SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi Siilinjärven kunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta"

Transkriptio

1 SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi Siilinjärven kunta

2 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Siilinjärven keskustan kaupallinen rakenne 6 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Väestön kehitys Ostovoiman kehitys Liiketilatarpeet vuoteen VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Suunnitelmien vertailua liiketilatarpeeseen Vaikutukset palveluverkkoon ja keskustakauppaan Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen ja asiointiin Yhteenveto vaikutuksista 19

3 Kaupallisten vaikutusten arviointi 2 1 JOHDANTO Siilinjärven keskuskorttelissa on vireillä asemakaavan muutos. Muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueella vähittäiskaupan suuryksikön ja huoneistohotellin rakentaminen. Alueelle suunnitellaan S-markettia ja tämän yhteyteen ravintolatoimintaa sekä muita liiketiloja. Kaava-alueella on tällä hetkellä Lidl, apteekki sekä Fontanellan virkistysuimala. Uutta rakentamista suunnitellaan nykyisten palveluiden väliselle alueelle, jossa tällä hetkellä on lähinnä pysäköintiä. Asemakaavan muutoksen myötä alueen pysäköinti ohjataan pääosin maanalaiseen pysäköintihalliin. Asemakaavan muutos mahdollistaa kerrosneliömetrin suuruisen vähittäistavarakaupan suuryksikön, kerrosneliömetrin suuruisen huoneistohotellin sekä yhteensä 700 kerrosneliömetrin suuruisten liike-, toimisto- ja palvelutilojen rakentamisen alueelle. Länsiosaan osoitetaan voimassa olevan asemakaavan mukaisesti rakennuspaikat nykyisille apteekille, Lidlin myymälälle ja vielä rakentumattomalle liikerakennukselle, jonka rakennusoikeus on 1000 k-m 2. Näiden rakennuspaikkojen osalta asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä ei ole muutettu. Alueelle suunnitellaan noin 4500 k-m 2 suuruisen S-marketin rakentamista. Päivittäistavarakauppaa on tästä noin 3500 k-m 2, muuta kauppaa noin k-m 2 sekä ravintolatoimintaa noin 350 k-m 2. Lisäksi kiinteistöön mahdollistuu muuta liiketilaa noin 1000 k-m 2. Apteekin länsipuolelle osoitettuun liikerakennuspaikkaan ei ole suunnitelmia vireillä. Asemakaavan muutoksen myötä liiketilan määrä lisääntyy Siilinjärven keskustassa. Tässä selvityksessä arvioidaan muutoksen kaupallisia vaikutuksia. Arvioinnin pohjaksi lasketaan kaupallisten palveluiden mitoitus markkina-alueella. Selvityksessä arvioidaan asemakaavamuutoksen vaikutuksia Siilinjärven keskustaan ja muuhun palveluverkkoon, palveluiden saavutettavuuteen ja asiointikäyttäytymiseen. Selvityksen on Santasalo Ky:ltä tilannut Siilinjärven kunta. Selvityksen työryhmässä ovat olleet vt. kaavoitusarkkitehti Timo Nenonen ja kaavasuunnittelija Riikka Leskinen Siilinjärven kunnasta. Selvityksestä vastaavat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela Santasalo Ky:stä.

4 Kaupallisten vaikutusten arviointi 3 Asemapiirustus Keskuskorttelista

5 Kaupallisten vaikutusten arviointi 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI Siilinjärven keskustan kaupan nykytilaa analysoidaan tässä sekä tilastojen että kartoituksen pohjalta. Tilastosta saadaan kuntakohtainen vähittäiskaupan myynti. Pääosa Siilinjärven kaupoista on sijoittunut keskustaan, joten tilastoluvut kuvaavat hyvin kuntakeskuksen palvelutasoa. Myynnin ja ostovoiman avulla lasketaan ostovoiman siirtymät, eli se kuinka hyvin Siilinjärven kauppa myy suhteessa alueen ostovoimaan. Kartoituksen pohjalta analysoidaan kaupan sijoittumista Siilinjärven kesksutassa. Kartoituksen pohjalta saadaan myös tietoa vähittäiskaupan ja muiden kaupallisten palvelujen pinta-aloista. 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on jollakin vähittäiskaupan toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta Yritystilasto on tehty toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat päivittäistavaramarketit ja lähikaupat, Alkot, päivittäistavarakaupan erikoismyymälät (mm. leipomot, makeiskaupat, jäätelökioskit, kalakaupat, luontaistuotekaupat) sekä kioskit. Tavaratalokauppoja ei Siilinjärvellä ole. Tilaa vaativaan erikoiskauppaan sisältyy rauta- ja rakennustarvikekauppa, kodintekniikkakauppa, puutarhakauppa, huonekalukauppa ja venekauppa. Autokauppa ja huoltamot eivät ole mukana. Muuhun erikoiskauppaan sisältyy pääosin keskustahakuinen erikoiskauppa eli mm. muotikauppa, urheilukauppa, kulta- ja kellokauppa, kukkakauppa, apteekit, sisustuskauppa, matkapuhelinkauppa ja optikot. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti vuonna 2010 Toimi- Myynti paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit Tilaa vaativa kauppa 8 29 Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Lähde: Tilastokeskus Siilinjärvellä oli vuonna 2010 yhteensä 60 vähittäiskaupan toimipaikkaa. Myynti kunnassa oli noin 100 miljoonaa euroa. Myynnistä puolet tulee päivittäistavarakaupasta. Tilaa vaativan kaupan myynti Siilinjärvellä on hieman suurempaa kuin muu erikoiskaupan myynti. Keskimäärin Suomessa tilanne on toisin päin.

