01. (27.01 ja 27.92) Puolustuspolitiikka ja hallinto

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : PUOLUSTUSMINISTERIÖ 01. (27.01 ja 27.92) Puolustuspolitiikka ja hallinto Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustuspolitiikan valmistelusta ja toimeenpanosta sekä sotilaallisen maanpuolustuksen ohjauksesta. Puolustuspolitiikan valmistelun ja toimeenpanon lisäksi puolustusministeriö vastaa sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroista ja muista toimintaedellytyksistä, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisesta sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Suomen turvallisuusympäristöön vaikuttaa lähialueiden ohella yhä enemmän maailmanlaajuinen sotilaallinen, poliittinen ja taloudellinen kehitys. EU on Suomelle jatkossakin tärkein viitekehys. EU-maiden keskinäinen solidaarisuus vahvistaa Euroopan vakautta ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Tämä edellyttää Suomelta solidaarisuutta muita jäsenmaita kohtaan ja osallistumista yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen. Sotilaallisen huoltovarmuuden riippuvuus eurooppalaisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä kasvaa. Huoltovarmuutemme turvaaminen edellyttää kansainvälisiä sopimusjärjestelyjä sekä pitkäkestoisia strategisia kumppanuuksia materiaalin ja palvelujen tuottajien kanssa. Kokonaismaanpuolustuksen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen merkitys ja samalla hallinnonalojen välisen yhteistyön tarve kasvavat. Puolustushallinnon on kyettävä tiiviiseen yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan muiden viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla. Kansainvälisessä sotilaallisessa kriisinhallinnassa osallistuminen EU:n taisteluosastojen toimintaan vaikuttaa siihen, että sotilaallisen kriisinhallinnan vaativuus kasvaa. Sotilas- ja siviilitoimijoiden yhteistyö kriisinhallinnassa lisääntyy. Tarve yhteistoimintakyvyn ja uusien suorituskykyjen kehittämiseen kasvaa, mikä edellyttää panostusta korkeaan teknologiaan, laatuun ja erikoisosaamisalueiden hallitsemiseen. Suomessa julkisen ja yksityisen sektorin roolit ovat murroksessa. Julkisessa hallinnossa keskitytään lähivuosina yhä enemmän ydintoimintojen toteuttamiseen. Myös puolustushallinto joutuu tarkastelemaan toimintojaan kriittisesti ja etsimään uusia toimintatapoja, joissa korostuvat yhteiskunnan eri toimijoiden erikoistumisen ja osaamisen monipuolinen hyödyntäminen. Vaikuttavuustavoitteet Tulostavoite tavoite Vaikuttavuus asteikolla 1 5 Puolustuspolitiikka Puolustuspolitiikan valmistelu Puolustushallinnolla on ennakoiva, ajantasainen strategia, jolla varmistetaan turvallisuusympäristön kehityksen, maanpuolustusta koskevan päätöksenteon ja tehtävien, suorituskykyjen sekä resurssien välinen tasapaino. Puolustushallinto osallistuu aktiivisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten kantojen laatimiseen. 4 Hallinnonalan ohjaus Hallinnonalan ohjauksella varmistetaan puolustuspoliittisten linjausten, kokonaismaanpuolustusta koskevien velvoitteiden ja soti- 4 laallisen kriisinhallinnan asettamien vaatimusten siirtyminen käytännöksi puolustusministeriön hallinnonalalla sekä vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän kehittäminen. Kansallinen puolustus Ylläpidetään puolustusministeriön operatiivisen johtamisen edellyttämää johtamis- ja päätöksentekokykyä sekä hallinnonalan tilannekuvaa. 3 Sotilaallinen huoltovarmuus on turvattu kaikissa tilanteissa. Puolustushallinnon toimenpitein turvataan materiaalin yhteensopivuus ja kotimainen integrointi- ja ylläpitokyky sekä kriisiajan vauriokorjauskyky. 