Kuopion kaupungin perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämissuunnitelma

Transkriptio

1 Kuopion kaupungin perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämissuunnitelma Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

2 Kuopion perusopetus- ja nuorisopalvelut valmisteli keväällä 2013 kehittämissuunnitelman vuosille Kehittämistyöryhmään ovat kuuluneet nuorisopalveluiden edustajat; nuorisopäällikkö, suunnittelija sekä nuorisonohjaajia. Perusopetuksen johtotiimi, hallinnon tukipalveluiden edustajia, varhaiskasvatuksen edustaja, Prosessin vetäjänä toimi Mika Karjalainen Silverplanet Oy:stä, joka konsultoi lukiopalveluiden kehittämissuunnitelmaprosessia vuonna Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on ollut määrittää yhteinen rajapinta nuorisopalveluiden ja perusopetuksen kesken sekä määritellä ja kuvata strategiset painopistealueet ja kärkihankkeet. Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

3 Sisältö Kehittämissuunnitelman laatimisprosessi Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

4 Kehittämisohjelman päivitysprosessi Kehittämisohjelman päivitysprosessi Muutostrendit Visio, missio Strategiset painopistealueet Lähtötilanne Kärkihankesalkku Toimeenpano & mittarit Keskeiset periaatteet: Kehittämisohjelmalla edetään kohti visiota ja vastataan strategisten muutostekijöiden paineeseen Kehittämisohjelman kärkihankkeet jalostetaan painopistealueisiin määritetyistä strategisista linjauksista Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

5 Sisältö Strategiset muutostekijät Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

6 Kehittämisohjelmaan vaikuttavat muutostekijät Ulkoiset koulutuksen ja nuorisopalvelujen muutostekijät Kansalliset koulutuksen muutokset, kehittämisohjelmat. Mahdollisesti kansainväliset muutostekijät Sisäiset palvelualueen muutostekijät Kaupungin ja seudun perusopetuksen ja nuorisopalvelujen muutostekijät, muu palvelualueen muutospaine Ulkoiset, koulutuksen ja nuorisopalvelujen muutostekijät Sisäiset palvelualueen muutostekijät Strategiset muutostekijät Muut ulkoiset muutostekijät Taloushaasteet, kuntarakenneuudistukset ym. ulkoiset muutostekijät Muut ulkoiset muutostekijät Muut kaupungin muutostekijät Muut kaupungin muutostekijät Kaupungin sisäiset muutostekijät, rakenteelliset ym. muutostekijät Ydinajatus: Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelman tulee edetä kohti visiota ja vastata sekä kansallisiin että kaupungin sisäisiin ja ulkoisiin muutostekijöiden haasteisiin. Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

7 Muutostekijäkartta Substanssi - ulkoinen Nuorisotakuu Kansalliset oppijan palvelut joustavat opintopolut OPS 2016 Oppilashuoltolaki 2015 Sähköisten oppimateriaalien käyttö Opettajien työaikajärj. muutos Sähköiset oppimisympäristöt Osaamisen kehittämistarpeet Pedagoginen uudistuminen Palveluverkoston tiivistäminen Opetuksen ja nuorisopalvelujen laadun kehittäminen Palvelualueen sisäinen ja alueiden välinen yhteistyö Tarkoituksenmukaiset tilat Nuorisopalvelujen tarjonnan kohdentaminen Palvelualue Muut - ulkoinen Kuntarakenteen uudistukset, kuntaliitokset Kuntien valtionosuuksien leikkaus Yksilöllisyyden korostuminen Eriarvoistuminen lisääntyy Digitaalistumisen paine Some Kansainvälistyminen Kaupungin rahoitushaasteet Moniammatillinen yhteistyö, Sote Kuopion palvelurakenteen kehittäminen Kaupungin johtamisen kehittäminen Työhyvinvointi Muut Kuopio Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