6 Kaupallisten vaikutusten arviointi Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, miten vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa alueen kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa. Ostovoiman siirtymät on kunnittain laskettu vuodelle 2010, koska uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot ovat tältä vuodelta. Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään herkemmin lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan tätäkin kauempaa. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä yleisemmin sitä voidaan ostaa kaukaakin. Muotikauppa keskittyy suuriin kaupunkeihin ja näin keskittyvät ostoksetkin. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää pt-siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Tilaa vaativa kauppa keskittyy myös, mutta yksittäisiä vetovoimaisia tilaa vaativan kaupan myymälöitä löytyy myös pienistä keskittymistä. Autokauppa keskittyy myös omille alueilleen, ja autokaupassa käydään myös yli maakuntarajojen. Siilinjärvellä oli vähittäiskaupan myynti vuonna 2010 noin 100 miljoonaa ja siilinjärveläisten vähittäiskaupan ostovoima 116 miljoonaa euroa. Ostovoiman nettosiirtymä kunnassa on 14 miljoonaa euroa eli noin 12 % ostovoimasta. Siilinjärveläiset asioivat itse myös Kuopiossa, mutta vastaavasti Siilinjärvellä asioidaan jonkin verran Maaningasta ja Nilsiästä. Näissä naapurikunnissa erikoiskaupan tarjonta on suppea, mutta päivittäistavarakaupan tarjonta kohtalainen. Vähittäiskaupan myynti ja ostovoima Siilinjärvellä 2010 Myynti Ostovoima OV-siirtymä milj. milj. milj. % ov:sta Päivittäistavarakauppa ja Alko % Tilaa vaativa kauppa % Muu erikoiskauppa % Erikoiskauppa yhteensä % Vähittäiskauppa yhteensä % Lähde: Tilastokeskus, Santasalo Ky Ostovoiman siirtymät vaihtelevat eri toimialoilla. Päivittäistavarakaupassa jonkin verran ostovoimaa virtaa ulos kunnasta. Erikoiskaupassa ostovoiman siirtymä Kuopioon on varsin suuri. Tilaa vaativa kauppa on Siilinjärvellä vastaavasti vahva toimiala. Ostovoiman siirtymä on toimialalla positiivinen. Jonkin verran siilinjärveläisten tilaa vaativan kaupan ostovoimaa siirtyy Kuopioon, mutta tätä enemmän virtaa ostovoimaa naapurikunnista Siilinjärvelle.

7 Kaupallisten vaikutusten arviointi Siilinjärven keskustan kaupallinen rakenne Pääosa Siilinjärven kaupallisista palveluista on keskittynyt Siilinjärven keskustaan. Vuorelassa on pienimuotoisesti lähipalveluita. Liikenneasemapalveluita on Siilinjärven ydinkeskustan ulkopuolella Nilsiäntien varrella. Liikenneasemien yhteydessä on mm. ravintolatoimintaa, päivittäistavarakauppaa ja autokatsastusta. Liikenneasemapalveluita on myös mm. keskustan eteläpuolella Oikeakätisen risteysalueella. Keskustassa kaupan palvelut ovat keskittyneet pääosin Kasurilantien, Nilsiäntien ja Vitosen väliselle alueelle. Kaupallinen ydinalue muodostuu toria ympäröivistä kiinteistöistä. Ydinalueelle on keskittynyt erikoiskauppaa ja yksi päivittäistavarakauppa. Alueen toinen päivittäistavarakauppa on lopettanut toimintansa ja kiinteistöä saneerataan ilmeisesti erikoiskaupan käyttöön. Alueella on yksi liikekeskus Alexi Center, jossa on sisäisiä kauppakäytäviä. Keskustan eteläosassa on tilaa vaativaa kauppaa ja huoltamotoimintaa. Alueella on myös päivittäistavarakauppaa ja urheilukauppaa suurissa yksiköissä. Ydinalueen ja suurten yksiköiden alueen väliin jää laaja pysäköintialue ja tämän molemmille reunoille palveluita myös suurissa yksiköissä. Tällä välialueella on mm. Lidl, apteekki ja Fontanella. Ydinalueen koillispuolella Kasurilantien toisella puolella on jonkin verran kauppaa. Alueella on muutamia erikoiskauppa ja palveluita lähinnä Toritien ja Asematien varrella. Siilinjärven keskustan kaupallisessa ilmeessä korostuvat laajat pysäköintialueet, jotka osin etäännyttävät palveluita toisistaan. Alueella on paljon suuria kaupan yksiköitä. Torialue rajautuu kuitenkin hyvin kaupallisiin palveluihin. Siilinjärven kaupalliset palvelut on kartoitettu marraskuussa Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden lukumäärä sekä niiden pinta-ala. Liikkeen pinta-ala on laskettu rakennuksen pohjapinta-alan mukaan ja se pitää sisällään myymälätilan lisäksi mm. takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Pinta-ala vastaa lähinnä kerrosalaa, muttei ole täysin yhtenevä rakennusluvan kerrosalan kanssa. Liikkeiden pinta-ala on kuitenkin keskenään verrannollinen.