4 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Puolustusministeriö sovittaa turvallisuus- ja puolustusasiain komitean avustamana yhteen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvät valtioneuvostotason toiminnot väestön elinmahdollisuuksien sekä yhteiskunnan turvallisuuden ja valtion itsenäisyyden turvaamiseksi. 4 Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Kyky osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan. Siihen osallistuminen ja sen kehittäminen perustuvat laaja-alaiseen kansainväliseen yhteistyöhön sekä EU:n että muiden puolustushallinnon alan toimijoiden kanssa, jossa korostuu sotilas- ja siviilikriisinhallinnan muodostama kokonaisuus. Kansallisella tasolla tavoitteena on rakentaa sellaiset sotilaallisen kriisinhallinnan toimintaedellytykset, yleisjärjestelyt ja keskeiset toimintaperiaatteet, jotka mahdollistavat Suomen osallistumisen kriisinhallintaan. 4 PUOLUSTUSHALLINNON PALVELUKESKUS Puolustushallinnon palvelukeskuksen toiminta-ajatuksena on tuottaa ja kehittää asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti henkilöstö- ja taloushallinnon palveluita sekä rauhan että poikkeusolojen aikana puolustushallinnon virastoille sekä muille valtion virastoille. Puolustushallinnon palvelukeskus on yksi viidestä valtiohallinnon palvelukeskuksesta ja toimii osana valtion palvelukeskusverkostoa. Valtionhallintoon perustetaan viisi talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta, jotka muodostavat yhtenäisin perustein toimivan verkoston, jonka toimintatapoja, toimialaa, prosesseja ja tietojärjestelmiä kehitetään koordinoidusti yhtenäisten, yhteisten ja yhteensopivien määrittelyjen mukaisesti. Ministeriöt tekevät osaltaan ja ohjaavat hallinnonalansa virastot tekemään päätöksen talous- ja henkilöstöhallinnonpalvelujen tuottamisesta palvelukeskustoimintamallilla viimeistään vuonna Palvelukeskuksiin tukeutuminen mahdollistaa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden merkittävän lisäämisen ja toiminnan laadun kehittämisen sekä henkilöstövoimavarojen vähentämisen palvelujen tuotannossa. Puolustushallinnon palvelukeskuksen tavoitteena on parantaa asiakasvirastojensa hallinnon tuottavuutta ja laatua sekä mahdollistaa asiakasvirastojen voimavarojen suuntaaminen ydintehtäviin. Palvelukeskuksen toimintalinjana on vuonna asiantuntijaroolin kasvattaminen, palvelukeskustoiminnan vakiinnuttaminen sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Palvelukeskuksesta tulee 1.1. puolustusministeriön alainen virasto. Vuoden alusta palvelukeskuksen asiakkaina ovat puolustusministeriö ja puolustusvoimat. Sillä on valmiudet tarjota talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita myös muille valtion virastoille vuodesta alkaen. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Koska rakennuslaitoksen kustannuksista lähes 90 % kantaa puolustusvoimat, rakennuslaitoksen toimintaa, osaamista ja organisaatiota kehitetään vastaamaan erityisesti puolustusvoimien tarpeita. Hallinnonalalle asetetut voimakkaat säästötavoitteet, puolustushallinnon kumppanuusohjelma sekä puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmäuudistus edellyttävät myös Rakennuslaitoksen organisaation ja toiminnan sekä kustannustehokkuuden jatkuvaa kehittämistä. Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kasvattaminen, kiinteistöpalvelujen markkinaehtoistaminen omaa palvelutuotantoa supistamalla sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Vaikuttavuustavoitteet Tulostavoite Mittari tavoite Arvio asteikolla 1 5 Sotilaallisen maanpuolustuksen tukeminen Rakennuslaitoksen suorituskykyä sotilaallisen maanpuolustuksen tukemisessa on lisätty. Yhteiskunnan tukeminen Valmiuden taso sotilaallisen maanpuolustuksen tukemisessa. 