8 OPS 2016 Muutostekijät koulutus & nuorisopalvelut, ulkoinen Tuntijakomuutoksia, lisätunteja taito- ja taideaineisiin. Sisältöjä pyritään eheyttämään. Syntyy uusia aihekokonaisuuksia (oppiainerajat ylittävät kokonaisuudet). Vaikutukset: Vaikuttaa opettajien työmääriin ja oppilaan työmääriin ja aineiden valinnaisuuksiin Edellyttää opetusmenetelmällistä uudistumista ja uusien oppimisympäristöjen kehittämistä Nuorisotakuu vuotiaille luvataan opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikka (tai työpajapaikka) kolmen kuukauden sisällä. Sisältää koulutustakuun Vaikutukset: Edellyttää eri viranomaisten sujuvaa yhteistyötä ja verkostoitumista. Edellyttää koulutukseen ohjaamisen lisäksi muita tukipalveluja monialainen yhteistyö. Kunnan palveluvelvollisuudet todennäköisesti lisääntyvät. Sähköisten oppimateriaalien käyttö Perinteisestä kirjamuotoisesta oppimateriaalista siirrytään enenevässä määrin sähköisten oppimateriaalien käyttöön Vaikutukset: Opettajilta edellytetään uutta teknistä ja pedagogista osaamista Koulutuksen ulkoiset muutostekijät Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma Opettajien työaikakokeilut

9 Muutostekijät koulutus ja nuorisopalvelut, ulkoinen Sähköiset oppimisympäristöt Sähköisten oppimisympäristöjen palvelut kehittyvät, näiden käyttö ja hyödyntäminen lisääntyy Vaikutukset: Uudenlaisten ratkaisujen hyödyntäminen opetuksessa laajenee, tämä edellyttää uudistuvia pedagogisia menetelmiä ja osaamista Oppilashuoltolaki 2015 Koulutuksen ulkoiset muutostekijät Uusi laki oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kokoaa hajanaista laki- ja säädösviidakkoa yhteen palvelemaan paremmin perusasteen oppilaita ja toisen asteen opiskelijoita. Vaikutukset: Edellyttää mahdollisesti psykologien ja kuraattorien lisäresursointia tai resurssien käytön tehostamista Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

10 Muutostekijät koulutus ja nuorisopalvelut, ulkoinen Kansallinen Oppijan palvelukokonaisuuden SADe-hanke Koulutuksen ulkoiset muutostekijät Koulutukseen, opintojaksototeutuksiin sekä suorituksiin ja tutkintoihin liittyviä palveluita ollaan viemässä kansallisiksi palveluiksi. Merkittäviä nykyisin paikallisesti toteutettavia tehtäviä tulee jatkossa tehdä kansallisesti tai kansallisesti yhteistyössä. Keskeisenä merkityksenä on erityisesti joustavien opintopolkujen mahdollistaminen koskee toki erityisesti toista- ja korkea-astetta, mutta voi vaikuttaa myös esim. perusopetukseen hakemiseen Vaikutukset perusopetukseen: Perusopetukseen hakeutumisen ja suoritustiedon käsittelyn prosessit ja tietojärjestelmät edellyttävät sovittamista kansalliseen palvelukokonaisuuteen Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

11 Muutostekijät palvelualue, sisäinen Palveluverkoston tiivistäminen Kouluverkostoselvityksen pohjalta muokataan kouluverkostoa resursseja ja tarpeita vastaaviksi. Joitakin opetuspisteitä todennäköisesti lakkautetaan ja yhdistetään. Vastaavasti nuorisopalvelujen palveluverkostoa ja palvelupaikkoja arvioidaan entistä tarkemmin. Vaikutukset: Mahdollisesti laajemmat yksiköt, kohdennetut palvelut Palvelualueen sisäiset muutostekijät Palvelualueen sisäisen yhteistyön kehittäminen On tarve madaltaa organisaation osien (esim. perusopetus ja nuorisopalvelut, opetus - sosiaalihuolto, - terveydenhuolto) välisiä raja-aitoja ja tehdä asiakaskeskeistä yhteistyötä mahdollisimman luontevasti Vaikutukset: Organisaation ja toimintojen yhtenäistäminen, aitojen palveluketjujen ja yhteistyön muodostaminen Opetuksen ja nuorisopalvelujen laadun kehittäminen On tarve kehittää perusopetuksen ja nuorisopalvelujen laatua ja yhteentoimivuutta osana kaupungin laadun kehittämistyötä. Seurattavuuden ja mitattavuuden kehittäminen. Vaikutukset: Toiminnan laadun ja vaikuttavuuden kehittämistyötä jatketaan Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