8 Kaupallisten vaikutusten arviointi 7 Siilinjärven keskustan kaupallinen rakenne

9 Kaupallisten vaikutusten arviointi 8 Siilinjärven keskustassa on vähittäiskauppaa ja palveluita yhteensä 66 kpl. Näistä yli puolet on kaupallisia palveluita. Vähittäiskauppoja on 31 kpl. Keskustassa on vain yksi tyhjä liiketila ja yksi liiketila on toimistokäytössä. Liiketilat Siilinjärvellä 2011 Lkm K-m 2 Pt-kauppa, Alko ja kioskit Tavaratalokauppa 0 0 Tilaa vaativa kauppa Apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Muu erikoiskauppa yhteensä Käytetyn tavaran kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa, korjaamot, huoltamot Ravintolat, kahvilat, hotellit Pankki, posti, vakuutus, kiinteistövälitys Muu kaupallinen palvelu Kaupalliset palvelut yhteensä Vähittäiskauppa ja palvelut yht Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat Tyhjien tilojen osuus 1 % 5 % Liiketilat yhteensä Liikepinta-alaa on keskustassa yhteensä noin k-m 2. Tästä palvelujen käytössä on lähes kolmasosa. Päivittäistavarakauppaa on keskustassa noin 7000 k-m 2 sisältäen Alkon ja kioskin. Tämä vastaa noin neljännestä keskustan liikepinta-alasta. Tilaa vaativaa kauppaa on lähes 6000 k-m 2 eli viidennes. Erikoiskaupan (ml. apteekit ja muotikauppa) pinta-alaa on keskustassa yli 4000 k-m 2 eli 16 % liiketilakannasta. Tyhjiä liiketiloja on vain yksi, mutta koska se on suuri. On tyhjien tilojen osuus liikekannasta noin 5 prosenttia. Kiinteistöstä on muuttamassa pois keskustan toinen vaatekauppa, joka jatkaa toimintaansa vain Kuopiossa. Tämä ilmeisesti liittyy kiinteistön saneeraukseen, jonka tuloksena saadaan lisää nykyistä toimivampia erikoiskaupan liiketiloja keskustaan.

10 Kaupallisten vaikutusten arviointi 9 Keskustan liiketilajakauma 2011 Kaupallinen palvelu 20 % Tyhjä liiketila 5 % Pt-kauppa, Alkot ja kioskit 24 % Ravintolat, kahvilat, hotellit 8 % Autokauppa, korjaamot, huoltamot 6 % Tilaa vaativa kauppa 21 % Apteekit ja terveyskauppa 3 % Muotikauppa 3 % Muu erikoiskauppa 10 %

11 Kaupallisten vaikutusten arviointi 10 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Siilinjärven markkina-alueeseen kuuluvat Siilinjärven kunnan lisäksi Maaninka ja Nilsiä. Koko alue kuuluu Kuopion markkina-alueeseen. Kuopio on niin lähellä, että siellä siilinjärveläisten on helppo asioida jopa päivittäin. Markkina-alueeseen lisän tuovat loma-asukkaat ja matkailijat, jotka kulkevat Siilinjärven kautta. 3.2 Väestön kehitys Siilinjärven markkina-alueella asuu noin asukasta. Siilinjärvellä asukkaita on Väestö markkina-alueella on kasvussa. Väestönkasvu kohdistuu alueella lähinnä Siilinjärven kuntaan. Nilsiän väkiluku on laskussa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Siilinjärvellä on vuonna 2030 asukkaita noin ja koko markkina-alueella Väestön kehitys Siilinjärven markkina-alueella Muutos Vuosimuutos Siilinjärvi ,4 % Maaninka ,3 % Nilsiä ,2 % Markkina-alue ,3 % Lähde: Tilastokeskus Siilinjärven kunnan tavoite Muutos Vuosimuutos Siilinjärvi ,7 % Markkina-alue ,4 % Siilinjärven kunnan ennuste on tehty vuoteen Vuosi 2030 on tästä laskettu keskimääräisellä vuosimuutoksella. Lähde: Tilastokeskus ja Siilinjärven kunta Siilinjärven kunta on tehnyt myös oman väestöennusteen. Tämän ennusteen mukaan vuonna 2025 on kunnassa asukkaita ja samalla vuosikasvulla laskettuna Siilinjärvellä olisi vuonna 2030 asukkaita Tässä selvityksessä käytetään kunnan omaa väestöennustetta. Tämä on luontevampi ennuste kaupan selvitykseen kuin Tilastokeskuksen ennuste, joka pohjautuu menneeseen kehitykseen eikä ota huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Kunnan väestöstä noin puolet asuu kirkonkylän alueella ja neljännes sekä Toivola-Vuorelan alueella että haja-asutusalueella. Keskusta palvelee koko tätä asukaskuntaa, mutta Toivola- Vuorelan alueelta ostovoimaa siirtyy muita kunnan osia herkemmin Kuopion suuntaan. Väestö on kasvamassa sekä kirkonkylän alueella että Toivola-Vuorelan alueella. Myös näiden välialueella Kasurilassa on uusia asuntokohteita.

