Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Transkriptio

1 Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

2 Sisältö Turpeen ja puuston ravinnemäärät Kalium Kenttäkokeet Koejärjestelyt Hakkuutähteen määrä Hakkuutähteen ravinnesisältö Neulasten ravinnepitoisuudet Puuston kasvu Päätelmät

3 Energiapuun käyttö lisääntymässä Soilta korjattua energiapuuta vielä vähän Energiapuun korjuu turvemaiden ensiharvennuksissa on eräs keino parantaa harvennusten kannattavuutta (Heikkilä 2007) Ensiharvennukset soilla lisääntyvät Energiapuuharvennus

4

5 Kaliuminpuutoksen riskialueet Paksuturpeiset avosuolähtöiset suometsät Alunperin märistä saraisista ja ruohoisista sekatyypin soista syntyneet suometsät Alunperin puuttomia tai vähäpuustoisia, märkiä saraisia ja ruohoisia sekatyyppejä ja niistä kehittyneitä turvekankaita on noin 0,5 milj. ha (Hökkä ym. 2002)

6 Kaliumin puutos Näkyvät seuraukset männyllä kasvupisteiden tuhoutumista ja päärangan vaihdoksia monilatvaisuus verrattain äkillisiä puukuolemia helposti tunnistettava viherkato eli kloroosi, joka tulee kesällä näkyviin vuoden ikäisten neulasten kärkiosissa. Syksyllä kärjet ruskettuvat mutta keltaisuus jää ruskean ja vihreän osan väliin

7 Kaliumin puutos Näkyvät seuraukset kuusella Vain turv la esiintyvä ja helposti tunnistettava kaliumin puutosoire on selvimmin nähtävissä elokuussa, jolloin vuoden vanhat neulaset ovat kauttaaltaan puhtaan keltaisia. Syys-lokakuussa viherkato ilmestyy myös uusiin neulasiin värierojen tasaantuessa ja puun talvehtiessa kokonaan lievästi kellastuneena (muistuttaa typen puutosoiretta)

8 HARVENNUSMETSIEN KOKOPUUKORJUUKOKEET Muhos 2003 Kannus, Tokola 2003 Sievi, Nevajärvi 2002 Sievi, Saarivesi 2008 Alajärvi, Puukkoaho 2009

9 Yleistietoja koealueista Sijainti Perustettu Turpeen Neulas- Käsittelyt Koealat Suotyyppi Poistuma paksuus näytteet kpl kpl m 3 /ha Kannus cm Mtkg-Ptkg Muhos 2003 > 100 cm Ptkg II Sievi, Ne 2002 > 100 cm Ptkg II n Sievi, Sa 2008 > 100 cm Ptkg II 40 Alajärvi 2009? Ptkg II n Käsittelyt A: Harvennus ainespuunkorjuuna B: Ainespuunkorjuu + polttoranka C: Harvennus kokopuukorjuuna D: Harvennus kokopuukorjuuna + täydennetään käsityönä (kaikki pois). Sievi N: K-hivenlannoitus, Sievi S: Tuhka/PK-lannoitus, Alajärvi: Ei harvennusta

10 Hakkuutähteitä kokopuun korjuun jälkeen (Alajärvi) Kaikki pois käsin poistettu jääneet hakkuutähteet (Alajärvi)

11 Sievi, Saarivesi

12 Kannus, Tokola Ennen hakkuuta Hakkuun jälkeen, ainespuunkorjuu

13 Hakkuutähteet korjattu Sievi Hakkuutähteet jätetty Kuvat: Jorma Issakainen

14 Kokopuukorjuukokeiden mittaukset Puusto ennen harvennusta ja harvennuksen jälkeen (m 3 /ha) Hakkuutähteen määrä (kg/ha) Hakkuutähteen ravinnemäärät (kg/ha) Turpeen ravinnemäärät Neulasnäytteet > käsittelyn vaikutus neulasten ravinnepitoisuuksiin Puuston kasvu

15

16

17 Hakkuutähteen määrä, kg/ha kuivana Kannus, Tokola Sievi, Saarivesi Sievi, Nevajärvi: Ainespuunkorjuussa jäi kg/ha tähteitä

18 Hakkuutähteen määrä, kg/ha kuivana Alajärvi Muhos

19 KANNUS, Tokola Hakkuutähteissä koealoille jääneet ravinteet kg/ha Käsittely N P K Ca Mg B Ainespuukorjuu ,13 Ainespuu+latva ,12 Kokopuukorjuu ,05 Kaikki pois ,02 SIEVI, Saarivesi Hakkuutähteissä koealoille jääneet ravinteet kg/ha Käsittely N P K Ca Mg B Ainespuukorjuu ,05 Ainespuu+latva ,03 Kokopuukorjuu ,02 Kaikki pois ,01

20 ALAJÄRVI Hakkuutähteissä koealoille jääneet ravinteet kg/ha (laskettu Sievin ravinnepitoisuuksilla) Käsittely N P K Ca Mg B Ainespuukorjuu ,05 Ainespuu+latva ,04 Kokopuukorjuu ,02 Kaikki pois 3 0,2 0,5 1 0,3 0,00 MUHOS Hakkuutähteissä koealoille jääneet ravinteet kg/ha Käsittely N P K Ca Mg B Ainespuukorjuu ,06 Kokopuukorjuu ,03

21 Hakkuutähteiden korjuun vaikutus neulasten ravinnepitoisuuksiin Kannus * Muhos Vuosia kokeen perustamisesta

22 Sievi, Nevajärvi K, g/kg Vuosia perustamisesta

23 Kannus, Tokola 5-vuotisjakson kasvu m 3 /ha/5 vuotta 0 Aines Rankap Koko Kaikki F= 1,690, p= (alkutilavuus kovariaattina). Arvot kovariaattikorjattuja.

24 Kaliumin vapautuminen neulasista ja oksista 3 vuoden aikana. Karikepussikoe. Kannus. A. Wall.

25 Jos hakkuutähteiden kaliumista vapautuu 80 % kolmessa vuodessa, niin kaliumia tulisi eri kokeilla ainespuukorjuu kokopuukorjuu ero 9, 9, 10 ja 17 kg/ha 4, 4, 6 ja 7 kg/ha 5, 5, 4, 10 kg/ha Kaliumin huuhtoutuminen hakkuutähteistä? Pidättyminen rehevöityvään pintakasvillisuuteen? Kaliumlannoitus kg/ha

26 Energiapuun korjuu turv ta ohjeissa ja suosituksissa Biomassan talteenoton seurannaisvaikutukset metsässä 2001 (Mälkönen, Kukkola, Finer) Hakkuutähteen korjuu turv ta ei ole ravinne-ekologista syistä lainkaan perusteltua Hyvän metsänhoidon suositukset 2006: Hakkuutähteen korjuuseen soveltuvia kohteita ovat ruoho- ja mustikkaturvekankaat Korjuussa suositellaan jätettäväksi metsään noin 30 % hakkuutähteen ravinteista joko hakkuutähteitä kuivattamalla tai jättämällä siitä osa korjaamatta Hyvän metsänhoidon suosituksen turv le 2007: Harvennushakkuut: Kokopuunkorjuuta voidaan suositella vain, jos puunkorjuussa menetettävät ravinteet korvataan lannoituksella tai tuhkalannoituksella Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset raportti 2008: Energiapuun korjuu ei ole suositeltavaa paksuturpeisilla turv la, joille ei tule korvaavaa ravinnelisää alla olevasta kivennäismaasta Epätasapainoista ravinnetilaa on varauduttava torjumaan lannoittamalla