Metsän uudistaminen mustikkaturvekankaalla luontaisesti vai viljellen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsän uudistaminen mustikkaturvekankaalla luontaisesti vai viljellen?"

Transkriptio

1 Metln työrporttej ISBN (PDF) ISSN X Metsän uudistminen mustikkturveknkll luontisesti vi viljellen? Mikko Moilnen, Jorm Isskinen & Heikki Vesl

2 Metln työrporttej Metln työrporttej / Working Ppers of the Finnish Forest Reserch Institute -srjss julkistn tutkimusten ennkkotuloksi j ennkkotulosten luonteisi selvityksiä. Srjss voidn julkist myös esitelmiä j kokouskoosteit yms. Srjss ei käytetä tieteellistä trkstusmenettelyä. Srjn julkisut ovt stviss pdf-muodoss srjn Internet-sivuilt. ISSN X Toimitus PL Vnt puh fksi sähköposti julkisutoimitus@metl.fi Julkisij Metsäntutkimuslitos PL Vnt puh fksi sähköposti info@metl.fi 2

3 Metln työrporttej Tekijät Moilnen Mikko, Isskinen Jorm & Vesl Heikki Nimeke Metsän uudistminen mustikkturveknkll luontisesti vi viljellen? Vuosi 2011 Sivumäärä 30 Alueyksikkö / Tutkimusohjelm / Hnkkeet ISBN (PDF) Pohjois-Suomi / SUM-tutkimusohjelm / 3484 Suometsien uudistminen Hyväksynyt Mrkku Srinen, hnkkeen vetäjä, Tiivistelmä ISSN X Tutkimuksess seurttiin vo- ti suojuspuusentoon hktun j muoktun kuusivltisen turveknkn luontist timettumist j timikon lkukehitystä 15 vuoden jn. Avoln viljelyvihtoehtoj olivt kuusen j männyn kylvö j istutus j muokkusvihtoehtoj mätästys, likutus j konetllus. Tutkimuskohteen ollut pksuturpeinen korpikuvio oli ojitettu lpiotyönä 1930-luvull j kunnostusojitettu metsäoj-urll j 1980-luvull. Kuivtuksen seuruksen ksvupikk oli muuttunut mustikkturveknkksi. Hkttess puuston vltpituus oli 18 m j runkotilvuus m 3 h -1. Vltpuuston ll esiintyneen kuusiliksvoksen tiheys vihteli kpl h -1. Hkkuut seurnneen vuoden ikn suojuspuuloille syntyi luontisi kuusen timi kpl h -1 j hieskoivun timi kpl h vuoden kuluttu hkkuust suojuspuuloill oli kuusi lähes kpl h -1, hieskoivuj lähes kpl h -1 j mäntyjä 200 kpl h -1. Muokkmttomill vohkkuuloill kuusen timi oli lähes kpl h -1, hieskoivun timi noin kpl h -1 j männyn timi vjt 500 kpl h -1. Mnpinnn rikkominen j muokkus edistivät merkittävästi niin hvupuiden kuin hieskoivun luontist timettumist. Kuusen j männyn kylvö tuottivt runsn timiineksen etenkin mätäspinnoill. Myös istutustimet ksvoivt mättäillä premmin kuin muill muokkuspinnoill. Kikki vertiltvin olleet metsänuudistmisvihtoehdot tuottivt tiheän lehtipuusekoitteisen kuusitimikon 1 2 vuodess. Metsänhoitosuositusten mukinen vähimmäistimitiheys täyttyi luontisen kuusiliksvoksen j hkkuut seurnneen täydentävän timettumisen nsiost. 14 vuoden kuluttu uudistmistoimist ksvtuskelpoinen kuusen timitiheys vihteli viljely- j muokkustvst riippuen kpl h -1. Ksvtuskelpoinen männyn timitiheys männyn istutusloill vihteli kpl h -1 j männyn kylvöloill kpl h -1. Ksvtuskelpoisten luontisten hieskoivujen määrä vihteli kpl h -1. Muokkus- j viljelytoimet osoittutuivt tutkitull kohteell trpeettomiksi. Välittömien uudistmiskustnnusten (muokkus, siemen- j timimterili) ohell kustnnuksi iheutui työläämmästä timikonhoidost, sillä muoktulle vohkkuullle syntyi runssti luontist hieskoivu. Noin 10 vuoden iässä timikoss hvittiin kliumin puutosoireit, jotk yleistyivät seurvien vuosien kuluess. On pääteltävissä, että rvinne-epätspino rjoitt puuston ksvu j että ksvutppioiden ehkäisemiseksi trvitn kliumlnnoitust. Asisnt vohkkuu, mätästys, likutus, metsänviljely, turvem, timitiheys Julkisun verkko-osoite Tämä julkisu korv julkisun Tämä julkisu on korvttu julkisull Yhteydenotot Mikko Moilnen, Metsäntutkimuslitos, Muhoksen toimipikk, Kirkkosrentie 7, MUHOS mikko.moilnen@metl.fi Muit tietoj 3

4 Metln työrporttej Sisältö Johdnto Aineisto j menetelmät Tutkimusmetsikkö Koejärjestelyt Aineiston keruu Aineiston käsittely Tulokset Mn kosteusolot j muokkuspintojen ksvillisuus Luontinen timiines Kylvötimet Istutustimet Timikon ksvtuskelpoisuus j ulkoinen ltu Ksvtuskelpoinen timitiheys Timikon tekninen ltu j terveydentil Pintturpeen rvinteisuus j puiden rvinneolot Ksvulustn rvinnemäärät Timikon rvinnetil Tulosten trkstelu j johtopäätökset...23 Johtopäätökset Viitteet

5 Metln työrporttej Johdnto Metsätlouskäytössä olevist ojitetuist turvemist korpien osuus on noin neljännes eli 1,5 miljoon hehtri (Hökkä ym. 2002). Ennen 1950-luku tvnomisi ojituskohteit olivt puustoiset eli idot korpityypit (ruoho-, mustikk- j kngskorvet) luvuill ojitustoimint suunnttiin myös vähäpuustoisille sektyypeille eli nevkorpiin (Keltikngs ym. 1986). Korpisoiden puusto on joko puhdst kuusikko ti kuusen j lehtipuiden, etenkin hieskoivun muodostm sekmetsää (Heikurinen 1971, Hörnerg 1995, Norokorpi ym. 1997). Ojituskohtein idot korpityypit omvt korkemmn puuntuotospotentilin rämeisiin verrttun (Hånell 1988, Gustvsen ym. 1998, Zlitis & Indriksons 2004). Nykyisten metsänhoito-ohjeiden kriteerien mukn lähes 10 % ojitusluemetsistä (n h) on vrttunut uudistmisviheeseen. Vnhemmill korpien ojituslueill puustot ovt jo suurelt osin svuttneet ikänsä ti järeytensä perusteell uudistmiskypsyyden (Hökkä ym. 2002). Korpimetsää uudistettess pääpuuljin pyritään säilyttämään kuusi, jok onkin tukkipuuksvtust jtellen hieskoivu ti mäntyä sopivmpi puulji. Nuorill ojituslueill suoksvillisuus on vielä vllitsev j ksvulust timettumisolot luontist uudistmist jtellen hyvät (Multmäki 1937, 1939, 1942, Lukkl 1946, Heikurinen 1954, Peltonen 1986). Koste rhksmmlpint onkin herkkä timettumn (Lukkl 1938, Plce 1955, Heinselmn 1957, Srsto & Seppälä 1964, Mnnerkoski 1971, Johnston 1977, Wood & Jeglum 1984, Groot & Adms 1994). Ojituksest kuluvn jn myötä ksvulustn kosteutt suosiv j ylläpitävä suoljisto häviää j korvutuu turvekngsviheess kivennäismille tyypillisillä ksviljeill. Smll turpeen pinnlle syntyy puiden krikkeest j vrpujen juurihuovstost ilmvn kuiv nk. rkhumuskerros, jok eristää kpillrist vedennousu j smll timettumist etenkin puolukk- j vrputurveknkill (Kunisto & Päivänen 1985, Srinen 1997, Srinen & Hotnen 2000). Ilmn mnpinnn rikkomist luontinen timettuminen ti kylvötulos on tällisill kohteill heikko (Kunisto 1984, Moilnen & Isskinen 1984, Kunisto & Päivänen 1985). Vstvi selvityksiä korpiojituslueiden timettumisedellytysten muutoksist pitkällä ikvälillä ei liene olemss. On kuitenkin ilmeistä, että korviss rkhumuskerros jää ohuemmksi j suotuisempien kosteusolojen nsiost timettumisherkkyys säilyy prempn kuin rämeillä. On siis epäselvää, missä määrin korpimetsien uudistmisess trvitn mnmuokkust. Avosoiden j korpien luontist uudistumist kuuselle on tutkittu melko vähän Suomess (esim. Multmäki 1939, Lukkl 1946) ti Ruotsiss (Hånell 1991, 1992, 1993). Pienilisess vohkkuuss reunmetsän oletetn tuottvn pääosn hkkuullle syntyvästä timiineksest (Lukkl 1946). Jos metsikössä kuusen timiinest, voidn sitä täydentää ennen vrsinist päätehkkuut nk. suojuspuuhkkuull, joss metsikköön jää hehtrille siementävää puut (Hånell 1993, Holgén & Hånell 2000). Smll suojuspuusto vähentää pintksvillisuuden j veskoitumisen kilpiluvikutust. Vrjostust sietävänä puuljin kuusell on hyvät edellytykset uudistu luontisesti vltpuuston lle nk. liksvoksen. Kun liksvostimi on riittävästi j niiden tiljärjestys tsinen, voidn liksvos vputt ylispuuhkkuull ilmn timettumiseen tähtäävää kistle- ti suojuspuuhkkuut (Moilnen & Sks 1998 j siinä minitut viitteet). Turvemill kuusiliksvoksi esiintyy kuusivltisiss korviss j etenkin ruohoisten j sristen rämeojituslueiden männiköissä j hieskoivikoiss (Seppälä & Keltikngs 1978). 5

