SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi Siilinjärven kunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta"

Transkriptio

1 SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi Siilinjärven kunta

2 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Siilinjärven keskustan kaupallinen rakenne 6 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Väestön kehitys Ostovoiman kehitys Liiketilatarpeet vuoteen VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Suunnitelmien vertailua liiketilatarpeeseen Vaikutukset palveluverkkoon ja keskustakauppaan Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen ja asiointiin Yhteenveto vaikutuksista 19

3 Kaupallisten vaikutusten arviointi 2 1 JOHDANTO Siilinjärven keskuskorttelissa on vireillä asemakaavan muutos. Muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueella vähittäiskaupan suuryksikön ja huoneistohotellin rakentaminen. Alueelle suunnitellaan S-markettia ja tämän yhteyteen ravintolatoimintaa sekä muita liiketiloja. Kaava-alueella on tällä hetkellä Lidl, apteekki sekä Fontanellan virkistysuimala. Uutta rakentamista suunnitellaan nykyisten palveluiden väliselle alueelle, jossa tällä hetkellä on lähinnä pysäköintiä. Asemakaavan muutoksen myötä alueen pysäköinti ohjataan pääosin maanalaiseen pysäköintihalliin. Asemakaavan muutos mahdollistaa kerrosneliömetrin suuruisen vähittäistavarakaupan suuryksikön, kerrosneliömetrin suuruisen huoneistohotellin sekä yhteensä 700 kerrosneliömetrin suuruisten liike-, toimisto- ja palvelutilojen rakentamisen alueelle. Länsiosaan osoitetaan voimassa olevan asemakaavan mukaisesti rakennuspaikat nykyisille apteekille, Lidlin myymälälle ja vielä rakentumattomalle liikerakennukselle, jonka rakennusoikeus on 1000 k-m 2. Näiden rakennuspaikkojen osalta asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä ei ole muutettu. Alueelle suunnitellaan noin 4500 k-m 2 suuruisen S-marketin rakentamista. Päivittäistavarakauppaa on tästä noin 3500 k-m 2, muuta kauppaa noin k-m 2 sekä ravintolatoimintaa noin 350 k-m 2. Lisäksi kiinteistöön mahdollistuu muuta liiketilaa noin 1000 k-m 2. Apteekin länsipuolelle osoitettuun liikerakennuspaikkaan ei ole suunnitelmia vireillä. Asemakaavan muutoksen myötä liiketilan määrä lisääntyy Siilinjärven keskustassa. Tässä selvityksessä arvioidaan muutoksen kaupallisia vaikutuksia. Arvioinnin pohjaksi lasketaan kaupallisten palveluiden mitoitus markkina-alueella. Selvityksessä arvioidaan asemakaavamuutoksen vaikutuksia Siilinjärven keskustaan ja muuhun palveluverkkoon, palveluiden saavutettavuuteen ja asiointikäyttäytymiseen. Selvityksen on Santasalo Ky:ltä tilannut Siilinjärven kunta. Selvityksen työryhmässä ovat olleet vt. kaavoitusarkkitehti Timo Nenonen ja kaavasuunnittelija Riikka Leskinen Siilinjärven kunnasta. Selvityksestä vastaavat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela Santasalo Ky:stä.

4 Kaupallisten vaikutusten arviointi 3 Asemapiirustus Keskuskorttelista

5 Kaupallisten vaikutusten arviointi 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI Siilinjärven keskustan kaupan nykytilaa analysoidaan tässä sekä tilastojen että kartoituksen pohjalta. Tilastosta saadaan kuntakohtainen vähittäiskaupan myynti. Pääosa Siilinjärven kaupoista on sijoittunut keskustaan, joten tilastoluvut kuvaavat hyvin kuntakeskuksen palvelutasoa. Myynnin ja ostovoiman avulla lasketaan ostovoiman siirtymät, eli se kuinka hyvin Siilinjärven kauppa myy suhteessa alueen ostovoimaan. Kartoituksen pohjalta analysoidaan kaupan sijoittumista Siilinjärven kesksutassa. Kartoituksen pohjalta saadaan myös tietoa vähittäiskaupan ja muiden kaupallisten palvelujen pinta-aloista. 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on jollakin vähittäiskaupan toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta Yritystilasto on tehty toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat päivittäistavaramarketit ja lähikaupat, Alkot, päivittäistavarakaupan erikoismyymälät (mm. leipomot, makeiskaupat, jäätelökioskit, kalakaupat, luontaistuotekaupat) sekä kioskit. Tavaratalokauppoja ei Siilinjärvellä ole. Tilaa vaativaan erikoiskauppaan sisältyy rauta- ja rakennustarvikekauppa, kodintekniikkakauppa, puutarhakauppa, huonekalukauppa ja venekauppa. Autokauppa ja huoltamot eivät ole mukana. Muuhun erikoiskauppaan sisältyy pääosin keskustahakuinen erikoiskauppa eli mm. muotikauppa, urheilukauppa, kulta- ja kellokauppa, kukkakauppa, apteekit, sisustuskauppa, matkapuhelinkauppa ja optikot. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti vuonna 2010 Toimi- Myynti paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit Tilaa vaativa kauppa 8 29 Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Lähde: Tilastokeskus Siilinjärvellä oli vuonna 2010 yhteensä 60 vähittäiskaupan toimipaikkaa. Myynti kunnassa oli noin 100 miljoonaa euroa. Myynnistä puolet tulee päivittäistavarakaupasta. Tilaa vaativan kaupan myynti Siilinjärvellä on hieman suurempaa kuin muu erikoiskaupan myynti. Keskimäärin Suomessa tilanne on toisin päin.