2 Rakennuslaitoksen suorituskykyä tukea puolustusvoimia virka-avun antamisessa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ötilanteiden varalta. Valmiuden taso yhteiskunnan häiri- turvaamiseksi on lisätty. Kansainvälinen yhteistoiminta ja sotilaallinen kriisinhallintakyky Rakennuslaitoksen kansainvälistä osaamista ja yhteistyötä Yhdyskunta- ja ympäristöalan kansainvälisen osaamisen ja yhteistyön puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalalla on ylläpidetty osallistumalla aktiivisesti kansainvälisiin seminaareihin ja taso. työryhmiin. Rakennuslaitoksen kykyä tukea puolustusvoimien toimintaa Suorituskyky sotilaallisen kriisinhallinnan tukemisessa. sotilaallisessa kriisinhallinnassa on lisätty määrittämällä rakennuslaitoksen tehtävät ja yhteistyön toimintamalli sotilaallisessa kriisinhallinnassa. 1 3, ( ) Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) räjähtävän materiaalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön (Munitions Safety Information Analysis Center) ja Euroopan puolustusviraston maksuosuuksien maksamiseen ja Toiminnallinen tehokkuus 2) ETY-järjestön luottamusta ja turvallisuutta lisäävien toimien täytäntöönpanosta sekä näistä johtuvista hallinnollisista toimista aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Toiminnalliset tulostavoitteet 2006 toteutuma 2007 ennakoitu arvio Taloudellisuus Menot tulosalueittain (1 000 euroa) Puolustuspolitiikka Kansallinen puolustus Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Yhteensä Tuottavuus Henkilötyövuodet tulosalueittain (htv) Puolustuspolitiikka Kansallinen puolustus Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyys (1 5) - 3,4 3,4 Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee kaksi henkilötyövuotta tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Puolustusministeriön päärakennuksen peruskorjaus 234 Toimitilakustannukset 99 Uusi palkkausjärjestelmä 18 Siirto 1 htv momentilta Ennakollinen kustannustasotarkistus (0,5 %) 30 Tuottavuustoimet -88 Muut muutokset 1 Yhteensä 340 talousarvio talousarvio tilinpäätös Puolustushallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahasta saa käyttää myös enintään euroa palvelukeskuksen toiminnallisista tarpeista aiheutuvien palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamisen. S e l v i t y s o s a : Määräraha käytetään palvelukeskuksen toiminnan edellyttämiin investointeihin. Menot sisällytetään myöhempinä vuosina poistoina asiakasvirastoilta perittäviin korvauksiin. Toiminnalliset tulostavoitteet Toiminnallinen tehokkuus tavoite Taloudellisuus Ostolaskupalvelut, suorakirjattavat (euroa/lasku) 3,40 Ostolaskupalvelut, tilaukselliset (euroa/lasku) 2,90 Kirjanpito ja tilinpäätös (euroa/kirjanpidon tosite) 0,80 Käyttöomaisuuskirjanpito ja irtaimistorekisteri (euroa/käyttöomaisuusyksikkö) 10,20 Henkilöstöhallinnon palvelut yhteensä (euroa/palvelussuhde) 127,00 Palkanlaskentapalvelut ja niihin liittyvät henkilöstöhallinnon palvelut (euroa/palkkalaskelma) 10,50 Tuottavuus Ostolaskupalvelut, suorakirjattavat (laskujen määrä/ htv) Ostolaskupalvelut, tilaukselliset (ostolaskurivien määrä/htv) Kirjanpito (tositemäärä/htv) Palkanlaskentapalvelut (palkkalaskelmien määrä/ htv) Tuotokset ja laadunhallinta arvio Tuotokset Tuotettujen palkkalaskelmien määrä (kpl) Käsiteltyjen ostolaskujen määrä (kpl) Käsiteltyjen kirjanpitotositteiden määrä (kpl) Laadunhallinta (asteikolla 1 5) Palvelukyky ja laatu taloushallintopalveluissa (asiakastyytyväisyyskyselyn yleisarvosana) 3,5 Palvelukyky ja laatu henkilöstöhallintopalveluissa (asiakastyytyväisyyskyselyn yleisarvosana) 3,5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen tavoite Työtyytyväisyyskyselyn yleisarvosana (1 5) 3,7 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Puolustushallinnon palvelukeskuksen investoinnit, siirto momentilta Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot 100 talousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5