6 Metln työrporttej Metsänhoitosuosituksiss kuusen kylvöä pidetään epävrmn j ei suositeltun menetelmänä niin turve- kuin kivennäismidenkin uudistmisess (Hyvän metsänhoidon suositukset turvemille 2007). Vrhisiss turvemiden metsityskokeiluiss kylvöt epäonnistuivt muokkusln roustevurioiden (Multmäki 1939) ti krhunsmmloitumisen vuoksi (Lukkl 1951). Korpikuusikoiss uudistmisloill pintksvillisuus rehevöityy nopesti vohkkuun jälkeen j muokkusjälki smmloituu nopesti, mikä vikeutt niin kylvö- kuin luonnontimien lkukehitystä (Hnnerz & Hånell 1993, Moilnen ym. 1995). Kuusen kylvöstä korpikuusikon uudistmisess on kuitenkin stu myös hyviä kokemuksi: hjkylvö voimperäisesti muoktuill ohutturpeisill kohteill on tuottnut runssti timiinest (Moilnen ym. 1995). Korpimetsien yleisin uudistmismenetelmä viime vuosin on ollut vohkkuu, mätästysmuokkus j kuusen istutus, mikä on myös tutkimuksiss osoittnut toimivksi menetelmäksi. Timikuolleisuutt ovt iheuttneet lähinnä rouste j hllvuriot (Hånell 1991, 1992, 1993, Moilnen ym. 1995). Muoktulle pinnlle on stu täydennykseksi runssti luontist hvu- j lehtipuun timiinest (Mnnerkoski 1975, Moilnen & Isskinen 1984, Kunisto 1985). Viljvll ksvupikll ovt tehoks mnmuokkus j kookkiden kuusentimien käyttö usein trpeen, jott timet selviytyvät rehevöityvän ksvillisuuden j lehtipuuveskon kilpilust (Hytönen & Jylhä 2008). Lisäksi heinittymisen torjunt (Hytönen 2008) j perkus ovtkin trpeen usein jo timikon kehityksen lkuviheiss. Nämä metsikön perustmisjnkohtn joittuvt työt lisäävät uudistmisen kokoniskustnnuksi j vikuttvt merkittävästi metsikön koko ksvtusjn tloustulokseen. On myös todennäköistä, että vohkkuu j mnmuokkus lisäävät etenkin viljviss kohteiss kiintoines- j rvinnehuuhtoumi (typpi j fosfori) lpuolisiin vesistöihin (Nieminen 2004). Korpimetsien uudistmisess olisikin pyrittävä kustnnustehokkisiin j ympäristöä mhdollisimmn vähän kuormittviin menetelmiin. Käytännön metsänuudistmislojen mnmuokkuksiss yleisimmin käytettyä nveromätästystä huokempi j kevyempiä vihtoehtoj (likkumätästys, jyrsintä ti likutus) on tutkittu vähän. Kngsmiden lutsurjälkeä muistuttv muokkuspint tekevällä jyrsinmuokkuksell on kruhkoill ksvupikoill stu ikn täystiheä männyntimikko (Kunisto 1984, Srinen 2002). Korpimetsän uudistmiseen on esitetty erääksi vihtoehdoksi kuusen istutust suojus- ti verhopuuston (usein koivikko) lle muokkmttomn mnpintn (Hyvän metsänhoidon suositukset turvemille 2007), jolloin vältytään heinäntorjunnlt j veskonperkukselt j jolloin myös rvinnehuuhtoumt jäänevät vähäisiksi. Suometsien rvinnetil vihtelee riippuen suon lkuperäisestä päämuodost (korpi, räme, nev), turvekngstyypistä j turpeen pksuudest (Westmn & Liho 2003, Liho & Alm 2005, Moilnen ym. 1996, Srinen 1997, Moilnen ym. 2010). Turpeess on runssti typpeä, mutt niuksti kivennäisrvinteit (fosfori, klium) verrttun kngsmihin. Fosforin heikko stvuus (hids minerlisoituminen) rjoitt yleisesti puiden ksvu turvemill (esim. Moilnen 1992, Hytönen & Kokko 2006, Silfvererg & Moilnen 2008). Pksuturpeisill, lkun märillä j nevpintisill nk. sektyypin soill puut kärsivät myös kliumin puutoksest jo ensimmäisen ojituksen jälkeisen puusukupolven ikn (Kunisto & Tukev 1984, Pietiläinen ym. 2005, Silfvererg & Moilnen 2008). Riski rvinnepuutosten ilmntumiselle j puiden ksvutppioille on suurin ksvupikoill, jotk ovt kehittyneet ti kehittymässä mustikk- ti puolukkturveknkiden II-tyypeiksi (MtkgII j PtkgII, ks. Vsnder & Line 2008). Toislt runsiden typpi- j klsiumvrojen nsiost niiden puuntuotospotentili on korke. Rvinnepuutoksist kärsiviä suometsiköitä on Suomess rviolt miljoon hehtri, mikä on noin viidennes koko metsäojitetust turvemlst (Kunisto 1997). 6

7 Metln työrporttej Rvinnepuutoslueill voi toisen puusukupolven ksvtus ilmn lnnoitust muodostu ongelmlliseksi jo metsikön lkuviheiss. Tutkimustieto turvemn rvinteiden riittävyydestä usemmn puusukupolven ksvttmiseen on kuitenkin hyvin vähäistä. Uudistmislojen timikoiss pikoin hvitut rvinnepuutosten ulkoiset oireet kuitenkin viittvt siihen, että rvinnelisäys inkin tietyillä ksvupikoill on välttämätöntä puiden ksvukunnon ylläpitämiseksi. Lnnoituksell puuntuotost voidn myös merkittävästi lisätä (esim. Moilnen 2005), mutt smll ksvvt myös metsikön ksvtuskustnnukset, vrsinkin jos metsikön ksvtusikn lnnoitus joudutn uusimn 1 2 kert (Silfvererg & Moilnen 2008). Tässä tutkimuksess selvitettiin mustikkturveknkn timettumist j timikon lkukehitystä kuusivltisess korven uudistmiskohteess vo- j suojuspuuhkkuun jälkeen. Uudistmismenetelminä verrttiin keskenään kuusen j männyn kylvöä, kuusen j männyn istutust sekä luontist uudistumist eri tvoin muoktull j muokkmttomll ksvulustll. Smoin selvitettiin metsikköön ennen päätehkkuut syntyneen liksvoksen määrä j ksvtuskelpoisuus uuden timikon täydentäjänä. Hkkuullle vkiintuneen timikon tiheys- j pituuskehitystä sekä rvinnetil seurttiin 15 vuott uudistmishkkuun jälkeen. 2 Aineisto j menetelmät 2.1 Tutkimusmetsikkö Tutkimuskohde oli Vln kunnss Kinuuss metsähllituksen mll sijitsev 9,3 hehtrin ljuinen Hyrynpuron korpikuvio (KKJ 64 36, ). Perusojitus oli tehty lpiotyönä 1930-luvull j kunnostusojitukset metsäoj-urll 1960-luvull j vuonn Turpeen pksuus vihteli 0,4 metristä yli metriin (keskirvo 75 cm). Puuston vltpituus ennen hkkuut vuonn 1988 oli 18 m j runkotilvuus m 3 h -1. Metsikön runkotilvuudest kuust (Pice ies Krst.) oli 65 %, mäntyä (Pinus sylvestris L.) 25 % j hieskoivu (Betul puescens Ehrh.) 10 %. Vltpuuston ll esiintyi kuusivltist, pikoin tiheää mutt ryhmittäistä j vihtelevnkokoist liksvost. Alunperin Hyrynpuro oli ollut osksi nevkorpe (VSK-RhSK), osksi mustikkkorpe (MK) (suotyyppien kuvus ks. Vsnder&Line 2008). Kuivtuksen seuruksen korpi oli 1980-luvulle tultess muuttunut lihnpuoleiseksi mustikkturveknkksi (MtkgI-MtkgII). Elokuuss 1988 ennen hkkuut suosmmlljistost näkyvimpänä esiintyi vrvikkorhksmml (Sphgnum russowii); muit yleisiä ljej olivt korpirhksmml (Sphgnum girgensohnii), rämerhksmml (Sphgnum ngustifolium) j rämekynsismml (Dicrnum ergeri). Kngssmmlist seinäsmmlen (Pleurozium schreeri) peittävyys oli keskimäärin % (monin pikoin jop 90 %) j selvästi suurempi kuin kerrossmmlen (Hylocomium splendens) peittävyys. Myös kngskynsismmlt (Dicrnum polysetum) esiintyi tsisesti koko lueell. Kenttäkerroksess etenkin mustikk (Vccinium myrtillus) mutt myös puolukk (Vccinium vitis-ide) olivt yleisiä, smoin hill (Ruus chmemorus). Sroist tvttiin hrvkseltn pllosr (Crex gloulris) j hrmsr (Crex cnescens). Metsälvejuurt (Dryopteris crthusin) esiintyi likuittin. 7

8 Metln työrporttej Koejärjestelyt Tutkimusmetsikön ojverkosto muodostui 10 kuivtussrst, joiden pituus oli m j ojväli eli srkleveys oli m. Uudistmishkkuut tehtiin metsurityönä tlvell 1989: khdeksn srk vohkttiin j khdell srll tehtiin suojuspuuhkkuu (jäävä puusto 200 kpl h -1, vltos kuusi). Alueelt korjttiin vin inespuu, jolloin ltvukset, hkkuutähteet j rivuspuu jäivät uudistusllle. Srkojsto perttiin kivinkoneell syksyllä Mnmuokkukset tehtiin kivinkoneell lok-mrrskuuss Avohktuille sroille rvottiin stunnisesti khten toiston neljä mnpinnn käsittelyvihtoehto. Kksi srk si smn muokkuskäsittelyn (kuv 1): A. Vertilu eli muokkmton B. Konetllus teloill vrustetull kivurill (mnpinnn tiivistäminen/rikkominen). Kivuri kulki mutkitellen pitkin srk j tiivistäen j osksi rikkoen mnpint. Tlltun pinnn osuus koko lst oli %. C. Likutus kivurin kuhosll (elävän ksvillisuuden j rkhumuksen poisto/ turvepinnn pljstminen). Turvepintisi 1 2 m²:n likkuj tehtiin noin 2000 kpl h -1. Likkujen keskios jäi usein reunosi syvemmäksi lkeksi kuopksi eikä toivottu tsist pint läheskään in stu. Muoktun pinnn osuus oli %. D. Mätästys kivurill (kohoumien iknsminen/piklliskuivtuksen tehostminen). Mättäiden korkeus vihteli välillä cm j tiheys kpl h -1. Piklliskuivtuksen prntmiseksi tehtiin pienojt 10 metrin välein. Muokttu pint syntyi % koko lst. Suojuspuusroill mnmuokkuksi ei tehty. Avohktuille j eri tvoin muoktuille sroille rjttiin kullekin srn pituussuunnss kksi riviä neliönmuotoisi koeloj (koko 0,05 0,08 h). Koeln yksi sivu rjutui srkojn j vstkkinen sivu srn keskelle. Koeloj tuli lueelle kikkin 102 kpl. Kukin srk jettiin pituussuunnss 2 3 lohkoon, jotk kukin muodostivt eri viljelykäsittelyille kksi toisto. Lohkotuksen vull vrmistettiin se, että eri käsittelyt jkntuvt tsisesti uudistmislueelle. Kullekin lohkolle rvottiin 4 6 toiston seurvt käsittelyt: 0 ei viljelyä 1 männyn kylvö 1 hjkylvö 1 likkukylvö 2 männyn istutus 3 kuusen kylvö 3 hjkylvö 3 likkukylvö 4 kuusen istutus Jätepuuston rivus j viljelytyöt tehtiin Yksivuotit männyn j kksivuotit kuusen istutustimet olivt cm:n pituisi pkkutimi (siementunnukset mänty M j kuusi M ). Timet istutettiin pottiputkill tiheyteen (3 500 kpl h -1 ). Muoktuill sroill kuusen j männyn kylvökoelt jettiin khteen oskoeln, joist toisell tehtiin käsinlevityksenä hjkylvö j toisell likkukylvö. Likkukylvössä siemenet levitettiin ympyrän (0,25 m²) llle muokkmttomn j eri tvoin muokttuun pintn. 8

