A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

Transkriptio

1 Rakennus- ja ympäristölautakunta A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström Kiinteistöt Oy hakee ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa Tieneva-Kiimanevan ja Isokeitaan turvetuotannolle ja lupaa toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää hakemuksesta Pomarkun kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa. Kyseessä oleva tuotantoalue sijaitsee noin 6,5 kilometriä Pomarkun keskustasta itään. Tuotantoalueen pinta-ala on 29,5 hehtaaria ja turpeen varastoaumojen pinta-ala on 1,8 hehtaaria. Alueelta tuotetaan kasvu- ja ympäristöturvetta sekä jyrsinpolttoturvetta keskimäärin m 3 vuodessa. Tuotantoalue koostuu neljästä tuotantolohkosta. Tuotantoalueelta jyrsitty ja kuivattu turve kerätään ja varastoidaan tuotantoalueella kolmelle auma-alueelle. Turvetuotanto hoidetaan traktorikalustolla. Aumoista turve kuljetetaan talvikautena käyttökohteeseen rekka-autoilla. Tuotannon arvioidaan kestävän 25 vuotta. Tuotantoalueen mahdollisia jälkikäyttömuotoja voivat olla alueen soistaminen, vesittäminen, luontainen kasvittuminen ja maa/metsätalouskäyttö tai näiden yhdistelmät. Vesienkäsittely Tuotantolohkoilta syntyvät kuivatusvedet johdetaan sarkaojien ja niiden päässä olevien sarkaoja-altaiden kautta kokoojaojiin. Sarkaoja-altaiden päässä on sihtiputki, jonka jälkeen vedet johdetaan kokoojaojilla laskeutusaltaille. Tieneva-Kiimanevan vedet johdetaan tuotantoalueen pohjoisosassa olevalle laskeutusaltaalle ja edelleen 1,7 hehtaarin laajuiselle pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän alaosassa on keräilyallas, josta vedet johdetaan mittapadon kautta metsä/pelto-ojaa pitkin Valkkiojan kautta Pomarkunjokeen ja edelleen Isojärven kautta Merikarvianjokeen. Isokeitaan vedet johdetaan tuotantoalueen eteläosassa olevalle laskeutusaltaalle ja edelleen 0,7 hehtaarin laajuiselle pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän alaosassa on keräilyallas, josta vedet johdetaan mittapadon kautta metsä/pelto-ojaa pitkin Kynäsjokeen ja edelleen Inhottujärven kautta Pomarkunjokeen. Vesistövaikutukset Turvesuon vesistökuormitus on voimakkaasti riippuvainen valuntaoloista. Ylivaluntatilanteiden aiheuttamia virtaamahuippuja voidaan hakemuksen mukaisella vesienkäsittelyllä, jossa tasausaltaasta pintavalutuskentälle

2 johdetaan vedet pumppaamalla, tasata varastoimalla vettä ojastoissa. Hakemuksen mukaan tuotantoalueen vesistökuormituksen vaikutuksia Pomarkunjoessa eikä Kynäsjoessa voida erottaa. Päästöt ilmaan ja melu Turvetuotannosta aiheutuva laskeutuvan pölyn haitta voi hakemuksen mukaan ylittää viihtyvyyshaittarajan noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Tuotantoaluetta lähin asutus sijaitsee Tienevan pohjoispuolella 670 metrin etäisyydellä. Turvetuotannon aiheuttama melu ja tärinä ovat peräisin työkoneista ja raskaista kulkuneuvoista. Tuotannon aiheuttama melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 40. Jätteet Tuotantoalueella syntyy jätteitä lähinnä tuotantokoneiden huollosta (voiteluaineita ja huoltojätteitä, akkuromua, teräsromua) ja mahdollisesti aumamuovia. Voiteluaineet ja öljyiset jätteet sekä romuakut varastoidaan työmaalla tukikohta-alueen jätekatoksessa. Liikenne Tuotantoalueelta vuosittain kuljetettavan turpeen määrä on noin tonnia (kuormia 3-4 vuorokaudessa). Turvekuljetukset keskittyvät pääosin talviaikaan. Ympäristöriskit Hakemuksen mukaan turvetuotantotoimintaan ei sisälly erityisiä ympäristövaikutusten kannalta poikkeuksellisia riskejä. Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine (noin litraa vuodessa) varastoidaan maanpäällisessä polttoainesäiliössä. Toiminnan tarkkailu Tuotannosta pidetään päiväkirjaa (käyttötarkkailu), johon kirjataan muun muassa säätiedot, tiedot erilaisista huolto-, kunnostus- ja rakentamistoimenpiteistä ja poikkeustilanteet. Lisäksi hakemuksessa esitetään toiminnan päästö- ja vaikutustarkkailua seuraavasti. Alueen kunnostusajalla otetaan vesinäyte pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä neljä kertaa vuodessa ja analysoidaan muun muassa veden ravinnepitoisuudet, rautapitoisuus ja happamuus. Tuotantoaikana pintavalutuskentän toimintaa esitetään tarkkailtavaksi (päästö- ja vaikutustarkkailu) kahden vuoden ajan ennen ja jälkeen pintavalutuskenttää otettavin vesinäyttein. Näytteenotto esitetään tehtäväksi kolmesti vuodessa. Ympäristöluvan lisäksi haetaan lupaa toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittamisluvan hakeminen koskee hankkeen vesiensuojelurakenteiden toteutusta. Hankkeen vesiensuojelurakenteita ovat pintavalutuskenttä, laskeutusallas ja eristysojat. Rajoitettu toiminnan aloitus ei hakijan mukaan aiheuta sellaisia muutoksia

