliittinen tulostavoite, jonka mukaan niiden yhteenlasketun tuloutuksen tulee kasvaa neljšllš prosentilla tšmšn vuotiseen verrattuna. Myšs kaupungin toimitilojen kšyttšš on tarkoitus tehostaa ja jšrkeistšš siten, ettš vuoteen 2010 mennessš tilojen kšyttš on pienentynyt kymmenellš prosentilla tšhšn vuoteen verrattuna. Ensi vuoden tavoitetasona on kšytšssš olevien nelišiden supistaminen kahdella prosentilla. Vuoden 2005 kaupunkistrategia sisšltšš kaiken kaikkiaan 49 valtuustoon nšhden sitovaa strategista tavoitetta.

4 4 Uudistuksilla tehokkuutta toimintaan Tampereen kaupungin hallinto on parhaillaan suurten muutosten edessä. Kaupungin toimintamalliin ja päätöksentekoon etsitään uusia ratkaisuita, jotta kasvava palvelutarve pystyttäisiin hoitamaan yhä niukemmilla resursseilla. Tehokkuutta on lisättävä, koska kaupunkilaisten ikääntyessä palveluiden tarve kasvaa ja samaan aikaan iso joukko kaupungin työntekijöitä siirtyy eläkkeelle. Uudistusten lšhtškohtana on vuonna 2001 hyvšksytty kaupunkistrategia, jonka asettamia vaatimuksia kaupungin nykyinen toimintamalli ei kaikilta osin kykene tšyttšmššn. Kaupunkistrategiassa yhdeksi tšrkešksi kaupungin menestystekijšksi mššritellššn toimiva pšštšksenteko. StrategiapŠŠllikkš Kari Hakari kertoo, ettš toimintamallin uudistus koostuu monista erillisistš hankkeista ja se toteutetaan vaiheittain seuraavien kolmen vuoden aikana. Ð Uudistaminen on jo aloitettu konsernihallinnossa, joka tšmšn vuoden alussa jaettiin kolmeen strategisia prosesseja ohjaavaan ryhmššn. Konsernihallinnon ydinprosessien ulkopuolelle rajattiin ns. tukipalvelut, joiden organisointia parhaillaan selvitetššn, Hakari kertoo. Hakarin mukaan tukitoimista tehdššn palvelukeskuksia ja niiden palvelut tuotteistetaan. Tavoitteena on, ettš ruokahuollon, tyšterveyden ja taloushallinnon palvelukeskukset aloittavat toimintansa ensi vuoden heinškuussa. Myšs logistiikkapalveluiden sekš virasto- ja henkilšstšhallintopalveluiden jšrjestšmistš selvitetššn. Kuntalaisten ääni kuuluviin Uudistuksen yksi punainen lanka on demokratian lujittuminen. TŠrkeŠ keino poliittisen vallan vahvistamiseksi on kehittšš Tampereelle soveltuva pormestarimalli, koska valtuuston valitseman pormestarin toimenkuvan kautta voidaan luottamushenkilšiden asemaa vahvistaa. Kaupunginvaltuuston pšštšksen mukaan Tampereella siirrytššn pormestarimalliin 1. tammikuuta Millaiseen malliin, se on vielš auki. Mallin valintaan vaikuttaa se lopputulos, johon Kuntalaisten osallistumisen mahdollisuuksien kehittämiseksi työtä tekevät Outi Teittinen (vas.), Ea Tokas ja Eija Uurtamo. Kolmikon ensimmäinen työ oli kuntavaaleissa käyttöönotettu vaalikone kaupungin nettisivuilla. kaupungin koko toimintamallin uudistamisessa pššdytššn. Tavoitteena on, ettš uusi valtuusto tekisi pšštšksen toteutettavasta pormestarimallista ensi vuoden toukokuun loppuun mennessš. Uuden toiminta- ja pšštšksentekomallin kehittšmisessš tšrkešnš nšhdššn myšs kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen. TŠmŠn vuoden alussa keskushallintoon perustettiin kuntademokratiayksikkš, joka nimenomaan vastaa kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksien kehittšmisestš. KuntademokratiapŠŠllikkš Outi Teittisen mukaan tarkoitus on parantaa etenkin kaupunkilaisten sšhkšisiš osallistumismahdollisuuksia. Ð Kaupunki on mukana monissa kehittšmishankkeissa, joissa etsitššn kaupunkilaisille uusia vaikutusmahdollisuuksia. Viime vuonna otettiin kšyttššn kaupungin nettisivuille rakennettu Valma-valmistelufoorumi, jonka kautta kaupunkilaiset voivat lšhettšš pššttšjille mielipiteitš lautakunnissa pšštettšvistš asioista. Verkko-osallistumista kehitetššn edelleen ja ensi vuoden alussa saadaan Internetiin oma osallistumissivusto. Parhaillaan myšs kokeillaan lasten parlamentin ja nuorisofoorumin edustajien osallistumista koulutuslautakunnan sekš kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnan kokouksiin, Teittinen kertoo Palveluita tuotetaan uudella tavalla Palveluiden uudet tuotantotavat ovat suuri haaste kaupungille. Palveluiden tuottamiseen on kehitettšvš tapa, jolla voidaan sššstšš rahaa, turvata palvelut sekš vastata nopeasti kaupunkilaisten muuttuviin palvelutarpeisiin. Tavoitteena on tilaajaðtuottaja-mallin kšyttššnotto koko palvelutuotannossa. Palveluiden hankinta edellyttšš palveluja tilaavien yksikšiden erottamista niitš tuottavista. Kun palveluiden tuottajat tyšskentelevšt lšhellš asiakkaita, ne keskittyvšt palvelujen tarjoamiseen, palveluiden kehittšmiseen ja toiminnan tehostamiseen. Tilaajayksikšt puolestaan selvittšvšt muun muassa sitš, mitš palveluita kaupunkilaiset tarvitsevat ja mistš ne edullisimmin voi hankkia. Ennen kuin tilaajaðtuottaja-malli otetaan kšyttššn, sitš testataan. Ensi vuoden alussa mallia kokeillaan kolmessa pilottikohteessa: yhdyskuntapalveluissa, yhdistetyssš perusopetuksessa ja pšivšhoidossa sekš toisen asteen koulutuksessa. Tavoitteena on, ettš nšistš Kaupungin toimintamalli on muutosten edessä. Strategiapäällikkö Kari Hakari vie kaupungin hallintoa uusille urille. saatujen kokemusten perusteella tilaajaðtuottaja-malliin voitaisiin siirtyš kokonaisuudessaan vuonna Parhaillaan selvitetššn myšs sosiaali-, terveys-, koulutus- ja kulttuuripalveluiden jšrjestšmistš tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti. Kari Hakarin mukaan kaupungin toimintamallin uudistamisessa toinen keskeinen ajatus tilaajaðtuottaja-mallin lisšksi on prosessiajattelu. Ð Prosessiajattelussa kaupungin koko toiminta perustuu ydinprosesseihin, jotka ylittšvšt nykyisten toimialojen rajat. NŠin palveluiden tuottamisessa voidaan ottaa asiakas paremmin huomioon. TŠllaisia prosesseja voivat olla esimerkiksi lasten ja nuorten kasvun tukeminen, osaamisen ja sivistyksen yllšpitšminen, ikšihmisten toimintakyvystš huolehtiminen ja kaupunkiympšristšn kehittšminen. TŠmŠ uudistus tuo mukanaan myšs prosessibudjetoinnin, mikš puolestaan tekee hallinnosta aikaisempaa lšpinškyvšmmšn, koska prosessibudjetissa mššršrahat varataan prosessien toteuttamiseen yli perinteisten hallintorajojen. Teksti: Aila RajamŠki Kuvat: Ari JŠrvelŠ Toimintamallin uudistus tuo joustavan koulunaloitusiän Tampereen päivähoito ja perusopetus toteuttavat uutta toimintamallia ensi vuoden alusta lukien. Avainsanana on asiakas eli alle 16-vuotias lapsi ja hänen vanhempansa. Miten uudistus nškyy lapsen ja hšnen perheensš arjessa, suunnittelupššllikkš Aila Salmelin ja suunnittelija Vesa Komonen? Ð EhkŠ eniten uudistus koskettaa lasta, jolla on ongelmia. Lasta tuetaan siten, etteivšt havaitut pulmat kasva voittamattomiksi. TŠhŠn pššstššn perheen, pšivšhoidon ja koulun asiantuntijoiden všlisellš yhteistyšllš, toteavat uuden toimintamallin arkkitehdit. Alkuvaiheessa muutokset nškyvšt selvimmin esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyšssš. Esimerkiksi kasvatuksen ja opetuksen jšrjestšmisessš on mahdollista ottaa nykyistš paremmin huomioon lapsen kehitysikš. TŠmŠ voisi toteutua esimerkiksi niin sanotun pienten lasten koulun mallina, jossa lapsen siirtymisessš esikoulusta alkuopetukseen otetaan muutakin huomioon kuin pelkkš lapsen syntymšvuosi. Uusi lautakunta perusteilla Uuden toimintamallin toteuttamiseksi perustetaan ensi vuoden alussa kasvatus- ja opetuslautakunta, joka mššrittšš tarjottavat palvelut, kilpailuttaa, hyvšksyy palvelujen tuottajat ja pššttšš hankinnasta sekš rahoittaa, ohjaa ja valvoo jšrjestelmšš. PŠivŠhoitoa ja perusopetusta ei ole tarkoitus kilpailuttaa, sen sijaan koululaisten aamu- ja iltapšivštoiminta voidaan hankkia muualtakin kuin kaupungilta. Toimintamalli tuo peruspalveluihin sopimusohjauksen, joka antaa uudenlaisia mahdollisuuksia mm. palveluiden laadun arviointiin ja kehittšmiseen sekš niiden kustannustietoiseen tuottamiseen. Uudistuksessa luodaan myšs yhteiset maantieteelliset palvelualueet, tšmšn hetken kaavailussa niitš on viisi koko kaupungin alueella. Uusi toimintamalli on heršttšnyt kysymyksen, tuleeko pšivšhoitoon yhš enemmšn koulumaisia piirteitš, kun lapsen kasvu ja kehitys nšhdššn jatkumona. Aila Salmelin ja Vesa Komonen sanovat, ettš ehkš asiassa kšykin toisin pšin eli ettš perusopetukseen voidaan sisšllyttšš nykyistš enemmšn leikinomaisia piirteitš. Ð Jos lapsi on iloinen ja tasapainoinen, hšn on myšs hyvš oppilas ja hšnestš kasvaa kelpo kansalainen. Ensi vuoden alusta lähtien 15 kaupungin päiväkodissa kokeillaan uutta toimintamallia. Kuva : Ari Järvelä