9 Metln työrporttej Muokkmttomill sroill kylvölt jettiin smoin khteen oskoeln, joist toisell tehtiin joko hj- ti likkukylvö luonnonpintn j toisell likkukylvö kuokll tehtyihin 0,25 m²:n suuruisiin turvepintisiin likkuihin. Näin likkukylvöille stiin mukn viides muokkusvihtoehto eli kuokklikutus. Siemenmäärä oli hjkylvöissä n. 2 kg h -1 j likkukylvöissä n. 1 kg h -1. Shnpuruihin sekoitetut siemenet kylvettiin käsityönä. Suojuspuusroill viljelytoimenpiteitä ei tehty Suojuspuusrk Suojuspuusrk Mittkv 1 : 2500 Muokkmton Konetllus Likutus Mätästys 0 = Ei viljelyä 1 = Männyn kylvö 2 = Männyn istutus 3 = Kuusen kylvö 4 = Kuusen istutus = Hjkylvö = Likkukylvö Kuv 1. Hyrynpuron uudistmiskohteen koejärjestelyt. 9

10 Metln työrporttej Aineiston keruu Tutkimusineisto koostui uudistushkkuut ennen j sen jälkeen 15 vuoden ikn tehdyistä pohjvesimittuksist, turve- j neulsnlyyseistä j timimittuksist. Timikko perttiin j hrvennettiin syksyllä 2006, jolloin kokeen perustmisest oli kulunut 17 vuott (kuv 2). Hkkuut edeltävänä syksynä 1988 sennettiin kolmelle srlle niiden pituussuunnss 44 pohjvesiputke, joiden etäisyys toisistn oli 20 m j srkojn reunst 12 m. Pohjvesimittukset (syvyys mnpinnst, cm) tehtiin ennen hkkuut, hkkuun jälkeisenä kesänä ennen kunnostusojitust j kunnostusojituksen jälkeisinä khten kesänä (3 4 kert ksvukuden ikn kesä-elokuuss). Ilmtieteen litoksen säähvintoihin j kohteen koordintteihin perustuv lskentmlli (Ojnsuu & Henttonen 1983) osoitti viljelyvuoden 1990 sdemäärän kesä-elokuuss olleen 213 mm, mikä on lähellä pitkän ikvälin keskirvo 201 mm. Alkukevät 1990 oli kuitenkin poikkeuksellisen kuiv, sillä toukokuuss stoi vin 6 mm. Ksvukuden tehois lämpösumm vuosijksoll oli Hyrynpuroll keskimäärin 1067 d.d.. Ennen hkkuut, helmikuu 1989 Mätästetty srk, kesäkuu 1990 Mnmuokkuksest 5 vuott, elokuu 1995 Perttu kuusen kylvöl, mliskuu 2009 Kuv 2. Hyrynpuron tutkimuskohde vuosin Kuvt: Jorm Isskinen. 10

11 Metln työrporttej Metsikköön vltpuuston lle vkiintuneen luontisen liksvoksen määrä inventoitiin ennen hkkuut syyskuuss Mittusympyrät (säde 3 4 m) sijoitettiin kolmelle srlle pohjvesikivojen j turvenäytteiden keruukohtien läheisyyteen, jolloin niitä tuli srk kohti kpl. Mittusympyrältä luettiin puuljeittin kikki elävät liksvostimet (erikseen kokoluokt < 0,5 m j 0,5 1,3 m). Hkkuun j viljelyn jälkeen timi-mittukset tehtiin kolme kert: yhden (kesäkuu 1991), neljän (toukokuu 1994) j 14 (kesä 2004) vuoden kuluttu timikon perustmisest. Khdess ensimmäisessä mittuksess päähuomio oli kokeen perustmisen jälkeen eri muokkuspinnoille syntyneissä luonnon- j viljelytimiss, kolmnness mittuksess mukn otettiin myös ennen uudistmishkkuut syntyneet timet. Ensimmäisessä j toisess mittuksess luontisesti syntyneet j hjkylvötimet luettiin koeloille tsvälein sijoitetuilt 1 m²:n suuruisilt 12 mittusympyrältä. Koko uudistusllle mittusympyröitä tuli 902 kpl. Mittusympyrältä lskettiin puuljeittin kokeen perustmisen jälkeen syntyneiden timien määrä j vuonn 1994 lisäksi kolmen pisimmän timen pituus (cm). Muoktuill sroill rvioitiin rikotun pinnn osuus ympyrän pint-lst. Muokkmttomill sroill mittusympyrän pohjksvillisuus luokiteltiin vllitsevn ksvillisuuden mukn kuuteen luokkn: turve, krike-hkkuutähde, seinä-kerrossmml, kynsi-krhunsmml, rhksmml, ruoho-heinä. Likkukylvö- j istutusloill timet inventoitiin koellle tsvälein sijoitetuist 12 mittuspisteestä siten, että mukn otettiin 4 kutkin mittuspistettä lähinnä olev kylvölikku ti istutustint (= 48 kylvölikku ti istutustint/koel. Kikkin inventoitiin 965 kuusen j 975 männyn istutustint sekä kuusen j männyn kylvölikku. Kylvölikuist lskettiin viljellyn puuljin sirkktimet 0,2 m²:n llt j rvioitiin pohjksvillisuus kuten hjkylvöloill. Istutustimist mitttiin timen pituus (cm) j rvioitiin vuoden 1990 ksvimen j neulsten värin perusteell timen kuntoluokk steikoll: terve, kituv, kuollut (vuonn 1991); hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono, kuollut (vuonn 1994). Vuonn 1994 istutustimist määritettiin myös tuhoniheuttjt j tuhojen ste. Jos istutustimi oli kuollut ennen mittust ti kylvölikku oli jäänyt timettumtt, tillle otettiin sitä lähinnä olev elävä istutustimi ti timettunut kylvölikku, joist tehtiin em. mittukset j luokitukset. Kolmnness mittuksess timet inventoitiin koellle sijoitetuilt 2 3 mittusympyrältä (20 m², säde 2,52 m). Ympyrän keskipistettä lähinnä olevst suon tspinnst määritettiin turpeen pksuus j pohjkerroksen ksvillisuuden peittävyys steikoll 1 4 (luokt: turvekngs-, rhksmml-, krhunsmml- ti krikepint). Ympyrän sisään rjttiin sm keskipistettä käyttäen pienempi 10 m²:n ympyrä (säde 1,78 m). Isommlt mittusympyrältä luettiin puuljeittin kikki vähintään 1,5 m:n pituiset timet. Pienemmältä ympyrältä luettiin puuljeittin myös pienet timet (kokoluokk 0,3 1,5 m). Pienemmältä ympyrältä rvioitiin myös ksvtuskelpoisten puiden määrä (minimi 0, mksimi 3 kpl) puuljeittin. Ksvtuskelpoisuutt määritettäessä kriteerinä oli, että enintään puut/hehtri svutt ensihrvennusviheess kuitupuun mitt. Ksvtuskelpoisten puiden välisen minimietäisyyden tuli oll 80 cm j puun pituuden yli 30 cm. Kultkin mittusympyrältä vlittiin puidenluvun yhteydessä otnnll koepuut, joist määritettiin silmävrisesti kuntoluokk, tuhoniheuttjt j tekninen ltu sekä mitttiin läpimitt (d1.3, mm) j pituus (dm). Lisäksi vähintään khden metrin pituisist mäntykoepuist mitttiin elävän ltvuksen pksuimmn sivuverson tyviosn läpimitt (mm). Mäntykoepuist mitttiin myös vuotuiset pituusksvut (cm) tnnehtivsti tksepäin (koepuiden luokitukset ks. Metsikkökokeiden mstotyöohjeet 1987). 11

12 Metln työrporttej Ksvulustn (30 cm:n pksuinen pintturve) rvinnemäärät nlysoitiin ennen hkkuut syyskuuss Kolmelt srlt otettiin turvekirll (poikkileikkusl 25 cm²) yhteensä 22 turvenäytettä. Kukin näyte koostui neljästä osnäytteestä, jotk otettiin srn keskiosn j ojnreunn puoliväliin sijoitetun neliönmuotoisen ln (sivu 2 m) kulmpisteistä j jotk nlyysiviheess yhdistettiin. Elävä ksvillisuus j mtumton krike poistettiin näytteistä ennen niiden nlysointi. Turvenäytteet nlysoitiin kerroksittin (0 5 cm, 5 15 cm j cm). Kuivtuksen (70 C 2 vrk) j punnituksen jälkeen näytteistä määritettiin tilvuuspino. Typpipitoisuus (N) määritettiin Kjeldhl-menetelmällä (Hlonen ym. 1983) j kivennäisrvinnepitoisuudet kuivpoltetuist j HCl-uutetuist näytteistä: klium (K), klsium (C), mgnesium (Mg), rut (Fe), mngni (Mn), sinkki (Zn) j kupri (Cu) tomisorptiospektrofotometrillä (As), oori (B) tsometiini- H menetelmällä j fosfori (P) vndo-molydtti-menetelmällä (Hlonen ym. 1983). Tilvuuspinojen vull rvinnepitoisuudet muunnettiin rvinnemääriksi (kg h -1 ). Kuusen j männyn istutusloilt kerättiin mliskuuss 2006 neulsnäytteet timikon rvinnetiln selvittämiseksi. Näytteet edustivt luonnonpintn, konelikkuun j mättäälle istutettuj timi. Kuusen neulsnäyte koostui koeln puun j männyn neulsnäyte 8 puun sivuversojen (1 2 kpl/puu) nuorimmist neulsist, jotk otettiin toiseksi ti kolmnneksi ylimmästä okskiehkurst. Molempien puuljien neulsnäytteitä nlysoitiin 16 kpl j ne edustivt eri tvoin muokttuj istutusloj. Rvinnemääritykset (N, P, K, C, Mg, Fe, Mn, Zn, Cu j B) tehtiin smoill menetelmillä kuin turvenäytteiden rvinnemääritykset. Lisäksi punnittiin 100 neulsen kuivmss. 2.4 Aineiston käsittely Luokkmuuttujien jkumi j niiden välisiä riippuvuuksi tutkittiin Khin-neliö-testillä (χ 2 -testi). Timitunnusten j timien rvinnetiln riippuvuutt uudistmistvst j/ti mnmuokkuskäsittelystä testttiin vrinssinlyysillä (SPSS 15.0-ohjelmisto). Käsittelyjen preittisess vertiluss käytettiin Bonferron-testiä. 3 Tulokset 3.1 Mn kosteusolot j muokkuspintojen ksvillisuus Kunnostusojituksen on hvittu lentvn pohjvesipint 5 15 cm (Ahti 1995) j korpikuusikon vohkkuun vstvsti kohottvn sitä cm (Päivänen 1982). Hyrynpuroll pohjvesipinnn syvyys mnpinnst oli elokuuss 1988 ennen hkkuut välillä cm. Tlvihkkuun jälkeen seurvn kesänä 1989 pohjveden syvyys oli cm, siitä vuott myöhemmin cm j kht vuott myöhemmin cm. Säähvintojen mukn kesä-elokuun sdemäärä oli jksoll vuosittin sm suuruusluokk (vihtelu mm). Näin ollen on luultv, että pohjvesipinnn leneminen neljäntenä mittusvuonn 1991 oli seurust syksyllä 1989 tehdystä kunnostusojituksest. Pohjveden pint ei ehtinyt vohkkuun seuruksen juuri noust, kun kunnostusojitus tehtiin heti hkkuun jälkeen. Mnmuokkustp vikutti vohktull lll pohjkerroksen ksviljiston koostumukseen j kehittymiseen. Syksyllä 1993 hkkuust neljä ksvukutt tehdyssä silmävrisess timikkotrkstuksess hvittiin muokkmttomlle j konetlltulle llle ilmntuneen uutt rhksmmlksvusto, likutussllle myös krhunsmmlt. Mätäspinnll ei rhksmmlksvus- 12