12 Muutostekijät palvelualue, sisäinen Opetuksen ja ohjauksen palvelujen laadun ja laadun tasa-arvoisuuden kehittäminen Varmistetaan, että opetuksen ja ohjauksen palvelujen laatu sekä arviointi ovat tasa-arvoisia koko kaupungissa. Tämän merkitys kasvaa erityisesti siirtymävaiheissa. Vaikutukset: Kehitetään koko kaupunkilaajuisia laatua yhdenmukaistavia toimintamalleja (esim. kaupunkitasoiset kokeet, arviointimallit). Palvelualueen sisäiset muutostekijät Nuorisopalvelujen tarjonnan kohdentaminen Ketkä nuoret, mitkä nuoret. Mihin palveluja viedään, mitä palveluja ja millä resursseilla. Liittyy suoraan myös tilakysymyksiin Vaikutukset: Palvelutarjontaa ja palveluverkostoa tulee täsmentää, millaisia palveluita pystytään tuottamaan olemassa olevilla resursseilla. Palveluiden ja resurssien priorisointi. Tarkoituksenmukaiset tilat Kehitetään tiloja entistä monipuolisemmiksi ja monikäyttöisemmiksi siten, että ne soveltuvat uudistuvan pedagogiikan ja palvelutoiminnan tarpeisiin Vaikutukset: Tilojen käytön uudistaminen, tilojen uudistaminen tarpeiden lähtökohdista esim. ops, toiminnalliset tavoitteet, budjetin puitteissa Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

13 Muutostekijät palvelualue, sisäinen Palvelualueen sisäiset muutostekijät Pedagoginen uudistuminen Perinteinen opettajajohtoinen luokkahuonepedagogiikka tarvitsee rinnalleen uudenlaista pedagogiikkaa, jossa hyödynnetään esim. sähköisiä välineitä, oppimisympäristöjä, ryhmäoppimista sekä luokkahuoneen ulkopuolista oppimista Vaikutukset: Opettajien pedadogisten ja uusien välineiden käytön valmiuksia tulee kehittää. Kannustus uusien menetelmien ja mallien kokeiluun ja käyttöön. Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

14 Muutostekijät muut, ulkoinen Kuntarakenteen muutokset Hallituksen kuntarakenneuudistus ja vapaaehtoiset kuntaliitosselvitykset liittävät todennäköisesti Kuopion kaupungin naapurikuntia Kuopioon liittyy Maaninka ja 2017 Juankoski Vaikutukset: Palveluverkosto optimointi, palvelujen tiivistäminen, resurssien kohdentaminen. Muutosten aikana lisää merkittävästi työtä, erityisesti hallinnossa Muut ulkoiset muutostekijät Yksilöllisyyden korostuminen On yhtäältä negatiivinen ja toisaalta positiivinen asia. Yhteisöllisyysvaje. Yhteenkuuluvuuden tunne jää yksilöllisten vaatimusten varjoon. Ei välttämättä ymmärretä omaa asemaa laajemmassa kokonaisuudessa. Tunnistetaan lähinnä oikeudet, ei velvollisuuksia. Huoltajien kynnys vaatia erityispalveluja on kasvanut ja kasvaa. Opettajien ja nuorisotyöntekijöiden auktoriteettia kyseenalaistetaan entistä enemmän Osa perheistä esittää erityisvaatimuksia lastensa palveluille ja opetukselle. Vaikutukset: Koulujen työrauha heikkenee, työaika kohdistuu ydinpalvelujen ulkopuolisiin tehtäviin (esim. valitukset, kantelut, arjen perustelut, neuvottelut). Määritetään tarkemmin palveluiden sisältö ja kohdennetaan palveluja joustavasti sekä riskiryhmiin että menestyjiin. Kuntien valtionosuuksien muutokset Kuntien valtionosuuksia tarkistetaan jatkuvasti, todennäköisesti valtionosuuksia jatkossakin leikataan, kuntatalous kiristyy Vaikutukset: Palveluiden kustannustehokkuutta tulee jatkuvasti lisätä, vaihtoehtoisia rahoituskanavia (esim. OKM ja OPH) tulee hyödyntää entistä laajemmin Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

