Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari , Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus"

Markus Tuominen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suometsäseminaari , Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus

2 Sisältö Ravinteet Arviointi Ravinnevarat Turpeen laatu (maatuneisuus, turvelaji, turvekerroksen paksuus/ pohjamaan laatu) Suotyyppi, kasvillisuus Neulasanalyysi Puutossymptomit - silmänvarainen arviointi Ravinnetalouden hoito

pohjamaan laatu) Suotyyppi, kasvillisuus Neulasanalyysi

3 Turpeen pintakerroksen (0-20 cm) ja puuston sisältämät ravinnemäärät (sisältää hakkuupoistuman) ((Moilanen, Piiroinen & Karjalainen 1996) Typpi Fosfori Kalium kg kg ha ha Ruoho Piensara Ruoho Suursara Piensara Suursara Turve Turve Puut Puut kg kg ha ha Ruoho Ruoho Piensara Suursara Piensara Suursara kg kg ha ha Ruoho Ruoho Piensara Suursara Piensara Suursara Käyttökelpoista Kalsium typpeä ja fosforia sitä runsaammin mitä: Magnesium tehokkaampi kuivatus kg kg ha ha Ruoho Piensara -200 Ruoho Suursara Piensara korkeammat Suursara turpeen N- ja P-kokonaispitoisuudet Ruoho Piensara Ruoho Piensara Suursara Suursara korkeampi lämpösumma kg kg ha ha kg kg ha ha ,4 0,4 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0,0 0,0-0,1-0,1-0,2-0,2-0,3-0,3-0,4 04 Boori Ruoho Piensara Ruoho Suursara Piensara Suursara

Suursara kg kg ha ha -1-1 50 50 0-50 -50 Ruoho Ruoho Piensara Suursara Piensara Suursara -8000-8000 -400-400 -100-100 Käyttökelpoista Kalsium typpeä ja fosforia sitä runsaammin mitä: 200 50 Magnesium

4 Turpeen maatuneisuus- von Post, H1 H10 Turpeen maatuneisuus kertoo sen typpipitoisuudesta Hyvä typpipitoisuus > 1,8-2 % (>H4) von Postin asteikko (1-10) nesteen väri ja sameus, sormien lomitse puristuvan massan määrä, puristejäännöksen kimmoisuus ja kasvinjäännösten tunnistettavuus Esim: H1 Täysin maatumaton. Sormien välistä väritöntä, kirkasta vettä. Kasvinosat täysin tunnettavissa, sitkeitä ja kimmoisia. H5 Jonkin verran maatunut. Kasvirakenne on pääosiltaan tunnettavissa. Puristettaessa turve hajoaa osittain puuromaiseksi massaksi. Puristeneste on hyvin sameata, siinä on selvästi havaittavissa amorfista massaa. Puristejäte jää sormien avaamisen jälkeen entiselleen, ei kimmoa takaisin. H9 Melkein maatunut. Tuskin mitään kasvirakennetta voi erottaa. Puristettaessa melkein koko turvemäärä menee puurona sormien välistä.

Kasvinosat täysin tunnettavissa, sitkeitä ja kimmoisia. H5 Jonkin verran maatunut. Kasvirakenne on pääosiltaan tunnettavissa. Puristettaessa turve hajoaa osittain puuromaiseksi massaksi.

5 von Post Rahkaturpeita, H2-H3 Raakahumus H4, N % usein 2 % H7-8, rahkasaraturve H2 Kuvat Jorma Issakainen

7 Siniheinäisyys: Jos paljon siniheinää > mahdollisesti ravinne-epätasapainoa tai puutoksia (P-puutos) Siniheinäisyys

8 Kaliuminpuutoksen riskialueet Paksuturpeiset avosuolähtöiset suometsät Alunperin märistä saraisista ja ruohoisista sekatyypin soista syntyneet suometsät Ohutturpeisuus, nevaisuus, siniheinäisyys Tällaisia soita on noin ha (Hökkä ym. 2002) Etelä- ja Keski- Pohjanmaalla yleistä suometsissä (usein samalla fosforin puutos)

Ohutturpeisuus, nevaisuus, siniheinäisyys Tällaisia soita on noin 500 000 ha

9 Neulasanalyysi: näytteenotto Ohjeet Ajankohta Havupuut: loka-marraskuu maaliskuu Koivu elokuun alkupuoliskolla Otetaan 5-10 puusta, vallitsevasta latvuskerroksesta Latvuksen eteläpuolelta Ylimmästä oksakiehkurasta 1-2 oksaa Viimeinen vuosikasvu Vältetään ojanvarsipuita Näyte pussiin (paperipussi), Täytetään taustatietolomake

latvuskerroksesta Latvuksen eteläpuolelta Ylimmästä oksakiehkurasta 1-2 oksaa

11 Neulasanalyysin tulkintaohjeita: suomännyt Neulasten optimiravinnesuhteita: N/K 3,5 ja N/P Muut ravinteet matala taso: Mg < 1,0 g/kg, Cu < 2,5 mg/kg ja Zn < 40 mg/kg. Neulasten Mn korkea, jos > 600 mg/kg. Lähde: Reinikainen, Veijalainen & Nousiainen Puiden ravinnepuutokset metsänkasvattajan ravinneopas. MT688

Muut ravinteet matala taso: Mg < 1,0 g/kg, Cu < 2,5 mg/kg ja Zn < 40 mg/kg.

