Kotitilalta1/2012. Ohjauksella kysyntä ja tarjonta tasapainoon. Maitotila arvostaa ternien nopeaa noutoa. Moottorikelkalla tunturiin. s s.

Transkriptio

1 Kotitilalta1/2012 Maitotila arvostaa ternien nopeaa noutoa s Moottorikelkalla tunturiin s. 30 Ohjauksella kysyntä ja tarjonta tasapainoon s. 4 5

2 pääkirjoitus Kilpaileminen ajalla on kilpailua logistiikalla HK Rypsiporsas auttoi suomalaisia löytämään porsaanlihan uudestaan. T ulevaisuuden kuluttaja arvostaa aitoutta, alkuperäisyyttä ja sitä, että tuotteet myös löytyvät kaupan hyllystä. Tuotteiden toimituskykyyn vaikuttavat monet tahot ja toimijat. Avoin tiedonkulku ja hyvä keskinäinen yhteistyö takaavat toimitusten onnistumisen. Ketju alkutuotannosta teurastukseen on jatkossa saatava entistä täsmällisemmin ennustettavaksi niin määrällisesti kuin laadullisesti. Kuluttajat arvostavat aiempaa enemmän tuoreutta. Nopeamman läpivirtauksen tuottajalta kuluttajalle voimme turvata vain sillä, että teurastamolla on eläimiä aina sovittu määrä sovittuun aikaan. Lihankulutuksen kasvu rikkoi viime vuonna aiemmat ennätykset. Osittain saamme kiittää trendistä karppausta, mutta suurelta osin ansio on myös vuosi sitten lanseeratun HK Rypsiporsaan, josta on tullut todellinen menestystarina. Palaute Rypsiporsaasta on ollut erinomaista, ja positiivinen maine mm. viranomaisten piirissä kasvaa edelleen. HK Rypsiporsas auttoi suomalaisia löytämään porsaanlihan uudestaan, mikä on merkittävä saavutus koko HK-ketjulta. Sikatalous on viimeiset vuodet elänyt voimakkaassa turbulenssissa. Suunta näyttäisi nyt kääntyneen. Seuraava askel on löytää tasapaino porsas- ja lihasiantuotannon välillä. Tähän HK Agri tähtää sopimusuudistuksella. Tulevaisuudessa katseet on suunnattava myös entistä enemmän tuottavuuden nostamiseen ketjun kaikissa osissa, alkutuottajalta kuluttajalle saakka, ennakoivasti. Käytännössä tämä tarkoittaa prosessien, tehtävien ja tuotteiden jatkuvaa kehittämistä ja seuraamista. Rypsiporsaan kaltaisia innovaatioita nähdään varmasti myös muissa eläinryhmissä. Vain kehittymällä pystymme vastaamaan kuluttajien ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Kuluttaja on välttämätön ilman kuluttajaa ei ole ruoantuotantoa. Kaikki muut arvoketjun osat on oltava valmis kyseenalaistamaan. Terveisin, Veli-Matti Jäppilä SISÄLTÖ Asiakkaan tyytyväisyys ratkaisee menestyksen Nauta kulkee maidontuotannon rytmissä Tarve ohjaa sikojen teurastusta 9 Vuosisuunnitelma vähentää stressiä 11 Broilerimarkkinat vaativat tarkkaa pelinohjausta Julkaisija HK Agri, PL 50, Turku, puh , Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh , raila.aaltonen@alkukirjain.fi Taitto Päivi Liikamaa, puh , paivi.liikamaa@ phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN X. Osoitteenmuutoksen voi tehdä palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla Uusia ideoita koko alan parhaaksi 14 Kehitä tuotantoa lihasikalaskelman avulla Kotimainen laatuliha kelpaa kuluttajalle Maitotila arvostaa sujuvaa terniliikennettä Liemirehut liikenteessä joka päivä 20 Nautojen kivennäiset kohdalleen 21 Rypsiöljy kasvattaa Viiman sikalassa 23 Kotiruokaklassikoita HK Ruokatalon paistovalmiista tuotteista 24 LSO Osuuskunnan kuulumisia 26 HK tekee työtä naudanlihan arvon nostamiseksi 27 Ajankohtaista 28 Kotitilalla tapahtuu 30 Snabbt och kort 31 Kannen kuva: Päivi Liikamaa 2 Kotitilalta 1/2012

3 MARKKINAKATSAUS Sikamarkkinat etsivät tasapainoa Sianlihaa kulutettiin 196 miljoonaa kiloa vuonna Viiden prosentin kasvu kulutuksessa oli EU-ajan suurin. Tuotanto väheni prosentilla, 202 miljoonaan kiloon, joten ero kulutuksen ja tuotannon välillä pieneni merkittävästi. Uusi tuotantomenetelmä erilaisti sianlihaa ja toi lisäarvoa HK-laiseen sikaketjuun. Kulutuksen voimakas kasvu on ilahduttavaa monen tasaisen vuoden jälkeen. Me HK:ssa uskallamme väittää, että HK Rypsiporsas -innovaatiolla oli kasvussa merkittävä rooli. Uusi tuotantomenetelmä erilaisti sianlihaa ja toi lisäarvoa HK-laiseen sikaketjuun. Rypsiporsasta myytiin 15 miljoonaa kiloa vuonna Suomen sikamarkkinoita on vaivannut pitkään porsastuotannon ja lihasikojen kasvatuksen epätasapaino. Se on lisännyt kustannuksia koko ketjulle, vaikeuttanut toimintaa ja alentanut laatua. HK Agri toteuttaa kevään aikana sopimusuudistuksen, jonka tavoitteena on tasapainon löytäminen ja ketjun ohjattavuuden lisääminen. Vain tasapainoinen sikaketju voi toimia kustannustehokkaasti ja optimaalisesti. Sian keskihinta Euroopassa nousi viime vuonna. Meillä nousu ajoittui loppuvuoteen ja oli maltillisempi kuin EU:ssa keskimäärin. Vaikeassa kannattavuustilanteessa kehitys on ollut riittämätön. Joulun jälkeen hinnat Euroopassa alenivat, mutta meillä nousu on jatkunut. Näkymät ovat hyvät, edellyttäen että Euroopan ja maailman taloustilanne ei tästä vaikeudu. Olli Paakkala Naudanlihaketjuun kaivataan lisää investointeja Vuoden 2011 loppupuolella alkanut myötätuuli kotimaiselle naudanlihalle puhaltaa edelleen. Naudanlihan tuottajahintaan on tehty korotuksia ja hyvä markkinatilanne luo uskoa myös tulevaan. HK Agrin naudanhankinnassa lehmien määrä kasvoi viime vuonna ja odotamme hankinnan kehittyvän myönteisesti myös kuluvana vuonna. HK Agri haluaa palvella maitotila-asiakkaita kokonaisvaltaisesti, ja kasvava lypsylehmien määrä näkyy myös kasvavana vasikoiden tarjontana. Tämä tarjoaa erinomaiset edellytykset kasvattamoi- Kuva: Pasi Leino den laajennusinvestointeihin. Nyt kannattaa todella miettiä hankkeiden käynnistämistä ja laittaa uusia suunnitelmia vireille vielä nykyisten investointitukiehtojen aikana. Naudan käsittely Paimion teurastamossa käynnistyi tauon jälkeen vuoden alussa.outokummun teurastamossa käsittelymäärä on noussut. Kaksi teurastuspaikkaa luo jatkossa hyvät edellytykset palvella tinkimättömästi maitotiloja. Tämä puolestaan antaa hyvät edellytykset kehittää nuoren naudan kasvatusta. Sami-Jussi Talpila Broilerin markkinatilanne vakaa Broilerilla vuosi on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Vuosi 2011 jäi historiankirjoihin hyvänä kasvun vuotena: HK Agrin broilerintuotanto kasvoi reilut 10 prosenttia. Loppuvuodesta kasvu markkinoilla hiipui johtuen maailman ja Suomen taloustilanteesta. Tätä kirjoitettaessa markkinatilanne näyttää vakaalta ja budjetoidut kilot toteutuvat. Hautomoilla toiminnan kehittäminen jatkuu. Haudontaprosentti on kehittynyt vuoden aikana reilusta 77 prosentista yli 81 prosentin tasolle. Samalla haudontatappiota on pystytty pienentämään ja kaikkein tärkein, untuvikkolaatu, on HK Agrin hautomoissa selvästi parantunut. Seitsemän vuorokauden poistuma on joulukuussa saavuttanut tavoitetason, alle 0,8 prosenttia. Yleensä alkuvuoden päiväkasvut broilerilla ovat vuoden alhaisimpia. Parhaisiin kasvuihin päästään maalis toukokuussa, jolloin vuorokauden lämpötilavaihtelut ovat vähäisiä ja ilman kosteus alhainen. Lihantoimituksissa kevään haasteellisin kohta osuu maalis huhtikuun vaihteeseen. Pääsiäisen aikaan, jolloin työpäiviä on tavallista vähemmän, on myös vuoden suurimpiin kuuluva kulutushuippu. Broilerinlihan myynnin odotetaan kasvavan kuluvana vuonna 2 3 prosenttia. Luontainen kysynnän kasvu painottuu fileeseen, tarjonnassa pääpaino on koipireidessä ja tuotekehityksen siitä tekemissä uutuustuotteissa. Jarmo Seikola Kotitilalta 1/2012 3