13 Metln työrporttej to juurikn ollut. Kun mnpinnn käsittelystä oli kulunut 15 vuott, rhksmmli esiintyi edelleen muokkmttomll, konetlltull j likutuslll. Mätästysllt rhksmmlet olivt väistyneet j pohjkerros edusti lähes poikkeuksett kngssmmlljien dominoim turvekngspint. Muokkmttomll lll turvekngspinnn osuus oli 75 %, konetlltull lll 65 % j likutuslll 25 %. Krhunsmmlksvusto tvttiin lähinnä vin likutusllt. 3.2 Luontinen timiines Vltpuuston ll ksvneen lle 0,5 metrin mittisen kuusiliksvoksen tiheys ennen hkkuut oli n kpl h -1 (tulukko 1). Kookkmpi liksvos (pituus 0,5 1,3 m) oli vltosin hieskoivu j sen tiheys vihteli n kpl h -1. Männyn timi esiintyi vin stunnisesti (< 200 kpl h -1 ). Suojuspuullle syntyi khden ksvukuden ikn hkkuust kuusen timi 3400 kpl h -1 (tulukko 2). Avohkkuulll kuusen timi oli muokkust seurnneen ensimmäisen ksvukuden jälkeen muokkustvst riippuen kpl h -1. Muoktuill loill timitiheys oli 3 4-kertinen muokkmttomn verrttun. Kolmen seurvn vuoden ikn kuusen timitiheys leni huomttvsti, mutt erot muokkustpojen välillä säilyivät. Kuusen timien keskipituus oli 5 vuoden kuluttu hkkuust 9 11 cm. Hieskoivun timi oli suojuspuulll ensimmäisessä inventoinniss kpl h -1 j muoktuill voloill kpl h -1. Konetlltull j likutetull lll hieskoivu oli merkitsevästi enemmän kuin mätästys- ti muokkmttomll lll (tulukko 2). Seurvn kolmen vuoden ikn hieskoivun määrä leni tuntuvsti kikill muokkusvihtoehdoill. Hieskoivun timien keskipituus oli 5 vuoden kuluttu hkkuust cm. Männyn timi syntyi kokeen perustmisen jälkeen hyvin vähän muokkustvst riippuen kpl h -1, eikä niitä tvttu enää 4 vuoden kuluttu kokeen perustmisest. Suojuspuulll männyn timi löytyi vuoden kuluttu suojuspuuhkkuust 1000 kpl h -1. Suojuspuulll oli 15 vuoden kuluttu hkkuust kuusi lähes kpl h -1, hieskoivuj lähes kpl h -1 j mäntyjä noin 200 kpl h -1. Muokkmttomll vohkkuulll kuusen timi oli lähes kpl h -1, hieskoivun timi noin kpl h -1 j männyn timi vjt 500 kpl h -1 (kuv 3). Muoktuill vohkkuuloill kuusen timi oli merkitsevästi vähemmän kuin muokkmttomll lll. Hieskoivu oli likutuslll merkitsevästi enemmän kuin muill muokkusvihtoehdoill. Suojuspuulll kuusen keskipituus oli 2,3 m j hieskoivun 3,5 m. Avohkkuuln kuuset olivt keskimäärin 1,9 metrin j hieskoivut 3,1 metrin pituisi. Tulukko 1. Aliksvoksen tiheys (kpl h -1 ) puuljeittin ennen uudistmishkkuut syksyllä Srk Kuusi Hieskoivu Mänty <0,5 m 0,5 1,3 <0,5 m 0,5 1,3 <0,5 m 0,5 1,

14 Metln työrporttej Tulukko 2. Timitiheys (kpl h -1 ) suojuspuuston ll j eri tvoin muoktuill vohkkuuloill yhden j neljän vuoden kuluttu muokkuksest, hkkuun jälkeen luontisesti syntynyt timiines. - = ei mittust. Smll kirjimell merkityt rvot eivät poikke merkitsevästi toisistn (muokkuskäsittelyjen väliset erot puuljeittin j jnkohdittin, Bonferron testi). 1 vuosi muokkuksest 4 vuott muokkuksest Kuusi Hieskoivu Mänty Kuusi Hieskoivu Mänty SUOJUSPUUSTO Muokkmton AVOALA Muokkmton < Konetllus < Likutus < Mätästys < kpl h Ei muokkust Konetllus Likutus Mätästys Kuusi Mänty Hieskoivu Kuv 3. Luonnontimien tiheys mnmuokkuskäsittelyittäin (kpl h -1, keskirvot j -virheet) Hyrynpuron vohkkuuloill. Hkkuust 15 vuott, mnmuokkuksest 14 vuott. Mukn kikki yli 0,3 m pituiset timet. Smll kirjimell merkityt pylväiden rvot eivät poikke merkitsevästi toisistn (muokkuskäsittelyjen väliset erot puuljeittin, Bonferron testi). 3.3 Kylvötimet Kuusen timitiheys kuusen hjkylvöloill oli vuoden kuluttu kylvöstä muokkuskäsittelystä riippuen kpl h -1 j männyn timitiheys männyn hjkylvöloill kpl h -1 (tulukko 3). Luvuiss ovt mukn myös ne luonnontimet, joit inventoinniss ei voitu erott kylvötimist. Kuusen timitiheys hjkylvetyllä lll oli muokkuskäsittelystä riippuen 4 8-kertinen kylvämättömän ln kuusen timitiheyteen verrttun. Muoktull hjkylvölll kuusentimi oli 2 5-kertisesti j männyntimi 5 10-kertisesti muokkmttomn hjkylvöln verrttun (tulukko 3). Kuusen j männyn timi oli syntynyt eniten mätästetylle llle, joll myös muokttu pint oli muit mnmuokkusvihtoehtoj enemmän. Seurvn kolmen vuoden kuluess kuusen timitiheys hjkylvölll leni lle puoleen j männyn timitiheys kolmsosn. 14

15 Metln työrporttej Tulukko 3. Kuusen j männyn timitiheys (kpl h -1 ) hjkylvöloill 1 j 4 vuoden kuluttu muokkuksest j kylvöstä. Smll kirjimell merkityt rvot eivät poikke merkitsevästi toisistn ko. vuonn (muokkuskäsittelyjen väliset erot puuljeittin, Bonferron testi). 1 vuosi kylvöstä 4 vuott kylvöstä Kuusi Mänty Kuusi Mänty Muokkmton Konetllus Likutus Mätästys Kuusen kylvötimet olivt neljän vuoden kuluttu kylvöstä muoktull lll merkitsevästi pitempiä (8 11 cm) kuin muokkmttomll (6 cm). Männyn kylvötimien pituus oli muoktull lll cm j muokkmttomll 11 cm. Kuusen timitiheys likkukylvölojen muoktull pinnll oli vuoden kuluttu kylvöstä muokkuskäsittelystä riippuen kpl m -2 j männyn timitiheys kpl m -2 (tulukko 4). Kuusen timi oli muoktull pinnll 5 10-kertisesti j männyn timi 6 12-kertisesti muokkmttomn luonnonpintn verrttun. Sekä kuusen että männyn kylvötimi oli mättäillä merkitsevästi enemmän kuin muill pinnoill. Muokkmttomll pinnll jok viides kuusen kylvölikku j jok neljäs männyn kylvölikku oli jäänyt timettumtt. Muoktull pinnll riippumtt muokkustvst lähes kikiss kylvöpisteissä oli vuoden kuluttu kylvöstä vähintään yksi elävä timi. Ensimmäisen j neljännen kylvön jälkeisen vuoden välillä timitiheys leni lle puoleen kikill kylvöpinnoill (tulukko 4). Eniten timimäärät vähenivät konelikuiss. Muokkmttomn luonnonpinnn kylvökohdist noin puolet oli timettomi j muoktuill pinnoill timettomi kylvökohti oli puuljist j muokkustvst riippuen vin 7 63 %, kun kylvöstä oli kulunut 4 vuott (tulukko 5). Eloss olevien hvupuiden timien kunto oli lähes poikkeuksett hyvä ti tyydyttävä. Kuntoluokltn välttävien j huonojen timien osuus jäi lle 5 %:n. Tulukko 4. Kuusen j männyn timitiheys (kpl m -2 ) likkukylvölojen eri muokkuspinnoill 1 j 4 vuoden kuluttu muokkuksest j kylvöstä. Smll kirjimell merkityt rvot eivät poikke toisistn ko. vuonn (muokkuskäsittelyjen väliset erot puuljeittin, Bonferron testi). 1 vuosi kylvöstä 4 vuott kylvöstä Kuusi Mänty Kuusi Mänty Luonnonpint Kuokklikkupint Konetlluspint de 19 de Likkupint Mätäspint 109 c 100 c 50 f 31 f 15