3 ympäristöön, että muutoksenhaku niiden johdosta tulisi hyödyttömäksi. Vesiensuojelurakenteiden toteutuksella aiheutettu kuormitus on vähäistä. Kuormitus on verrattavissa tavanomaisten metsäojien kaivuun liittyvään kuormitukseen. Hakija on valmis asettamaan rajoitettuun toiminnan aloittamislupaan liittyvän vakuuden. Ehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n Tieneva-Kiimanevan ja Isokeitaan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon. A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n suunnittelema Tieneva-Kiimanevan ja Isokeitaan turvetuotantoalue sijoittuu kokonaan ojitetulle suoalueelle ja vastaa näin soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta vuonna 2012 tehtyä valtioneuvoston periaatepäätöstä. Hankealueella ei ole vireillä tai voimassa olevaa yleistai asemakaavaa. Kiimanevan alueella on kasvillisuusselvityksen mukaan metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö (vähäpuustoiset suot), jonka vesitalous on pidettävä ennallaan. Hakemuksen mukaan alueen kunnostus turvetuotantokäyttöön aloitetaan kaivamalla tuotantoalueen ympärille eristysojat. Tuotannonaikaisten pöly- ja meluvaikutusten leviämisen ehkäisemiseksi tulee sekä eristysojien ja tuotantoalueen reunaojien että eristysojien ja auma-alueiden välinen puusto ja muu kasvillisuus säilyttää. Lisäksi eristysojien ja auma-alueiden väliin tulee jättää riittävä suojakaista, joka estää kuormauksen aikaista turpeen kulkeutumista tuotantoalueen ulkopuolelle. Tuotannon vesistökuormituksen minimoimiseksi on tärkeää, että alueen kunnostustyöt suoritetaan huolellisesti, ja että kaivutyöt tehdään talviaikana. Kuivatusvesien käsittely täyttää hakijan mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason. Sarkaojista vedet ohjataan kokoomaojiin, joista vedet kerätään laskeutusaltaisiin edelleen pintavalutuskentille johdettavaksi. Pintavalutuskenttien toimivuuden varmistamiseksi laskeutusaltaat tulee varustaa niin, että estetään laskeutuneen lietteen kulkeutuminen pumpulle aiheuttaen häiriötä sen toiminnassa. Hakemuksen mukaan toimintaan ei sisälly erityisiä ympäristövaikutusten kannalta poikkeuksellisia riskejä. Kuitenkin erilaisten poikkeus- ja häiriötilanteiden tunnistaminen ja niihin varautuminen on tärkeä osa toiminnan ympäristövaikutusten hallintaa, minkä vuoksi toiminnanharjoittajan tulee laatia ympäristöriskiarvio ja siihen liittyvä häiriö- ja poikkeustilanteiden toimintasuunnitelma. Toiminnan ympäristövaikutuksiin liittyvistä poikkeus- ja häiriötilanteista tulee viipymättä ilmoittaa valvontaviranomaisille.