4 Timo Kärnä Tilaus-toimitusprosessista vastaava johtaja HK Ruokatalo Oy Mitä tänään perheelle ruoaksi, miettii kiireinen kuluttaja kuumeisesti kaupan hyllyn edessä työpäivän päätteeksi. Samaan aikaan kauppias miettii myyntinsä kasvattamista. Näihin molempiin tilanteisiin auttaa tuttu kaupan hyllyssä oleva tuote. Asiakkaan tyytyväisyys ratkaisee menest yksen Kuluttajan haluamia tuotteita pitää olla saatavilla oikeaan aikaan oikeassa paikassa, jotta kuluttajat saavat tarpeensa tyydytettyä. Kauppiaan kannalta varmin tapa saada lisää myyntiä on varmistaa tuotteiden riittävyys hyllyssä kaupan koko aukiolon ajan. Suomalainen kuluttaja käy kaupassa keskimäärin 4,6 kertaa viikossa. Näistä 1 2 kertaa ovat ns. isoja ostospäiviä eli ostetaan monien tuoteryhmien tavaroita kerralla enemmän. Näiden lisäksi kuluttaja tekee ns. täydennysostoja 3 4 kertaa viikossa eli hakee muutamia usein kulutettavia tuotteita lisää. Kysyntä vaihtelee viikonpäivästä toiseen ja tämä heijastuu myös tavarantoimittajien elämään. Kaupassa jokainen maanantai on erilainen kuin tiistai, mutta perusmyynnin osalta jokainen maanantai on melko samanlainen, koska perus- asiakasvirta on samanlainen. Yksi ostospaikan valinnan perussyy on nimittäin sijainti. Kuluttaja valitsee helposti kantaostopaikan kotinsa läheltä. Tilaus toimitusprosessi kokoaa toiminnan yhteen HK Ruokatalossa tilaus toimitusprosessi on yrityksen ydinprosessi. Tilaus toimitusketju pitää sisällään myynnin ennustamisen, raaka-ainetarpeen välittämisen HK Agrille, teurastuksen ja tuotannon suunnittelun sekä varastoinnin, keräilyn ja kuljetuksen asiakkaille. Tilaus toimitusprosessi yhdistää HK Ruokatalon eri toiminnot. Myynti myy, markkinointi markkinoi, tuotanto tuottaa, varastot varastoivat ja kuljetus kuljettaa. Tilaus toimitusprosessissa raaka-aine jalostetaan valmiiksi tuotteiksi yhtiön asiakkaille. HK Ruokatalon asiakkaita ovat mm. vähittäiskaupat, tukut, henkilöstöravintolat, ravintolat ja kahvilat sekä julkisen sektorin asiakkaat. Tavoitteista suunnitelmien pohja Koko toiminnan alku on myynnin ennustaminen. Sen lähtökohtana ovat HK Ruokatalon tavoitteet. Tavoitteita täsmen- Markkinointikampanjat ohjaavat asiakasvirtoja ja asettavat lisähaastetta toimitusten suunnittelulle. 4 Kotitilalta 1/2012

5 Kaupassa jokainen maanantai on erilainen kuin tiistai, mutta perusmyynniltään kaikki maanantait ovat samanlaisia. Piirros: Kati Kelo netään lyhyemmällä tähtäimellä asiakkaiden kampanjoinnilla ja muilla aktiviteeteilla. Suurin osa vähittäismyymälöistä on kovassa kilpailutilanteessa. Kilpailukeinoina käytetään valikoimia, hinnoittelua ja erilaisia tapahtumia. Nämä puolestaan ohjaavat asiakasvirtaa kauppojen välillä ja tämä aiheuttaa jälleen haasteita menekin ennustamiselle ja tavaroiden tilaamiselle teollisuudelta. Teollisuuden tavoitteena onkin huomioida mahdolliset markkinointiaktiviteetit jo omassa suunnittelussaan. Nykyisin paljon käytetyt vähittäiskaupan ketjujen yhteiset markkinointitoimet koko Suomen alueelle asettavat kovia vaatimuksia teollisuuden tuotannolle ja raaka-ainehankinnalle suurien määriensä takia. Lisäksi erityisvaatimuksia tilaus toimitusketjulle syntyy sesongeista, joiden aikana tuotteiden myynti kasvaa moninkertaiseksi. Vuoteen mahtuu erilaisia juhlapyhiä ja vuodenaikaan liittyviä sesonkeja, joiden aikana tiettyjen tuotteiden myynti kasvaa voimakkaasti. Kaikilla valmistajilla on esimerkiksi omat joulutuotteensa ja kesäkauden grillituotteensa. Eri kaupan ketjut kampanjoivat vielä näillä tuotteilla samaan aikaan. Nämä molemmat tuovat jälleen omat haasteensa tilaus toimitusketjun toimintaan. Suuret kysynnän huiput saattavat vielä olla ajallisesti melko lyhyet, jolloin tuotannon riittävyys ja joustavuus on koetuksella. Nopeaa ja sujuvaa toimintaa Asiakkaiden mielestä HK Ruokatalo onnistuu tehtävissään, jos vähittäiskaupan tilaamia tuotteita on koko ajan hyllyssä kuluttajien ostettavissa tai jos tilatut tuotteet ovat kuluttajien lautasella ravintolassa haluttuna aikana. Tätä saatavuutta mitataan toimituskyvyllä. Toimitusvarmuuden lisäksi HK Ruokatalon on huolehdittava siitä, että tuotteet toimitetaan asiakkaille tuoreina. Tämä vaatimus puolestaan asettaa tiukkoja vaatimuksia yhtiön sisäiselle toiminnalle ja nopeudelle. Koko tilaus toimitusketjun nopeus onkin kriittinen tekijä yrityksen menestymiselle. Kun myynnin suunnittelu, tuotannon suunnittelu ja logistiikka toimivat saumattomasti yhteen, niin asiakkaat saavat tilaamansa tuotteet tuoreina ja nopeasti. Tällöin eri toimintojen välillä raaka-aineet ja tuotteet kulkevat joutuisasti eikä turhia ylimääräisiä varastoja tarvita toimintojen välillä. Tuottaja mukana tilaus toimitusketjussa Jotta tilaus toimitusketjusta saadaan erittäin tehokas, HK Ruokatalon on tehtävä hyvää yhteistyötä tuottajien suuntaan. Tuotteiden menekki heilahtelee kilpailun, trendien ja sesonkien mukaan ja näillä muutoksilla on oma vaikutuksensa tarvittavan raaka-aineen suhteen. Yhtä tärkeää kuin saada asiakkailtamme tarkempia myyntiennusteita, on välittää tätä tietoa myös ketjussa eteenpäin, jotta pystymme optimoimaan raaka-ainetarpeemme kysynnän mukaiseksi. Tähän tulee sianlihan tuotannossa avuksi uusi sopimustuotantomalli. Tällä uudistuksella saamme tuottajat mukaan yhteen kilpailukykymme tärkeimpään tekijään, tilaus toimitusketjuun. Kotitilalta 1/2012 5

6 Nauta Naudanlihan tasainen tarjonta läpi vuoden olisi markkinoiden näkökulmasta toivottava tilanne. Luonto sanelee kuitenkin omat rajoitteensa naudan tuotantorytmiin. kulkee maidontuotannon rytmissä Sami-Jussi Talpila Johtaja, naudan hankinta Naudanlihan tuotannon ja nautojen teurastusten vuosisuunnittelun lähtökohta on HK:n kokonaishankintamäärä. Vuoden tuotantomäärä jaetaan kolmelle jaksolle ottaen huomioon naudan luontainen tarjonnan vaihtelu. Jaksojen suunnitelmat jaetaan kuukausi- ja edelleen viikko-ohjelmiksi. Näiden mukaan rakennetaan eri naudanlihatuotteille, kuten paahtopaistille, myyntiennusteet ja sovitaan kaupan kanssa kampanjat. Naudanlihan kulutuksen vaihtelu vuoden mittaan on melko pientä. Kesäaikana kysyntä on hieman hiljaisempaa, mutta koulujen alkaminen heijastuu välittömästi naudanlihan menekkiin. Lehmien ja vasikoiden tarjonta vaihtelee Noin 80 prosenttia naudan hankinnasta perustuu lypsylehmiin ja maitorotuisiin nuoriin nautoihin. Maitorotuisten lehmien osuus hankinnasta on reilu neljännes ja näiden eläinten tarjonnan vaihtelut näkyvät heti hankintamäärissä. Maitotilojen tuotantorytmi heijastuu olennaisesti myös nautojen teurastuksen suunnitteluun ja raaka-aineen ohjaukseen. Lehmien tarjonta teurastuksiin on vilkkainta syksyllä ja hiljaisin kausi Maitotilojen eläinliikenteen hyvä hoito on HK Agrille keskeinen asia. Sonnivasikat haetaan lypsykarjatiloilta aina mahdollisimman joutuisasti. 6 Kotitilalta 1/2012