6 Kaupallisten vaikutusten arviointi Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, miten vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa alueen kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa. Ostovoiman siirtymät on kunnittain laskettu vuodelle 2010, koska uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot ovat tältä vuodelta. Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään herkemmin lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan tätäkin kauempaa. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä yleisemmin sitä voidaan ostaa kaukaakin. Muotikauppa keskittyy suuriin kaupunkeihin ja näin keskittyvät ostoksetkin. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää pt-siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Tilaa vaativa kauppa keskittyy myös, mutta yksittäisiä vetovoimaisia tilaa vaativan kaupan myymälöitä löytyy myös pienistä keskittymistä. Autokauppa keskittyy myös omille alueilleen, ja autokaupassa käydään myös yli maakuntarajojen. Siilinjärvellä oli vähittäiskaupan myynti vuonna 2010 noin 100 miljoonaa ja siilinjärveläisten vähittäiskaupan ostovoima 116 miljoonaa euroa. Ostovoiman nettosiirtymä kunnassa on 14 miljoonaa euroa eli noin 12 % ostovoimasta. Siilinjärveläiset asioivat itse myös Kuopiossa, mutta vastaavasti Siilinjärvellä asioidaan jonkin verran Maaningasta ja Nilsiästä. Näissä naapurikunnissa erikoiskaupan tarjonta on suppea, mutta päivittäistavarakaupan tarjonta kohtalainen. Vähittäiskaupan myynti ja ostovoima Siilinjärvellä 2010 Myynti Ostovoima OV-siirtymä milj. milj. milj. % ov:sta Päivittäistavarakauppa ja Alko % Tilaa vaativa kauppa % Muu erikoiskauppa % Erikoiskauppa yhteensä % Vähittäiskauppa yhteensä % Lähde: Tilastokeskus, Santasalo Ky Ostovoiman siirtymät vaihtelevat eri toimialoilla. Päivittäistavarakaupassa jonkin verran ostovoimaa virtaa ulos kunnasta. Erikoiskaupassa ostovoiman siirtymä Kuopioon on varsin suuri. Tilaa vaativa kauppa on Siilinjärvellä vastaavasti vahva toimiala. Ostovoiman siirtymä on toimialalla positiivinen. Jonkin verran siilinjärveläisten tilaa vaativan kaupan ostovoimaa siirtyy Kuopioon, mutta tätä enemmän virtaa ostovoimaa naapurikunnista Siilinjärvelle.

7 Kaupallisten vaikutusten arviointi Siilinjärven keskustan kaupallinen rakenne Pääosa Siilinjärven kaupallisista palveluista on keskittynyt Siilinjärven keskustaan. Vuorelassa on pienimuotoisesti lähipalveluita. Liikenneasemapalveluita on Siilinjärven ydinkeskustan ulkopuolella Nilsiäntien varrella. Liikenneasemien yhteydessä on mm. ravintolatoimintaa, päivittäistavarakauppaa ja autokatsastusta. Liikenneasemapalveluita on myös mm. keskustan eteläpuolella Oikeakätisen risteysalueella. Keskustassa kaupan palvelut ovat keskittyneet pääosin Kasurilantien, Nilsiäntien ja Vitosen väliselle alueelle. Kaupallinen ydinalue muodostuu toria ympäröivistä kiinteistöistä. Ydinalueelle on keskittynyt erikoiskauppaa ja yksi päivittäistavarakauppa. Alueen toinen päivittäistavarakauppa on lopettanut toimintansa ja kiinteistöä saneerataan ilmeisesti erikoiskaupan käyttöön. Alueella on yksi liikekeskus Alexi Center, jossa on sisäisiä kauppakäytäviä. Keskustan eteläosassa on tilaa vaativaa kauppaa ja huoltamotoimintaa. Alueella on myös päivittäistavarakauppaa ja urheilukauppaa suurissa yksiköissä. Ydinalueen ja suurten yksiköiden alueen väliin jää laaja pysäköintialue ja tämän molemmille reunoille palveluita myös suurissa yksiköissä. Tällä välialueella on mm. Lidl, apteekki ja Fontanella. Ydinalueen koillispuolella Kasurilantien toisella puolella on jonkin verran kauppaa. Alueella on muutamia erikoiskauppa ja palveluita lähinnä Toritien ja Asematien varrella. Siilinjärven keskustan kaupallisessa ilmeessä korostuvat laajat pysäköintialueet, jotka osin etäännyttävät palveluita toisistaan. Alueella on paljon suuria kaupan yksiköitä. Torialue rajautuu kuitenkin hyvin kaupallisiin palveluihin. Siilinjärven kaupalliset palvelut on kartoitettu marraskuussa Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden lukumäärä sekä niiden pinta-ala. Liikkeen pinta-ala on laskettu rakennuksen pohjapinta-alan mukaan ja se pitää sisällään myymälätilan lisäksi mm. takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Pinta-ala vastaa lähinnä kerrosalaa, muttei ole täysin yhtenevä rakennusluvan kerrosalan kanssa. Liikkeiden pinta-ala on kuitenkin keskenään verrannollinen.