12 Kaupallisten vaikutusten arviointi Ostovoiman kehitys Ostovoima kuvaa markkina-alueen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoiman kehitykseen vaikuttaa alueen väestönkehitys sekä muutokset kulutuksessa. Alueen väestön ennustetaan kasvavan, mikä vaikuttaa myös ostovoiman kasvuun. Kulutus asukasta kohden on myös kasvussa. Ostovoiman kehityksen arviointi pohjautuu kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Erityisesti tilaa vaativa kauppa on voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala luvulla ostovoima on kasvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Toimialoittaiset vaihtelut ovat suuria. Pitkällä aikavälillä kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan, mutta tähänastista hillitymmällä vauhdilla. Vuosina ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa (sis. Alko) keskimärin noin prosentin vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin pari prosenttia vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Keskimääräistä nopeammin kasvavat tilaa vaativa erikoiskauppa, tietotekninen erikoiskauppa, terveyskauppa, urheilukauppa ja sisustuskauppa. Ennuste on positiivinen mutta realistinen, jos tarkastellaan vähittäiskaupan toteutunutta kehitystä. Aikaisempiin kehityslukuihin tuskin kuitenkaan enää pitkällä aikajaksolla päästään. Ostovoiman kasvu kuvaa reaalista kasvua eli määrällistä kasvua. Esitetty ostovoima ei siten pidä sisällään inflaatiota. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Siilinjärvellä ja koko markkina-alueella milj. euroa Siilinjärvi Markkina-alue (ml. Siilinjärvi) Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteensä Vuonna 2010 Siilinjärvellä oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa 116 miljoonaa euroa ja autokauppa ja ravintolatoiminta mukaan lukien lähes 200 miljoonaa euroa. Koko markkina-alueella on vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa lähes 300 miljoonaa euroa. Vuonna 2030 Siilinjärvellä lasketaan olevan vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa yli 300 miljoonaa euroa ja koko markkina-alueella 440 miljoonaa euroa.

13 Kaupallisten vaikutusten arviointi Liiketilatarpeet vuoteen 2030 Ostovoiman kasvu vaikuttaa vähittäiskaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta alueella. Laskelma pohjautuu Siilinjärven asukkaiden ostovoiman kasvuun. Kasvusta pääosa johtuu siitä, että alueen väestö kasvaa voimakkaasti. Myös lähikunnissa on ostovoiman kasvusta johtuvaa liiketilatarvetta, josta osa voi suuntautua Siilinjärvelle. Varsinkin Maaningassa kysyntää erikoiskaupan uusperustantaan on varsin vähän. Nilsiässä myös vahva matkailu luo kysyntää uusille liiketiloille. Otovoiman kasvu on suhteutettu pinta-alaksi siten, että laskelmassa on käytetty toimialoittaisia keskimääräisiä myyntitehokkuuksia, jotka on laskettu vähittäiskaupan myyntien ja erilaisten kartoitusten pohjalta. Tehokkuus vaihtelee toimialoittain. Palvelujen liiketilatarpeen on laskettu olevan noin 20 % vähittäiskaupan tarpeesta Tarve kuvaa pinta-alan lisäystä, jossa koko ostovoiman kasvu on suunnattu uusiin neliöihin. Kaupan käytöstä poistuvat tai uudella korvautuvat liiketilat eivät ole tarpeessa mukana. Tarpeeseen ei myöskään ole laskettu mukaan Siilinjärveltä pois suuntautuvan ostovoiman mukaista liiketilavajausta. Käytetty keskimääräinen myyntitehokkuus Myyntiala = 1,25 * kerrosala / k-m 2 / my-m 2 Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna Siilinjärvellä tarvitaan lisää liiketilaa vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin k-m 2. Tästä noin 2000 k-m 2 on päivittäistavarakauppaa ja 8500 k-m 2 on erikoiskauppaa. Koko markkina-alueen liiketilan lisätarve on noin k-m 2. Vuoteen 2030 mennessä Siilinjärvellä tarvitaan lisää liiketilaa päivittäistavarakaupalle 3600 k-m 2 ja erikoiskaupalle k-m 2. Koko liiketilatarve on Siilinjärvellä on yhteensä k-m 2 ja markkina-alueen muissa kunnissa k-m 2, josta pieni osa voi suuntautua Siilinjärvelle.

14 Kaupallisten vaikutusten arviointi 13 Vähittäiskaupan lyhyen aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella k-m 2 Muut Siilinjärvi kunnat Yhteensä Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä Vähittäiskaupan pitkän aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella k-m 2 Muut Siilinjärvi kunnat Yhteensä Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky Laskettu liiketilatarve suuntautuu sekä Siilinjärven keskustaan että muille kaupan alueille. Liiketilatarve onkin toiminnoittain jaettu keskusta-alueiden tarpeeseen ja muiden alueiden tarpeeseen. Keskusta-alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavarakaupan tarpeesta ja suurin osa muotikaupan ja muun erikoiskaupan tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan kaupan sekä autokaupan tarpeesta. Tilaa vaativan kaupan liiketilatarvetta kohdistuu pienessä mittakaavassa myös keskusta-alueille. Keskustaalueena tarkoitetaan tässä kirkonkylän ydinaluetta. Muut alueet ovat pohjoisosan tilaa vaativan kaupan alue ja mahdollinen uusi alue kirkonkylän eteläosassa