7 Lehmien tarjonnan vaihtelu % viikko Syksy tuo teuraaksi paljon lehmiä. Nuoren naudan teurastuksia pyritään silloin aikaistamaan, ja osittain siirtämään vähän myöhempään ajankohtaan. Kuvat: Pasi leino ajoittuu kesään. Syksyn tarjonta on usein kolminkertainen kesäaikaan verrattuna. HK Agrin naudan hankinnan painopiste on maitotilojen tinkimätön palvelu, joten lehmien tarjonnan kasvuun vastaaminen on koko toiminnan kulmakivi. Maitotilan tarve lähettää lehmä teuraaksi tulee monesti hyvin lyhyellä varoitusajalla. Etenkin uudemmissa navetoissa on niukasti tilaa teuraaksi lähtevälle lehmälle. Sama koskee vasikoita. Valtaosa maitotiloista haluaa myydä vasikan terninä, mieluiten heti 14 vuorokauden ikäisenä. Lehmien tarjonnan kasvu otetaan huomioon syksyn teurasohjelmia tehtäessä, ja teurastuskapasiteettia on mahdollista syysviikkojen ajaksi korottaa. Naudan teurastus on kuitenkin työvoimavaltaista, mikä sanelee rajoitteet isoille teurastusmäärien muutoksille. Lehmien osalta sääolot saattavat ennakoimattomasti muuttaa eläinvirtoja. Kuivuus vähentää nurmirehusatoa ja lisää lehmien teurastarjontaa joskus hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Syksyllä nuori nauta tekee lehmälle tilaa HK Agrin nautamäärästä reilu puolet on maitorotuisia nuoria nautoja. Maitotiloilla syntyneiden vasikoiden tarjonta noudattaa pääpiirteittäin samaa vuosittaista vaihtelua kuin lypsylehmien tarjonta. Kesän kääntyminen syksyyn lisää vasikoiden määrää ja maaliskuun puolivälin jälkeen vasikkatilanne kääntyy niukemmaksi. Kun vasikka kasvaa keskimäärin vajaat 20 kuukautta, nuoren naudan tarjonta alkaa vilkastua kesäkuun puolenvälin jälkeen ja sillä voidaan paikata vähäistä lehmien tarjontaa. Pääsiäisestä toukokuun alkuun ajoittuva aika on naudan osalta usein hyvin niukkaa. Maitotilan eläinliikenteen hyvä hoito on naudanhankinnassa keskeisen asia. Siksi teurasohjelmiin varataan syyskuukausille tilaa lypsylehmille. Nuoren naudan teurastuksia siirretään tällöin eteenpäin tai eläimet pyritään saamaan teuraaksi ennen syksyn tarjontaa. Isommista teurasohjelmista huolimatta naudankäsittely saattaa syksyisin ruuhkautua, jolloin etenkin nuoren naudan noudot venyvät. Tilakohtainen suunnittelu tarkentuu Nuoren naudan tarjonnan tasaamisessa on otettava huomioon myös vasikoiden tarjontatilanne. Jos vasikoita on runsaasti, nuoren naudan kasvatuspaikkoja on saatava tyhjäksi, mikä rajoittaa teurastusten siirtoa. Loppukasvatustilojen erikoistuminen ja niiden eläinmäärien kasvu asettavat jatkuvasti haasteita eläinvirtojen toiminnalle ja hallinnalle. Yhä useammalla tilalla naudat on jaettu kasvatusosastoihin iän mukaan, ja vasikoiden tulo sekä teu- Kotitilalta 1/2012 7

8 Naudanlihan kulutus vaihtelee vuodenajan mukaan vain vähän. raiden lähtö tapahtuu tietyssä rytmissä. Näillä tiloilla teuraiden suunnitelluista noutoajoista ei juurikaan voida poiketa. Vasikoiden iän ja keskimääräisen päiväkasvun perusteella saadaan arvio nuoren naudan tarjonnasta, mutta naudan pitkä kasvatusaika ja tilojen vaihtelevat olosuhteet ja ruokinta tarkoittavat kasvuajoissa kuukausienkin eroa. Tilakoon kasvaessa tilakohtainen tuotantosuunnitelma onkin ainoa tehokas väline niin teuraiden tarjonnan hallintaan kuin myös vasikoiden kysynnän arviointiin. Niillä päästään paljon suurempaan tarkkuuteen kuin tarkastelemalla vasikkavirtoja kokonaisuutena. Tilakohtainen tuotantosuunnitelma varmistaa, että kunkin tilan eläinliikenteeseen liittyvät tarpeet ovat HK Agrin tiedossa. Luonto ohjaa rotukarjaa HK Agri on rakentanut yhdessä Lihatukku Harri Tammisen kanssa rotukarjalle omaa markkinakanavaa, jossa erikoislihalle saadaan markkinoilta parempi hinta. Rotukarjalla lehmien poikimiset painottuvat keväälle, mikä asettaa lihan tasaiselle tarjonnalle haasteellisen lähtökohdan. Ruokinnan rooli rotukarjan tasaisessa tarjonnassa on olennainen. Suunnitelmallisesti ja riittävän ajoissa toteutetuilla ruokinnan muutoksilla varmistetaan, että rotukarjaeläinten teuraslaadussa päästään tavoitteeseen. Rotukarjaketjussa vaaditaan paljon suunnitelmallisuutta, jotta voidaan varmistaa kesäajan tarjonta ja samanaikaisesti saadaan järjestettyä syksyllä välitykseen tuleville vasikoille loppukasvatuspaikat. Olemme muutaman viime vuoden kokemusten perusteella palanneet ohjaamaan rotukarjasonnien tarjontaa kesäkuukausille hintaportailla. Korkeinta Tammisen rotusopimuslisää maksetaan kesällä. Tämä kannustaa tuottajia tarkkaan teuraskypsien eläinten karsintaan ryhmästä. Pihvilihaa tiskillä joka päivä Valtaosa emolehmistä poikii keväällä. Pihvilihan tasainen tarjonta edellyttää, että loppukasvattamoissa eläimet ryhmitellään tarkoituksenmukaisesti. Pihvilihan tuotantoketju alkaa liharotuisen naudan tiinehtymisestä. Noin yhdeksän ja puolen kuukauden kuluttua syntyvä vasikka päätyy aikanaan teuraaksi, ellei sitten tule valituksi jatkamaan sukua emolehmänä Juhani Numminen Tuotantoneuvoja tai astutussonnina. Vasikasta teuraaksi kuluva aika on naudan sukupuolesta riippuen 1 2 vuotta, joskus ylikin. Poikimisista valtaosa ajoittuu meillä luonnon rytmien ohjaamana maalis huhtikuulle. Jos kaikki eläimet teurastettaisiin saman ikäisinä, hiehojen teurastukset ruuhkautuisivat keväisin ja sonnien syksyisin. Olemme kuitenkin luvanneet tasaisen ruhotarjonnan Lihatukku Harri Tammiselle, joka taas on luvannut tasaisen lihatarjonnan asiakkailleen. Teurasruhojen pitää lisäksi olla sovitussa kokohaarukassa, jotta lihatiskiin saadaan tasakokoisia ja -laatuisia fileitä ja paisteja. Ruhoilla on tunnetusti vielä muitakin laatuvaatimuksia. Tuntuu aika vaikealta miten tässä onnistumme? Vaikka toimimme osittain luonnon asettamissa raameissa, oikeilla toimenpiteillä ja ajoituksilla homma onnistuu. Onnistuminen edellyttää, että kaikki ketjussa mukana olevat ymmärtävät, mistä on kysymys. Suurin osa syntyvistä vasikoista välitetään loppukasvattamoihin, ja juuri tähän perustuu mahdollisuus tasata teurastuksia tarpeen mukaiseksi. Kun kasvattamoissa eläimet ryhmitellään karsinoihin rodun, iän ja koon perusteella, teurastarjonta hajaantuu jo luonnostaan ainakin muutaman kuukauden mittaiseksi. Ruokinnalliset mahdollisuudet Meneillään olevassa Rotukarja-hankkeessa alkoi vuodenvaihteessa koe, jossa selvitetään ruokinnallisia mahdollisuuksia teurastarjonnan tasaamiseksi. Jos koe onnistuu suunnitelman mukaisesti, se tulee antamaan paljon tietoa käytännön työhön kaikille ketjun osapuolille. Onnistuneen ruokinnan kannalta on aivan oleellista, että vasikat ryhmitellään kasvattamossa oikein. Tätä ei pystytä tekemään vasikkakuormia purettaessa, vaan lajittelu tehdään, kun kasvattamo on täyttynyt. Perusjako tehdään niin, että brittiläiset rodut, hereford- ja angusvasikat, jaetaan samalle ruokintalinjalle ikä- ja kokojärjestyksessä. Mannermaiset rodut, charolais, limousin ja simmental, ohjataan samalla logiikalla toiselle linjalle. Tämän jälkeen on paljon helpompi suunnitella ruokintaa, kasvatusaikoja ja teurasmyyntejä. Ilman ohjausta rotukarjahiehojen teurastus ruuhkautuisi keväisin ja sonnien syksyisin. 8 Kotitilalta 1/2012