5 5 Yhdyskuntapalvelut uuteen malliin Yhdyskuntapalveluja tuotetaan ensi vuonna uuden mallin mukaan eli toimialalla kokeillaan erityisesti tilaajaðtuottaja-jšrjestelyš. Malli siis muuttuu, mutta toisaalta mitššn ŠkillistŠ, kuntalaisten saamiin palveluihin vaikuttavaa muutosta ei ole vuodenvaihteen jšlkeen odotettavissa: Katuja rakennetaan ja huolletaan, puistoja uudistetaan ja hoidetaan, kaavoja laaditaan, rakennus- ja ympšristšasioista huolehditaan, kiinteistš- ja asuntoasioita jšrjestetššn. Kuntalaiset saavat toimialan asioista edelleen ja entistš keskitetymmin tietoa Palvelupiste FrenckellistŠ. Yhdyskuntapalvelujen tyšntekijšt havaitsevat muutoksen selvemmin, sillš uusia tehtšviš ja toimintatapoja opetellaan. Yksikšt jšrjestetššn tilaaja- ja viranomaisyksikšiksi sekš tuottajayksikšiksi, jotka keskittyvšt omien toimintojensa kehittšmiseen sekš tuottavuuden nostamiseen, yhteistyšssš keskenššnkin. Toiminnan muutos on varautumista tulevaisuuteen. NŠin halutaan muun muassa saada kustannukset aiempaa paremmin nškyviin, jolloin on mahdollista tuottaa jatkossakin palveluja kuntalaisille mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja laadukkaasti. Vuoden vaihteen jšlkeen yhdyskuntalautakunta ohjaa kaupunkiympšristšn kehittšmistš eli maankšytšn suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa. Kiinteistš- ja asuntolautakunta jatkaa omien yksikšidensš ohjaamista. YmpŠristš- ja rakennuslautakunta ohjaa ympšristš- ja rakennusvalvontaa sekš lupa-asioita. TuottajayksikšistŠ katu- ja vihertuotanto saa jo tšssš vaiheessa oman johtokunnan. Kaksivuotisen kokeilun loppupuolella pšštetššn jatkotoimista. Ratapihan alue liittyy aiempaa tiiviimmin muuhun keskustaan, kun Ratapihankatua jatketaan ja rautatieaseman kevyen liikenteen yhteydet kohenevat uuden Pendolino-tunnelin myötä. Toisen asteen koulutuksessa yhteistyötä tiivistetään Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen všlistš yhteistyštš kehitetššn kokeilemalla toisen asteen koulutuksessa tilaajaðtuottaja -mallia ensi vuoden alusta lšhtien. Toisen asteen koulutukseen kuuluvat lukiot sekš ammatillinen perusja lisškoulutus. YhteistyštŠ tiivistetššn yhdistšmšllš ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hallinnot. Toisen asteen koulutukseen perustetaan yhteinen hallintoyksikkš, jota johtaa oman toimensa ohella Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori. Oppilaitosten tuottajahallintoa varten perustetaan yhteinen johtokunta. Tilaajana toimii perustettava osaamis- ja elinkeinolautakunta. Uuden lautakunnan myštš entiset koulutus- ja elinkeinolautakunnat lakkautetaan. Ð Eri oppilaitosten všlinen yhteistyš on toiminut kohtuullisesti. Uudistuksella pyritššn kuitenkin syventšmššn tštš yhteistyštš siten, ettš se olisi osa jokapšivšistš toimintaa. NŠin uusia innovatiivisia ja kustannustehokkaita keinoja voidaan ottaa koulutuksessa paremmin kšyttššn ja samalla voidaan laajentaa oppilaiden valinnanmahdollisuuksia, hallintopššllikkš Pekka KivekŠs sanoo. Ammatillisessa koulutuksessa on erityisesti otettava huomioon tyšelšmšn tarpeet. Uudella toimintamallilla pyritššn myšs vastaamaan tšhšn haasteeseen. Uuden lautakunnan perustaminen tukee ammatillisen koulutuksen yhteyttš tyšvoimaa tarvitsevaan yrityselšmššn. Ratapihankatua jatketaan kohti Itsenäisyydenkatua Ratapihankadun rakentaminen jatkuu tauon jälkeen ensi vuonna pohjoisen suuntaan. KalevantieltŠ tulevan Kanslerinrinteen ja Ratapihankadun risteykseen rakennetaan liikennevalot. LisŠksi Kanslerinrinteen risteyksestš Kalevantien siltaan asti ulottuva, muutoin jo valmiiksi rakennettu osuus pššllystetššn. Kalevantien pohjoispuolella Ratapihankatua rakennetaan kerlundinkatuun saakka valmiiksi kuitenkin siten, ettš tšssš vaiheessa katujen risteys on tavanomainen liittymš. Aikanaan paikalle on tulossa kiertoliittymš. Tyšt alkavat maaperšn puhdistuksella tšmšn talven aikana. Uuden katuosuuden rakentaminen alkaa todennškšisesti kevššllš. Ratapihankatua pššsee siis ensi kesšn jšlkeen ainakin Tullintorin kulmalle saakka. Yliopiston edustalla KalevantiellŠ liikenteen turvallisuus paranee, kun uusi Kalevantien kevyen liikenteen alikulku rakennetaan Pinninkadun kohdalle. Uusi yliopiston kirjaston rakennus lisšš liikkumistarvetta. Ajoneuvoyhteys pohjoisesta Pinninkadulta Kalevantielle katkaistaan, mutta sen korvaa uusi yhteys kerlundinkadulta Ratapihankadulle. Katu- ja vihertuotannossa muutoksia Tampereen kaupungin katuja vihertuotannon organisaatio on muuttunut. Muutoksella pyrittiin keskittämään toimintoja aiemman aluejaon sijaan. Teksti ja kuva: Anna-Leea Hyry Nyt katu- ja vihertuotanto jakautuu neljššn yksikkššn: maarakennukseen, kunnossapitoon, tuotantoon ja vihertuotantoon. Muutoksen myštš vanhat aluetoimistot saivat uusia asukkaita, sillš niistš tuli yksikšiden toimipisteitš. Katu- ja vihertuotantoa johtaa katupššllikkš Aki Hyrkkšnen Maarakennusyksikkš rakentaa ja peruskorjaa kadut, vesijohdot, viemšrit, sillat, torit, meluvallit, satamat, virkistysalueiden reitit ja yleiset alueet. Yksikšn pššpaikka on entisessš itšisessš aluetoimistossa Atalassa, Orimuskatu 76:ssa. Yksikšn vetšjšnš toimii maarakennuspššllikkš Hannu Haapalainen. Kunnossapitoyksikkš huolehtii katujen ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Yksikšn toimipiste sijaitsee entisessš lšntisessš aluetoimistossa Lielahdessa, Turvesuonkatu 15:ssŠ. Yksikšn vetšjš on kunnossapitopššllikkš Petri Kantola. Tuotantoyksikkš tukee ja tšydentšš muita katuja vihertuotannon yksikšitš. Siihen kuuluvat mm. hallinto, asfalttiasema, maa-ainesmyynti, lumen vastaanotto, kiven hakkuu, liikennemerkit ja liikennevalot sekš tulevaisuudessa myšs varasto- ja tyšpajatoiminta. Yksikšn toimipiste on entisessš etelšisessš aluetoimistossa Nekalassa, Viinikankatu 42:ssa. YksikkšŠ johtaa tuotantopššllikkš Wille Siuko. Vihertuotantoyksikkš rakentaa ja kunnossapitšš viheralueet. Yksikšn pššpaikka sšilyy toistaiseksi HatanpŠŠllŠ. Toimisto on HatanpŠŠnkatu 20:ssa ja tyštoimisto HatanpŠŠn puistokuja 14:ssŠ. Vihertuotantoa johtaa puistopššllikkš Petri Kujala. Katu- ja vihertuotannon organisaatiouudistus liittyy Tampereen kaupungin laajempaan toimintamallin uudistukseen, jonka pilottina yhdyskuntapalvelut toimii. Kuntalaisen kannalta muutos ei nšy katukuvassa suuremmin, sillš katuja ja puistoja rakennetaan ja kunnostetaan entiseen malliin. Samoin Palvelupiste Frenckell Frenckellinaukio 2:ssa palvelee edelleen kuntalaisia katu- ja vihertuotantoon liittyvissš asioissa.

6 6 Keskustan liikenteestä päätökset ensi keväänä Tampereen keskustan liikenneosayleiskaavasta on tehty ehdotus, jossa on esitetty liikenteen pššverkko sekš ydinkeskustan osalta yksityiskohtaisempia liikenneratkaisuja. Liikenneosayleiskaavassa pyritššn ratkaisemaan kaupungin keskustan liikennekysymyksiš siten, ettš sujuva liikennšinti kaikilla liikennemuodoilla on mahdollista myšs tulevaisuudessa kaupungin kasvaessa. Liikenneosayleiskaavaehdotuksessa mššritellššn keskustan kehš, jonka kautta pššosa keskustan ajoneuvoliikenteestš kulkisi. Ehdotus mahdollistaa isot liikennehankkeet eli pikaraitiotien, RantavŠylŠn tunnelin eli niin sanotun Tampellan pitkšn tunnelin sekš Ratapihankadun rakentamisen Kekkosentiehen saakka. Isojen, yhteistyštš vaativien hankkeiden toteuttaminen edellyttšš erillisiš pšštšksiš. Liikenneosayleiskaavan tavoitteita ovat keskustan vetovoiman kehittšmisen lisšksi keskustan kšytšn helppous, sen liiketoiminnan tukeminen, viihtyvyyden lisššminen ja turvallisuuden parantaminen. Muita yleistavoitteita ovat kaupunkiseudun všestšnkasvuun varautuminen sekš liikenteen ympšristšhaittojen všhentšminen. HŠmeenkatu sšilyisi nykyisellššn joukkoliikennepainotteisena katuna. Maanalainen pysškšinti lisššntyisi olennaisesti, kadunvarsipysškšinti všhenisi hieman. PyšrŠliikenne kulkisi pššosin omilla všylillššn, keskustan kevyen liikenteen kehittšmissuunnitelman mukaisesti. Tammerkosken yli veisi neljš uutta kevyen liikenteen siltaa. Tuomiokirkonkatu on muuttumassa HŠmeenkadun etelšpuolelta korttelin verran kšvelykaduksi jo voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Uudet, kšvelypainotteiset kadut vahvistaisivat jalankulun asemaa keskustan vahvojen kauppa-alueiden všlillš. Osayleiskaavaehdotus on kaupunkilaisten nšhtšvillš saakka. Liikenneosayleiskaava on tarkoitus saada kaupunginvaltuuston pšštettšvšksi ensi kevššn aikana. Ratinanniemeen Pyhäjärven rantamaisemaan nousee tulevaisuudessa uusi asuinalue. Ratinanniemen etelärannasta laadukas asuin- ja virkistysalue Ratinanniemen eteläranta saa uuden ilmeen, kun alueen suunnitelmat etenevät kaavaluonnoksesta vähitellen toteutukseen. Ratinanrannan promenadi on osa kevyen liikenteen reittiš kaupungin ytimestš PyhŠjŠrven rantaan. Sen lšnsipššssš on Ratinannokka ja idšssš laajempi Hšyrynpuisto mahdollisesti leikkipaikkoineen. Rantamaisemaan on tulossa kaupunkilaisten kotisatamana toimiva venesatama, johon mahtuu myšs viranomaisten tarvitsemia venepaikkoja. PyhŠjŠrven rannan tuntumaan nousee uusi asuinalue, jonka neljš korttelipihapiiriš muodostavat Tampereen valtatien suuntaan melulta suojaavan rakenteen. Asuntojen kerrosluku on valtatien puolella enimmillššn kymmenen, talot madaltuvat kohti rantaa viisikerroksisiksi. Kortteleissa on etelššn avautuvat sisšpihat. Liikennšinti Tampereen valtatielle sujuu uuden Voimakadun kautta. Tontinluovutuskilpailulla laadukasta rakentamista Ratinanniemen asuntokortteleiden rakentamisesta aiotaan jšrjestšš tontinluovutuskilpailu, jolla halutaan saada arvokkaalle paikalle kaupungin keskustaan mahdollisimman laadukkaita rakennuksia. Luovutuskilpailun voittajat saavat yhden pihapiirin rakennettavakseen. Voittajilta edellytetššn totuttamiskelpoinen suunnitelma, jonka mukaan asunnot on rakennettava. Alueen toteutus on alkamassa lšntisestš osasta, jossa on kolme asuintalojen pihapiiriš. NŠillŠ kaikilla voi olla oma rakentajansa tontinluovutuskilpailun perusteella. Samalla rakennetaan Voimakatu ja Ratinannokan puisto. Kaikkien osien toteuttaminen edellyttšš vielš joidenkin yksityiskohtien ratkaisemista, asemakaavan voimaantuloa ja erilaisia lupamenettelyjš. Ratinan alueesta valmistui kaupunginhallituksen hyvšksymš yleissuunnitelma, jonka pohjalta aluetta asemakaavoitetaan. Yleissuunnitelma taas perustuu Ratinan aatekilpailun jatkotyšsuositukseen ja etelšrannan osalta kilpailun parhaaksi arvioituun ehdotukseen ja sen jatkokehittelyyn. Teksti : Anna-Leea Hyry Erityisprojektilla varmistetaan turvallisen elämän eväitä lapsille Hatanpään-Vihilahden alueella on käynnistetty projekti, jossa kiinnitetään huomiota alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointiin. Sylistä kouluun hankkeen idea on lähtöisin alueen yhteisöiltä ja viranomaisilta ja sen tarkoituksena on parantaa lasten ja vanhempien välistä suhdetta. KŠytŠnnšn toimintaa on jo aloiteltu lisššmšllš pšivškotien yhteistyštš. Kukkapellon ja Tuomikujan pšivškodit vaihtavat sššnnšllisesti kokemuksia ja nškemyksiš lastenhoidon arjesta. LisŠksi projektityšntekijšt testaavat erilaisia ryhmštyšmuotoja. Ð Kukkapellon pšivškodilla toimii KŠsikynkkŠ-ryhmŠ, jossa leikkien, laulujen, yhdessšolon ja vanhemmille annettavien tehtšvien avulla vanhemmat tutustuvat lapseen ja vanhemmuuteen, kertoo projektityšntekijš Sari Luttinen. Ð VauvaryhmŠssŠ puolestaan herštellššn lapsen ja Šidin všlistš vuorovaikutusta ja vahvistetaan Šidin kokemusta ŠitiydestŠ. Kyse ei ole kuitenkaan mistššn mystisestš jutusta, vaan lapsen ja vanhemman suhde muodostuu ihan konkreettisessa kšytšnnšn toiminnassa, jatkaa projektissa Luttisen rinnalla tyšskentelevš Pirjo Sillman. Hankkeessa ei ole unohdettu myšskššn isiš, joille jšrjestetššn erityisiš isšiltoja HatanpŠŠn neuvolassa. Tapahtumissa mietitššn isyyden kokemusta asiaan perehtyneen kouluttajan johdolla Hyväksi havaitut työmuodot laajempaankin käyttöön Sari Luttisen mukaan yksi ryhmštoiminnan etu onkin vanhempien vertaistuki. Tapaamisissa vanhemmat jakavat ajatuksia keskenššn ja voivat saada toisiltaan uusia ideoita. Ð Erilaisten kokeilujen avulla etsimme tyšmuotoa, joka toimisi vanhemmille ja lapsille tarkoitetussa ryhmštoiminnassa. Projektissa on tarkoitus luoda kokonainen toimintamalli, jota voidaan myšhemmin hyšdyntšš muillakin Tampereen alueilla, Luttinen sanoo. Tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu lisšksi koulutuksen jšrjestšminen lapsiperheiden parissa tyšskenteleville viranomaisille sekš lasten ja vanhempien vuorovaikutuksen tukemiseen tarkoitetun kšsikirjan laatiminen. Kirja olisi tarkoitettu erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille. Monet HatanpŠŠn-Vihilahden alueen viranomaiset ovat toivoneet, ettš alueelle perustettaisiin perheiden tapaamispaikka. Mahdollisuuksia tapaamispaikan perustamiseen selvitetššn parhaillaan. Teksti ja kuva: Minna Pajunen Projektityöntekijät Sari Luttinen (vas.) ja Pirjo Sillman kehittelevät Hatanpään-Vihilahden alueelle ryhmätoimintaa, joilla tuetaan vanhempien ja lasten vuorovaikutusta.

7 7 Potilasjonoja puretaan Taysissä ja Hatanpäällä Tampereella varaudutaan purkamaan potilasjonoja ensi vuonna 6 miljoonalla eurolla. Jonojen purku on osa maaliskuun alussa voimaan astuvaa valtakunnallista hoitotakuuta. Purkuaikaa on syyskuun loppuun. Ensi vuoden mššršrahoista suurin osa menee Pirkanmaan sairaanhoitopiirille, jonka jonoissa odottaa hoitoonpššsyš lšhes tamperelaista. Suurimmat paineet ovat tekonivelkirurgiassa sekš silmš-, korva-, nenš- ja kurkkutautien hoidoissa. Kaupungin omaan sairaalaan eli HatanpŠŠn sairaalaan jonottaa noin tuhat kuntalaista. PisimmŠt jonot ovat kirurgian, pšivškirurgian ja ortopedian yksikšihin. Kaupunki tarkistaa jonoissa olevien potilaiden mššršn hoitotakuun tullessa voimaan. Hoitotakuu mššrittelee enimmšisrajat, joiden kuluessa kuntalaisen tulee pššstš hoidon tarpeen arviointiin ja tarpeelliseksi todettuun hoitoon. Hoitotakuulla halutaan lisštš oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta hoitoon pššsyssš, mutta subjektiivisesta oikeudesta ei ole kyse. Potilaalla ei myšskššn ole oikeutta pššstš mihin tahansa haluamaansa hoitoon, vaan hoidon tarpeen arvioi terveydenhuollon ammattilainen. Avoimia kysymyksiš hoitotakuun toteuttamisessa on vielš monia: pystytššnkš julkisilla ja yksityisillš lšškšriasemilla ja sairaaloissa tuottamaan se mššrš palveluja, mitš tarvittaisiin? EntŠ kuinka lisšhenkilškuntaa saadaan palkatuksi? Kuinka paljon palvelujen parantuminen lisšš kysyntšš? Tampereen sosiaali- ja terveystoimessa on hoitotakuun tulemiseen varauduttu mm. kehittšmšllš terveyspalvelujen neuvontaa, laajentamalla omalšškšritoimintaa ja ostamalla yleislšškšripalveluita yksityisiltš lšškšriasemilta. HatanpŠŠn sairaalassa on purettu jonoja normaalin tyšajan ulkopuolella tehtšvillš lisštšillš ja tštš toimintaa jatketaan myšs ensi vuonna. Alla yhteenveto hoitotakuun mukaisista enimmšisajoista ja Tampereen terveydenhuollon vastauksia tulevaan. Vastaajina ovat perusterveydenhoidon ylilšškšri Erkki LehtomŠki ja erikoissairaanhoidon johtava ylilšškšri Jyrki Vainio. Kuntalaisella on oikeus saada yhteys terveyskeskukseen arkipšivisin virka-aikana všlittšmšsti. Ð Terveyspalvelujen neuvonta puh (matkapuhelimitse ) palvelee joka pšivš kello 7-22 terveyden- ja sairaudenhoitoa koskevissa asioissa. KevŠŠllŠ on tarkoitus muuttaa neuvontapalvelu ympšrivuorokautiseksi. Maaliskuun alusta lšhtien kaikkien lšškšriasemien ajanvarausta aiotaan keskittšš terveyspalvelujen neuvontaan, jossa sairaanhoitaja tarpeen mukaan varaa ajan soittajan omalšškšrille. Terveyspalvelujen neuvonta on ensisijainen soittopaikka silloin, kun kyse on uusista oireista, joissa tutkimuksen ja hoidon tarpeen arviointi vaatii terveydenhuollon ammattilaisen apua. EtukŠteen sovittuja kontrolliaikoja tilataan lšškšriasemien toimistosta. Kuntalaisella on oikeus pššstš kiireettšmšn hoidon arviointiin perusterveydenhuollossa kolmessa arkipšivšssš yhteydenotosta ja tarpeelliseksi todettuun hoitoon kolmessa kuukaudessa. Ð Puhelinneuvonta on riittšvš apu monelle soittajalle. MikŠli puhelimessa arvioidaan, ettš potilas tarvitsee ajan lšškšrin vastaanotolle, aika annetaan saman tien. MikŠli tarpeen arviointia ei voida puhelimessa tehdš, ohjataan potilas oman lšškšriaseman sairaanhoitajan vastaanotolle. Tarpeen ja kiireellisyyden mukaan annetaan aika lšškšrille joko kaupungin omalta lšškšriasemalta tai ostopalveluna yksityiseltš lšškšriasemalta. Kuntalaisen hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitš, kun lšhete on saapunut toimintayksikkššn. Kuntalaisella on oikeus pššstš tarpeelliseksi todettuun hoitoon kuudessa kuukaudessa tarpeen arvioimisesta. Ð Hoitoon pššsyn kriteeristšš laaditaan parhaillaan. Kun valtakunnallinen ohjeistus sairauksien pisteytyksestš on valmistunut, pystytššn arvioimaan jonojen purun kesto. Hoitotakuun uskotaan lisššvšn huomattavasti myšs HatanpŠŠn sairaalassa annettavan erikoissairaanhoidon kysyntšš, jolloin joudutaan palkkaamaan lisšš henkilšstšš ja lisššmššn palvelujen ostoa. Teksti: Tuula Ala-Honkola Kuva: Merja Ojala Tampereella hoitotakuuseen varaudutaan kehittämällä neuvontaa, laajentamalla omalääkäritoimintaa sekä ostamalla yleislääkäripalveluita yksityisiltä lääkäriasemilta. Hoitoonpääsyn pisimmät jonot ovat kirurgiassa. Tampereen kaupungin mielenterveyskeskus tekee entistš tiiviimpšš yhteistyštš kaupungin lšškšriasemien kanssa, jotta maaliskuussa voimaan astuvan hoitotakuun velvoitteista selvittšisiin. Yhteistyš on kšytšnnšssš merkinnyt mm. tyšnjaon tšsmentšmistš ja priorisointiohjelman laatimista. Ð LŠhtškohtana on palveluketjun toimivuus, tiivistšš mielenterveyskeskuksen ylilšškšri Eila Heikkinen. Palveluketjulla hšn tarkoittaa sitš, ettš yhš useampi taho ottaa vastuuta mielenterveyspotilaista. OmalŠŠkŠri tietšš omat mahdollisuutensa ja erikoissairaanhoito on selvillš omista vastuistaan mielenterveyspotilaiden hoidossa. Mielenterveyskeskus on saanut tšytettyš avoinna olleita psykiatrien vakansseja, joten sieltš pystytššn antamaan konsultaatioapua sekš lšškšriasemille ettš sairaaloihin. Mielenterveyskeskuksessa kannetaan huolta erityisesti nuorista tamperelaisista, joiden psyykkinen oireilu tuntuu jatkuvasti lisššntyvšn. HeitŠ varten on perusteilla toinen nuorisopsykiatrinen tyštiimi, joka pureutuu 13 Ð17-vuotiaiden auttamiseen. Mielenterveyspotilasta autetaan yhteistyössä Uutta työnjakoa hammashoidossa Hammashuoltaja tarkastaa lapsen hampaat Tamperelaisten nuorten ja lasten hampaita tarkastaa entistä useammin hammashuoltaja hammaslääkärin sijasta. Ð Kyse on tyšnjaon selkeyttšmisestš, sanoo johtava ylihammaslšškšri Eeva Torppa-Saarinen. Hammashuoltaja tekee suun terveystarkastuksen ja hammaslšškšri keskittyy sairauksien diagnostiikkaan ja hampaiden paikkauksiin. Vanhempien ei siis tarvitse ihmetellš, vaikka nykyššn lapset ja nuoret kutsutaan hammastarkastuksiin hammashuoltajan luo. TarkastusvŠli katsotaan tapauskohtaisesti. Hammashuoltaja eli suuhygienisti on saanut terveydenhoitajan koulutusta vastaavan opin ammattikorkeakoulussa ja hšn ohjaa tarvittaessa potilaan jatkohoitoon hammaslšškšrille. Tampereella on uudenlaista tyšnjakoa toteutettu kevššstš lšhtien ja se on toiminut hyvin. Myšs aikuisten hammashoidossa on tarkoitus siirtšš ennalta ehkšisevšš tyštš hammaslšškšreiltš hammashuoltajille ja hammashoitajille, jotta hammashuollon jonoista yhš useampi kuntalainen saadaan hoitoon. Jonossa on noin tamperelaista, ja kysyntš kunnalliseen hammashoitoon saattaa kasvaa maaliskuussa voimaan astuvan hoitotakuun myštš. Hammashuoltaja tekee ennaltaehkäisevää työtä ja ohjaa potilaan tarvittaessa jatkohoitoon hammaslääkärille. Valtakunnallisesta hammaslšškšripulasta johtuen Tampereella on edelleen tšyttšmšttš hammaslšškšrin toimia. Kaupunki olisi halukas ostamaan lisšš palveluja myšs yksityisiltš hammaslšškšreitš, mutta lisštarjontaa ei juuri nyt ole. Kaupungin hammashuollon ajanvaraus siirtyy ensi vuoden alussa nykyisestš kolmesta erillisestš numerosta yhteen keskitettyyn ajanvarausnumeroon, joka on TŠhŠn numeroon soitettaessa puhelu ohjautuu vapaana olevalle ajanvaraajalle. Ajanvarauksen yhteydessš tehdššn suun terveyteen liittyvš haastattelu, jonka mukaan mššritellššn hoitoon pššsyn kiireellisyys. KiireellistŠ hoitoa tarvitsevat ohjataan pšivystšvšlle hammaslšškšrille ja ei-kiireelliset potilaat asetetaan hoitojonoon. Jonossa oleville lšhetetššn myšhemmin hoitoaika vastaanotolle. Teksti: Tuula Ala-Honkola Kuva: Merja Ojala

8 8 Langaton Vuores tarjoaa asukkaille uusia palveluita Tampereen teknillisen yliopiston digitaali- ja tietokonetekniikan laitoksella kehitetššn yhteistyšssš Tampereen kaupungin kanssa langattomia palveluita Vuorekseen. Uudet palvelut helpottavat asumista, parantavat asukkaiden turvallisuutta ja tiedonsaantia. LisŠksi ne tarjoavat vuoreslaisille uusia kanavia vaikuttaa asuinympšristššnsš ja synnyttšš paikallista yhteisšllisyyttš. Vuorekseen kehitettšvšn kotikatupalvelimen avulla asukkaat ja yhteisšt voivat itse suunnitella ja ottaa kšyttššn uusia palveluita. Ð Kotikatupalvelin seuraa automaattisesti mššriteltyjš tietoja ja informoi itsenšisesti kšyttšjšš tiettyjen ehtojen tšyttyessš. LisŠksi se yhdistšš jo olemassa olevia tietoja ja tarjoaa ne mššršttyjen yhteisšjen kšyttššn. Esimerkiksi taloyhtiš voi jatkossa saada yhtiškokoukseen tarvitsemansa tiedot kotikatupalvelimen kautta, projektipššllikkš Marko HŠnnikŠinen kertoo. Kotikatupalvelimeen kehitetššn myšs uusia langattomia palveluita. NiitŠ ovat esimerkiksi sšhkšinen ilmoitustaulu kodeille ja taloyhtišlle, ŠŠnestŠminen, sšhkšn- ja vedenkulutuksen seuranta, ilmastoinnin sšštš, erilaiset tilastotiedot, ostoslistan tilaaminen kotikatupalvelimelta kšnnykšllš, lasten paikannus sekš koulun ja kodin všlinen kommunikointi. Asukas voi hyšdyntšš palveluita esimerkiksi tietokoneen, kauko-ohjaimen, taskutietokoneen tai matkapuhelimen avulla. Palvelut rakennetaan niin, ettei niiden kšyttš kuormita ja stressaa asukkaita. Kun kotikatupalvelin verkkoineen ja palveluineen on valmis, palvelinta ja palveluita testataan kšytšnnšssš. Testauksen aikana tutkitaan palvelimen toteuttamiskelpoisuutta, toimivuutta ja kšytettšvyyttš. Projektissa selvitetššn, kuinka tulevaisuuden langattomat verkkoteknologiat toimivat kotikatupalvelimessa. Tutkimushankkeen ensimmšinen vaihe pššttyy joulukuussa Langattomasta Vuoreksesta saa lisätietoja osoitteesta: Vuores rakentuu Marras-joulukuu 2004: Ympäristöministeriö vahvistaa Vuoreksen osayleiskaavan. 8. joulukuuta 2004: Vuoreksen arkkitehtikilpailun toisen vaiheen tulokset julkistetaan. Vuosina : Vuoreksen keskustan jatkosuunnittelu. Vuosina : Mäyränmäen 800 asukkaan asuntoalue rakennetaan. Vuosina : Lahdespohjan työpaikan työpaikka-alue rakennetaan. Vuonna 2006: Keskustan rakentaminen alkaa. Vuonna : Särkijärven silta rakennetaan. Kotihoidon tiimityöskentelystä etua asiakkaalle ja työntekijöille ItŠmeri-instituutti perustettiin vuonna 1994 Neuvostoliiton hajottua ja Baltian maiden itsenšistyttyš edistšmššn ItŠmeren alueen valtioiden yhteistyštš. Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan tuore EU-jŠsenyys on johtaja Esa Kokkosen mukaan lisšnnyt entisestššn kiinnostusta nšitš maita kohtaan. Ð Ne nšhdššn yhš yhtenevšisempšnš toiminta- ja kasvavana markkina-alueena, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia, Kokkonen kertoo. Instituutti tšhtšš suomalaisyritysten viennin kasvuun, mutta taloudelliset intressit eivšt ole ainoa lšhtškohta. YhtŠ tšrkeitš ovat myšs kulttuuri- ja tutkimusyhteistyš, jotka toki nekin voivat toimia všylšnš kaupallisille hankkeille. Esimerkiksi ympšristšinvestointien, -hallinnon ja -koulutuksen kehittšminen on avannut suomalaisille alan osaajille hyviš kanavia. Instituutti on verkosto-organisaatio, joka kokoaa yhteen asiantuntijoita ja vaikuttajia korkeakouluista, paikallis- ja valtionhallinnosta, yrityksistš ja kansalaisjšrjestšistš. Pieni laitos on lyhyessš ajassa saavuttanut merkittšvšn roolin suomalaisten osallistumisessa lšhialueyhteistyšhšn, Baltian maiden ja Puolan lisšksi erityisesti luoteis-venšjšllš. Ð KyllŠ minusta on mukavaa, kun ovesta tulee tuttuja kasvoja. MielestŠni kotihoito toimii ihan hyvin. KiitettŠvŠn arvosanan antaisin, jos kouluasteikolla pitšisi arvioida. NŠin juttelee Sirkka Tidstršm, jonka luona kotihoidon tyšntekijšt kšyvšt joka pšivš. EntistŠ tyytyvšisemmšt kotihoidon asiakkaat ovatkin yksi konkreettinen osoitus Tampereen kaupungin kotihoidon tyšntekijšiden tiimikoulutuksen tuloksista. Tiimikoulutus aloitettiin kolme vuotta sitten ja nyt kaikki noin 500 tyšntekijšš ovat kšyneet koulutuksen. Tiimikoulutuksen perusideana oli ettš pššllekkšisiš ja peršttšisiš kšyntejš asiakkaan luona všhennetššn. Samalla parannetaan asiakkaan kotona olemisen laatua. Aiemmin asiakkaan luona saattoi kšydš pšivšn aikana esimerkiksi kodinhoitaja ja terveydenhoitaja perškkšin. Nyt kotihoidon tyšntekijš voi tarpeen mukaan tehdš sekš kotisairaanhoidon ettš kotipalvelun tehtšvšt samalla kšynnillš. Suurin osa kotihoidon tyšntekijšistš on koulutukseltaan lšhihoitajia. Joukkoon mahtuu myšs terveydenhoitajia, kodinhoitajia ja kotiavustajia. Kotihoidon tarkoituksena on hoitaa ja tukea ihmisiš kokonaisvaltaisesti niin, ettš he voivat asua mahdollisimman pitkššn kotonaan. Tiimityöskentely lisää avoimuutta ja joustavuutta Ð Tiimikoulutuksen hyštynš tyšntekijšn kannalta on, ettš luodaan yhtenšinen tyšporukka, joka nivoutuu yhteen ja sitoutuu tekemššn tyštš yhteisten periaatteiden mukaan. Kaikilla kotihoidon tyšntekijšillš on samat valmiudet tehdš tyštš. Avoimuus ja joustavuus ovat uudessa toimintatavassa erityisen tšrkeitš, sanoo Huikkaan tiimissš tyšskentelevš lšhihoitaja Terttu Palonen, joka osallistui tiimikoulutukseen ensimmšisten joukossa. Kaikki uuden toimintamallin hyšdyt kšytšnnšn tyšssš nškyvšt vasta ajan kuluessa. Terttu Palosen mielestš tiimityšskentely toimii todella hienosti, jos tyšntekijšt vain sitoutuvat siihen. Ð Tiimin muodostuminen ei tapahdu hetkessš, sen syntyminen voi kestšš vuosiakin. Tyšntekijšiden vaihtuvuus ja tiimin koko vaikuttavat siihen, miten henkilšstšsuhteet kehittyvšt. Teksti: Minna Pajunen Kuva: Ari JŠrvelŠ Itämeri-instituutti rakentaa yhteyksiä Itämeren alueen valtioiden välille Pieni laitos, iso rooli Monen alan asiantuntemusta Instituutti toteuttaa erilaisia projekteja ja hankkeita, jotka kattavat yhteiskunnan koulutuksesta talouteen. Se toimii keskustelufoorumina, ratkaisujen etsijšnš ItŠmeren alueen ajankohtaisissa kysymyksissš; tiedon kerššjšnš, jakajana ja julkaisijana. Ð Vahvuutemme ovat riippumattomuus ja sitoutumattomuus. Emme tavoittele toiminnallamme voittoa, projektipššllikkš Minna HanhijŠrvi luonnehtii. Instituuttia yllšpitšš Tampereen kaupungin perustama sšštiš. Sen hallitukseen kuuluu muun muassa kaupungin, korkeakoulujen, ulkoministerišn, kauppa- ja teollisuusministerišn sekš yritysten edustajia. Vaikka kyseessš onkin valtakunnallinen organisaatio, se tuo erityistš lisšarvoa Tampereelle ja tamperelaisyrityksille. Tyš on vauhdittanut merkittšvšsti paikallisen osaamisen vientiš ItŠmeren alueelle. Matkailutalossa sijaitsevissa toimitiloissa tyšskentelee kahden vakituisen tyšntekijšn lisšksi projekteittain palkattavia tyšntekijšitš. Lähihoitaja Henna Entonen laittaa Sirkka Tidströmille silmätippoja. Kaikki kotihoidon palvelut voidaan nyt tehdä yhdellä käynnillä asiakkaan luona. Itämeri-instituutin johtaja Esa Kokkonen, projektipäällikkö Minna Hanhijärvi ja projektiassistentti Johanna Pollari lujittavat suomalaisten yhteistyötä Baltian maiden, Puolan ja Venäjän kanssa. Ympäristöhankkeet ovat keskeisiä YmpŠristšnsuojelu on alusta asti kuulunut keskeisesti instituutin ohjelmaan. Parhaillaan se koordinoi Tampereen kaupungin kanssa suomalais-venšlšistš hanketta ilmanlaadun hallintajšrjestelmien kehittšmiseksi Pietarissa. Asiantuntijat ja viranomaiset selvittšvšt kaupunkien ja yritysten všlisiš yhteistyšmalleja ilmanlaadun parantamiseksi ja valvonnan kulujen jakamiseksi. Liettuassa ItŠmeri-instituutti on toteuttanut yritysten ympšristšhallintajšrjestelmien kehittšmishankkeita yhdessš tamperelaisten asiantuntijoiden kanssa. Puolassa on edistetty Pirkanmaan ja Puolan rannikkoalueiden všlistš ympšristšyhteistyštš. Ð Hallinnoimme lisšksi ympšristšyritysten vientirengasta Puolaan. Se tarjoaa aidon synenergian ansiosta hyvšt mahdollisuudet pienille yrityksille pššstš siellš markkinoille. Yrityksille on palkattu yhteinen vientipššllikkš Puolassa, jonka talous kasvaa jšlleen hyvin, Kokkonen kertoo. Ð Puolassa on paljon mahdollisuuksia, mutta maa ei ole ulkomaalaiselle helppo. Liiketoimintakulttuuri pitšš tuntea hyvin, ennen kuin sinne lšhtee. PitŠŠ tietšš mistš oikeat kumppanit lšytyvšt ja kenen kanssa neuvotella; ei všlttšmšttš vain yritysten edustajien vaan myšs paikallisten viranomaisten kanssa, projektiassistentti Johanna Pollari sanoo. Ð Yhteistyšverkostomme on meille vahvuus eurooppalaisissa projekteissa. Monet tietšvšt, ettš kauttamme on mahdollista saada partnereita uusista EU-maista, Kokkonen toteaa. Ð Yksin on vaikea pššstš vieraille markkinoille. MeidŠn tehtšvšmme on madaltaa esteitš. Hankkeemme avaavat suoria kontakteja, HanhijŠrvi lisšš. It-yhteistyötä Pietarin kanssa Informaatioteknologian ja tietoyhteiskunnan kehittšminen ovat instituutin toinen tšrkeš tyškenttš. Se koordinoi nyt hanketta, joka vie etampere-mallia Pietariin. Se on samalla hyvš esimerkki sillanrakentajan roolista EU-yhteistyšssŠ itššn. Ð VenŠjŠ-yhteistyštŠ on tehty kaksi vuotta, ja alku on ollut lupaava. SiinŠ on pššsty nopeasti konkreettiselle tasolle, Kokkonen tšsmentšš. Ð Kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen ja Pietarin silloinen kuvernššri V.A. Jakovlev allekirjoittivat vuonna 2002 yhteistyšpšytškirjan, jossa sovittiin tietoyhteiskuntahankkeiden kehittšmisestš. Yhteistyš hyšdyttšš molempia osapuolia. Pietarilaisissa yliopistoissa on huippuvahvaa osaamista, johon suomalaiset pššsevšt osallisiksi. ItŠmeren alue kokonaisuudessaan on yksi Euroopan johtavia informaatioteknologian kasvukeskittymiš. etampere-mallia on tarkoitus soveltaa Pietarissa mm. metrošlykorttiin. Samalla kortilla voisi hankkia tiettyjš lapsiperheiden sosiaalipalveluja. Myšs Liettuan Kaunas on luonut etamperetta vastaavan tietoyhteiskuntaohjelman. ItŠmeri-instituutti on koordinoinut tštškin EU-hanketta. Ð Yksi toimintamuotomme on kansainvšlisen projektinhallinnan koulutus- ja evaluointipalvelut. JŠrjestŠmme projektinhallinnan koulutusohjelmia, Kokkonen kertoo. Ð Olemme avoimia kaikille ehdotuksille mitš tulee ItŠmeriyhteistyšhšn. Jalostamme ideoita, autamme lšytšmššn partnereita ja rahoitusta, ja voimme kenties auttaa isompienkin hankkeiden jšrjestymisessš, hšn lupaa. Teksti: Jaana KalliomŠki Kuva: Ari JŠrvelŠ

9 9 Kansainvälisyyttä kouluissa Tampereella voi kirjoittaa ylioppilaaksi englanniksi tai käydä peruskoulun ranskaksi. Amurin koulun englanninkieliset luokat, Aleksanterin koulun ranskankielinen opetus ja Tampereen lyseon lukion IB- ja Eurooppa-linjat ovat esimerkkejä kansainvälistyvästä koulutuksesta. International Baccalaureate eli IB-linja on yksi Suomen 13 lukion vastaavasta englanninkielisestš tutkinnosta. KansainvŠlisen organisaation puitteissa lukiolaiset etenevšt oman opetussuunnitelman mukaan ja kirjoittavat ylioppilaaksi englanniksi. Tuija Laurila toimii Tampereen lyseon lukion IB-koordinaattorina. EnglanninkielisellŠ linjalla pidetššn kaikki oppitunnit englanniksi Ð Šidinkielen opintoja luonnollisesti lukuun ottamatta. Ð EnsimmŠiset abituerientit saivat tššltš diplomin vuonna 1995, kertoo kymmenen vuotta lukiossa opettanut Tuija Laurila. IB-linja oli ennen koordinaattorin tyštškin hšnelle tuttu, sillš hšn opetti siellš Englantia leikkiiästä alkaen Ð Suurin osa lapsista on aloittanut jo 3-vuotiaana englanninkielisen leikkikoulun, muilla voi olla taustana ulkomaalaisuus tai vanhempien kiinnostus lapsen kielitaidon kehittšmiseen, sanoo luokanopettaja PŠivi Wheeler Amurin koulun englanninkielisestš opetuksesta. Amurin koulun englanninkielisen opetuksen koululaiset rakensivat kotikaupunkinsa taloista pienoismalleja. Karoliina esittelee omaa Tampere-taloaan. muun muassa taloustiedettš. Ð IB-linjat opinnot ovat rakenteeltaan erilaisia kuin tavallisen lukion: kuudesta aineryhmšstš valitaan kustakin yksi, sen lisšksi on CAS Ðohjelmat eli luovia aineita. Kaikille pakollisena oppiaineena on tiedon teoria. Oppilaat kirjoittavat lukion aikana myšs sanan opinnšytteen englanniksi, Laurila kertoo. Aineryhmiin kuuluvat luonnontieteet, ihmistieteet, matematiikka, Šidinkieli, vieras kieli ja vapaavalintainen aine. Luoviin Amurin koulussa englanninkielistš opetusta on annettu 14 vuoden ajan. Kouluun tullessa lapsille tehdššn kielitaitotesti, jolla varmistetaan tietyntasoinen passiivinen sanavarasto. MikŠli joku lapsista ei uutuuden tai ujouden takia heti suolla solkenaan englantia, luokkakaverit auttavat ja ovat tukena. Ð Opetus tapahtuu englanniksi, ŠidinkieltŠ opiskellaan viisi tuntia viikossa, PŠivi Wheeler kertoo. PŠivin pikkuoppilaat puursivat viime lukuvuonna My Tampere Ðprojektin kanssa. Opettaja sai idean laajentaa oppilaiden historiantietoutta kotiseutuun tutustumalla: lapset kirjoittivat, kuvasivat ja maalasivat Tampereen tunnettuja paikkoja ja valmistivat sen jšlkeen rakennuksista pienoismallit. Pienoismallit olivat esillš Educa-messuilla HelsingissŠ. Ð MeillŠ on paljon kansainvšlistš toimintaa koulussa, ja oma haaveeni on pššstš oppilaiden kanssa joskus James Finlaysonin synnyinseuduille Skotlannin New Lanarkiin. SiellŠkin on entinen puuvillatehdas kosken rannalla, PŠivi Wheeler sanoo. aineisiin lasketaan taiteet ja liikunta sekš yleishyšdyllinen toiminta yhteisšssš, esimerkiksi Suomen Punaisessa RistissŠ tai kerho-ohjaajana. Kaikki kuusi valittua ainetta myšs kirjoitetaan yo-kevššnš. Ð IB-linjalaiset voivat kirjoittaa myšs itseopiskellun Šidinkielen, esimerkiksi malesian tai persian, sanoo historian lehtori Salla Luukkonen. HŠn pitšš tšrkešnš sitš, ettš kaikille saman englanninkielisen koulutuksen turvaava IB-tutkinto sisšltšš myšs mahdollisuuden Šidinkielen opiskeluun, sillš se Salla Luukkonen ja Tuija Laurila seuraavat IB-lukiolaisten aherrusta. EnsimmŠiset ekaluokkalaiset tepastelivat ranskankieliseen peruskouluun Tampereella vuonna Tampereen kaupungin ja Ranskan suurlšhetystšn sopimuksella sinetšityš koulutaivalta oli edeltšnyt 10 vuotta aiemmin toimintansa aloittanut ranskankielinen leikkikoulu. Ð PŠivŠkoti ja koulu ovat ranskankielisessš opetuksessa yhš tiiviisti yhteistyšssš keskenššn, kertoo kaksikielisen opetuksen sihteeri Outi HŠnninen. PŠivŠkoti-ikŠisten suomenkielen taito testataan koulukypsyyttš varten ja esikoululaisten kehitystš mitataan niin ettš ranskankielinen koulu voidaan huoleti aloittaa Aleksanterin koulussa. Opetus etenee koulun opetussuunnitelman mukaisesti Tampereen kaupungin ja Ranskan suurlšhetystšn alaisen kulttuurikeskuksen yhteistyšnš. Ð Koulun ajatuksena on kehittšš lapsista kaksikielisiš. Koululaiset pystyvšt nšin kommunikoimaan eurooppalaisina paremmin ja luomaan ystšvyys-, ammatti- ja kulttuurisuhteita, sanoo ranskankielisen opetuksen vastuuhenkilšnš toimiva opettaja Jean-Michel Casini. EnsimmŠinen ÓkierrosÓ ranskankielistš opetusta Tampereella on nyt tšynnš, sillš ensimmšiset koulun oppilaat kšyvšt nyt Pyynikin koulun 9. luokkaa. Ranskankielisen opetuksen kehittšmisideana voisi olla vaikkapa tamperelaislasten suorittama kielikoe, mikš voitaisiin nivoa yhdeksi tieksi opintoihin ranskalaisissa yliopistoissa. Ð Joka tapauksessa ranskankielinen luo oppilaille oman kulttuuritaustan. Vuosittain noin 25 oppilaan joukossa on myšs kaukaa tulleita. Euroopan ovet auki Lyseon lukiossa voi opiskella myšs Eurooppa-linjalla, jonka opetussuunnitelmassa on tavallista lukiota enemmšn yhteiskuntaoppia, kieltš ja tutkivia menetelmiš. Kolmen vuoden aikana linjalaiset tutkivat jotakin teemaa všhitellen nškškulmaa laajentaen. Bonjour! Mansesta Ð Lukiolaiset ovat perehtyneet nyt nuorten syrjšytymisen ehkšisyyn ensin Tampereella, sitten laajemmin Suomessa ja verranneet Suomen ja Ruotsin tilannetta sekš kolmantena vuonna keskittyneet Euroopan unionin toimintaan nuorten syrjšytymisen ehkšisemiseksi, kertoo Eurooppalinjalla opettava Pirkkoliisa Uusihaaro. Matkat, pššttšjien haastattelut ja yhteistyš Tampereen yliopiston kanssa ovat niinikššn Eurooppa-linjan ÓerikoisuuksiaÓ. Oppilaat opiskelevat jo lukioaikanaan yliopistossa joitakin kursseja tai opintokokonaisuuksia. Tekstit ja kuvat : Taina Repo opetus parantaa lasten mahdollisuuksia jatko-opintoja ajatellen nykyisellškin mallilla. Esimerkiksi neljšnnen ja viidennen luokan taitteessa tehtšvš kouluvaihto lšhentšš oppilaita ranskalaiseen kulttuuriin, sanoo opettaja Jean-Michel Casini. Casini korostaakin kulttuurin merkitystš kaikessa opetuksessa ja pitšš muun muassa musiikkia hyvšnš všylšnš tutustua sekš kulttuuriin ettš ranskan kieleen. Ð Koululaisten suosikkeihin kuuluvat luonnollisesti ranskankieliset sarjakuvat, ja isompien kanssa on kšyty katsomassa ranskankielisiš elokuvia. Ð Aleksanterin koulun ranskankieliseen opetukseen osallistuu tšllš hetkellš 123 esi- ja peruskoululaista koulun 412 oppilaasta, kertoo Aleksanterin koulun rehtori Ari Lavikko. Pyynikin koulussa 7Ð9 luokilla ranskaksi opiskelee 47 oppilasta. RanskankielisessŠ leikkikoulussa on tšllš hetkellš 31 lasta. Ranskaa puhuu maailmassa noin 260 miljoonaa ihmistä koulumme ansiosta yhä useampi tamperelainenkin ymmärtää heitä, Jean-Michel Casini sanoo.

10 10 etampere kiihdyttää loppua kohden Viisivuotinen etampere -tietoyhteiskuntaohjelma lähenee loppuaan. Viimeisenä vuonna panostetaan erityisesti tamperelaisten koulutukseen ja verkkopalvelujen saatavuuteen. Tampereella tehtyjen kyselyjen perusteella monet kaupunkilaiset tarvitsevat yhš koulutusta tietokoneen ja Internetin kšytšssš. Eri tasoisia kursseja jšrjestetššn mm. kirjastojen tietotoreilla, Netti-NyssessŠ, seniorien Mukanetissa ja tyšvšenopistossa. Tampereen yliopiston Mansetori jatkaa kaupunginosatoimintaa. Neuvontaa ja koulutusta varten on viritteillš myšs uusi etupa, tukipalvelu, joka toimisi Ahjolan yhteydessš. Maksuttomia nettipisteitš lisštššn eri puolille kaupunkia. etampere-hankkeen nšyttšvšksi loppuhuipentumaksi on valmisteilla uuden Internet-bussin rakentaminen suuren suosion saaneen Netti-Nyssen tyšn jatkajaksi. etampere-ohjelman taloudelliset tavoitteet nšyttšvšt toteutuvan hyvin. Elinkeinojohtaja Harri Airaksinen on erityisen tyytyvšinen siihen, ettš yritysten mššrš ja yritysrahoituksen osuus on kasvanut kaiken aikaa ohjelman vanhetessa. Ð Nyt etampereella on yli 200 yritystš yhteistyškumppaneina, ja projektien rahoituksesta yli kolmannes tulee elinkeinoelšmšltš. NŠin ohjelma luo hyvin pohjaa pysyvšlle tietoyhteiskunnan kehittšmiselle, joka ei ole vain viiden vuoden mittainen projekti eikš vain julkisen vallan investointi, vaan tuottavaa ja kaikkia hyšdyttšvšš arkipšivšn toimintaa, Airaksinen sanoo. Myšs kaupungin omassa toiminnassa tietoyhteiskunnan soveltaminen on vakiintumassa: sšhkšisiš palveluja varten on ensi vuoden talousarviossa omat mššršrahat samoin kuin toiminnanohjausjšrjestelmšn hankintaan. etampere-ohjelma on myšs synnyttšnyt merkittšvšn mššršn kansainvšlisen tason tutkimusta tamperelaisissa korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Parhaista tuote- ja liikeideoista on kiihdytetty uusia yrityksiš jopa kansainvšlisille markkinoille. EU-projektien ohella kansainvšlistš yhteystyštš tehdššn monissa verkostoissa ja muun muassa Pietarin kaupungin kanssa. Kuntalaisten koulutus ja maksuton Internetin käyttö ovat ensi vuonna painopisteinä. etampere-ohjelman lopuksi käynnistetään myös uuden Netti-Nyssen rakentaminen. Kuva: Ari Järvelä Joulun kauneinta musiikkia Intiaaneja Vapriikissa Joulutunnelmaan virittymiseltš ei voi všlttyš Tampere Filharmonian joulukonserteissa. 9. ja Tampere-talossa orkesteri luo viimevuotiseen tapaan tunnelmallisen illan joulun kauneimmasta musiikista. Heikki Liimola johtaa konsertin, ja solisteina laulavat sopraano Pia Freund, tenori Petrus Schroderus ja Tampereen Filharmoninen Kuoro. Tampere Pia Freund Filharmonia lupaa myšs, ettei arki ala vielš joulun mentyš. Vuosi 2005 on orkesterin 75-vuotisjuhlaa, jota vietetššn eri tavoin seuraavaan jouluun saakka. KevŠŠn konserttiohjelmaan voi tutustua Tampere Filharmonian nettisivuilla osoitteessa Raatihuoneella ylimääräiset avoimet ovet Tamperelaisilla on mahdollisuus tutustua raatihuoneeseen kolmena eri pšivšnš tammikuussa. Raatihuone on kaupunkilaisten toivomuksesta auki yleisšlle 14. ja 17. tammikuuta kello ja 18.tammikuuta kello Edellisen kerran raatihuoneeseen oli mahdollisuus tutustua Tampereen pšivšn juhlinnan yhteydessš. Raatihuoneen suuren suosion vuoksi kaikki halukkaat eivšt kuitenkaan silloin ehtineet tutustua remontoituun rakennukseen. ORINOCO Amazonian intiaanikulttuureita Venezuelasta Vapriikissa Orinoco on maailman kolmanneksi vuolain virta. Se jakaa Venezuelan kahtia: asuttuun pohjoiseen ja luonnontilaiseen etelššn. Orinoco sivujokineen on Amazonian liikenteen valtavšylš.venezuelan intiaanivšestš on Latinalaisen Amerikan harvalukuisin. Pienet kansat elšvšt hajallaan metsšstšen, kalastaen ja maata viljellen kaukana keskuksista. Vapriikissa esillš oleva CisnerossŠŠtišn omistama Orinoco-kokoelma tuo nšmš všhšn tunnetut intiaanikulttuurit ensimmšistš kertaa suomalaisten nšhtšville. NŠyttely esittelee teknologiaa, uskomus- ja sukupuolijšrjestelmiš, tyštš ja arkea. Mukana on arkipšivšn kšyttšesineitš, vaatteita, aseita ja sekš upeita koruja ja samanistisia rituaaliesineitš. Venezuelan intiaanikulttuureissa kiteytyy kysymys pienten kansojen mahdollisuudesta sšilyttšš elšmšnmuotonsa ja elinympšristšnsš. Sademetsien sšilyminen on niin hiwi-intiaanien kuin koko maapallon elinehto. NŠyttelyyn liittyy runsaasti Venezuelan intiaanikulttuureita esittelevšš oheisohjelmaa, luentoja, nšytšksiš ja tyšpajoja niin lapsille kuin aikuisille. Ohjelma lšytyy Vapriikin kotisivuilta Museokauppa VinssissŠ on tarjolla hyvš valikoima Venezuelan intiaanien valmistamia koruja ja muita tuotteita. Orinoco Ð Amazonian intiaanikulttuureita Venezuelasta ÐnŠyttely juhlistaa Suomen ja Venezuelan všlisiš diplomaattisuhteita, jotka solmittiin 50 vuotta sitten. NŠyttelyŠ suojelee Tasavallan Presidentti Tarja Halonen. Ye kuanat ovat taitavia purjehtijoita. Matkaa tehdään yhdestä puusta valmistetuilla kanooteilla. Helmiä taidemuseon varastoista Tampereen taidemuseon kokoelmista on koottu laaja nšyttely, jonka teoksista osa on nyt ensimmšistš kertaa yleisšn nšhtšvillš. Kokoelmat kutsuvat Ð helmiš varastojen varjoista esittelee reippaasti ja yllšttšenkin vanhan ja uuden taiteen všlisiš rinnastuksia ja teemoja, jotka toistuvat eri aikakausien taiteessa. NŠyttely on esillš 2. tammikuuta 2005 asti. NŠyttelyssŠ on useita teemoja kuten esim. ihmiskuvaus, maisema, luonto, asetelma, historia, kuolema. Kokonaisuuden erššnlaisen rungon muodostaa Vuoden nuori taiteilija -kokoelman teosten vuoropuhelu vanhemman taiteen kanssa. Nuorta taidetta museon kokoelmiin on hankittu systemaattisesti vuodesta 1985 lšhtien. NŠyttelyn yleisšopastus pidetššn sunnuntaisin klo 15. Senioriopastukset elškelšisille klo 14 museoamanuenssi Marja-Liisa Linder ja klo 14 museonjohtaja Janne Gallen-Kallela-SirŽn. Museo on avoinna ti-su klo 10-18, osoite Puutarhakatu 34, puh , Jorma Gallen-Kallela, Tuonelan joella, 1938, öljy, 140 x 297 cm Kuva: Charles-Brewer-Carías, Fundación Cisneros. Kuva: Jari Kuusenaho

11 11 Sorsapuiston ja Särkänniemen linnut talvehtivat Hatanpäällä Koiranmakkara on lintujen ruokasuosikki Puutarhuri Anita Silen-Viljasen talvinen työpaikka on puistoyksikön lintula Hatanpään sairaalan ja Arboretumin kupeessa. Hoidettavana ovat kaikki Sorsapuiston ja Särkänniemen linnut. Yhteismäärä on noin 200. Anita Silen-Viljasen tyšmaalla puhutaan pšivittšin kymmeniš kieliš, joista hšn ei ymmšrrš juuri mitššn, vaikka onkin tyšskennellyt samassa paikassa jo parisenkymmentš vuotta. Kielitaidottomuuden syynš ei ole lahjattomuus. Kukapa meistš osaisi tšydellisesti Beringin hanhien, ankkojen, mandariinisorsien, valkoposkihanhien, riikinkukkojen, Toulousen hanhien, monenlaisten kanojen ja muiden lintujen kieltš. Ð Aika hyvin olen kuitenkin oppinut tuntemaan linnut ja saavuttanut niiden luottamuksen. Kun tšnne tulee vieraita, linnut reagoivat heti. Syntyy sellainen mekastus, ettei tahdo omaa ŠŠntŠŠn kuulla. Ne jopa nšykkivšt kesštyšntekijšitš takapuolesta ensimmšisinš tyšpšivinš. Anitan tyšnš on lintujen hoito, johon kuuluvat mm. vesien vaihto, siivoaminen ja ruokkiminen. Menuun kuuluvat mm. silakat, pakastettu ruoho, kaura, ohra, kaali ja koiranmakkara, joka on lintujen herkkua. KesŠllŠ Anita tyšskentelee Sorsapuistossa, johon noin puolet linnuista siirretššn taas kevššllš. Ð PŠivystys on tšrkešš, sillš všlillš linnut tappelevat verissš pšin, kun kiistellššn nokkimisjšrjestyksestš. YleensŠ kyse on samanlajisten kukkojen kohtaamisesta. Erirotuiset linnut elšvšt muuten yllšttšvšn sopuisasti. Juonet tehoavat vesilintuihin Anita on lintujen kanssa yksin. Lintulassa kšy muita ihmisiš vain satunnaisesti. Se ei ole avoinna yleisšlle. Ð VielŠ tšllš hetkellš toinen puoli lintulaa on tyhjšnš. Se johtuu siitš, ettš vesilinnut ovat Sorsapuistossa aina siihen asti kun Sorsalampi jšštyy. Nyt tššllš on vain kanalinnut, kertoo linnuista pitkššn vastannut tyšnjohtaja Tapani LahtiperŠ marraskuun alkupšivinš. HŠn siirtyi toisiin tehtšviin kuukausi sitten. Vesilintujen nappaaminen talvisšilššn ei ole mitššn yksinkertaista puuhaa. SiinŠ tarvitaan juonia ja kokemusta. Aina nekššn eivšt auta. Ð Joskus lintuja yritettiin saada soutamalla kiinni. Aseena olivat haavit. Se osoittautui toivottomaksi yritykseksi. Kerran jopa sukelsin pahanpšivšisesti, kun Sorsalammen vasta jšštynyt ohut jšš ei kantanut. SiitŠ on riittšnyt juttua tyškavereiden keskuudessa aina nšihin pšiviin. VŠlillŠ apuna on ollut jopa palolaitos. YhtenŠ vuonna viimeinen vesilintu saatiin HatanpŠŠn lintulaan vasta joulupšivšnš. Ð Nykyisin vesilinnut houkutellaan ruualla maalle, josta ne on helpompi pyydystšš haaveilla. Silti kiinniotto on aina vaativa juttu. Etenkin suurilla linnuilla on valtavat voimat. Muutama vuosi sitten LahtiperŠ oli tuomassa lintulaan uutta riikinkukkoa. Se otettiin liian aikaisin hškistš pois, kun siirtovšline ei mahtunut ovesta sisššn. Lintu tempaisi itsensš irti ja lšhti livohkaan. Ð Se oli hukassa viikon, vaikka tapauksesta kerrottiin jopa lehdissš. VinkkejŠ tuli paljon, mutta useimmat koskivat luonnossa elšviš fasaaneja. Lopulta lintu palasi vapaaehtoisesti lintulan kulmalle, josta se otettiin kiinni. NŠlkŠ kai painoi. Joka vuosi uusia lintuja Tampereen lintukokoelma on hyvšssš hoidossa. Luonnollinen poistuma korvataan uusilla yksilšillš. Uusia lintuja hankitaan vuosittain. YleensŠ kokoelmaa tšydennetššn vuosien saatossa kehittyneen verkoston kautta. Parhaillaan on etsinnšssš uusi joutsenpariskunta, sillš nyt kokoelmissa on vain yksi joutsen, kun toinen osapuoli kuoli ŠskettŠin všhšn yllšttšen. Joutsenet saattavat elšš jopa parikymmentš vuotta, mutta monet kanalinnut kuolevat paljon nuorempina. Joskus lintuja yritettiin saada soutamalla kiinni. Aseena olivat haavit. Se osoittautui toivottomaksi yritykseksi. Tapani Lahtiperä Kun Sorsapuistoa ryhdyttiin ehostamaan 1930-luvulla koko kaupungin vapaaajan keitaaksi, sinne hankittiin myšs eksoottisia lintuja. Paikka olikin vuosikymmeniš erityisesti lapsiperheiden suosima vierailukohde. Sen merkitys kasvoi uudelleen, kun Tampere-talo rakennettiin ja puistoa kunnostettiin. Ð Nyt Sorsapuisto on jonkinlainen Tampereen nšyteikkuna ulkomaisille seminaarivieraille. He ihastelevat lintuja, kertoo Tapani LahtiperŠ. Sorsapuiston lintujen talvehtimispaikka oli pitkššn nykyisen Tampere-talon paikalla sijainneen teurastamolla. VieressŠ toimi aikoinaan myšs Tampereen elšintarha. HatanpŠŠlle linnut siirrettiin syksyllš Anita Silen-Viljanen on nšhnyt Sorsapuistossa myšs ihmisten pahuuden. Etenkin lapsille iloa tuottavia lintuja kiusataan všlillš monin tavoin. Niille syštetššn esimerkiksi koukkuja ja tupakantumppeja. RŠikeimmissŠ tapauksissa lintuja on jopa tapettu. Muutama vuosi sitten uhriksi joutui myskisorsa. Ð TŠllaista elšinršškkšystš ei voi hyvšllš tahdollakaan ymmšrtšš. Onneksi tapaukset ovat sentššn melko harvinaisia. Toisaalta tamperelaiset myšs seuraavat lintujen hoitoa hyvin tarkasti. Puhelinsoittoja tulee tšmšn tšstš. Teksti: Matti Wacklin Kuvat: Ari JŠrvelŠ Nymfipapapukaijat elävät orrella omassa rauhassaan. Anita Silen-Viljanen tuntee hoidokkiensa tarpeet. Koiranmakkara ei ole ainoa herkku. Lintulan kukkojen herruudesta käydään välillä kovia kamppailuja. Tämä yksilö tietää voimansa.

12 12 Koskiklinikan laajennustyömaan katolta avutuvat komeat näkymät. Papereita tutkivat Reino Muurila (vas.), Sami Terhovaara AW-rakennus Oy:stä ja Pasi Vehkaniemi A- rakennuttajista Tuleva korkinmäkeläinen talonomistaja Marko Lahtinen (takana) ei pelkää virkavaltaa, vaikka tarkastusrakennusmestari onkin hänelle lähes uusi tuttavuus. Reino Muurila (oik.) ja rakennesuunnittelija Kalevi Lehtinen ovat katselmuksissa jo veteraaneja. Reino Muurilan päätä ei huimaa, vaikka Koskikeskuksen laajennustyömaan katolla tuulee kovalla voimalla. Katolta avautuu komea näkökulma Tampereen keskeisiin rakennuksiin. Monet niistä ovat Muurilallekin tuttuja jo työn puolesta. Tarkastusrakennusmestari Muurilan tavallinen työpäivä Alan ammattimaistuminen tuntuu ja näkyy työssä Tampereen kaupungin tarkastusrakennusmestari on ehtinyt nšhdš tyšssššn monenlaista paikkaa, tyšmaata ja rakennetta LahdesjŠrven ABC-huoltoasemakeskuksesta Tampereen Teknillisen yliopiston erityistiloihin. Ura on kestšnyt jo lšhes 25 vuotta. Ð EnsimmŠinen tarkastus oli toukokuussa 1985 hervantalaisella omakotityšmaalla. Meno on noista pšivistš muuttunut. Rakentaminen on ammattimaistunut melkoisesti, kertoo kaupungin etelšisiš alueita hoitava Muurila, joka teki ennen virkamieheksi ryhtymistššn uran myšs yksityisellš puolella. Tyšnantaja oli tuolloin Nopan Rakennusliike Oy. Rakennustarkastajan ilmestyminen tyšmaalla sai aikaisemmin aikaan pientš pelonsekaista vipinšš. Lahjomattoman virkamiehen kanssa piti tulla toimeen, jotta tyšt edistyvšt. Koskiklinikan nelišn laajennuksella Muurilan saapuminen noteerataan lšhinnš asioiden etenemistš edistšvšn ja laillisuutta korostavan kollegan vierailuna. Ð TŠmŠ on nykyisin normaalia yhteistyštš, joka on kaikkien etu. MitŠŠn virkamiehen pelkoa ei tarvitse tuntea, korostavat ensi maaliskuun lopulla valmistuvan Koskisairaalan tyšmaan valvoja Pasi Vehkaniemi A-Rakennuttajista ja vastaava tyšnjohtaja Sami Terhovaara AW-rakennus Oy:stŠ. Kello on ennšttšnyt marraskuisena torstaiaamuna yhdeksššn, kun Muurila, Vehkaniemi ja Terhovaara kšyvšt lšpi piirustuksia. Ne ovat tuttuja jo tyšmaan aloituskokouksesta, jossa kaupungin tarkastusrakennusmestari Muurila on ollut mukana. TŠmŠ vuonna 2000 voimaan tulleen maankšyttš- ja rakennuslain edellyttšmš kokous kšy lšpi mm. rakentamiseen liittyvšt suunnitelmat. Kokouksen pšytškirja arkistoidaan muiden rakennuslupa-asiakirjojen yhteyteen. Nyt on kšynnissš rakennusluvassa mššritelty rakennekatselmus, jossa tarkastetaan rakennuksen kantavat rakenteet. TŠllŠ tyšmaalla Muurila kšy vielš ainakin kerran, kun uudistila on valmis. Omakotityömaillakin vain vähän ongelmia Kun Koskiklinikan katselmus on tehty, Reino Muurilan auton nokka suuntaa kohti KorkinmŠkeŠ. SiellŠ tarkastetaan kaksi "Rakentamisen ammattimaistuminen ja standardisoituminen näkyvät myös omakotityömailla. Tietoa on hankittu kiitettävästi. Aina ei ole ollut näin" Rakenteet vastaavat piirrustuksia, vakuuttaa Reino Muurila. Rakennesuunnittelija Kalevi Lehtinen ja uutta kotiaan Tiinukadun varteen rakentava Aino Uusinoka ovat tyytyväisiä. Rakennusmestari Reino Muurila omakotityšmaata Tiinukadun varrella. Alueelle on kohoamassa kolmisenkymmentš uutta taloa. Ð KŠymme lšpi talojen rakenteita vastaavan tyšnjohtajan kanssa. Katsomme, ettš ne vastaavat virallistettuja suunnitelmia, selvittšš Muurila, jonka ensimmšinen kosketus rakennusalaan sattui 15-vuotiaana kesštyšntekijšnš Tampellan rakennusosastolla. ÐSe vedenpumppausasema on vielškin pystyssš Kekkosentien varrella, kehuu Muurila, jonka isškin oli rakennusmestari. IsŠ toimi pumppuaseman vastaavana tyšnjohtaja. Tiinukadun taloista valtaosa on omakotirakentajien omajohtoisia rakennushankkeita. Mukana on kuitenkin yleensš paljon rakentamisen ja suunnittelun osaamista. Siksi huomautettavaa lšytyy yleensš hyvin všhšn. ÐRakentamisen ammattimaistuminen ja standardisoituminen nškyvšt myšs omakotityšmailla. Tietoa on hankittu kiitettšvšsti. Aina ei ole ollut nšin. Takavuosina tšrmšttiin useammin kuin nyt virheellisiin rakenteisiin. Muurila muistuttaa, ettš aikaisemmin monet hartiapankkitalot tehtiin ns. pitkšstš tavarasta ja talot olivat rakenteiltaan hyvin yksilšllisiš. Nyt tehdššn entistš enemmšn talopaketeista, joita yhdistšš ammattimainen suunnittelu. Myšs tyšn valvonta on parantunut. KorkinmŠessŠ asiat ovat hyvin. Vasaroitten pauke ja sahojen laulu voivat jatkua. Monet omakotirakentajat ajoittavat rakennuksen valmistumisen vuoden loppuun. Se nškyy myšs tarkastusrakennusmestarin tyšssš. Tyšmaat pyritššn aloittamaan kevššllš ja pššttšmššn niin, ettš perhe pššsee muuttamaan jouluksi uuteen kotiin. Se tietšš Muurilallekin všlillš ruuhkaisia pšiviš. Pohjakatselmuksia on eniten huhti-toukokuussa ja kšyttššnottotarkastuksia joulukuussa. Puhelinpäivystykseen monenlaisia kysymyksiä Tampereen kaupungin rakennusvalvonta kšsittelee vuosittain noin rakennusja toimenpidelupaa. Kaupunki on jaettu neljššn alueeseen: itšiseen, etelšiseen, lšntiseen ja pohjoiseen. KeskipŠivŠllŠ Reino Muurila siirtyy Frenckellin toimistohuoneeseensa, jossa alkaa puhelinpšivystys. Puolentoista tunnin aikana tulee eteen monenlaisia kysymyksiš. NiistŠ useimmat koskevat erilaisten katselmusten tilauksia. Ð Paljon kysytššn myšs erilaisia yksityiskohtia, kuten puiden kaadon luvanvaraisuudesta. IkŠvimpiŠ ovat naapurusten riitakysymykset, jotka usein sivuavat myšs meneillššn olevia rakennushankkeita. Muurilan tyšpšivš jatkuu Ruskossa, jossa hšnellš on Toivosen Rauta Oy:n jšlleenkšsittelylaitoksen loppukatselmus. SieltŠ hšn rientšš Turtolaan, jossa on talousrakennuksen pohjakatselmus ja pšivš pššttyy Ratinaan. Sinne rakennetaan uusi muuntamo. Kyse on pohjakatselmuksesta. Tyšmaan paalutustyš oli jo aloitettu. Ð TŠmŠ oli aika tyypillinen tyšpšivš tarkastusrakennusmestarin elšmšssš. Teksti: Matti Wacklin Kuvat: Ari JŠrvelŠ