16 Metln työrporttej Tulukko 5. Timettomien kylvökohtien suhteellinen osuus (%) likkukylvössä 1 j 4 vuoden jälkeen eri kylvöpinnoill. 1 vuosi kylvöstä 4 vuott kylvöstä Kuusi Mänty Kuusi Mänty Luonnonpint Konetlluspint Likkupint < 1 63 < 1 43 Mätäspint Kuusen timien pituus oli 4 vuoden kuluttu kylvöstä mättäällä 11 cm, muill muokkuspinnoill 8 9 cm j luonnonpinnll 6 cm. Myös männyn timet olivt kookkimpi mättäillä (18 cm) kuin muill muokkuspinnoill (14 16 cm) ti luonnonpinnll (pituus 10 cm). 14 vuoden kuluttu kylvöstä kuusen timitiheys vihteli kuusen kylvöloill muokkustvst riippuen vjst :st reiluun :een kpl h -1 (kuv 4). Eri muokkustpojen väliset erot eivät olleet merkitseviä, vikk timi oli muoktull lll yleensä enemmän kuin muokkmttomll. Hjkylvöloill kuusentimi oli kikiss muokkusvihtoehdoiss enemmän kuin likkukylvöloill. Muoktuill hjkylvöloill kuusen timitiheys oli yli kksinkertinen verrttun viljelemättömiin muokkusloihin, mutt muokkmttomill loill erot kylvön j luontisen uudistumisen välillä jäivät vähäisiksi (vrt. kuvt 3 j 4). Myös männyn hjkylvö tuotti yleensä enemmän timi kuin likkukylvö (kuv 4). Mänty näytti olleen niin hj- kuin likkukylvössäkin herkin timettumn konetlltuill loill. Männyn kylvöloill männyn timitiheys oli merkitsevästi suurempi kuin viljelemättömillä loill. Kuusen timien keskipituus kylvöloill 14 vuoden iässä oli keskimäärin 1,7 metriä eli lähes sm kuin luontisten kuusten pituus. Männyn timien pituus oli 1,8 metriä j edellisen 10-vuotiskuden keskimääräinen vuotuinen pituusksvu 17 cm. kpl h Ei muokkust Konetllus Likutus Mätästys c 0 Hjkylvö, kuusi Likkukylvö, kuusi Hjkylvö, mänty Likkukylvö, mänty Kuv 4. Kuusen j männyn timitiheys kylvöloill mnmuokkuskäsittelyittäin (kpl h -1, keskirvot j -virheet) 14 vuoden kuluttu viljelystä. Mukn kikki yli 0,3 m pituiset timet. Smll kirjimell merkityt pylväiden rvot eivät poikke merkitsevästi toisistn (Bonferron testi, muokkuskäsittelyjen väliset erot). 16

17 Metln työrporttej Istutustimet Viljelykesän lopull kuusen istutustimet olivt silmävrisesti rvioitun huonokuntoisi, männyn istutustimet puolestn elinvoimisi. Vuoden kuluttu kuusen timist % oli terveitä j lähes kikki timet olivt eloss (tulukko 6). Männyn istutustimist vstvsti % oli terveitä j kuolleiden osuus oli vähäinen. Seurvn kolmen vuoden ikn kuusen timist kuoli % j männyn timist %. Kuusen timet olivt 4 vuoden kuluttu istutuksest etenkin muoktuill loill selvästi prempikuntoisi kuin männyn timet (tulukko 7). Mättäälle istutetut timet olivt elinvoimisempi kuin muille muokkuspinnoille istutetut timet. Istutustimi kohdnneist lkuviheen tuhoist merkittävimpiä olivt kuusell hll j männyllä hirvet. Hlln vikuuttmi kuusi löytyi jo khden vuoden kuluttu viljelystä, smoin hirvien tllmi j ktkomi mäntyjä j hieskoivuj. Neljän vuoden kuluttu viljelystä kuusen istutustimist lähes kolmsos oli hlln vikuuttmi. Hllvurioiden yleisyys vihteli muokkustvoittin: tspinnll vurio ilmeni 49 %:ll, konetlluspinnll 39 %:ll, likkupinnll 27 %:ll j mätäspinnll 12 %:ll. Hllst siis kärsivät eniten muokkmttomn pinnn timet j vähiten mätästimet. Erot eri muokkustpojen välillä olivt myös Khin-neliö-testin mukn tilstollisesti merkitsevät ( =84,2; df = 3; p = 0.000). Männyllä hirven iheuttmi vikoj esiintyi 8 %:ll j hrmkristett 7 %:ll timist, kun istutuksest oli kulunut 4 vuott. Tulukko 6. Kuusen j männyn istutustimien kuolleisuus (% timist) 1 j 4 vuoden kuluttu viljelystä. Kuusi Mänty 1 vuosi 4 vuott 1 vuosi 4 vuott Muokkmton Konetllus Likutus Mätästys Tulukko 7. Kuusen j männyn istutustimien elinvoimisuus (% timist) 4 vuoden kuluttu viljelystä. Mänty (n=959) Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Muokkmton Konetllus Likutus Mätästys Kuusi (n=954) Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Muokkmton Konetllus < 1 Likutus Mätästys < 1 17

18 Metln työrporttej kpl h Ei muokkust Konetllus Likutus Mätästys Kuusen istutus Männyn istutus Kuv 5. Kuusen j männyn timitiheys 14 vuoden kuluttu istutuksest eri mnmuokkuskäsittelyillä (kpl h - 1, keskirvot j -virheet). Mukn kikki yli 0,3 m mittiset timet. Smll kirjimell merkityt pylväiden rvot eivät poikke merkitsevästi toisistn (muokkuskäsittelyjen väliset erot puuljettin, Bonferron testi). Kuusen istutusloill kuusen timi oli 14 vuoden kuluttu viljelystä kpl h -1 j männyn istutusloill männyn timi kpl h -1 (kuv 5). Kuusen timitiheys oli muokkmttomill j konetlltuill sroill selvästi suurempi kuin likutus- ti mätästysloill. Männyntimien määrään muokkuskäsittely ei vikuttnut. Kuusen istutustimien pituus 4 vuott viljelyn jälkeen oli muokkustvst riippuen cm j männyn istutustimien pituus cm (tulukko 8). Mättäällä ksvneet timet olivt merkitsevästi (6 7 cm) pitempiä kuin muill muokkuspinnoill ksvneet timet, jotk puolestn poikkesivt merkitsevästi luonnonpintn istutetuist timist. Sekä kuusen että männyn timien pituus- j läpimitn kehitys oli jtkosskin nopeint mätästysloill (tulukko 8). 14 vuoden kuluttu viljelystä kuusten keskipituus vihteli välillä 1,7 2,3 metriä j istutusmäntyjen pituus välillä 2,5 3,1 metriä. Kuuset olivt istutusloill keskimäärin 20 cm j istutusmännyt keskimäärin 70 cm kookkmpi kuin kylvöloill. Männyntimien pituusksvu istutusloill oli viimeisen 10-vuotiskuden ikn 23 cm v -1, eli 6 cm v -1 kylvötimien ksvu nopemp. Männyn vuotuinen pituusksvu oli mätästysloill 2 4 cm suurempi kuin muill muokkusloill. Myös hieskoivu oli kookkint mättäillä (3,7 m) j pienintä likutus- j konetllusloill (2,8 3,0 m). 18

19 Metln työrporttej Tulukko 8. Kuusen j männyn pituus yhden j neljän vuoden kuluttu istutuksest sekä pituus j läpimitt 14 vuoden kuluttu istutuksest. Smll kirjimell merkityt rvot eivät poikke toisistn ko. vuonn. (muokkuskäsittelyjen väliset erot puuljeittin j jnkohdittin, Bonferron testi). 1 vuosi viljelystä 4 vuott viljelystä Pituus (cm) Pituus (cm) Kuusi Mänty Kuusi Mänty Luonnonpint Konetlluspint Likkupint Mätäspint c 53 c 14 vuott viljelystä Pituus (dm) Läpimitt (d1.3, cm) Kuusi Mänty Kuusi Mänty Luonnonpint 1,4 3,4 1,8 2,5 Konetlluspint 1,3 2,9 1,7 2,5 Likkupint 1,3 2,9 1,8 2,7 Mätäspint 2,3 4,8 2,3 3,1 3.5 Timikon ksvtuskelpoisuus j ulkoinen ltu Ksvtuskelpoinen timitiheys Hkkuut j uudistmist seurnneell 10-vuotisjksoll Hyrynpuron tutkimuskohteelle muodostui täystiheä hvu- j lehtipuusekoitteinen timikko. Hieskoivun runsus j nope lkukehitys hittsivt pikoin hvupuiden etenkin männyn kehitystä luvun lkuvuosin kuusen timiss hvittiin kliumin puutosoireit, jotk voimistuivt vuoden 2006 timikonperkuksen jälkeen. Männyn kylvö- j istutusloill hirvet tekivät usen vuonn huomttv vhinko. Suojuspuuloill puusto hrveni tuulenktojen vuoksi; loput suojuspuut poistettiin jo 5 vuoden kuluttu kokeen perustmisest. 14 vuoden kuluttu timikon perustmisest rvioitiin niiden timien määrä, joiden rvioitiin voivn tiljärjestyksen puolest ksv kuitupuumittoihin, kun timikko pertn j hrvennetn metsänhoito-ohjeen mukisesti. Lskelmss suurin hyväksytty ksvtustiheys oli kpl h -1. Kikki uudistmisvihtoehdot tuottivt täystiheän hieskoivusekoitteisen kuusitimikon. Ksvtuskelpoinen kuusen timitiheys vihteli viljely- j muokkustvst riippuen kpl h -1. Erot viljelylojen (kylvö, istutus) j luontisesti uudistuneiden lojen (vol, suojuspuusto) välillä eivät olleet merkittäviä (tulukko 9). Männyn istutusloill ksvtuskelpoinen männyn timitiheys vihteli kpl h -1 j männyn kylvöloill kpl h -1. Luontisen hieskoivun vstv timitiheys vihteli muokkuskäsittelystä j viljelytvst riippuen kpl h -1 j luontisen männyn timitiheys kpl h

20 Metln työrporttej Tulukko 9. Ksvtuskelpoinen timitiheys puuljeittin j muokkus- j viljelytvoittin. Uudistmistoimenpiteistä kulunut 14 vuott. MUOKKAAMATON Kuusi Mänty Hieskoivu Yhteensä Suojuspuusto Ei viljelyä Kuusen kylvö Kuusen istutus Männyn kylvö Männyn istutus KONETALLAUS Kuusi Mänty Hieskoivu Yhteensä Ei viljelyä Kuusen kylvö Kuusen istutus Männyn kylvö Männyn istutus LAIKUTUS Kuusi Mänty Hieskoivu Yhteensä Ei viljelyä Kuusen kylvö Kuusen istutus Männyn kylvö Männyn istutus MÄTÄSTYS Kuusi Mänty Hieskoivu Yhteensä Ei viljelyä Kuusen kylvö Kuusen istutus Männyn kylvö Männyn istutus Timikon tekninen ltu j terveydentil Mnmuokkus ti viljelytp eivät merkittävästi vikuttneet kuusten ulkosuun ti tekniseen ltuun. Kylvetyistä kuusist 87 % j istutetuist kuusist 81 % luokiteltiin 14 vuoden iässä ulkoiselt ldultn normleiksi, luontisesti syntyneistä kuusist 80 %. Jok viidennellä kuusell ilmeni moniltvisuutt ti ltvnvihto, jok kolmnnell kuusell neulskto. Muokkmttomien j konetlluslojen kuusentimiss hvittiin enemmän neulsten poikkev kellertävää värisävyä (14 % timist) kuin likutus- ti mätästyslojen kuusentimiss (2 4 %:ll). Ulkosultn normlien mäntyjen osuus kikist männyistä oli muokkustvst riippuen %, loput olivt eristeisesti oksikkit j mutkisi. Istutusmännyistä 10 % j kylvömännyistä 5 % luokiteltiin oksikkiksi. Mätästyslojen männyt olivt muit mäntyjä selvästi oksikkmpi: jok neljäs luokiteltiin normli oksikkmmksi. Oksikkuus näkyi männyllä myös pksuim- 20