4 Tuotantoalueen tukikohdassa esitetään varastoitavaksi polttoainetta ja voiteluöljyjä työkoneiden käyttöä varten. Polttoainesäiliöiden tulee sijaita tiiviillä alustalla niin, ettei säilytyksen tai tankkauksen aikana polttoainetta pääse maaperään tai ojiin. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia sekä varustettu ylitäytönestimellä ja laponestolla. Hakemuksesta ei käy ilmi laskeutusaltaan pumpun energianlähde, mutta mikäli käytössä on aggregaatti, tulee sen polttoainesäiliön sijoittamisen täyttää edellä mainitut vaatimukset. Tukikohdassa syntyvien vaarallisten jätteiden varastointi tulee tapahtua lukittavassa tilassa. Turvetuotannon merkittävin ympäristövaikutus liittyy alueen kuivatusvesien kuormitukseen ja kuormituksen vaikutukseen alapuolisessa vesistössä. Hakemuksen mukaan turvetuotannon vesistökuormitusvaikutusta ei voi erottaa Pomarkunjoessa tai Kynäsjoessa. Kynäsjoki on ollut mukana Karvianjoen alaosan kalataloudellisessa kunnostushankkeessa, jonka yhteydessä Kynäskoskessa tehtiin kunnostustoimenpiteitä, joiden tarkoituksena oli parantaa virtakutuisten vaelluskalojen kuten taimenen ja harjuksen lisääntymis- ja kasvuolosuhteita. Lisäksi Kynäsjoen kalakantaa hoidetaan säännöllisillä kalanistutuksilla. Luvan myöntämisen edellytysten ja lupamääräysten harkinnassa tulee varmistua siitä, etteivät turvetuotannon vesistövaikutukset aiheuta Kynäsjoessa sellaisia vaikutuksia, jotka mahdollisesti vähentävät joen ja erityisesti Kynäskosken kalataloudellista ja virkistyskäyttöarvoa. Isokeitaan kuivatusvedet tullaan johtamaan Kynäsjoen kautta Inhottujärveen, joka kuuluu Natura 2000 verkostoon lintudirektiivin perusteella. Hakemuksen mukaan kuivatusvedet laskevat järvestä Pomarkunjokeen eikä hakemuksessa ole huomioitu Inhottujärven toista laskusuuntaa Oravajoen kautta Noormarkunjokeen. Lisäksi hakemuksessa esitetystä poiketen Inhottujärven linnustollinen arvo on viime vuosina merkittävästi heikentynyt avovesialueen umpeenkasvun vuoksi. Varsinais-Suomen ely-keskuksessa on valmisteilla Inhottujärven hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka tavoitteena on ohjata hoitoa ja käyttöä niin, että alueen luontoarvot turvataan. Luvan myöntämisen edellytysten ja lupamääräysten harkinnassa tulee huomioida Inhottujärven luontoarvot ja toiminnan mahdolliset vaikutukset niihin. Hakemuksessa on esitys toimintaa koskevaksi käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaksi. Esitys on suppea ja hakemusta tulee täydentää tarkkailusuunnitelman osalta tai ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi tulee esittää hyväksyttäväksi valvontaviranomaiselle niin, että kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle varataan mahdollisuus antaa lausuntonsa tarkkailusuunnitelmaehdotuksesta.

5 Tarkkailusuunnitelman tulee sisältää tarkemmat tiedot sekä toiminnanharjoittajan omavalvonnasta esimerkiksi vesinäytteenotosta rankkasadetilanteissa että ulkopuolisen asiantuntijan toimesta tehtävästä päästötarkkailusta. Pintavalutuskenttien tehon tarkkailun lisäksi käyttötarkkailun tulee sisältää säännöllisen eristysojien tarkkailun. Tarkkailusuunnitelmaa tulee täydentää esityksellä varsinaisesta vaikutustarkkailusta kuten vesistö- ja kalastotarkkailusta tuotantoalueen alapuolisessa vesistössä. Vaikutustarkkailun perustaksi tulee ennen turvetuotannon aloittamista selvittää käytettävien metsä/pelto-ojien nykyinen virtaama. Tieneva-Kiimanevan ja Isokeitaan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Pomarkunjokeen samoin kuin yhtiön Saarineva-Kortenevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Hakemuksessa ei ole arvioitu näiden hankkeiden mahdollista yhteisvaikutusta Pomarkunjoessa. Toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa suorittamaan vaikutustarkkailu yhteistarkkailuna, jossa huomioidaan kaikkien tuotantoalueiden vaikutukset purkuvesistöissä. Hakemukseen toiminnan aloittamiseksi esitettyjen vesiensuojelurakenteiden osalta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ei ole huomautettavaa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.