8 Kaupallisten vaikutusten arviointi 7 Siilinjärven keskustan kaupallinen rakenne

9 Kaupallisten vaikutusten arviointi 8 Siilinjärven keskustassa on vähittäiskauppaa ja palveluita yhteensä 66 kpl. Näistä yli puolet on kaupallisia palveluita. Vähittäiskauppoja on 31 kpl. Keskustassa on vain yksi tyhjä liiketila ja yksi liiketila on toimistokäytössä. Liiketilat Siilinjärvellä 2011 Lkm K-m 2 Pt-kauppa, Alko ja kioskit Tavaratalokauppa 0 0 Tilaa vaativa kauppa Apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Muu erikoiskauppa yhteensä Käytetyn tavaran kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa, korjaamot, huoltamot Ravintolat, kahvilat, hotellit Pankki, posti, vakuutus, kiinteistövälitys Muu kaupallinen palvelu Kaupalliset palvelut yhteensä Vähittäiskauppa ja palvelut yht Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat Tyhjien tilojen osuus 1 % 5 % Liiketilat yhteensä Liikepinta-alaa on keskustassa yhteensä noin k-m 2. Tästä palvelujen käytössä on lähes kolmasosa. Päivittäistavarakauppaa on keskustassa noin 7000 k-m 2 sisältäen Alkon ja kioskin. Tämä vastaa noin neljännestä keskustan liikepinta-alasta. Tilaa vaativaa kauppaa on lähes 6000 k-m 2 eli viidennes. Erikoiskaupan (ml. apteekit ja muotikauppa) pinta-alaa on keskustassa yli 4000 k-m 2 eli 16 % liiketilakannasta. Tyhjiä liiketiloja on vain yksi, mutta koska se on suuri. On tyhjien tilojen osuus liikekannasta noin 5 prosenttia. Kiinteistöstä on muuttamassa pois keskustan toinen vaatekauppa, joka jatkaa toimintaansa vain Kuopiossa. Tämä ilmeisesti liittyy kiinteistön saneeraukseen, jonka tuloksena saadaan lisää nykyistä toimivampia erikoiskaupan liiketiloja keskustaan.

10 Kaupallisten vaikutusten arviointi 9 Keskustan liiketilajakauma 2011 Kaupallinen palvelu 20 % Tyhjä liiketila 5 % Pt-kauppa, Alkot ja kioskit 24 % Ravintolat, kahvilat, hotellit 8 % Autokauppa, korjaamot, huoltamot 6 % Tilaa vaativa kauppa 21 % Apteekit ja terveyskauppa 3 % Muotikauppa 3 % Muu erikoiskauppa 10 %

11 Kaupallisten vaikutusten arviointi 10 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Siilinjärven markkina-alueeseen kuuluvat Siilinjärven kunnan lisäksi Maaninka ja Nilsiä. Koko alue kuuluu Kuopion markkina-alueeseen. Kuopio on niin lähellä, että siellä siilinjärveläisten on helppo asioida jopa päivittäin. Markkina-alueeseen lisän tuovat loma-asukkaat ja matkailijat, jotka kulkevat Siilinjärven kautta. 3.2 Väestön kehitys Siilinjärven markkina-alueella asuu noin asukasta. Siilinjärvellä asukkaita on Väestö markkina-alueella on kasvussa. Väestönkasvu kohdistuu alueella lähinnä Siilinjärven kuntaan. Nilsiän väkiluku on laskussa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Siilinjärvellä on vuonna 2030 asukkaita noin ja koko markkina-alueella Väestön kehitys Siilinjärven markkina-alueella Muutos Vuosimuutos Siilinjärvi ,4 % Maaninka ,3 % Nilsiä ,2 % Markkina-alue ,3 % Lähde: Tilastokeskus Siilinjärven kunnan tavoite Muutos Vuosimuutos Siilinjärvi ,7 % Markkina-alue ,4 % Siilinjärven kunnan ennuste on tehty vuoteen Vuosi 2030 on tästä laskettu keskimääräisellä vuosimuutoksella. Lähde: Tilastokeskus ja Siilinjärven kunta Siilinjärven kunta on tehnyt myös oman väestöennusteen. Tämän ennusteen mukaan vuonna 2025 on kunnassa asukkaita ja samalla vuosikasvulla laskettuna Siilinjärvellä olisi vuonna 2030 asukkaita Tässä selvityksessä käytetään kunnan omaa väestöennustetta. Tämä on luontevampi ennuste kaupan selvitykseen kuin Tilastokeskuksen ennuste, joka pohjautuu menneeseen kehitykseen eikä ota huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Kunnan väestöstä noin puolet asuu kirkonkylän alueella ja neljännes sekä Toivola-Vuorelan alueella että haja-asutusalueella. Keskusta palvelee koko tätä asukaskuntaa, mutta Toivola- Vuorelan alueelta ostovoimaa siirtyy muita kunnan osia herkemmin Kuopion suuntaan. Väestö on kasvamassa sekä kirkonkylän alueella että Toivola-Vuorelan alueella. Myös näiden välialueella Kasurilassa on uusia asuntokohteita.