21 Metln työrporttej mn elävän oksn läpimitss, jok oli mätästysloill 21 mm j muill muokkuskäsittelyillä mm. Muokkustvst riippuen %:ll männyistä esiintyi moniltvisuutt ti ltvn vihto. Yli 90 %:ll todetuist vuriotpuksist kyseessä oli hirven ktkom ltv ti oks. Hirvi oli käyttänyt rvinnokseen myös kuust j hieskoivu - syöntijälkiä hvittiin jok kolmnness hieskoivuss j jok kuudenness kuusess. 3.6 Pintturpeen rvinteisuus j puiden rvinnetilt Ksvulustn rvinnemäärät Turpeen pinnlle oli Hyrynpuroll kuivumissukkession seuruksen muodostunut 4 6 cm:n pksuinen rkhumuskerros. Rkenteeltn löyhän j lähes mtumttomn rkhumuksen ll olev turve oli kohtlisen runsstyppinen (N-pitoisuus 2,2 2,6 % turpeen kuiv-ineest). 15 vuoden kuluttu uudistmishkkuust j kunnostusojituksest pintturpeen (5-1 0 cm:n kerros) mtuneisuus oli muokkmttomill sroill keskimäärin 3 j muoktuill 4 5 (von Post). Turpeen rvinnemäärät ennen uudistmishkkuut elokuuss 1988 olivt sm suuruusluokk kuin iemmiss tutkimuksiss on mustikkturveknklle esitetty (tulukko 10) (Kunisto & Pvilinen, Kunisto & Moilnen 1998, Westmn & Liho 2003). Rkhumuskerros mukn lukien puiden ksvulustss oli typpeä, fosfori j kliumi enemmän, mutt klsiumi vähemmän kuin Kuniston j Pvilisen (1988) ti Kuniston j Moilsen (1996) rportoimiss vnhoilt ojituslueilt kerätyissä turvenäyteineistoiss. Tulukko 10. Ksvulustn rvinnemäärät (kg h -1 ) kerroksittin (srt 2, 4 j 7). Rvinne Rkhumus (5 cm) Turve (10 cm) Turve (10-20 cm) N P K C Mg Fe Mn Zn 1,0 1,4 1,2 1,5 0,6 0,9 Cu 0,1 0,2 0,6 0,8 0,7 1,0 B 0,10 0,15 0,14 0,20 0,10 0, Timikon rvinnetil Kuusen timiss lkoi esiintyä n. 10 vuoden iällä rvinnepuutosten ulkoisi oireit, jotk viittsivt kliumin stvuuden ongelmiin. Seurvin vuosin myös os männyn istutustimist näytti kärsivän kliumpulst. Kun metsikön perustmisest oli kulunut 15 vuott, kliumin puutokseksi tulkittu kuusen neulsten keltisuutt ilmeni vrsinkin muokkmttomill (21 28 % timist) j konetlltuill loill (25 % timist). Selvästi vähemmän neulsten keltisuutt esiintyi likutusloill (8 % timist) j mätästysloill (3 % timist). 21

22 Metln työrporttej Neulsnlyysin mukn kuusen j männyn istutustimien rvinnetil oli 15 vuoden iällä yleensä hyvä ti tyydyttävä (kuv 6, tulukko 11). Poikkeuksen oli klium, jonk lhinen pitoisuus osoitti vrsinkin kuusell mutt myös männyllä voimkst puutostil, etenkin muokkmttomill j likutetuill loill. Kuusen neulsten K-pitoisuus oli keskimäärin 3,5 mg g -1 j männyn neulsten 3,7 mg g -1, kun sen tulisi oll kuusell yli 5 mg g -1 j männyllä yli 4 mg g -1 (Reinikinen ym. 1998, Moilnen ym. 2005). Neulsten B-pitoisuus oli molemmill puuljeill puutosrjojen (kuusi 7 mg kg -1, mänty 5 mg kg -1 ) yläpuolell. Käytetty mnmuokkustp vikutti tiettyjen rvinteiden pitoisuuksiin. Kuusen neulsten N- j K-pitoisuus olivt mätästysloill merkitsevästi korkemmt kuin muokkmttomill ti likutusloill (kuv 6). Männyllä tulos oli smnsuuntinen. Kuusen neulsten B-pitoisuus olivt mätästysloill merkitsevästi lemmt (8 mg kg -1 ) kuin likutusloill (11 mg kg -1 ), j männyn neulsten Cu-pitoisuus oli mätästysloill merkitsevästi lempi (2,3 mg kg -1 ) kuin muill mnkäsittelyloill (2,7 2,9 mg kg -1) (tulukko 11). Männyn neulsten kuivmss oli mätästysloill merkitsevästi korkempi kuin likutusloill. % 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Kuusi Typpi Mänty 2,5 2 1,5 1 0,5 0 mg g -1 Kuusi Fosfori Mänty mg g Klium % c c Boori Kuusi Mänty 0 Kuusi Mänty Ei muokkust Likutus Mätästys Kuv 6. Kuusen j männyn istutustimien neulsten N-, P-, K- j B-pitoisuudet 15 vuoden iällä. Smll kirjimell merkittyjen pylväiden rvot eivät poikke toisistn merkitsevästi (muokkuskäsittelyjen väliset erot puuljeittin, Bonferron testi). Puninen viiv osoitt ko. rvinteen puutosrjn. 22

23 Metln työrporttej Tulukko 11. Kuusen j männyn istutustimien neulsten C-, Mg-, Fe-, Mn-, Zn- j Cu-pitoisuudet sekä neulsten kuivpino (100 kpl) 15 vuoden iällä. Smll kirjimell merkityt rvot eivät poikke toisistn merkitsevästi (muokkuskäsittelyjen väliset erot puuljeittin, Bonferron testi). KUUSI MÄNTY Muokkmton Likutus Mätästys Muokkmton Likutus Mätästys C, mg g -1 3,18 2,98 3,07 2,12 2,12 2,12 Mg, mg g -1 1,14 1,23 1,25 1,35 1,35 1,39 Fe, mg kg Mn, mg kg Zn, mg kg Cu, mg kg -1 2,3 2,4 2,4 2,9 2,7 2,3 Neulspino, g 0,40 0,37 0,42 2,42 2,22 3,04 4 Tulosten trkstelu j johtopäätökset Timettumisolot Käytetty mnmuokkustp vikutti Hyrynpuroll ksviljiston koostumukseen j ljien välisiin runsussuhteisiin käsittelyjä seurnneen 14 vuoden ikn. Muokkmttomll, konetlltull j etenkin likutetull pinnll esiintyi rhksmmlksvusto, jok jn myötä pikoin yleistyi. Tämä viitt siihen, että huolimtt kunnostusojituksest pohjveden pint viipyi keväisin j syksyisin lähellä mnpint j turvsi rhksmmlelle suotuisn ksvulustn, kun käytettiin em. kevyitä muokkutpoj. Sitä vstoin kivurimättäät lienevät säilyneen kuivempin, kosk niillä rhksmmli ei juuri tvttu timikon vkiintumisen jälkeen j ksvillisuus edusti lähes poikkeuksett kynsi-krhunsmmlsekoitteist turvekngspint. Mätästykseen liitetty pienojitus lienee sekin voimistnut piklliskuivtust. On pääteltävissä, että luontisen timettumisen edellytykset kosteusolojen oslt säilyivät kohtuullisin useiden vuosien jn käytettäessä kevyitä mnmuokkustpoj, joiss vältettiin selvästi tspint korkempien kohoumien tekemistä. Mätäspinnn itämisolot voivt etenkin kuivin kesinä heikentyä (Srinen 2005). Tuoreet muokkuspinnt niin likuiss kuin mättäissä tosin timettuivt Hyrynpuroll kylvön jälkeen erittäin hyvin. Missä määrin luontist timettumist eri muokkus- j ksvillisuuspinnoill myöhempinä vuosin tphtui, ei erikseen selvitetty. Luontinen uudistuminen Luontisesti syntyneitä kuusi oli vohktull uudistuslll 15 vuoden kuluttu hkkuust kpl h -1 j hieskoivuj kpl h -1. Päätehkkuujnkohtn verrttun kuusen timi oli puolitoistkertinen j hieskoivun timi kymmenkertinen määrä. Männyn luontinen timettuminen jäi heikoksi siementävän mäntypuuston vähäisyyden j osltn myös ksvupikn rehevyyden tki. Hieskoivut syntyivät pääosin hkkuun jälkeen, mutt kuusist vltos oli olemss jo hkkuuvuonn. Aiemmiss inventointitutkimuksiss on tehty smnsuuntinen hvinto: vkiintuneen timikon ksvtuskelpoisist puist merkittävä os oli syntynyt emopuuston lle ennen hkkuut (Hänninen ym. 1972, Räsänen ym. 1985). Myös Lukkln (1946) tutkimuksess uuden puusukupolven muodostneist kuusist yli 60 % oli syntynyt jo ennen uudistmiseen tähtäävää kistlehkkuut. 23

Kuusialikasvoksen ravinnetila ja pituuskasvu ylispuuhakkuun ja lannoituksen jälkeen mustikkaturvekankaalla

Kuusialikasvoksen ravinnetila ja pituuskasvu ylispuuhakkuun ja lannoituksen jälkeen mustikkaturvekankaalla Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm ISBN 978-951-4-2281-4 (PDF) ISSN 1795-15X Kuusiliksvoksen rvinnetil j pituusksvu ylispuuhkkuun j lnnoituksen jälkeen mustikkturveknkll

Lisätiedot

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet

Lisätiedot

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJSTLMÄT 22. Linssien kuvusyhtälö Trkstelln luksi vlon tittumist pllopinnll (krevuussäde R j krevuuskeskipiste C) kuvn mukisess geometriss. Tässä vlo siis tulee ineest ineeseen 2

Lisätiedot

Syysrypsin kylvö kevätviljaan

Syysrypsin kylvö kevätviljaan Syysrypsin kylvö kevätviljn Antti Tuulos j Pirjo Mäkelä Soveltvn biologin litos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto, emil: ntti.tuulos@helsinki.fi j pirjo.mkel@helsinki.fi Tiivistelmä Syysrypsi on vrteenotettv