15 Kaupallisten vaikutusten arviointi 14 Autokauppa ja huoltamot 0 % 100 % Ravintolat 80 % 20 % Muut kaupalliset palvelut 80 % 20 % Oheisen taulun mukaan jaettuna ydinkeskustaan suuntautuu liiketilatarpeesta hieman yli puolet ja muille alueille hieman alle puolet. Näin vuonna 2020 Siilinjärven keskustan liiketilan lisätarve on noin 8000 k-m 2 ja vuonna 2030 noin k-m 2. Jonkin verran lisätarvetta voidaan Siilinjärvelle laskea markkina-alueen muista kunnista. Liiketilatarpeen suuntautuminen toimialoittain eri tyyppisille kaupan alueille Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa 70 % 30 % Tilaa vaativa kauppa 20 % 80 % Muu erikoiskauppa 80 % 20 % Vähittäiskaupan lyhyen aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella k-m 2 Siilinjärvi Keskustaalueet Muut alueet Markkinaalue Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä Vähittäiskaupan pitkän aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella k-m 2 Siilinjärvi Keskustaalueet Muut alueet Markkinaalue Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky

16 Kaupallisten vaikutusten arviointi 15 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tässä luvussa arvioidaan asemakaavan muutoksen aiheuttamia kaupallisia vaikutuksia. Arviointi pohjautuu kaupan nykytilaan sekä laskettuun liiketilan lisätarpeeseen. Lisäksi arviossa otetaan huomioon tarvittavissa määrin tiedossa olevat muut kaupan kehittämissuunnitelmat Siilinjärvellä. 4.1 Suunnitelmien vertailua liiketilatarpeeseen Asemakaavan muutoksen myötä liiketilamäärä Siilinjärven keskustassa kasvaa. S-marketin yhteyteen tulee päivittäistavarakauppaa noin 3500 k-m 2 ja muuta erikoiskauppaa ja palveluita (sis. ravintolat) noin 2000 k-m 2. Apteekin viereisen tontin rakennusoikeus on yhteensä 1000 k-m 2, jonka mahdollistaa jo voimassa oleva kaavakin. Laskelmissa on otettu tämä kuitenkin huomioon, koska alue on vielä rakentumaton. Nykyinen S-market tulee siirtymään uuteen paikkaan, ja nykyinen kiinteistö tulee näin ollen muuhun käyttöön. Tässä oletetaan, että kiinteistöön ei sijoitu enää päivittäistavarakauppaa, vaan kiinteistöön tulee erikoiskauppaa ja palveluita. Nettolisäys kuvaa, kuinka paljon uutta liiketilaa tulee, kun nykyiset siirtyvät toiminnot otetaan huomioon. Päivittäistavarakaupan nettolisäys on keskustassa näin olleen 1500 k-m 2 ja muun kaupan 5000 k-m 2. Liiketilan lisäys verrattuna liiketilatarpeeseen k-m 2 Liiketilan lisäys Keskustatarve Osuus tarpeesta K-6 KL-15 Nettolisäys* Päivittäistavarakauppa* % 60 % Erikoiskauppa, ravintolat ja palvelut % 38 % Kauppa ja palvelut yhteensä % 41 % Kun verrattaan asemakaavan muutoksen nettolisäystä Siilinjärven keskusta-alueiden tarpeeseen nähdään, että päivittäistavarakaupan kasvu on saman suuruinen kuin laskettu tarve vuoteen 2020 saakka. Vuoden 2030 tarpeesta muutos on 60 %. Erikoiskaupan tarpeesta asemakaavan muutos täyttää vain osan. Tarpeesta riittää siten myös muuhun keskustan kehittämiseen, kuten entisen K-marketin kiinteistön saneeraamisen myötä syntyvään uuteen liiketilaan. Siilinjärvellä on suunnitteilla muitakin kaupan hankkeita. Oikeakätisen alueelle sekä Greeen Valleyn alueelle suunnitellaan tilaa vaativaa kauppaa. Keskustan ulkopuolisten alueiden tarve ohjautuu näille alueille, joten keskustan kehittämisessä ei näitä oteta huomioon. Siilinjärven Päivärinteeseen noin kilometrin päähän Siilinjärven ydinkeskustasta suunnitellaan laajan tavaravalikoiman myymälää. Lisäksi viereisellä tontilla olevalle ABC-asemalle kaavoitetaan mahdollisuus laajentua. Päivärinteen suunnitelmista tehdään oma kaupallisten vaikutusten arviointi. Keskuskorttelin suunnitelmat ovat lähdössä liikkeelle mahdollisesti jo ensi vuonna. Päivärinteen suunnitelmat ovat vielä epävarmoja ja toteutunevat myöhemmin. Ensisijaisesti ovat toteutumassa keskuskorttelin suunnitelmat ja sen jälkeen mahdollisesti Päivärinteen suunnitelmat. Päivärinne ei vaikuta keskuskorttelin suunnitelmiin, mutta toisin päin voi vaikutusta olla. Päivärinteen suunnitelmia ei siten ole tässä vaikutusten arvioinnissa otettu