9 HK Agrin sian hankinnan ohjauksen lähtökohtana on HK Ruokatalon raaka-ainetarve. Raakaainetarpeesta johdetaan teurastussuunnitelma, jonka mukaan HK Agri laskee lihasikojen ja emakoiden hankintamäärät. Outi Jaatsi Suunnittelupäällikkö Tarve ohjaa tiukasti sikojen teurashankintaa Kuva: Pasi leino Kunkin sopimustuotantotilan kapasiteetti tuottaa lihasikoja HK Agrin tarpeisiin on määritelty tilojen tuotantosuunnitelmissa. Tiedon avulla HK Agri voi laskea, paljonko lihasikoja kaikki sopimustilat voivat tuottaa yhteensä. Syöte HK Ruokatalon tarvitsemasta lihamäärästä tulee HK Agrille siten, että hankintamääriin ehditään reagoida ajoissa. Tilanne määräytyy laskentatavasta riippuen jopa jo noin 33 kuukautta ennen varsinaista teurastustapahtumaa. Tällöin otetaan huomioon jo ensikoidenkin tuotanto. Tapahtumakulku ensikon tai emakon tiineytyksestä lihasian teurastushetkeen menee seuraavasti: Kolmirotuporsaat syntyvät porsastuotantoon erikoistuneilla tiloilla tai yhdistelmätiloilla. Pahnueessa on noin 13 elävänä syntynyttä porsasta, joista puolet on imisä- ja puolet karjuporsaita. Pahnue vieroitetaan noin neljän viikon iässä ja välikasvatetaan noin kuusi viikkoa. Porsaat myydään noin yhdeksän viikon ikäisinä ja kilon painoisina välitysporsaina lihasikalaan tai siirretään tilan omaan lihasikalaan kasvamaan. Kolmirotuporsaat myydään lihasikoina reilun kolmen kuukauden kuluttua välityksestä, eli noin 5,7 kuukauden ikäisinä ja 87 kilon teuraspainossa. Elopaino on silloin noin 115 kiloa. Ennusteen pohjana välitysmäärä Teuraaksi tulevien lihasikojen määrä voitaisiin edellisen mukaan ennakoida noin puoli vuotta etukäteen lähtien emakon tai ensikon tiineytyshetkestä. HK Agrilla ei kuitenkaan ole käytössään näitä tietoja jokaiselta porsas- tai yhdistelmätuotantotilalta, joten teurasennuste laaditaan sen mukaan, paljonko porsaita on välitetty noin yhdeksän viikon ikäisenä. Ennusteeseen otetaan omalla laskentakaavalla mukaan myös yhdistelmätiloille jäävien porsaiden lukumäärä. Yhden parttian lihasiat kasvavat hieman eri tahtiin eikä lihasikala tyhjenny yhdellä noutokerralla, joten ennusteessa otetaan huomioon myös keskimääräinen sikalan tyhjentymisaika. Teurasennuste päivitetään viikoittain ja sen mukaan tarkennetaan teurastussuunnitelmia yhteistyössä HK Ruokata- Kotitilalta 1/2012 9

10 HK:n raaka-ainesuunnittelu Tilojen tuotanto- ja täyttösuunnitelmat Toteutunut porsasvälitys Vuosisuunnitelma Jaksosuunnitelma, 4 kk Kuukausisuunnitelma Ilmoitettujen teuraiden määrä Viikkosuunnitelma Päiväsuunnitelma Teurasajot - kuljetus ja teurastusaikataulun yhteensovitus Kuva: Pasi leino lon kanssa. Teurassuunnitelma sovitaan yhdessä HK Agrin ja HK Ruokatalon välillä noin vuosi etukäteen. Suunnitelmat jaksotetaan Lihasian hankinta perustuu lihasiantuottajien tuotantosuunnitelmiin. Eläinvirtojen hallinnan helpottamiseksi suunnitelmat pyritään tekemään aina vuodeksi etukäteen. HK Agrin vuosisuunnitelma perustuu edellä mainittuihin tilakohtaisiin tuotantosuunnitelmiin. Vuosisuunnitelma käydään läpi yhdessä HK Ruokatalon kanssa. Molemmat osapuolet sitoutuvat sovittuihin tuotantomääriin. Vuosisuunnitelma hajotetaan edelleen neljän kuukauden mittaisiin jaksosuunnitelmiin. Nämä pilkotaan puolestaan kuukausitason suunnitelmiin. Määrissä saattaa olla eroja kuukausien välillä johtuen kuukauteen mahtuvista työpäivien määrästä. Myös viikkosuunnitelmat tehdään jo vuosi etukäteen valmiiksi, mutta niitä tarkennetaan aina edellisten viikkojen aikana. Lopullisesti teurasmäärät päiväkohtaisella tasolla sovitaan teurastusta edeltävällä viikolla. Päiväkohtainen suunnitelma tarvitaan teurasajojen ohjelmointia varten. Kuormat suunnitellaan teurastusta edeltävän viikon keskiviikkona ja torstaina. Torstain ja perjantain aikana teurasohjelman suunnittelusta vastaava logistiikkasuunnittelija sovittelee kaikki viikon aikana ajettavat kuormat siten, että sika ei lopu linjasta missään vaiheessa. Teuraita ajetaan myös iltaisin ja yön aikana teurastamon navettaan seuraavan aamun teurastusta varten, joten suunnittelussa on otettava huomioon myös teurastamon sikalaan mahtuva eläinmäärä. Rypsiporsaalle oma hienosäätö HK Rypsiporsas on tuonut uusia, mie- Teurasennuste laaditaan sen mukaan, paljonko porsaita on välitetty noin yhdeksän viikon ikäisenä. lenkiintoisia haasteita suunnitelmien tekoon ja päivittäiseen teurasohjelmointiin. Rypsiporsas -tuotannolla on omat korkeat vaatimuksensa, jotka on otettava huomioon porsaan välitysiästä eli noin yhdeksän viikon iästä eteenpäin. Vaatimukset koskevat mm. Rypsiporsaan välityspainoa, kasvatusaikaa ja ruokintaa. Eläimet on pystyttävä tunnistamaan ja pitämään erillään koko prosessin ajan välityshetkestä siihen saakka, kun liha lähtee kauppoihin. Siksi sen tuotanto ja ohjaus ovat oma pakettinsa normaalin viljasian rinnalla. Kaikki edellä kerrottu kiteytyy lyhyesti seuraaviksi luvuiksi: työviikon aikana Forssan ja Mellilän yksiköissä teurastetaan yhteensä noin lihasikaa ja 450 emakkoa. Teurasajoista kertyy viikossa noin 400 tilakäyntiä. Porsaita ajetaan viikossa noin kappaletta, ja tilakäyntejä syntyy viikossa noin 70. Tämä sisältää sekä porsaiden noudot että viennit kasvatustiloille Koko eläinvirran ohjaamiseksi tarvitaan valtava määrä yhteistyötä tilojen, HK Agrin hankinnan, sopimusautoilijoiden sekä HK Ruokatalon välillä. Yhteen hiileen puhaltaminen antaa hyvät eväät onnistuneelle ketjun hallinnalle. 10 Kotitilalta 1/2012

11 Vuosisuunnitelma vähentää stressiä Honkaporsas Oy:n perustamisesta tulee ensi syksynä kuluneeksi kymmenen vuotta. Tänä aikana välitysporsaat ovat menneet yhtiön osakkaille ja loput porsaat on myyty HK Agrin eläinvälityksen kautta muihin lihasikaloihin. Alusta alkaen Honkaporsaalla on tehty vuosisuunnitelma välitysporsaiden myynneistä, tuotantopäällikkö Sari Kaukonen kertoo. Suunnitelmaan on kirjattu jokaisen osakkaan lihasikalan täyttöviikot sekä eläinmäärät. Osakkaat ovat toteuttaneet hyvin vuosisuunnitelmaa ja pahimman porsasruuhkan aikana pyrkineet aikaistamaan välitysporsaiden ottoa. Tästä täytyy antaa suuri kiitos osakkaille, toteaa Kaukonen. Joka vuoden lopussa hän on arvioinut tulevan vuoden välitysporsaiden määrän. Arvioimisessa huomioidaan hallituksen asettamat tavoitteet sekä odotettavissa oleva tuotannon tehostuminen, joka nostaa vieroitettujen porsaiden määrää pahnuetta kohti. Tämän jälkeen Kaukonen kirjaa vuosisuunnitelmaan viikkokohtaisesti myytävien porsaiden määrän, sekä lähtevätkö porsaat osakkaille vai HK Agrin eläinvälitykseen. Suunnitelman hän lähettää HK Agrin porsasvälityksestä vastaavalle henkilölle. Sen ansiosta HK Agrilla tiedetään tarkkaan osakkaiden sikaloiden täytöt ja kuinka paljon porsaita tulee myyntiin. Honkaporsas aloitti panostamisen sikaloiden verkostoitumiseen pari vuotta sitten. Ulla Ketola Team leader Yhteistyöllä toimiva verkosto Pari vuotta sitten Honkaporsaalla lähdettiin panostamaan sikaloiden verkostoitumiseen, koska noin puolet porsaista oli vailla vakituista ostajaa. Työtä tehtiin asian hyväksi HK Agrilla, mutta myös Honkaporsaan osakkaat, mm. Kalevi Pukara, tekivät paljon työtä verkostoitumisen eteen, kertoo Sari Kaukonen. Lihasikaloita löytyikin, mutta erittäin hankalan porsasruuhkan takia myynti ei toteutunut halutulla tavalla. Viime syksynä HK Agri välitti eräälle lihasikalalle pari porsaiden koe-erää kasvamaan. Ostaja oli tyytyväinen porsaiden tuotantotuloksiin ja oli valmis jatkamaan yhteistyötä. HK Agrin Outi Jaatsi hoiti keskustelut eläinten määristä sekä osastojen täyttöviikoista, jotka sitten täydennettiin Honkaporsaan vuosisuunnitelmaan. Stressiä helpottaa kun tiedämme, minne suurin osa välitysporsaista on menossa, kommentoi Sari Kaukonen tyytyväisenä uudesta yhteistyökumppanista. Verkoston vahvuus perustuu siihen, että ketjun kaikki henkilöt toimivat suunnitelman mukaan. Suunnitelmasta tulee pitää kiinni, jos ei tule ylivoimaisia esteitä. Jotain voi aina sattua, mutta silloin pitää tiedottaa puolin ja toisin ajoissa. Lisää keskustelua verkostoihin Verkostoituminen on tuonut useita etuja Honkaporsaan arkirutiineihin. Töiden suunnittelu etenee, koska sikalan eläinvirta etenee tuotantovaiheesta toiseen suunnitellun mukaisesti. Tämä vähentää työntekijöiden stressiä, summaa Sari Kaukonen. Viime vuonna oli paljon ylimääräistä työtä, kun aina ei ollut vapaita karsinoita vieroitettaville porsaille. Lisäksi rehukustannukset nousivat, kun myytävät porsaat olivat lähes 40 kilon painoisia. Honkaporsaan osakkaat ja tuotantopäällikkö Kaukonen käyvät lävitse sikaloiden tuotantotuloksia hallituksen kokouksissa kuukausittain. Kaukonen toivoo lisäksi mahdollisuutta keskustella kaikkien verkostoon kuuluvien sikaloiden kanssa vähintään kerran vuodessa. Tällöin voitaisiin yhdessä vertailla sikaloiden tuotantotuloksia, kuten päiväkasvua ja rehunhyötysuhdetta, ja antaa yhteistyöstä palautetta puolin ja toisin. Ja olisihan kiva tutustua henkilöihin, jotka kasvattavat meidän tuottamia porsaita, ehdottaa Sari Kaukonen. Kotitilalta 1/