12 Ravinteiden silmänvaraiset puutossymptomit Etuja: Nopea ja halpa menetelmä VÄRI tai muut oireet Sopii laajojen alueiden tarkastukseen. Hyvä opaskirja (Reinikainen ym. Puiden ravinnepuutokset metsänkasvattajan opas) Puutteita: Väri kuvastaa vain muutamien ravinteiden puutetta Erotettava muiden kuin ravinteiden aiheuttamat värimuutokset Ei sovellu ennakointiin kasvu jo vähentynyt tai kasvuhäiriöitä tullut

Puiden ravinnepuutokset metsänkasvattajan opas) Puutteita: Väri kuvastaa vain muutamien ravinteiden

13 Typen puutos kasvisolukoiden rakentamisessa tarvittavia perusaineosia syntyy vähän > kasvu hidastuu neulaset kellertävän vihreitä keltaisia koko latvuksen alueella ja tasaisesti neulasen kaikissa osissa Neulaset hentoja ja lyhyitä Tavataan karukkokankailla (ClT), ja karuilla rämeillä (RaR) Kuvat: Reinikainen, A., Veijalainen, H. & Nousiainen, H Puiden ravinnepuutokset metsänkasvattajan ravinneopas.

osissa Neulaset hentoja ja lyhyitä Tavataan karukkokankailla (ClT), ja karuilla rämeillä (RaR) Kuvat:

14 Fosforin puutos Värioireet harvinaisia ja vaikeita tulkita. Pituuskasvu vähäistä, kasvaimet ohuita ja heikon puutumisen vuoksi mutkaisia Neulaset lyhyitä. neulasvuosikertojen määrä vähentynyt Ääritapauksissa kärkisilmujen kuolemista ja latvakatoa.

15 Kaliumin puutos Vain turv la Helposti tunnistettava värin perusteella Edellisen vuoden neulaset kellertäviä Selvimmin nähtävissä elosyyskuussa, jolloin vuoden vanhat neulaset ovat kauttaaltaan puhtaan keltaisia. Syys-lokakuussa myös uusiin neulasiin ja värierot tasaantuvat Puun talvehtiessa neulaset kokonaan lievästi kellastuneena (muistuttaa typen puutosoiretta)

16 Kaliumin puutos kasvupisteiden tuhoutumista ja päärangan vaihdoksia verrattain äkillisiä puukuolemia helposti tunnistettava viherkato (kloroosi), tulee kesällä näkyviin vuoden ikäisten neulasten kärkiosissa. Syksyllä kärjet ruskettuvat mutta keltaisuus jää ruskean ja vihreän osan väliin

(kloroosi), tulee kesällä näkyviin vuoden ikäisten neulasten

18 Kaliumin puutos kuusella edellisen vuoden neulaset kellertäviä Kuva: Jyrki Hytönen Kaliumin puutos männyllä neulasten kärjet kellertäviä Kuva: Esa Heino

19 Hivenpuutos Normaali -PK -K - -K Reinikainen ym Puiden ravinnepuutokset - metsänkasvattajan ravinneopas

20 Kuva: Jorma Issakainen

21 Boorin puutos kasvien kylmänkestävyys heikkenee kärkikasvupisteitä kuolee puut pensastuvat Kalkitus lisää riskiä > pellonmetsitys

22 Boorin puutos Kasvuhäiriötä koivulla, kuusella ja männyllä Kuva: Jyrki Hytönen Kuva: Antti Wall Kuva: Jyrki Hytönen

23 Ravinnepuutokset suometsissä 971 neulasnäytettä koko Suomi Moilanen ym neulasnäytettä Kala- ja Pyhäjokilaakso Hytönen & Kokko 2006

24 Ravinnetalouden hoito: tuhka, kauppalannoitteet v ha, ha, ha, ha

25 Lannoituksen vaikutus männyn tilavuuskasvuun Runsastyppisiä (turpeen N-pitoisuus 1,9 2,6 %), paksuturpeisia nevarämeitä (4 kpl). Lannoittamaton puusto kärsii fosforin ja kaliumin puutoksesta. m3/ha/v PK (Raakafosfaatti +kalisuola) Ei lannoitusta PK (Apatiitti + biotiitti) Nolla RfKs 0 ApaBio v1 v3 v5 v7 v9 v11 v13 v15 v17 v19 Mikko Moilanen Vuosia lannoituksesta

26 Lannoituksen vaikutus männyn tilavuuskasvuun II Lannoittamattomassa puustossa fosforin ja kaliumin puutos (neulasanalyysi). Lannoitus: Suometsien PKlannosta ja puutuhkaa; fosforin annostus sama molemmissa vaihtoehdoissa. m 3 ha -1 v Vertailu PK Tuhka Mikko Moilanen Vuotta lannoituksesta

27 Lannoituksen vaikutus männyn tilavuuskasvuun III Niukkatyppinen ohutturpeinen räme. 4 3,5 Lannoitus heinäkuussa Pintaturpeen N- pitoisuus 1,5 %. m3/ha 3 2,5 2 1,5 Nolla PK400 PK400U , Mikko Moilanen Mikko Moilanen

28 Kiitos

Samankaltaiset tiedostot

Suometsien ravinnetalous, ravinnehäiriöiden tunnistaminen ja hoito

Suometsien ravinnetalous, ravinnehäiriöiden tunnistaminen ja hoito Tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia suometsien ravinnevaroista ja tuhkalannoituksesta 16.10.2013, Soini Dos. Jyrki Hytönen, Metla Kannus