17 Kaupallisten vaikutusten arviointi 16 huomioon. Keskuskorttelin ja Päivärinteen yhteisvaikutuksia selvitetään Päivärinteen asemakaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Myös Vuorelaan suunnitellaan uutta noin 1500 k-m 2 :n suuruista markettia. Uusi market korvaa pienemmän yksikön Vuorelan keskustassa. Päivittäistavarakaupan nettolisäys on noin 1000 k-m 2. Päivittäistavarakauppaa tarkastellaan keskustatarpeen lisäksi myös koko Siilinjärven osalta. Tarkasteluun otetaan mukaan Vuorelan suunnitelmat. Lisäksi Green Valley- alueelle on mahdollista sijoittaa liikenneasema, jonka yhteyteen voi sijoittaa pienen päivittäismyymälän. Tämä otetaan huomioon myös päivittäistavarakaupan tarkastelussa. Yhteenlaskettu päivittäistavarakaupan nettolisäys Vuorela ja Green Valley mukaan lukien on Siilinjärvellä yhteensä noin 3000 k-m 2. Päivittäistavarakaupan tarve vuoteen 2020 mennessä on yhteensä noin 2100 k-m 2 ja vuoteen 2030 noin 3600 k-m 2. Päivittäistavarakaupan suunnitelmat Siilinjärvellä k-m 2 Nettolisäys Keskusta Vuorela Green Valley liikenneasema 500 Yhteensä Päivittäistavarakaupan tarve k-m 2 Vuoteen Vuoteen Kokonaisuudessaan suunnitelmat ylittävät vuoden 2020 tarpeen, mutta jäävät alle vuoden 2030 tarpeen. Näin ollen pitkällä aikavälillä molemmille riittää ostovoimaa. Laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä että päivittäistavarakaupan ostovoimaa siirtyy ulos kaupungista, mikä tarkoittaa sitä, että tarjonta tällä hetkellä on päivittäistavarakaupassa vajaata suhteessa asukkaiden ostovoimaan. Vuonna 2010 pt-ostovoimaa siirtyi kaupungista pois noin 4 miljoonaa euroa, joka vastaa keskimääräisellä tehokkuudella laskettuna noin 700 k-m 2 :n suuruista pt-kauppaa. Vuonna 2011 on Siilinjärven keskustan K-market lopettanut toimintansa, mikä lisää myös laskennallista tarvetta. K-marketin lopettaminen sekä ostovoiman siirtymän pohjalta laskettu vajauksen voi laskea lisäävän tarvetta noin k-m 2 :llä. Pienen lisänsä ostovoimaan tuovat markkina-alueen muiden kuntien asukkaat, jotka asioivat myös jonkin verran Siilinjärvellä. Näin ollen kaikille uusille päivittäistavarakaupan hankkeille löytyy laskennallista tarvetta alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä päivittäistavarakaupan nykyisille yksiköille että tuleville uusille yksiköille löytyy toimintaedellytyksiä. Uudet yksiköt eivät vaikuta nykyisiin yksiköihin niin paljon, että tällä olisi merkitystä päivittäistavarakaupan verkkoon. Kilpailu keskustassa lisääntyy, ja se voi aiheuttaa paineita myös toisen suuren pt-yksikön laajentamiselle keskustassa.

18 Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaikutukset palveluverkkoon ja keskustakauppaan Uuden vähittäiskaupan suuryksikön myötä Siilinjärven keskustan palvelut monipuolistuvat. Seudulliseen palveluverkkoon ei tällä ole suurta merkitystä. Siilinjärvi on yhä edelleen Kuopion seudun alakeskus. Pääkeskukseen eli Kuopioon ei Siilinjärven kuntakeskuksen vahvistumisella ole vaikutusta. Lähimmät pienemmät keskukset Maaninka ja Nilsiä säilyttävät myöskin edelleen oman asemansa palveluverkossa. Keskuskorttelin asemakaavan muutoksen myötä lähikunnista suuntautunee jonkin verran ostovoimaa nykyistä enemmän Siilinjärven keskustaan, mutta siirtymä ei kasva niin merkittävästi, että sillä olisi vaikutusta naapurikuntien keskustojen palvelutarjontaan. Naapurikuntien keskusten palvelutarjontaan vaikuttavat enemmän oman keskuksen lähialueen väestönkehitys ja keskustojen omat kehittämishankkeet. Siilinjärven palveluverkon näkökulmasta tarkasteltuna uusi suuryksikkö sijoittuu hyvään paikkaan. Kunnassa on tavoitteena, että päivittäistavarakauppa sijoittuu keskustaan eikä teiden risteysalueille. Keskuskorttelin suunnitelmat toteuttavat tätä tavoitetta. Keskuskorttelin asemakaavamuutoksen alue

19 Kaupallisten vaikutusten arviointi 18 Tulevan suuryksikön paikalla on tällä hetkellä pysäköintiä ja avointa tilaa. Uusi suuryksikkö tuo kaupallista tarjontaa tähän keskeisellä paikalla olevaan tyhjiöön. Näin ollen keskustan kaupallinen tarjonta tiivistyy ja samalla monipuolistuu. Keskustakauppa vahvistuu sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan ja palveluiden osalta. Nykyinen S-market siirtyy asemakaavan muutoksen myötä uuteen kiinteistöön. Nykyiset marketin tilat saadaan muun kaupan käyttöön. Huonoimmassa tapauksessa myymälätila jää tyhjilleen. Tyhjällä tilalla olisi negatiivisia vaikutuksia keskustan kaupalliseen ilmeeseen. Tyhjä tila vaikuttaisi lähinnä pohjoisen keskustan osan viihtyisyyteen ja vetovoimaan. Todennäköisesti nykyinen S-marketin tila ei tule jäämään pitkäksi aikaa tyhjilleen. Alueella on tarvetta uudelle erikoiskaupan tilalle. Ostovoima on kasvussa ja lisäksi nykyään keskustahakuisen erikoiskaupan ostovoimaa siirtyy Kuopioon. S-marketin nykyinen liiketila sijaitsee keskeisellä paikalla keskustassa ja mikäli tila saadaan muutettua toimivaksi erikoiskaupan tilaksi, tulee myymälätila mitä todennäköisimmin täyttymään. Mikäli tilaan saadaan uutta erikoiskauppaa, erikoiskaupan asema keskustassa vahvistuu ja keskustan vetovoima kasvaa entisestään. Huoneistohotellin rakentuminen keskustaan lisää keskustassa asioivien matkailijoiden määrää, mikä on positiivista liikkeiden toiminnan kannalta. 4.3 Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen ja asiointiin Palveluverkon muutoksilla on vaikutuksia palvelujen alueelliseen saavutettavuuteen, mikäli kaupallinen tarjonta supistuu jossakin kaupallisessa keskittymässä. Toisaalta palveluiden saavutettavuus voi myös uuden kauppapaikan myötä joissakin asukasryhmissä tai jollakin alueella parantua, jos kauppa rakennetaan alueelle, jossa vastaavaa palvelutarjontaa ei nyt ole. Vaikutukset palveluiden häviämiseen joltakin alueelta ovat todennäköisempiä, mikäli lyhyellä aikavälillä rakennetaan massiivisesti uutta liiketilaa. Jos taas liiketilan määrä kasvaa hitaasti pitkällä aikavälillä, on nykyisten kauppojen helpompi sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Asemakaavan muutoksen myötä Siilinjärven keskustan kauppa monipuolistuu sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan osalta. Tämä lisää Siilinjärven keskustassa asiointia ja mahdollisesti vähentää tarvetta asioida Kuopiossa. Näin ollen palvelujen alueellinen saatavuus paranee Siilinjärvellä ja asiointimatkat lyhenevät. Nilsiäläisten ja maaninkalaisten näkökulmasta Siilinjärven keskustan kehittämisellä ei ole haitallisia vaikutuksia palvelujen saavutettavuuteen tai asiointimatkoihin. Ei ole nähtävissä, että Siilinjärven keskuskorttelin asemakaavan myötä kaupan palvelutarjonta Nilsiässä tai Maaningalla heikkenisi. Näin ollen asiointimatkat voivat säilyä nykyisenlaisina. Mikäli nilsiäläisten ja maaninkalaisten asiointimatkat Kuopioon vähenevät Siilinjärven parantuneen tarjonnan myötä, myös heidän asiointimatkat lyhenevät ja palvelujen alueellinen saavutettavuus paranee. Tätä voi tapahtua pienessä mittakaavassa, mutta suuria muutoksia ei tämän suhteen ole odotettavissa.

20 Kaupallisten vaikutusten arviointi Yhteenveto vaikutuksista Siilinjärven keskuskorttelin asemakaavan muutoksella on lähinnä positiivisia kaupallisia vaikutuksia. Uuden vähittäiskaupan suuryksikön myötä palvelutarjonta Siilinjärven keskustassa paranee sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan myötä. Näin ollen asiointi kuntakeskuksessa voi jonkin verran lisääntyä ja matkat Kuopioon vähentyä. Kaupan tarjonta paranee Siilinjärvellä, mutta myös ostovoima on kasvussa. Lisäksi nykyään siilinjärveläisten vähittäiskaupan ostovoimaa siirtyy Kuopioon, joten kaupan tarjonnassa on vajausta. Tarjonnan muutos vastaa laskettuun liiketilatarpeeseen. Myös kun tarkastellaan keskuskorttelin hanketta yhdessä keskustan entisen K-marketin kiinteistön kehittämisen sekä Vuorelan kehittämisen kanssa, riittää ostovoimaa ja liiketilatarvetta kaikille. Green Valleyn ja Oikeakätisen suunnitelmat ovat lähinnä tilaa vaativaa kauppaa. Keskustan ulkopuolisten alueiden tarve ohjautuu näille alueille, joten keskustan kehittämisessä ei näitä oteta huomioon. Päivärinteen vaikutuksia tarkastellaan erikseen ja yhdessä keskuskorttelin kanssa omassa selvityksessään. Keskuskorttelin täyttyminen parantaa Siilinjärven kaupallista ilmettä, kun nykyään keskeisellä paikalla oleva kaupallinen tyhjiö täyttyy. Keskuskorttelin asemakaavan muutos vahvistaa myös Siilinjärven kuntakeskuksen asemaa palveluverkossa, muttei kuitenkaan heikennä muiden keskusten asemaa. Ostovoimaa riittää laskennallisesti sekä nykyisille että uusille suunnitelmille. Näin ollen palvelujen alueellinen saavuttavuus ei keskuskorttelin suunnitelmien myötä huonone, vaan paranee, jos asiointimatkat Kuopioon vähenevät Siilinjärven parantuvan tarjonnan myötä.

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys

Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys Naantalin kaupallinen selvitys Päivitys 23.11.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Naantalissa... 4 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen 25.1.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Oulun keskustan kaupallinen rakenne... 4 2.1 Keskustan

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Uudenmaan maakuntakaava Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi 1 1 TIIVISTELMÄ 2 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS Kaupunginhallitus 13.2.2017 Liite 11 64 Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 LIITE 3 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue. Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi

Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue. Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi 29.2.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Porvoossa...

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T T O 2 0 0 8 Kaupan palveluverkkoselvitys -

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ

TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ 12.2.2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko...

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä tullaan hyväksymään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa kaavan päätöskäsittelyn yhteydessä Tässä arvioinnissa

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN Helsingin kaupunki Länsisatama-projekti 1.1.011 Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittelu 1 HERNESAAREN

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE

VÄESTÖENNUSTE VÄESTÖENNUSTE 2012-2040 KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSOSASTO/ Kaupunki- ja taloussuunnittelu 10 / 2012 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

ANALYYTIKKO- TAPAAMINEN MIKKO HELANDER JUKKA ERLUND

ANALYYTIKKO- TAPAAMINEN MIKKO HELANDER JUKKA ERLUND ANALYYTIKKO- TAPAAMINEN MIKKO HELANDER JUKKA ERLUND 22.9.2016 1 MARKKINA JA TALOUDELLINEN KEHITYS 2 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS TOIMINTAMAISSA LIUKUVA 3 KK 12,0 10,0 % (liukuva 3 kk) 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Viro

Lisätiedot

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu Karnaisten asemakaava Kaupallinen tarkastelu 23.5.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Lohjalla... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2. Väestö ja ostovoima... 6 2.3. Liiketilan

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

Rauman kaupallinen selvitys. Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä

Rauman kaupallinen selvitys. Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä Rauman kaupallinen selvitys Päivitetty yhdistelmä kaupallisista selvityksistä 2011-2015 2.5.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Raumalla...

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu)

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) 2 / Eteläpuiston suunnitelmien taloudellinen tarkastelu ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 684 Rauma Täyttämispvm 17.08.2016 Kaavan nimi KANALIN LÄNSIRANNAN ASEMAKAAVAMUUTOS Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa

Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa Kouvolan keskustan kaupallisten palveluiden kehitys 2012-2016 Kouvolan kauppa ja palvelut murroksessa 30.6.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Kouvolassa... 4 2.1. Kaupan ja

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu

Karnaisten asemakaava. Kaupallinen tarkastelu Karnaisten asemakaava Kaupallinen tarkastelu 21.10.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Lohjalla... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2. Väestö ja ostovoima... 6 2.3. Liiketilan

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kunta: Kirkkonummi Kaavan nimi: VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 Hankenumero: 40118 Piirustusnro: 3121 Laatija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson.

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS Ympäristöministeriö Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset 18.2.2016 LUONNOS Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Vaihtoehdon 1 vaikutukset... 4 2.1.

Lisätiedot

HOLLOLA Ote ajantasa-asemakaavasta 1:4000 Pvm Otteen oikeaksi todistaa: Liite 2. Hollolan kunta EV-2 EV-2 EV-3 T-1 T-1 T-1 EV-1 Y-7 EV-1

HOLLOLA Ote ajantasa-asemakaavasta 1:4000 Pvm Otteen oikeaksi todistaa: Liite 2. Hollolan kunta EV-2 EV-2 EV-3 T-1 T-1 T-1 EV-1 Y-7 EV-1 P8 P P85 5 P6 57 56 58 50 57 P8 P 5 5 P P0 56 575 58 P 50 P89 577 P9 579 P9 58 P P95 P6 58 5 56 585 587 589 58 59 P8 59 55 595 P99 55 P0 597 556 P0 599 558 605 P 560 60 P0 56 60 56 566 P05 P 6 568 85 570

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskus Nastolan kaavailta 13.10.2016 Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskuksen kehittäminen Kauppakaari Kirkonkylä Rakokivi VILLÄHTEEN ASEMA n. 15 000 asukasta Villähde,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Naantalin kaupallinen selvitys. Manner-Naantalin osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaupalliset vaikutukset

Naantalin kaupallinen selvitys. Manner-Naantalin osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaupalliset vaikutukset Naantalin kaupallinen selvitys Manner-Naantalin osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaupalliset vaikutukset 20.6.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Palveluverkkoselvitys

Tampereen kaupunkiseutu Palveluverkkoselvitys Palveluverkkoselvitys 28.8.2008 TUOMAS SANTASALO Ky TAMPEREEN KAUPUNKI Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi Palveluverkkoselvitys 1 Sisällysluettelo JOHDANTO 2 1 Kaupalliset keskittymät

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet Iisalmen kaupunki Kaupunkisuunnittelu / vs. asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola 2.5.2014 Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet 1. Johdanto Ydinkeskustan asemakaavamuutokseen ja sen tavoitteidenasetteluun

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

KAUPAN KAAVOITUS HELSINGISSÄ OSA II Erikoiskauppa

KAUPAN KAAVOITUS HELSINGISSÄ OSA II Erikoiskauppa KAUPAN KAAVOITUS HELSINGISSÄ OSA II Erikoiskauppa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Toimitus: Teemu Holopainen (KSV) Teksti: Luku 1: Teemu Holopainen (KSV) Luku 2: Tuomas Santasalo ja Katja Koskela

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Kansainvälinen tilanne ja vaihtoehtojen vertailu 19.2.2016 Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Maa Vähittäiskaupan kokoraja, johon kohdistuu erillistä säätelyä Alankomaat

Lisätiedot