12 Muuttuvien markkinatilanteiden mukana pysyminen ja eläinaineksen tuotantosuoritteen ennustaminen luovat haasteita broileriketjun ohjaamiseen. Merkittävässä roolissa ovat ammattitaitoiset tuottajat ja ketjun muut sidosryhmät. Anu Leino Suunnittelupäällikkö Kuva: Tero Heino Broilerimarkkinat vaativat tarkkaa pelinohjausta Lihaksi kasvatettavien broilereiden isovanhemmat tuodaan Suomeen untuvikkoina Suomen Broiler Oy:n toimesta. Näiden lintujen aikanaan munimat munat haudotaan tuojayrityksen hautomolla emountuvikoiksi, jotka toimitetaan HK Agrin tilausten mukaan sopimustuotannossa mukana oleville neljälle nuorikkokasvatustilalle. Emobroileri kasvaa sukukypsyyteen tarkassa seurannassa. Nuorikkokasvattajan tavoitteena on kasvattaa hyvä, tasainen parvi siirrettäväksi munittamoon. Tuotantoajan kynnyksellä emoparvi siirretään munitustilalle. Sopimustuotannossa olevien 20 munitustilan tavoitteena on tuottaa hedelmöittyneitä broilerin siitosmunia lähetettäväksi hautomoille. HK Agrilla on kaksi broilerihautomoa, joihin munat toimitetaan tiloilta kahdesti viikossa. Kolmasosa munista haudotaan Kokemäellä ja kaksi kolmannesta Mynämäen hautomolla. Haudontaprosessi kestää 21 vuorokautta. Kuoriutuneet untuvikot toimitetaan teuraskasvatustiloille, joita Kariniemen ketjussa on 111. Sopimustilan tavoitteena on kasvattaa tasalaatuinen erä halutun painoista lintua. Broilerin kasvatus untuvikosta teuraslinnuksi kestää noin 39 päivää. Kariniemen kotitiloilta on lähtöisin n. 54 prosenttia Suomessa syötävästä broilerista. Broilerit teurastetaan HK Ruokatalon siipikarjateurastamossa Eurassa, Satakunnassa. Sopimustilat sijaitsevat pääosin Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa keskimäärin n. 43 kilometrin etäisyydellä Euran tuotantolaitoksesta. Sopimus sitoo molempia Siipikarjahankinnan tuotantosopimus sitoo sekä HK Agria että broilerikasvattajaa. Kasvattaja on sitoutunut tuottamaan tiloissaan broilereita vain sopimuskumppanille ja toimittamaan sitä HK:n määrittelemällä aikataululla. Broilerien tuotantomääriä säätelee myynnin tarve. Sopimustuotannossa tuotantoa ohjataan tiiviisti, jolloin HK Agri määrittää tilojen lintujen tulon ja lähdön aikataulut. Broilerin lyhyehkön kasvatusjakson vuoksi muunlainen hankintamalli olisi vaikea hallittava. Vuoden 2010 keväällä voimaan tullut tuorelihadirektiivi määrää, että tuoreena myytävä tuote on valmistettava suoraan teurastuksesta saatavasta raaka-aineesta. Pakastettuna säilytettyä raakaainetta ei saa käyttää. Tuotantomäärien suunnittelun on tämän vuoksi kyettävä vastaamaan myynnin tarpeisiin entistä tarkemmin. Koko tuotantoketjun on joustettava sesonkien ja rauhallisempien tuotantojaksojen vaihdellessa. Ohjaaminen alkaa emoista Myynnin tarpeisiin pyritään vastaamaan koko ketjun käsittävällä ohjauksella. Emojen elinkaari on suunniteltu tietyin estimaatein, jotta munia saataisiin tarvittava määrä oikeaan aikaan. Emotuotannon ohjauksella rakennetaan sekä pidemmän aikavälin muutokset että nopeat, pienemmän mittakaavan muutokset teuraskasvatuksen määriin. Munantuotantoa ohjataan muuttamalla munintakauden pituutta eli emojen 12 Kotitilalta 1/2012

13 Työnjohtaja Ossi Valjanen työntää munavaunun hautomakoneeseen. teurastusajankohtaa. Isompien muutosten aikaansaamiseksi tarvittavien emokannan muutosten tekemiseen tarvitaan yli vuoden ajanjakso. Broilerien päivittäiset tuotantomäärät sovitaan yhdessä HK Ruokatalon tuotannon ja myynnin kanssa, ja siinä otetaan huomioon teurastus-, hautomo- ja kasvatuskapasiteetit. Teurastusohjelma luodaan huomioimalla kunkin kasvatuserän optimaalinen kasvatusaika. Tämän perusteella määräytyy hautomoiden untuvikko-ohjelma. Untuvikko-ohjelman perusteella oikea määrä munia laitetaan haudontakoneeseen. Kuoriutuneet untuvikot toimitetaan kasvatustiloille samana päivänä. Kasvattaja on valmistellut broilerikasvattamonsa untuvikkojen tuloa varten pesemällä ja desinfioimalla hallin edellisen erän jälkeen sekä tuomalla halliin uudet kuivikkeet ja lämmittämällä kasvatushallit untuvikoille sopivaan lämpötilaan. Kasvattajalle lähetetään tarkat teurastus- ja lastausaikataulut noin pari viikkoa ennen teurastusta. Euran teurastamon noin linnun päivittäisen teurastuksen onnistumiseksi tulee teuraslintujen toimitusten sujua moitteetta. Lintujen lastaus tilalla ja kuormien kuljettaminen teurastamolle on aikataulutettu vastaamaan teurastamon tarvetta ja vastaanottokykyä. Noin linnun kuormia saapuu teurastamon vastaanottoon tunnin välein. Ohjaus hioutuu koko ajan Ketjun ohjaus vaikuttaa arjen työjärjestelyihini, mutta määrittää myös vapaa-aikaa. Tiukasti ohjatun ketjun työmyyränä toimiminen edellyttää kykyä sopeutua nopeisiin muutoksiin, joita välillä tulee lähinnä untuvikkotoimituksissa. Tuottajalle annetaan kuitenkin aina mahdollisuus vaikuttaa muutoksiin. Untuvikkokuskille pitää antaa kiitosta siitä, että hän ahkerasti ilmoittaa, jos aikatauluun tulee muutoksia. Kun untuvikot on saatu sisälle, alkavat kasvatuksen arkirutiinit, eikä teurastamoon tarvitse juurikaan olla yhteyksissä. Normaalista poikkeavista asioista ilmoitetaan välittömästi, jotta ketjunohjaus pysyy ajan tasalla. Lintujen lähestyessä teurasikää lähetämme ketjun ohjaukselle tietoa parven tunnusluvuista kolmeen otteeseen. Kaikki lomakkeet täytetään erikseen, vaikka osa tiedoista on jo vastaanottajalla. Tähän toivon parannusta, esimerkiksi jonkinlaista reaaliaikaista verkkotietokantaa, johon kasvattaja lisäisi erän tietoja päivittäin. Lintujen teuraspäivänä olemme tarvittaessa lastausporukan apuna. Joskus saatetaan käydä ketjun ohjauksen kanssa läpi päivän toiminta etukäteen, jos esimerkiksi lastausjärjestyksessä on jotain poikkeavaa. Normaalitilanteessa lastausaikataulun näkee hyvissä ajoin toimitetuista kuormakirjoista. Toiminta lastausporukan kanssa on kehittynyt koko ajan jouheammaksi. Nopeatempoiseksi ja herkäksi alaksi koko ketjun ohjaus toimii melko hyvin, vaikka välillä tuntuukin, että ohjaus takertuu liikaa pikkuseikkoihin. Kehitystä tapahtuu koko ajan. Aina on tietysti kehittymisen varaa. Broilerikasvattaja Juha Jarttu Huittinen Kariniemen kotitiloilta on lähtöisin 54 % Suomessa syötävästä broilerista. Broilerin alkutuotantoketju Isovanhempaiserien maahantuonti, kasvatus, munitus, haudonta Nuorikkokasvatus Munitus Broileriuntuvikkojen haudonta Broilerin kasvatus Broileriteurastus, paloittelu ja myynti Suomen Broiler Oy 4 sopimustuottajaa 20 sopimustuottajaa HK Agri, hautomot, Mynämäki, Kokemäki 111 sopimustuottajaa HK Ruokatalo, Euran teurastamo 29 vk +19 vk +7 vk +3 vk +5,5 vk =63,5 vk Isovanhempaiserän maahantuonnista tuotantopolven teurastuksiin kuluu aikaa vähintään 15 kuukautta. Kotitilalta 1/

