Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Transkriptio

1 Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

2 Taustaa Suomessa pitkät perinteet turvemaiden kuusikoiden luontaisessa uudistamisessa (Multamäki 1939, Lukkala 1946): Kaistalehakkuu Lohkoharsinta Ylispuiden poisto avohakkuu Lukkalan (1946) tutkimuksen koealoista valtaosalla oli kohtalainen tai hyvä luontainen alikasvos jo ennen hakkuuta ->Väljennyshakkuu + suojuspuuhakkuu

3 Taustaa Korpien luontainen taimettumisherkkyys on tunnettu Rahkasammalkasvustot taimettuvat herkemmin kuin kangassammalet Suojuspuuhakkuun tulokset parempia kuin kivennäismaiden kuusikoissa Toisaalta viljelyssä ongelmia: Pintakasvillisuuden nopea rehevöityminen Hallat suuremmilla aukoilla (Hånell 1993)

4 Miksi pienaukko? Voitaisiinko pintakasvillisuuden ongelmaa vähentää tekemällä pieniä aukkoja? Aukkoja keskittämällä korjuukelpoinen hakkuukertymä Pienaukoissa myös hallavauriot oletettavasti vähäisempiä Mutta: Taimettuvatko? Elpyykö kasvu?

5 Koejärjestelyt Korpikuusikoiden uudistamista pienaukoilla tutkittu Pohjois-Suomessa perustettu kaksi kenttäkoetta Tervola, Lintupirtti (33 pienaukkoa, 4 lohkoa) Oulu, Asmonkorpi (18 pienaukkoa, 3 lohkoa) Ympyränmuotoisen pienaukon läpimitta 10 25m, kasvupaikka Rhtkg ja MtkgI Lisäksi Tervolassa testattiin kaivurilaikutus & pienehkö avohakkuu Uudistamistulos inventoitu Pituuskehitys mitattu

6 Koekohteet Asmonkorpi

7 Tervola, Lintupirtti

8 Lintupirtti Taimien lukumäärä < 10cm, >10cm

9 Taimia, kpl/ha Alikasvosten elossapysyminen Valmiita alikasvostaimia (10cm 1,3 m) kpl/ha 1/3 kuolee 5 vuoden kuluessa

10 Uusien taimien syntyminen Uusia taimia syntyy runsaasti 5 vuoden kuluttua keskimäärin 4500 kpl/ha yli 10 cm taimia, aukon koolla ei merkitystä Eniten koivua 20 m aukolla Jotkut aukot taimettuivat heikommin (0 tainta 5 vuodessa)

11 Muokkaus? Maanmuokkausta ei tarvita itse asiassa siitä oli haittaa Taimia, ha a > 0.1 m < 0.1 m Ei muokkausta Laikutus

12 Pienaukko vai pieni avohakkuu? Pienaukot uudistuvat paremmin kuin pieni avohakkuu (0,3 ha) Myös avohakkuulla kohtalainen tulos (1200 kpl/ha >10cm kuusia 5 vuodessa) Taimia, ha Pienaukot Avohakkkuu > 0.1 m < 0.1 m

13 Pituuskehitys pienaukoissa Kehityskelpoiset (>20cm) taimet 8 vuoden kuluttua (1654 kpl/ha) Keskipituus 65 cm, kasvu 7cm Kolmessa aukossa ei yhtään kehityskelpoista kuusta Pituuskasvun elpymien kestää 5 vuotta, pisimmillä paras kasvu 1,3 m pituus vuodessa Kasvu n. 60% viljelykuusikon kasvusta Huomattavasti nopeampi kasvu kuin kivennäismaan eriikäiskuusikoiden taimilla Height, cm Time since cutting, years Pituus, cm m aukko Kaikki muut 15 m, keskikoeala 15 m, pohj. koeala 20 m, eteläkoeala Aika hakkuusta, vuotta

14 Yhteenveto Erityisesti Pohjois-Suomen korpien luontaisen uudistamisen edellytykset ovat hyvät: Maanpinta säilynyt kosteana ojituksen jälkeenkin Luontaista taimiainesta löytyy Pienaukkouudistaminen toimii m aukoissa: Taimettuvat nopeasti Taimet kasvavat kohtuullisen nopeasti Kuitenkin vaihtelua <- osin pintakasvillisuus syynä Pieni avohakkuualue 0,3 ha näyttäisi myös taimettuvan kohtuullisen hyvin, mutta epätasaisesti

15 Yhteenveto Edullinen uudistamismenetelmä Säilyttää puustoisuuden Ei vesistökuormitusta jos maata ei muokata eikä ojia perata Seuraava vaihe aukkojen laajentaminen Hakkuukierto? Kannattavuus? Uudistamisesta ei kuluja Taimikonhoitotarve? Kertymä korjuussa pienempi kuin avohakkuussa

16 Voi sen tehdä näinkin Otetaan viljava räme

17 Tehdään avohakkuu, mätästys

18 Kylvetään tai istutetaan mäntyä

19 Luonto hoitaa osansa

20 ja 7 vuoden kuluttua

21 Korvet luontainen vai viljely? Moilanen ym. 2011, Vaala, MtkgI, kasvatuskelpoisia kuusia 14 v hakkuusta Luonnon- ja kylvötaimien pituus sama, mättäiden istutuskuuset 20cm, männyt 70 cm pitempiä Mättäillä vähiten kuusen hallavaurioita muokkaamaton konetallaus laikutus mätästys suojuspuusto ei viljelyä kuusen kylvö kuusen istutus männyn kylvö männyn istutus Hannu Hökkä, erikoistutkija, Metla Rovaniemi 21

22 Kiitos