12 Kaupallisten vaikutusten arviointi Ostovoiman kehitys Ostovoima kuvaa markkina-alueen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoiman kehitykseen vaikuttaa alueen väestönkehitys sekä muutokset kulutuksessa. Alueen väestön ennustetaan kasvavan, mikä vaikuttaa myös ostovoiman kasvuun. Kulutus asukasta kohden on myös kasvussa. Ostovoiman kehityksen arviointi pohjautuu kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Erityisesti tilaa vaativa kauppa on voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala luvulla ostovoima on kasvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Toimialoittaiset vaihtelut ovat suuria. Pitkällä aikavälillä kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan, mutta tähänastista hillitymmällä vauhdilla. Vuosina ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa (sis. Alko) keskimärin noin prosentin vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin pari prosenttia vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Keskimääräistä nopeammin kasvavat tilaa vaativa erikoiskauppa, tietotekninen erikoiskauppa, terveyskauppa, urheilukauppa ja sisustuskauppa. Ennuste on positiivinen mutta realistinen, jos tarkastellaan vähittäiskaupan toteutunutta kehitystä. Aikaisempiin kehityslukuihin tuskin kuitenkaan enää pitkällä aikajaksolla päästään. Ostovoiman kasvu kuvaa reaalista kasvua eli määrällistä kasvua. Esitetty ostovoima ei siten pidä sisällään inflaatiota. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Siilinjärvellä ja koko markkina-alueella milj. euroa Siilinjärvi Markkina-alue (ml. Siilinjärvi) Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteensä Vuonna 2010 Siilinjärvellä oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa 116 miljoonaa euroa ja autokauppa ja ravintolatoiminta mukaan lukien lähes 200 miljoonaa euroa. Koko markkina-alueella on vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa lähes 300 miljoonaa euroa. Vuonna 2030 Siilinjärvellä lasketaan olevan vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa yli 300 miljoonaa euroa ja koko markkina-alueella 440 miljoonaa euroa.

13 Kaupallisten vaikutusten arviointi Liiketilatarpeet vuoteen 2030 Ostovoiman kasvu vaikuttaa vähittäiskaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta alueella. Laskelma pohjautuu Siilinjärven asukkaiden ostovoiman kasvuun. Kasvusta pääosa johtuu siitä, että alueen väestö kasvaa voimakkaasti. Myös lähikunnissa on ostovoiman kasvusta johtuvaa liiketilatarvetta, josta osa voi suuntautua Siilinjärvelle. Varsinkin Maaningassa kysyntää erikoiskaupan uusperustantaan on varsin vähän. Nilsiässä myös vahva matkailu luo kysyntää uusille liiketiloille. Otovoiman kasvu on suhteutettu pinta-alaksi siten, että laskelmassa on käytetty toimialoittaisia keskimääräisiä myyntitehokkuuksia, jotka on laskettu vähittäiskaupan myyntien ja erilaisten kartoitusten pohjalta. Tehokkuus vaihtelee toimialoittain. Palvelujen liiketilatarpeen on laskettu olevan noin 20 % vähittäiskaupan tarpeesta Tarve kuvaa pinta-alan lisäystä, jossa koko ostovoiman kasvu on suunnattu uusiin neliöihin. Kaupan käytöstä poistuvat tai uudella korvautuvat liiketilat eivät ole tarpeessa mukana. Tarpeeseen ei myöskään ole laskettu mukaan Siilinjärveltä pois suuntautuvan ostovoiman mukaista liiketilavajausta. Käytetty keskimääräinen myyntitehokkuus Myyntiala = 1,25 * kerrosala / k-m 2 / my-m 2 Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna Siilinjärvellä tarvitaan lisää liiketilaa vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin k-m 2. Tästä noin 2000 k-m 2 on päivittäistavarakauppaa ja 8500 k-m 2 on erikoiskauppaa. Koko markkina-alueen liiketilan lisätarve on noin k-m 2. Vuoteen 2030 mennessä Siilinjärvellä tarvitaan lisää liiketilaa päivittäistavarakaupalle 3600 k-m 2 ja erikoiskaupalle k-m 2. Koko liiketilatarve on Siilinjärvellä on yhteensä k-m 2 ja markkina-alueen muissa kunnissa k-m 2, josta pieni osa voi suuntautua Siilinjärvelle.

14 Kaupallisten vaikutusten arviointi 13 Vähittäiskaupan lyhyen aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella k-m 2 Muut Siilinjärvi kunnat Yhteensä Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä Vähittäiskaupan pitkän aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella k-m 2 Muut Siilinjärvi kunnat Yhteensä Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky Laskettu liiketilatarve suuntautuu sekä Siilinjärven keskustaan että muille kaupan alueille. Liiketilatarve onkin toiminnoittain jaettu keskusta-alueiden tarpeeseen ja muiden alueiden tarpeeseen. Keskusta-alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavarakaupan tarpeesta ja suurin osa muotikaupan ja muun erikoiskaupan tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan kaupan sekä autokaupan tarpeesta. Tilaa vaativan kaupan liiketilatarvetta kohdistuu pienessä mittakaavassa myös keskusta-alueille. Keskustaalueena tarkoitetaan tässä kirkonkylän ydinaluetta. Muut alueet ovat pohjoisosan tilaa vaativan kaupan alue ja mahdollinen uusi alue kirkonkylän eteläosassa