15 Muutostekijät muut, ulkoinen Eriarvoistumisen lisääntyminen Lapset ja nuoret sekä perheet oireilevat. Tämä näkyy päihteiden käyttönä, häiriökäyttäytymisenä, heikkona koulumenestyksenä tms. Osa vanhemmista taas ei ole ollenkaan kiinnostunut kodin ja koulun yhteistyöstä. Vaikutukset: Palvelutarve ja osaamisen tarve lisääntyy. Varhaisen puuttumisen merkitys korostuu. Pedagogiikkaa tulee muuttaa erilaiseksi. Nuorisopalvelujen kohdentaminen ja priorisoiminen. Digitalisoituminen Koko yhteiskunnassa on laajeneva paine digitalisoida sekä toimintaa (palvelut, opetus) että siinä käytettäviä aineistoja ja välineitä Vaikutukset: Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen tulee pystyä toimimaan nykyaikaisin välinein ja tarjota lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen myös sähköisiä palveluita Muut ulkoiset muutostekijät Sosiaalinen media Sosiaalinen media on aina vain laajemmin läsnä nuorten ja jopa lasten elämää ja elämäntyyliä. Vaikutukset: Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen tulee ymmärtää Some-palvelujen merkitys lapsille ja nuorille sekä olla tarkoituksenmukaisesti läsnä näissä palveluissa. Some-osaamisen ja Some-etiketin sekä haasteiden tiedostamisen kehittäminen toiminnassa Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

16 Muutostekijät muut, ulkoinen Muut ulkoiset muutostekijät Kansainvälistyminen Kansainvälisyyden lisääntyminen, kansainväliset ja maahanmuuttajalapset ja nuoret Vaikutukset: Mahdollisuus tarjota entistä paremmin suomen kielen perustaitojen opetusta maahanmuuttajille. Mahdollisesti oman äidinkielen säilyttämisen tuki. Nuorisopalveluiden tuki myös maahanmuuttajille ja rajoitetusti palveluja mahdollisesti myös englanniksi Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

17 Muutostekijät Muut, sisäinen Muut sisäiset muutostekijät Kaupungin rahoitushaasteet Kaupungin rahoitus on haasteissa. Kaupungissa on käynnissä merkittäviä säästötoimia. Erityisesti Sosiaali- ja terveystoimi edellyttää huoltosuhteen heikentyessä lisäresursseja tämä on pois muilta palvelualueilta Vaikutukset: Jatkuva ja kohdennettu kustannustehokkuuden kasvattaminen. Tilojen ja resurssien yhteiskäytön ja käyttöasteen nosto, läpinäkyvyyden ja taloussuunnittelun kehittäminen. Uusien tehokkaampien opetuksen menetelmien ja nuorisopalvelujen kehittäminen Moniammatillinen yhteistyö Tarvitaan yhä selkeämmin palvelualueiden ja myös tukipalveluiden yhteistyötä. Esim. kouluterveydenhuolto, kuraattoripalvelut, varhaiskasvatus Vaikutukset: Panostus yhteistyöhön kunnan sisällä sekä kolmannen sektorin kanssa Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

18 Muutostekijät Muut, sisäinen Kuopion palvelurakenteen uudistaminen Esim. kaavoitus. Kuopion palvelurakenteen uudistamistyö jatkuu kaupunkitasoisesti Vaikutukset: Perusopetus ja nuorisopalvelut ovat osana palvelualuettaan mukana palvelurakenteen uudistamisessa. Entistä saumattomampi palvelujen kytkentä laajempiin prosessi- ja palvelukokonaisuuksiin Muut sisäiset muutostekijät Johtamisen kehittäminen Henkilöstöjohtamisen huipulle. Harmonisoidaan osaamisen johtamista; Ennakoiva henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, kannustava palkkaus, työhyvinvoinnin johtaminen ja edistäminen, strategisen henkilöstötiedon tuottaminen Tämä sisältää myös laajan toimintakäsikirjatyön Ajokorttikoulutukset palaverit paremmaksi jne. Vaikutukset: Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen johto ja toiminnan kehittäjät osallistuvat aktiivisesti koko kaupungin johtamisen kehittämistyöhön Työhyvinvointi Tarve varmistaa opetushenkilöstön ja nuorisotyöntekijöiden työssä jaksaminen sekä työn mielekkyys työn tehokkuus- ja laatuvaatimusten kiristyessä Vaikutukset: Työhyvinvoinnin systemaattinen arviointi ja kehittäminen Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