14 Uuden etsintä kiehtoo keikyäläistä Jussi Oittista. Hän luottaa uusiutuviin energialähteisiin ja tarkentaa tilansa energian käyttöä. Ykkösasiana on broilerien hyvinvoinnin varmistaminen. Uusia ideoita koko alan parhaaksi Teksti ja kuvat Raila Aaltonen Kotimaisen energian monipuolinen hyödyntäminen toi Jussi Oittiselle palkinnon Vuoden nuori maaseutuyrittäjä -kilpailussa lokakuussa Samana iltana isä Juha Oittinen pokkasi poikansa puolesta Vuoden yrittäjän palkinnon Vammalan yrittäjäyhdistyksen tilaisuudessa. Palkitsemiset eivät sattumalta osuneet samalle miehelle. Oittinen on kehittänyt yritystään määrätietoisesti tultuaan isännäksi viisi vuotta sitten. Sitä ennen laskentatoimen AMK-tradenomi oli ehtinyt työskennellä viisi vuotta kotitilalla ja puoli vuotta Satafoodilla siipikarjatuottajien kilpailukyvyn parantamishankkeessa. Jatkamisesta olin tehnyt päätöksen jo aikaisemmin. Valmistuttuani jäin vanhemmilleni rengiksi, ja opettelin tilan hommat kunnolla ennen kauppoja. Alkajaisiksi nuori isäntä yhtiöitti maatilansa. Yhtiömuodossa riskit ovat hänen mukaansa paremmin hallittavissa ja verorasitus kevyempi. Henkilöverotus olisi raskas, kun investointeja on tehty ja nettovarallisuutta ei juuri ole. Tilan yritystoiminnasta vastaa toistaiseksi isäntä yksin, sillä puoliso, Taina Hujo-Oittinen, on kokopäivätyössä muualla. Kasvattamot kahdella tilalla Oittisen tila Oy:llä on kerrallaan yhteensä broileria kasvamassa. Neljästä tuotantorakennuksesta kaksi on kotitilalla, Maantie-Oittisessa, ja uudemmat toisella tilalla kuuden kilometrin päässä. Siellä Jussin vanhemmat vastaavat lintujen tarkkailusta ja valvonnasta. Ilmanvaihdon ja lämmityksen häly- 14 Kotitilalta 1/2012

15 Broilerintuottaja joutuu sietämään kysynnästä johtuvat tuotantotauot. Jussi Oittisesta kapasiteetin käyttöasteen säätely on tuottajan kannalta parempi kuin suuret heilahdukset lihan hinnassa. tykset kasvattamoista tulevat isännän kännykkään, ja järjestelmien ohjaaminen sujuu kotoa omalta tietokoneelta. Toki kulkuakin kahden tilan välillä tulee päivittäin. Oittisen tila oli viimeisiä mukaan tulijoita HK:n broileriketjussa. Ensimmäinen kasvattamo rakennettiin vuonna 1990 ja toinen Seuraavat laajennukset oli sijoitettava muualle, sillä päätilan tontti alkoi käydä ahtaaksi. Jussin äidin kotitila oli sopivampi rakennuspaikka myös siitä syystä, että siellä etäisyydet naapureihin ovat pitemmät. Tilalla on vuokramaineen 90 hehtaaria viljeltyä peltoa. Pääkasvina on broilerien rehuksi käytettävä vehnä, kolmasosalla alasta viljellään kierron vuoksi kauraa ja rypsiä. Vuoden vehnätarve on 700 tonnia, joten yli puolet Oittinen ostaa toisilta tiloilta. Viljan ostosta ja lannanlevityksestä on yhteistyösopimukset. Broilerin lannan avulla rehuvehnään saadaan sopiva, noin prosentin valkuaispitoisuus. Käytössä oleva levitysala on 450 hehtaaria. Ylimääräisen lannan toimitan Biolan Oy:lle. Kahdella tilalla olevien kasvattamoiden ilmastointia ja lämmitystä hallitaan tietokoneella kotoa käsin. Säätöä tarvitaan vähintään kahdesti vuorokaudessa, kovilla pakkasilla jopa viiden tunnin välein, Jussi Oittinen sanoo. Omalla rehulla hyviin tuloksiin Heti tilakaupan jälkeen Jussi Oittiselle tarjottiin tilaisuutta lähteä mukaan broilerituottajien yhteisesti puuhaamaan rehutehtaaseen. Omaa pääomaa sitova hanke mietitytti, mutta päätös on osoittautunut erinomaiseksi. Kolmeen vuoteen en ole ostanut rehua muualta. Tuotantotulokset ovat parantuneet koko ajan. Kasvatuksen aikainen poistuma on pienentynyt prosenttiyksiköllä noin 3,6 prosenttiin. Teurashylkäyksiä on noin prosentti, mikä sekin on alle HK:n keskitason. Tietysti on vaikea erottaa, mikä on rehun ja mikä muiden tekijöiden vaikutusta. Myös HK on tehnyt paljon työtä untuvikkojen laadun eteen viimeisten puolentoista vuoden aikana, Oittinen kiittää. Hän kertoo miettivänsä joka päivä, missä voisi kehittää lintusilmäänsä ja osaamistaan kasvattajana. Oittinen arvostaa avoimuutta ja luottamuksellista yhteistyötä niin rehuviljaa myyvien kuin broilereita kasvattavien tilojen kanssa. Kehittymisen mahdollisuuksia tarjoavat vierailut toisissa kasvattamoissa, tietysti hygieniavaatimusten sallimissa rajoissa, ja keskustelut kollegoiden ja neuvojien kanssa. Hän ei yritä tehdä kaikkea itse. Hallien pesu ja kasvinsuojeluruiskutukset on ulkoistettu, ja kesän kiireitä helpottaa kesätyöntekijä. Näin panostusta liikenee myös alan yhteisiin hankkeisiin. Jussi Oittinen on ollut HK Agrilla toimivan broilerintuotannon kehittäjäryhmän jäsenenä pohtimassa mm. hyvinvointidirektiivin vaikutuksia käytännön työhön tiloilla. Hän on mukana myös Satafoodin ja HK Agrin yhteisessä kevätvehnän viljelyn kehityshankkeessa, jossa etsitään optimaalisia lajikkeita ja lannoitustasoja rehuvehnälle. Tilalla on viljelyssä 3 4 kevätvehnälajiketta. Zebra on osoittautunut meillä parhaaksi. Vaikeinakin vuosina se antaa kilon hehtaarisadon, isäntä kertoo. Broilerit tulevaisuuden ala Jussi Oittinen näkee broilerintuotannon vahvasti tulevaisuuden alana. En pelkää mitään, sillä näen, että HK:lla on vahva brändi joka menestyy. Toivon voivani laajentaa tuotantoa lähivuosina. Omana vahvuutenani pidän ikää: uskon että pystyn ainakin 15 vuotta olemaan innovatiivinen ja tehostamaan töitäni uusilla ratkaisuilla. Tietysti viranomaisvaatimusten jatkuva kiristäminen mietityttää. Tuottajat joutuvat raportoimaan samoja asioita monille tahoille, joskus tuntuu, että mikään ei riitä. Kokeilunhalun Jussi Oittinen sai isänperintönä. Hän kuvaa omaa isäänsä ennakkoluulottomaksi kokeilijaksi, joka kasvatti lehmien ja sikojen jälkeen nutrioita ja perehtyi peltopuolella niin helokin, korianterin kuin kuminankin viljelyyn. Hollannista käytettynä hankittu tuulivoimala on jauhanut sähköä toisella kiinteistöllä vuodesta 2005 lähtien. Vuodessa se tuottaa päästötöntä energiaa kw:n verran. Molemmilla tiloilla lämmitys ja viljankuivaus perustuvat pellettiin ja hakkeeseen, ja öljylaskua kerryttävät käytännössä vain maatalouskoneet. Taloudelliset tekijät olivat yksi syy lämmitysmuodon vaihtamiseen, mutta pyrin kantamaan oman korteni kekoon myös ilmaston vuoksi, Oittinen toteaa. Kotitilalta 1/

16 Kehitä tuotantoa lihasikalaskelman avulla Sianlihantuottaja saa pian uudenlaista tietoa siitä, miten hänen tilansa tuotanto vertautuu muiden tuotantotuloksiin ja myös taloudelliseen tulokseen. Johanna Daka, Kehitysasiantuntija Kalle Leino, Kehittämispäällikkö Satafood Kehittämisyhdistys ry HK Agrin Sinetti-palveluun kertyy vuosittain merkittävä määrä tietoa lihasikaerien tuloksista: päiväkasvusta, lihan laadusta, kuolleisuudesta ja rehun kulutuksesta. Tietoja on käytetty luotaessa kuvausta sianlihantuotannon parhaista käytännöistä. Nyt Vastuullinen sikatalous -hanke on työstämässä toimintamallia, jonka avulla yksittäinen tuottaja pystyy arvioimaan oman tuotantonsa nykytilaa paitsi tuotantotulosten myös taloudellisen tuloksen kannalta. Työ aloitettiin selvittämällä vuoden 2011 osalta lihasikalaskelmien sikaeräkohtaisten tulosten keskiarvo ja jakamalla tuotantotulokset päiväkasvun perusteella neljänneksiin. Parhaan neljänneksen keskimääräinen päiväkasvu asettuu 950 gramman tuntumaan. Tämä kasvunopeus on vas- Parhaan neljänneksen keskimääräinen päiväkasvu asettuu 950 gramman tuntumaan. tuulliselle tuotannolle asetettu tavoite. Taulukon avulla voidaan tuottajalle kertoa, miten hänen erä- tai vuosikohtaiset tuloksensa sijoittuvat parin sadan tuottajan joukossa. Muutaman tilan kanssa on tehty myös laskelma siitä, paljonko sikalan kate paranisi, jos tilan omilla rehun ja porsaan hinnoilla saavutetaan parhaan neljänneksen tuotantotulokset. Kun paremman päiväkasvun suoma nopeampi kiertonopeus huomioidaan, kate /sikapaikka saattaa noustakin jo kymmenillä euroilla. Jos laskelma kiinnostaa, voit selvittää tilasi sijoituksen päiväkasvuissa ja parannuspotentiaalin ottamalla yhteyttä hankkeen edustajiin. Miten sitten tuotantotuloksia ja taloudellista tulosta voidaan parantaa? Kesällä 2011 tehdyssä lihasikaloiden kartoituksessa ilmeni, että usein ruokintaa voidaan parantaa suhteellisen yksinkertaisin toimenpitein ja saada parannusta kasvuun ja rehuhyötysuhteeseen. Tuotantotulokset Esimerkkitila Paras neljännes Kasvunopeus, g/pv Kasvatusaika, pv/sika 99,53 90,68 Rehunkäyttö Ry-hinta, /ry 245,00 245,00 Rehunhyötysuhde 2,92 2,66 Kate, /sika (lihan hinta molemmissa sama) Usein myös sikalan ilmastointia voidaan parantaa tarkistamalla laitteiston säädöt, tai sikojen teuraaksi lähettämisessä on tarkennettavaa. Kehityskohteet eivät useimmissa tapauksissa hahmotu pelkästään tuotantotuloksia ja katelaskelmaa katsomalla, vaan toimenpiteiden suunnittelussa on hyvä käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten tuotantoneuvojaa ja eläinlääkäriä. Ulkopuoliset silmät auttavat usein huomaamaan asioita, joihin omat silmät ovat tottuneet. Jos olet kiinnostunut selvittämään oman tilanteesi verrattuna muihin tuottajiin ja olet valmis asettamaan kehitystavoitteita, ota yhteyttä. Kalle Leino, puh Johanna Daka, puh ,26 32,32 Kustannukset, / sika 112,23 105,18 Kierto / vuosi 3,23 3,70 Kate, /sikapaikka 81,59 119,57 16 Kotitilalta 1/2012

17 Päättäjän puheenvuoro Kotimainen laatuliha kelpaa kuluttajille Menestys markkinoilla on ratkaisevaa tuotannon kannattavuudelle. S uomessa kulutettiin viime vuonna ennätysmäärä lihaa. Kulutuksen korkea kotimaisuusaste osoittaa, että kuluttajat arvostavat suomalaista lihaa ja lihaketjua. Maailmanlaajuisestikin kulutus kasvaa, erityisesti kehittyvissä maissa. Lihantuotannon pidemmän aikavälin näkymät ovat siis varsin positiiviset. Hallituksen ohjelmassa ruoantuotanto nähdään merkittävänä mahdollisuutena Suomelle ja maaseudulle. Ruoan kysynnän kasvu on kyettävä hyödyntämään tuotannon määrässä ja hinnassa. M aatalouspolitiikka on muuttunut entistä markkinasuuntautuneemmaksi. Tuet on pääosin irrotettu tuotannosta ja yhä useammin niiden edellytyksenä on esimerkiksi tuotannon eettisyys. Tuet muodostavat perustulon ja kannattavuus on saatava markkinoilta. Hallinnon tehtävänä onkin luoda edellytykset tuotannolle ja varmistaa oikeudenmukaiset kilpailuolosuhteet niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. Elintarvikeketju on määrätietoisella työllään ansainnut kuluttajien luottamuksen, minkä osoittaa mm. lihan kulutuksen kasvu erilaisista kohuista huolimatta. Tämän luottamuksen eteen tehtyä työtä on jatkettava, joka päivä ja jokaisella aterialla. Eläintautien torjunta, hyvä tuotantohygienia ja lääkeja torjunta-ainejäämien vähäisyys varmistetaan koko ketjun yhteistyöllä. Tämän lisäksi ruoan on oltava terveellistä ja - tämän taidamme joskus unohtaa - hyvää ja maittavaa. K uluttajan valinnat ratkaisevat suomalaisen tuotannon menestyksen, joten kuluttajalle on kerrottava ruoan alkuperä, tuotantotapa ja koostumus. Kotimaisen tuotantoketjun jäljitettävyys on meille tuontiin nähden ylivoimatekijä. Hallinto on yhdessä tuottajien ja teollisuuden kanssa luomassa järjestelmää, jossa kuluttajille voidaan antaa entistä tarkempaa, dokumentoitua tietoa suomalaisesta lihantuotannosta. Järjestelmää kehitetään ensin sianlihalle. Toimivassa ruokaketjussa niin kaupalle, teollisuudelle kuin alkutuotannollekin jää oikeudenmukainen osuus arvonlisästä. Viime aikoina on saatu entistä selvempiä viestejä arvonlisän epätasaisesta jakautumisesta. Oikeudenmukaisen kilpailun varmistamiseksi pohditaan keinoja. Myös Euroopan komissio on esittänyt tuottajien aseman vahvistamista arvoketjussa. Merkittäviä lisätukia alkutuotannolle on tuskin saatavilla sen enempää kansallisella kuin EU-tasollakaan, joten menestys markkinoilla on ratkaisevaa tuotannon kannattavuudelle. Toki tukijärjestelmää voidaan tarkentaa ja kehittää. EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa Suomen poikkeukselliset olosuhteet on otettava huomioon ja tukien on jatkossa tasattava nykyistä paremmin erilaisia tuotanto-olosuhteita. Sen jälkeen on sovitettava kansalliset tuet mahdollisimman hyvän kokonaisuuden saavuttamiseksi. Lihasektorilla on vaikeuksien jälkeen valoa näkyvissä ja suomalaisen ruoan eteen tehty työ tuottaa tuloksia. Ruoka Lihasektorilla on vaikeuksien jälkeen valoa näkyvissä. on muotia. Terveellinen ruoka, luomuruoka, lähiruoka, karppaus ja ruoanlaitto keskusteluttavat suomalaisia. Parhaiten näihin kaikkiin trendeihin vastaa lähimpänä suomalaista kuluttajaa oleva suomalainen ruokaketju. Jari Koskinen maa- ja metsätalousministeri Kotitilalta 1/

18 Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka Maitotila arvostaa sujuvaa terniliikennettä Tapiolan tilalla Juuan Nunnanlahdessa Suvi Juopperi ja Matti Lehikoinen saivat uuden navetan käyttöön joulukuun alussa. HK Agrista on tullut uusi kumppani teuraslehmien ja ternivasikoiden ostajana. M aidontuotannon jatkaminen tilalla vaati uutta navettaa. Ensimmäisiä suunnitelmia yhden robotin pihatosta tehtiin jo vuosia sitten, välillä mietittiin vuosi ja sitten alettiin suunnitella uudestaan, isäntä Matti Lehikoinen kertaa. Lopulta hän ja Suvi Juopperi päätyivät lypsyasemalla varustettuun 80 lehmäpaikkaa ja saman verran nuorkarjan paikkoja käsittävään verhoseinäpihattoon. Ruokintapöydän toisella puolella ovat lehmäparret kolmessa rivissä ja toisella nuorkarjan parret yhdessä rivissä. Vasikoiden tila on eristetty itse navetasta. Kahdessa tilavassa karsinassa on tilat juottovasikoille, vastasyntyneille on neljä yksilökarsinaa. Navetassa on nyt 49 lypsävää ja täynnä navetan on tarkoitus olla jouluun mennessä. Maitohuone ja 2 x 10 -paikkainen lypsyasema mahdollistavat navetan laajennuksen parsipaikkoja lisäämällä. Nyt tosin keskitytään navetan saamiseen täyteen tuotantoon ja peltojen kunnostukseen sekä satotason nostoon, Lehikoinen tuumaa. Mahdollista laajennusta mietitään myöhemmin. Karjaa on kasvatettu vii- me vuosina rajusti, sillä neljä vuotta sitten sukupolvenvaihdosta tehtäessä tilalla oli 12 lehmää, 10 hiehoa ja 15 sonnia. Ensin muutettiin sonnipaikat lehmäpaikoiksi ja lopulta ennen uuden navetan valmistumista lypsimme 24 lehmän parsinavetassa 40 lehmää, Lehikoinen kertoo. Puolet lehmistä oli ulkona, puolet navetassa ja uuden navetan valmistuminen viivästyi elementtitoimituksen myöhästymisen vuoksi kuukaudella. Eipä ole ikävä sitä aikaa, emäntä huokaa. Hankalista oloista ja suuresta nuorten lehmien määrästä johtuen maitotuotos on laskenut, mutta isäntäväki uskoo keskituotoksen nousevan nopeasti kilon tuntumaan tuotannon asetuttua uomiinsa. Hyvä karkearehu appeen pohjana Tapiolan tilalla on omaa peltoa noin 90 hehtaaria ja noin 50 hehtaaria sopimusviljelypeltoja, joista kerätään sato. Pellot ovat kymmenen kilometrin säteellä tilasta, eikä Lehikoinen pitempiä traktorimatkoja haluakaan. Viljelykelpoiset maat alkavat olla lähialueella jo käytössä, mutta jonkin verran on viljelystä poistettuja peltoja, joita voi kunnostaa, Lehikoinen kertoo. Alueella on viljelijöitten kesken herrasmiessopimus, ettei toisen nenän alta vuokrata peltoja, ellei vuokraaja erityisesti niin halua. Suurin osa pelloista on nurmella. Uudistuksessa käytetään herne-kauraa suojaviljana. Jos nurmisäilörehun sato on hyvä, herne-kaura puidaan, huonomman sadon vuonna se on tehty kokoviljasäilörehuksi, Lehikoinen kertoo. Hän on tyytyväinen herne-kauran jäljiltä nouseviin nurmiin, ne ovat tasaisia ja hyvin kasvavia. Lehikoisella on kokeilussa myös sinimailanen, ensimmäisen kesän kokemukset ovat hyvät hieman väärästä lohkon valinnasta huolimatta. Sinimailasalaa on tarkoitus lisätä tulevana kesänä. Tapiolan lehmät ja pikkuvasikat ruokitaan appeella, jossa on Seosrehut tehdään erikseen lehmille ja nuorkarjalle. Jaakko Lehikoinen auttaa äitiään Suvi Juopperia topakasti navetassa. 18 Kotitilalta 1/2012

19 säilörehun lisäksi litistettyä ohra-kauraa, melassoitua rypsiä ja kivennäistä sekä vitamiinilisä. Nuorkarjan appeessa on säilörehua, valkuaislisä, kivennäisiä ja väkiheinää. Ruokinnalla pyritään saamaan hiehojen mahat kasvamaan, jotta lehmänä syöntikapasiteetti on riittävä. Tavoitteena on jalostaa karjaa hyviksi korsirehun käyttäjiksi, sillä apetta ei täydennetä väkirehulla, Lehikoinen ja Juopperi sanovat. Emäntä on käynyt toimilupakurssin ja siementää karjan itse Semexin siemenellä. Henkilökemiat kohtaavat Teurastamon valinta on Tapiolan tilalla ollut jo edellisen isännän aikaan enemmän henkilö- kuin talokysymys. Henkilökemioiden kohtaaminen on isännälle tärkeää. Tila on ollut niin Lihakunnan, Karjaportin kuin A-tuottajienkin asiakkaana. Viime kesänä HK Agrin kenttäedustaja Urpo Tanninen houkutteli tilan asiakkaakseen. Mukava kun edustaja käy joskus tilallakin, Lehikoinen kiittelee. Osasyynä vaihdokseen oli myös Outokummun teurastamon sijainti 80 kilometrin päässä ja ilmoitus Kuopion teurastamon sulkemisesta. Kyllä työtä pitäisi Suomessa tasaisemmin jakaa, Lehikoinen sanoo. Ja onhan se eläimelle rasittavaa kulkea ympäri Suomen teurastamoon, jatkaa Juopperi. Emännän mieltä ovat lämmittäneet myös yhteydet entisiin työkavereihin. Juopperi on ollut aiemmin töissä Karjaportilla ja nyt työkaverit ovat HK Agrin palveluksessa. Reilun puolen vuoden kokemukset uudesta kumppanista ovat hyvät. Teuraat Kasvattamo ternisonnivasikoille sijaitsee 30 kilometrin päässä. Matti Lehikoinen ja kenttäedustaja Urpo Tanninen tarkastelevat vasikoita. Pikkusonnit lähtevät välitykseen yksilökarsinoista, lehmävasikat siirretään alkujuoton jälkeen ryhmäkarsinoihin. on haettu ajallaan ja ennen kaikkea vasikat ovat liikkuneet hyvin. Sonnivasikat lähtevät tilalta ternivasikoina 30 kilometrin päähän Kari Räsäsen tilalle. On hyvä, jos sonnivasikat saadaan lähtemään jo suoraan yksilökarsinoista. Juotan vasikat kaksiviikkoisiksi maidolla ja sitten ne siirtyvät hapanjuotolle isompaan karsinaan, emäntä kertoo. Jos sonnivasikka joudutaan siirtämään isompaan karsinaan, tulee vasikalle yksi ylimääräinen ja turhakin ruokintamuutos. Muita HK Agrin palveluita Juopperi ja Lehikoinen eivät ole vielä ehtineet käyttää. Nykyisiin varastoihin ei voi ottaa HK Agrin rapsirouhetta, katsotaan sitten kun uusi apevarasto ensi kesänä rakennetaan, isäntä tuumailee. Kotitilalta 1/

20 Jouni Saarinen Myyntipäällikkö Liemirehut tuovat ruokintaan maittavuutta, monipuolisuutta ja ph:n säädön vieläpä edulliseen hintaan. Ne ovat hinta-laatusuhteeltaan aina erittäin kilpailukykyisiä verrattuna muihin ruokintamuotoihin, sillä liemien hinnat on sidottu ohran sekä soijan markkinahintaan. Viljapohjaisia liemiä ovat OVR-liemet Altian Koskenkorvan tehtaalta ja St1:n Jokioisten tehtaalta sekä leipomorehut, joita tuottavat St1:n Vantaan, Haminan ja Lappeenrannan laitokset. Maitopohjaisia heroja sekä huuhteita toimitetaan lukuisista meijereistä kautta Suomen aina Kuusamosta asti. HK Agri on suurin liemirehujen toimittaja Suomessa. Viikoittainen toimitusmäärä on reilut sata rekkakuormaa. Suunnitelmat ja käytäntö Liemirehujen jakelun suuri haaste on, että tiloilla käytettävät liemien määrät vaihtelevat sikaloiden täyttöasteesta ja eläinten koosta riippuen. Toisaalta liemirehujen tuotantomäärien vaihtelu on varsinkin meijeripuolella runsasta. HK Agrin logistiikan ohjaus yhdessä ammattitaitoisten sopimuskuljettajien kanssa jakaa niukkuutta ja runsautta kulloisenkin tilanteen mukaan. Tiloille on aina oltava tarjolla rehua, ja vastaavasti runsauden markkinoilla tarvitaan uusia reseptejä niin, että suuremmatkin tuotantomäärät saadaan laitoksilta pois nopeasti. Tuottajat tietävät, että edullisuuden kääntöpuolena liemien käyttömääriä voidaan joutua säätämään nopeallakin rytmillä. Tuotantolaitosten pesu ja huoltoseisokit aiheuttavat aina poikkeusjärjestelyjä. Niiden aikana tiloille pyritään toimittamaan lähin sisällöllisesti korvaava rehu HK Agrin laajasta liemivalikoimasta. Poikkeamat arkipäivää Kaikki liemirehuja tuottavat laitokset antavat HK Agrille viikoittaisen ja vuotuisen Liemirehut liikenteessä joka päivä Liemirehuja syntyy elintarviketeollisuuden sivutuotteena ja ne on jalostettu parhaan hyödyn saamiseksi sikojen ruokinnassa. Vilja- ja maitopohjaisia liemirehuja saadaan useilta tuotantolaitoksilta. tuotantoennusteen, sekä tiedon suunnitelluista pesu- ja huoltoseisokeista. Näiden ennustelukujen ja tiloilta saatujen tilausten pohjalta jokainen kuljetusyhtiö rakentaa viikoittaisen ajosuunnitelman. Kun tuotanto menee suunnitelmien mukaan, on toimitukset helppo järjestää. Poikkeustilanteet, kuten laiterikot, laadullisesti poikkeavat tuotteet tai meijereillä hyvin suuretkin elintarvikkeeksi kelpaamattomat tuote-erät, aiheuttavat paljon lisäjärjestelyjä. HK Agri on sitoutunut toimittamaan tuotantolaitoksilta kaikki liemirehut pois muutaman tunnin varoitusajalla. Ylimääräinen rehumaitoerä voi olla jopa kymmenen kuormaa, joten poikkeamien hoito vaatii sopimusautoilijoiden saumatonta yhteistyötä. Kuva: Merja Ojala Jokaisella liemirehun toimituspaikalla on oma vastuullinen kuljetusyhtiö, joka vastaa pääosin tai kokonaan laitoksen tuotannon jakamisesta. HK Agrin sopimusautoilijat liemirehujen ajossa ovat Harjun kuljetus, Kuljetus Mikola sekä Tuomikoski. Kokonaisuutta ohjaa HK Agri. Poikkeustilanteissa toiset kuljetusliikkeet rientävät avuksi ja valjastavat osan kalustostaan ylimääräisten rehuerien jakoon. Kuljetusyrittäjien tiivis ja toimiva yhteistyö on ehdoton edellytys näin suurten liemirehumassojen hoidossa. Kuljetusliikkeiden jatkuvalla yhteydenpidolla tuottajiin pyritään takaamaan se, että tiloilla on aina tuoretta liemirehua, eikä katkoksia toimituksiin tulisi. Tuottajan palveleminen on kaikkein tärkein asia. 20 Kotitilalta 1/2012