15 Kaupallisten vaikutusten arviointi 14 Autokauppa ja huoltamot 0 % 100 % Ravintolat 80 % 20 % Muut kaupalliset palvelut 80 % 20 % Oheisen taulun mukaan jaettuna ydinkeskustaan suuntautuu liiketilatarpeesta hieman yli puolet ja muille alueille hieman alle puolet. Näin vuonna 2020 Siilinjärven keskustan liiketilan lisätarve on noin 8000 k-m 2 ja vuonna 2030 noin k-m 2. Jonkin verran lisätarvetta voidaan Siilinjärvelle laskea markkina-alueen muista kunnista. Liiketilatarpeen suuntautuminen toimialoittain eri tyyppisille kaupan alueille Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa 70 % 30 % Tilaa vaativa kauppa 20 % 80 % Muu erikoiskauppa 80 % 20 % Vähittäiskaupan lyhyen aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella k-m 2 Siilinjärvi Keskustaalueet Muut alueet Markkinaalue Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä Vähittäiskaupan pitkän aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella k-m 2 Siilinjärvi Keskustaalueet Muut alueet Markkinaalue Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky

16 Kaupallisten vaikutusten arviointi 15 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tässä luvussa arvioidaan asemakaavan muutoksen aiheuttamia kaupallisia vaikutuksia. Arviointi pohjautuu kaupan nykytilaan sekä laskettuun liiketilan lisätarpeeseen. Lisäksi arviossa otetaan huomioon tarvittavissa määrin tiedossa olevat muut kaupan kehittämissuunnitelmat Siilinjärvellä. 4.1 Suunnitelmien vertailua liiketilatarpeeseen Asemakaavan muutoksen myötä liiketilamäärä Siilinjärven keskustassa kasvaa. S-marketin yhteyteen tulee päivittäistavarakauppaa noin 3500 k-m 2 ja muuta erikoiskauppaa ja palveluita (sis. ravintolat) noin 2000 k-m 2. Apteekin viereisen tontin rakennusoikeus on yhteensä 1000 k-m 2, jonka mahdollistaa jo voimassa oleva kaavakin. Laskelmissa on otettu tämä kuitenkin huomioon, koska alue on vielä rakentumaton. Nykyinen S-market tulee siirtymään uuteen paikkaan, ja nykyinen kiinteistö tulee näin ollen muuhun käyttöön. Tässä oletetaan, että kiinteistöön ei sijoitu enää päivittäistavarakauppaa, vaan kiinteistöön tulee erikoiskauppaa ja palveluita. Nettolisäys kuvaa, kuinka paljon uutta liiketilaa tulee, kun nykyiset siirtyvät toiminnot otetaan huomioon. Päivittäistavarakaupan nettolisäys on keskustassa näin olleen 1500 k-m 2 ja muun kaupan 5000 k-m 2. Liiketilan lisäys verrattuna liiketilatarpeeseen k-m 2 Liiketilan lisäys Keskustatarve Osuus tarpeesta K-6 KL-15 Nettolisäys* Päivittäistavarakauppa* % 60 % Erikoiskauppa, ravintolat ja palvelut % 38 % Kauppa ja palvelut yhteensä % 41 % Kun verrattaan asemakaavan muutoksen nettolisäystä Siilinjärven keskusta-alueiden tarpeeseen nähdään, että päivittäistavarakaupan kasvu on saman suuruinen kuin laskettu tarve vuoteen 2020 saakka. Vuoden 2030 tarpeesta muutos on 60 %. Erikoiskaupan tarpeesta asemakaavan muutos täyttää vain osan. Tarpeesta riittää siten myös muuhun keskustan kehittämiseen, kuten entisen K-marketin kiinteistön saneeraamisen myötä syntyvään uuteen liiketilaan. Siilinjärvellä on suunnitteilla muitakin kaupan hankkeita. Oikeakätisen alueelle sekä Greeen Valleyn alueelle suunnitellaan tilaa vaativaa kauppaa. Keskustan ulkopuolisten alueiden tarve ohjautuu näille alueille, joten keskustan kehittämisessä ei näitä oteta huomioon. Siilinjärven Päivärinteeseen noin kilometrin päähän Siilinjärven ydinkeskustasta suunnitellaan laajan tavaravalikoiman myymälää. Lisäksi viereisellä tontilla olevalle ABC-asemalle kaavoitetaan mahdollisuus laajentua. Päivärinteen suunnitelmista tehdään oma kaupallisten vaikutusten arviointi. Keskuskorttelin suunnitelmat ovat lähdössä liikkeelle mahdollisesti jo ensi vuonna. Päivärinteen suunnitelmat ovat vielä epävarmoja ja toteutunevat myöhemmin. Ensisijaisesti ovat toteutumassa keskuskorttelin suunnitelmat ja sen jälkeen mahdollisesti Päivärinteen suunnitelmat. Päivärinne ei vaikuta keskuskorttelin suunnitelmiin, mutta toisin päin voi vaikutusta olla. Päivärinteen suunnitelmia ei siten ole tässä vaikutusten arvioinnissa otettu