19 Sisältö Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen toiminta-ajatus ja visio Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

20 Toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus Kuopion perusopetus ja nuorisopalvelut tukevat lapsen ja nuoren kasvua, oppimista ja kehitystä yhteisöllisesti kohti osallistuvaa yhteiskunnan jäsenyyttä. Palveluja tuotetaan yhdenvertaisesti kaikille kuopiolaisille lapsille ja nuorille. Visio Ilo olla lapsi ja nuori Lasten ja nuorten tarpeiden pohjalta yhteistyönä tuotettujen ajanmukaisten palvelujen avulla on parannettu lasten ja nuorten oppimismotivaatiota ja kykyä toimia aktiivisesti muuttuvassa yhteiskunnassa. Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

21 Sisältö Strategiset painopistealueet Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

22 Strategiset painopistealueet Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

23 Kasvatusyhteistyön kehittäminen Opetuksen ja pedagogiikan kehittäminen Painopistealueiden kuvaukset Lasten ja nuorten osallisuuden ja positiivisen yhteisöllisyyden kehittäminen Yhteisöllisten toimintatapojen kehittäminen Kasvatuskumppanuuden kehittäminen vanhemmat, kolmas sektori, muut toimijat Perusopetuksen, nuorisopalvelujen sekä muiden lasten ja nuorten palveluja tuottavien toimijoiden moniammatillisen yhteistyön ja prosessien kehittäminen Toiminnan kohdentamisen arviointi paino korjaavassa vai ennaltaehkäisevässä työssä Yhtenäisten toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen Opetussuunnitelmauudistus ja opetuksen tavoitteiden terävöittäminen Arvioinnin yhtenäistäminen ja sen laadun kehittäminen Opettajien pedagogisen kehittymisen ja uudistumisen tukeminen, menetelmien kehittäminen Nuorisotyöntekijöiden ja muun kasvatushenkilöstön pedagoginen kehittyminen ja uudistuminen Monipuolisten toimintaympäristöjen kehittäminen Toiminnan tarpeista lähtevä monikäyttöisten tilojen ja niiden käytön kehittäminen Sähköisten oppimisympäristöjen, opetuksen välineiden sekä sähköisten yhteisöpalvelujen ja niiden käytön kehittäminen Opintohallinnon välineiden kytkeminen kansallisiin opintohallinnon palveluihin Kustannustehokkuuden kehittäminen Palveluverkoston kohdentaminen Talousarviomallin ja -prosessin kehittäminen ja tätä kautta kustannusläpinäkyvyyden ja kustannustietoisuuden lisääminen Toimintojen tehostaminen kustannustehokkaiden toimintamallien jakaminen ja hyödyntäminen Kustannustehokkuuden kytkeminen tulospalkkiojärjestelmään Henkilöstön ja osaamisen kehittäminen Osaamisen kartoittaminen, osaamistarpeiden määrittäminen, osaamisen kehittäminen Palvelualueella olevan osaamisen jakamisen ja hyödyntämisen kehittäminen, yhteiset foorumit Sähköisten välineiden hyödyntämisen osaamisen kehittäminen Kodin ja koulun välisen yhteistyöosaamisen kehittäminen Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

24 Painopistealueiden yhteiset teemat Sähköiset välineet Yhteistyön laaja kehittäminen Resurssien ja osaamisen yhteinen hyödyntäminen Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