Lisätiedot

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij

Lisätiedot

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jtk loogisesti oheisi jonoj khdell seurvksi tulevll termillä. Perustele vstuksesi lyhyesti. ), c, e, g, b),,, 7,, Rtkisut: ) i j k - oike perustelu j oiket kirjimet, nnetn p - oike perustelu,

Lisätiedot

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat

Lisätiedot

Metsätieteen aikakauskirja

Metsätieteen aikakauskirja Metsätieteen ikkuskirj t u t k i m u s r t i k k e l i Sij Huuskonen j Anssi Ahtikoski Sij Huuskonen Ensihrvennuksen joituksen j voimkkuuden vikutus kuivhkon knkn männiköiden tuotokseen j tuottoon Huuskonen,

Lisätiedot

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Ristitulo ja skalaarikolmitulo Ristitulo j sklrikolmitulo Opetussuunnitelmn 00 mukinen kurssi Vektorit (MAA) sisältää vektoreiden lskutoimituksist keskeisenä ineksen yhteenlskun, vähennyslskun, vektorin kertomisen luvull j vektoreiden

Lisätiedot

Riemannin integraalista

Riemannin integraalista Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:

Lisätiedot

Korpien luontainen uudistaminen

Korpien luontainen uudistaminen Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien

Lisätiedot

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus

Lisätiedot

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA MAA0 0. Määrätyn integrlin käyttö eräiden pint-lojen lskemisess 0. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA Edellä on todettu, että f (x)dx nt x-kselin j suorien x =, x = sekä funktion

Lisätiedot

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi. Määritelmä..12. Oletetn, että 1 =(V 1,E 1 ) j 2 =(V 2,E 2 ) ovt yksinkertisi verkkoj. Verkot 1 j 2 ovt isomorfiset, jos seurvt ehdot toteutuvt: (1) on olemss bijektio f : V 1 V 2 (2) kikill, b V 1 pätee,

Lisätiedot

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat (0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset

Lisätiedot

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

6 Kertausosa. 6 Kertausosa Kertusos Kertusos. ) b). ) b). ) ( ( ) : ) ( : ) b) { : [ ( ) ]} { :[ - ]} { : } -{ - } -{} c) ( ) : - ( ) ( ) ( ) ( 9) 9 9 Kertusos. ) ( ) b) ( ). ) ) ) b) / / c) : 7 7. ) ) ) b) Kertusos c) : 7 ( 9)

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten

Lisätiedot

Kertausosa. Kertausosa. Verrattuna lähtöarvoon kurssi oli laskenut. Kalliimman tukkuhinta 1,2 480 = 576 Kalliimman myyntihinta 1,3

Kertausosa. Kertausosa. Verrattuna lähtöarvoon kurssi oli laskenut. Kalliimman tukkuhinta 1,2 480 = 576 Kalliimman myyntihinta 1,3 Kertusos. ) Edullisemm hit 480, = 64 Klliimm tukkuhit, 480 = 576 Klliimm myytihit, 576 = 748,80 b) 748,80 64 = 0,666... = 6,66% 7% 748,80. Liittymä puhelimell mks khde vuode ik 4 8,50 = 684. Liittymä ilm

Lisätiedot

Sinilause ja kosinilause

Sinilause ja kosinilause Siniluse j kosiniluse GEOMETRI M3 Mikäli kolmion korkeus j knt tiedetään, voidn pint-l lske. Esimerkki: Lske kolmion l, kun 38 kulmn viereiset sivut ovt 8, j 6,8. Nyt knt tiedetään, korkeutt ei! 38 8,

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa)

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa) 5.4 Ellipsi j hypereli (ei kuulu kurssivtimuksiin, lisätieto) Aurinkokuntmme plneett kiertävät Aurinko ellipsin (=litistyneen ympyrän) muotoist rt, jonk toisess polttopisteessä Aurinko on. Smoin Mt kiertävät

Lisätiedot

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin

Lisätiedot

4 Pinta-alasovelluksia

4 Pinta-alasovelluksia Pint-lsovelluksi. Kuvjn lle jäävä pint-l voidn määrittää, jos kuvj on -kselin yläpuolell. Välillä [, 5] funktion f kuvj on -kselin lpuolell. Peiltn funktion f kuvj -kselin suhteen, jolloin sdn funktion

Lisätiedot

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.

Lisätiedot

Kognitiivinen mallintaminen I, kevät Harjoitus 1. Joukko-oppia. MMIL, luvut 1-3 Ratkaisuehdotuksia, MP

Kognitiivinen mallintaminen I, kevät Harjoitus 1. Joukko-oppia. MMIL, luvut 1-3 Ratkaisuehdotuksia, MP Kognitiivinen mllintminen I, kevät 007 Hrjoitus. Joukko-oppi. MMIL, luvut -3 Rtkisuehdotuksi, MP. Määritellään joukot: A = {,,, 3, 4, 5} E = {, {}, } B = {, 4} F = C = {, } G = {{, }, {,, 4}} D = {, }

Lisätiedot

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon

Lisätiedot

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014 763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Rtkisut 1 Kevät 014 1. Tehtävä: Lske, kuink mont hilpistettä on yksikkökopiss ) yksinkertisess kuutiollisess, b) tkk:ss j c) pkk:ss. (Ot huomioon, että esimerkiksi yksikkökopin

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2 Kierros,. 5. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Sievennä seurvi säännöllisiä lusekkeit (so. konstruoi yksinkertisemmt lusekkeet smojen kielten kuvmiseen): ()

Lisätiedot

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Sisältö Turpeen ja puuston ravinnemäärät Kalium Kenttäkokeet Koejärjestelyt

Lisätiedot

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty

Lisätiedot

Pienaukkojen uudistuminen

Pienaukkojen uudistuminen Pienaukkojen uudistuminen Sauli Valkonen Sisältö uudistamistulos, maanmuokkaus, kasvillisuus ja aukon koko MT-kuusikot E-S (MONTA) rehevät kuusikot E-S (DistDyn) Kainuun kuusikot turvemaat P-S männiköt

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

VALO-OLOJEN VAIKUTUS MESIMARJAN (Rubus arcticus L.) KASVUUN JA KUKINTAAN

VALO-OLOJEN VAIKUTUS MESIMARJAN (Rubus arcticus L.) KASVUUN JA KUKINTAAN VALO-OLOJEN VAIKUTUS MESIMARJAN (Ruus rcticus L.) KASVUUN JA KUKINTAAN Tii Mäkelä Misterintutkielm Helsingin yliopisto Mtloustieteiden litos Puutrhtiede 2013 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30 Digitlinen videonkäsittely Hrjoitus 5, vstukset tehtäviin 5-30 Tehtävä 5. ) D DCT sdn tekemällä ensin D DCT kullekin riville, j toistmll D DCT tuloksen sdun kuvn srkkeill. -D N-pisteen DCT:, k 0 N ( k),

Lisätiedot

Suomalaisen turvesaunan vaikutukset vaihdevuosioireisiin

Suomalaisen turvesaunan vaikutukset vaihdevuosioireisiin Suoseur Finnish Petlnd Society ISSN 9-57 Helsinki Suo 6(): Suo 9 6() Reserch notes 9 Suomlisen turvesunn vikutukset vihdevuosioireisiin The effects of Finnish pet sun on the climtic symptoms of women Leen

Lisätiedot

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi Dikin Altherm - Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst... Tietoj pkkuksest. Vrlämmitin..... Vrusteiden poistminen

Lisätiedot

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen ravinteet pellolle ja viheralueelle

Yhdyskuntajätteen ravinteet pellolle ja viheralueelle 10 Yhdyskuntjätteen rvinteet pellolle j viherlueelle Mädätepohjiset lnnoitevlmisteet käytännön kokeiss vuosin 2008 2009 Tiin Tontti, Arjo Kngs j Merj Högnäsk 10 Yhdyskuntjätteen rvinteet pellolle j viherlueelle

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [ 1. Derivtn Testi Jos funktio f on jtkuv voimell välillä ], b[ j x 0 ], b[ on kriit. ti singul. piste niin { f (x) < 0, x ], x 0 [ f x (x) > 0, x ]x 0, b[ 0 on lokli minimipiste (1) { f (x) > 0, x ], x

Lisätiedot

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013 Preliminäärikoe Pitkä Mtemtiikk 5..0 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä ( * ) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6.. ) Rtkise yhtälö b)

Lisätiedot

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys. TYÖ 30 JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS Tehtävä älineet Tusttietoj Tehtävänä on äärittää jään tiheys Byretti (51010) ti esi 100 l ittlsi (50016) j siihen sopivi jääploj, lkoholi (sopii jäähdytinneste lsol), nlyysivk

Lisätiedot

Mikrotalousteoria 2, 2008, osa III

Mikrotalousteoria 2, 2008, osa III Sisältö Mikrotlousteori 2, 2008, os III Yrityksen tuotntofunktiost 2 Pnosten substituoitvuus 2 3 Yrityksen teori 3 4 Mittkvedut tuotnnoss 5 5 Yksikkökustnnusten j skltuottojen steen välinen yhteys 5 6

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 4 Tilvuuden j vipn ln lskeminen Kuten iemmin käsittelimme, määrätyn integrlin vull voi lske pintloj j tilvuuksi. Tyypillisenä sovelluksen tilvuuden lskemisest on tpus, joss

Lisätiedot

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat Suorkideknvt lind suorkideknvt lind suorkideknvt Sisällysluettelo Suorkideknvt Knv LKR... Liitosost Liitoslist LS... Liitoslist LS-... Kulmyhde LBR... Liitoslist LS... S-mutk LBXR... LBSR... Liitoslist

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

6 km 1750 m 6 km 1250 m 1750 m K K K 1250 m P K P 250 m 8 9 10 11 12 13 14 250 m 7 6 5 4 3 2 1 Metsikön valtapituus, m 12 10 8 6 4 2 0 30 50 70 90 110 130 150 Metsikön ikä, v MORFOLOGIA

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS 0 MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 30 PISTEYTYSKOKOUS 0 ) Sijoitetn x 0 Rtkistn = 0/04,0000 b) Jos neliön sivu on s, niin lävistäjä on s Ehto: s 6 s + s = 6, s 6 3 4s 6,70, joten piiri ) Suorn yhtälö

Lisätiedot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kestävää metsätaloutta turv la? Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden

Lisätiedot

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Suometsien kasvatuksen kannattavuus Suometsien kasvatuksen kannattavuus Esitelmän sisältö: Lyhyt aikajänne Sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Pitkä aikajänne Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo Optimointi Uudistaminen turvemailla

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Puuntuhkan vaikutus humuskerroksen mikrobistoon kangasmaalla

Puuntuhkan vaikutus humuskerroksen mikrobistoon kangasmaalla Konsortiohnke Puuntuhkn vikutus humuskerroksen mikrobistoon kngsmll Hnnu Fritze Jonn Perkiömäki Metsätehon rportti 82 17.12.1999 Puuntuhkn vikutus humuskerroksen mikrobistoon kngsmll Hnnu Fritze Jonn Perkiömäki

Lisätiedot

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta Jkso 10. Sähkömgneettinen induktio Näytä ti plut tämän jkson tehtävät viimeistään tiistin 13.6.2017. Ekstr-tehtävät vstvt kolme tvllist tehtävää, kun lsketn lskuhrjoituspisteitä. Teori tähän jksoon on

Lisätiedot

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä.