17 Kaupallisten vaikutusten arviointi 16 huomioon. Keskuskorttelin ja Päivärinteen yhteisvaikutuksia selvitetään Päivärinteen asemakaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Myös Vuorelaan suunnitellaan uutta noin 1500 k-m 2 :n suuruista markettia. Uusi market korvaa pienemmän yksikön Vuorelan keskustassa. Päivittäistavarakaupan nettolisäys on noin 1000 k-m 2. Päivittäistavarakauppaa tarkastellaan keskustatarpeen lisäksi myös koko Siilinjärven osalta. Tarkasteluun otetaan mukaan Vuorelan suunnitelmat. Lisäksi Green Valley- alueelle on mahdollista sijoittaa liikenneasema, jonka yhteyteen voi sijoittaa pienen päivittäismyymälän. Tämä otetaan huomioon myös päivittäistavarakaupan tarkastelussa. Yhteenlaskettu päivittäistavarakaupan nettolisäys Vuorela ja Green Valley mukaan lukien on Siilinjärvellä yhteensä noin 3000 k-m 2. Päivittäistavarakaupan tarve vuoteen 2020 mennessä on yhteensä noin 2100 k-m 2 ja vuoteen 2030 noin 3600 k-m 2. Päivittäistavarakaupan suunnitelmat Siilinjärvellä k-m 2 Nettolisäys Keskusta Vuorela Green Valley liikenneasema 500 Yhteensä Päivittäistavarakaupan tarve k-m 2 Vuoteen Vuoteen Kokonaisuudessaan suunnitelmat ylittävät vuoden 2020 tarpeen, mutta jäävät alle vuoden 2030 tarpeen. Näin ollen pitkällä aikavälillä molemmille riittää ostovoimaa. Laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä että päivittäistavarakaupan ostovoimaa siirtyy ulos kaupungista, mikä tarkoittaa sitä, että tarjonta tällä hetkellä on päivittäistavarakaupassa vajaata suhteessa asukkaiden ostovoimaan. Vuonna 2010 pt-ostovoimaa siirtyi kaupungista pois noin 4 miljoonaa euroa, joka vastaa keskimääräisellä tehokkuudella laskettuna noin 700 k-m 2 :n suuruista pt-kauppaa. Vuonna 2011 on Siilinjärven keskustan K-market lopettanut toimintansa, mikä lisää myös laskennallista tarvetta. K-marketin lopettaminen sekä ostovoiman siirtymän pohjalta laskettu vajauksen voi laskea lisäävän tarvetta noin k-m 2 :llä. Pienen lisänsä ostovoimaan tuovat markkina-alueen muiden kuntien asukkaat, jotka asioivat myös jonkin verran Siilinjärvellä. Näin ollen kaikille uusille päivittäistavarakaupan hankkeille löytyy laskennallista tarvetta alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä päivittäistavarakaupan nykyisille yksiköille että tuleville uusille yksiköille löytyy toimintaedellytyksiä. Uudet yksiköt eivät vaikuta nykyisiin yksiköihin niin paljon, että tällä olisi merkitystä päivittäistavarakaupan verkkoon. Kilpailu keskustassa lisääntyy, ja se voi aiheuttaa paineita myös toisen suuren pt-yksikön laajentamiselle keskustassa.

18 Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaikutukset palveluverkkoon ja keskustakauppaan Uuden vähittäiskaupan suuryksikön myötä Siilinjärven keskustan palvelut monipuolistuvat. Seudulliseen palveluverkkoon ei tällä ole suurta merkitystä. Siilinjärvi on yhä edelleen Kuopion seudun alakeskus. Pääkeskukseen eli Kuopioon ei Siilinjärven kuntakeskuksen vahvistumisella ole vaikutusta. Lähimmät pienemmät keskukset Maaninka ja Nilsiä säilyttävät myöskin edelleen oman asemansa palveluverkossa. Keskuskorttelin asemakaavan muutoksen myötä lähikunnista suuntautunee jonkin verran ostovoimaa nykyistä enemmän Siilinjärven keskustaan, mutta siirtymä ei kasva niin merkittävästi, että sillä olisi vaikutusta naapurikuntien keskustojen palvelutarjontaan. Naapurikuntien keskusten palvelutarjontaan vaikuttavat enemmän oman keskuksen lähialueen väestönkehitys ja keskustojen omat kehittämishankkeet. Siilinjärven palveluverkon näkökulmasta tarkasteltuna uusi suuryksikkö sijoittuu hyvään paikkaan. Kunnassa on tavoitteena, että päivittäistavarakauppa sijoittuu keskustaan eikä teiden risteysalueille. Keskuskorttelin suunnitelmat toteuttavat tätä tavoitetta. Keskuskorttelin asemakaavamuutoksen alue