25 Sisältö Kärkihankesalkku Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

26 Kärkihankesalkku Strateginen kärkihanke Kokoluokka Prioriteetti (1-3) Käynnistysvuosi Päättymisvuosi Kasvatusyhteistyö Opetus ja pedagogiikka Monipuol. toimintaympäristöt Kustannustehokkuus Henkilöstö ja osaaminen Vahva elinkeinoelämä Innovaatio- ja opiskelijakaup. Yhteistyö ja verkostot Kuopio-kuva Kaupunkirakenne Asiakaslähtöiset palvelut Taloudellinen liikkumavara Sitouttava omistajaohjaus Johtaminen henkilöstö Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen painopistealueet Kaupunkistrategian painopisteet Talousarviomallin ja -prosessin kehittäminen Keski H1/2014 X X Palveluverkoston kehittäminen pieni H1/2014 X X X X X OPS 2016 ISO X X X X X X X X Sähköisten oppimisympäristöjen ja teknologian kehittäminen ISO X X X X X X X Nuoriso-ohjelman päivitys Keski X X X X X X X OPH:n kansallisiin palveluihin kytkeytyminen Keski X X Toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen ISO X X X X Kasvatuskumpanuus kodin kanssa Keski X X X X X Osaamisen ja resurssien yhteiskäytön kehittäminen pieni X X X X X X Pedagogisen osaamisen kehittäminen ISO X X X X X X X X Kärkihankesalkun sisältö ja aikataulutus tarkistetaan vuosittain Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

27 Kärkihankkeiden vaiheistus Kärkihanke H2 H1 H2 H1 H2 H1 H2 H1 H2 H1 H2 Talousarviomallin ja -prosessin kehittäminen Palveluverkoston kehittäminen OPS 2016 Sähköiset oppimisympäristöt ja teknologia Nuoriso-ohjelman päivitys OPH:n kansallisiin palveluihin kytkeytyminen Toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen Kasvatuskumpanuus kodin kanssa Osaamisen ja resurssien yhteiskäyttö Pedagogisen osaamisen kehittäminen Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

28 Strategiset kärkihankkeet OPS 2016: Laaditaan kansallisten raamien pohjalta uusi opetussuunnitelma. Tarkastellaan alueelliset tarpeet, kuntatason suunnitelma ja mahdolliset koulukohtaiset tarkennukset. Tehdään sidosryhmien kanssa yhdessä. Milloin: Talousarviomallin ja -prosessien kehittäminen: Talousarviomallin tarkentaminen opetustoimen ja nuorisopalvelujen tarpeisiin. Talousarvioprosessin ja talousseurannan kehittäminen Milloin: alku OPH:n kansallisiin palveluihin kytkeytyminen: Kytkeytyminen IHEP (ilmoittautuminen ja hakeminen esi- ja perusopetukseen) hankkeen kansallisiin Milloin: (IHEP-toiminto käynnistyy 2015). Mahdollisesti esivalmistelu jo 2013 Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

29 Strategiset kärkihankkeet Sähköisten oppimisympäristöjen ja sitä tukevan teknologiaympäristön kehittäminen: Sähköisten opetuksen välineiden ja materiaalien kehittäminen. Näiden käytön edellytyksensä olevan teknologian kehittäminen Koulujen sähköisen välineistön perusvarustetason määrittäminen Kytketään OPSin kehittämiseen Milloin: suunnitelma, toteutus Pedagogisen osaamisen kehittäminen: Osaamisen kartoitus, osaamisen kehittämissuunnitelman laatiminen Ajanmukaisten toimintamallien käytön kehittäminen, perustason määrittäminen Sähköisten oppimisympäristöjen käytön koulutus työtavat, hyödyntäminen, oppimismenetelmät Kytkeytyy OPS-työhön Milloin: , ainakin osa sähköisistä oppimisympäristöistä tulee olla jo käytössä Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