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä. Kertusesimerkki: Vuokrhuoneistojen välitystä tukev tietojärjestelmä. Esimerkin trkoituksen on on hvinnollist mllinnustekniikoiden käyttöä j suunnitteluprosessin etenemistä tietojärjestelmän kehityksessä.

Lisätiedot

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä 2.4 Pienimmän neliösummn menetelmä Optimointimenetelmiä trvitn usein kokeellisen dtn nlysoinniss. Mittuksiin liittyy virhettä, joten mittus on toistettv useit kertoj. Oletetn, että mittn suurett c j toistetn

Lisätiedot

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa

Lisätiedot

Tasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus.

Tasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus. KOLMIULOTTEISI KPPLEIT Tsogeometriss käsiteltiin kuvioit vin ydessä tsoss. vruusgeometriss tsoon tulee kolms ulottuvuus, jolloin sdn kppleen tilvuus. SUORKULMINEN SÄRMIÖ Suorkulmisess särmiössä kikki kulmt

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje ROBA -liukunavoille Koot 0 12 (B.1.0.FIN)

Asennus- ja käyttöohje ROBA -liukunavoille Koot 0 12 (B.1.0.FIN) Pyydämme lukemn käyttöohjeen huolellisesti läpi j noudttmn sitä! Ohjeiden liminlyönti voi joht kytkimen toiminthäiriöihin j siitä johtuviin vurioihin. Nämä käyttöohjeet (B.1.0.FIN) ovt os kytkintoimitust.

Lisätiedot

Jalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina

Jalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina Jlkpllokentältä kupnkäynnin kentälle Newbodyn trin Autmme kouluj j seuroj vrinkeruuss kisoj, hrjoitusleirejä j luokkretkiä vrten. Seurt sekä koululiset voivt nsit tuntuvsti rh tvoitteidens svuttmiseksi

Lisätiedot

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita. T-79.8 Syksy 22 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Hrjoitus 5 Demonstrtiotehtävien rtkisut Säännölliset lusekkeet määritellään induktiivisesti: j kikki Σ ovt säännöllisiä lusekkeit. Mikäli α j β ovt säännöllisiä

Lisätiedot

Vuoden 2014 tuloveroprosentti. Vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit

Vuoden 2014 tuloveroprosentti. Vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit Kunnnvltuusto KOKOUSKUTSU Kokousik Perjnti 15.11.2013 klo 14.00-15.00 Kokouspikk Käsiteltävät sit Asino Liite no Svukosken kunnnvirsto 1 60 Järjestäytymissit 2 61 1-2 Vuoden 2014 tuloveroprosentti 3 62

Lisätiedot

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Jouni Siipilehto UUTTA TIETOA SUOMETSÄTALOUTEEN Metlan Suometsätalous-tutkimusohjelman tulokset käytäntöön

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana

Lisätiedot

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1 Pinopiste Snomme ts-ineiseksi kpplett, jonk mteriliss ei ole sisäisiä tiheyden vihteluj. Tällisen kppleen pinopisteen sijinti voidn joskus päätellä kppleen muodon perusteell. Esimerkiksi ts-ineisen pllon

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu

Lisätiedot

Runkovesijohtoputket

Runkovesijohtoputket Runkovesijohtoputket PUTKET JA PUTKEN OSAT SSAB:n vlmistmi pinnoitettuj putki j putken osi käytetään lähinnä runkovesijohtolinjoihin, joiden hlkisij on DN 400-1200. Ost vlmistetn teräksisistä pineputkist

Lisätiedot

Olkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F)

Olkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F) T 79.148 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2.4 Äärellisten utomttien minimointi Voidn osoitt, että jokisell äärellisellä utomtill on yksikäsitteinen ekvivlentti (so. smn kielen tunnistv) tilmäärältään

Lisätiedot

Heikkotuottoiset ojitusalueet

Heikkotuottoiset ojitusalueet Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta VMI:n - puuston kasvu perusteella ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen

Lisätiedot

Olkoon. äärellinen automaatti. Laajennetaan M:n siirtymäfunktio yksittäisistä syötemerkeistä merkkijonoihin: jos q Q, x Σ, merkitään

Olkoon. äärellinen automaatti. Laajennetaan M:n siirtymäfunktio yksittäisistä syötemerkeistä merkkijonoihin: jos q Q, x Σ, merkitään T 79.00/002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2. Äärellisten utomttien minimointi Voidn osoitt, että jokisell äärellisellä utomtill on yksikäsitteinen ekvivlentti (so. smn kielen tunnistv) tilmäärältään

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida

Lisätiedot

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa. Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä

Lisätiedot

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään. S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn

Lisätiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot TKK (c) Ilkk Mellin (24) 1 Johdtus todennäköisyyslskentn TKK (c) Ilkk Mellin (24) 2 : Mitä opimme? 1/2 Jos stunnisilmiötä hlutn mllint mtemttisesti, on ilmiön tulosvihtoehdot kuvttv numeerisess muodoss.

Lisätiedot

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas

Lisätiedot

7.lk matematiikka. Geometria 1

7.lk matematiikka. Geometria 1 7.lk mtemtiikk 1 Htnpään koulu 7B j 7C Kevät 2017 2 Sisällys 1. Koordintisto... 4 2. Kulmien nimeäminen j luokittelu... 8 3. Kulmien mittminen j piirtäminen... 10 4. Ristikulmt j vieruskulmt... 14 5. Suort,

Lisätiedot

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Tutkittavat käsittelyt 1. Avohakkuu metsikkö uudistetaan

Lisätiedot

Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä

Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turvemailla Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä 26.3.2009 Esityksen sisältö 1. Puiden ravinnetalous metsäojitusalueilla - kasvupaikkojen

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot . Toisuoleiset j eäoleelliset rj-rvot Rj-rvo lim f () A olemssolo edellyttää että muuttuj täytyy void lähestyä rvo kummst suust hyväsä. Jos > ii sot että lähestyy rvo oikelt ositiivisest suust. Jos ts

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050 OUML7421B3003 Jänniteohjttu venttiilimoottori TUOTETIEDOT OMINAISUUDET Helppo j nope sent Ei trvitse erillistä sennustelinettä Ei trvitse liikepituuden säätöä Momenttirjkytkimet Käsikäyttömhdollisuus Mikroprosessorin

Lisätiedot

Tutkimusasetelmien tilastollisista menetelmistä

Tutkimusasetelmien tilastollisista menetelmistä Tutkimussetelmien tilstollisist menetelmistä Jnne Pitkäniemi VTM, MS (iometry HY, Knsnterveystieteen litos 1 Kohorttitutkimuksen siruen j ltisteen välinen ssositio Tpusverrokki tutkimus Poikkileikkustutkimus

Lisätiedot

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille 2 800118P

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille 2 800118P Mtemtiikn perusteet tloustieteilijöille 2 800118P Luentomoniste Kri Myllylä Niin Korteslhti Oulun yliopisto Mtemttisten tieteiden litos Kevät 2014 Sisältö 1 Mtriisilgebr j optimointi 4 11 Määritelmä 4

Lisätiedot

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus Sisältö Ravinteet Arviointi Ravinnevarat Turpeen laatu (maatuneisuus, turvelaji, turvekerroksen

Lisätiedot

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Puunkäytön kehittäminen ja uudet tuotemarkkinat Tutkimusohjelman loppuseminaari 13.11.2008, Lahti, Sibeliustalo Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Tapio Wall: - Harvennusmännyn

Lisätiedot

Suorat, käyrät ja kaarevuus

Suorat, käyrät ja kaarevuus Suort, käyrät j krevuus Jukk Tuomel Professori Mtemtiikn litos, Joensuun yliopisto Suor? Tämä kirjoitus on eräänlinen jtko Timo Tossvisen suorn määritelmää koskevn kirjoitukseen Solmun numeross 2/2002.

Lisätiedot

7 Funktiosarjoista. 7.1 Funktiosarjojen suppeneminen

7 Funktiosarjoista. 7.1 Funktiosarjojen suppeneminen 7 Funktiosrjoist 7. Funktiosrjojen suppeneminen Seurvksi trkstelln srjoj, joiden termit ovt (lukujen sijst) jollkin välillä I määriteltyjä funktioit. Täsmällisemmin funktiosrjll (ti lyhyemmin srjll) trkoitetn

Lisätiedot

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita. 8. Operttorit, mtriisit j ryhmäteori Mtemttinen operttori määrittelee opertion, jonk mukn sille nnettu funktiot muoktn. Operttorit ovt erityisen tärkeitä kvnttimekniikss, kosk siinä jokist suurett vst

Lisätiedot

2.4. Juurifunktio ja -yhtälöt

2.4. Juurifunktio ja -yhtälöt .. Juurifuktio j -yhtälöt.. Juurifuktio j -yhtälöt Juurifuktio lähtökoht void pitää potessifuktiot: f (x) x, missä o luoollie luku;,,,, j yhdistety potessifuktio määrittelee puolest yhtälö f (x) [g(x)],,,,,...

Lisätiedot

Polynomien laskutoimitukset

Polynomien laskutoimitukset Polyomie lskutoimitukset Polyomi o summluseke, joss jokie yhteelskettv (termi) sisältää vi vkio j muuttuj välisiä kertolskuj. Esimerkki 0. Mm., 6 j ovt polyomej. Polyomist, joss o vi yksi termi, käytetää

Lisätiedot

Sähkömagneettinen induktio

Sähkömagneettinen induktio ähkömgneettinen inuktio Kun johinsilmukn läpi menevä mgneettikentän vuo muuttuu, silmukkn inusoituu jännite j silmukss lk kulke sähkövit. Mgneettikentässä liikkuvn johtimeen syntyy myös jännite. Näitä

Lisätiedot

Kattoeristeet - nyt entistä parempia kokonaisratkaisuja. Entistä suurempi Kuormituskestävyys ja Jatkuva Keymark- Laadunvalvontajärjestelmä

Kattoeristeet - nyt entistä parempia kokonaisratkaisuja. Entistä suurempi Kuormituskestävyys ja Jatkuva Keymark- Laadunvalvontajärjestelmä Kttoeristeet - nyt entistä prempi kokonisrtkisuj Entistä suurempi Kuormituskestävyys j Jtkuv Keymrk- Lunvlvontjärjestelmä Rockwool-ekolvll kttoeristeet seisovt omill jloilln Ekolvoj käytettäessä työ on

Lisätiedot