19 Kaupallisten vaikutusten arviointi 18 Tulevan suuryksikön paikalla on tällä hetkellä pysäköintiä ja avointa tilaa. Uusi suuryksikkö tuo kaupallista tarjontaa tähän keskeisellä paikalla olevaan tyhjiöön. Näin ollen keskustan kaupallinen tarjonta tiivistyy ja samalla monipuolistuu. Keskustakauppa vahvistuu sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan ja palveluiden osalta. Nykyinen S-market siirtyy asemakaavan muutoksen myötä uuteen kiinteistöön. Nykyiset marketin tilat saadaan muun kaupan käyttöön. Huonoimmassa tapauksessa myymälätila jää tyhjilleen. Tyhjällä tilalla olisi negatiivisia vaikutuksia keskustan kaupalliseen ilmeeseen. Tyhjä tila vaikuttaisi lähinnä pohjoisen keskustan osan viihtyisyyteen ja vetovoimaan. Todennäköisesti nykyinen S-marketin tila ei tule jäämään pitkäksi aikaa tyhjilleen. Alueella on tarvetta uudelle erikoiskaupan tilalle. Ostovoima on kasvussa ja lisäksi nykyään keskustahakuisen erikoiskaupan ostovoimaa siirtyy Kuopioon. S-marketin nykyinen liiketila sijaitsee keskeisellä paikalla keskustassa ja mikäli tila saadaan muutettua toimivaksi erikoiskaupan tilaksi, tulee myymälätila mitä todennäköisimmin täyttymään. Mikäli tilaan saadaan uutta erikoiskauppaa, erikoiskaupan asema keskustassa vahvistuu ja keskustan vetovoima kasvaa entisestään. Huoneistohotellin rakentuminen keskustaan lisää keskustassa asioivien matkailijoiden määrää, mikä on positiivista liikkeiden toiminnan kannalta. 4.3 Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen ja asiointiin Palveluverkon muutoksilla on vaikutuksia palvelujen alueelliseen saavutettavuuteen, mikäli kaupallinen tarjonta supistuu jossakin kaupallisessa keskittymässä. Toisaalta palveluiden saavutettavuus voi myös uuden kauppapaikan myötä joissakin asukasryhmissä tai jollakin alueella parantua, jos kauppa rakennetaan alueelle, jossa vastaavaa palvelutarjontaa ei nyt ole. Vaikutukset palveluiden häviämiseen joltakin alueelta ovat todennäköisempiä, mikäli lyhyellä aikavälillä rakennetaan massiivisesti uutta liiketilaa. Jos taas liiketilan määrä kasvaa hitaasti pitkällä aikavälillä, on nykyisten kauppojen helpompi sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Asemakaavan muutoksen myötä Siilinjärven keskustan kauppa monipuolistuu sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan osalta. Tämä lisää Siilinjärven keskustassa asiointia ja mahdollisesti vähentää tarvetta asioida Kuopiossa. Näin ollen palvelujen alueellinen saatavuus paranee Siilinjärvellä ja asiointimatkat lyhenevät. Nilsiäläisten ja maaninkalaisten näkökulmasta Siilinjärven keskustan kehittämisellä ei ole haitallisia vaikutuksia palvelujen saavutettavuuteen tai asiointimatkoihin. Ei ole nähtävissä, että Siilinjärven keskuskorttelin asemakaavan myötä kaupan palvelutarjonta Nilsiässä tai Maaningalla heikkenisi. Näin ollen asiointimatkat voivat säilyä nykyisenlaisina. Mikäli nilsiäläisten ja maaninkalaisten asiointimatkat Kuopioon vähenevät Siilinjärven parantuneen tarjonnan myötä, myös heidän asiointimatkat lyhenevät ja palvelujen alueellinen saavutettavuus paranee. Tätä voi tapahtua pienessä mittakaavassa, mutta suuria muutoksia ei tämän suhteen ole odotettavissa.

20 Kaupallisten vaikutusten arviointi Yhteenveto vaikutuksista Siilinjärven keskuskorttelin asemakaavan muutoksella on lähinnä positiivisia kaupallisia vaikutuksia. Uuden vähittäiskaupan suuryksikön myötä palvelutarjonta Siilinjärven keskustassa paranee sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan myötä. Näin ollen asiointi kuntakeskuksessa voi jonkin verran lisääntyä ja matkat Kuopioon vähentyä. Kaupan tarjonta paranee Siilinjärvellä, mutta myös ostovoima on kasvussa. Lisäksi nykyään siilinjärveläisten vähittäiskaupan ostovoimaa siirtyy Kuopioon, joten kaupan tarjonnassa on vajausta. Tarjonnan muutos vastaa laskettuun liiketilatarpeeseen. Myös kun tarkastellaan keskuskorttelin hanketta yhdessä keskustan entisen K-marketin kiinteistön kehittämisen sekä Vuorelan kehittämisen kanssa, riittää ostovoimaa ja liiketilatarvetta kaikille. Green Valleyn ja Oikeakätisen suunnitelmat ovat lähinnä tilaa vaativaa kauppaa. Keskustan ulkopuolisten alueiden tarve ohjautuu näille alueille, joten keskustan kehittämisessä ei näitä oteta huomioon. Päivärinteen vaikutuksia tarkastellaan erikseen ja yhdessä keskuskorttelin kanssa omassa selvityksessään. Keskuskorttelin täyttyminen parantaa Siilinjärven kaupallista ilmettä, kun nykyään keskeisellä paikalla oleva kaupallinen tyhjiö täyttyy. Keskuskorttelin asemakaavan muutos vahvistaa myös Siilinjärven kuntakeskuksen asemaa palveluverkossa, muttei kuitenkaan heikennä muiden keskusten asemaa. Ostovoimaa riittää laskennallisesti sekä nykyisille että uusille suunnitelmille. Näin ollen palvelujen alueellinen saavuttavuus ei keskuskorttelin suunnitelmien myötä huonone, vaan paranee, jos asiointimatkat Kuopioon vähenevät Siilinjärven parantuvan tarjonnan myötä.

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Kaupallinen selvitys

Kaupallinen selvitys Leppävirran keskustan yleiskaava Kaupallinen selvitys 28.11.2012 Leppävirran kunta Kaupallinen selvitys 2012 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011 Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi 18.6.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Vaalimaan suunnitelmat... 3 1.2. Hankkeen kuvaus... 5 1.3. Markkina-alue... 6 2. Kaupan nykytilan

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntakaava. Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta

Pohjanmaan maakuntakaava. Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta Pohjanmaan maakuntakaava Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 19.5.2011 Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 1 JOHDANTO 2 1 KAUPAN KEHITYS 3 1.1 Ostovoima 2010 3 1.2 Markkinoiden

Lisätiedot

LIITE Kaupunginosittaiset tiedot 1 30.1.2013 Tampella Tampereen keskustan liiketilat kaupunginosittain 2012 2 Juhannuskylä Tullin alue Tammela Ratina Kyttälä pohjoinen Kyttälä etelä Vanha keskusta pohjoinen

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Rauman kaupallisen selvityksen päivitys. Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten

Rauman kaupallisen selvityksen päivitys. Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten Rauman kaupallisen selvityksen päivitys Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten 7.5.2014 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS

Lisätiedot

Kymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut

Kymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut Kaupalliset palvelut 29.5.2008 Kymenlaakson liitto TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.kymenlaakso.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupalliset palvelut 1 Sisällysluettelo Johdanto

Lisätiedot

Levi Palvelurakenneselvitys 14.5.2009. Kittilän kunta www.kittila.fi

Levi Palvelurakenneselvitys 14.5.2009. Kittilän kunta www.kittila.fi Palvelurakenneselvitys 14.5.2009 Kittilän kunta www.kittila.fi Palvelurakenneselvitys 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen tarjonta Kittilän kunnassa 3 2.1 Vähittäiskaupan ja ravintolatoiminnan

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT

LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT Lohja 21.1.2009 Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy www.lykes.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi 1 Sisällysluettelo Johdanto

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys

Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys Naantalin kaupallinen selvitys Päivitys 23.11.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Naantalissa... 4 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

Lohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys

Lohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 22.2.2007 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Kaupunkisuunnittelukeskus Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.lohja.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupallinen selvitys 1 LOHJAN KAUPUNKI

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014 Kaupallisten vaikutusten arviointi Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 NYKYINEN KAUPALLINEN RAKENNE TAMPEREEN KESKUSTASSA 3 3 KAUPAN KEHITYS TAMPEREELLA JA KAUPUNKISEUDULLA

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Uudenmaan maakuntakaava Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi 1 1 TIIVISTELMÄ 2 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Rauman yleiskaava. Kaupallinen selvitys 17.3.2011

Rauman yleiskaava. Kaupallinen selvitys 17.3.2011 Rauman yleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen 25.1.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Oulun keskustan kaupallinen rakenne... 4 2.1 Keskustan

Lisätiedot

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 20.11.2007. NAANTALIN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky

Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 20.11.2007. NAANTALIN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Muumimaailma Ravintola- ja satama-alue Matkailupalveluvyöhyke SD SF SF SF CSD Market-alue 0 150 metriä Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 20.11.2007 NAANTALIN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Ympäristövirasto

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.12.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Vanhan Rauman osayleiskaava. Kaupallinen selvitys 9.11.2012

Vanhan Rauman osayleiskaava. Kaupallinen selvitys 9.11.2012 Vanhan Rauman osayleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 VANHAN RAUMAN KAUPPAPALVELUIDEN KEHITYS 3 2.1 Kaupan rakenne Vanhassa Raumassa 2000 ja 2010 3 2.2

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 2.6.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa Raportti: Tuomas Santasalo Ky Julkaisija: Pohjanmaan liitto 2010 Nr: 69 F ISBN:

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA

HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA Tekninen toimi www.hamina.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA

Lisätiedot

Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN

Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki www.lohja.fi www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T T O 2 0 0 8 Kaupan palveluverkkoselvitys -

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Lamminrahkan osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus

Lamminrahkan osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus Lamminrahkan osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus 1.12.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Lamminrahka palveluverkon osana... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2.

Lisätiedot

Naantalin keskustakorttelien asemakaavan muutos. Kaupallinen toimivuus

Naantalin keskustakorttelien asemakaavan muutos. Kaupallinen toimivuus Kaupallinen toimivuus 4.8.2014 Kaupallinen toimivuus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 KESKUSTAN NYKYINEN PALVELURAKENNE... 3 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITELMAT... 4 4 MARKKINOIDEN KEHITYS... 5 4.1 Liiketilan

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko 2006 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet

Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko 2006 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko 6 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet 8..7 POHJOIS-SAVON LIITTO TUOMAS SANTASALO Ky Sepänkatu, 7 Kuopio Nervanderinkatu 5 D 38, Helsinki www.pohjois-savo.fi

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Seudullisuuden alaraja Autokauppa Huonekalukauppa Kodintekniikka Rautakauppa Puutarhakauppa Venekauppa 13.11.2013 Seudullisuuden alaraja 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

L42 Saajos, korttelin 343 asemakaavan muutos. Lähipalveluselvitys

L42 Saajos, korttelin 343 asemakaavan muutos. Lähipalveluselvitys L42 Saajos, korttelin 343 asemakaavan muutos Lähipalveluselvitys 18.6.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Keskilohjalla... 4 2.1. Lähialueen palveluverkko...

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Tuusulan kunta Dokumenttityyppi Loppuraportti Päivämäärä 24.2.2015 SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1.

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Tuusulan kunta Dokumenttityyppi Loppuraportti Päivämäärä 24.2.2015 SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1.

Lisätiedot

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5.

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5. KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 7.5.2014 LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

08.01.2007. www.pohjois-savo.fi www.tuomassantasalo.fi

08.01.2007. www.pohjois-savo.fi www.tuomassantasalo.fi Maakuntakaavan palveluselvitys Vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan erikoiskaupan kehitysmahdollisuudet 08.01.2007 POHJOIS-SAVON LIITTO TUOMAS SANTASALO Ky Sepänkatu 1, 70100 Kuopio Nervanderinkatu

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja markkinointipanostusten

Lisätiedot