30 Strategiset kärkihankkeet Toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen: Lasten ja nuorten kasvatukseen ja opetukseen vaikuttavien ja osallistuvien toimijoiden keskinäisen ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön kehittäminen Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä nuorisotakuun tavoitteiden saavuttamiskeinojen määrittely. Yhteistyömuotojen ja yhteistyöfoorumien määrittäminen ja käynnistäminen, yhteisten havaintojen ja ilmiöiden viestinnän kehittäminen eri organisaatioyksiköiden välillä Lasten ja nuorten palvelujen toimintamallien kehittäminen palvelualuerajojen yli yhdessä Nuorten pärjäämisen tukiprojektin kanssa Milloin: , jaetaan useampaan intensiivijaksoon Kasvatuskumppanuus kodin kanssa: Yhteistyön toimintamallien kehittäminen (esim. toiminnalliset vanhempainillat). Koulun pelisääntöjen aktiivinen viestintä koteihin ja sitoutuminen niihin. Vuorovaikutustapojen kehittäminen Viestinnän pelisääntöjen linjaaminen kasvatusammattilaisilta kotiin päin Vanhempainyhdistysten ja koulujen välisen yhteistyön kartoittaminen ja kehittäminen Kytketään OPSin kehittämiseen Milloin: 2015 Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

31 Strategiset kärkihankkeet Palveluverkoston kehittäminen: Palvelutarpeen ennustaminen ja verkostosuunnittelu Yhteiskäyttöisten tilojen suunnittelu rakentaminen tarpeen mukaan Olemassa olevien tilojen yhteiskäytön kehittäminen, tilojen käytön optimointi ja mahdollisesti tiloista luopuminen tarpeen mukaan. Käynnistyy selvityksellä ja reunaehtojen tunnistamisella Tehdään yhteistyössä Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen kanssa Milloin: 2013-kevät 2014 Osaamisen ja resurssien yhteiskäytön kehittäminen: Opetushenkilöstön ja nuorisotyöntekijöiden aineistojen ja välineiden yhteiskäytön edistäminen tietoisuus ja hyödyntäminen Henkilöstön erityisosaamisen jakaminen mahdollisesti opettajavaihdon edistäminen hallitusti Voi liittyä talousarviomalliin Milloin: Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

32 Sisältö Toimeenpano ja mittarit Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

33 Kehittämissuunnitelman toimeenpano Toimeenpanon läpiviennin vastuu Vastuualuejohtaja vastaa toimeenpanosta Palvelupäälliköt ja työnjohtotaso osallistuvat toimeenpanon suunnitteluun ja toteutukseen Toimeenpanon resursointi Toimeenpano resursoidaan pääosin olemassa olevien resurssien uudelleen kohdentamisella Seurataan mahdollisuutta hankkia kehittämiseen kohdennetusti hankerahaa Toimeenpanon ohjaus ja seuranta Perusopetuksen johtotiimi laajennettuna nuorisopalvelujen johdolla Käsittelee kehittämissuunnitelman toimeenpanon kokouksessaan puolivuosittain Vastuualuejohtaja valmistelee ja palvelualuejohtaja esittelee toimeenpanosuunnitelmat ja toimeenpanon etenemisen ja tulokset säännöllisesti Kasvun ja oppimisen palvelualueen lautakunnalle, joka käsittelee nämä kaupungin hallintokäytäntöjen mukaisesti Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma

34 Mittarit Mittari 1: Strategiset kärkihankkeet ovat käynnistyneet ajallaan Noudatetaan omaa kärkihankesalkun tavoiteaikataulua Tavoitetaso: Käynnistynyt n. 3 kuukauden sisällä tavoiteaikataulusta Mittari 2: Uusi opetussuunnitelma ja nuoriso-ohjelma Kyseiset kärkihankkeet on toteutettu Tavoitetaso: Kyseiset kärkihankkeet ovat valmistuneet ajallaan, niiden tuotokset ovat käytössä Mittari 3: Osallistuminen OPH:n kansallisiin kokeisiin Kuopio pystyy osallistumaan kansallisiin sähköisiin kokeisiin ja menestyy näissä Tavoitetaso: Koulut pystyvät osallistumaan sähköisiin kokeisiin, menestys valtakunnallista keskiarvoa parempi Mittari 4: Hyvä tulos kouluterveystutkimuksessa Hyvinvointimittari. Toteutetaan kahden vuoden välein alueittain. Tavoitetaso: Kuopio sijoittuu tutkimuksessa vertailukaupunkeihin verrattuna lähtötilannetta paremmin Mittarit mitataan vuosittain. Sovitetaan kaupungin laatutyön vuosikelloon. Mittarit tarkennetaan tarvittaessa vuosittain. Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämisohjelma